Vapaus, March 12, 1925

              No. 31 Torstaina mBaMäj^nv^llmBc^MmAmkmB
Viimeisessä kokouksessaan päätti Vapauden johtokunta vaa­tia
että kaikkien asiamiesten on nyt hommattava, n i i i ^ osas­toissa
jotka ovat yhtyneet Canadan Suomalaiseen Järj&stöpn,
laillistettu, uudet sellaiset takaukset, jotka ovat t&uän lailliste­tun
järjestön osaston virkmlijainallekirjottamat. Ottakaa siis
haomioonne tämä ja jos ei jossakin osastossa ole takauspapereita
niin ilmottakaa siitä Vapauden konttoriin ja sieltä lähetetään
niin monta takauspaperia kuin itsekussaMn osastossa tarvitaan.
Toimikaa nopeasti. Osastojen virkailijain on myöskin otettava
tämä huomioon. - -
V VAPAUDEN KONTTORI.
• /
Kurssi M.
Dollarista
LÄHETYSKULUT:
40c lähetyksistä alle ?30.00,
50c lähetyksistä $30—$59.99
asti, 75c läheiyksisät $60.00
—$99.99 ja $1.00: kaikUta
$100.00 taikka sitä suurem­milta
lähetyksiltä. Sähkösano-malähetyksille
on Jkulut $3.60.;
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan S. G. NEIL,
957 Broadview Ave. ^
Sudburyssa ja ympäristöllä
' asuvat voivat li&yd& Vapauden
kontitorissa tiddnstamassa eri­koiskurssia.
LaiTapileUeji myydSSa.
Tiedostakaa pilettlaiioiU.
VAPAUS
Box 6 9 . — — S u d b u r y , Ont
tavalla. Ohjelma oli monipuolista,
johon saapuvUla ^oleva yleisö oli
täysin tyytyväistä. Yleisöä oli täs­sä
lilaistfudessa Tilin: jpaljoii, että
huoneusto ikääjikuin näytti sliiaksi
pieneltä,^^-joten Yrityksen tytöt ja
pojat tietysti yhä innostuneemmin
tästä aikain yrittävät, saadakseen
uudelleen esiintyä julkisuudessa,
sillä epäilemättä heillä on yleisön
kannatus. Monipuolisella, arvok­kaalla
ohjelmallaan he tässä tUai-snudessa
saivat valtavat stiosion-osoitulfset
esityksilleeri.
Osaston Naisjaoston toimecBpa.-
nema perheiliama > on. rmaa^
19 päiväriäy tprstai-illalla, alkaen
kello kahdeksan. Tilaisuuteen ovat
kaikki .osaston jäsenet tCTvetnlleita^
jossa naisjaosto vapaaisti tarjoilee
virvokkeita sekä; suoritetaan; moni­puolinen
ohjelma. Saapukaa siis
monilukuisena yhteiseen toveri-illat-suun.'
Osaston TarsinaineB työkokous
on sunnuntai-illalla maaliskuun 15
päivänä, kello kahdeksan. Asioiden
tärkeys vaatii mahdollisemman mo­nilukuista
osanottoa.
Vapaaden numerossa 23 ollut oi­kaisu
"NahkapoiÖen" esittäjistä,' ei
tyydytä toveritar. Tyyne Eichman-hia,
koska siinä oli jäänyt mainit­sematta,
että sairauden tähden \ hän
palautti roolinsa takaisin. _ 1
Paavo Nurmi esiintyi torontolai-selle
yleisölle maaliskuun 6 päivän
illalla, juosten canadalaisen uuden
ennätyksen puolentoista mailin mat­kalla.
Miten monta minuuttia hä­neltä
tuohon kului, ei lehdissä tie­dotettu,
eikä myöskään siitä. miten
suuri oli osanottajen luku.
Osaston aciUtionikomitean näy­tös-
j a tanssi-iltama on maalisk. 14
päivänä, lauantai-illalla, Hauska
"HahUknun Manda" näyttämöltä
nähtävissä ja salin lattialla kaik­kien
rakastamaa tanssia hyvän or­kesterin
soitolla, joten tilaisuutta
ei sovi keujenkään sivuuttaa.
Port Ärdnirm oolisk
Miten rat^tatiekomppaniat saavat
maita on' selvänä esimerkkinä v nyt
puheena olevan uuden: rautatieliu'
jan, IHiluth & Ontario rautatien ra­kennussuunnitelmassa,
-josta käy 3'
mi, että on myönnettävä rautatier
komppanialle maata 6,400 < eekke­r
i jokaista rautatie mailia päälle.
Rantatie, joka tulisi okmaan .210
mmli^ Ja kuBcemaan Kort
Arthnrirta pohjoiseen^ päin. 4iina
Albani-joelle asti, tullen sillä tavalla
kulkemaan 'riUcaiden metsän j a me-talHahieiden
hand, tulisi antamaaji
i^dan 'rakentaville komppanioäie
&uren riistomahdoUisattden. i: Eten-kiinteästi
tämän kysymyksen taka
na sillä ainoastaan tämän rautatien
avulla näkevät he snur'nnelmansa
toteutuvan, nimittäin suur Arthurin
j a Fort. Williamin, joka on aina
ollut heidän unehnansa. Suuret
rikkaat metsäalueet, jotka ovat tien
varsilla, voisivat lisää kehittää'ny­kyistä
paperituotantoa, mikä jo oh
jossain määrin näissä kaksoiskau
pungeissa, samoin rikkaat mineraali­maat,
joita tulisi olemaan tien var­rella,
tulisivat antamaan myöskin
näille kaksoiskaupungeille suuria
mahdollisuuksia. .
Kuinka paljon on tässä rautatien
rakennuksessa vielä peilä, on vai­kea
sanoa, voi olla ainoastaan tämä
taasen kiintöimistön kohottamiskei-nottelu,
joiba Arthurissa on ennen­kin
ollut suuressa mittakaavassa.
Taannoin oli puustauksen. aiheena
syvän veden kanava ja Arthurista
sillä tavalla- syvän "veden satama.
Olkoonpa kuinka tahansa, ainoas­taan
se puoli olisi hyvä, nimittäin
että jos alettaisiin rakennuspuuhiin^
niin' se voisi antaa suurille työläis­joukoille
taasen muutamaksi ajaksi
työtä.
• Aatonayttely, j'^ka on'juuri paik­kakunnalla
on 'OTa^^ suuren kat­sojakunnan
osakseen, 2000 ilmoite
taan olleen heti • ensimäisenä iltana
katsomassa. Näytteellä on 43. eri
lajia autoja, joka on todistus auto­jen
olemasta ologta, kun vain olisi
varallisuutta pstaa niitä.
Uuden Ilnnitn rakentamisesta taa­sen
pjihutaan :jd ilmotetaan että
linnan Vperus tullaan • rakentaniaan
santakivistä j a töihin tullaan alka^
maan .keväällä. Linnaan tulee ttl-koilmakenttä
sekä naisille^ että mie
hille. Kentät tullaan ympäröimään
16 jalan korkuisella kiviaidalla, si­sällä
tulee olemaan tilaa 60 mie­helle
ja 10 naiselle. Rakenpus ar­vio
ollen 200,000 dollaria. Kaikis­ta
ilmoituksista päättäin tulee Iin-nastai
yksi suuremmista mitä on On­tariossa:
>
Jäänmurtajasta, joka tävallisest;
aukaisee laivaliikenteen kaksoissata-missä,
on nyt ilmoitettu että sitä
ruvetaan taas laittamaan kuntoon,
että voi alkaa työnsä huhtikuun
alussa, _sillä silloin on aikomus saa­da
satamat auki. Jää nykyisin i l ­moitetaan
olevan 30r—40 tuumaa
vahvaa. Jos . kuitenkin ilmasuhteet
näyttävät mahdottomalta silloin, tul­laan
aikaa vähän siirtämään.
Luentokurssit, joista jö kerron
ennien mainittiin, alkavat 11 päivä
huhtikuuta. • Leunnpt aletaan täs­sä
piirissä Arthurissa ja lopetetaan
Williämissa kestäen kaksi viikkoa,
nimittäin viikko kummassakin kau­pungissa.
Toinen luennoitsijoista
tulee kulkemaan ympäristöjen osas­toissa
silloin kuin toinen luennort-sijoistd'
on kaupungissa. - ä^okaisen
velvollisuus on nyt seurata järjes­töjen
tiedonannoissa minä päivinä
näitä luennoita on näissä ja missä
paikassa' kunakin päivänä, sekä sa*
maila alkaa valmistamaan itseään
kursseille, että saadaan ne onnis­tumaan
j a sillä tavalla vastaamaan
tarkoitustaan. Järjestöllä on sikö
suuret kustannukset tällaisista lu­entokursseista,
että jokaisen on it.
se kohdastaan oiettava osaa niihin,
joten kurssit tulevat vastaamaan
niistä' johtuvat kustannukset ja uh­raukset.
' •
Nyt en ineli eräs asia> jota pi­täisi
huomauttaa ja minkä jokaif^
•pitäisi tällä' huomautuksella pitää
mielessään, ja se olia, että kak-soiskaupunMen
keskuskomitea pitää
suuret tanssit Williamin osaston ta
lolla torstaina 19 päivä. Ja koska
tanssit ovat keskuskomitean toimes­ta,
niin alloin on niissä myös jotain
sisällä että jokaisen on nyt otet­tava
tämä huomioon j a oltava tans­seissa
saapuvilla. — J.
ANTTmiSTUS
Kirj. Eero Korpi.
Tämä asia tapahtui niihin aikoi­hin
kun Neuvosto-Venäjä vidä pot­kiskeli
poikki kapalovöitään. Kaik
kien' muiden pulien ohella valHtsi
maassa tnyös papjripula, sillä inke­riläisistä
seurakunnista olivat mou
Tän Port ArpiufD l»appäc»nari on ^mida!»&tfaeriäla{set papit :^,l!vistir
neet Snomt-äitindi hdmaan' jättir
mällä laxmnaslaiiiaansa palkkapai-menen
tavoin «maa onnen» va­raan.
Tästä johtui, ettil iavanmo-kaiset
kirkonmenot y. m. aeremonjk
ot, kuten TuumiiTisinhankspt, pari^
kunnan vihkimiset ja lasten kasta^
muset täytyi jätöä tuleviin iufeuhinl
En ole tosin pSnt koskaan mi­kään
n. 8. 'Tdriconkipeä'', mutta sii­tä
huolimatta siellä aika-ajoittain
kävässyt^ kuuntelemassa musiikkia.
Saaman ajan olen joko nukkunut
tai ajatellut'muita asioita. .Olin
Pietarin kaupungin lähellä sijaitse­vassa
Toksova-nimisessä kylässä et-simassa
riiokatarpeita kun äkkäsin
kansaa painautpvan kirkon ovesta
sisälle. Kelloja rämyytettiin - että
tapuli heilui. Joukon mukana työn­nyin
sinne minäkin. Istuin muu-'
taman -vanhemmanpuoleisen eukon'
viereen, tupaten mukana olleen
matkarepun ja mattokuksinan pen­kin
alle. Seurakuntaa oli kokoon^
tunut kirkon täydeltä. Oli kiilu-nut
verrattain pitkä aika siitä kun
viimeksi oli sananrieskaa saatu, ja
Jcun nyt oli. kylään tullut uiisi saar­namies,
kiihoitti se jokaisen kirk-koon
jo pelkästä uteliaisuudessakin.
Kun koraalitaululle. ilmestyi nu­mero
381, työnsi vierelläni istuva
eukko käteeni vanhan homehtuneen
nahkakantisen sanoen: "Sinllku on
nuaremmat silimät, niin ehtii»päs
tuo veisuu!" Sillä aikaa pyyhiskeli
hän sankalasejaan likaisen alusha­meensa
helmaan, asetti ne neniänsä-päähän
ja uteli: "Tiejätkös sie,
mikä sen papin nimi no, joka tääl­lä
saamaa?" — En tiijä,; vastasin.
Urat alkoivat soimaan, jonka ai­kana
me yskimme kurkkumme
"Määriksi" ollaksemme valmiit al­kamaan
heti alkusoiton loputtua.
Meillä sukeusi oikea kilpaveisuu.
Kuultuaan, että minulla oli vahvan-puoleinen
ääni, puristi eukko kai­ken
fyysillisen voimansa saadak
seen yliotteen. Huomattuani, että
eukko otti asian kilpailun kannal­ta,
koetin minäkin vähän parannel­la.
Veisasimme nuo viisi pitkähköä
virren värsyä kuin hartiavoimalla.
Se muodostui pääasiassa jonkun­moiseksi
duetoksi, sillä eukko veteli
kohtalaisen epäpuhtaasti kaiken ai­kaa,
verrattain voimakkaasta urku-registeerauksesta
huolimattia.
Olimme molemmat veisaamisesta
hikisiä ja punaisia kuin laskeva päi-vä.
Virren loputtua supisi hän:
"Miul on ennen hjrvä ääni, vaai nyt
on ajan kans* männy, ettei käy en-nää
niiiiku entisaikoin. ;Kun ei sao
rasyoo, niin ei se huiloo. Mutta hy­vä
on eähi sullai, on totisesti.
LukkariksV ois , sietänyt ruveta."
—. Kyllähän me osaamme, koetin
kehuskella, tarkoituksella saada hä­neltä
ostetuksi maitoa ja perunoi­ta,
kunhan täältä kirkosta lähetään.
Alkuvirren valinnan johdosta
epäilin hiukan koko -kirkonmenoja,
eikä hämmästykseni ollut suinkaan
vähäinen, kun saamapyttjryn nou­see
entinen agitaattori Santeri Tön-kyra,
jonka olin kuullut ja nähnyt
usein Suomessa ollessamme, ei kir­koissa
va^n työväen juhlissa.
Hän katsöli tuikeilla silmillään y l i
seurakunnan, rykäai pari kertaa ku­ten
tapa on ja aloitti sanoilla-
Kaikki mitä tahdotte ihmisten teil-e.
tekevän, tehkäät se myö^ heille,
näin sanoo herramme ja mestarim­me
. . . " Todisteli lukuisilla ja sat.
tuvilla raamatunlauseilla, että K r i&i
tus oli ensimäinen kommunisti. —
Hyvin se vain kävi. Ei suinkaan
voinut kukaan kuulijoista «päiPä
hänen raamattutuntemustaan. Mk;
nä, joka tavallisesti olin ollut, ku­ten
jo sanoin, saaman kestäessä toi-sissa
maailmoissa, tunsin tällä ker­taa
erikoista mieleirkiintoa- pastoria
kohtaan. Ihmettelen kuinka saattoi
ulkomuistista lukea nitkät aiat raa­matunlauseita.
Vjerustoverinikin
nykäisi hihastani js kuiskasi: "Noin
hyvee saamamiestäpä minen 00 vie-ä
ennen kuulluna. Aivan aijo eelle
Relanteristakin." En tiedä kuinka
hyvä se muijan "Relanteri" lienee
ollut, mutta Santerilta tuli silloin
sanaa kuin salkoa, että väliin ihan
päätä huimasi, ja jouduin ajatte-emaan,
kuinka monta typerämpää
miestä kuolee kunnianarvoisana ro­vastina,
vietettyään rasvaisia päi­viä
koko maisen elonsa retken; ja
Santeri saa koluta pitäjästä -toiseen
[ylvämässä -valistuksen siementä
corven .pimennoihin, joutua maan­pakolaisuuteen
ja ^ päättää päivä-,
työnsä jossain Vimpelin vaivaista-olla.
Kolmatta tuntia kestäneen pauhi-nan
jälkeen oli meilläkin jälleen
suunvuoro". Silloin' kajahntettiin
urkujen säestyksellä, papin kehoi­tuksesta^
kansainvälisestä enrimäi-nen
ja -viimeinen värsy. Tuon lop-pnvirren
suoritukseen tuskin otti­vat
osaa/ urktija Inknnnottamatta,
muut kuin tämän kirjoittaja ja
pastori, joka yhä pöntössä seisoi.
Vierustoverin! työnsi -virsikirjansa
käteeni keboittaen etsimään siitä
oppuveisnnta.:^ Selitin hänelle, että
tämä on aivan uuämpia virna jota
ei ole vielä teidän Idrjassaane, mut­ta
eukko vaan v^tti kivenkovaa,
«ttä ^nä on ksOcki virtet, vfeläpi
päivän epistolatkin. Laulua loput-na
alkoi seurakunta ThiU^leen Ini-
«na ovea kohti siUä olihan nyt saa­ta
kenrankm «isaaiieska^ että
tmnfihaksia' pakotti.
Menin wxuini piSti. äa&arfe^n,
missä Santeri Jnmri tyhjeateli vea-tarahvimia
j a kiittelin h i n t i «rin-omaisesta
ygTiiii^im toivottaen
päiväpaistdsta ja^f^a aloittamallaan
uralla. £n i^tinyi' hänen kanssaan
jäädä pitempiin jaiibuhin. siUä täy-tyi
kiiruhtaa vianutoveri^i jälkeen,
jonka luokse ''• tain kutsun päiväDi-selle.
Eukotta sain .viela maitoa,
perunoita Ja Idvän puolikksaa,
vätkä edes maksaneet mitään. .
nta alkoi jo hämärtää kun paine­lin
savUiejuista. tietä eväioeni 'cae-maller
Istuin - junanvaunussa, joka
viilätti kohti Pietaria. Vier^iselli
penkillä, missä istui muutamia Jn-kK^
äisiä talonpoikift, kuulin eeu-
»uivan keskustelun:
—^^^öpä sutä viimein tnUe rau­ha
kun kommunistit kuuluvat siellä
I^etarissa jo tappaneen kaikki pol-seviikit!
— Vai ovat tappaneet ^
Joo. -Meijan Antrei, joka oh
Suomen puolella, kävi menneen yrjBn
tienoissa kotona . j a -sanoi .Suomen
sanomalehissä seisoneen niin.
— Vai niin. Mitäs muuta puhui?
Tämän jälkeen en kuullut pitkään
aikaan sanaakaan, mutta näin, että
parta liikkui tavallista -vinhemmin,
josta päättelin , heillä olleen erikoi­sen
kiintoisaa, mistä supattelivat
vissillä salaperäisyydellä. Kun kes­kustelu
kääntyi -vähemmän salaisiin
asioihin, kuulin jälleen:
—^ A-olitkos kirkossa?
— Kah, olinhan tuolla.
— Siellä r«li pappi maanmainioin.
Se kun saarnata heristeli, niin kuu­l
i , , että oli kirjansa lukenu. Sem'
moinen saarnamies sietäisi saaha
täbän kylään aivan .vakinaiseksi. E i ­pä
sitä monasti tappaa tuommos-ta.
,. • :
Puheeseen puuttui vastakkaisella
penkillä nukkuva samanlainen van<
ha punapartainen juurakko nuhdeU
Ien: — "Älä tuota rapjaa kehu.
Kuului olleen Antti-ristus!"
— Ar--a—an->*nttiri5tusko, hä-kälteli
äijä ralskahuttaen samassa
suutitäyteisen tup&kkamällin vau­nun
permannaUe.
— Niin k u i ^ olleen, väitti toi-n6n.
;•;•.*.
—- Vai o l i tuo hylyky semmoinen.
— No sanehan miesulle, ehätti vä­liin
viereinen eukko, ettei se oDun-na
oikea hen^^mnies.. Minähän sa­noin,
että se on varmasti joku pel-sepuupin
aketfti! v..
—- Kyllä sitä minnäi vähän mei
nasin, jaaritteli ukko., korvallistaan
raapien. £!ikös se loppuveisuuki oi
lu nuit polsevikkien lauluja?
—Niitä marssinliisojahan se oli
seki. •— '—;—. ••; \:
— Vai Antti-rietus. — Sitähän
minäki ^ähä tuumin, väin kun tuo
akka siinä säklätti etten saan^nna
oikeen järkijäni käyntiin. ~ Vai
Antlzmstns se oli — ja tuo pahus
vielä kehtasi kiivetä pönttöön oi
kein. Alvanhan se pilas koko kir
kon. _ — ^
- Katoppas häijyä minkä teki;
Vai Antti -r- jauhoi äijä -vielä
monta .aseman väliä saamatta aja^
tuksiaan siitä irti, Ja tuskinpa lie­nee
laannut vieläkään ihmettelys­tään.;
,
iT:ri BL Qaackenbu^;
HuMBasIiikiri
107 CndrfMTtaoa BIk.
I F O R T WaUAif, O N T A R I O ;
<
Auki iltasin, sopimuksella,
Phone 2334 — >
f hone: konttori lt88. Koti 1765
Osote: Box .1192, Sndbury, Ont.
FitkämatkaisiUe aina tilaa sai-rashuoneessa
leikkaukria varten.
• 1 . . < • ; I • > • • * s
Vesitie läpi Europan
Europassa parastaikaa suunnitel-aan
tai oikeammin rakennetaan jo
vesitietä läpi mannermaan Atlan-nin
rannikolta Mustaan mereen.
Työn ""kerrotaan olevan käynnissä
a edistyy nopeasti. Vesitien läh­töpaikka
on Rotterdamissa, Hollan­nissa,
; se tulee kulkemaan läpi
Suomen
Konsuliviraston
osoite Canadassa on
CONSULATE OF FINLAND,
518 S t Catharina S t , W| Montreal.
Tämän lisäksi on varakonsulinvi-rastoja:
Port Arthurissa (188 Lor-ne,
S t ) , Vaneonyerissa (602 Has-tfaigs
St, W.), Torontossa (319
Bay St) ja S t Johnissa, N. B.,
(C. P. R. Steamship Ass. Agent).
Passiasioissa on käytännöllisintä
kääntyä suoraan Montrealin konsn-linvhraston
puoleen tai Port Arthu­rin
varakonsulinvirastoon.
Nuneninnutos
Kuulemani mukaan mieheni Kal­le
Hill ei tykkää että käytän nimeä
Mrs. Ojala. Alan siis tästä lähUen
käyttämään nimeä Hilma Kai^a.
Maaliskuun 3 p^ 1926. Box 161,
Ansonville, Ont
maan aina Sulinaan, Mustain * meren
rannikolle saakka, joka kuuluu Ru
manialle. Kanava kulkee pitkin
ieinin jokea Ludwigin kanavalle,
oka yhdistää Donavan Maineen,
Reinin lisäjokeen. Ludwigin kana­van'
kautta yhdistetään .Reinin joki
Donavaan, jota myöten vesitie ku-letetaan
Mustalle merelle. Tämä
vesitie on kauan ollut käsrtännös*
sä, mutta vaan hyvin vaillinaisesti.
Mitään suurempia kulkuvälineitä
enempää matkustaja kuin rahtilii­kenteessäkään
ei ole ollut. Nyt
kuitenkin sanotaan, että' vesitie on
siinä määrin avattu, ettäi joku aika
sitten englantilainen rahtilaiva, las­tattuna
kivihiilellä kulki Reinin vir­taa,
ylös Maineen sadcka ja jatkoi
siitä 'vielä' matkaa noin 40- mailia
edelleen.
Tämän vesitien rakentamisen sa­notaan
alkaneen jo v. '1836--46
vaiheilla, joikin Baijerin kuningas
Ludvik ensimäinen alotti 'Ludvrlgih
kanavan k^vattamisen, .mutta sil­loin
se tehtiin ainoastaan seitsemän
jalkaa syvälcsi, niin että mitkään
suuremmat kulkuneuvotv:eivät voi­neet
välfttää liikettä kanavalla. Sen
jälkeen sanotaan sitä parannetun,
mutta vasta nyt kun varsinainen
vesitien aukaiseminen todellisuudes­sa
tehdään, tullaan ^mä kanava
laittamaan käyttökelpoisekri suu­remmallekin
liikenteelle. Kulkuväy­lä
on tällä kertaa avoinna noin 400
mailia Pohjan Ineren puolella ja
1,200. mallia Mustan meren.pnoIeU
ta. KUn mielmsta rkaln- vesitiec
avaaminen olisi ollut kapitalisteille
jo ennenkin, eivät europialaiset ra-hamiehet
ole-: kyenneet sitä aikaan
saamaan. Mutta nyt ovat ameri-kalaiset
rahamiehet innostuneet a-
Biaan ja toivossa saada sen kautta
parempia maikkina-alueita ryhty­vät
kaikkien teollisuusmaiden suur^
riistäjät yhteistoimintaan. Kustan­nuksien
sanotaan nousevan $176,-
000,000. Lopullisesti pitäisi työn
olla valmiina v. 1982. Kaikkiaan
tuleä vesitie olemaan oin 2,000
mailia pitkä. Huolimatta siitä, et­tä
nyt jo tästä tiestä on suuri osa
käytännössä ei kuitenkaan mikään
kohta kelpaa liikenteelle ilman kor-ja;
uk8ia. Reinin ja Donavan vir­roissa
tullaan -tekemään huomatta-
-via muutoksia, ne syvennetään, et­tä
voidaan tuhansien tonnien las­tin
kantoisia, laivoja kulottaa. Ar­vellaan,
että vesiteitse tullaan vuo
sittaih kulettamaah vähintäin 10,-
000,000 tonnia rahtitavaraa, joten
sitä voidaan Verrata arvokkuudessa
Sueriiu J a Panaman kanaviin.
Vesitien rakentamisessa en otettu
ihyöskin huomioon' se, voidaanko
riittävästi; saada vettä, niin että sen
-väheneminen ei tule häuritsemään
liikennettä minään vuoden aikana.
Insinöörit ovat laskeneet, että jos
Mainen virran suulle rakennetaan
15,000,000 kuutiojalkaa käsittävät
säiliöt, johon voidaan vesirikkaana
aikana koota varasto kuivia aikoja
varten, niin siinä tfipauksessa ei tul-a
koskaan kärsimään veden puut-te&
ta. Vesi voidaan kulettaa läpi
Bävarian säiliöstä sähkövoiman a-vulla
joita asemia: tullaan sijoitta­maan
jokaiselle kolmellekymmenelle
kolmelle sulkupaikalle
Englanti katselee tätä suunnitel
maa varsin suopein silmin, ^ sillä
sen kautta yhdistetään itä-Euröpä
Lontooseen. Englannin kapitalisteil­la
on tähänkin saakka ollut huomat­tava
sananvalta liikenteen ylitse
Donavan virralla olevassa ' liiken­teessä,
mutta nyt se tulee saamaan
entistään huomattavamman vallan.
Ennen sotaa kuului yleensä Donavan
liikenne virran reunalla oleville
meriliikenteen harjoittajille, mutte
sodan jälkeen osti englantilainen
laivastokomppanla osakkeet käsiinsä
ja tällä kertaa todellisesti' hallitsee
laivaliikennettä englantilainen Fur-ness
Withy & Co. ja on, sillä yk­sinoikeus
Donavan laivaliikentee­seen.
Tälläkin jättUäislaitokseUa tullaan
suuresti hyödyttämään ihmisten hy­vinvointia,
säästämään työvoimaa
ja hankkimaan elintarpeita useissa
Europan maissa paljon halvemmal­la
kulutettavaksi, mutta kaikki se
hyöty menee suurkapitalistein nau­tinnoksi.
Työläiset vaan saavat teh­dä
työn tällaisten' 'suuremmoisten
laitpsten rakentamisessa, josta heil­le
maksetaan ainoastaan, mitätön
palkka. Mutta kun se on valmistu-
Kilpailukutsu
Täten kutsumme kaikkia Kesld-Ontarion ThteiätySjärJeatSSa
kuuluvia V.. ja U.^enroja jäsenteniA kautta ottamaan osa» jlr-
'estän: painime8tamuskilpaUnihin,> jotka asianomaisella luvalla 'jir-^
estämme 21 päivä maaliskuuta 1925, kello 7 Lp. Creighton osas­ton
haalilla. Toivoen runsasta osanottoa seuraltanne, aina viyb-miina
vastapalvelukseen, piirrämme
Urheilutervehdyksin
Creighton osaston V.« ja U.-seura ^ritys^
kautta
PAAVO RUOHONEN,
puheenjohtaja.
ONNr R A U T I O/
sihteeri.
KILPAILUMÄÄRÄYKSIÄ
Kilpailut tapahtuvat neljässä •8arj9«sa ollen'painorajat 140,
166 ja 170 paunaa. Suomen Työväen-Urheiluliiton-painisäSntöjft
noudatetaan. Kilpailuissa jaetaan kolme palkintoa kussakin sar­jassa
ynnä kunniakirja jokaisen sarjan mestarille. Osanottoil^
moitukset on tehtävä ennen 14 päivää maaliskuuta osotteella:
P. Ruohonen, Craithtoa MIne, Onk.« Boa 2 6 1 .
Punnitus tapahtuu kaksi tuntia ennen kilpailujen alkua.
Vieraspaikkasille varaamme vapaan asunnon.
V.. ja U..seura ^Tritys".
Port ÄrthiiriD ja
HUOMATKAA!
Osuuskaupan perustava yleinen kokous
pidetään P. Arthurin haalissa 316 Bay St.,
sunnuntaina 29 p, maalisk. 1925, alkaen
kello 3 j . pp.
Kaikkia osuustoimintaan innostuneita
henkilöitä Arthurista ja ympäristöltä keho­tetaan
silloin olemaan paikalla.
Osuustoimintaa edistävä komitea.
" ~^^^^»m.M.^^M^^AAAj^AMMmMMMm
Toronton Agitatsionitoimikunnan
Näytös- ja Tanssi-i
DON HAALILLA
M A A L I S K U U N 14 P X I V X N J ^ K E L L O 8 I L L A L LA
Hauska hu^^näytelsA yhdessft näytöksessä
Huhtikuun Manda
T A N S S I A hyvillä orkeiteHn MIIOIU fcdui ja pnoli tantla.
. S I S Ä Ä N P Ä Ä S Y 40e.
AfitataioBholmikanta.
nut, niin snnrvaltojen riistäjät niit­tävät
sen kautta ihmeelliset voitot
taskuihinsa. SUtäi^ syystä tulisi
työläisten jäijestyä -ottamaan omiin
käsiinsä kaikki ne tuotanto ja jako-laitokset,
joita he itse rakentavat,
itse ylläpitävät ja valmistaa niissä
tuotteita, sekä jakaa niitä vaan o-man
luokkansa hyvSksL
CANADASTA SUOMEEN
OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
Yhä lisäähtyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canadai-sen
relttimme osaksi on tullut on J^htiö lisännyt seuraavat mat-kavuorot
Hdlfazhta auoraaa SkandiDaariaaB.
ParjehdokMt HalifaxUta, N. S.
S. S. UNITED STATES, Huhtikaan 1 8 p.
S. S. HELLIG OLAV, Joniakaan 8 p .
ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN
cdettakalslcn matkain Unnat
Siistiksi $45.60 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan 1183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttejä
2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä
niin aikaisin kuin mahdollista
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta vaiv
tan Suomesta myydään kakkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDINAVIAN-AMEBICAN LINE
461 Main St. Winaipet.CMi. ^ 61 Upper Wat«r St., Hallfaa, Can.
JrV. KANNASTO
Box 69, Sodbary, Ont., Can.
ERICH J. KORTE,
Port Artkor, Oat, £an.
Missä^ on se henkild
joka ei ole vielä saanut meidän
ilmaista kotiopiskelu-selostnskirjaa
EBflaaninldelen ja Esperanton op­pikursseista?
Nyt: on parhain ^ka
iJottaa kurssL Lähettäkää heti o-sotteenne
ja lOe postikuluja varten.
Suomen kieliopistOy
VMm,'Fla!aa4.
Haluaisin tietää missä on veljeni
John Lankkala? kotoisin ncaalisista,
T. l Ole hyvä Js kirjoita siskolle^
sl Ada on tärkeä. Mr*. I^^^afc*)
» » • a , 0.8. Laitkkab, 779--40th iSt;.;
Brooklyn, N. T*