Vapaus, June 19, 1930

              Sivu 2 Torstaina, kigsak. 19 yim — Thur., June 19
iT A "P A TT Q Camiam M o a u U i M trMt^Om timm nmmimttt,)», Om imyr»U-V
XX sr JX KJ iJ hmrm, Oot, l * * J t i « « . van a u s u u i . Ja » « « i t i T ä a imkiMfiinai.
. — VAPAUS iiJi>*iiri ^ ^
CntCTl a d f t n i t i a s tta, 75« per to*. iiK-fc. llior««»« c k M i » Ut mmff» f t i M . Tto- T h«
^ ^ » B i t « * . k a a m c i . UxiauFV* i» w»««aa Ulaaaa E l » 5m«>Ug. ^
faaflnaaia» Vapaaa. » a s f*. SatfVafr. Ox.
a> OfUea (jofc aj^tiacacau. aU.) l03»-IUJii»» S36W^-Baak«««a JmW.
rt i . V . AklffMC
Otnea. Baokitoa aad Pristab*»! Vatfaa BaiMia«. da Suaet.
AB « a i l I » ba iMttmUt Vfptm». P.O. Bon Vf. Smibarr, Omt.
... fn» «ita « i l M a lahaaaa «aa **«(«atu «aaiaaiaars kirit—«ata^ kiijamkaa
Vallitseeko Canadassa sanomalehtiuutisiin
nähden jonkinlainen sensuuri?
Olemme jo pitkän aikaa pan­neet'merkille,
että erinäisiin ulko-n
i a i i t a tuleviin' tietoihin nähden
riayttää Cdnadassa vallit8e>'an jon­kinlainen
sensuuri, joka estää sa­nomalehtien
saamalta julkisuuteen
tietoja, jotka eivät ole "yleiselle
m i e l i p i t e e l l e " kapitalistien kannal­ta
suotavia. .Seuratessamme m.m.
Intian tapahtumia «ekä canadalai-fiiBta
että yhdyävaltalai»ista porva-rilliäieta
sanomalehdistä, olemme
panneet merkille niissä julkaistu­jen
tietojen suuren eroavaisuuden.
Joku viikko sitten esim, kerrottiin
taisteluista Pcshawarin yjnpäris-töllä.
YhdysvalfalaiBCt lehdet ker­toivat
siellä vallitsevan täydellisen
sotatilanteen, englantilaisten käyt­täessä
taistelussa kapinallisia hei­moja
vastaan kaikkia nykyaikainen
aotatekniikan saavutuksia, lentr^ko-neista
tankkeihin saakka. Cunuda-laiset
porvarilehdct sensijaan eivät
"tienneet" tällaisista tapahtumista
mitään; vain ])ieniä kahakoita sa­nottiin
sattuneen- Yhdysvaltain
lehdet kuitenkin kertoivat näihin
" p i e n i i n kahakoihin" osaaottaneen
kymmeniätuhansia miehiä kum­maltakin
jiuolen. K a p i n a l l i s i a m.m.
25,000.
Tuorein esimerkki saatiin kokea
j u u r i näinä päiviniu' Yhdysvaltalai­s
i l l e ' sanomalelidille nim. saapui
Europan porvdTrillisIcn' iictoloimis-'
tojen Hihetlämä uutinen Suomen
/aseisticn vallankaappaushankkeis­ta
ja vasemmistolaisten lyiiväcn-lehtien
lalckauttamiseslä. Canada-laisissa
pörv'ärilfeKdiMa ei asiasta
h i i s k i i t iu sensijaan sanaakaan. M i lr
lään muulla tavalla ei asjaa voi ;•(;-
liitää kuin, että joko Canadan
kapitalistilehdillä on yhteinen pää­tös
" v i s s i in suhtauluniiseen" erinäi­s
i in uutisiin nähden, taikka sitten
vallitsfje maassa suoranaitn-n sano-malehliscnsuuri,
joka estää hritliläi-
.selle valtakuiHialle cpäniieiuisirt uu­tiset
tulemasta julkisuuteen. Nämä
kaksi asiaa ni.ni., joista Canadan
porvarilehdct ovat vaienneet, ovat
Englannin " m a a i l n i a n v a l l a l l e " hy­v
i n k i n epämieluisia, Intian kysy­mys
varsinkin perin arka, josta
kapitalistit tapausten nykyisessä;
vaihcesas nn'cleHään vaikenevat.
Tapaltaahan siellä Englannin "työ­väenhallitus"
joka päivä vapau­destaan
taistelevia työläisiä teko­syyllä,
että intialaiset eivät muka
vielä ole "kypsyneet" itsenäisyy­teen
j a siis Englannin täytyy heidät
pitää "hellässä" suojeluksessaan.
.Suomi on tosiasiallisesti Englan­n
i n nöyrimpiä vasalleja, joten ei
suinkaan olisi terveellistä ilmoitel­la
kansalle tarpeettom£fcti,"*että
siellä on Flnglannin "työväenhalli­tuksen"
h i l j a i s e l l a myöntymyksellä
nousemassa valtaan verinen fascis-tiroistojen
joukko, joka vuonna
1918 murhasi kymmeniä tuhansia
työläisiä. Eihän toki sellaisia tie­toja
saa kansalle julkaista. Nehän
paljastaisivat kovin armottomalla
tavalla englantilaisten kapitalisti­en
tekopyhyyden; paljastuisi, että
hienosti sivistyneen yläluokan taak­se
kälkeytyykin peto, joka on v a l ­mis
minkälaisiin konnantöihin ta­hansa,
knten^ tapaukset m.m. I n l i ' -
aSta osoittavat.
-odan varalta. Kansalliset zara
nistit suuntautuivat Suurbrrtanniaa
kohden, nauttien sen klanöäUista jo
ennen kuin he ottivatkäari halli-tusohjaksia
käsiinsä. Väh«innii8t5-
kansalli'^uuk5ia koskevan poliliik-
• kansa mukaisesti nämä kansalliset
- ! zaranistit koettivat eritoten virka-
! kautensa alkupuolella saattaa a i -
' I k a a n läheisemmät suhteet unkari-
, i laiseen kansalliseen puolueeseen,
_ j j o n k a johtaja on Unkarin päämi-
I nisl<:;ri j c r e i v i R-thlenin veli j a j o ka
t«iin/i. v i r a l l i s i en unkarilaisten p i i ­rien
ohjeitten mukaisesti. Maniun
hallituksen tehtävänä on Rumanian
ja Unkarin keskeisten ristiriitai­suuksien
lievittäminen, j a j os mah­dollista,
saattaa aikaan sovinto vii­meksimainitun
maan kanssa unka­rilaiselle
porvaristolle ja Transyl-vanian
suurille tilanomistajille an­neltavien
konsessioonien kautta.
Tässä on yhdeltä puolen välittä­jänä
Italia j a toiselta- puoleri Poö-la.
Viimeksimainittu p y r k i i vetii-mään
Unkarin, j o k a ei ole asettu­nut
kannattamaan Trianon i^opi-musta,
neuvostovastaiseen' rinta­maan.
Rumania, joka on lujit­tamassa
seläntaustaan Unkarin
puolelta, on kansallisten zarahis-tieo
mielipiteen mukaan sitomassa
kätensä Bcssarahiaan missä «e
"mahdollinen v i h o l l i n e n " on ole­massa.
Tämä käsitys on pohjim­maisena
tekijänä kansallisten - za-ranisticn
puolustussotäteoriassa,
jota Maniu äskettäin ajoi esittäes­sään
lakiehdotuksen armeijan uu­delleen
järjestämiseksi. Lausunto
"isänmaan puolustanfinen", jota
Maniu käyttää, on " lubhhollisesti-k
i n ainoastaan pasifistinen fasazt-d
i . Kansalliset 'zaranistit kuvitta-:
levät, että tulevaisessa sodassa Neu­vostoliittoa
vastaan rumanialaihen
armeija ei tule olemaan tykinruo­kana
Puolalle tai e i tule palvele­maan
maalitauluna punaisen ar''
meijan ensi laukauksille. Heidän
Tämä hanke hyvä^yäi|ii ankaran
taistelun jälkeeJi^^lifi^iEäiien kans^
5 i ; ' K u i i e n ^ n - i t o d « ^ t 6 ^ ^ so-tapalvelus'£^
äii lyhetiäpSsen ase-idasla
sitI'5i6oniattav4i^'Jjitermet-t
i i n .
On vaikeata löytää yhtään suu­rempaa
zaranisfi sen ball it u ksen
h a l l i n n o l l i s t a edesotianaista, j o l la
ei samalla k e r r a l l a o l i s i sotilaallis-strateegiset
pääitiSarät
Tällä tavoin ^kansalliset zaranis-t
i l ovat yaltiii^amiäsä'!Maa Neu­vostoliittoa
vastajan- Maniun h a l l i;
tus koettaa todeta isännilleen, että
se ei o le huoiiompi kum'liberaalit-kaan
eikä vähemmän halukas toi­mimaan
vahtikoirana Neuvostolii-tori
rajalla. ' ' ; . •
Viikkokirje
^Fbfbniogtä
On 6* tämä Toronto vaan 7jiin
suuri pytty, etiä jcyUä täältä aina
kerran^ vijkofisä - pii' Jidrjoittamista,
yhtä J a töistä. Tallankin'jos jutte­l
i s i Jcoko kylän tapiibtuniista. Mut­ta
on täällä touhua j a piijnhaa suo-m
a l ^ l i a k i n , ' joten riittää kyllä
kirjoittelemista niistäkin.
maan asiamiesjonkkoamme; pu­humme
naapurillemme j o valmiiksi
Vapauden tilaamisen välttämättö­myydestä.
TSmän k u n säanime naa­purimme
uskomaan on siitä saari
apu itse asIamiehiHe, 'Käin tehden
sadoilla kohotamme lehtemme tilaa-jamäärää
kaupungissa; jä ensi kyl­vö
on tehty proletaarisen joukko-toiminnan
luomisessa-
Tästä aikain tulee Vapaudessa
vähintäin kerran viikossa olemaan
viikkokirje Torontosta, joten paik­kakunnan
suomalaisten toiminta
<tulee- jokaisen tietoon Vapauden
kautta, joten jo senkin vuoksi a i ­kaansa.;
seuraavan paikkakuntalai­sen
-.velvollisuus on ilman muuta
t i l a ta Vapaus, joka on ainoa suo­menkielinen
. työväenlehti Canadas­sa,
tuoden vilpittömyydellä jokai­nen
päivä lukijakunnalleen tiedon
maailman taistelevan proletaari-aatjn
taisteluista j a tehtävistä
luokkansa vapauttamiseksi kapita­lismin
sorrostar" (
Harbaanjofatavia tietoja antoi
tässä paperissa joitakin viikkoja
sitten nimimerkki "-Puntaroitsija",
sanomalla, että Toronton suomalai­sen
osaston talon lähiseutuviHe ei
voi suomalainen köyhä kansa aset­tua
asumaan vuokrien kalleuden
vuoksi. Asian tuntemuksella ori
syytä korjafa tuo kohta, ettei vain
kansalaiset ottaisi tuota sanontaa
! uksessa valkaisemassanne maassa
miksi vielä alhaisen moraalinne ja
verisieji kuvien kanssa tulette näin
etäälle saastaanne- Icvittämään-
NäIkäaairö0lemai«tIiaaii. Toron­ton
poliisi^'körjaai' viime viikolla
eräänä päivänä puistosta, n i i n kut­sutusta
pusoparkista suomalaisen
nuoren miehen, joka aivan nään­tyneenä
siellä lepäili. Kertomusten­sa
mukaan on ollut toista viikkoa
syömättä, saanut vain vettä ravin­nokseen,
ollut vasta joitakin kuu­kausia
tässä maasää'ja ^ a i s - ilman
minkäänlaista työt».'»joutunut lä­helle
nälkäkuolemaa^ .Ilman ystäviä
j a muita iäJbempia t u t t u j a lei. hänel­lä
^ollut muilta mahdollisuutta kuin
asettua puistossa lepäämään. Y k ­silöllisyys
on a i n a oUut pettävää,
mutta vallankin s i l l o in kuin työläi­nen"
on hädässä jä piiutteessa, t u ­lee
sen k a i k k e in parhaiten huomaa­maan.
Tämäkin tapaus kehoittae
meitä jokaista suomalaista työläis­tä,
n i i n naista kuin miestäkin voi­makkaasti"
yhteenliittymään, sillä
yhteenliittymisen kautta me monet
tällaiset ikävät sattumat vältäm­me
j a ennen kaikkea pääsemme
vapautumaan niistä harhoista joits
kirkot -ynnä monet muut armeliai-suuslaitokset
meille kaikkialla t y r
kyttävät j a vallankin täällä siir­tolaisina
ollessamme. Näemmehär
mitan suomalainen kirkko kahvi
Suomen ijputuniassa taasen vertsen
ierrorin kouriin
E i l e n koskettelimme näillä pals-t
o i l lA fascislisen vallankaappauk-
Ben uhkaa Suomessa. Kirjoituk-eesEommc
totesimme, että kaikki
viimeaikaiset tapahtumat viittaa­vat
fascistien avoimen huligaani-v
a l l an pääsevän pian valtaan.
Olettamukseinmc näyttävät toteu­tuvan
pikemmin kuin olemme voi­neet
aavistaakaan, sillä viime sun­nuntaina
porvarillisten lietotoiniis-toikn
Helsingistä lähettämä tieto
kertoo, että kaikki viisi maassa i l -
nieslynyllä työvaenlehlcä on lak-kaiilettu
j a eduskunta kutsuttu
k o o l l e laatimaan kurisiuslakeja
konfmunisteja vastaan. Edelleen
ihathitäan tiedonannossa, että fas­cistien
aseelliset järjestöt uhkaavat
vallankaappauksella.
SähkösanomaUcto on lyhyt,
mutta k y l l i n puhuva mihin suun­taan
tilanne Suomessa on menossa,
Fascistit ovat j o kauan aikaa uh­kailleet,
että ellei hallitus pysty
tukahduttamaan konmninistista l i i ­kettä
maassa, tulevat fascistit sen
tekemään, välittämättä laista ju
hallituksesta enempää kuin edus­kunnastakaan.
Kaikesta päättäen
ovat nyt fascistihuligaanit ryhty­neet
todenteolla panemaan uhkauk­siaan
täytäntöön. Eduskunnan
kokoontumisaika on vasta syys­kuun
ensimäincn päivä, j a kun
se kerran on kutsuttu koolle nyt,
n i i n jotain erikoista täytyy olla
tapahtunut. Emme usko lainkaan,
että fascistien edesoltaniiset ovat
rajoittuneet pelkästään sähkösa­nomassa
mainittuihin, vaan on siel­lä
täytynyt tapahtua muutakin.
Jokainen joka tuntee Suomen lah-tariainesten
murhaluonleen, tietää
että kerran vinmiaan päästyään
eivät nämä v. 1918 työläisten ve­ressä
hekumoineet ilunishahmolset
pedot tyydy pelkkiin uhkauksiin.
Canadassa olevia suomalaisia
siirtolaistyöläisia tapauksien no­pea
kehittyminen velvoittaa toi­mimaan
mahdollisimman pikaisesti
huomen työlaisloverien taistelun
tukemiseksi veristä taantumusta
vastaan.
mielestään puolalaisen aricneljah
ön omaksuttava i8kujou1dcöjen'teh-täyäl
j a sen jälkeen ktin riaitiäoVat
kulkeutuneet neuvpslp^iierfte' ru-manialainen
armeija 'tutisi otta­maan
haltuunsa linnoitetut ase­mat.
Sen suurin" tehtävä' t u l i si
olemaan Dniester^injaii puoliistä-minen.
•
"L«iJanmaaB" liänidBta. Suoma­laisen
järjestön Toronton osasto,
jonka jäsenistö kotioaa. liseihin s a ­toihin;
t^n pitkän- a i k a a kurkistellut
käupunkin lähiseutuviltä sopivaa
"laidiirittiaäta", ^ohon kesän heltei­sinä
päivinä yousi tämä Satoja kä­sittävä
jäsenistö[' kokoontua. Siis
itsestään on selvä, ettei tämä han­kittava
maapala. . s a a , o l l a pieni,
vaan jbltakiti satoja jalkoja sitä
on mitÄttäva- kätittiinsa; Nyt pit­kän
kurkistelun' jälkeen cfn löydet­ty
sopiva pala tätä I&idunmaata,
arviottaan noin kymmenen ekke-liä,
jok4'ni8«'ei kyllä laidunmaak­s
i , sovellu, karjalle,' sjllä sanottu
tbaäpala <oti snurelta osalta jyrk­kää-
:rinnettä. Mutta mepä emnie
olekaan karjaa, emmekä siis tar­vitse,
samanlaista laiij^ninäata kuin
karja. Mehän -yöimnie-laulella tuon­ne
; maalle nientyämme^' vaikkapa
seuraavaan tapaan r "Minä seison
Rumanian hallituksen sotapolitiikkaa
Rumanialainen lehdistö, siihen
sisällyteltynä militaristinen lehdis­tökin,
poleinisoidessaan tulevaa
sotaa koskevista suunnitelniistu ra­joittaa
itsensä etupäässä teoreetti­seen
viittailuun "mahdollisim-paan
viholliseen" ja osotlaakseen
maan puolustamisen välltämällö-myyttä
tätä vihollista vastaan,
tällä tavoin pyrkien hakenuian o i ­keutusta
viimevuosien suurentu­n
e i l l e sotakoneistolle annetuille
määrärahoille ja sunnnattoniiile
sotavarusteluille. Erikoisemman
terävää älyl|isyyttä ei kaivata teh­däkseen
johtopäätelmän siitä, ku­k
a tämä mainitsematon vihollinen
on. On k y l l i k s i lukea viimeisen
faällitusnctivöston istunnon laati­ma
pöytäkirja missä vapaamiejisel
nostattivat suuren ulvonnan Neu­vostoliittoa
vastaan, syvttaen sitä
joukkojen keskittämisestä Dnies-t
e r - v i r r an v a r s i l l e j a laajan urkin-tajärjeslelnuin
ylläpitämisestä >es-sarabiassa.
Nyt, j o l l o i n kysymys Bessaraln-an
vallilseniisesta j a armeijan uu­delleen
järjestäinisestä on kehitty­nyt
erityisen katkeraksi taistelussa
vallasta, j o k a on käynnissä lyan-sallisten
zarunislieii j a vapouniic-.
lisien kesken, olenune tilairuud.es-sa
suoranaisten tietojen perusteel­la
saada tietoomme joko enennnän
tai vähennnän täydellisesti miten
runiatiialainen
n i i l i t a r i s t i k l i k k i
massa lähenevään solaan "ihnei-simmän
v i h u l l i s c n " . Neuvostoliiton
kanssa.
E n s i k s i k i n nykyisen Maniun hal­lituksen
j a oppositsioiiissa olevien
liberaalien kesken vallitsee risti­r
i i t a i s i a mielipiteitä liittolaisia
koskevissa kysymyksissä, j o i l l a liit­t
o l a i s i l l a on vaikutusvaltaa stra-suunnitelmissa
tulevan
Kansalliset zaranistiset stratee
likot;ovai sUämielia,etlä8gv
j a , joka ensiksi kulkee Dniester^vir-ran
y l i j a vieraalle maaperälle on
häviön uhkaama. Jokäpäiväiselle
k i e l e l l e käänneltynä lärtjä' l a r k p i t -
taa, että rumanialainen ahtieijä
jätettyään Bessin-ahiän taaksei^n;
t u l i s i vähemmänkin sotiiääUiseln
vastoinkäymisen äattiufisia olerokäh
perin vakavassa asemässaV RuiAätiia
uBkoo, että jos se asettaisi jouk­konsa
Dnieper-virran j a Prut-joen
väliselle suhteellisesti pienemmälle
alueelle, olisi se suotuisammassa
stratcegisessa asemassa kohtaamaan
punaisen armeijan hyökkäyksen.'
Tämä puolustusteoria ori saa­massa
psaksieen suuresti vasfuätusta
vapaamielisiltä porvareilta. Kuten
tiettyä nämä liberaalit ulkomaapo'-
litiikassaan nojauttivat Rariskaah
päin, jonka he katsovat uskoIHsim:
maksi sodan jälkeisen Europan
vasallimaittensa etujen tur\'aajaksi.
Liberaalit tietävät, että sota Neu­vostoliittoa
vastaan ei v o i o l l a i r ­r
a l l i n en toimenpide. Rumahid tu­lee
olemaan pakotettu taistelemaan
isäntävaltioittensa niäärSysten mu­kaisesti,
eikä sen -taistelusuuiiQitel-mat
voi o l l a rumanialaisen porva­riston
suppeiden kansallisten etd-jen
määrittelemiä, vaan' impeiria-listisen
Europan etujen säätämiä,
Rumanian ollessa tähän itäisenä
suojelusmuurina. Tästä johtuu Ii
beraalien arvosteleva suhtautumi­nen
"isänmaan puolustukseen", sa­moin
kuin hddän väitteensä, että
kansailisct zaranistit ovat riisuinas-sa
kansan j a armeijan aseista, l i -
lieraalien julistaessa hyökkäyksen
olevan parhaan puolustauturais-.
keinon,
Rumanian kansalliset zaranistit
voivat ylpeydellä osottaa porvaris­tolle
niitä palveluksia, joita he
ovat tehneet maallensa, sillä hei­dän
vallan?ja a l l a köyhyydessä r i u -
tuvu. Rumania on noussut toiselle
l i l a l l e Europassa aseistukseen näh­den.
Sotateollisuuksien kehittämi­nen
Suurbritannian j a Ranskan' se­kä
viime aikoina Saksan avustama-korkealla
vuorella" ja siitä rin­teeltä
v6iinni6 laskeutua i joitakin
kynöimenia jalkojii'' ' tilespäin iaak-soh-
pohjaan'j^ vielä v i -
ruttafakiil-itseään kuuluisassa Hum-per-
joessa. Kaikki nämä muka­vuudet
. yhdistyvät tähän suureen
ikiomaksi; ostettuun laidunmaahan,
'.|a paikkit sijaitsee aivan kaiipun-
'kul^eella^ ei' o le muuta kuin 14
m l l l i ia niatkaa kaupungin, ke^kuk-sfistÄ.
On:Jse rijrt biukäii ietempänä
k u i n osästotnine n y k y i n ^ ; hji|oyteUs-to,-'
jokii>^f öjte hiUiitft -^Ä' 3'Milai^
l i a ^slvUssa katipungin talolta. Tot­t
a ön että sen syrjässä'olosta ori
paljon ollut puhetta ja sen avulla
Rasitu toiriiintaän häiriötäkin a i -
k a a r i - ; Mutta: asiapa onkin aivan
toinen: taloila , käydään .lupkka-ö(
HskeIua-'.jy luokkataistelut^^
;vftttih;%uttä tälle laidunmaalle
niWri&äri : eiupäässä levähtämääri,
jpteri tähän itaennessä eii''ol(B huo­mattu
M t i s i e h •/ kokemuksienkaan
Op^tiatninia s^n olevan kaukana.
TulpvaisuUB sen siis. vasta -näyttää.
Nyt on; maa Ostettu ja sinne rien­nämme
satalnkUiseria joukkona,
asetumme -kesämme kuluttamaan
raittiiseen ilmaan, vapaudumme
hetkeksi suurkaupungin ahdistavas­t
a ilmasta.
Vap^as jokaiseen mökkiin. To­ronton
osasto kuluneen viikon ajal­la
rasvasi |a lisää rakensi Vapau­den
levityskoneistoa; ottaen pää­määräksi
hankkia Vapauden luki­jaksi
jokaisen suomalaisen mökin
asukkaan, joka on ensi kylvöä sil­la
arenalla joka meidän tehtävistä
on ^arkeiri. Siis jokainen Vapau-den
tilaaja rieritäkäämme avusta-täydestä,
koska taloja vuokraavat [-kupi!la kalastaa suomalaista tyttös
Ohjelmailtaina on osaston talol­l
a ensi pyhäOtana t. k. 22 p . r d n -
saalla ohjelmalla, m.in. näytöskap­pale,
jonka nimeä en saanut tie­tooni,
mutta tulkaa katsomaan niin
kai ne sanovat. Vapaa sisäänpääsy.
Saapukaa kukin kohdastaime, niin
ovat lopulta kaikki.
Marrosta harjoitellaan joka ilta.
Saapukaapa näyttelijät ajallaan
harjoituksiin, sillä se kappale vaa­t
i i hyvää harjoitusta. — J a n .
liikkeet ilmoittavat vuokrattavak­si
kuusihuoneisia taloja 25—40
dollariin, kahdeksan j a yhdeksän
huoneen taloja 40—50 dollaria ja
näitä on saatavissa noin kymmenen
minutin käve!yniatkan sisällä t a ­loltamme
j a vieläkin halvempia t a ­l
o ja l<iytyy saatavissa samaisen
matkan päässä tuossa niin kutsu­tussa
East York townshipissa ja
Don Milläs roadilta lähtevillä poik­kikaduilla,
talot ollen neljä- j a v i i -
sihuoneisia, joissa ei ole viemäri-l
a i t t e i ta sisällä, niiden vuokra on
vaan 15—20 dollaria. Keskikau­pungilla
7—8 huoneiset talot mak­savat
keskimäärin 40—50 dollaria
kuukaudessa, joten tämä vuokrien
kalleus ei estä syntymästä joukko-toimintaa
osastomme huöneustölla,
jos vaan j o u k o i l l a on halua asus­taa
työväentalon lähiseutuvilla, n i in
sen voi ilman muuta tehdä. Samoin
yhden, kahden j a kolmen huoneen
vuokraajat saavat suotuisilla eh­d
o i l l a asuinpaikkoja itselleen. Läh­detäänpä
siis yhdessä, puntarcfit-sija,
etsimään syytä, tosi syytä,
mikä estää suomalaista .köyhää
kansaa muodostamasta huoneustol-lemme
joukkotoimintaa. Matkan
pituus ei voi olla tosisyy, koska
on mahdollisuus asua lähempänä.
ia jos nyt n i in " o l i s i , ettei meidän'
yksinäisille-' pOrkamiiBhille: ole siio-malaista
mojakkaa aivan tuossa
nurkalla saatavana, nii^n lähde­täänpä
miehissä rakentamaan **pöi-.
k a t a l o a " , tai oikeammin osuusi*uo-kalaa,
j a voimmepa ottaa kohta a l -
kaissa naisetkin mukaan j a tehdä
heille heti .alkaissa sopiva: tila> ;että,
heilläkin olisi tulevaisuudessa, niin­kuin
oma k o t i , jonka rakentami­seen
he varmasti tulevat uhiräa-maan
voimiensa mukaan.
Moraalin alhaisempaa osaa esitti
pari suoriialaista laUantaiiiltana
Mac Call kadulla. Aikansa kinail-tua
otti toinen heistä lahtarin teh­tävän
j a puukollaan alkoi viileksiä
riitatoverisan, saaden vastustajal­taan
rannelihakset poikki, jonka
seurauksesta joutui toinen sairaa­laan
j a toinen putkaan. Moraali-näyte
tapahtui muuten "iaivan kuin
kotonaan". "Samalla kadulla kuu­lostaa
ainakin j o k u aika sitte o l ­leen,
j a saattaa vieläkin pila
"ruuming haussi" suomalaisten n i ­missä,
jossa verikenraali Manner­heimin
suurehko kuva komeilee
etuhuoneen seinälläv. V o i teitä
puukottajat j a voi teitä raukat
Mannerheimin ihailijat. Miksi ette
ole kuljeksineet Mannerheimin mu-kana
tai Suomen' ohranan palve­j
a poikaa seurakunnan jäseneksi,
narraa- työläistytön j a pojan vielä
tänään istumaan kirkossa kulutta­massa
aikaansa, ajalla jolloin o l ­laan
tilanteessa, että edelläkerrot-t
u ' tapahtuu keskellä kesää, että
nälkäkuolema uhkaa parhaassa
miehuuden j a nuor-uuden iässä ole­vaa
työläistä. Tällä ajalla meidän
on katsottava tapahtumia suoraan
s i l m i i n . Ne meille jokaiselle käs­kevänä
huutaa: Työläinen, liity
Inokka^aistelujärjestöön, jossa s i ­nulle
selviää tehtävä, j o l l a voit pe­lastaa
luokkasi jäsenet nälkäkuole­masta.
Seuratkaa suomalaiset työ­läiset
aikaanne Torontossa. Jättä­kää
tanssifaaalit j a kirkot, kahvit
j a jumalanpalvelukset j a hakekaa
paikkakunnalta toimiva . suomalai­sen
järjestön osasto, joka avartaa
t e i l le luokkataistelutehlävät. —
Esa.
Sault Ste. Marien
. u u t i s i a '
Vesan painikilpailut on t.k. 20
j a 21 'p. i l t o i n a . Nämä ovat ensi-mäiset
j a ehkä viimeiset tällä vuo­della;
Kaiketinkin osallistuu poh-jois-
j a keski-Ontarion seuroista
paljon painijoita, sillä kun on hyvä
autojen kulkuvuoro tähän aikaan
vuodesta, niin e i ole epäilystäkään
ettei heitä tule suuret joukot tän­ne
Sobhon mittelemään voimia ja
taitoa:- Tämän kirjottajalla" e i ' o le
tietoa vieraspaikkaisista tulijoista,
vaan pian saadaan nähdä kun saa­vutaan
häalille yllä mainittuina i l ­toina.
Kummankin i l l a n painin lo­puttua
on kiperät tanssit. Siellä
tavataan" toisemme.
K«DttäjahIat on 1 p. heinäkuuta
katukaaratien päässä ' e l i k a u -
pungiri puistossa, joka on
kuulemma laitettu j a koristettu
hyvään kuntoon. Juhlakomitea on
kuulema saanut hyvän ohjelman.
V. j a U.-seura Vesa antaa myös­k
i n ohjelmaa j a urheilua. N i i n —
j a uiriiarahta myös on se vanha
paikka jossa ennen muinoin käy­t
i i n kun ' o l t i in vähävaraisia eikä
pystytty kaaraa ostamaan, jolloin
olimme myöskin paremmin yhtei-
Jäessä joukkotoiminnassa j a j u h l i t ­t
i i n yhdeis^ niin' k u i n ainakin köy­hälistö,
eikä n i i n k u i n nykyään t a ­hi
—- — No n i i n , kyllä sinä l u k i ja
ymmärrät' mitä minun p i t i kirjoit­taa.
-Siellä sitä katsellaan. L a i t t a ­kaa
itsenne kuntoon siksi päiväksi,
— Minun p i t i vain huomauttaa et­tä
heinäkuun 1 päivä, että muis­tatte.
Kivikoski, Ont.
Ensinnäkin tervehdän Vapauden
l u k i j o i t a täältä palo alueen väl&täi
Täällä on ollut tämän ympäristön
tuhoisimmat metsäpalot tänä kevän-nä.
Tuli on tehnyt arvaamatonta
vahinkoa, hävittäen hyvät j a huo­not
metsät, paljon undisasunnoita,
jonkun verran farmareiden eläimiä
j a kerrotaanpa ihmisiäkin joutu­neen
tulen uhriksi. L u k i j a voi aja-
:ella, että tuo ei ole totta, koska
3ama kirjoittaja aina joutuu mai­nitsemaan
paikkakunnan' historian
suurimmista ' tapahtunhsta, ollen
viimekirjoituksesss - maininta tov.
Rosvallin j a Voutilaisen hautajai­siin
osallistumisesta, joka oli suu­r
i n hautaussaattue Port Arthurin
Historiassa. Se on t o t t a , kuin myös
nyt on, kuten sanoin jo edellä, t u ­hoisin
metsäpalo paikkakunnan
historiassa, jonka kipeimmin tun­tee
ihmiset, jotka ovat olleet tuon
kauheuden keskellä j a kärsineet sen
tuhoista. On h y v in vähän ihmisiä
jotka tuntee tuollaisen tuhon seii-rauksia
ennen kuin sitten, kun on
joutunut seurauksista osallisiksi.
Tämän tuhon seurauksiin osallistuu
arvaamaton liuta tämän ympäristön
työläisistä, niistäkin, jotka eivät
siitä persoonakohtaisesti kärsineet.
Tämän kirjoittajaa ei se vielä tä­hän
mennessä kyllä ole vahingoit-
Lanut, vaan tulet eivät ole vielä
kaikki sammuneet, vaikka joksikin
aikaa vaienneet äskeisten sateiden
vaikutuksesta. Sammutusjoukkucita
on kuulema paljon töissä j a lento­koneita
on useita yötä päivää liik­keellä,
luultavasti sammutustehtä­vissä
j a välineitä kuljettamassa.
Tulo
siten, I
ni4.6
Brancb
kumpii
Tove
yleisön
dyttää
Kilpj
sä pa!]
koski e
sa Non
Puolukl
tossa 1
Langan
j a Mrs.
arvauk;
Sunn
•VVillian
kaasti /\
" K u n r
että tui
mattoni
vaan K
kiitos ^
joku ai
Tarmoli
hes puo
na yhtj
jo iltan
innostu;
on lama
mivinta
on sair;
ranteler
on vaar
14 p. t
man,
Ymj
ovat pii
na tans:
joka vii]
seihin j i
työmaita
kä ole
ollaan v,
Olisih;
vaan on
jouda yi
joten jä
Antti P,
TARMOLAN.NORTH BRANCHIN
JA KIVIKOSKEN S. J . OSAS­TOJEN
YHTEISET
KES;(JUHLAT
oli toukok. 31 ja"kesäk. 1 päivä
j a ne onnistuivat yli toiveiden.
Yleisöä o l i n i i n , että sitä tSytyy
sanoa aivan ,;: kansainvaellukseksi,
sunnuntaina niin kuin ,lauäntai-il- PQ]<|;
•lanakin. A.inoastaan npi;thbränchi-läisten
osanotto ei ole kiit?6^ta a n ­saitseva,
olivat kai järjest;äneet jo- Solu ni
t a in muuta tärkeämpää siksi aikaa,'touhuista
(sanottuna vain niille, j o i l l e se kuu- 'lunut ku
luu) tämän k i r j o i t t a j an silmällä
katsottuna.
Tämän kirjoittaja velvoitettiin
esittämään numeroilla juhlan tulot
j a menot, kuin myös tärkeimmät
kohdat juhlien kulusta.
Siis t i l i t y s:
teegisissa
na. runianialais^jn tieollbuuden
porvaristo ja sen| niobilisoimissuunnitelma, teolH-ovat
valmistautu-) suuksien yleisesikunnan muodosta-niinen,
uusi armeijan" uudelleen­järjestämistä
'koskeva laki ovat
kaikki kansallisen zäranistisen hal­lituksen
"puolustussota"-teorian tu­loksia.
Armeijan uudelleen järjes­tämistä
koskeva lakiehdotus tehdio
lunneluksi tunnuksella, että asevel-vollisuusaika
on lyhnnetlävä nel*
jästä kolmeen vuoteen laivastosisa,
santarmislossa ja rajavartiostossa»
Eris 'Vääldrjoitiis' j o t t a sttnrpolt t i i k k o s y ö k s yy
ret^aTiustra d e s l a toiseen.
pikamarssissa nau
Hyökkäyksessä työvenliiketta
vastaan'rfayttelee valhe, parjaUs j a
^ n e t t e l d -huomattavaa osara. Aino
«dtctän'"poi-vanllirien lehti ei pidä
itseään • k y l l in hyvänä leVittääk-sieefr
'mitä mahäöltomimpiä rosvo-jUttUjav'
'^köinrifrttriisteistä** j a e r i ­koisesti
NfenVb^öliitosta. K^itä
nnettäjätai^mbita käytetään sitten
pohjana talonpoikia j a kaupunkien
pikkoiJörvfiri^töä työväen kinj-prfun'yllyttaesöä.
!
• KalalnmiJö'"' seuraavassa hiivin
voPk&f''tirTcsstellä "Ilkan'» paäkfr-joitustaVtookok;
19 p:ltä. ^ ^ h e i
ole' '^äes ' kaildtein räikeimpiä esi-r
tnörldcfejä t o t u u d e n ja oikeuden"
Valppktd^n viartljain oikeuskäsit-teiStt,*'
mutta\ sitäkin lukiessa saat-,
tävä^ nielkehi hiukset notistä pys-
« i n rajattoman vValheel-
Knen j a t^erä'Se on.
" p i i s t f e t l u a a r i etasin joykon por-v
a r i e r i ' ji feosialTderiiokraättieri jo
&»toj«r kertoja toistamia morlrotari-riöitjl-'
'Neuvostoliiton 'sisäisistä
öjtjsla — juttuja, jotka o*at k a ­dottaneet
kaikWn nutuudenviehä-ti^
s^risä' siirt>T 'llfcän" k i r -
jdittaja- kuvailemaan ''NeÄVostölii-töh'
ulkopbBtiikkaa" — seilafeena
k u i n pikkukaupungin porvarilli­nen
*^suurpolitiikko" sen'"näkee.
' ' S t a l i n in itäpolitiikan ansiota*'ori
ensinnäldn "Kiinassa jälleen sytty­nyt
sisäinen sota" jota — kuten
tunnettua — Englannin j a Ame­r
i k a n palkoissa olevat kenraalikop-lat
keskenään käj'vät. Intian
"tottelemattomuustaistelu" - on
myöskin bolshevikkien työtä —
vaikka Gandhi on Intian todelli­sen
vapausliikkeen pahin j a r r u ja
este. Englantilais-egyptiläisten
neuvottelujen katkeaminen kunlUu
myöskin olevan "todistuksena kom-rnunistipropagandan
voitoista Aä-stassia.
y Tässä on k i r j o i t t a ja i n -
hb*tUhTlt jo n i i n paljorij että ön
«Hrtäntt Eg>-ptinkin Aasiaan — se­k
i n tietysti "aasialaisten" bolshe­vikkien
länsimaiselle sivistykselle
antama isku. Tällaisen maantie­teellisen
ihmeteon jälkeen ei tie­t
y s t i kukaan kummastelekaan,
vaikka Englannin "työväenhalli-t
u s " ja E g y p t i n kansallinen wäfd-puolue
ovatkin "Moskovan kätyrei-tä:"
•
Euroopassa on kirjoittaja huo­mannut
"väppumielenösoitusten
epäonnistumisen kaikkialla**, vaik­ka
esim. Saksassa kommunistien
vappumielenosoitukset olivat suu­remmat
kuin riiilloinkaan ennen,
vappulakko onnistui suurenmoises-t
i Ranskassa jne. Tästä havainnos­taan
huolimatta oi k i r j o i t t a ja ole
löytänyt mitään erikoista kommu­nistien
kotkotuksia Europasta
sitä varten on hänen pitänyt v a ­eltaa
Etelä-Kiinaan, josta saadut
tiedot ovatkin aivan erikoislaatui­sia.
Siellä on "Gungshien kaupun­k
i i n muodostettu tilapäinen neu­vostohallitus"
(kirjoittaja on
"unohtanut", että neuvostojen
hallussa Kiinassa on ^ s u u r t a alu­etta,
useita kihlakuntia j a kymme­niä
kaupunkeja j a että neuvosto­joukot
ovat jo muutaman kymme­nen
kilometrin päässä •Wuhänista,
" k a n s a l l i s e n " hallituksen entisestä
pääkaupungista). Tämä neuvosto
hallitus "pakottaa ampumisen uhal
l a väestöä liittymään, köinriiunisti
seen priolueeseeh", vaikka - k a i k k i
a l l a muualla -^myöskin Kiinassa
— kommunistipuolueeseen "otetaan
jäseniä vain tarkan seulonnan jäl­keen
j a hyvän tuntemuksen perus­teella.
Sensijaan ei ole mitään
ihmettelemistä siinä, • että "vä<
tön omaisuutta takavarikoidaan".
Tietysti kömriiunistit ryöstävät kai­ken
p u h t a a k s i * - ^ muutenhan he
saattaisivat "sivistyneet" porvari-
Häidkt ^ S i f e ^ n , rialfle •el jäisi mi-taätt"'
fiff:f<ÄttaYitistSi--^koäimanistien
hirronhMöiinastä.^. • •
Hmeisestr 'torvarilehtieri m i e l i k si
ovat kointnunistit.L:rarybts^ toi
seenkin tohtnenpiteeseen, josta ' " I l ­k
a n " pääkirjoitus V tietää kertoa.
"|Cäupbngiri naisväestölle on i l ­moitettu,
.ietta heidän ori vastalau­seitta
äntaudntttiv^ rakkausseikkai-l
u i h in miehisen"' väestön kanssa.
Tämän julistuksen jälkeen on 1000
naista' atomuttn' ~ määräyksen vas-tustamiseista."
Nuo k i i n a l a i s en p i k -
kukanpungin koriamnnistit ovat i l ­meisesti
tietäneet, että ^ B k a n"
pääkirjoitus tarvitsee j u u r i tuol­laisen
" s u o l a n " mausteekseen (tun­tevat
länsimaisten porvarien mann
tässä snhtee.«!sa.) Eikä aikaisempina
vuosina ollut ainoatakaan porväri-lehden
"luotettavista lähteistä"
Lauantai-iltana
Ovelta . . . . . . . . . . ..
Ravintolasta . . , , . . . . . . , . '50.70
Sunnunt- juhlam '. .»-70,00
Businektulot yht: l 93,85
Raviritolatiilot päivällä . . . - 84,95
Sunnunt. iltana ravint. . . . 60,21
3 palkinto taskulampjpua
myyty . , , 4,75
puolueen
joelle. 01
'koi&sia ji
ja ottaa
siin tehti
nenä ryh
aikaan. ^
• I tä puolas
.''02,80 .suuret n
Kokonaistulot ?417.2ö
Menot:
Ruokatavaroista ' . . . . . . . . . $74,75
Poppista J . . 41.50
Palkinnoista ; 21,50
Kyydistä, rahdista, kappalei-
- den vuokra . -. . 17.95
Ilmbtus, juhlamerkeistä . . . 14.70
Rihkamasta . . . . . . . . . . . . 2.58
Soitosta 10.00
Puhdistuksesta . . . ... 5.00
Kokonaismenot $187.98
Puhdas jäännös $229,28
Port Arth
VoutUaise
taessa, ja
toverien
vangittiin
veriä ja mion. Näi
räyslistoja
ja aika o
kouksessa
reiltä has
puolustusl
don että
tätä kuuti
varustaa i
m.m. ytai
saJia siiv
keksimää
sen vuoks
somaan.
Siis 28 haalille jo
juudesta,
nistipiirei:
nissakin <
jnintcrnin
muiden j
että Kuus
nin huom;
toimeenpa
puhemiehi
jne. ja ei
.mjoritetun
taja. "m
nyt hänet
sek^i Bri
siirto mais!
pandaa va
tää.
Aivan 1
kirjoittaja
su kaulali
tää häner
hän sanoo
naukset v
saamaa tiedonantoa, jossa ei täl­laista
olisi tiedetty kertoa Neuvos­toliitossa
tapahtuneeksi. Ja mikä
" t a p a h t u i " Neuvostoliitossa, se " t a ­pahtui"
luonnollisesti myöskin K i i ­nana.
Tämän mestarivetonsa jälkeen
s i i r t y y k i r j o i t t a j a Afrikkaan, nee­kerien
keskuuteen. Etelä-Afrikas­sa
järjestävät bolsheviikit neeke­rien
levottomuuksia. Englannin
vapaamieliset porvarilehdet tosin
väittävät neekerien aseman olevan
n i in epäinhimillisen kurjan, että se
on saattanut heidät kapinoimaan
— mutta tottakai se Vaasassa pa­remmin
tiedetään. Moskovan sor-niet
ovat sielläkin pelissä j a nyöriä
hoitelee "tunnettu kommunisti
Paul M e r k e l . " Tämän agitatsioni-kirjoitukset
"ovat suuresti vaikut­taneet
Etelä-Afrikassa." Joku ulko­maiden
kommunistilehdistöä seu- .
rännut saattaisi kenties huomaut- 1»':^
taa, että "tunnettu kommunisti
Paul Merker ' (ei Merkel, kuten
" I l k k a " tietää) on saksalainen am­mattiyhdistysmies,
joka koko lyö-väenliikkeessä
toimintansa ajan on
työskermellyt nimenomaan amma­tillisessa
liikkeessä, ollen viimeai­koihin
asti Saksan K P m keskusko­mitean
ammatillisen liikkeen osas­ton
johtaja, kunnes hänet pari
kuukautta sitten tästä toimesta (ja
kaikista puoluetehtävistä) erotet­t
i i n ultravasemmistolaisen ryhmän
johtajana Saksan KPrssa- Mutta
" U k a n " k i r j o i t t a j a tietää parem­min.
*'Tämä bolsheviki on vallan­kumouksellisen
propagandan toi­meenpaneva
johtaja Britannian af­rikkalaisissa
maissa. J a hänen apa-miehensä
o n suomalainen O- V .
K u u s i n e n . "
Täriiä viimeinen " t i e t o " korjaa
erittäin arvokkaalla tavalla tähän­astista
käsitystä Ö. V . Kuusisen
tehtävien laadusta t a i a i n a km laa-
Yritettyäa
lakat ovat
taattorien
joittaja n
nustaa:
vain jnoi
loppu niin
lehtelemis£
Xanrett;
matta on
otettava vi
yhteiskunn
maan lukij
matkin j a '
ten eivät J
sisikaan, _
toisen työj
53 por^'ari]
valheiden 1
den leviä
keskuuteen
tukemisen
ta:taininen
tvötä ja t
jä sosialifa