Vapaus, January 13, 1948

              i! •
1
M'
-;.-.-t •^•J,
31
..SM
•1
i l
L U f i U i l l f | — independent LX-i^r
Oi^aaj o)C Pmmsh.Canacians. . E E -
tabllshed Nov, «tb J917. Auihcr-zea
as second class mail by tht Po-i
Office D e p a n i n e n t , O i u i u a . Pub-
2i:sbed. thrice w€eJdy; T u e s. a a y :f'.
Tbursdays and Saturdajs by Vapaus
Pubiifihing Ck>nipäny L i d ; , at 100-102
Ehn St. W.. Sudbur>', O n t , Csnaaa
'L.^jnft.:.,- Bu'.r.f-i5 Of/ict 4-42G4.
f--rj."r..'. Of:.'.- 4-4265. Manager
T - ^ : . i c o r W. Ek;und i-IaUmg
Advi:rii.sjrig rat^rs-upon appljcatioa-
T l l A U S H i : v y ; A T .
< l'..-; S5 50 O .<> $3 00
3 kk. $1.75
Vnd;0%xJ.oa-„-,u 1 \k. $6 50 6 k^. $3.50
S a .rr,.,o.-.a i v: $7 00 6 kk S4 00
Tiislaina « 13 p _ Tuesday Jan ^Z^^^^ \^\mf^m GSOittaa
vuonna 1947 huomattayaa nousua !
. VJimc joulukuun 30 päivän»
juSkai-vtiin Suonurn Vapaassa Sa.-:
nassa. seuraava toimilu.skirj<>Uu.s,
Joka osoittaa Suomen taJoaselä-man
valtavaa nou.sua vuonna 194.7.
".:r^:T.:"\r.:.:. r..ppuu niin
rciMi-^a l t k . j o . s 'a
Mutta mitä sanoo kansa?
-Nuvrasii ja ajeniuvasii i hiiy^vanairx^raiianäs^Men eo^^^^ pokku-
T'jiJen lIuiohallitufe?en rahani n ; -TI I-JM/ . ; ='ir!0! v.irne perjantaina
Vew Yon.issa anian-.ansa t]..:< vr-u^fd'--<i. /-jta hailiiu-. fi'
;ijfi-j(.taa Fota-ajan h!.':ia'..jjKr./^]a.i'nt'tciniLi..i . "^am^illa kertaa
• n-thuriKnisteri .Abboii yli=Lr Mar^haiiin. .siiuiurK<-].aiaa-..ioinu.*i)piteeksi
j!i'kä huojentaa Canadan n)r.y.'-a !,i!-.ii-;)r.>bl,^«-Tx-ja ja "voi ehkä
ra'-.aistakin ne*' ku;en CI'.n iiutl-s'iflo-^i !o-tfttiin.
Katsotaanpa -asiaa ;.• vab a n I&i i-e m i n ui. • Viime vuonna ministerr
. ;\Lb'>ir '-ennusti*', etiäelinku-staiuiui^mdek.si. nou.vje 145, paikkeilJe ja
•.•vjV-:-.v2 pysähtyy siihen,, niin h-aii .on iloinen- :siua. Xyt virallinen elin-.
ku.-iannusindei:.?; on jo M6 pistotta }'i hinn;jt nou-^^evaL yha. Mini.s-
. lerj Abbotiiin- o.T.ien: Jriusuntojen mukaan Vhdy.^valloi.sta tuotettu-
, jen tavarain hinnat ovat.nou'^.seei. kesäkuusta J946 lahtien 40 pro-
.sent.illa. Mutta .kaike.s.t.a huolimaua. han kielia.yiyy hiniakontrollin
toteuttamisesta!
Entä sitten se ..Marshallin .^suunnitelman .siunau.s? Vajaa k<'iksi
. kuukautta sitten liittohallitus juikai.-i .Marshallin .suunnitelman cana-dalaisen.
painoksen/ mikä tunnf-taan .-Xhbottinsuvuinitelman nimellä.
: Tästä lyh3'estä ajasta huolimatta .-Vhbotiui suunjiitelma on jo antanut
meille seuraavat ''saavutuk.set" •: 1Kulutustavarain, hinnat ovat ko­honneet
historian korketmnialle ta.solle. ia 2) virailiston tietojen mu­kaan
maassamme on nyU 170,000 fyotonla,. luJka-on .suurin määrä
.^odan päättymisen jälkeen. ^
Selvää on, etta Abbo:tin ..suunnjtclma ei huojenna maamme ta-;
. lousprobleemeja vaan kärjistää ja syventää nii?;-l. T(jtta, että vXbbot-
: tin suunnitelma lupaa .meille kansakuntana Vhdy.svaltain: markkinat
: (tietysti: Yhdysvaltain ehdoilla;, mutia tänä aikana menetetään
; mahdollisuudet rakentaa /n'.sy7.'t// knuppasiihtcct Britannian imperhi-
: min, Euroopan, uusif-n demokratiam.-iicU-n, Neuvostoliiton ja muiden
itsenäisten maiden kanssa.- Vaikka .siis olettaisimmekin, että Abbot-
. tin suunnitelma, huojentaisi hflkellise.sii t;dou.s])robleemejamme. ku-
' ten asperiini huoientaapäankivistystä, nim missiiän tapaukses.sa .se ei
niitä paranna, vaan pitkän j)aall('pahentaa.
. Mutta mitä sanoo kansa? l'utislieiojen perusteella näyttää sil­tä,
että kautta maan nousee vihastunut kansanliike.r^iikä vaatii Ab-bottin
suunnitelman hylkäämistä ja Canadan itsenai.syyden.säilyttä­mistä;
Tämä taistelu Abbottin suunnitelmaa vastaan näyttää saar
van laaiakanföisen ia monipuolisen luontoenvMolcmmat uniokes-vkuksemme-.
C C L ja T L C . seka niiden johtavat uniot valmistuvat:ak-fiivi.
sella.tavalla Dalkkalaisteluihin. M e r k i t viittaavat .siihen, eitä.
.tämän vuoden aikana tulee lukuisia suuria lakkotaisteluia,-; elleivät
• työnantaiaf .suostu huomat ta viin. jialkanvlennvksim.: Lännen - farma­rien
ke=kinides.sa nuhnfnan..tans.mvynfilakoma. ia muista taistelume-
- netelmistä farmarien oikeufettuien vnaiimusten hyväksi. Kulutta­jien
järjestöt "ovat sotatilalla ia vaativ\it päättäviä toimenpiteitä hin-"
. takontrollin palavittamiseksi. ' v : •
• M myös siihen, etläniimä miljoonia ihmisiä
käsittävät taloi)delliset"liikeh(imiset.rvlidistvv-iit tavalla tai toisella
. poliitdseen taistehnm. • On mui.stettava. ettii. vuosi 1948 onCanadas-
.sakin. vaalivuosi:. Monessa m;iakun.n;i-ssa suoritetaan lainlaatijakun-'
•.:f?envaant ja. onpa ennustettu el ra IHtlohnllituksenkin .-.vaalit: voidaan •
; pitää, joko tänä. vuonna, tai ensi vuoden ahi.ssa. Tämä .sellaisenaan :
.-antaa htiono.ssa tilantce-s.sa vmalni^ui mnhdollisuuden.* Canadan kan-.-
..salle., On;vain muistettava, etta inrvpiiolue iiösli ensimmäisenä ky.sy-
- myksen hintakontrolHn peruuttamisesta ja.sen. että liberaalipuolueen
hallitus menetteli nain tarkoiluk^flliM,'sli .aloittaen hintavyörvn mikä
on vienyt meidät kansakuntana siihen nii.ssrl nvf olemme. Selvää on;.
että molemmat vanhat i^orvaripuolueet ovat tässä asia.s.sa yl^ä mus-
' t ia syntipukkeja. Xemcileinmat T i l i s i s.aatava häviölle kaikis.sa maa-
, kuntavaaleassa ia myös.tulevi,ssa liit.tovaaleissa. Ta.s.sa on molemmille
työväenpuolueillennne >— (-CF/lIe ja LI'1':Ile - ~ . ensiluokkainen .
.mahdollisuus ja samalla historiallinen taisteluhaaste; Voivatko ne .
ajan-vaatimusten mukai.scsli yhdistaii voiman.sa siten, että molemmat,
porvaripuolueetosaatetaan havioon tulevissa vaaleissa.-' Ilolla on pan-
. .tava merkille työväenpuolueitteinme viimeaikainen lähentyminen,
mutta jos työväki.mielii voitt;ia:lulevi.ssa vaalei-ssa. niin paattitvämpiä
toimenpiteitä tarvitaan.
..Mutta vaalit ratkaisevat hintakysymyksen parhaassakin tapauk- •
sessa. vasta ensi vuonna. Siihen nieimcs.-^a-työväen täytyy saada pai- •
•:k.anylennyksia. farmarien- läytyy saada paremmat tulot tuotteistaan ja
hallitus on pakoitettava ottamaan kayianlodn hiniakontrollin mikä
. .estää senv että esimerkiksi kaalinkcräsia. niinka välittäjät syksyllä os­tivat
farmareilta 3 seniiliä pauna, vaaditaan nyt kolmekymmentäkin
senttiä pauna'
i i i i
De Gaullen fasismia
Ranskan taanlumu.-porvaiien 'toivo", kenraali de Gaulle on
/asiallisesti puhuen julistanut, etta hänen tarkoituksena on murskata
Ranskan vapaa unionistinen liike ja muodostaa .Mussoliini^vainajaa
. matkiva korpotatiivinon },h(iist_\- mi--.a i\ önar-Uijat ja työKuset su-
- lassa sovussa kohotiav.it hintoja aleniaval f>.i[kkoja ja hirttävät mili-tanttisia
työläisiä li^e-^taan beh.ia on. olla tama "ihannelaitos"' yh­distetään
valtioon ja työrintaman ]iaamieheksi. tulee: joku ranskalai­nen
työväensyöjä.
' Tämä on kaikes.^a ali-iunuiudei->aan R.mskan nousevan fasismin
•t'suunnitelma- työväen. oriuuitaniLseksi ja ne. "ä05.ialidemokraatti5et''
;johtopamput. jotka tainan vaaran uhale.s^a h.ajoittavat Ranskan Ainio-.
nistista liikettä, autta^al JO'KO lieiaen tai tietämättään de GauUen fa-sistinousua.
Mutta eri asia aiu "kuitenkin se. onni^^tuuko de GauUe-ja hänen
•"apurinsa Ranskan työväenliikkeen Ulhoamlsc^^'l ja-ncjuuttamisessa.
Vuosi 1948 ei ole v. 191S jolloin Euroopan työväki hukiitettiin veri­virtoihin.
Ja sitäpaitsi sopii mui.-iaa, että juuri yllhkuvatunlainen
ohjelma johti lopulta siihen, eiia Mu--oiuni riippui lopulta koko Ita­lian-
kansan vihaamana ja häpai.-e i^ana ialoislaan hirsipuussa.
Paatiymai^äa olftva vuosi. on -ollui
Burman itsenäisyys
Burman 17.Ö00.000. kansakunta ai-iitii vuoden alussa itsenäisyy­tensä
julistautumalla täydellisesti Bnian:iui=:i;a riippumattomaksi, kil­tin
on tiedoitettu.
V Burman täydell's'ä itsenäisyyttä raioitetaan kuitenkin taloudel-
Ii.«eki ia poliittisesti. Uutistiedoissa nimenomaan selostettiin, että
• brittiläi-set kaivos-, öljy- ja muut kapitali.-tit s^ailyttavat entiset ase-
./mansä Burmassa siihen asti kunnes niiden sopimukset päättyvät, jot-
^ ka'arvattava'sti useimmissa tapauksissa on tehty 99 vuoden ajaksi.
v>;s^a • • riittävän- '..Ti^ivaili.vÖdettäylHSii
.".-o.u.su.,. Tärnär: iii&kHi on rnäiniitava,
•".f.a od.tllvtyiC.v.:! riou-sun- j&iicumiselle.
rnori'e-..sal:in inihtehnas. .saugtn .mfcrki- i '.-.vat oio noita vast; .muuttuneet,
.•.-/.^nkas .';oiapol:-u.'kan pa?ja.stj; ru-hjo- r %-:a;kka • fcSimorkiK-sj iiifc.pai.sfcn .sähkö--
rnallfe taiöaselamanfimme, - jota a > •-rArrnipMlii.ri jrjhuo.^tar--vj^^,ifiteollLsuu-
J-O-^TnolliSfisJikaan. jcahd»;-j) "<;cn?jj|.sf;n • fleniiuo:antoa onkin jouduttu j o n k s S ^^
vuoderi.a:;iana oltu ohdr<.iy .saada Ia--' ----^jrrar.Kupr-t^ •
htt-caan .vj::a ed/iiantene rauhan a- ' Huolunafa nauta hy%j>:a yle:£tu-
.jan^ta-soLlt'.. ; lG;<s3.sra ja fiuOpc:.sia edel]ytyfcfij.stä, on
. Hyv;n iyyp;]ii.Ttä on ollut taarr^u- i vaiou-sf-lamarrjrnf.' jouiunui kulienkin
muspiiF-en.ja naihm hiiiyneen oikeas- r-.o/.fima&n vakavia koeitelemuksia ja
tohenkLsen; .VJ:-;. dfem. puoluejohdon j jopa vaiheita /criist-ja. Tämä on joh- j
•.svoasanai.set ja u-sein vielapa totuu- | itmut paäa.sia,s.sa .silta, etta toisaalta
.dfinvastai.s*;t .seliitt-lyt nii-sta .suunnat- j.-ff^antumuspuni ja naiacn kanssa liit--
tom:iila. %'!iikeuk.s:sla, joiden pari-ssa toutunet-t o;keistolai.sfct so.sialidemo-
'.-alou.s(;lamainme on- saanut . j a i k u -
-vasti kamppailla, jotka muka-aiheut­tavat-
.sen,-etiei laajoille tyolais. ja
muilk' kuluftajapnreiUe voida taata
mahdolli.suuk.sia eimta.son nou.suun.
SSaammaannäaiikKaai. se.sli nama.punt ovat pyr-
i'ciinnre-re-tt^-^naJjlia ilcmaan tai vahek-symaan
nutä- tasia.sioita, jotka- ovat vakuutta­vina
l<-xl.'.stfcina .sma erntain voimak-kafisia.
nou.su.sta, jonka talou-selamam-me
on- paatiymas-sa-olevana vuonna,
kuten .sila edeltäneenäkin, kokenut.
Kieltämällä .talouselämämme on.
.ollut mone.s.sakin .suhteessa vaikeuk.sj-en
ke.skella— mikapa maa ei .sita- oli-,
.s- kaylyaan;la]oudelli.s)a: voimavaroja
suunnat tomasir kuluttavaa "nemu.so-taa."
: vuosikausia. Tasta huolimatta
on talouselämämme nousun jatkumi­nen
ollut kuluneenakin vuonna iJrino-'
mainen ja melkeinpä ainullaatuinen;
.: -TeollKSUUden tuotanto on käytan-nölli.
sesti. katsoen saavuttanut .mdekr-
.sm perustana olavan nbrmaalivuoden
' 1935J. ta.son. . Kolimarkkinaleollisuu-den
tuotanto on sen huomattavasti
ylittänytkin. Elintärkeä ; vientiteolli'-
J5UUS -on pilii.s.syt. lähes 80.. prosenttiin;
Teollisuuden yleinen tuotanto on
noussut vume vuodesta 21. 10 prosent-
Teollisuuaen tuotannon . volyymin
kasvu ilmenee erikoisesti ulkomaan-kaupas.
samme, jota ovat suosineet l i - ,
saksi suopeat hintakonjukluunt. Jo
marra.skuun tilaston mukaan vieniiin
arvo nousi 41.4 miljardiin ja tuonnin
3y.«- miljai-diin markkaan. -Täten on
Siis ulkomaankaupa.ssamme saavutet­tu,
aivan poikkeuksellinen tulos, nim,
16 m;]jardm markan vientiylijaama.
Sotnvan Viennit nousevat vahan ylr,9.
miljardui markan, joten ,niiden osuus
kokonaisviennistämme oi-i laskenut a l ­le
20 prosentin. T a t a seikkaa on erikoi-
•ststi korostettava, kun muistetaan, et-tii
Sotevan osuus .kokonaisviennistä
oliesiinerkiksi V. 1945 n. 65 pros. Vuo--,
cien lopussa soiakorvaufcäia on arviolta
.suoritettu n. 50 prosenttia. '
kraaiit ovat pyrkineet-: käyttämään
taloudellLsia te-KijoMa ornien hamanen
poliittisten tarkoituksiensa hyväksi ja
t.OLsaalta suurnkkaat ovat pyrkineet
varaamaan itselleen mammuttiosan.
kan.santulon noususta. , - ..
-. Lihan ja .sita seuranneen lihajalos­teiden
.vapauttaminen säännöstelystä
— vastom va.senimiston ankaria vas- {'
talau.sena ja varoituksia — pam jo
vuoden alKupuoloUa palkkanntaman
.sellai.soei-irnyrskyi.sasui liikkeeseen, et­ta
tyvenen, veden saavuttaminen el
oJe.vicIa läheskään vacn-iaa.: Edeltä-vntultu
taktikointi ja saalisLushalu on
my OS ilmennyt puun .säännöstelyn k u -
moam:.sessa, maareformin.loteuttaml.
st-.ssa.- valtalain jatkamisky.symyk.ses-sa.
palkkaky.symysien ratkaisujen v i i -
vytteJy.s-a ja - vasiustami.sessa, hmta-saannoslelyn
tiukentamisen vastusta-mi.
ses.sa ju siihen Uitiyva.s.sa hinta-vyoryn
läpiajamisessa, kansalli-sta-misa.
S!an eteenjjainviemisen vastusta­ni-
sessa jne; .
On . ymmärrettävää, että se ruma
peli; johon oikeLSto—ja toisinaan koko
porvan-sto — . yhde.ssa .sos:aluIemok-raattien
kanssa oii syyllistynyt talou­dellisia
kysymyksiä ratkaistaessa, on
Uivattomasti. vaikeuttanut hykyisen
hallituksen . mahdolli.suuksia saavut­taa-
niis.sa koko kan.sal!e ja kansanta­loudelle
parhaita mahdollisia tulok­sia.
On.aivan, ilmeistä, että. taantu- i
muspiireillamnie, johon on ollut, luet- !
lava. inyos^sosdem. oikeisiosiipi, on. o l ­lut
tarkoituksena G-staa valirauhan-teon
jälkeisen' uuden ja'demokraatti-
Tulipalo tuhosi äskettäin pahasti tämän sekatavarakaupan Toron- aiheuttivat liikenteen pysähtymisen monen tunnin ajaksi ja tuhan-tos.
sa ja aiheutti noin $200,C0O vahingon. Palokuntalaisten autot net ihmiset seurasivat palokuntalaisten taistelua, tulipaloa vastaan.
Palkat ja hinnat NeuvoMiitossa
Nev.- York Timesin toimittaja, '
New York,. USA.,' . -. .:.
Sir.
Joulukuun. 21 paivana ."Voice of
America"-radiolaajallukseen oJj^lii-tetty.
The Ne-vv York Timesin^it^ik-kelista
osa, jossa verrattain.Neuvosto­liiton
ja Yhdysvaltain työläisen talo­j
a j a menoja.r Siina lainattujen nu­meroiden
mukaan on Yhdy.svaltain
työläisten elintaso paljon - korkeam­malla
kuin Neuvostohiton työläisen.
Mina. Moskova.ssa olevan Ordjoni-.
kidzen konetyokalutehtaan y l i - n i s i -
noori, olin useita vuosia Yhdysval­loissa
: j a tunnen - todellisen tilanteen
.=iella. Minua kiinnosti ne kummalh-
.set johtopaatokset ja aloin tutkia, r a -
diolaajallukses.sa annettuja numero­tietoja.-
Mina tulin sellaiseen pää^
tokseen — jos "Voice: o£ America" l a i ­nasi
numerot o i k e m— että .sunä ta-liallisestl
yritettiin johtaa, ihmiset
Äskettäin julkaisi New-York Times artikkelin, jossa" verrattiin ame*
rikkalalsen ja venäläisen työläisen elintasoa, jonka täkäläinen Vapaa Sa­nakin
lainasL Siinä selitetään kuinka monta tuntia venäläisen ja ame­rikkalaisen..
tyi>läL<ien täytyy tehdä vissinlaisen elintarvemäärän ostami-seksL
Seuraavas.sa julkaisemme pitkän aikaa: Amerikassa asuneen venä­läisen
insinöörin vastauksen mainitun \ew York. Timesin kJrjoi<.uk.sen
johdosta.
Mita tulee maatalouden tuotantoon palkkatyöväestölle ja kuiuttajapii-karsi
.se .sodan johdosta rappiotappi- ^.^^^-^^ Q „ kulunut vuosi ollut edelleen,
oina vielä paljon enemmän kum te- , ^^^^ ^.^^^^^ Palkankor6tuk*set eivat
olhsuus Niinpa se ei Qlekaan päässyt I läheskään korvanneet Kintävyö-elpymaan
yhta nopeasti ja teljok- ; Mistaan elintason noususta ei
kaasu kuin talouselämämme "ioni,^^j^^^ ollenkaan puhua, vaikka tuo-muu
haara. Kun kuitenkin lannoit- , ^asvu olisi tehnyt sen mah-teiden
ja vakirchujen tuontia on jat- ^oll-.seksi Laajojen tyolaispiinen ei
, , , . • , : , . . . . . . . . .V uarhaan. eika. valiteta oikeita tietoja
Sf n hallitusbuuntauksen lyömästä it- '
naiden kahden maan .vaalia. .
" -.' Tarkastakaamme, näitä numeroita.
Te' säriötte,. että/työläise^^^^
,räihen -päikkä .Neuvostoliitossa:; öi^. 2
ruplaa 40 kopeekkaa. Tämä on hy­v
i n lähellä keskinkertäiseii-; ammä'tti-taitoiseh
tiyölaiseh.paikkaa.; T^^^^^
kuitehkaäri/osoita sit^ että-;-Neuv.ös^
tpl-iitfln. Dalkkajärjestelmä'takaa työ:^
Iäiselle,; p.aljöiv.;k^^^^^
jos: hän .ylittää tyBhörmlnsa. l
• • Mihuh';, tehtaassani. :työlaiset täyt-: 1
täyät ^ tybhormihsä-:; keslciiiiäärln;^ .j
prosenttia-/ja: muut.am;ätV:2bÖ
.seaan lapi: myös;taloudellisella,alalla^
Valheelli-sella ja. valtavalla propagan­dalla
on yritetty estää kansaa saa-m,
asta selvaa a.sioiden todellisesta t i ­lasta
-ja syytelty totuudenvastaisesti
vasemmistoa kaikista vaikeuksistam­me
sekä käytännössä pyritty vaikutta.'-
maan . taloudellisten a-sioiden ratkai­suihin
kaikin . tavoin negatiivisesti —
kuitenkin omistavien-pii'rien..edut t u r -
\ alen.
kuvasti lisätty.r- erityisesti kuluneena
vuotena ^ siten, etta ne vastaavat.jo
rauhan; ajan maana, ei suurmaata-loustuöttajien
vaikertelua- maatalou­den
. '•kannattamattomuudesta," . v o i ­da
läheskään ottaa tayuesta. . Kesän
ankaran kuivuuden johdosta ei salo
muodöstuiiut: nnn hyväksi kuin oli
odotettu. : Viljasta ja muista viljelyrs-käsveista
saatiin keskinkertainen, ja
iokätäpäukses.sa.. viimevuotista huo-niättavasti
parempi sato. Ainoastaan
rehujen osalta koettiin vtrkava vas-touikäyininen.:
Kokonaisuuteen kat:-
s^oen voidaan kuitenkin^ todeta, että
valtiovallan myötävaikutuksella ja t u -
cllämaataloutemme nousulle on luotu
.-..uopeita cdellityksia — paljon suo­peampia
• kuhv :mita-: auurmaatalou.s,-.
tuottajat "tilastoineen" esittävät.
Myä*; metsätyöt onnistuivat ..viime
hakkuukiiudella-hyvin ja turvasivat
pidä kuitenkaan hellittää sita ponnis-telujensa-
otetta, jonka aV.uUa talous­elämämme
on noussut ja-.voi jatku­vasti
nousta. Mutta toisaalta-on ko­kemuksista
otettava oppia. Mikäli työ­läisjoukot
ovat ei-imiehsia-ja- riitelevät
ke.skenaan.. koituvat tuotantomme
nousun ja talouselämämme ylei-sen e l ­pymisen
hedelmät yksinomaan suur-,
pääoman ja muiden omistavien p i i ­rien
hyväksi.- Se yhteistyö,, joka on
Välttämätön- palkkatyöväestölle voit­tojen
saavuttamiseksi poliittisella.rin­tamalla,
on yhtä ehdoton menestyk­sen
edellytys myös taloudellisella a l a l ­la,
t ,
.";Californian yliopiston palkkatilas­to
vuodelle 1944 (ja tämä oli kaikkein
korkeimpien palkkojen aikaa osoittaa,
etta 80 prosenttia Amerikan perheistä
sai tuloja alle $3,000 (vaikka perheissä
teki an.siotyöta enemmän kiun yk.si
henkilö) .ja Monthly Labor Review
No, 6 vuodelle 1947-osoittaa, että 50
prosentilla Amerikan perheiirä oh tu­lot
alle $2,500 vuodessa. Nämä nume­rotiedot
on julkaistu- Yhdysvalloissa
ja.ne voi.helpo.sti.tarkistaa..
M i t a tämä kaikki merkitsee? Se
tarkoittaa .sitä, etta te olette-ottaneet'
puolet pois Neuvostohiton työläisen
palkasta j a lisänneet Amerikan työ­läisen
palkkaa 25-30 prosenttia. .
Miksi .teitte näin? Kun New York'
Times julkaisi ja kun "Voice of Ame­r
i c a " laajalti tamah min r.e,eivat
varmaankaan ajatelleet,, etta lukijat
j a kuuntelijat hyväksyvat nämä nu-^
merot tekemättä kysymystä. Tällaisr
ten tietojen julkaiseminen ei aina-,
kaan kohota. Yhdysvaltain "lehtien
mainetta Neuvostoliitossa. . O l e n tul­lut,
tähän tulokseen huomioillani, j o i ­ta
: olen tehnyt radiokuuntelijoiden
joukossa minun tehtaallani. :
Vieläkin kummallisempaa on ver-lainen
. vastaa ammattitaitoisen työ­läisen
viidenkymmenen tunnin tyota.
Neuvastoliito5.sa samanarvoisen asun­non
vuokra on 100-110 ruplaa.kuu­kaudessa,.
jonka työläinen ansaitsee j laan. Minulla on. myö.s Sharkova poi
noin vndentoista.tunnin työllä.,. Neu-_|.kansa .kanssa,, joiden yhteiset- an.=;iö
vostoliiton työllisen menoi-ssa vuok- noasee noin 3,000 ruplaan. Seilaisi
kahden maan elintasoa • voida a n ' ver
rata ottamalta huomioon .sodan vai
kutusta?
Me olemme, verranneet joidenk':
työläisten. palkkoja. NeuvuotoiiUo.s.-j
on .hyvin yleista, että kaksi tai kolmi
perheestä kay työssä. Minun teh­taassani
on konetyokaluasentai;
jonka nimi. on -Mosin,- jonka tytti
käyttää konetta ja poika-on m.ekanik.
ko. -Taman perheen yhteiset tulo
vaihtelevat 2,500 ruplasta 3,000 rup
perheitä on paljon meidän maassani
me. Miksi ei naita oteta huomioon:
Minun on'.sanottava, .sir, etta sellal
.set artikkelit k um kysymyksessa ole.
i va, aiheuttaa Neuvostohiton ihmistei:
ramenot tekevät keskimäärin 3,4 pro­senttia.-,'
-
Te ette ole vertailleet tata; Te ette
puhu mitaan silta, etta amerikkalai­sen
työläisen laakarimenot vakavien
sairauksien aikana. on>-'ke5kimaarin i keskuudessa juuri päinvastoLsen vai
$15 kuukaudessa. ja kun leikkaus . o n , kutuksen kuin mita te luulette. Tää!
toimitettava vähintään $100. joka , läkonetyökalutehtaalla olevat virka
merkitsee kahden, viikon palkkaa. . veljeni .sanovat, että jos "Voice o!
Lääkärin hoito j a . sairaala Neuvosto^ ; American" ja- Amerikan lehtien ia.
Uitossa o n vapaa. holta esitetään tällaista vääristelyä
Te ette myöskään puhu mitaan mm se johtuu siita, etta vieläpä tall^
mistä menoista mita kuluu jos aikoo hetkellä, kun me vasta olemme ta.n
antaa lapselleen yliopistosivistyksen, taneet puolet viisivuotissuunnitelmas
Teillä ei ole minkäänlaista vertaus- ^ tamme, naiden kahden maan tjolais
kohtaa, koska amerikkalaisella tyo- , ten elintason vertailu on jo epäedul
Iäisellä ei ole. mahdollisuutta antaa i Usta teille.
lapsilleen yliopi.s,tosivLstystä„,kun. sen-,; j^jtä' se tulee olemaan viisi vuotis
sijaan Neuvostoliitossa oppilaat saa- guunnitelman päätyttyä, kun maam.
vat 'Stipendejä valtiolta ' ^e kansallistulot ovat nousseet pai
Ottakaamme esille lasten huoltami- ] korkeammalle ja Yhdysvalla:
nen.. Vieläpä. Yhdysvaltain tyode-partmentTn
virallisissa tilastoissa t u n -
,kamppailee, k r i i s i n ' kynsissä? .
^Olism iloinen-jos julkaisisitte ta
nustetaan, että perhee.ssä, jossa ei ole | ,nan kujeeni New Y o r k Timesin pals
$84 , vukkotuloja- .(joka • on melkein
kaksi kertaa keskinkertaista palkkaa v
osuudessa 900 ruplasta 1,000 ruplaan .tuksiin, lomaan jne.? Miksi ette pu-
•kuukaudeisa. Jo tältä perusteelta
l.ihtien teidän -laskelmanne ei pidä
paikkaansa.
-.-Neuvostohitossa on hyvin-, laajalle
levinnyt . se tapa,. että kun, tehtaan
kuukausiohjelma on p a a t t y n y t , i i i in
työläisille annetaan huomattava mää­rä
palkkiota, .Meidän tehtaamme t ä ­nä
vuonna (1947) sai seitsemän; ker­taa
palkkiota yhteensä-1,000.000 rup-tia.
• , -• i,-: taus Amerikan ja.Neuvostohiton-tyo-
Keskinkertaiseiv a m m a t titaidon | Iäisten menoista.:. "Voice 'of America"-
omaava työläinen; jonka peruspalkka ! vertasi leivän, maiden ja miesten,pu-on
(virallLsten tietojen mukaan) ,480 • kuten hintoja.,:. E n t a muut menot;—-,l ei voida käyttää lapsia alkeiskoulus-niplaa
kuukaudessa, ansaitsee todel- i kuten vuokraan, valistukseen, vakuu- ' e a . Nen.vostoliitossa lapsen ylläpito
tulee maksamaan. 50-60 ruplaa kuu-
.kaudessa, joita -västaä 15 limhin työ-
•täl^'^;; ' - ' r . ) • . : :
.Vöin .tehdäv.vertailuja: edellä ja
•mainita ;lonia-ajah palkasta,• vapäas-tal.•-
iepokddista työläisille,:ja heidän
lapsilleen,,' valtion - maksamasta vaf
kuutiiksestä,. /köryauksesta; suurlper-.
.heisille • äideille^ jne;', mutta . s i t ä ' var­ten
en .kirjoita tätä kirjettä.- ; .'
:Sailika-a';minun, tehdä^^
KysymyksessäöleväSsä artikkelissa
neiiypstotyöläisen palkka oii', katkais­tu
yhteen kolmannekseen j'a menot
suurenneltu mpnehkertaisesti. Ame­rikkalaisen
-työläisen tulot on, koiro-hu
mitaan näistä kuluista?
Katsokaamme ' ensiksi mitä- nume­roita,
joita te esitätte. Niillä on .vissi
tarkoitiLsperä; He vertaatte Yhdys­valtain
: $30,- pukua ja-selitätte , sen
maksavan. Neuvostoliitossa 1,400 rup­laa.
Millä perusteilla? .Teidän j u l ­kaisemassa,
hintalistassa ,- sanotaan
selvästi, että hyvä puku, "pyhäpuku",
korkeinta luokkaa maksaa 1,400 rup­laa.
'Tämä palkkio jaettiin tehtaan f-laa. Onko nämä sellaisia, mita myy-
Suomen kansalaissodan
30. \^otispäivän tilai­suus
Port Arthurissa
työläisille- j a Virkailijoille. : Jokainen
työläinen sai vähintään 400- ruplaa
palkkiota vuoden .aikana. :.
, K u n k a i k k i tämä otetaan huomioon,
n i i n työläisen keskimääräinen tunti­palkka
ei ole 2 ruplaa 40. kopeekkaa,
vaan vähintään 4 ruplaa 50 kopeek­kaa.
..Toiselta puolelta te selitätte; että
. Port.Arthnr,. — Suuren yleisön,-ja Yhdysvaltain työläisen keskinkertai-.
punakaartiiaisieii; toi-.j-Täjjiä' merkitsee; ri^
mesta,vSupmen luokkasodan^0;-,vuo--iQä;:>;;^allikä^
juneia.pLt . X ^^^^^^ ^.^a täälläkin pide-I taja on tarkoittanut tuntipalkkaa).
kauM on a kamu .MUUm piirtein odo ^ ^^^^^ punakaartilaisten toi- 1 ^ j ^ , n,PrV,f.PP nnin ^3 100 vnositu-tettiin,
tuloksin.
Täinänlisäksi .on huomattava; etta
kuluneenakin vuotena on suoritettu
.suuria ja perustavaa laatua olevia sir
joituksiä.-mctalliteollisuutepn- j?.-vpir
nialnitoksiin. - joiden . hedelmät kui­tenkin
.pää.<:evat näkyviin vasta ensi.
tai sitä seuraavina -vuosina, Samoin
on uudistettu myös muun teollisuuden
koneistoa, kauppalaivastomme tonnisr
to on saavuttamassa sotaa edeltäneen
tason., autokantamme on..- hyvä (se
ylittää jopa rauhan ajan tason kuor­ma-
autojen .osalta), .uudistuksilla. ja
korjauksilla': on ::maanteita ja rauta­tieliikennettä
\ parannettu. - ^Lappia
jälleenrakennettu ja siirtoyakea-sijoi-te-
tlu asumaan.
Väikkaut-aliiotaloutemme. on: myös
ollut-• vaikeuksissa^ :on..taUakin: psaluv,
seUiydytty tyydytta%asti Valtion vel­ka
ei ole aioussut.kum vahan yli- 10
miljardia markkaa. Tata; velan kas­vun
"hidastumista : voidaan vpitaa-v,a.T
käutumiSen. merkkinä...:vaikka se : e.i
luonnollisestikaan sinaiisa, \-iela lo-sipaivan
-johdostaT- vapaa -ohjelmalli­nen
,-.tilai.suus. lauantaina t.k. 24 päi­vänä.
Taha n muistotilaisuuteen han­kitaan
monipuolii-ien. .ohjelma,, :josta
syystä olisitoivottavaa, etta mahdol-j
^lisimman lukuisat entiset punakaarti­laiset
asalUstuisivat.ohjefnian suorit­tamiseen.
;• Tainan ajatuksen kaytan»
n65sä toteuttaminen: on jokaisen en-:
tiseii^ punakaartilaisen, kunnia-asia-;
Luonnollisesti' , toivomme suuren
yleisön- osallistuvan ; tahan: tilaisuu­t
e e n— j a -iieiysti myoskm jokaisen
entisen' punakaartilaisen. Siis terve­tuloa
jokainen.. joka , k.y,nnelle_ kyke­nee.
— _
•Tilaisuus o U j ^ J : n osaston haaliUa
ja alkaa klo S SOHTalla.
ei "öletavallinen:amerikkalaisen työ­läisen
palkka.
dään Yhdysvalloissa 30; dollarilla?
Olen ollut Yhdysvalloissa, ja mak­sanut
$30 pavusta.;;; N n n . huonosta
aineista .ei' tehdä pukua: Neuvostolii­tossa,
mutta jos te haluatte verrata
Amerikan 30 dollarin pukua niin selr
lainen maksaisi osapuilleen 430 rup­laa
j ä sittenkin se. olisi paremmista
aineista kuin amerikkalainen 30 dolr
l a r in puku.
Samaan tapaan leivän hinnan te
olette; korottaneet 33 prosentilla jne.
Kuka uskoo sellaiseen "laskutaitoon"?
Monthly :Lab<^;Re\-ie«'n ja toisten
julkaisujen mukaan on vaikea loytaä
toiUa..- Sen julkaiseminen,voisi-inah.
doUisesti auttaa lieventämään; totuu­den-
puutteesta, johtuvaa vaikutusta,
joka-on nnn- voimakkaasti, vaikutta
nut venäläisiin, jotka ovat; tutustu
neot edellä mainittuun artikkeliin.
:: Kunnioituksella teidän,
• -Dmitn Shisehyey, .-:
Mcskovan Ordjonikidzen
— . - konetyokalutehtaan ...
yli-insinööri.:
Väinö Vuolijoki on
kuollut 75-vuotiaana
Helsinki. — Jouluk. 12 p:nä kuoli
kotitilallaan Hauholla Hugo Herbert
Vaino Vuolijoki, joka oli aikomaan
yksi. huomatuimmista Suomen sosia
lidemokratian oikeistolaisista.: Haa
tettu 25-30 prosenttia ja .varsinaisia-j olisi kahden päivän, kuluttua tayita
menoja ei esitetä. . Sitten -te sanotte i nyt 75; vuotia. Toinuttuaan noin 15
tata objetiiviseksi, j a vakavaksi ana­lyysiksi!
vuotta opettajana, nimitettiin haneJ
Tokoin • senaattiin elintarveasiai.n
Jos se sitä on, sitten te voisitte ehkä:: huoltajaksi. Vv. 1926-27; o l i hän.Tan:
sanoa minulle miksi te.-kutsutte. tie-.: nerin hallituksen jäsen j a toimi myo-toista
numerojen vääristelyä! hemmin. Suomen, edustajana Berli
; E n : ole maininnut: teidän unohta-::j:iiissä,. Vienis^;, Ö^^
maanne "toisarvoista: pikkuseikkaa"-;! Hän ;öii -y^^^ jälkeenyuseineaui-.
kuten juuri päättynyttä;sotaa,:.-Sota,Jikurinan^iäisen ja useat v-uödet:seh'pii-
. - . JPka rikastutti Yhdysvaltoja,:toi Neu-^l heritiehenäl, Hän-siirtyi v . l ^
I asuntoa 50 dollarin vuokralla ja sei- vostolutolle kauheaa tuhoa. Kuinka i keelle.
, •-. Helsinki.' Valtioneuvoston; paa­toksella
- on jälleen luo.vutettu kolme
työväentaloa oikeisiin kasiin, S K D L :n
paikallisille; yhdistyksille :Piehinoissa.-
PÄIVÄN PAKINA
Suomen Valposta ja kunnallisvaaleista
Äskettäin julkaistun tämän man­tereen
samaistetuissa lehdissä kuinka
Valpon miehille on valrmstettu pukuja
Englannsta ostetuista.kankaista. Täl­lainen
toimenpide ei meidän mieles­tämme
olisi - ollut; mikaan vaara- :kun
tiedetään; että Suomessaon vaatetus=,
tilanne; ;;ikireä, Julkaisipa;- Suomen
Sosialidemokraattisin tämän saman
Loimaan . Kojonperalla ~ja Snlijarven
pullista vakautumista takaa, Viimek- i Kuuslahdella
Sen Iisaksi "täydellisesii itsenäistyneen" Burman kanssa on
tehty sopimus, jonka perusteella Britannialla on oikeus pitää sotilas-"
tukikohtia tässä troopillisessa Aasian maassa. Luonnollisesti selite­tään,
•etteivät brittiläiset sotilaat sekaannu eniui Burman sisäisiin asi-•
öihin, nnitta historiallinen totuus on. että mikään maa ei ole eikä voi
olla täysin vapaa,-silloin kun vieraan maan sotavoimat ovat >^en kama-ulia.
ijuiiseh. Siinä selostettiin, ettäjväliti rtaantiunuksellinen. joka: jättäisi kaik-täjänä
on' ollut; kansanhuoltoministe,-
riö ja että pu\-ut on valmistanut H e l -
<5Singin Uusi Pukutehdas.
' Ä s k e t t ä i n Tyokansain Sanomat oli
kääntynyt asian johdosta : kansan-huoltomimsterion:
puoleen j a - tiedus-,
tellut tätä asiaa, Siela ei sutä tie­detä
mitään;. E l -myöskään Valpossa
tiedetty asiasta eika Uuden Pukuteh­taan
\onttorlssa: tiedetty mitään pu­ku
jen-^valmistaniisesta: Valpon i m i e -
hiUe.
Tällaisen uutisen liikkeelle laskemi-sella
on vissi tarkoituksensa; Se; oli
yksi niistä lukuisista yrityksistä saada
Valpo ,.mustatu,ksi siksi, koska se toimii
sisäministeri Leinon viraston alaisena
Nykyinen sisäministeri on saanut o-sakseen
Suomen fasistien vihan koska
hänen johdollaan on käyty tarmok­kaasti
käsiksi asekätkijöihm ja vakoin
Ujoihin. Jos sisäministermä olisi joku
ki fasistiset puuhaajat: rauhaan, - n i in
sitten kyllä .Valpo saisi; ostaa pukuja
j a se Piisi ikäänkuin Jumalan lahja
Suomen kansalle.
: S u o m e n : kuimallisvaalit olivat huo­mion
kohteena äskettäin. Vaalien tu--
loksista on paljon, puhuttu sen jäl­keen.
Taantumus on ollut riemuissaan
siksi, että työväki hajanaisena kärsi
tappion. ' K u i t e n k i n S K D L : n vaali­tappiota
pyritään täällä suurentele­maan.
Kalkkein huvittavin on P ä i -
' valehdessä julkaistu: Suomen; kirje,
f iossa selostetaan vaalituloksia,
! Tässä kirjeessä sanotaan, etta por­varit
voittivat 705 paikkaa j a saivat
kaikkiaan 7,866 paikkaa valtuustoissa.
K i r j o i t t a j a on katsellut Suomen :kun-nallisvaalien.
tuloksia voimakkaan
suurennuslasin läpi siJcali k u i n : por-:
värien vaalitulokset ovat kysymykses-;
sa. Tosiasiassa porvarit saivat 4,788
paikkaa j a voittivat 541 paikkaa;:Täs­sä
on seurattu fasistien sääntöä, etta;
kun valehtelee, niin valehtelee ren-,
nosti.
Samassa 7 kirjoituksessa sanotaan
SOS. demokraattien saaneen 2,140 paik.
kaa ja voittaneen 200 paikkaa.: Sitten
kun kirjoittaja on; tarkastanut S KD
L : n vaalituloksia, n u n han varmaan­k
i n on käyttänyt pienennyslasia. Sen
mukaan on S K D L saanut 1,657 paik-'
kaa jamenettanyt 345 paikkaa.: Tosi­asiassa
sos: demokraatit saivat 1,949
paikkaa j a voittivat 36 paikkaa. S K D L ;
sai 1,782 paikkaa:jä-menetti 243 paik^
kaa.
Tosin kirjoittaja sanooi että tiedot-ovat
vasta 523^kunnasta kun taas kokp;
maassa on 548 kuntaa. Tästäkin huo-:
limatta hänen esittämänsä numerot
porvarien paikkojen, saaimisla:: on
melkein :kaksikertais£ettu; Kun kir-'.
joittaja tältä perustalta .tekee johto­päätöksensä,
niin hän tulee penn
kummalliseen tulokseen,;- Hän kirjoit
taa seuraavasti:
'.'Vasemmiston;yhteenlaskettu voinia
kuntien;,valtuustoissa- on siis naideii
tietojen perusteella 4,170 porvarillisten
puolueiden 7,866 palkkaa vastaanrJoi
taas vedamme rajan kommunistien ja
muiden välille, jää ensimamittiHe
1,930 paikkaa muiden .puolueiden 10,:
00( vastaan,; i. Kansandemokraateilla
ei siis • ole viidettä osaakaan kmuiaii-
;valtuustojen kokonaispalkoista..;."
• O n sanomattakin - selvä;: etta työ-:
vaen; tappio Suomen kunnallisvaaleiS;
sa-on. otettu-vakavasti huomioon.. JQ:
katapauksessa- S K D L : n . äanimaara
kasvoi. On kuitenkin selvä, etta jos
sosdem. puolueen johtajat olisipa:
liittyneet vaahhittoon.SKDL:n. kans­sa,
nim; tulos ohsi ollut päinvastainen
Sen sijasta sos^dem. puolueen oikeis­tojohtajat
kayttiväf kaikki propagan-dsvälmeensä
.-vasemmistoa • vastaan
j o k a s a i koko: taantumuksen myöskin
niskaansa.
Olipa miten hyvänsä, niin kaksi
edellä mainitsemaamme;;tapausta o-soittavat
miten Suomesta visseille
lehdlUe, lähetettyihin kirjoituksiin tu
lee suhtautua. — Uoti.