Vapaus, November 20, 1929

              1 IL
JK
-I-
"i
mm2 Keskiviikkoiia, marrask; M pmä-r~Wed>, Nbv^ 20 No. 274-^929
-•M
i
f
1
L
N
No. 27
VAPAUS _ ,_ tySrfactte «boa naMbsacttsja. X\nmT/
n . «-ly
•t tk* Tm Offle» DCTUtacst. Oct*«B. »ncoai c b»
I tiJO. C U . t>J«. kk. «.TS J. 1 kk- - J ' * ^ ' " ^ ^ db«Sflb< J Tk. 16.00; i kk. $ 3 Ä » kk. »JOO > 1 kk- »lÄ. ^ "
ff MftTHCTTKHAT VAPAUDESSA: „ «A.
iJjnmdliiliil SOe\keita. %l'M kotae kcru«. — Ta«pil«il»o««»l«« M a»c«Mif»otx»«n<«
SkatctaTt ltocuAb»t« »fkit»»»,
Um» twM ««|t«rtS»i»t «»«liBm «BOB» Qx TtaaM 'eoph» h> C«na4ia.
""to -tt. -jnai- U W « . «.«»1-.» kixk«-«»-. Urjotuk- Uikk—kstoi-oiacliat
I. V. KAKNASTO. IiJkk»eok<»»uj«. * "
«tottujea n»c»»t«i piUi olh k l o o r i » , krlto 4 » . a«arTm».pi«T£. . J . a i . «J
Vavnda. toialtu: H « « « « o 30». Ifack.; BoiUJn.. 4 D»d«» Su Prf«li« _ . .
Tapastfa koatto.».- Ub«Ttf Bafldafc 37 L « « St. P»h.lto IB». P«»ri<«oM» Bo« » . S . » w , . Oat.
paiso {a latamo: tiböff Bafldiafc »7 Lota» S<- Pnk""» gSTg^
MacDqnaldin hallitus ja Kominternin
propaganda
Se tapa, jolla MacDonaldin "työväen" hallitus ryhtyi ajamaan dip-lomaaUisten
suhteiden uudistamista Englannin ja Neuvostoliiton välillä,
on aiheuttanut jälkimaininkeja, jotka paljastavat, miten heikolla poh­jalla
»fömä "työväen" hallitus seisoo.
Kuten muistetaan, puolusti ulkoministeri Henderson suhteiden uu­distamista,
vetoamalla parlamentissa mm. siihen, että Neuvostohallitus
olisi tehnyt jonkinlaisia sitoumuksia, ettei kommunistista propagandaa,
tulla harjoittamaan Englannissa. Myöhemmin hän selitti, että tämä si­toumus
koskisi myöskin Kommunistista Internationalea.
Nämä väitteet aiheuttivat melkoista huomiota Neuvostoliiton lehdis­tössä,
jossa torjuttiin väitteet, että Neuvosohallitus olisi mennyt min­käänlaisiin
sitoumuksiin Kominternin propagandan rajoittamiseksi, ja
osoitettiin, ettei Neuvostohallitus voi tehdä mitään tämäntapaisia sitou­muksia
itsenäiseen kansainväliseen järjestöön nöhden.
Neuvoslolehtien' lausuntojen johdosta ovat, konservatiivit tehneet
alahuoneessa hyökkäyksiä Hendersonia vastaan, syyttäen häntä siitä, ef-tä
oli johtanut parlamentin harhaan, ja vaatien selityksiä. Henderson
ei ole voinut tehdä muuta, kuin toikuttiia, että propagandaa koskeva
sopimus ulottuu myöskin Kominterniin, eikä ainoastaan-Netrvostohalli-
• tukseen. ..'.<,' _ .' ":
Maanantain välikohtaus parlamentissa osoittaa jälle^n^f^tjj^^jfäg^u"
hallituksi todellisen olemuksen. Tultuaan pakoitetuksi diplomaattisten
suhteiden uudistamiseen englantilaisessa liike-elämässä vallitsevan tu
lanteen ja kansan pohjakerrosten painostamana, yrittää hallitus yielä
voittaa iÄäntiensä, kapitalistiluokan, suosiota mälfelevalla luikertelevai-siiudellaan,
selittämällä porvariston lohdutukseksi, että Neuvostohallitus
olisi tehriyt sopimuksia, että se pidättyy kommunistisen propagandan
harjoittamisesta Englannissa, ja valehtelemalla, että nämä- sopimukset
. sitoisivat myöskin Kominternia. ; '
Tässä kysymyksessä, samalla tavalla kuin pelturimaisella kaivostyö­läisiin
suhtautumisellaan, on työväenpuolue paljastanut politiikkansa
moraalittomuuden. Konservatiivien heitä jyödessäkin, kääntävät työ­väenpuolueen
lakeijamaiset johtajat heille toisen korvansa, vakuuttaen
kapitalisteille atamaislavu^^
Mustain vommm Neavostolittoa
vastaan
/
Häpeälliscmpää näytettä sosialidemokratian^ Toisen Internationalen
sosialistipuolucittcn, äärimäisestä mädännäisyydestä ei ole kuin on Saksan
sosialidemokraattien johtavan lehden "Vorvvärtsin" kehotus Manchuriassa
oleville Saksan konsuleille, että niillä ei pidä olla mitään tekemistä sen
asian kanssa, että tuhansia neuvostovallan kansalaisia siellä rääkätään,
näännytiBtään nälkään ja murhataan ja joista huolehtimisen' Neuvosto­liitto
oli paköitettu jättämään saksalaisten konsulivirastojeh käsiin silloin
k u i p sen omat konsulit poistuivat sieltä Itä^Kiinaa rautatien kaappaamisen
jäliceen, jonka imperialistivaltain kätyreinä toimivat kiinalaiset militaristit
toimeenpanivat. '~
Samaan aikaan kuin kommunistilehdistö — ja porvarilöhdistökin —
julkaseo valokuvajäljennöksiä todistukseksi niistä hirvittävistä rääkkäyk­sistä
ja mestauksista, todiAuksia, jotka saattavat'jokaisen työläisen veren
vihasta kuohmnaan tutustuessaan niihin tuhansien työläiden, miesten,
naisten ja lasten suunniteltuihin rääkkäyksiin.-—-samaan aikaan "Vor-wärts"
tämä sosialismin fraaseja vatkaava fascisliroistojen kurja ääni­torvi
tahtoisi ottaa pob näiltä uhreilta senkin sangen pienen avun, mitä
Jie saksalaisilta konsuleilta saavat. : <
"Antaa niiden kuolla! Antakaa mennä, työläisiähän ne ovat, neu-
Yostotyöläisiä, niinpä murhatkaa ja rääkätkää kylliksenne!" Niin kuuluu
Toisen Internationalen johtajain kehotus veriveljilleeh, raakalaisille mo-narldsteille,
«saaristidlle valkokaartilaisiUe ja Manchuriah ja Nankingin
ihmisteurastajille, jotka kummatkin ovat imperialistiysltain- asiamiehiä.
Missä on poroporvarillinen Kautsky "demokratia"-juttuineen ja kas-vinsyöj
ä-filosofipineen. vallankumouksesta puheen ollessa? Mutta Kaut-skyhan
ei puolustakaan työläisiä» vaan venäläistä porvaristoa, silloin kun
venäläiset työläiset'- niutaisella kädellä ja Leninin holshevikipuolueen jbhh
tamina p3r)r}ikä8ivai'de9poottinsa ja riistäjänsä.historian rOmulajään.
> : Kunruneet ovat Kautskyn ja hänen laistensa sosialistien kyyneleet.
Ospttaessaon kapitalismille, että he ovat sen parhaita puolustajia, on ka­pitalismi
ottanut ne syliinsä— ne oyat sen kanssa yhtä! Ja nyt koko
sukupolven sosialidemokraattien oll^sa poliittisessa vallassa ja viroissa
lihonneinb; kun proletariaatti nousee >— on pakotettu nousemaan niiden
oloduhteitten kannustamina, joita sosialistit ovat aktiivisesti kehnontaneet
— on sosialidemokratia avoiinestij ja loyhkäävästi painunut sosialifascis-niin
ja sosialistisia fraaseja vatkaten-kylpeo proletaarien veressä.
Koko porvarillinen sanomalehdistS
on taas viime' aikoina ollut talvil­laan
hälyytysjuttuja Neuvostoliitos,
ta. Varsinkin eräs Besedovski on an­tanut
määräämättömästi aiheala..
Hän on 'tehnyt Ranskassa "paljas­tuksia"
ja uskottelee maailmalle,
että Neuvostoliiton kaikki ulkomai­set
lähetystöt olisivat kapinasuuniut-telujen'keskuksia.
Esimerkiksi Tal-linassa
joulukuussa 1924 tapahtu­neen
kapinan väittää hän siten jär­jestetyksi.
Kuka sitten^ on tämä tär­keä
'«paljastaja"? Hän toimi sOitee-rinä
• Neuvostoliiton Parisin lähetys­tössä.
Toimessaan kavalsi hän .säa.
ren summan neuvostolähetystölle
kuuluvia varoja. Kun hänet aiottiin
asettaa rikoksistaian edesvastuuseen,
pakeni hän Parisin poliisin turyiin
ja selitti tulleensa vainotuksi ja jou­tuneensa
hengenvaaraan "tshekan"
taholta. Nyt tämä yksitjrisrikollinen,
varas, keksit porvarilehdille ryöväri-juttuja,
joita tyrkytetään kaikissa
kapitalistisissa q;iaissa.
Tällaisen propagandan tarkotukse-na
on neuvostoliittovastaisen mielia­lan
lietsominen, mikä on kaikkien
sotavalmistelujen välttämätön edel­lytys.
'
Toisena propaganda-aiheena Neu­vostoliittoa
vastaan käyttävät porva­rilliset
sanomalehdet neuvosto-oikeu­den
käyttöä yksityisiä terroristeja, ja
vastavallankumouksellisia vastaan.
Eri osissa Neuvostoliittoa ovat näet
kulakkiainekset ja muut taantumuk.
selliset piirit viime aikoina ryhtiy-neet
erikoisen vilkkaaseen toimin­taan.
Kun sosialistinen talous edis­tyy
erittäin nopeasti ja yhä enem­män
rajoittaa keinottelijain mahdol­lisuuksia,
ovat esim. maaseudulla
rikkaat talonpojat järjestelleet mur­hapolttoja
osuuskuntia ja yleistalo-uksia
vastaan. Neuvostojen, ammat­tiliittojen
ja puolueen ti>imitsij6ita
on salamurhattu. Teollisuuskeskuk­sissa
ovat taantumukselliset ainekset
pyrkineet aikaansaamaan sekasortoa
neuvostoteollisuudessa ja- tehneet
kaikenlaisia rik<^csiakin tarkoitus-tensa
toteuttamiseksi^ Koko sosialis­tista
rakennustyötä koetetaan häiri­tä
kaikin mahdollisin kainoin. Pyat-pa
mustat vpimay eräillä seuduilla
järjestelleet suoranaisia rosvojouk­kojakin,
kuten Kaukasiassa, järjes­tyksen
horjuttamiseksi. Ja kun.työ­läis
valtion elimet käyvät näitä rikol­lisia
.aineksia rankaisemaan, selite­tään
porvarilehdlstössä, ja myöskin
sosialidemokraattisessa, kaikki ter-roriksL
Edellä kosketeltuja ihniöitä onlcä-siteltävä.
ulkopoliittisten kysymysten
yhteydessä, joa mielitään päästä oi­keaan
käsitykseen. Koko Neuvosto,
liittoa koskee, näet h ^ n vakavasti
selkkaus Kiäian kanssa. Jos - kysy­myksessä
olisi vain Kiina, ei asUilÖ^a
olisi erikoista merkitystä. Mutta kuQ
Kiinan takana ja käskijöinä, ovat
imperialistiset suurvallat, on juttu
paljon vakavampi. Kiinan sotapro-:
vokatsioni ei nimittäin ole :. mitään
Neuvostoliiton kukistamiseksi. Kiina
muuta kuin _ suurvaltain sotaliike
oh vain välikappale. Sen vacjolla
pyrkivät imperialistit , kehitttoiään
tilannetta suotuisaksi avoimelle so­dalle.
Jatkamalla sissisotaa kiinalais-siperii^
isella rajalla, koettavat im­perialistit
voittaa aikaa ehtiäkseen
kiihoittaa mielipiteitä Neuvostoliittoa
vastaan ja järjestää provokationia
ja levottomuukria itse Neuvostoliiton
sisäpuolella. Kaikilla näillä on eroit-tamaton
yhteysT Ja kaikki keinot kel­paavat
taistelussa sosialistista raken­nustyötä
vastaan.
Neuvostoliiton vallassaoleva työ-'
yäkf j a talonpoikaisto käsittää tilan­teen
ja siksi se on paköitettu valvo­maan
sosialistisen isänmaan puolus-tuskuritoisuutta.
Vallankumouksen
kahdentenatoista vuosipäivänä lah­joittavat
esimerkiksi ammattiliitot
kokonaista 30 tankkia pana-armei-jalle.
Se oh osa työtätektevien vas­tauksesta
imperialisteille.
Mutta Neuvostoliitto on arvaamat­toman
suuresta merkityksestä kaik­kien
maiden "työtätekeville. Se on.
noahti, j'ota- kaikkien kapitalististen
maiden, vallassaolevat pelkäävät. Il­man
sitä uskaltaisivat ne paljon häi­käilemättömämmin
kiristää j a polkea
työväestöä.: ;Ja Jos Neuvostoliitto
saataisiin kukistetuksi, - merkitsisi se
fascismin valtaanpääsyä' monessa
maassa. On totia, etteivät imperialis­tit
yksin pysty Neuvosoliittoa kukis-tsohaän,
..jos vaan työtätekevät' tah­tovat
sen säilyvän. Jokainen •luo­kalleen
rehellinen työläinen taas
varmaankin tahtoisi -sosTalismin .to­teutuvan
kaikissakin maissa..
• Kaikesta jed^läplevastä onkin ve­dettävä
oikeat käytännölliset johto-,
päätökset, jos tahdomme olla muuta
kilin narreja./-,- -.
Muskokan keuhko- Polakaoden Oireet iHiitOT
tautqparanto-
TäM kertaa tahdon maailmalle tie­dottaa
mitä meiUä suumajaisilla on
kesän aikanaf tääUä t^>ahtunut.
ignrffc^ tahdon. (anasta ja meidän
kaikkien puolesta lausua suuret kii­tokset
kaikille niille tovereille, jotka
ovat tilanneet ja lähettäneet meille
sanomalehtiä, * kirjoja ja kaikenlaista
lukemista. Yb& edelieenkhr olemme
halukkaat vastaanottamaan kaiken­laista
kirjallisuutta mitä ette itse e-nään
lue. Joka on jäänyt_teUtä ikui­sesti
tomujen sS3»- Myös olen suu­resti
kiitollinen kaikiHe toverittariUe
ja tovereille siitä, kun muistivat nyt
kuluneen kesän aikana tästä sivukul-kiessaan
käydä täällä nieitä katsomas­sa.
ijs^mpia suomalaisia pn nyt kesän
aikana päässyyt täältä lähtemään ko­tiinsa.
'Toiset terveenä, toiset vähem-teoflpidessa
suomen vasenmaistolehdissä khrjdl-tetaan:
. \' •
Kapitalistinen kflpailu kansainväli­sillä
markkinoilla kiihtyy nykyisin
kilvan yleistyvän pidakauden kanssa.
Samanaikaisesti, kun harvat Jättlläis-
Eäutatydläiiteh järjes­tön
toimenpiteitä^^F^^
Bräcen tyijläisten olo-suhteideii
kor jaa-
- miseksi
trustit laajentavat rlistoalueensa u-seita
maita ja kokonaisia mailmano-s^
käsittäväksi, kuten esim. tunnettu
rdtttsalamen tulitikkutrusti Kryger.
menettävät heikommat otteensa täs«
sä kamppaUussa. -
O^mä on viime aikoina Umeimyt,-u'-^
seilla teollisuusaloilla, Ja maissa, jois­sa
tySnantaJakapltallstit eivät ole
kyenneet, äärinunilleen kehitetystä
^öläisten - nylkemisestä huolimatta,
säUyttää otettaan riistomarkkinollla. "
Niin näyttää .käyvän myös eräiden
Suomen vientitavarakapltallstien kans­sa:
Viimeksi julkisuuteen satetut vien-tifilastoa
koskevat nmnerot osoittavat
nlm., että puutavaran Ja eräiden puu-teollisuustuotteiden
vienti on alentu­nut.
. .
Niinpä sahaamatonta ' puutavaraa
vietiin syyskuussa 681,000 kuutlom,
vastaten 751,000 kujitiom. vuosi sitten
Näitten tavarain vleiitl on siis pysynyt
viimevuotista pienemiÄnä. Tämän vuo­den
yhdeksän ensim|isen kuukauden
aikana on sahaamatonta puutavaraa
viety yhteensä 2,666,-000 kuutlom.' eli
huomattavasti vsftfeftfmän kuin sama­na
aikana viim^ vuonna. joHom vienti
käsitti 3,111,000 kuutlom.; vuoden 1927
vastaava vienti oli 3,622,000 kuutlom.
Sahattua puutavaraa taasen vietiin
viime kuussa 706,000 kuutiom., vastaten
894,000 kuutiom. vuotta aikaisemmin
Vuoden alusta syyskuun loppuun men­nessä
on sahattua puutavaraa viety
kaikkiaan 3,927,000 kuutiom., eli e-tääUä
toista kuukautta. ? nenmiän kuin viime vuoden samana
Otto Härtikaliie'' tuli Sudburysta^ikana, mutta vähemmän kuin-toissa
män "terveenä. Ottavat lepoa Ja hoi­toa
kotonaan, aina kun muista työ-honunlsta
joutavat. ^*
Sisääntiilleita ovat Uuno Reijo To­rontosta,
Lauri Vuorinen Kirkland
Lakelta. JalmaFi Ranta Sault Ste.
Mariesta, Miss Anna Hakala Port
WiIliMnista Ja John Rajala South
Porcupinesta.
T^ämän kesän aikana tuberkuloosi on
vaatinut useampia suomalaisia uhrik­seen,
kaikkiaan kuusi, joka oniin
korkein luku yhden kesän aikana tä­män'
sairaalan historiassa.
Toivo Seppälä) Creighton Mtoel-ta,
kuoli kesäk. 10 p. 22 vuodan Ikäi­senä
sairastaen-täällä yli 2 vuotta.
Toivo HaaniÄä\South Porcupmesta
30- vuotlias, ollut Canadassa kolmisen
vuotta, kuoli kesäk. 15 p. sairastaen
VIELÄKIN MUUTAMA SANA NAIS­TEN
JÄRJESTiUÄN. LÄHETTÄ­MISESTÄ
-
Saksan sähkötrustiii riistovoitot
r Saksan eldclroleknillisellä teollisuudella on ollut h y v ä ä aikaa mon-
— laWttolta peräkkäin. Varsinkin suuret yhtymät Siemens, AEG ja Berg-
^MÄun^öVat menestynet erinomaisesti. ^ Tilivuotena^, mikä piäättyi syysk.
3(^'p:nä 1528, lisääntyi AEGai tavaroiHfen vaihto 40 mUjoonas^^^
savi maikasta 508 nyilJoonaan. Seiuranheena tilivuotena lienee vaihto
' (AltA ^t&in suurempi. Vaikka tavaroiden valmistus j a myynti lisään-
' tjvvt, T ä h e n i käytettyjen työtuntien määrä. Se M ä t i i n aikaan tehosta-
'«ttalla' työläisten, konttori^tieii y.ra. toimitsijöielfert. tyola «eka päranta-nälfa
koneina. Tyolmsten Inisfta, lihoista j ^ ytimistä kiskottfin entista
eiiQ^rautfi työvoimaa. - ~
; Ybtysaan yoltoi karttuivat hurjasU. Niitä l^adcethlihy^
' tUeissi omatsifoden arvoja. Kuitenkn kohosi vuotuinea liikevoitto d
vuodelta 102^25 lahtia 12 h ^ j o o B a s t a Saksan markasta 25^
naiui maikkaäiit. yuoieäsä.'
, ; ^Niin^kiskem ybtyzoa p i t ä ä t y o l ä i s iB kurjan p i e n i l l ä palkoilla. Stlta
»aada'ikr<!»^ Pidifctkin paikkojen koroi-t^
ifiKf: flB vqlftA»ttaTO'^5l5iBtcn farieÄpilli. ^ ^ ^
\ Äiia*T«a yiiresi^nMfi uunista. iSail^ki selfaisat opettavat.? tyo.
Tahdon muutamalla sanalla selit­tää
: jfllämalnitun firman työsuhteita
Sudburyssa Ja ympäristöllä. Tulin
Sudburyyn vUme heinäkuussa. Prasei
Brace rakentaa sulattoa InterijatlönEj
Nickel Cotlle. Prasqar Bracelia ja mull­ia
iurakoltsijollla on yhteensä n. kaksi­tuhatta
kolmesataa työläistä. Urakolt-sljaflrmam
taholta el ole lainattu
jiiiiri minkäänlaista huomiota työläis­ten
turvaamiseksi tapaturmilta: Ja
käsrmälälaitos oU mitä kurjimmassa
kunnossa-
Ryhdyimme Järjestämään paikallis-csastoa
Silta-, rakennus- ja koriste-rautatyölälsten
kansainväliselle yhdls
tykseUe. Elokuun 22 p:nä saimmr
lupakirjan Ja ösastomine Järjestysnu-vdiero
on 437 ja sen kotipaiÄa Sud-bury:.
Senjälkeen on osastomme toi­minta
säännöllisesti edistsmyt. Jäse
nemme ovat militaattisesti ottaneet
Canadan 9. piirin naisliittojen^^b^^^^
vomus on, että voltaisiih. saada suo­men'
ja englanninkielen taitomön jär­jestäjä,
koska useimmat paidat vaatii
stiomen kielen taitoista, vaa^ on pa­ri
osastoa, joissa olisi tehtävä työtä
myös englanninkielellä. ' •
Albertan alueen *sihte3ristön pyyn­tö
on suomenkielen: taitoistäi 9 :nnen
piirin sihteeristö;' esittäisi että Suoma­laisen
järjestön toimeenpaneva komi­tea
yhtyisi.T. N, liiton osastoja ai.vu5-
tamaan hankömsäla t ^^
nevan, henkilön, "joka vcrisl lähitule­vaisuudessa
ottaa tehtävän vastaan,
jokaissn n. liitona osaston olisi myös
huolehdittava kulujibn: korvaamisesta.
Jos emme ole tilaisuudessa saamaa^
koko Cänadäa käsittävää .pUhujaa, i ^n
toivoisimme että liiton osastot koko-uksäsaaan
käsittelisivät, oUsiko mah-toukok.
11 p., kuoU Icesäkuxm 25 p..
k^ki-ijässä, naimisissa oleva, . tuUut
Canadaan. pari vuotta sitten.
Irene Bergman, South. Porcupinesta,
vähän yU 19 vuoden, kuoU helnäk.
19 p.
Sofia Alatalo, , Timmlnsistä, kuoli
heinäk. 28 p., salrastettuaan täällä
toista vuotta, jättäen orvoksi 3 ala­ikäistä
poikaa. Iältään pU hän 29
vuödeni. ' ' , '" '
Jälnmri Ranta, Sault Ste. Mariesta
syntjnäyt Taniperellä, Suomessa syjrskv
4 p. 1883, ollut Canaadssa 20 vuotta,
viimeiset 17 vuotta Soossa ja ympä­ristöllä.
Salrastettuaan kotonaan ja
Soöh hospitaUssa " viime helmikuusta
saakka, ehti hän täällä olemaan ai­noastaan
ipärin viikon ajan. Kuoli 12
p. syyskuuta. Häntä kaipaamaan' jäi
vaimonsa sekä äiti, 2 sisarta ^Ja vel­jeä.'-
' • • •
John Ruotsalainen,. Timminsista
ollut Canadassa lähes viisi vuotta,
tiiilut- (tolsenkerran)' viimeksi kesäk.
5 p. 1928, tuoden vaimonsa Ja tyttä­rensä
mukaniaan, ollut Tlmmlnsiri
mainissa työssä, kuulunut viimeiset
11 vuotta järjestyneisihx työläisiin,
TlmmiiKissä ollessaah^^ k^ kom-munlsujpuolueeseen'
3a.[S. J. osastoon,
ottanut ahkerasti osaa -järjestön toi­mintaan.
Tuli tönne sairaalaan huhtik.
vuoden yhdeksänä ensi kuukautena,
mtakä ajan vienti käsitti 4,385,000 kuu­tiometriä.
Esitetyistä tUastotiedoista ihnenee,
että kilpailu on vähentänyt Suomen | voittoje»? puolesta.
imutayarakapitalistien osuutta riisto-saaliista
kansainvälisfllä markkmoUia.
Tämä johftuu edellämalnitsemastamme
kapitalismin pulakaudesta Ja sen ai­heuttamasta
kärJlslTneemmästä kamp.
paUusta eri m^den (yönantajakapi-talistien
välins, sekä Neuvostoliiton
voimakkaasti edistyvästä puutavara-teollisuuden
viennistä.
Kun puutavara on päävientiteoHi-suus.
niin on s e l i ^ , että olojen kiris-tyminen
taiä alalla merkitsee talou­dellisten
olojen yleistä huonontumista
Teistä Johtuukin, että työnantajakä-pitaiistlt
ovat ryhtsmeet kaikenlaisiin
toUnenpiteisiin työläisten elinehtojen
polkemiseksL Tähän pyritään yksltyi-
'sillä orJasopImuksUIa Ja tosiasiana voi­daan
pitää, että työnantajakapitalis-tlt
koettavat alistaa Joukkotyöehtoso-idmuksla
palvelemaan samoja tarkoi­tusperiään
pyrkimällä sisällyttämään
niihin pykäliä, joiden avulla t3^täteke-vlen
joukkolilk6htimiset voltalsim eh­käistä.
Valitettavasti eräissä vasemmistoon
ammattiyhdistysjohtajissamme pn e-siintynyt
taipumuksia tällaisen tulkin­nan
hyväksymiseen. Tämä on ilmennyt
eräiden poäilttisluontolsten joukkolii-kehtlmlsten
yhteydessä ja silmiinpis­tävästi
punaisena päivänä. Vlimemai-"
nlttuun nähden ottivat eräät maini­tunlaiset
Johtajat kuten - tunnettua
täysm kielteisen kannan, joka kanta
on Jyrkästi ristiriidassa luokkataiste­lumme
• kanssa Sellaisia Ilmiöltä vas­taan
on noustava joukkpvolmalla
Tämä on välttämätöntä koska vihol­lisemme,
työnantajakapltallstit, ovat
eroittamaton osa vallassa olevasta luo­kasta,
ja koska täniän luokan sorto
kohdistuu kalkkiin työtätekeviin. Tais-telunune
taloudellista sortoa vastaan
on osa siitä yleisestä taistelusta, jota
käjrmme yhteistä luokkavihollista vas­taan.
Vain tällä pohjalla kamppaillen
voimme tehokkaasti puolustaa elineh-tpjanune
ja käydä hyökkäyksUn uusien
netaan samanlainen hoito ja kohtelu
kansalllsuuten ja s ä ä t j ^ katsomatta.
Siksi on mitä pikenunin, sitä parempi
päästävä yleisiin parantoloihin. Nii­den
avulla ainoastaan voi vapautua
tuosta hirvittävästä taudista, tuber­kuloosista,
joka vielä köyhien keskuu­dessa
nUttää niin nmsaasti satoa
osaa öEaston toimintaan, pakottamalla
muim muassa tsröläistep tapaturmair
korraiislautakimnäh ryhtyitnääni viivyt
telemättä toimenpltelUn työläisten
imväUisuudcn valvbckiseeii nähden ise-kä
pakottamalla Ontarion terveysyl
raston -lähettämään terveystarkastajar
puheena olevalle työpaikalle.
TyöjfalkaVa yici^i!lwsarii . havaitsi
terveystar^.astaja," että'firma oli "mie­hiään
vi'TVen va^aimut vain yhdieh
käymälän, että sekin oU kuiva käy­mälä,
että sekin oli kyllin suuri kor-keintsian
kymmenelle inlehelle ja että
se oli ollut käytännössä noin kahden
vuoden ajan. Tänmiölhen-tilanne val­litsi
ihan Cppper Cllffin kau^^assa/
vain sangen lyhyen matkan i^lässä
asuinhuoneista Terveystarkastaja an­toi
määräyksen, että tuo käymälä
ön h^yitej^vä kahdenkymmenennel-*
Nmnin kUluessia ja että ty^hliihiä
varten on laitettava riittävän suuri
käymälä. Samalla kertaa m ä ä i ^ terr
veustarka^aja xdy^^jen, että yhtiöt^,
den ön varattava- miehUIeen tarpeel­liset
maja,t riiokailua tärten.
Siinä on muutamia parannuksia mi­tä
Järjestömme dn saanut aikaan. T%1-
lä työpaikalla on vain vähä y|i
mesataa rautatyöläfstä ja heidän jär-jestotyn
toimintansa avulla oä kaik-:
klen toistenkin, työläisten dlosiihteita
Meman parannettu. > -
Ken hyvään Sudburyn pitrtgsji Oleva
tyOlälnan'haluaa.saada avustusta tai
tukea Järjestäoiistyössä; Ma kään­tyköön
yllftirtftlnltim järjgstön ^tee­rin.
puOIean. ;
dollista pm Jokaisessa piirissä vaUt-ta&
lin Ja löytylsifiellainen henkilö, jo­ka
kiitäisi ,ohessa piirissään. Tällä
l ^ ö i n voitaisiin ^idstaa menopuo^
l i^l^-hyvin pl^ieen ja Phkä silläkm
k^pin saajtais]^-'.im^^ ; cm^^
aina jokaisessa idlrls^ Joltaidn' in­nokkaita
toveilta-joUm voisivat selos­taa
siyhS nil»ä:'pakottaa ^tätekevät
haisetUn Järjest^rmäl^-Ja mitMr te^
täyät köaluii meille äinä. Jos:;emme
syveicmy itse opisskelemaiEin ja seh a-vtUla
seuraaniaan aikaamme jaNilaii-netta.
mitä kunSäh J ^ v ä h ä r t a ^ t o ^
hiin turhaa; on'kalkkf ponnisteli For-
17 p. Ja kuoli lokak.^27 p. keuhkotau­din
murtamana äi^'vuoden' ikäisenä;
jättäen jälkeeni vaimOnsa ja yhden
lapsen, Öekä auuren toveri- Ja tut­tavapiirin.
.
Tässä syioä lyhyen aJMi sisällä tul-l
u i kupiieitten^hlixiiä pitkä lista, mikä
näyttää ulki^ublella olevUie, jotka
sairastavat tuperkulosla,:Jiyvln pelot­tavalta!
' Ihan se kuoleman louk­ku,
koska sielltf rt-ktiolee.
V a ^ kun' t£urk(^inmin tutkii
sitä nimilistasi -nim huomaa kuinlca
lyhyen ajäh monetkin ovat voineet
enäto elää täälläMän. Jos keuhko­tauti
pääsee kehltferaään pitkälle, vii­me
\asteeUe ,,nto- el se enää voi pa-raiitiia
missään täydellinen paran­tuminen
on miahdoton.' Siksi .pitäisi
Jokaisien tubeiiniloQsia sairastavan
pyrkiä jä päästä' aikanaan parantola-j
a ; sairaalalibitopn.' Parantolat dvät
juuri rakennettu' alkavaa keuhkotautia
vaVten ja jmikkei^tta myös paian-tjuvat
Jotka ovat ymmätrtät^eet p y r^
^a sSässeet aikanaan parantoloihin
Jos feivat kaikki tule töysin-terveeksi,
läin ainakin siihen määrin, että voi­jat
jotato helppoa työtä tehdä Ja jat­kaa
elämäänsä vuosimääriä ja samalla
variluokka pm Vidmisahia keksimään
uusia pimitysyau^iäl; joihin ön-help- i»''inttää- Vähemmätt^^^^^^;^
T:; N. • liiton -jäseiastön velvollisuus ön
koettaa tiiVistäSjasehistönÄ'- t<Anin-taa
järj(sst5m>jtt^miäa Järjestäiiilses-sä.
Onhian pörvaiit' h j ^^
hoittamassa, ja järjestymää *'puöi[u-eettonila"
setii^ia^ioitteh slsäM koe­tetaan
harjcdttaa 'Vaäte-a^
työläisiä vastaanv uiäroUamalla työläi-.
Sille, eitSk 'as^x£a4 i q i ^
olet nöyrä Ja tyyiyväiiiiMu Meidän
lee öjfipia ettäf^^^föliteutta emme
tnaassa sfui. Jos ca^ne itep s i t ä h a ^ ? .
f^öoy^^^dhte^risfeö.
sjada sen -voittokulkua Jonkun verran
[oitettna
." Vaan monet potilaat eivät millään
lahtoisi- mennä parantoloihin, olen
nähnyt useampia- suomalaisia jotka
ovat peljänneet sitä, että kun rahat­tomana
Joutuvat tulemaan, rairaalaan,
niin saavat kärsiä kaikenlaista hoidon
puutetta,: Ja ties mitä tmlkkekä ku­kin
pelkää —. Lähes joka yksi suoma-lainsn
joka pn tullut tänne on sa-monut,
että kaikilla ihmisillä on sel­lainen
usko, että täällä annetaan
myrkkyä Ja sellaista uniJuMnaa, että
vaipuu ikuiseen uneen. Tällaista har­haluuloa
vastaan pitäisi jöllaMn laur
seella selittää, ett^ se on ka!kki'pötya.
TääOä on yli 20 eri kansallisuutta ja
kaikUia niUllä on samnllainen ruoka,
kohtelu ja hoito. M^soi sittfcn itse
On käsissä syksy Ja talveen icohta
painutaan. Se saattaa köyhän mie­len
synkäksi ja entistä epätoivoisem­maksi.
Monellakaan työläisellä el ole
riittävästi mitään villaista millä ver-
Tipisl ruumistaan, joten pakkaset Ja
kylmät. tuulet helposti löytävät pal­jaan.
Ihon huonojen. Ja rikkinäisten'
vaatteiden ^Ita. Köyhien lapset eivät
voi varojen puutteessa lämpimiin ja
villaisim vaatteisiin pukeutua hiin-kuin
tekevät rikkaiden lapset. Työ­läisillä
on myös huonot ja kylmät
asunnot, pikä, ole rahaa millä ostaisi
kolia ja pökköä pesään,^ että saisi vä­hän
lämmintä, nUnkuin ön rikkailla —
min. heillä on hyvät lämpöiset asun­not,
eivät he kärsi kylmästä, voivat
ostaa kaikkea mitä talvi vaatii lisä-menolneen.
Köyhien, farmarien lap­sia
el viedä hyvissä autoissa kouluun
eikä se kävisi laatuunkaan huonojen
teiden ja talvella suuren lumen takia
Heidän -täytyy kävelemäUä kulkea
maillmäärln paksussa lumessa ja sit­ten
joutuvat jalat märkänä istumaan
epämukavissa ja kylmissä "touluhuo-nelssa,
iossa lämpö saattaa joksus
osoittaa paikastakin. Ja lisäksi jou­tuvat-
syömään niukan Ja kuivan
puolisen eli paremmin sanottuna jou­tuvat
kärsimään nälkää juiiri sen ajan
elämästään'kun ruiunls on vilkkaassa
kehityskaudessa. Et sUs ole ihme. jos
tuberkuloosi ja kaikenlaiset taudit
fuuri emtea riehuvat köyhien kes­kuudessa,
iaelkosti lavltut lajpset ovat
mitä - parasta 'maaperää keuhkotau­dille
ja samoin inuillekin taudeille.
Nämä epäkohdat eivät poistu ellei
työläiset yksistä tuuniin ja joukkjöna
rupea vaätimaanL, parannusta. Nyt
jätän smim ejateltavaksii, miten työ­läisten
tulisi toimia ja menetellä että
saataisim; esim. koulukeittiöltä, joka
kouluun, mistä lapset saisivat ra,vlt-sevan
Ja lämpimän päivällisen.: ja
kouluhuoneet tarkotiistaan vastaa'rik$i
Pappien ja muiden- tyhjäntoinoitta-
Jlen asemasta, ^lähetettäisiin sairaan­hoitajia
.köyhien pMielsiiö, mJsäl
sadrastelaan tarttuvia tauteja, anta-
Nea¥OStoliitosta
UUS$I ALJCOHOLIVASTAINEN LAKI
RSFSR:n Kansankomlssaarm neu­vosto
on lähettänyt palkallisten jär­jestöjen
käsiteltäväksi uuden^ alkoholi-vastaisen
lakiluonnoksen,'
Ensimaiseen päivään tammik. v.
1933 mennessä on kaikkien oluttehtai­den
RSFSR:n alueella ruvettava vai-.
mistamEian el-alkohollpitoisia virvoi­tusjuomia.
Vieläkin ailraisemmin — v.
1930 — :. kieHetään , .toluen .tuonti .
RSFSR:ään naapuritasavalloista.
l'p:stä hoinäkuutav. 1930 on kiel-iöttävä
Alkoholipitoisten juomien val­mistus
marjoista ja hedelmistä, lu­kuunottamatta,
puhtaita . viinirypäle-viinejä,
sakoittamattai,niihin spriitä.
Samanaikaisesti lopetetaan viinan val­mistus
- lukuimottamatt» ' leipäyiinaa.»
Kansallisjuomia, kuten olutta, kaljaa
ym. saliltaan valmistaa vain jokaisen •
itsensä henkilökohtaisia tarpeita var-
,ten. ••
Rankaisuja laittomasta alkoholipi­toisten
juomien Nmyynnlstä kovenne­taan.
Myyntiaikaa lyhennetään. Koko
kooperatiiviverkoh pn lopetettava vä­kijuomien
myynti viimeistään tammi­kuun,!
p:ään V- 1930 menenssä.
Väkijuomien reldamesraus, myös­kin
näyteikkunoissa pn lopetettava
Puolen kilometrin alueilla työpaikois­ta,
joissa työskentelee yli 1,000 työläis­tä,
työpörsselstä, sotilasjoukko osas­toista
yjn. on lopetettava kaikenmuo­toinen
väkijuomien myyntL
Tämän uiiden aiköhöllvastaisen lain
noudattamista valv<miaan suunnitel­laan
muodostettavt^l 'Erikoisia va­paaehtoisia
yhteiskimnallisteh valvo-
Jäiif ryhmiä. -
maan^^neuvoja Ja ohjeita hoitotavassa.
Avustettaisiin vaatetuksessa Jne.
Vaikka hallitus jä kaupungit kyllä
luovuttavat jo suuria sunuala yleisön
TIINAN BAUTAIAISET
Nj^ymen alkotMMUvastahjen^^^ m
VenllJäM «m. pannut toimeenmonta
mlelenkiintcdsto ja ilXKMnlotar h ^
vSä mielAonsoitustft; MoE^vasta'.iIlaoi-tctem,
ett5^"l6,090 ' ^ y ö l ä i ^^
naista ota "osaa •bäutajäis^^
Jolloin Mudattaäi>kttu^'jatkaa koKkra
SIBTEERI. ^OK 122a
vUnapulkm huta. BäiiätajtUt^UIfUamte^
«a .pidettan mitetifr'VgUJuomien pOs-
«ami«Q^. k i ^ Itijp^iyaft pyfijfi^t-
PU ei sairaala laskunsa. Se ei muuta
asiaa. tTskön ettei 10 pros. mak^ itse
laskujaan. T&nȊn peton^ vuoksi mp-neJtkih
suomalaiset eivät %jie tänne.
Vasta \s$tfcen kun asafi piiolikuotelte
ja.*rarma6ti Jiäkevät että he eivät
enSän eift, ainakaan muualla — ja
slttpp kun kucäsvat tagim «fan niin se
« D i s ^ ejäBnskoa. Vaan se on
SKiutl .rikos tts&U^n Ja «ennenkaikkea
ym^4stÖ5 kohtaan. Tufeikuiöoal ba-
^äUi on tartt?rwi Ja vaaraMIqBn ete»-
ki» pienilfe lapBiUb. joiden nimnis
on vieia heik]«> vastastamaan sen
J. A. B..S. O. t W.-JÄRJESTONetjD- , l>3«. tiESyk^ fflis. sienäisett loutavat
taistelisivat ^aenaatteen puolesta
Ainoastaan sitä tletK ihmiskunta voi
vapautua sorrosta ja t^udeflsta Sil-
Idln ei dhään nähdä kuqjuuden koria,
vaan terveys ja byvinvointl vallitsee
sillom työ]ftlst«2kln ködelssoi'
J. RAIVO.
Vastavaliantnihioakariai^ idrkoUlssa-
Un pUcensjntta
Kimrylstä tiedotetaan, että siellä on
päättynyt oikeusjuttu vastavallanku-ipoiikselllstä'
kirkölllssa^^
joka öU '%li&ön~ pnölust^sen'' nimes­sä
irieksänyfrkcniunimist*^ nuoriso-iiittplalsia;:
lyÖIäteÖtrJHr^ piOksHisten
neuvosto- -ja tadllhtaainteh' «dustajia
Vastävallankumouksdliäten ^esiintymi-fiteh
ipääjohtajät 'ictapiÄ-KollProv, kirk-köneuvöstöii
puheenjohtaja Edmitrijev
klriEonvanhin. Balkov, kauppias Saka­rin
ja kulakki BoJdakov on tuomittu
ammuttava»! Ja koko omaisuutensa
takavarikoitavaksi.
sairaaloihin Ja niiden ylöspitokustan^
nuksiin, nita kuitenkin yhteiskunta
kuluttaa suurempia siunmia murha-yälinelhhi
ja kaikenlaisten J S C ^ ^
den kekslmi^ef»!, paljon ehempi kuin
terveyden hoItoM» Ja s ^ edlstämisem.
En tässä tai*irita; että kalkii toimin­ta
kohdistetaan juuri tähfin terveys-kysymytaisen;
vaan toivomukseni olisi
että kailäd ]9ötä|ekevät liittyisivät
järjestettyihliiJlvelhin ja to3itarmollaftuormastojä.i Neuvosto- ja krtlektUvI-PimAISEl!
PEBt^
yÄlkoveiiajältä oh lähtehyt p r o l ^ -
risim^ keskariin viimeiset punaiset
perianaJlMnat: K a ^ lähetetty
464 vaunia suuxmltellun 400 asemasta.
KöyhSf Ja keskivarakkaat talonpo­jat
tuovat'edelleen punaisia penmft-set
taloudet sekä kooperatUrit ovat
täydellisesti tiK^Etäneet tehtävän Pfry-nain
<«ifft|h»T)Vn"tv?t^ proietearislto
keskuksih.
söa < ^ esteeni. «nr
. Avtodotin arpaJaisA
RSFairu hallituselimet ovat ano­neet
Avtödorille luvan järjestä» ar­pajaiset,
Jotesa arpallppaj» rnf^J*®"
J miljoonaa ruplan arvosta. (EdaUsäs-a&
arpajaisissa ^ 1% milj. ruplan V'
vosta). Votttojm Jenkassa -onc *W J ^ '
tonaoVlM^ -aaytooripf flilSr #a"g°P^
riH yin.
jmssOLi
KAV.UJ
K.4YTT
T
Tiedcnan
Tässä D
uäMä er£
rtohaan t)
^eä vastasu
Mnss
lottiv
yksen
Noin par
niussolinllai
vjn hälytys
bujuttuja :
dista. Näisi
eräät nimel
jnDt jo vuos
tamassa or
sa ja sitten
tönuorten
tämistä. SI
lalsuus par
itse tilaisuu
li(Btta\'ia k(
lettiin puna
jaettiin mul
pu-nimistä
ynunärtää,
hintaankin
toksen valm
. teellä yllyt
mään asiaa
jatkui kaut
feän aikaa,
lat kiehuma
VirzJM
neelle.
tiin ta
Viranomai
aina minist»
'köyhäinhoidi
ja tämä otti
lelta jos toi
kauhunjutut
näissä tutki
ne tavallises
kastaja on
hettämässääi
että mainitti
käynti tuoss
vain aivan U
lettu tavallls
luja, vain jP
sävyinen ja
puheita el i
tarkastaja, e
tien) on oUi
vastaista —
toksen omier
myöskin ilmi
ole jaettu edi
sollnilehtien
leet törkeinä
koituksellisia
Mitä
. pervari
Työläisten
bytin tuntet
iä|ietetty ta
tuossa lasten]
liissä main»
suus oli vaii
Laitoksessa (
(lottiin virids
jelmalla ja s
näissä työIäL'
kin mainitaa!
ja näiden opi
Uen taloilla,
käyntejä ma
ja koettavat i
lisillä valheiU
; sella manner
la y.mi. Ja
slssa kerrotaa
laisia kuntien
tetaan yleensJ
tinunassa iisl
henVlsessä säi
paheksutaan 1
Uikä o!
m^ei^
taitkoltu
MussoUnllal
taikbltuksena"'
: naklQ kolme
Sis&dkin oli
I^aukaa, Kaai^
^tta, salaka
nuorten iilkke
ftuia sen klm
koslaln pykälli
tlt halusivat
teijkodin (mri
P&ikkana ja k
Sött tarkoitus
>Ön. että ki
Jittokslssa vo:
•naanerheimllt
täyteer
**o»äSn työläl
ta uskonnolli
« J a "erikolse
Jwakomppanl(
Wläls66 piti i
^ o h j e l ma
* Jä vähin äa
tenttaa.
Mlnistai
tctemää)
otteita.
^ 6 e « näkj
^ Witien 1
. SBtaan tfcke
P**^ t«ric<atuk
fäaqäten olisi
2?™^ ottaa
25**ot«ae
2«;jW^Johl
«ittaJnltaaai
mm