Vapaus, June 11, 1925

              •1f i l p. — Thnr.
Il';' h:
rt-
Enteiite käsittää 650 mUjoonää ihmistä
Venäläis-japaniläiset' neavottelat,
jotka jo kolme kertaa keskeylyivät,
€DHi kerran- Dalnyj's£ä/ - eitten
Chaan-Chninissa j a yiimeksi ToMös^
E2, ovat, kuten tahnettu, päätty­neet.
Sopimus a l l e k i r j o i t e t t i i n P e ­kingissä
ta.mniik. 20. R',ns- - i ^ m ä
sopimus oh suurimerkitykselUnen
Neuvosto-Venäjälle ja Tyynelleme­relle.
Europan j a Amerikan iinper
rialismi. "havaitsee nyt peloittavalla
huolella, että Venäjä, Kiina j a .Ja^
pani ovat luoneet ententen- katifcai-sessa
idässä. • • -
Japanilainen sekaantuminen S i ­periassa
on päättynyt. Ylisotamar-ealkka
Takaianuksen barbaarimaiset
rykmentit, jotka ovat olleet siellä
jälkeen vuoden 1918 tammikuun
ovat hajaantuneet, Täir.än ajan
mellastuksen kuluessa tuli tuhat­kunta
siperialaista roiliisisotilasta ja
vallankumouksellista työläistä mur­hatuksi.
Valkoiset venäläiset ken­raalit,
jotka vuosikausia o v a t - e l ä ­neet
ryöväreinä , Siperiassa, saavat
myös lähtöpassit. Kauppasuhteet
joita Japani ylläpiti Siperian kans­sa,
ovat tulleet Neuvosto-ATenäjän
valvonnan alle. Kaikki täniä tie.
tää, e t t ä Japanin unelmat j a suun­nitelmat'
tuHa Englannin kaltaiselcsi
suurvallaksi, ei voi toteutua. Kom­munismi,
joka tähän saakka oh o l ­lut
ainoastaan pieni kipinä kaukai­sessa
idäss^ on nyt leimah^nut
oikeaari liekkiin.
Muutoksella Japanin ulkopolitii­kassa,
toiselta puolelta Kiinaan näh-.
den, jota [Japani aikaisemmin ,kä­sitteli
kovakouraisesti, mutta ' nyt
heti aivan ystävällisesti, toiselta
puolelta Neuvosto-Venäjään näh­den,
on syvempi syy. kuin se, että'
Amerikaij maahanmuuttokiellon 'jäl­keen
Japani tarvitsee liittolaisen.
Tärkein aihe on siinä, että aristo­kratian,
ylimystön herrasvallan Ja­panissa
"on t ä y t y n y t taipua porva­riston
edessä, s. o. kapitalistit ovat
nyttemmin saaneet hallitusvallan
käsiinsä.
Japanin porvaristo on jo kauan
halunnut tehdä venäläis-japanilai-sen
sopimuksen. V. 1923, kun Ve­näjän
edusiaja . Joffe oleskeli Pe-king^
issä, tuli hän kutsutuksi, Toki­oon
neuvotteluihin, oikeastaan' ei
Japanin hallituksen toii^esta, vaan
Tokion "korkeimman pormestarin",
puolesta, joka ediisti kapitalisteja.
Myös sanomalehdet useita vuosia
sitten, tunnustivat Neuvosto-Ven^-
j ä i j . Tämä porvariston h^lu. tjili
vihdoinkin, kohtalokkaaksi aristö-
. kraateille. Viime kesänä taisteli
porvaristo . voimakkaasti voittaak­seen
vaaleissa. 462 parlanlenttipai'-
kasta sai porvaristo 285 paikkaa,
sensijaan aristokraatit saivat vain
120 paikkaa. Pelastaakseen itsensä
silloinen aristokraattinen mjnisteristp
nimitti heti vaalien jälkeen Japanin
lähettilään Pekingiin ja Obataan se-kä
valtuutetun venäläis-japanilaisiin
neuvotteluihin, jotka olivat toi­meenpantavat
Neuvosto-Venäjän
edustajan Karachanin kanssa. Mutt
ta hänen ahkeroimisensa tuli liian
myöhään. Hallituksen täytyi lähteä
j a Kato nimitti ministerit. Sisäilis-
/ sodan seurattua Kiinassa tuli neu­votteluissa
kääftne j a ne saatiin lop-
• puun tammikuussa tänä vuonna.
' Obatay Japanin -lähettiläs Pekingis­sä,
sai kreivin arvon palkkiona neu­vottelujen
loppuunsaattamisesta.
Miksi ovat Japanin kapitalistit
nyt niin halukkaita tunnustamaan
Neuvosto-Venäjän? Se on heille
tärkeä- taloudellinen kysymys. Tam­mikuussa
1918 kesäkuuhun 1922
suoritettiin kauppa Siperiassa soti­laallisten
vallanpitäjäiuv avulla. Huo­limatta
siitä, e t t ä toiset vallat, niin­kuin
Amerika ja Ranska, ;joukko-jensa
käynneillään onnellistuttivat
Siperiaa, saattoi kuitenkin 'sanoai
e t t ä japanilaiset pitivät monopoli­na-
kauppaa siellä. V. 1922, kun
joukot vietiin pois Siperiasta, tuli
taloudellinen kriisi Japaniin* - E r i t ­täinkin
Osakassa täytyi useiden teh­taiden
seisoa senvuoksi, ettei tava-
, roilla-ollut menekkiä. •
Venäläis-kiinalainen sopimus oli
kova isku. Japanin kapitalisteille,
sillä he olisivat mielellään tahto­neet
saada aikaan kauppasopimuk­sen
Venäjän kanssai Itä-Kiinari
rautatie, joka oli olliit valkoryssien
käsissä, tuli nyt Kiinan j a Venäjän
yhteiseen hoitoon. Tämän sopimuk­sen
ja Vladivostokin vapaasatamak­si
muuttamisen kautta ovat japani­laiset
epäonnistuneet" useissa suuris­sa
yrityksissään. Ja ettei se kadot­taisi
vieläkin enemmän, kiiruhti se
neuvottelut nopeaan päätökseen.
Toinen syy t ä h ä n oli siirtolaisuus-kysymys.
Japanin politiikka on ^ r a ­kentunut
seuraavien edellytysten ja
johtopäätösten pohjsflle: Englanti
Oli yksinomaati saarimaa j a omis­taa
siitä liiaolimatta suunnattoman
vallan —• miksi ei myös Japani voi-
Bi tolia maailmanvallaksi? Japanin
imperialismi; asetti siis kolme pää­määrää:
, i ) , suunnata., toiminta lantr
,tä kohti ja 'vallata etelämantsuriaj
lainen rautatie tarkoituksella tun-.
keutuä sitten syvemmälle Kiinaan
j a 'sieltä marssia - Siperiaan; 2)
kääntyä etelää kohden vallatakseen
malajilainen arkipelagi, saaristo; 3)
vetäytyä itää kohti j a hankkia ja­lansijaa
Amerikassa. Tämän kol­mannen
päämäärän on Amerika
tehnyt- tyhjäksi maahanmuuttokiel­lon
kautta. Päämäärä n:o 2 ei ole
helposti toteutettavissa sittenkun
englantjlais-japanilainen liitto pu­rettiin,
sillä Englanti on sivuutta-maton^
mahti _ malajilaisessa saaris­tossa.
Jäljelle • j ä ä ' s i i s ainoastaan
ensiinäinen päämäärä. Mutta jos
Japani aikoo alistaa allensa Mant-surian
tai Siperian, tä3rtyy heidän
aluksi ja lopuksi olla hyvissä suh­teissa
Venäjään nähden, erittäin­kin
jos he tahtovat saada kalastus-y.
m. konsessioita siperialaisilla kul-kuvesillä.
Jokainen tietää, e t t ä sota Japanin
j a Amerikan välillä voi tuskin kau­an
olla vältettävissä, sillä Japani
kärsii suuresti Amerikan sorrosta ja
ylimielisyydestä. Se oli Amerika,
joka, antoi..aiheen englantilais-japa-nilaisen
liiton purRautumiseen, se
oli Amerika, joka julisti japanilais­ten
maahanmuuttokiellon j a se o li
vieläkin Amerika, joka ryhtyi. apta-varusteluihin
Japania vastan ja
j ä r j e s t i . 8uur€n laivastomahööyerin
Tyynellämerellä. Siperia ja Mant-suria
ovat Japanin "Hinterland".
Jos sota puhkeaa Japanin j a Ameri­kan
välillä, on luonnollisesti suuri
'tärkeys sillä seikalla, että nämä
maat ovat ainakin puolueettomat ja
Japani voi sieltä saada elintarpei­ta,
hiiltä j a rautaa, sillä sotatapah­tumat
kysyvät aikaa. Siksi on J a ­pani
yiime- aikoina lähentynyt K i i ­naa,
> Samasta syystä on. Japani
asettunut yhteyteen Moskovan kans­sa
vahvistaakseen asioitansav Siperi­assa.
Kiinan kansa tuntee myös Japa­nin
kapitalismin, joka varsinkin
maailmansodan aikana kehittyi
suunnattomasti, tarpeeksi hyvin.
Kiinalaistan täytyy senvuoksi aja­tella
puolustautumista. . Kiina ei
voi kädenkääntefessä unohtaa kaik­kia
imperialistein yrityksiä, ainoas­taan
senvuoksi, e t t ä Japani nyt juu-i;
i. n ä y t t ä ä ystävällisiä kasvoja. K u n
Sunjatsen .joutui Japaniin, tuli hän
siellä vastaanotetuksi ennenkuulu­mattomalla,
ystävyydellä. Porvaris­to
liehakoitsi h^ntä. Mutta Sunjat­sen,
imperialismin verivihollinen, ei
sallinut pimittää itseänsä, niinkuin
Thuanshesui ja •Changtolin tekivät,
vaan hän piti varoltuspuheen, joka
sisälsi^ että Japanin tulee kavahtaa
toteuttamasta ryöyärisuunnitelmi-aan.
Japanilaiset tulivat luonnolli­sesti
paljon varovaisemmiksi. Sun-jatsenin
suunnitelmista on kirjoitet­tu
sanomalehdissä. ,
Kiinan kansa tuntee myös yhtä
hyvin amerikalaisen imperialismin,
joka on vielä japanilaista huonom­pi.
Koko Kiinan kanaan toivo j ä
ajatus suuntautui nyt liittoon Neu­vosto-
Venäjän kanssa. Vielä päi­vää
ennen kuolemaansa lähetti Sun­jatsen
kirjelmän toimeenpanevalle
keskuskomitealle Moskovaan, jossa
hän lausuu toivomuksenansa, että
Neuvosto-Venäjä tulisi Kiinan voi-makkaak
i liittolaiseksi.
... Venäläis-japanilaiset neuvottelut
ovat vetäneet aikaa vuoden ajan
senvuoksi, e t t ä Venäjä ei selittänyt
hyväksyvänsä kaikkia tsaarin sopi­muksia
Kijnan kanssa. Neuvosto-
Venäjä tiesi, että Amerika pyrki
laa joutamaan aluettaan Gharbiniin
j a Kalganiin> tarkoituksella sieltä
tunkeutua- venäläiselle alueelle. Jos
sota puhkeaa Japanin ja Venäjän
välillä, olisi myös Kiina uhattu.
Tehdäkseen lopun Amerikan vaiku­tusvallasta
Mongoliassa ja ijtfantsu-riassa,
olisi m^ös Venäjä pidettävä
neutraalisena, puolueettomana so­dan
aikana. - Amerikan asiat ovat
t ä r k e i t ä kaikkien näiden kolmen val­tion
— Venäjän, Kiinan ja Japa­nin
— itsenäisyydelle.
On siis tosiasia, e t t ä Japania, K i i ­naa
ja Venäjää johtarat yhteiset
edut yhtymään Amerikan imperia­listisia
suunnitelmia vastaan kau­kaisessa
idässä.
'Vallankumouksellisten ainesten
vaikutus Kiinassa on niin voimakas
e t t ä maa oli kypsä liittoutumaan
Neuvosto-Venäjän kanssa. Japanin
tarve lähestyä Neuvosto-Venäjää
syntyy imperialistisesta voitonnäläs-t
ä . Japanin imperialismin sisäpoli­tiikan
voimistuminen ja sen fas-cistiset
keinot tyoläisjonlckoja vas­taan
- ovat myös ..luoneet .voimak­kaasti
kasvavan .vallafnkumoukselli-seksi
jyrkistyvän työväenliikkeen.
Sisä- j a ulkopoliittinen tilanne mer>
kitsee Neuvosto-Venäjän kanssa l ä ­heistä
kosketusta*. joka on väittä-
Kankkusen kulmakaxTat 'paristui' Ai
vat kokoon ja rypyt näyttivät sy-mätön
imperialistisen Japanin tar-i venevän hänen kasvoillaan, hän ai-koituksille,
j a tämä läheisyys taas; koi puhua jotain, mutta äkkinäinen
läheisyyttä Venäjän j a Japanin pro- • mielenmuutos ehkäisi sen.
letariaattien välillä. Ja samalla
merkitsee se laajempaa askelta val­lankumoukselliseen
suiintaan Mu­kaisessa
idässä- Se voiiriakas selkä­noja,
jonka Japanin proletariaatti
No, mitäpä tuosta, tuumi häni
itseksensä — "ehkenpä se tulee
vuoro vieraallekin".
Kesä on jo jäähyväisensä jättä­nyt-
Ärjyvä syksy jqlistaa voimak-tulee
saamaan köyhälistövaltiosta, j kaalia pauhullaan pakkastalven lä-tulee
tekemään vaikutuksen Japanin hestymistä. Ihmiset valmistautuvat |
imperiah'steihinkin, jotka ovat Ame-! kuumeisin kiirein vastaanottamaan
rikan imperialismin.uhkaamia, ja /talvea. Suutarien pikilankojen rap-vihdoin
tulee' Japanin, Kiinan ja^se j a vasarain naputus on ennen-
Venäjän. köyEähstoIlä olemaan vii­meinen
sana asioissa. Japanin im­perialistit
ov^t jo vaikeassa: ase-m^^
a, sen he tunnustavat, j a -aivan
kuin aristokraattien hallituksen ker-ran~
täytyi taipua heidän edessänsä,
niin -tulevat he myös taipumaan voi­makkaamman"'
mahdin edessä, joka
yksin kankaisessa idässä taistelee
Amerikan imperialismia ' vastaan ja
uhkaa sen olemassaoloa. Kiinan,
Venäjän ja 1 Japanin yhdistyneet
työläisjoukot^ käsittäyät suuren osan
maapallon asutusta 'alueesta ~
i/4 koko maan pinta-alasta — se­kä
650 miljoonaa ihmistä. On s i i ­nä
yhteisrintamaa!
Suutari Kankkunen
velanmaksajana
Kirjoittanut E.- Eronen.
Suutari Kankkunen lähenteli jo
iässään kuuttakymmentä, mutta
huolimatta siitä oli hän nuorten poi­kain
kaltainen. Hän oli ollut ko­ko
elämänsä ajan kuulu kolttosen
tekijä,, joiden onnistumiseksi hän
käytti kaiken neronsa, varsinkin
silloin, kun oli kysymyksessä "velan
maksaminen". Hänen pieni ränsis­t
y n y t töllipahaisensa sijaitsi lähellä
P i r t t i j ä r v e n rantaa. Siellä hän
U l l a Hindriikkansa suosiollisella
avustuksella oli " v ä r k ä n n y t " kuusi
pojan köllykkää maailmalle. Nyt
elelivät he kahden vanhoilla päi­villänsä,.-
muistellen entisiä aikoja,
jotka olivat heille välistä olleet hy­vinkin
lohduttomia.
.Suutari Kankkunen ansaitsi oman
sekä perheensä, vaikkakin puutteel­lisen
toimeentulon, kuten jo am-matistaankin
huomaa, "suutarpimir
sella". Hän neuloi uusia kenkiä ja
korjaili vanhoja, ollen "suutari" ja
"rajasuutari", molempia yhtäaikaa,
kuten hänellä itsellään oli tapana
sanoa. Nykyisin oli toimeentulo jo
paremmin turvattua, sillä pojatkin
silloin tällöin jelppasivat ja sitä­paitsi,
eihän ollut kun kaksi suuta
syömässä. Itse Kankkunen ei enää
-paljoa kuluttanut, eikä UUa Hirid-
'riikkakaan ollut mikään suuri syö­m
ä r i , sen saattoi huomata jo hä­nen
kuivasta ulkomuodostaankih.
Vanhoilla päivillään ei Kankku­nen
enää viitsinyt niin ahkerasti
" l e s t e j ä kopistella". Varsinkin ilta­hämyt
hän kulutti naapureiden' ke­r
a tarinoiden. Illat kuluivatkin
rattoisasti, sillä koskaan ei istuttu
"tuppisuuna" siellä' missä Kankku­nen
oli. Kankkusella r i i t t i juttuja
vaikka maailman loppuun saakka ja
aina ne olivat uusia ja e n t i s t ä me­nevämpiä,
varsinkin silloin jos hän
bli "sattumalta" hutikassa.
Kankkunen ei ollut kuitenkaan
pelkkä "satuseppä", hänen kaljussa
päässään oli paljon muutakin. Hän
oli /lukenut raamatunkin moneen
kertaan ja^ tunsi siitä jok'ikisen pai­kan
paremmin kuin itse pitäjän ro­vasti.
Kankkunen ei kylläkään ol­lut
-mikään "kirkon kipiä". Kym­meneen
vuoteen ei häntä oltu kir­kossa
nähty, eikä alttarin sakra­menttia
ollut hän nauttinut kun
kolmasti eläissään. Tämän johdosta
olikin hän joutunut monta kertaa
rovastin kanssa kinastelemaan, mut­ta
aina onnistui hänen suoriutua
voittajana.
Kankkunen oli myös kokolailla
selvillä monistakin yleisistä asioista.
kuulumattoman vilkasta.
J o kaksi viikkoa on suutari Kank-I
kunen työskennellyt Mikkolan talos­sa
valmistaen väelle talvikenkiä.
Kun viimeiset parit ovat hänen kä­sistään
lähteneet alkaa " t i l i n " teko.
Mutta suutari Kankkunen, joka on
aina periaatteen mies, sovelluttaa
n i i t ä taaskin käytännölliseen elä­mään.
Hän on laskenut mahdolli­simman
tarkkaan, kuinka paljon
Mikkolainen on perinyt häneltä l i i ­kaa
viimetalvisessa viljakaupassa,
sekä paljonko pääomaa lisää korko
t ä l t ä ajalta. Ja pennilleen saman
verran' ylittää hän nyt vuorostaan
ta^vallista taksaansa, määrätessään
korvausta suorittamastaan työstä.
Mutta Kankkunen on määrännyt
isännän mielestä liian kalliin pal­kan
työstään, josta hän ryhtyy tin­kaamaan
helpotusta. Suutari Kank­kunen
ei näe kuitenkaan itsellään
olevan mitään syytä luopua periaat­teestaan,
siksi hän käännettyään
mälliä poskessaan, aivan rauhalli­sen
näköisenä virkkaa:
— Ei minun auta toisten etua
katsoa, omassakin on huoltamista
aivan tarpeeksi.
Eikä isännällä auta mikään , muu
kun pudistaa pennit suutarin kou­raan,
vaikka se tuntuikin hänestä
katkerammalta kuin tervavarpin pu­reminen.
Mutta suutari Kankkunen hymyi­l
i onnistuneelle kolttoselleen.
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu Suo­men
yliopistossa käytännössä olevain oppikjrjain mukaan, sekä
K. G. K' Nynian'in erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ai­noastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme.
K U M M I T A V A R O I TA
Kuumavesipussia. hinta 51.25
?2.00, $3.00, $4.00 j a $5.00
Kuumavesipussin letkuja,
hinta ; $1.00
Ruiskuja naisille, hinta $8.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .35
Korvaruiskuja, hinta 35
Nenäruiskuja, Hinta 35
Varmuusesineitä naisille, »
hinta , $3.50
Varinuusesineitä miehille,
hinta $3.00 tus.
y.m., y .m
Kääreitä, Plaastaria,
Haavapumpulia 25c, 40c, 75c,
$1.50.
Haavakääreitä 1' 20c, 2' 25c
Exemasalvaa, hinta 75c
Hoffmanin tippoja, sydän-aluskipuun
50c j a $1.00
Selkäplaastaria 35
Rintaplaastaria 50
Munuaisplaastaria .50
E e t t e r i t ä r p ä t t i ä , yskään
j a hengenahdistukseen .50
Halvausvettä, hinta 50
Hiusöljyä, hinta .50.
Hammastippoja, hinta.... .25
Hammaskittiä, hinta 10
Hammasharjoja, hinta 25c,
40c, 50c j a 75c.
Hemoroidesalvaa, hinta 75c
Hajupihkaa, hinta 25c unssi
Intinlinjamenttiä, hinta .50
Snellmanin koliikkitippoja .50
Kamferttiviinaa, hinta 50
Kamferttiöljyä, hinta 50
Emätippoja. koliikkiin ja sy-dänaluskipuun,
hinta' .50
- Hammaspulveria, 25c ja 50,
Ihosalvaa, hinta ;l
Kamferttja, kuiv2a"25c
Kamferttilinjamenttia ^
Kummiplaastaria *'."
Kolmenlaisia tippoja
Luulinjamenttia '.7
Nervin tippoja _
Parranajosaippuoita ..•
PäänMvistyspulveria
PiMÖljyä
Puunöljyr tf,
V Puhdasta Norjan kalan-maksaöljyä,
-.• •.- 50c ja $.100
Pnnssmhppoja gg
Preserveeraavia tippoja '50
Riigapalsamia "CA
siimävettä il
Silmäsalvaa "
Suu- j a hammasvettä ..,[
.25
.50
.58
.50
.50
i50
.50
T I L A T K A A meiltä läakelacttelo. Meillä on aaatavanQ bnit^kia Suomen, Canadan ja Ameriku
lääkkeitä, kummitavaroita, ma*keerantniaaleja y. m. Me maluamme postirahan kaikista $5.00 tai
• i tä uommitta tilauksitta. — Erikoislääkeluetteiot asiamiehille.
K. G. K . N Y M A N , Omistaja.
Suomessa j a Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari. PORT ARTHUR, Ont
B E A V E R L A K E , ONT.
Creishton osaston .näyttelijät kä-väsivät
kylässämme viime kuun 31
pnä esittämässä näytelmän "Eläviä
kuvia". Esitys onnistui kohtalai­sen
hyvin, kun ottaa huomioon vai­keudet,
joita työläisnäyttämöillä - on
voitettavana. — E i muuta kuin kii­tos
toverit käynnistänne.
' Kesäjuhlat. Olen kuullut puhut­tavan,
että koskahan olisi paras ai­ka
tulla ^ e a v e r Lakelle juhlia var­ten.
Minä voin sanoa, e t t ä paras
^ika on tulla lauantai-iltapäivällä,
e t t ä • pääsee osalliseksi ensivalssin
viebätyksestä. Sitte illalla näkee
kauniin unkarilaisen laulunäytelmän
"Aropaimen ja keltaruusu." Lau­antaina
saapuville on vielä sfekin
etu, että ovat suuhnuntaiaamulla
paikalla, kun urheilukilpailut alka­vat.
Ne tulevat olemaan mielen­kiintoiset,
varsinkin 3,000 nietrin
juoksu, johon tulee osaaottamaan
useita "hakamiehiä."
Mitä tulee yleensä ohjelmapuo­leen
j a kaikkiin juhlavieraitten mu­kavuuksiin,
niin on juhlakomitea
tehnyt parhaansa, saadakseen juhlis­ta
sellaiset^ ' e t t ä niissä tulee kaikki
viihtymään. Sentähden särkekääm­me
kaikki entiset ennätykset» ja
täyttäkäämme koko Beaver Laken
ympäristö guhlivilla työläis] oukoil-la.
— Kirjeenvaihtaja.
Luonto vetää puoleensa kaikkea
elollista, sanotaan j a taitaapa siinä
hyvin paljon totta ollakin. Luoh-non
ihanuudestahan nauttii kaikki
kellä siihen suinkin on mahdolli­suutta,
vaikka tämän päivän työläi­selle
ei r i i tä hetkiä luonnon ihanuu­den
nauttimisesta, kamppailu elä­män
katkeran todellisuuden kanssa
tekee sen, e t t ä ainoastaan, hsrvin
Kaikkia niitä kulloinkin tarjolla ole-r pjenggsä määrässä voimme sen iha-via
mahdollisuuksia, joilla hän voi
täydentää tietojansa, käytti hän ah­kerasti
hyväkseensä. Hän oli tie­doissa
varmasti yläpuolella ympäris­töään.
Ensimäinen mies oli hän,
joka uskalsi sillä paikkakunnalla t i ­lata
työväen sanomalehtiä ja ensi­mäinen
hän oli niidenkin joukossa,
jotka ryhtyivät hommaamaan paik­kakunnalle
työväenyhdistjrstä.
Oli sydäntalvi. Suutari Kankku­nen
sairastui, eikä hän kyennyt an­saitsemaan
pariin kuukauteen pen­nin
pyöreätä. Elintarpeet j a raha­varat
olivat lopahtaneet, joten
Kankkusen bli turvauduttava toisten
ihmisten "apuun". Hän lähetti
U l l a Hindriikan rikkaalta Mikkolan
isännältä pyytämään elintarpeita
velaksi joksikin aikaa, j a Ullan mat­ka
onnistuikin. Heti kevään tullen,
kun Kankkunen tervehtyi,' kävi h än
taas lestiinsä käsiksi j a kohta h än
pystyikin Mikkolaiselle maksamaan
velkansa. Mutta nyt maksuaikana
i s ä n t ä perikin elintarpeista paljon
korkeamman hinnan, mitä ne todel­lisuudessa
olivat maksaneet j a kun
Kankkunen huomautti tästä, virkah­t
i isäntä:
— Ei minun auta toisen etua
katsoa, omassakin on huoltamista
'aivan tarpeeksi.
nuudesta nauttia.
Mutta kuitenkin me omistamme
itsellemme sen vähäisen, mitä meil­le
on mahdollisuus ponnistustemme
lomassa saada. Työläisurheilijakin
kaikista vaikeuksistakin ottaa rie­muiten
vastaan kesän tulon, j a a l ­kaa
kesän enS harjotuksensa urhei­lussa.
Pääseehä^ sillorh kenttäur-heilijat
mielilajejaan harjottamaan,
juoksijat juosta vipottelemaan oU
Iäkseen syyskesän tullessa entistä
ehommassa "vireessä".
Tässä meidän tulevien kymmen­vuotisjuhlien
lähestyessä on hom­maa
kaikenlaista. Urheiluljisesti
toivotaan juhlista suurenmoisia, sil­lä
samoissa juhlissahan sitä ympä­ristön
urheilijat ottelevat kesän en-simäisiä
ottelujaan, ja sitä varten
miehet kiireellä valmistautuvat. , E i ­kä
suotta, sillä silloinhan kilpail­laan
"jehujen" kiertävästä standar­dista,
jonka" Creighton Pojat viime
kesänä voittivat vuodeksi omakseen,
saapa nähdä pystyykö pojat edel­leenkin
pitämään lipun siellä, vai
meneekö Sudburjryn, t ä i j ä ä k ö koti­kylää
koristamaan. Niin silloinhan
se nähdään.
nustetaan tulevan 3,000 m. juok­susta,
joka on j ä r j e s t e t t y samoihin
juhliin, j a mitä olen kuullut, pi­täisi
juoksijoita tulla naapuriseu­roistakin,
joten voimme olla var­moja,
e t t ä ' j ä n n i t t ä v ä kilpailu siitä
todellakin sukeutuu. y
Tov. Kalle, Honka, tunnettu voi­mistelu-
j a urheilumies, on ottanut
seuramme voimistelun johtajan toi­men
varmoihin käsiinsä. Toivomme,
e t t ä jo lähitulevaisuudessa näemtne
voimistelijoissamme sämanmukaiset
edistymisen askeleet, voimistelun
suurimerkityksellisissä riennoissa.
Jalka katkesi urheiluharjoituksissa
seuramme jäseneltä tov. Selim K o ­larilta.
- I k ä v ä . vahinko, urheilumie-helle
näin kesäkauden ksmnyksellä.
Toivomme pikaista parantumista.
N i i n , Beaver Lakella tavataan.
Pois Keski-Ontarion raatajat het­keksi
arkiset huolet ja ahdingot,
j a tiilkaa viettämään kanssamme yh­det
muistorikkaat juhlat.
Työläisurheilutervehdyksiri
, Teemu.
MEADOW PORTAGE, M A N .
Tilitys Hj, Laurilan hyväksi ke­r
ä t y i s t ä Varoista:
Rorketon, Man. $16.00
Chase River, B. C 5.80
Port Arthur, Ont 36.70
So. Porcupine, Ont. ....^ 13.36
Timmins, Ont. , 16.40
Ladysmith, B. C 4.75
Sudbury, Ont, 4.65
Sointula, B. C 45.75
Salmon Arm, B. C 3.80
Nolalu, Ont. 2.00
Vancouver, B. C. 1-0.60
Kivikoski, Ont 9.80
Meadow Portage, Man 20.00
S A U L T STE M A R I E N SUOMALAISET O S T A K A A LEIPÄiffiE
. AMGILAN LEIPURHJKKEESTA
27 A L B E R T ST. E A S T . — P H O N E 1230—J.
filäukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKERY
332 Albert St., W., — Soo, Ont.
Puhdasta sekä maukasta ruokaa
j a kahvia aina saatavana kello 6 ap.
kello 10 i.p.
. John Pennanen.
Finnisli Bottling M s
Valmistaa
parhaat virvokejuomat Sooasa
omistaja V . Lähde.
326 Bloor St. — Puhelin 1123 W.
Yhteensä tuloja „,.,.,..„,$189.60
Lausumme kiitokset kerääjille ja
lahjottajille.
Keräyskomitea
Hilda Laios. Chas. Klind.
Paul Laiti.
Olisi hyvä, jos lähetettäisiin ta­kaisin
myös ne listat, jotka ovat
v i e E ulkona. Tyhjät listat on myös
lähetettävä takaisin.
K I L P A I L U TUPAKOIMISESSA
Me elämme kilpailun ajassa, jo­kaisella
alalla tavataan maailmanmes
tarinsa ja Ranska näyttää tässä
suhteessa haluavan saada itselleen
johtoaseman. Gallialainen henki ei
kunnioita niin paljon voimaa kuin
taitoa j ä tyyliä.
Tuonnottain toimeenpantiin Parii­sissa
kilpailu tupakanpolttajien kesr
ken. Jos tällainen kilpailu olisi
toimeenpantu Englannissa, olisi siel­lä
varmaan kamppailtu siitä, kuka
polttaa enimmän jossakin määrä­tyssä
ajassa. Englantilaiset ovat
yleensä hirvittävän kovia tupakka-miehiä.
Eräs englantilainen soti­las,
joka väitti olevansa varsin koh^
tuullinen tupakkamies, sanoi tarvit­sevansa
.vähintäin neljännesnaulan
tupakkaa päivässä. Eräästä toises­ta
englantilaisesta kerrotaan, että
hän polttaa joka päivä oman mit­tansa
sikaareita.
Mutta - Pariisissa, tässä taidekes­kuksessa,
ei anneta palkintoa kulu­tuksen
suuruudesta, vaan siitä tai­dosta,
jolla polttaminen tapahtuu.
Kilpailussa annettiin jokaiselle osan­ottajalle
sellainen määrä väkevää
tupakkaa, että se riitti parahiksi
täjrttämään tavallisen piipun. No-
S A U L T STE M A R I EN
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista ensiluokan ruo­katavaraa
sekä kaikenlaista elä!n>
ten rehua. Linj;a]la olijat tehkää os­toksenne
osuusätaupasta. '
369 WeIlinshton St., West. Ont.,
Cnn. —^Telefooni ISIO F .
HAUTAPATSAITA
Kun haluatte hauti^- eli muistopat­sasta,
neuvotelkaa siitä fcapssamme.
Meillä on parhain varasto koko kau­pungissa.
Lake Superlor Granite & Marble Wks
W. J . McPherson Mgr.
Soo, Ont. — — Phone 624.
ME DRUG CO.
Suomalainen Ulkoläbetys tpte«kki
Canadan Soossa
Ainoa Soossa oleva apteekki, {9.
ka ilmottaa Vapaudetik,
icFadden&Mciiai
Asianajajat, lakimiehet, ooUruS
' y. m.
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriah McFadden. E. C
E. V. McMiHan.
Willamette Blvd. Sanltarlnm
varustettu nykyajan luontaisella ter-veyshoitovälineillä.
Täydellinen X -
ray j a laboratori tarkastus. Huom.!
X-rau hoitoa syövälle, kasvannai­sille
j a ihotaudeille.
Dr. Peter Kokko. Dr. Aona Kokko,
D . C . D.C.
Erikoisen mielenkiintbinen en- pein polttaja tyhjensi piippuosa 70
HAMMASLÄÄKÄRI
Tri Wood
Bank of Nova Scotia B M Q.
Täyttö-, päälystys- j a kultatyStä
tehdään sekä ulosvetämistä.
Konttori puhelin 190
Asunto puhelin 1139.
Sudbury Ontario.
sai annoksen kestämään 51 minuut­tia.
Sikaarinpolton mestaruuden
voitti eräs mies, joka Suuren j a vä­kevän
sikaarinsa poltti loppuun 110
sekunnissa. Hitain polttaja, joka
myös sarjassaan kruunattiin mesta­riksi,
.käytti 133 minuuttia.
Charlie Häyrinen
AUTONAJURILIIKE
Phone 1157
354 Albert St. W. Soo, (bt
E R I K O I N E N HUOMIO ANNE­T
A A N SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
Selkärankatobtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoseei
217 Gloucester St. Soo, Oi
— Phone 1306 -
Kymmenen vuoden kokemu c?
malaisten keskuudessa. -
' Täydellisen kurssin
suorittanut
Hieroja ja Sairasvoi­mistelija
K. A. LEINO,
336' Albert St., Soo, Ont, »
Huom.l 10 vuoden kokemia e-raala-
j a yksityishierojana.
järjestön lak
mistä _v^^
^ to-akoL 19
. rie'do-'^r^*^=^-'^ kirj
^3 .otsakkeella:
'^£::ak-ur..-.3n kaikill
maaherralle, c
liäettäny: seuraav
'""«rts:: kuin korkein
i - ^ ä 16 päivältä
L r a cli julistanut
^nuiolueen (kommr
11^3) toL-r.innan lain^
K'puolueen, sen pu
puoluetoimikunnan
^ on valtioneuvosto
j-^riöstä ö piiivänä
::kua-.a tapahtuneess;
iättänyt pyytää min-
5.-33 oikeudessa ajai
'etta sanottuun puolu
^ea piiri- Ja kunnj
ätä niiden puolueosa
tiamisesta, joiden
'* Cllaisen toimenpiteen
Tämän johdosta S£
leitä, maaherra, sen
itMmtis, mikäli sellaii
katsoa asianhaar
on toimitettu sekä
iteriön teille aikan
ien tietojen johdol
^lan mainitut piiri-
%je£töt, jotka • on p
hssa tarkoituksessa
liittäneet samanlaist
[jn Suomen työväeni
otipaikan alioikeute
omaisen syyttäjär
'ika siinä tapauksessa,
aapunginviskaali,
iliteessa alistetaan t(
inne, vaatimaan, että
stöt, niinhyvin rekis
e, joita ei ole yhdi
lerkitty, lakkautetaan,
Mitä sitten tulee ni
ihdistyksiin, amm
I lorisoliittoihin ja mui
itka puolueosastoina
!€t Suomen työväe
in kun minulta koi
a tietoja niiden toin
D tähden tässä yhtey
la mielipidettäni siitä
iden lakkauttamiseen
kiireellisesti minul
san tarkempia tietoj
n samoin kuin siitä,
isten sisäasiainminisi
^rjeiden johdosta <
invastaisen toiminnai
nottujen järjestöjen
Koska Uudenmaan
rti ei ole ryhtynyt n
isiin toimenpiteisiin
!en puolueosastoja !k(
sisäasiainministeriö
t niiden toimintaa 1
jat, sisältää oikeusl
män loppuosa,, mit
laherraan tulee, vair
otella enempiä määi
Ininnes asiakirjat
nslerinvirästossa tarf
Edelläkerrotun . kirje
tulee yhteensä 97 j
attamista vaadittava!
kirkollisen rii
tappiot
ääkaupungissa ja
^ta, on aivan huoms
nut kaksi uutta pi
ipolton kannattajie:
:6n puolueet ja nä
•«iäiin kuuluu lisäj
ispäivien vastustus-
I '?>aumiinpoIton vasti
J Nostavat hautuums
f «vat papit ja . heidä
te'""-" ' k" 1.x myöskin
f'fttäminen ja yleens
^-«ponioiden säilyttäi
fJKssä oloissakin ii
attoaiina;
, l^stapuolisen blokin
fiautausmailla
ija-kandidaatit, osi
«i ole varaa ku
iallishintaisia ]
rfpaikaksi viimeisi
V A P A U S .
Tää. orjat tietäkää: jos vapauden
te Edotte, sen-saatte taistellen!
Byronl
j a leivoksia tarjoamme
vähittäin kovaa leipää ja ^
l ä h e t e t ä ä n pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 739 J.
Matti Ketola. •
304 Wemnslon St W. So*
J . A. Maclnnes, B.A. I
M D C I N N E S & B ^ f ^,
LaMmiehot, Asianajajat,
363 Qoe«n Str-.
Saolt Sto. Marie. . «j^f
«flhflfl lainataan nalvuniaa^ |
t la^sa saki.=sa ovat k
; Ä o p o r v a r i olleet
krematorion ka
ömaluusopintojjtori
li«hau häutausma
f Pi^lueen eturivir
^«ttanut rimpuilla
istamista vastaan i
^ olenn keinoin.
. ° tän esitti sei
'^'aitteen, että 5
äjTJn väike
'»ahdoton saa(
^ järjestyksei
^miolle. Tämä V.
Jankin kuurom<
prof. Ado
* Toivo Valtari j
« » ^ e e t -.xiudet
li<r