Vapaus, January 24, 1927

              i i -
5 i !
- Vt
mm m
4S
i l
l i i
Si¥ii2 Maanantaina, tammik. 24 p;nä~Monday, Jan. 24 No. 9 — 1927
VAPAUS
<>r*i*fiff SBomalidsea ^dväeston ainoa 8Sn«nkannattaja.
Ja perjani
S. G. N E I L .
SmeAny gndlmryasa, Ont., Tnnannntaina, keskiviildcona
itaina.
T o i m i t t a j a t :
AEVO VAABA.
Seitsemäs yleiskarjalainen puolue­konferenssi
Xskettäin pidetylle seitsemannfille yleiskarj«tiaiselle
puoluekonferenssille teki Neuvostoliiton kommunisti-puoIuee:
n luoteisbyroon edustaja tov. Struppe laajan
poliittisen selostuksen, huomauttaen aluksi siitä, miten
suurten ponnistelujen avulla talouselämäfsä on jo saa­vutettu
ennen sotaa valliimut taso ja miten edessä on
suuret jä vaikeat tehtävät sosialistisen rakennustyön
edelleen jatkamiseksi.
Kansainväliset ähdot, joissa me rakennamme talout-tanmie,
lausui hän, ovat hyvin moninaiset, mutta vii-teen
seikkaan on erikoisesti kiinnitettävä huomiota.
j&isimäiseksi, väliaikaiseen ja osittaiseen vakiintumi-.
seoi, ax>., että on merkillepantaviasi vissi kasvu Ja
lojittuminen kapitalistiseissa taloudessa.
' Toiseksi, ristiriitaisuudet ja "vastakkaisuudet kapita­listimaiden
välillä, r
Rolmanncksi, kansallisvallankumöuksellisen liiUceen
kasvu siirtomaissa,, jotka käyvät avoimeen sotaan kapi­talistisia
maita vaetaan.
Neljänneksi, kapitalistisen teollisuuden ratsionalisoi-misen
yhteydessä olevat kysynaykset' lUtsmnalisoimi--
nen merkitsee. työläisten riiston lujittumista, eillä ka­pitalistit
tahtovat teollisuuden Juottavaisuutta kohottaa
vain työläisten kustannuksella.
Jn viidenneksi, eri maiden työläisjoukkojen mielen-kiinncn
kasvu'Neuvostoliittoa kohtaan, Icoramunistipuo-lueiden
vaikutuksen kasvu ja työläisjoukkojen loittone-rainer.
sovittelijajohtajien vaikutuksen piiristä.
" Kos nämä perusseikat on otettava .huomioon, kun.
r^uolue seettaa kysymj^en. sosialistisesta rakennustyös-ylimenoaikana.
< Talouden kasvu kapitalistisissa maissa
Jo3 mc olemme saavuttaneet sodaiiedellisen tason,
niin kapitalistisetkin maat_likenevät sitä; Jos Ameri-kafi
ennen sotaa vallinneen teollisuuden asettaa 100
prosentiksi, niin me näemme, että valuraudan tuotanto
tekee 98 ,prös., tcriiksen 118 pros. ja hiilen 97 pros.
(numerpt on otettu ennen Englannin hiililakkoa).
Tavaravaihto teki 32 maassa vuonna 1913 35 biljoo-naa-^
döHöria ja vuonna 1926 se oli 32 biljoonaa. Tuo
nousu on Amerikassa verrattain nopeata sensijaan kuin
Europa jäu siinä pahasti jälkeen. V^in Amerikassa
ovat työpalkat kohonnee: työn tuottavaisuuden kas­vun
perustalla. Saksassa ja muissa maissa työn tuot­tavaisuuden
kasvaessa alenevat työpalkat.
s,-1 Kapiudistisei .risUriiiaisUu4et ;
' Kajösitaliötlmaiden välillä ori huomattavissa ristirii-tain
ja vastakohtaisuuksien, kärjistymistä ja keskitt3rvät
nuD riidat Tyynen valtameren >7npäriUe, mUsäk^^
suuren kapitalistimaan—- Amerikan, Englannin ja Ja­panin—-
edut joutuvat kosketuksiiri keskenään ja missä
inaii|itut maat käyvät kiivasta taistelua. Täällä on joka
hetki kytemässä uuden imperialistisen sodan ilmipuh*
keomismahdollisuus.
Europassa taasen on Balkanilla aina' kapitalistival-tojeä
välisiä kahnauksia ja sodan vaara usein hyvinkin
lähellä. Näin siis kapitalistiriiaiden väliset ristiriidat
eivät suinkaan pienene, yaan päinvastoin suurenevat.
Tästä on hyvänä esimerkkinä ^.s. Kansainliitto, jossa
ei ole": päästy sovintoon yhdessäkään kysymyksessä ja
jossa aina vallitsee mitä jyrkiiypiä eri valtojen välisiä
ristiriitoja.
. Kansallisvallaiikumouksellisen. liikkeen kasvu
Kiinan' kansaliisvaHankumouksellinen liike on pää­asiassa
suunnaltii Englantia vastaan, sillä Kiinan laa­joissa/
kansanjoukoissa imperialisteja vastaan kytevä
viha saa voimakkaimman, ilmauksensa juuri englanti­laisiin
kohdistuessaan. Samaan aikaan on huomatta­vissa
mielenkiinnon ja myötätunnon NeuvöstoIiiUoii
kohtaan entisestään kasvaran huolimatta siitä, että por­vari
ja ' sosialidemokraatit tekevät kaikkensa panetel-
. Iäkseen ja mustataksecn Neuvostoliiton oloja ja elämää.
Meidän sosialislisessa rakennustyössä saavuttamamme
menestys ja meidän päämäärämme selittävät tämän laa­jojen
joukkojen myötätunnon meitä kohtaan.
Neuvostoliiton rakennustyön vaikeudet
Vaikeudet sosialistisessa rakennustyössämme johtuvat
seuraavista seikoista: 1) taloudellisien muotojen kirja­vuus,
2) kansantalouden sosialististen ja kapitalislislen
ainesten välinen taistelu, 3) varojen saanti teollisuu­temme
laajentamista varten, sillä lainan saamiista
Länsi-Europasta ei ole suuriakaan toiveita, 4) jolta
teollisuus pystyisi kokonaan hallitsemaan kansantalout­ta
tarvitaan teollisuuden kehittämistä ja teollisuuden
tuotantovälineiden kehittämistä.
Sosialististen ^ainesten kasvu
Se ilmenee työväenluokan kasvussa, tuotteiden val­mistumisen
suuretessa, tuotteiden määrän kasvaessa yh­tä
työläistä kohti ja työpalkkojen suurenemisessa. Mei­dän
ratsionalisoimisemme eroaa kapitalistien suoritta­masta
ratsionalisoimisesta siinä, että kapitalistien rat-sionalisoiminen
johtaa työläisten elämän kurjistumi­seen,
työläisten riiston suurenemiseen ja kapitalistisen
maan voimistumiseen, kun meidän ratsionalisoimisem­me
-on tarkotettu sosialistisen talouden lujittamiseen,
työläisten aineellisen aseman parantamiseen, liiton lu­jittamiseen
talonpoikaiston kanssa. Tällä' kaikella me
läiezm}*mme maailmanvallankumousta.
000 .'henkeä ja ilinan Leningradia samana aikana 42,-
000 henkeä. Meinakmin 1 päivinä samana vuonna oli
kasvu ^jo 274,tA»0 ja ilman Leningradia vuoden 1926
heinäkuutf; 1 päivänä 77,000, joten kasvu «iis tekee 82
pros. Tyol^ten li&umäärä itse Leningradissa on
mainittuna alkJaÄ .kasvanut 49 prosentilla.
TeoUis^dm^r^ maatalouden kasvu
Lopuksi esitti hän 'nimaeroita teollisuuden ja maa­talouden,,
kasvusta, ikumoti^^^^puolueen oppositsionin
väitteen, että teollisuus 1^a|yarai^^W^ kuin maa­talous.
Työpalkat ovat n^i^^^;jfukkukaupasta on
tällä hetkellä Neuvostoliitossa%|l[i£ii^ ja osuusliikkei­den
hallussa 91 pros. ja yksityrstertivain 9 pros. Vä­hittäiskaupasta
on edellisten hallussa 7i6 pros. ja yk­sityisten
24 pros. Tämä kaikki merkitsee sosialismin
perustan laajepemista ja lujittumista, mikä taas puoles­taan
tekee mahdolliseksi sosialismin Voiton Neuvosto­liitossa.
Hearstin lelidistö sotarumpua
iässä
Borodin on pelättävin
Amerikalaisen keltaisen 'lehdistön ruhtinas William
Itanäolph Hearst on kääntänyt lehtensä kiihkeiksi sota-rummuttajiksi-
Hearst vaatii sotaa Nicaraguan ja Mek­sikon
kanssa.
Tämän saman herran edesottambista yleensä näillä
aloilla kirjottaa Daily Woikerm.m. seuraavaa:
Hearstin lehdistö on syönyt Meksikoa alinomaa. Se
kannatti Vera Cruzin pommityst^ 1913 ja Meksikoon
tunkeutumista 1916.
V. 1898 lähetti H^rst Frederic Remingtonin Cubaan
3a2ahaan kuvia ,«espanjalaisista tihutöistä.» Remington
ei.voinut löytää sellaista aineistoa ja lähetti kaapeli-sanoman
tästä asiasta Hearstille. Tällöin se oli, kun
Hearst lähetti njrt sanomalehtimaailmassa kuuluisaksi
tulleen sanoman:
«Sinä varaat kuvat, minä varaan sodan.»
Hearstin sanotaan omisrtavan 1,000,000 eeld^eriä
maata Meksikossa ja tästä syystä on selvää, että hänen
haluamansa «tiukka politiikka» Meksikoa kohtaan pe­rustuu
puhtaasti liikenäkökannalle. Ollen monimiljo-neeri
itsekin, on hänen erikoisalansa sotakiihötus ja
alimpain jingo-vaistojen kutkuttelu.
Hearstin lehdistö suunnattomalla levikillään on vaa­raksi
amerikalaisilie joukoille. Sen^ imperialbtinen
rooli on ilmeinen nykyisessä vakavassa tilanteessa. L i ­kaisempana
ja häikäilemättömämpänä kuin muut kapi-falistilehdet,
on Hearst rakentanut lehdilleen suunnat-oman
levikin ajamalla merkityksettömiä reformeja, ja
sitte työntää miljoonille lukijoille erikoista Wall-kadun
propagandaa. .
Hearst on raukkamainen ja tietoinen vehkeilijä Ame­rikan
työväenluokan elämää vastaan ja Latinalaisen
Amerikan työläisten ja talonpoikain elämää vastaan.
Työväerilehdistöri öh tehtävä kaikkensa _^itä' sotahul-luutta
vastaan, jota. Hearst koettaa ajaa. Työväenluo­kan
lehdistön heikkous on ilmeisintä sellaisina - aikoina
kuin on tämä, jolloin rauha liikkuu fiuntarissa. Mutta
tällaisina aikoina työväenluokka tuntee voimakkaimmin
voimakkaan ja taisteluhaliiisen lehdistön tarpeen jä.voi­daan
se koota työväenlehtien ympärille, lehtien, jotka
puhuvat pelottömasti ja selvästi paljastaessaan sen hir­vittävän
salaliiton, mitä punotaan Hearstin tukemana.
''Akateeminen vapaus"
Amerikälainen yliopistoprofessorien yhdistys on *yh-lynyt
hälyyttämään sen johdosta, että kehitysoppia vas­tustava
lainsäädäntö on leviämässä Yhdysvalloissa. Äs­keisessä
kokouksessaan tämä yhdistys hyväksyi päätös­lauselman,
missä aletaan kamppailu torjumaan tätä
vaaraa, jota yliopistomiehet nimittävät vaaraksi «aka­teemista
vapautta» vastaan. Professori Woodridge Riley
lausui, että kehitysoppia vastustavia lakiesityksiä tul­laan
esittämään seitsemässätoista valtiossa tänä vuonna,
jo tähänastisten «raamattu-vallioitten» lisäksi. «Daylo-nin
henki» nävltää siten leviävän.
Yhdistyksen hyväksymä päätöslauselma julistaa, eitä
«tämä yhdist^-s alkaa rakentaa tehokkaampaa yhteistoi­mintaa
kaikkien niiden ryhmien ja järjestöjen kanssa,
jotka tunlevat mielenkiintoa vastustaakseen lainlaadin-nallisla
opelusvapauden raj otusta valtion tukemissa
kouluissa ja puolustaakseen valtion ja kirkop erossa
pitämisen periaal<^tta kasvatuksellisissa asioissa.»
Kohottamalla «opelusvapauden» tunnuslauseen pu­keutuvat
professorit nyt henkiseen haarniskaansa havit-tääkseen
ne Darwinin viholliset, jotka ovat uskaltaneet
komentaa amerikalaisia yliopistoprofessoreja siihen
nähden, mitä niiden tulisi opettaa ja mitä ei, lausuu
tämän johdosta-eräs toverilehteihme. «Akateemista va­pautta
» — kuten fraasi kuuluu — pn loukattu avoi­mesti
ja julkeasti ja professorit ovat päättäneet tuhota
näniä hyökkääjät^;
.Mjitta nouseepa kysymys siitä kuinka paljo sitä
«akateemista vapautta» on amerikalaisissa vliopistoissa
ja milä lajia se «vapaus» on? Vain joku yliopisto-professori
voi kuvitella, että amerikaläisessa koulujär­jestelmässä,
bn jotakin akateemista vapautta. Ei tar­vita
suurtakaan tutkimusta saadakseen selville, kuinka
suuri harhaluulo on käsitys, että näi^ä laitoksissa-val-lirsisi
ajatus»-ja opetusvapaus.
he kaikki ole riisin, silkin tai teen
(iljelijöit^.
Kiinassa on nimittäin viisi maa­ilman
30 su alimmasta kaupungista.
Oikein miljoonakaupunkeja. Shang­haissa
on 1,550,000, Hankoussa 1,-
350,000, Pekingissä 1,000,000, Kan­tonissa
900,000 jaTientsinissä 800,-
000 asukasta. Hankoun seudulla on
maailman suurimmat j a rikkaimmat
rautamalmirikkaud^t. Niiden varas­sa
elää suuri rauta- j a terästeolli­suus.
, Hiiltä kaivetaan suuressa
määrässä. Rautateitäkin on. Ulko­maalaiset
kapitalistit ovat rahasta­neet
j a järjestäneet suuria nykyai­kaisia
teollisuuslaitoksia. Niissä ko­timainen
j a ulkomainen kapitalisti
riistää kuleja, kuten kiinalaista työ­läistä
kutsutaan. J a proletaarit ovat
tyytymättömiä. Ovatpa järjesty­neetkin.
\
Valkoiset suurvallat ovat ryöstä­neet
Kiinan verotusasiat hoitoonsa.
Keräävät tullit ja t muitakin veroja,
joita ei saa muut|&lla muuten kuin
ulkomaalaisten suostumuksella. A r ­vaa
sen, että kiinalaisten kansallis­ylpeys
on kuohuksissa. Porvaristo­kin
haluaa vapautua tästä ulkomaa­laisesta
painajaisesta. Tämän lisäksi
liikehtii proletariaatti. Sen aatteet
selvenevät päivä päivältä.
Tästä kaikesta johtuu, että K i i ­nassa
kiehuu j a kuohuu. Tilanne
on perin sekava. Proletariaattikaan
ei ole vielä selvillä vesillä, vaikka
yleinen virtaus , kulkee kuitenkin
toivottuun suuntaan, varsinkin kun
kommunistit ovat sekottaneet sor­mensa
peliin.
Brittiläiset syyttävät Neuvostoliit­toa
; syylltseksi * niihin .l.VÄikeuksiin,
joitä "John BuUill^ on kaukaisessa
idässä. Mutta turhaahan se on. 'Sil­lä
neuvostohallitus ^ i ole asioiden
takana,^ vaan koltnas — kommunis­tinen
intemationaje. Onhan se maa­ilman
vallankumouksellisen proleta­riaatin
johtava järjestö. Sem xaxez
mahtaa BörbdSnMn^^^lia. Kuka- on
Borodin? EihänVsen nimistä kuu­luisuutta
ole entien mainittu?
•Siihen antaa väataukiaen • hiljan
Kiinasta tullut canadalaineh lähe­tyssaarnaaja
A. V. Quentin, Hän.
selittää kiinalaiset erittäin diplo-inaattiseksi
väeksi, samoin kuin ve­näläisetkin.
; Sanoo ' käntoniläisten
ulkoministeri Tseniä toiseksi Tsit>
sHerniniksi. JUutta lisää; "Boro­din
on se pelättävin mies." Borodi-nilla
ei ole mitään arvoa'tai virkaa.
Onhan vain. Kerrotaan, että: hän
pn ' kuitenkin arvossapidetyin mies
nues
Kaikkihan me tiedämme, että K i i ­nassa
kuohuu Ja* kiehuu. Maailman
imperialistit ovat siellä jyllänneet
lähetyssaamaajineen jo pitkät ajat.
Riistäneet kiinalaista' porvaristoa,
mutta etupäässä /tietysti proletari­aattia.
Sillä Kiinassa on varsinaista
prolet^aattia suuret io^kot. _ Eivätp^-y^^^^^^ haTuär''nikehtimistä,
kaupungissa. Borodin on erittäin
viisas, vaatimaton mies, ja häntä
on. pelättävä enemmän kuin k3m3-
mentä Karahanin tapaista miestä.
(Karahan oli Neuvostoliiton lähet­tiläänä.
Kiinassa.) Borodin työsH
kentelee hiljaa^ j a perusteellisesti."'
Tekee siis hyvää j a varmaa työ­tä,
"Hän työskentelee noin kahden
tai kolmen tuhannen kadetin kans­sa,
joten hänellä on riittävästi mie­hiä,
^ i h i r i hommaan tahansa. K a ­detteja
opetetaan sotilaallisesti ja
kirjallisesti. ^Kirjallinen opetus r a -
jottuu tietysti kommunismiin. Missä
sinne hän lähettää muutamia k a -
dettejaan julistuksien kera," Jos
armeia etenee, niin kulkevat kadetit
sen mukana taistellen. Mutta jos
eteneminen keskeytyy j a armeia jää
asemiinsa, niin kadetit etenevät
kuitenkin. Tunkeutuvat vihollisen
alueelle. Käyvät siellä sanasotaa.
Ostavat vihollisen leirin, joskus
kenraaleja myöten. Ostamisessa sa­notaan
käytetyn etupäässä mielipi­teiden
levittämistä, mutta joskus
rahaakin. "Kukaan ei ole niin pe­lättävä
mies kuin i tämä Borodin,
hän on aivoina kaiken takana", lo­pettaa
pappi kuvauksensa.
Jos papin lausunnossa on siteek­sikään
totta, niin On Borodin todella
pelättävä mies. J a me uskomme pa­pin
puheessa olevan melko voimak­kaan
"totuuden" tyngän". Taval­lisella
kommunistisella j a proletaa­risella
kielellä sanotaan Borodinia
propagandistiksi. Sellaisia miehiä
työväenliike tarvitsee paljon. Me
voimme kaikki toimia propagandis­teina.
Onnistumme siinä kykymme
mukaan. Mutta tuloksettomiksi ei­vät
yritykset kuitenkaan jää. Meis­tä
tulisi täten tällaisia propagan­disteja,
niitä vaarallisia miehiä, j o i ­ta
porvaristo pelkää. Sillä porvaris­to
pelkää kommunismia enemmän
kuin mitään muuta mahtia maail­massa.
60 vuotta takaperin sanoi Karl
Marx Kommunistisen Manifestin a l ­kulauseessa:
"Europassa kummitte­lee:
kommunismin aave." Nyt se
kummittelee koko . laajassa maail­massa,
kaikilla sen nurkilla. Kii­nassakin.
Senvuoksi "Borodin on
vaarallisin mies", koska hän on k y ­kenevä
kommunisti. ,
Kalle Koltiainen.
URHEILU
Hiihtokilpailut' Beaver
Lakdla
Vanhatpojat kunnostautuneet
Beaver Laken Jehun toimesta p i ­dettiin
tänä; talvena ensimäiset tal­ven
hiihtokilpailut ^ariadan suoma­laisten
työläisten ,/Urheiluliittoon
kuuluvien työläisiarheilijäin keskuu­dessa
sunnuntaina t.k, 16 päivänä.
Ikävintä asiassa oli se, että vaik­ka
kilpailuissa oli suuri määrä osan-kantonilaisten
leirissä. Parhaat so- j ottajia, niin vierailta paikkakunnilta
tilaalliset kunnianosotukset hän saa.;
Jatkamme tässä edelleen, papin sa­noilla
kuvaustamme: "Hän on ollut
Kiinassa kolme tai neljä vuotta.
On nyt Hankoussa, uudessa pää-ei
ollut muuta kuin yksi kilpailija.
Mut-ta tämän mnualla puuttuvan
hiihtoinnostuksen korvasi-, •monin
kerroin paikallinen suurenmoinen
inno'stus. Kilpailuissa oli osanotta­jia
kaikkiaan 34, joista 30 hiihti
matkaosuutensa loppuun. Tämä k i l -
pailijain joukko jaljaantui kyllä seit­semään
eri sarjaan, joten eri su­kupuolilla
j a eri ikäkausilla oli k u l ­lakin
oma sarjansa.
jos paikallinen hiihtoinnostus py­syy
yhtä väkevänä, niin on kilpai­lut
alotettava seuraavalla kerralla
aiemmin, sillä nyt saatiin pikku­pojat
ja tytöt lähettää matkaan
lyhdyn valossa. '*
Päivän tärkein kilpailu oli tieten­kin
miesten 15 km. hiihto. Taipa­leelle
painui seitsemän miestä, jois­ta
neljä hiihti matkan loppuun. Jos
keli olisi ollut parempi, niin olisi
ennätys^ varmaan tipahtanut. Piis­panen
oli parhaalla j a Laine toisella
tilalla koko matkan. Tulokset oli­vat
seuraavat: ^
1. N . Piispanen 1 t. 12 m. 47.4 s.
2. Lauri Laine 1 t. 13 m. 17.3 B.
3. S. <T. Neil 1 t. 21 m. 38.2 s.
4. V. Salminen 1 t. 34 m. 2.2 s.
Vanhainpoikain sarja
Y l i 35 V. vanhainpoikain s i j a s sa
oli vain kolme taipaleelle lähtijää.
Matka oli viisi kilometriä. Kaikki
hiihtivät matkan entistä ennätystä
paremmassa ajassa.
1. A . Aalto 24 m. 55 s.
2. K Honka 26 m. 3.4 s.
3. A- Virta 26 m.'54.2 s.
Poikain kolme kilometriä
• Alle 18 V. poikain kolmen kilo­metrin
matkalle ei lähtenyt kuin
neljä nuorukaista. Taito Ristimäki
osottautui mainioksi menijäksi, jo­ka
saattaa vielä tänä talvena aset­taa
uuden ennätyksenkin.
1. Taito Ristimäki 15 m. 45 s.
2. N. Myllynen 17 m. 5 s.
3. V, Passi i r m . 47 a.
Naisten koksi km.
Naisia lähti liikkeelle viisi. Kaik­ki
hiihtivät matkansa loppuun. Eli­na
Myllynen osotti erinomaista nuo-,
remmille esimerkiksi kelpaavaa i n ­nostusta
j a kuntoisuutta. Tulokset
seuraavat:
1. Hilda Levola 11 m. 35-3 s.
' 2. ;Elina Myllynen 12 m. 35.4 a.
3. Lempi Aspelin 13 m. 42.3 s.
4. Anna Tapper 14 m. 12 s.
5. Sofia Rönkä 17 m. 51 s.
Alle jl4 V . poikain kaksi lun.
siksi iltamat, missä jaettiin ^i^alkin^
not. Väkeä oli paljon paikalla.
Maanantaina pidettiin C- S. T. U.-
lilttotoimiknnnan kokona, " i n n s a a -
nuntaina ei ollut aikaa kökonksea
pitämiseen. Kokouksen pöytäkirja
julkaistaan lehdessä niin .pian kuin
se palaa tarkastajilta, — i Sihteeri.
J - K. Seuraavat henkilSt j a liik­keet
olivat lahjotta^eet kilpailaihin
palkintoja: Karl Lehto, P . M . Staf­ford,
Cochrane-Dunlop Hardware,
Northern Ski Factpry, A . Heiska­nen,
N. Perkovich, A i £5hewcihnk &
Co., T. Kopra j a Aug. Virta. Kii­tokset
lahjottajille. — Sama.
TOVERI O. W. KUUSINEN TYÖSKENTELYSTÄ JOUKKOJEN K E S -
KUUDESSA ,
' Työväenluokan kasvu
LooCdsella alueella ilman Maunaannm läania työ­väenluokan
Itasva oli tammikuun 1 pahrana 192S 174,-
Vähämerkitykselliseksi jää kuitenkin anti-evolutionistien
yritys ja hommailu verrattuna siihen isännöimiseen,
minkä suurkapitalistit, pankkiirit, rautatiekorporatsio-nit
y.m. hankkivat korkeampien oppilaitoksien yli raha-mahdillaan.
Kapitalistit eivät pidä niin suurta melua
tässä isännöimisessään,' niiden komennus käy koneen
varmuudella.'^ .
Herrojen professorien lauselmassa ei mainita mi­tään
täeta «akatemisesta vapaudesta». Tokkopa he ^iS
huomaavatkaan, sillä he ovat vain «peHdda tie^mics'
lua»» jödcsi ottavat kapitalistisen järjestelmän ilman
muuta asiaan kuuluvana.
(Jatk.).
E i taryihne sanoa, että solusihtee-rit,
soluorganiseeraajat j a ehkäpä
jotkut toisetkin solujen j a fraktsi-ain
toimitsijat on laskettava niitten
puoluetyöskentelijöitten joukkoon,
joitten toiminta Ttodellisuudessa pää­asiallisesti
rajottuu heidän omiin
järjestöihinsä; nämä ovat pääasial­lisesti
kommunistien organiseeraa-jia.
Mutta toisille puolueen jäse­nille
lankee publueen ulkopuolella
olevien voimain järjestäminen. Epäi-emättä
tämä on vaikeata. Toveri
Lenin määritteli sen vaikeuksista
suurimaksi.. Mutta juuri tässä mei­dän
työmetoodlime eroövatkin kokto-naan
sosialidemokraattien tyometoo-deista.
Tämä ön pidettävä mieles­sä.
Joka tapauksessa meidän on
mitä tarmokkaimmin vastustettava
tuo>ta syrjnpyrkimysta, j<^ca pitää
työtä Joukojen kesknudessaJäTtnon
työn orsanisoinusta jonain el todel­lisena
kommuniiiisetta työnä, joka
käsittää, että puoluetyötä on harjo-tettava
väin meidän omassa .keskuu­dessamme^
kun ' taasen niitten mie­lestä
työllä ulkopuolisten keskuu­dessa
on toisarvoinen; merkitys. E i , '
pnofneen jäsenistön efiemmistöUe
on pnoluelyon tSxlceitt piiri pubia»
-eea olkopäoleltä''olevien. ; Sfndlkalis*
tisten, fntXt «Miafidl«Bäölarm«äict«il>
Ida «yolSlsten ^^yftat jirie»tiuBlaeM«
Sallikaa mhran, töyeri^ J ^ S ^ t -
tää huomiotanne exSSseen I^j^tta^
nöUiseen eanerkkiin, jota kS:rtet-
Kaikkein mielenkiinteisih matkal­le
lähtijäin joukko oli alle 14 v. poi­kain
sarja. Kilpailijoita oli kaikki­aan
9. Siitä joukosta näkyy veso*
van Canadan parhaat hiihtäjät. T u ­lokset
.seuraavat: •
1. 'Reino Mustonen 11 m. 23 s.
2. Paul Tapper. 11 m. 34 s.
3. V. Turpeinen 12 m. 18 .s,
'4. Urho Luopa 12 m. 28 s.
5. Charlie^ Johnson 13 m.
' G . Leo Tapper i s : m. 41 s. •
7. Charlie Turpeinen 13 in, 47 s'.
8., Uiino Penttinen 14 m-'35 s.
9. y , Rönkä 16 m. 35 s.
AUe 14 V . tyttöjen 1 km.
1. Taimi Piilonen G m. 30 s.
2. Vieno Salminen 7 m. 23 s.
3. Onerva Kinos 8/m. 8 s.
Alle 10 V . poikasten 1 km.
1. Heikki' Herranen 7 m. ;
2. Taisto Kolari 7 m. 22 s.
3. V. Rönk^ 7 nv 34 s.
Illalla oli kilpailujen lopettajai*
työpajoista on kaikkein tärkeintä.
2. Säännöllisten väliaikojen jäl­keen
on kokouksia kutsuttava kool­le
näitten naisedustajien kanssa.
3. Nämä kokoukset eivät ole yk­sinomaan
päätöslauselmien hsrväksy-mistä
varten, vaan tarkotuksella
järjestää jatkuvaa työtä. Mitenkä
on tämä suoritettava? Naised':3ta-
^ien suuri kokous ei tietenkään voi
Toronton raitis»
V.- ja a.-seara Yrttyluen toi­minnasta
Suomalaisen työväestön" voimiste­l
u - j a urheiluseura Yritys on oUnt
koko vilkkaasäa toiminnassa viime
aikoina* mikäli ainakin paini on ky-symyks^
sä. Tämän kuun 16 pmä
pitämässään kokdukseasä järjesti
seuran johtokunta ,em6 ikmilnvia
asioita, kuten toimihenkilöi­den
'valitsemiset ja läati noin
osapuilleen seuran tulevalle toi­minnalle
työohjelman, «iis viitot-ti
tietä, jota myöten olisi; lähdet^
täyä miehissä toivaltamaan.
Alkunäytös nousevalle toiminnalle
tai>ahtuu ensi keskiviikkona, siis 2&
p. kuluvaa kuuta Don-haalilla, jo&-
sa silloin pidetään seuran- jäsentea
väliset painikilpailut. . > Nltmä ovat
monessa suhteessa merkilliset sekä
koko seui^^alle, että sen. :7k8ityiBilIe
jäsenille, silijl näiden kilptdlujen
tuloksista osapuilleen riippuu kuka
pääsee edustamaan seuraa nlkopuo-lella
Toronton pidettävissä kilpai-iuiäsa.
Sitten vielä on uUsia tulok­kaita,
jotka nyt ensi kerran todel­la
kilpailevat Torontossa j a Cana-dassa:
Joukoxea on monta huomattavaa
miestä kuten esim. V . Penttilä, jon­ka
tuntee moni jo Canadassakin.
Hänellä on T i U . L m sarjansa mes-lariarvo
Suomessa j a hän käy'ma­tolla
käsiksi ukkoon kuin ukkoon.
Tunnette siis hänet tuliseksi hyök­kääjäksi
matolla.
Sitten pitkänhuiskea A. Alakoski,
joka asuu matolla kuin kotonaan ai­nakin
j a rehellisesti antautnn kamp­pailuun
kenen kansöa vain. . A l a ­koski
oli työväen ölyTOpialaisissa
Saksassa .opettamassa. pojille• "tähti­tiedettä".
Vahinko^ että' "'iaikki-luova",,
on laittanut I>enttilän koko­lailla
kevyemmäksi Alakoskea.
Väinö Mäenpää,' tuo tanakka poi­ka,;
nähdään kai nyt Alakosken
kanssa rnlttelemässä voimiaan ja-taitoaan;
j | kolmantena Kalle
Stold, piQtar^arelais^n Purasen, en­tinen
mattotoveri. '
Entäs Kuronen, poika, joka pai­nii
kuip riivattu ja jolla on kyllä
kalavelkaa sudburylaisille y.m. Hän
astuii matolle kuin mies, j o l l a «n
selvät kaavat mitä siellä, tehdä.'
Katsokaa tuota leveäharteista
pientä Ruotsalaista ja noita kahta
hoikkaa canadalaista. Pojat ovat
yksiä Yrityksen kasvatteja j a pai­nivat
kuin itse Pirskasen Aaro.
tiin yhteisrintamataktiikan piirissä.
Viittaan naisedustajien !'^äiaisenaän'- t^ son
järjestelmään. > Edellisissä tilaisuuk- '
sissa, ellei juuri plenumissa, niin
Edellisissä tilaisuuk- jakauduttava työn suorittamista var-pienemmissä
konferensseissa, me jo
olemme hjrväksyneet päätöksiä tämän
metoodin käyttämisestä. Kohtasim­me
vastustusta j a vastaväitteitä.
*ten työryhmiin erikoisina departe­mentteina:
tehtaisiin, ammattiuni-
'•oihin, osuustoiminnallisiin järjestöi­hin,
vangiÄujen tovereitten puolesta
((Kansainvälinen Punainen Apu),
mutta lopulta hyväksyttiin päätök-: jne. jne. Tämä työ on tehokkaasti"
siä. jotka olivat tälle metoodille suo- . järjestettävä. Edustajien on suori-sioUisia.
Useissa maissa, joissakin tettava erikoistyönsä eduptajien ko-osissa
Saksaa j a Vississä määrässä feousten. väliaikoina. E i ole tarpeel-
Englannissa on havaittavissa vaati- ijsta kutsua näitä kokouksia koolle
mattomia ulotteita tästä järjestel- hyvin usein. Kerran kuukaudessa
mästä, mutta niin kovin vaatimatto- olisi ehkä tarpeeksi, ehkäpä kerran
mi5, että tuskin voimmfe inääritellä kahdessa kuukatidessa. Mutta sään-niitä
edustajain metoodin käyttämi-' nsms^ti feuvat raportit tehtaissa
seksi. On ^otta, että Englannissa jne. ovat hyvin tarpeelliset.]
on \ tehty yntys järjestää jatkuvaa On ehkä tovereita, jotka tämän
tähän työhön tärkeänä puolueelle
kuuluvana työnä. Ei ole epäilystä-kän,
etteikö olisi helpompi perus­taa
sen tyyppisiä naisten järjestöjä,
joita oli tavattavissa vanhojen sosi­alidemokraattien
keskuudessa. Kom­munistien
vaimot voisivat käydä sel­laisten
naisten liigojen kokouksissa,
samaten heidän , tuttavansa. Mutta
sellaisen yhdistyksen suorittoman
työn tärkeys olisi useassa tapauksesi
sa miltei arvotonta vallankumouk­selliselta
näkökannalta katsottuna.
Meidän tulisi keskittää tällä het­kellä
pääasiallisesti työmme työläis­naisiin.
, Tästä on usein päätetty,
mutt^ tähän mennessä eivät meidän
puolueemme ole/ milloinkaan teh­neet-
vakavaa yritystä toteuttaa sitä.
Puolueen johtavat orgaanit yhä e-delleenkin
laiminlyövät ottaa tyotS
naisten keskuudessa vakavalta kan­nalta.
Tätä e i avoimesti myönnetä;
jpäirivastoin, työn tärkeys tunnuste­taan,
mutta johtavat' miestoverit ei­vät
tee kerrassaan mitään, suorit­taakseen
tätä työtä. Verukkeeksi
toimintaa työläisnaisten keslniudes- i ensi kerran kuullessaan pitävät s i -
sa, mutta niissä ei ole oUut mitään i t^ liiaksi "venäläisenä." Ei, toverit,
edustajia tehtaissa ^'a työpajoissa. | TmUankumouksellisten naisten työn
Saksassa j a joissakin toisissa mais-j tärkeyden täytyy olla kokonaan toi-sa
on sellaisia edustajistoja muodös-! saniaista Venäjällä kUin esimgrkik-tettn,
mutta ne on saatettu koollerrsi Länsi-Europaasa, muttatama me-vmia
' kyvilcsymSan paatoksia, eikä» toodi on minnn mielestäni kaSSuIn
snoi^ttamaaa. •allaalcamonkselUsta laonnoUisia. tie vetSa naicproletari-tyota.
-Tämä .ei-vielän^jile edustaja-j aatin - toimivimmat ainekset '>otta-järjestelmän
metoodi. Minun mie­lestäni
tämän metoodin tunnettavat tyohSn.
Ci
mm
40e lal
hetyksi
h«tyksi
lähetti
S6c JO
sadalta
SäU
faetyskii
K a i i
«uoraai
mana
paaden
Sndh
Toivat
tiedusts
U U V A
TIEDU2
Teh
Boi
Vapai
vairtaan
VAP
eripaikk
Toronto,
aia 957
Boom 8(
Lopuk'
tasannee;
luetellut
heihin rt
Don-haali
kaksi tt
viulun s
pääsee k
25vBentiI
- Nyrkk«
ville on
joka tiist
nuntaina
keilyä oh.
mistelua
tov. Augi
Sitten
myös juui
tarrrOlga-naiset"
toi
keen.
Juoksua
kesänä (
saamme '
teHa.
Seurami
nähty ulk
tyissä kilp
syynä ma
huonot tyc
korjata U
pojat j a t3
ramme ovj
ja meidän
itse Sudbi
Arthurissa
Yritys myc
esitetään, että muuta työtä on lii­aksi
paljoni Tämä on usein kyllik­si
totta.. Mutta se e i .'ole pätevä syy-
Toveri I^eninin niskoilla oli yhtä
suuri ylivoimainen työtaakka, mtrt-ta
hän kiinnitti paljon huoihiotä tä­hän
t^röhön, sillä hän käsitti sen
tärkeyden. f
• Ajattelen, että Komiiiterhin Toi-luonnepiirteet
ovat seuraavat:
meenpanevan Komitean Täysi-istun-vallaaknmoakseBiseen
: nossa meidän on tämä Iqrsymys ase­tettava
vakavasti kaikille puolueille
AmnuttinBiotVkapitalistaM^ mai»^ ja: ky^rttä onko jotaldiil^^
sa harvoin tarjoovat'työläisnaisille tehty tähän sn^
1. Tehtaista ja työpajoista naue. TOJnkSälaista mahdollisnutta aktiiv?- kein ainoastaan sanoa näifflSaenine:
dofta^oi valitseminen. , Ammatti^ ^elli^ tyoDe. ..Meidän tulee varata/heidän tulee t^hdä dta 4al tgtä''
u n i k a r e i s t a voi. myöskin valita täiÄa mahdolfisnus^män nnden me- ja.latten arvostella jos ae «dtevfit
e^t^äsa^i^B, jotka kuuluvat too«n Jcantta^^ Mpm» -toverit, ^nör^vÄäa, taikka-ei, «itäSn^ ''-nm>^
e^kta^}Bui1x^ jru^n toanmm' taSi d «as^ ^ynny, elleivät meidSa kannossa, ndaä ^ t ä ^ a d S »äBeim-e
z n a ! ^ noston ^xjestSiKn, mutta pudlueeBmie 1» ^olueemnie jblrta. lääled nAt^Un^rmaie, I^^Ai^Mo'
naisedustajien valmta tehtaista ja jatoBOtteudttiyteievasi lyhtyinään l»t««tte«^^^^j^
ville jäaeni
töjen toimi
• johtavat t
maan tämä
ys." Puolue
lee nimi^^^tä
sia miestov(
Mitä tul«
telmän käyt
r.en tehtävc
puoluepröpa
puolesta, ja
jottaa ohjäi
Tämä on tt
eessa. Niin
döUiseksi va
des kymmen
taasta,* on U
naisedustajif
uksilla. Tä]
mä 20 eduj
kahteen, ko
työryhmän,
vällisyjrttä k:
hen sisältyy
mikä meidäi
taa sosialidi
toodeista.
En käy yk
Iättömien ps
jen- keskuudi
vaikka voisin
tä asiasta, 3
eemme työski
van liiaksi pa
totta, että n(
propagandaa,
valK^esti taiv
^JBamaUa kun i
sään on nsein
ti jÄrjestetty
puolueitten js
laiffrseB kirjaj
ei ole kyllikti
J a lueimxnflt
W S asioitta