Vapaus, November 14, 1930

              1930 - - - \ Perjantatina, marrasko 14 p:nä.^ Fri., 3?^QV. 14
työläistoverit, jotka aikovat lähet-ouluksi
omaisill^eB S\iomeen,
käyttäkää nyt ttilaasuntta hyväk-
1 Canadan dollanft arvon ollessa
illa. Me maksamme toistaiseksi
fista
Smk.
XHETYSKULUT:
.etyksistä alle $20 QP
Setyksista 920—?49.3y
hetyksista $50—^S.}*?
iö lähetyksistä ?3p.—•
, sekä 50c jokaiselta
alta sadalta dollarilta.
tykjet $500.00 ja »Uta
.00, huolimatta \»ainman
momalähelyksista^
lähetyskulut $3.50 lahe-
, rabaa ostetaan.
ä $2.48 sadasta S|nk.
ää lähetykset osotteella:
.yftpaudelle ottavat rahaväli-lyksiä
vastaan niyoskln:
M O N T Ä E M B R A N CH
1196 Sf. Antoine St.,
Montreal, Que.
^OllONXOSSA
Suomalaisien Järjestön sihteeri,
957 Broadview Ave.
O. K. JOKELA,
126 Pe£er Street.
J . KAHILA,
448 Queen St., Wesi;, tai
21 i Boon A^^e. .
VA P A U S, -
• 69, Suflbtarjr. Oat.
ustakaa pilettiasioit^i.
MRS. HILJA XOSKELA,
Box 1803, Timmins, Ont.
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
3i6 Bay Street,
Port Arthur, Ontario.
apilettejä
illiset asiamiehemme ja
;'ris.
^ A R O KIVINEN.
Itirkland Lake, Ont
JOHN VUORI,
South Porcupinc, Ont
DAVID HEI-IN.
eri paikkakunnilla Keski-Öntariossa
ämme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
jos niitä kerran lähetetään, tehtäköön lähetys työläisten
iikkeen, Vapauden, .iauiia.
'APAVSyBo^€9, Mlmh Ont.
Osoitteeksi siitä, minkälaisia nä­mä
rosvopääUikkö Kosolan kannat­tamat
ja käytäntöön panemat lait
ja säännöt ovat, julkaisemme tässä
£rään kyläkunnan v. 1830 laaditut
säännöt, jotka kuuluvat sanasta sa-naah
ja kirjaimesta kirjaimeen
näin:
"Yx sääntö eli ojermus jumalat­tomuutta
vastaan. Noudatettavaksi
ulosannettu. Se vuosi 1830, joka ky-läkundan
asetettako eli pandako ys
johtokimda kurin pitoa varten nit-it-
en riccomuste tähde joita sinä ky-
} Iässä jumalattomOta harjoiteta. Tä-
I hä johdokundon kuuluko kolme nliri-icu
friskiä miesdä ja nimitettäkö s i ­ltä
kylän Buhtaanabido lautakun-nax."
3. §. Jos jocu Acansa syjrttä
hacca eli curittaa eli muuta koti
Bahutta harjottaa eli baha meno ja
"10. f. T^ttÄ li^cl an roimassa j — Älä härnää aiiitä, alkavat muil-nin
kaua cxm cyläiset $itä tarvitse-j ten entistä enemmän pureksia...
-i^at. "Ja cunnes pidajän cokoukselta j - He leikkivät, roiskivat toisiansa
toisin määrätään." | vedellä, tuntuipa elämä kovui ke-
Sellaisia ovat ne Kosolan lait, joi- j vyeltä. Leikittyään Mishka räpytteli
ta hsrrat Helsiiigissä eivät ole kyl-j silmiään ja sanoi:
Iin tarkoin noudattaneet. Pahinta ; — No, nyt sinä saat huolehtia,
tässä on vaan se .että jos noita ^
sääntöjä ryhdyttäisiin kirjaimeiii- j
sesti noudattamaan, niin itse rosvo- !
päällikkö Koeola jUopporenttuseu- i
raajineen olisi ensimäinen. jolle pi-tä
viretaa?
Mishka koheiisi vatsaansa.
— Nyt minä kuljen enemmänkin...
Pitkä, kumarainen Petra harp-paili
eteen^Jäin matkalupa hatus^
saan, pysähtyi hetkiseksi. Hän kat-
— Mistä?
— Miten pääsemme junaan.
— Mitä sinä käyt tekemään?
täisi antaa raippoja "15-50 Baria
asian laadun mukaan, jonca Buh-taanabidolaudakunda
barhaide ym- .
märtää ja Tarbeellisexsi caxoo." SU-"y^^^^^,^,
lä juuri Kosola ja hänen renttunsa-han
ovat nUtä. jotka "löyttän juo-xemast
yö juoxuja niincu culcu koi­ra
eli colli kissa."
ahti mietteissään aseman kellota-
! pulia. Jossa oli keltainen, päivet-
1 tynyt risti. Keppiä heHutellen hän
. johU toisia kirkkaita, leikitteleviä ^ | j
— Minähän syötin sinut leivällä- ! kiskoja myöten kohti sinistä kutsu- | !t |
n i . . . • jvaa aromaata, jossa siintivät vuor-"
! ten siniset huiput. Lennätinlangat
2*- I lauloivat vienosti, iltakellot soivat
Asemalla ei niin vain mentykään j väsyneesti, ikävästi.
"Mishka ja Trofim seurasivat vuo-khSm
m\im avustaa 1^
rahojeime SMl^sss^ kotiiBaahaiffle
Vaunuja myöten, vaunujen katoil- njna^ perässä.
Ia kulki sotilaita kivääreineen. nämä , j£e eivät kyseUeet, ottaisivatko
heittelivät säkkejä, ajoivat ukkoja miehet heidät mukaansa, eivät edes i
keskenään siitä kunnolla sopineet..!
Piti vain mennä lähemmäksi Tash- {
ja akkoja maahan, vaativat pape­reita.
Miehet juoksivat sotilaitten
mökää pitää, häntä Buhtaanapido- ten laadittuja sääntöjä ja lakeja on •i tuttomm n pla^m^-n t iT^yvlsSänf nepnäTtlo i.v"onn ^^'u"^i^m , joka ^p"ii'l^e^k^si kkaauukkaaiisstteenn kkuurr--
lautakunnan eteen tuotakoo ja hä- suomen porvaristo käyttänyt tvö-i ^'^"f ^"^ , 7 knpes yat uudeleen g^anien n takana, mutta he eivat
. Huivai« j . u o.ajrci^uj.u . i puskurciUe, puskureilta katoille, > « , . , . ~ , o i i o r^riöcc^r.^• <.i,-.aor. v./.iriah l
nelle annettacoon niitä raippoja 15 i-väkeä vastaan. Nämä lait kaivet-
I —50 Baria asian laadun mukaan; tiin esille v. 1918 ja niiden perus- ;! hyi)pelivät jälleen alas ja kulkivai
jonca Buhtaanapidolautakimda bar­haide
ymmärtää ja Tarbellisesi ca-zoo."
"4. §. Jos jocu löyttän juoxemas-ta
yö juoxuja nincu culcu koira cii
colli kissa, hänen bäällcnsä banta-teella
laillisesti murhattiin tuhan-i 1 jälleen härkämäishiä. äänettöminä
sia työläisiä ja kymmeniä tuhanisia
tuomittiin vankiloihin^ senjälkeöh
kun porvaristo ensin toimitti apu-^
harvennusta "laittomilla" kehioilla..
nämä "laittomatkin" miu-hat sill-coon
sama saticuti ku tämä lain 3.} tettiin sitten tomun alta kaivettu-jja
mykkinä junan toisen ja toisen
i päiin vaunuihin.
asemalla päässeet junaan, heidät}
käskettiin pois vaunun katolta. Ja j
he lähtivät matkalle sen enempää
miettimättä tiehin, iloisin aske- |
Un. Heistä timtui aina siltä, kuin
Mishka ja Trofim ajettiin nel- j miehet, olisivat kääntyneet ja sa-
§. accansa syytä curittajalle mää­rää."
"9. §. Tän Lacm eli säännön
5:liin e ole cellään volitus eli ylös-veto
oiceutta. Mutta cun Buhtaana-bidolautakunnon
jäsen tulee vanhu-de
heicox eli höberöxi eli kun hänen
cäsivartensa voima lobbuu. Taikka
cu hän löyttän välinbiämättömäx
eli Laiscax raiban cäsittelyssä. Taik­ka
cu hän harjoitta sitä vilbbiä ja
Jumalattomuutta, jota vastaan tää
Laci on annettu, erotettacoo ja bois-botkittako
händä Pitäjän cokouk-xelta
^ u h t a anapidplautakunnasta.
Ja valittacon hänen tilallensa nuo­rempi
ja.väcevämbi ja tervecätisem-bi
miäs, joca hyvin hutkia taitaa
ja cyläkundaa kurissa ja nuhteessa
ylösrakentaa uscaltaa."
jen satavuotisten lakipykälien ho­meella.
Senjälkeen on Suomen porvaristo
käyttänyt monet kerrat samoja la-kipykäUä
tuomitessaan työläisiä
kymmeniksi vuosiksi vankiloihin.
Monta sataa työläistä viruu nytkin
Suomen hornanluollssa, Joihin hei­dät
on tuomittu näiden satoja vuo-jästi
pois.
Neljä kertaa huitoivat sotamiehet
pyssynpcrillään ja huusivat anka­rasti:
— Mars matkaan täältä!
Rikotun vaunun luona istui ym­mällä
kolme miestä, kaksi naista.
noneet:
— Mihinkä te kuljette?
Ja silloin he olisivat sanoneet äi­jille:
— Tashkentiin!
Miehet kääntyivät, mutta kukaan
ei kysynyt mihin lapset menivät.
THE C A N A P I A N B A NK
OF COMMERCE
valittaa raJiaa kaikkiin
Boaiiiin.
KUN tahdotte lähettää ra­haa
kotimaahanne; käänty­kää
meidän puoleemme. Me
voimme välittää pikemmin
ja varmemmin kuin te itse.
Me hankimme vastaanotta­jalta
omakätisesti allekirjoi­tetun
kuitin. Varmin raho­jen
lähetysmuoto. Te ette
pane mitään vaaraan ja lä­hetysmaksu
on pieni.
PANKILLA on liki 800 haa-raliikettä
• Canaffassa. Men­kää
lähimmän pankkimme
johtajan luo ikhn tahdotte lä­hettää
rahaa tai kirjoittakaa
omalla kielellänne:
tytönheilakka, vanhus ja synkkä, kuhaan ei-välittänyt heistä mitään,
puujalkainen sotamies. Katselles- sotilas kääntyi toiselle sivulleen on-saan
lähtövalmista junaa miettivät ; tui syvään puisella jalallaan ja ker-toiU
äänekkäästi:
— Vesi, näetkö, Tashkentissa on
hyvin kylmää, ja siinä näkee kuin
ST. CATHARINE STREET JA CITY HALL. MONTREAL
THE CANADIAN BANK
OF COMMERCE
Maksettu pääoma $30,000.000
Vararahasto $30,000,000
oikeudettomuutensa se»
Se oli järjestynyt puo-
18Ö9), se oli käynyt se-että
poliittisia taistelui-
1 10 vuoden ajalla .en-
[koa (työiakkoja,' ääniol-j,
äsevelvollisuuslakot y.
lasi luokkatietoisuutta Ja
vissiä taistelukokeinusta.
0 ja sen saavntnJkseit ,
työväenluokan v:n 1904
rmän äänioikeus- ja työ­muodossa
maan omaa-ä
vastaan ja sana- ja
ävapauden r a j o ittelun
äjän tsaarivaltaa vastaan
maan proletariaatissa
iala. Tätä virkisti se
, mitä tunnettiin kei-tappioiden
Johdosta so­mia
vastaan, joka vuo-lerpasi
poliittisen, sorron
1 kiihdytti tiedot tam-eripäivistä
Pietarissa ja
vissin osan ma.telemi-aarin
edesä. Työväestön
i siis taisteluvureessä.
tm leirissä pii myös k?i-
. Vallitsava järjestelpiiä
)usevaa aito-suomalaista
a, s.o. kapitalismia, se
isällisen kapitalismin ase-rikoisena
painajaisena se
:apitalistiryhm.^ todmin-a
pääoma poiki kaisva-dosta
Saksan kanssa,
lain henkeä oli maaseu-
Porvarillistuva tiiailisväkl
isäksi kansalliseen perus-eluun
ja maaseudun köy-
3li levoton ainaisten hää-ellaisten
öliS:aä •>Uokfel.
oli siis ''öellälhen, että
1905 odotettiin vain vi­lkaisemista.
Sytyttimenä
ojennut suurlakko ja val-ll&
e. se laukaisi virik-
Qinen alkoi Helsingissa 26
ta ja 30 p. Helsinghx työ-
Jen kokous päätti antaa
n suurlakkoon, ja se ai­taavana
päivänä pannaan
nurin esteitä, jotka ovat
klJotoiminnan t e e l l ä : pal-
5n sensuureja, santarnie-
"öörejä, poliiseja, vankilain
ym- Pyörät seisattuvat
Toimintaan jää vain se,
5Wä hetkep välttämätön-ton
lakkovaatimukset ovat
' keisaria vastaan Suo­li
puolesta. Työväestö hy-
V ^uuta,, vaatii kansaBls=-
joka turvaisi §en pltem-täävät
luokkavaatimukset.
J ^ t a yhtyy alussa kah-
Ffiea vaatimukseen.
1!^ l p . syntyy tfejsin-
^ o n oma kaarti, joöka
nimittää punakaartiksi,
»aitaa poliisUaltoksen ja
"hetkeltä yhä enemmän
^oa johdon. Tampereella
"Punainen julistus"
^ porvaristoa erikoisesU
l etsiä tietä tsaarin luok-
«a vaUankumouksesta.
«atieiiikennettä ei voi l a -
?. ^yt*ää, niin Suomen
*^ttävät sakin lalvatelt-
^ käymään kauppaa ve-
«anssa. saavat tietenkin
• ^ tm koska tsaarikin
' '^kä merkitys on la-lopettamisella:
se
aukkoa lakkorintamassa,
selkäpuolen turvaamista Pietarin ja
LjÄoskovan työväen kimppuun hyö­kätessä
eikä merkitse Suomessa
muuta kuin vanhan tilan tunnusta­mista.
Marraskuun 4 p:n illalla
saapui tsaarin manifesti Helshikiin
ja julalstlin seuraavana päivänä.
PerustuslaUlinen porvaristo selit­ti
Suomen kansan toiveiden tulleen
tyydytetyiksi. Mutta hetki hetkel­lä
vallankumouksellistunut työväki
el hyväksynyt "tätä ja koetti tor­jua
lakon lopettamisen. Manifes­tilla
oli kuitenkin sellainen vaiku­tus,
etä se eristi vallankumoukselli­sen
työvä:en ja porvaristo sai joh­tavan
aseman tapahtumain kulus­sa.
Suuriakko • päättyi marraskuun
6 p:nä.
Suurlakon tärkein liikkeellepane­va
voima oli proletariaatti. Mutta
koska suurlakossa juottulvat yhteen
kansallisen vapa,ustai£tel'"- ja pro­letaarisen
luokkataistelun ainekset
niin työväki löi leimansa Uikkeen
johtoon vahi muutamissa suurim­missa
teollisuuskeskuksissa, kun suu­ressa
osassa maata porvariston vai­kutus
liikkeen kulkuun oli koko ajan
vpimakas. Nuori sos.-demokraatti-nen
puoluekaan ei omannut tais-teluim
tarvittavaa teoreettista sel­vyyttä
eikä tämänlaatuisen taistelun
kokemusta. Työväenluokan ansioksi
oh historiassa merkittävä se, että
Suomessa suoritettlui v. 1505 pit­källe
mennyt poryarillmen vallan­kumous,
joka vuorostansa ava.?i työ­väelle
laajan laillisen toiminnan
tien. Sen todistajina ovat v.v. 1905
ja 1907 alkaneet tapahtumat. Suur­lakko
kohotti tavattomasti työvä­enluokan
poliittista tietoisuutta.
Suomen porvaristo osoitti jo silloin
olevansa valmis liittoutumaan minkä
voiman kanssa tahansa, kun on
•kysymys työtätekeväin taivuttamS-sestaT
riiston aUe. Ja sillä tiellä .?e
on uskollisesti jatkanut.
Suomen porvaristo pääsi suurla­kon
jälkeen v. 1906 ensi kerran
työVäkensä veren makuun. Kulu­neena
25 vuoden kuluessa se on
uinut Ja Juopunut verestä. Mutta
V. 1905 vielä nuoruudenkukkea suo­malainen
porvaristo on nyt jo rap-peiittmut
ja raivoaa näinä päivinä
työv^nsä kimpussa kuin mieletön,
joka silpoaa omat Jäsenensä. Se
on kypsä kuopattavaksi. Se on
luonut haudankaivajansa ja se odot­taa
historian käskyä.
T. T:lä.
Aamulla he kaupittelivat Mishkan
pikjtutakkia isolla kirgiisiläisellä
asemalla.
Trofim sanoi viimeisen kerran
tottimeen miehen ääijellä:
Pyydä neljätuhatta.
Antaisivatko?
— Jos eivät anna, voi helpottaa.
Ensimäiseksi ostajaksi rupean mi­nä.
Kehu hyvästi tavaraasi ja mi­nua
tahallaan haukun, jos minä
tahdon saada kovin halvalla. Ym­märrätkö?
Työnny väkijoukkoon.
Mishka työntyi toriväen kirjavaan
joukkoon kantaen isänsä takkia kä­sivarrellaan.
Syrjästä vetäytyi Tro­fim
hänen luokseen: -
— Huuda kovemmin!
Mishka heilutti takkiaan.
— Hei, ostakaa, minä myyn!
Trofim antoi hänen mennä jon­kin
verran edemmäksi, pujottautui
taas viereen ja kysyi lujasti!
— Seis! Mitä tahdot?
— Et sinä sitä kuitenkaan osta!
— käännähti Mishka.
— Mistä, sinä sen .'tiedät?
— Ei shiuUa ole rahoja.
— Olitko laskemassa rahojani vai?.
— Pyh, niinkuin ei päältäpäin
nähtäisi...
Trofim suuttui.
— Häh, senkin kulkurin vesa!
I Sano jo lopullisesti, mitä tahdot?
— Neljätuhatta.
— Tuleeko alennusta?
— Hullutteletko vai, takki ei ole
kovinkaan vanha...
MLshka ja Trofim seisoivat vas­takkain
torin • kirjavassa ihmisjou­kossa
ja riitelivät äänekkäästi, että
olisivat kääntäneet huomion takkini,
mutta ei ainoakaan, el niin yksi­kään
ihminen halunnut pysähtyä
heidän kohdallaan. Ihmiset katsah­tivat
etäältä ja kääntyivät poispäin.
Trofim sanoi päätään pudistel­len:
! — Viekkaita ovat, pirulaiset, niitä
ei helpolla petä!
Hilpsä mieliala alkoi painaa
miehet, onnistuisiko heidän joten
kuten hypätii siihen, tarttua kiinni
, ^.^^ , „ , , , ja päästä matkalle hirveästä pai-sia
sitten laadittujsn Ruotsin val-.^j^^gt^ ^^^^^a kun juna työntyi lai-lan
alkuisten lakien nojalla. > terille veturi ja vaunujen katot
•Mutta rosvopäällikkö Kosola ja ! ^yi^j^^^^jjyj^ä ja vieri hitaasti vau-,
muut fascistit eivat ole siihenkään i^^t^jji^ ohitse sanoi eräs miehistä'
tyytyväisiä. Heidän mielestään tuli-j ätoj^-ojgsaan:
si kaiklda Ruotsin vallan aikuisia ! _ Kuolema on nyt edessämme!
lakipykäliä ja sääntöjä säntilleen | Ete-anpäin me emme pääse, emmekä
noudattaa, ettei kukaan uskaltaisi ; tj^aj^^^jpäinkään. Mihin mc menem-edes
ajatella eritavalla kuin juop- niekään''
porentut rosvopäälliköt. Mennään sivuutuspaikalle, -
Elp:n Tähystäjä, (ehdotti toinen..— Siellä käymilie
junaan.
• — Laskisivatko siellä?
— Hittojako sitä käymme kyse­lemään!
j — Emme me jaksa kulkea sinne
!asti! — sanoi sotamies. — Voimia
ei riitä...
Ylifäkkiä nousi kolmas mies sei-
.somaan...
— Missään tapauksessa emme saa
Istuakaan tässä!
— Haluatko lähteä?
Lähden yksinäni.
' Viinhus, joka oli liittynyt miehiin,
kuopi kuin kana hiekkaa vapisevin
käsin, tunnusteli varovasti" kiviä,
kokosi niitä kämmenelleen, haisteli
kauan niitä likaisella, mitään aisti-
Tull siihen vielä muitakui kirgii­sejä.
Nämä' alkoivat meluta ja tar­jota:
— Kaksituhatta!
— E-ei toverit, halvemmalla en
anna. •
— Kolmetuhatta! Häh!
Trofim kuiskasi varovasti!
— Alenna yhdellä!
•Mishka' lyödä roppasi kirgiisin ^
kouraan kuten iso, todellinen mies i
ja sanoi kovasti: i kä, kumarainen mies, katsahti van-
_ Jää hyvästi takklseni! Ka»- ; ^^^^^^^ ihmeissään, aivan kuta oll-gas
on kovm hyvaa. ; j^^^.. ^^^^^ huomannut hänet:
Ei peloittanut kulkea leipa po-, _ y^^^i^^^i, kuka sinä olet?
vella. ' :. . „ • 1 — Itsekään en sitä tiedä, hyvä
Mishka kantoi sita rinnallaan ja . • unohtanut kuvemement-kuvastimessa
ikään... Marjoja on
monenlaisia. Saat vaikka miten
raastaa, niin kuitenkin kasvaa ai­na
hehtaari mitalla. Voit kulkea ko­ko
päivän Ja yhä aina on puutar­hoja,
puutarhoja... Kaikki talot o-vat
ilman kattoja, ja ojia on kal­vettu
veden Juoksuttamista varten.
— Mitä siellä leipä maksaa?
— Leipä on halpaa. Jos tekee
työtä sateilla parisen viikkoa, voi
ajaa kokoon kaksikymmentä puutaa
valmiissa talon ruoassa... .
Vanhus, tytönheilakka, vaimo ja
kolme miestä sekä Mishka ja Tro­fim
virkistyivät ontuvan sotilaan
äänestä. Luottavaisina' he katsoi­vat
vuorten sinertäviä huippuja ja
kulkivat epätasaisena, pitkäveteise­nä
kolmikulmana kohti kylmää, lä­pikuultavaa
vettä, kohti hajpoja,
huojuvia viljapeltoja, kohti vihrei­tä,
loputtomia puutarhoja...
1) Kurgaani esihistoriallinen
hautakumpu.
f Jatket.>
puristi lujasti söyjrduäannttaäaäjni,, oswil.m. . »äi ut (^jijj^j^
loistivat ilosta, huulet vavahtelivat
kärsimättöminä. Teki mieU aivan täs­sä
kauppuiaiden vieressä, ihan kes­kellä
toria, tarttua nälkäisellä sujjl- !
Mihin sinä .matkustat?
— Mihin matkustaisinkaan Is­tun
tällä samalla paikalla viidettä
. . . . . : päivää, en jaksa paikaltani llikah-la
isoon leipäkyörään. nieleksiä pu- Matkustin poikani kanssa, mut-rekslnjaitömia
palasia, mutta eihan - ^.^^ j^^^j^ ^^^^^^^ ^yt tahtoisin
torilla ollut sopivaa aterioida: jnielelläni yhtyä teidän joukkoon-ressä
pyörivät nälkäiset paholaiset, -.^^
ne katsoivat leipää nälkäisin, tui-; ^1 Me lähdenlme Jalkaisin, täältä
jottavin silmin, ne olisivat saatta-^ ^.^.^^^ junaan,
neet ryöstää, ja siksi Mishka ja _ N O , mitä sillä! En mtaä pel-
Troflm nyt olivat kaikkein n.^-; ^.^^ jalanpatikoimlsta, lapsukaiset,
kaampia miehiä, memvat aterioi-.^.^^j^j^^j^ terveyttä olisi vähänkin ja­maan
aseman taakse, arolle. joissani. Jo.skus muinoin taivalsin
Kauniisti valaisi aurinko ^ovi^^.-. ^.^.^^^^.^^^^^^^^^.^^.^ ^^^^^
alta taivaalta. Ivähtämättä.
YmpärUlä olivat kirgiisien jur-, ^^.^^^ tytönheilakka katsoivat
tat*) valkeina, ,. • lovottomina leveätä, peloittavaa aro-
Koirat eivät haukkmieet vihaisesti. p^ioitti ^c-nnä, ja omaLsIs-
Ja tärkein kaikista oli leipa. ; kauheata erota. He sei-
Pehmsä, vielä lämmin leivänkim-, .^..j^^^j-^^j alistuvina, näivettyneinä,
pale oli Mishkan polvilla, ja sen ^..,5^^^^^^^^^^^,^^^^^ hihnojen kiristä-vuoksi
tuntuivat laaja aromaa, aron | ^^j^^^ 55^^^.^ avojalkainen talon-yllä
kaareutuva taivas, savu ja vai-; p^jj^^^ maiskutteli pehmeästi huu-koiset
kirgiisien jurtat yhtä PC--" ! naan: -
meiltä, lämpiltä. rauhoittavilta. '—Lähdemmekö vai emmekö?
- No, nyt aletaan! - sanoi : _ Lähdemme! - vastasi Jermo-
Mlshka päättävästi työntäen t e r a - _ . Entä sinä, äijä.seni, miten
vän veitsensä leipään. — Ota, syo • p „ gj^^j^ laitasi? y
terveydeksesi! i ~ Lähdenpä hiljalleen kulkemaan.
Hän itse risti iloisena silman.sa, ; ^^^^^ ^^^.5^ muutakaan osaisi tehdä,
aloitti syöntinsä Ja katsahti ham-j Jalisatko kulkea perille asti?
mästyneenä toveriinsa. , —'Ehkäpä jaksan, jos jumala suo.
Miksi et rukoile? 'He kokoontuivat pieneksi, hyi ja­maan
tasalle. Takki o.sottautul huo-i — En mtaä enää Joutavia. ; tyksi laumaksi,
noksi, epäluotettavaksi, ja epätol-1 — Miksi? • Trofim' katsahti päättäväisesti
von hetkellä tunkeutui mieleen aja-I — Niin vain, el huvita... Anna j-^^jighkaan.
tus, ettei sitä ikinä saa myydyksi t u - ; mtauUe vielä palanen! Liian pai-: _ NUO tahtovat lähteä. Etkö ,si-
~" jon, vähennä siitä. Heti emme kaik-: .^ä, pelkää?
kea kerralla syö, jätämme vastaisen ; __ Entä sinä ILse?
.... ,g
Ihmisryöstöillä ja rääkkäykslUä
surullista kuuluisuutta saavuttaneen
lapualaisrosvojoukon johtaja Koso-la^
taikka KosoUini, kuten amerika-laiset
porvarilehdet häntä karahtee-raavat,
on Helstogissä lausunut, että
hänen fbsvojoukkotaeen täytyi ot­taa
"laki omita käsltasä", kun her­rat
Helstagis^ eivät onnistuneet
konununismia kukistamaan. Rosvo­päällikkö-
Kosola eV ole fcyytyvämen
siihen, etÖ. läikkiä kolme neljä
sataa vuotta taaksepäta laadittuja
lakeja ei ole otettu Mytäntöön ja
8ik»i hän ryhtyi nutä itse käytän­töön
panemaan. EUcä häntä niin-
,ollen voida syj^tiä latarikkomlses-
'ta.. •
hannella, ei edes puolellakaan. Sil-lota
läliestyi nuori kirgiisi, joka
oli pitempi Trofimia, ja kiinnitti
! mustat, loistavat silmänsä länsiin.
Mishka heilautti takkiaan.
— 0.sta!
Kapeapartainen, tötteröhuulinen
kirgiisi kääntyi, tarkasteli takkia se­kä
sisä- että ulkopuolelta ja kysyi
venäjäksi:
— Paljonko?
— Halvalla annan, neljällätuhan-nella.
— Tuhat!
Trofim huusi kirgiista selän ta­kaa!
•• "
— Kuka täällä on tuon takin
isäntä!
— Minä! — käännähti Mishka.
— Paljonko siitä tahdot?
— Neljätuhatta.
varalle.
He aterioivat kauan, pienin pala­sin.
Molempien vatsassa alkoi tun­tua
raskaalta nälän jälkeen, ruu­mis
täyttyi ruualla, makealla kyl­läisellä
velttoudella. Teki mieU nu­kahtaa
päivänpaisteeseen, unohtua
siihen, olla ajattelematta mitään.
Mishka ojenteli jalkojaan leveissä
tallukoissaan, makasi pitkän aikaa
levitetyta käsin. Sitten hän jäl­leen
kohosi istumaan, katseli uni- ; ii
sena hymyävää leivänkyöräänsä ja : |,
leikkasi siltä pieniä paloja. '• f,
Trofim rauhoitteli: [m
— Älä sure takkiasi. Parempihan ;
on, että Jäämme henkiin... ;
Aterian jälkeen he joivat pitkään '
kylmää vettä aseman vesipumpun J : |
— Minä lähden.
— Minä myöskin...
— Jaksatko kulkea neljäkymmen-
TORONTON KULUTTAJAT
Käyttäkää ainoastaan oman liikkeen­ne
tuotteita. • ^
Toronton Työväen Osuusliike valmis­taa
kaikkia leipomoalaan kufUuvia ta­varoita.
Merkkipäivä-y.m. tilaukset
suoritetaan huolella.
TORONTO fORKERS GO-OPERATIVE.
448 Queen st. W. Puh. Trinity 2806
BBC993ff
3 S
HHHTÄJÄT HUOM.!
VALMISTAMME ensiluokkaL^ista puista suomalaismallisia
SUKSIA, yli kymmetiön vuoden kokemuksella
H i n t a :
Ensiluokan Murtomaa-, KajaA'
hin ja Haapaveden saksUIa
9 jalan ^ $10.50
8%
8 „
7% ,. .......
7 .. ..V
6%
6 „
On myöskin pienempi määrä-toisenlupkan
saksia
H i n t a :
O jalan
SV2 „
....V
$7.50
$7.00
$6.50
$6.00
$5.50
$6.00
$4.50
$10.00
$9.50 8
$9.00 iVz „
$8.25 7 „ ....
$7.25 6%
$6.50', G „
Lasten sukset, hinta: Sauvat, hinta;
6 jalan $3.00 j .5—5 % jahin
5 „ $2.50 AVi jalan
4 „ $2.00
ASIAMIEHIÄ OTfiTAAN, kysykää asiamiespalkkiota
NORTHERN SKI FACTÖRY, 581 Central Avo., Sudbury, Ont.
Veljekset Pajala
$2.75
$2.60
Teemme putkitus- ja
lämmitystyötä ! \
\ I
Myöskin peltisepän sekä sähkö- |
alaan kuuluvia töitä. Antakaa mei- 3
dän arvioida seuraavanne työn. [ \
Grant &is€Ock
PUHELIN 1056
79 Elm Street. Sudbury. Ont.
Oikea reumatismin
hieroja
tavattavissa 24 Evans Road
Copper Cliff, Ont.
Mrs. Ahola
pj
Resehti No: 750, estäis hiuksen lähte*
«ninen, sc o^tää pääkehnä ja kutkefmri.
Lähetetään' postlmaksalnecn $1.0^i
hinnalta.
Osote: P. A. LiyjnfHl^.^fJ.ijjorior.VV? §
VlettSkSä t^mä ^pplu /&
Vuoflt Tjinl^as«» jcQtimaassanne.'
Maikustäkaa »vuressa CUNARD-i
Littjan laivassa Montrealista.,|
Mukavat hytit, runsas ruoka„j
hyvä palvelus.
Erikoiset Jouluretket Mr. Einar 1
Lindbladin henkilökohtaisesti |
Johtamana »/S "Aulanialla"
marraskiiyn 26 päivänä Suo-mc j
<^n. Alhaiset hinnat lasketaan
Europan. tärkeimpiin kaupun­keihin.
^empien tietojen saamiseksi
kirjoittakaa ohialla kielellänne
osoitteeseen:
M Wrlllnitton se. West
Toronto
1J]^>%IRJD
Canadian Service
v i i k o t t a i n lalvain tahtoja
Montrealista ^(iropoan
Marraskuun 28' f t i l v i s D
•aakka. sen jälkeen H a l i -
(axlsts.
— Tahdotko myydä, vai tulitko i vieressä. Asettivat kylläiset, leväh- ' ^
uomeen tai Suoines ta Canadaan
: 5--
hulluttelemaan? — kysyi Trofim
jämerästi.
— Mitä sinä oikeastaan tahdot?
vastasi Mishkakin lujasti.
— Jos tahdot .saada liaupaksi, ota
minulta kolme tuhatta. äläkä yh­tään
enempää. Kelpaako?
Kirgiisi katsahti uuteen ostajaan,
sylkäisi, tulistui ja alkoi kaivella
takinvuoreja. - IMIshka taas kauppi­aan
tavoin virkkoi: ^
— Älä kaivelekaan. toveri, kangas
on hyvää, voit sitä pitää kaksikin
vuotta.
täneet suunsa johtoputken alle ja ' ?
alkoivat peseytyä.
— TäytyjTJä tässä vähän virkis-tyäkin!
— puheli Trofim katsellen
likaista vatsaansa, — Hierotaanpa fj
kädetkin puhtaiksi hiekalla.
— Päänahkaa kovin kutkuttaa —
ravisteli Mishka. — Ja ne ryömivät;
tässä alati. ' |
— T^äitkö? i
— Niin! i
•) Jurtta, kirgiisien maja, asun­to.^
Suom. mulst.
JOS aiotte matkustaa Suomeen tai tuottaa oniaisianne Suomesta Cana-daan,
niin ostakaa pilettinne työläisten omasta liikkeestä. Vapauden
liike myy pilettejä kaikille suomalaisten suosimille linjoille.
A. KARI
VAPALfS PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay St.
PORT ARTHUR, ONT.
/ i
J. W.. AHLQVIST
PÄÄKONTTORI
Box 69.
SUDBURY, ONTARIO
1
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.
MONTREAL, QUE.
i
im
m
m
m