Vapaus, October 31, 1927

              Sivu 2 Maanantina, lokakuun 31 pinä—^Mon., Oct 31 No. 134 -j!»7
VAPAUS TTMX. Oat.. cu»Mat»it«, liUuina, keJtiTiiilam», tomjuia ja pCTJantai»».
S. c. -vnL.
T O I M I T T A J A T :
T. N. CABLSON. B. A, TENHUNE-N'. P.. PEHKO.VEN.
Beciftcred u tie Port Office Depirtmtat. Ott»M, u »«ocd cU»« «Mttcr,
VAPAUS (UtcrlT)
Tie O B l f orsin cf FiÄl»h TTorter» i n Cicai*. Piitl^iAeJ i o SodLory, Oot.. crcrj ,ii"sdij.
TQtt4*y, Vitylce»dij, TtttrKUy »»«J Friiir- - • -'^
' Tn.AUSHI.VNAT:
I »Jr. $}J0, 6 kk. J2ÄI, 3 kk, j« I kk. tliX). — yh<;r«»«U«ibin j» Saomera »«kj cm
eSkoaullr: I »k. $5.00. 6 kk. UM, 3 kk. e2.W j« I kk. »I.M.
ma nälitävasti oli päästä työttömistä
Suurbritamiiassa "kaatamalla" hei­tä
mahdollisimman paljo Canadaan,
välittämättä mitään seurauksista.
julkaisun viime numerossa lausu­taan,
Ammajlijärjestön taantumuk-sellipen
johto "selittää" työnanta­jille,
että luokkayhteistoiminta Voi-caan
"kuitenkin toteuttaa, vain sil­loin,
kun ammattiliitot ovat täydelli­sesti
tunnustetut työnantajien tahol-
IL\fOTU.-:HI.SNAT VAPAL't)E=SA:
''Kun' Canada tulee täysin kehi­tettyä
ja 6n valmis lisätyövoirnalle,
„ tulee Canadan ammattiliittoliike lä-1 ta j a sellaisina tehlv tvöläistcn edus-hcttämään
sanan meren yli ja sano- luksen pohjaisi",
maan: Tclkaa vain, pojat, ja me « * »
antamaan teille apuam- i Tämä petollinen "työyäenjohta
BrunCi lausunut. "Suur-; j i s t o ' ' sanoo ' yhleistn harrastuksen" j
t i i n Leninin -ehdottama päätöslau-selma
ryhmätoiminnan harjoittajain
eroittamisesta puolueesta. Lenin
l o i meidän puolue järjestyksemme,
j o k a vakiinnutettiin monta vuotta
ennen Trotskin ottamista puoluee­seemme.
Eikä tuota järjestystä v a ­k
i i n n u t e t t u sattumaltar vaan kiivais­sa
taisteluissa, j o i t a käytiin menshe-vismiä
j a osittain trotskismia vas­taan.
Puolue ei salli kenenkään muut­taa
leniniläistä järjestystään.
i3a näkemäni ilmotukset, I o l e v a n välitämiittp.naäni: edelhlyi^se-
Pöyläkirja
l a a d i t tu lakkolaisten kokouk­sessa
260 Bay St. Port .4rthu-deksän
päivän osalle, että sägu
k u i n k a paljon talee päi^-ää kotd^
palkaksi,
Eikö nämä tällais-t seika' o'
rissa, Ont. lokakuun 23 p. 1927 miaan osoittamaan, että niei^-^vT
j o t k a julistivat lakon Pigeon putavaratyöläisten cn aika rv*-^
River Lbr C 3 . kämppä 15 : s t a l järjestäytymisen avulla r a " o j t t a i^
19 p. lokakuuta 1927. Saapu-{ metsäkapitalistien tupnotlvita
v i l l a ollen 30 mainitun, kämpän toa>^ N y t kun taistelubta nuha
lakossa olevaa työläistä. on meidän saatava aikaan k e - ^ ^
kutsui järjestykseen ^^IJ. yh^eisymmäriVs kailkiirT ^
9. udnl i " ^ ^ ' ^ " " kysymyksiin nähden, fe,.
Kokouksen
lakkokbmitea kallo 8 i l l a l l a.
J(.« «•-(<: r.-, lioin I i h i / . « ».tj vi-:tii«n cr.tr.itrrn kV^/.-^e'n.T?, k;rjo;i4käa umioliti-n li.kl-crrhoiLijia
per*WD^lUi^<.'.i ninrV.:-. J, V.. KA-VNA.-rl O. r. kbcnli'.;.jji, •
valkiE liislorkssa
KjTnmcnen vaolta on työläisten
neuvostovalta seisonut kapitalisti­sen
maäil.Tian tuulia ja tuiskuja
^löyryyiys i:euvo.siovaIIalle, multa
historiaa me emme pysty peijaa-maan.
Hengähdy.shelki on meille
vitsisi tehdä, olisi mennä Canadaan' kin puolelta "rehellisyyttä"!. Sillä | J>Qy^gJj||«jQ^
ja .poimia rahaa kuin marjoja maas-j "liian, usein m.^nnsisyydessä on työ­tä."
I Iäisten yhteistyö hyljätty, kun se-
• • * . ikään ei enää ole palvellut voitto-
Brunet oli S'^littänyt, että .siirto-i osinkojen paisuttamisia, ja nämä ta­vastaan.
Moni lietomiehenä itseään välttämätön. Se voi olla huono, ly-pitävä
r i k k i vi i-sas on ennustanut sen | hyt, kestämätönkin hengähdyshetki,
kaatumista. Vuodesta toiseen ovat I niutta sittenkin se on oleva aikaa,
nuo cnnustuk.sct uusiutuneet. Moni jonka kuluessa tapahtuu vallanku-ennustaja
on tuon ajan kuluessa itse mouksen vointien uusi kasaantumi-luialunut
ja monta uutta ennustajaa I «en, armeijan parantuminen toivot­on
noussut kaatuneitten tilalle, hy­villä
toiveilla, luillääkseen ennusta-jamainctta,
mutta kaikki lie ovat
saaneet, surukseen, huomata epä­onnistumisensa.
^ Ncuvpstovallan olemassaolon en-simaiset
päivät olivat Jotain erikois­ta
maaliman vallankumouksien his­toriassa.
Tarvittiin erikoista taitoa
ja rohkeutta edessä olevan vallan­kumouksellisen
tilanteen ymmärtä-
- misessä. Venäläiset toverit^ totesi­vat
heti vallankumouksen ensi päi­vinä,
että he olivat ottaneet oppiak-eeen
Pariisin kommuunin historias­ta,
sillä pienempikin tilanteen vää-rinytiunärtäminen
ja rohkeuden puu­te
olisi voinut niuodostua perin vaa­ralliseksi
vallankumouksellisten
joukkojen kohtalokkaissa taisteluis­sa.
; Kaikkia erehdyksiä ei Iponnol-liisesli
voitu väUtää, miStta jpkaises-l
a OteUiin oppiakseen, kaikessa toi-tninnassakäj^
ettiin' tiukkaa harkin­taa.
Kaikki -vastukset otöltiin^ huo­mioon,
sill^ tähänastisen historian
suurimman lehtSyän suoritus oli
. edessä. Vallostajuopuminen olisi oi-
^ lut vallankumouksen suurin vaara.
Neuyokövaltaa uhkasivat viholli­set
ulkoa sekä sisältä. Täytyi käyt-
Jtää rautaista kuria, mutta samalla
myöskin täytyi kansa saada huomaa^
maan vallankumouksen saavutukset.
Vallahkumouksen pienirapäinkin
saavutusten täytyi suoranaisesti vai-
- kuttaa kansan elämään. Talonpoi-kaisaines
oli voiteltava vallankumo­uksen
puolelle; sille oli tohtäva
myönnytyksiä, sikäli kuin tilanne
ahtoi siihen edellytyksiä. Vallanku­m
o u k s e n vastustajat keksivät kai­kenlaisia
juttuja. Jokainen myön­nytys
'talonpojiHe oli vallankumo'
oiksen vastustajain mielestä vallan­kumouksen
pettämistä. Juuri nämä
incubltclylavai olivat ne, jotka saat-lO'Vat
x^allankiimouksen voittoon ja
l'j-dvä» vaHankunioukscn. saavutuk-r>:
cn säilyUämisen inuhdolHseksi.
'M-iiilz • MfiitR K^encttclviapoja eivät
-vallankun^ouksen vasluslajat ole vie­lä
Jiäidcn kymmenenkään vuoden
kulirUua voineet l«H a yrav.iärlätr.ään.
JounincTi kerta —- niiidcn kyniinc-,
is; n v;icden kuiucssiV — kun ncu-
VL>sLövalIan diploniaatit ovat jöutu-tlrc:
t?f'.c:i.iään myönnytyksiä kapita­listisille
stiun-alloille, ovat vallan-kiajiouksen
vastustajat olleet val­miita
leimaamaan sen työläisten
asian pettämiseksi. Kuitenkaan ei
monilla näistä myönnytyksistä ole
ollut sen suurempaa merkitystä kuin.
päästä aikanaan sivuuttamaan asia
mahdollisimman rauhallista tietä.
Yleensä voisimme nimittää näitä
myönnytyksiä kapitalistien pettämi­seksi.
Saksan rauhanehtoihin myöntymi­nen,
vallahkumouksen alkupäivinä,
oli yksi välttämättömyys vallanku-moukseri
siihenastisten saavutusten
sailyttähiiselle ja neuvostovallan
aseman edelleen lujittamiselle. Mut­ta
silloinkin oli kysymys siitä, kuka
tomuudesta ja, uupumuksen tilasta."
Tulevaisuus kuitenkin totesi, että
Brestin rauha" menetti riierkityksen-sä
ja venäläiset vallankumoukselli­set
voittivat aikaa, joka ahtoi tilai­suuden
neuvostovallan voimistumi­selle.
Monta muuta diplomaattista rat­kaisua
ovat neuvostovallan valtio­miehet
näiden kymmenen vuoden
kuluessa tehneet neuvostovallan
eduksi, vaikka nämä ratkaisut ovat
tavallisen kuolevaisen silmään ai­kanaan
' näyttäneet arvoituksilta.
Kymmenen vuolta on neuyosto-
'valta seisonut maailman vallanku­mouksellisten
työlä*isten tukikohta­na
ja varmistanut asemaansa jokai­nen*
päivä, torjuakseen vastavallan­kumouksellisten
hyökkäykset. Me
voimme teHdä itsellemme kysymyk-'
sen: olemmeko näiden kymmenen
vuoden kuluessa oppineet ymiiiärtä-mään
leninismiä. Jokapäiväinen val-lankiimoukselliheh
työskentely vaa­tii
leninismin ymmärtämistä» Meitä
eivät hyödytä vallankumoukselliset
teoriat, jos emme osaa sovittaa niitä
käytäntöön.
^ Kaikissa työläisten jokapäiväisis­sä
taisteluissa työnantajiaan, riislä-jiään
ja sortajiaan, vastaan täytyy
käyttää mahdollisimman tarkkaa
harkintaa. Tilanne on aina punnit­tava
tark.oin, ennenkuin on mahdol-lista
taistelulla saavuttaa paras tu­l
o s . ' M c voimme keksiä ja ottaa uu
sia kantoja ja suuntia, mutta niillä
ei ole suurta merkiiystä, jos ne ei'
vät perustu, olevan tilanteen tunte-,
miselle, vieliipä voivat monet täl­laiset
suunnat olla työläisten taiste­luille
vahingollisiakin.
Kyiymenenvuotisen olemassaolon­sa
aikana on neuvostovalta taden-nut,
että se asettuu tukemaan jokai­sen
^ maan työläisten todellisia tais­teluita
kapitalistiluokkaa vastaan.
Sc on rnyös luonut ehly.mättömät
lähicct vallankumouksellisia koke­muksia,
joiden valossa voidaan val-tnislr.
a maailmanvallankumousta.
Seuraavat kyimncncn vuolta tulevat
luomaan paljon uutta, köyhäliilön
vallankuir.oushistoriaan. ,
"Ar-!;ol askeleelta, luur.ia luii-
!::aUa"" — sanoi Lsnin.
-— Oppikaamme leninismiä.
E. T^;
luifcU.-n täylyiei Canada-^^sakin rahaa
saadaksiien tehdä kovasti työtä, jos
oJisivat n i i n onnellisia, että .sattui-i-
ivat työn saamaan. Hän oli myös
tuominnut Canadassa ammattiliitto-jiäisiä
vastaan kohdistetun
laillisten estetuoniioiden järjestel­män,
jolla tuomarit voivat estää
nykyiset ja tulevat työläiset lakko-vartioinnista
työriitojen aikana. —
Tämä kuuluu kapitalistiluokan käy­män
luokkasodan muotoihin.
» o «
Mutta täStä huolimatta "Canadan
aminattijärjestön edustama järjes­tynyt
työväestö Canadassa seisoo
luokkayhteistoiminnan , puolesta
luokkasotaa vastaan*', kuten am­mattijärjestön
virallisen kuukausi-paukset
antavat kaikkein tehokkain­ta
ammukkevarastoa niille, jotka
kieltäytyvät uskomasta, että mitään
hyvää Vöi olla yhteistoiminnasta^
pääoman ja työn välillä", k«ten sen
omat sanat kuuluvat.
- « ö »
Riistetty ja orjuutettu työläinen,
Ola paikkasi niiden riveissä, jotka
hylkäävät luokkayhteistoiminnan,
joka hyödyttää vain riistäjiäsi ja
orjuuttajiasi ja muuttaa työläisten
järjestöt kapitalistien riisto- ja sor-tokoneiston
osiksi, rujoaa ja turme­lee,
hajottaa ja hävittää ne, ja jot­ka
hyväksyvät luiJkkasodan ja työs-
^kentelevät ja taistelevat sen eri rin­tamilla.
Älä luota riistäjiesi eikä hei­dän
asiamiestensä "rehellisyyteen"!
Puolueen leniniläisen järjestyksen puolesta"
Moskovan " P r a v d a " k i r j o i t t a a y l -
läolevalla otsakkeella seuraavaa:
Neuvostoliiton Kommunistisen
Puolueen Keskuskontrollikomitea on
todennut tapahtuneen joukon en­nenkuulumattomia
tekoja meidän
puolueessamme. On paljastettu sa­lainen
kirjapaino, jossa ^n painettu
puolueen salaisia a s i a k i r j o j a jä op-positsionin
puoluetta vastaan täh­dättyjä,
j u l k a i s u j a , : joita on ollut
tarkoitus , levittää vastoin puolueen
lukuisia kieltoja. Tämän yhteydes­sä
o r i ' e r o i t e t tu puolueesta 14 trots­kilaisen
oppositsionin jäsentä. E-rittäin
räikeä on se seikka, qttä
trotskilaiset harjoittivat toimintaan­sa
"porvarillisten intelligenttien
kanssa, joista osa on osoittautunut
olevansa yhteydessä selvästi neuvos­tovastaisten
ainesten kanssa".
Näiden 14 henkilön rikos puolu­etta
vastaan ori raskas. Salaisen
kirjapainon jutussa kantavat trots-kuvasi
oppositsibnin "publueen s i ­sällä
olevaksi ryhmädiktatuurin jär­jestykseksi''.
.
J a minkätakia~ puolue Leninin
jälkeen on jyrkästi sillä kannalla,-
cttä proletariaatin diktatuuria joh­tavassa
puolueessa e i saa sallia m i ­tään
ryhmätoimintaa? Vastauksen
tähän antaa puolueen kymmenennes­sä
edustajakokouksessa hyväksytty
L e n i n i n kirjoittama puolueen yh­tenäisyyttä
koskeva päätöslauselma,
jossa sanotaan: on välttähiätöntä, et-täv
kaikki tietoiset työläiset selväs­t
i käsittäisivät, että ei saa sallia
minkäänlaista ryhmätoimintaa, joka
epäilemättä johtaa yhtenäisen työn
heikkenemiseen j a niiden yritysten
voimistumiseen, joiden tarkoituk­sena
>on syventää. puolueen r i i t a i ­suuksia
jä ' käyttää niitä vastaval­lankumouksellisten
tarkoitusten hy­väksi.
Ryhmätoiminta hallitsevan puolu­een
sisällä ohkaa proletariaatin dik-kilaiset
johtajat vastuunalaisuuden, j ^ ^ ^ ^ ^ ^ j ^ ^. ^^^.^
Eikä heillä ole kuitenkaan mitään
aikomusta poistaa päältään tuota
vastuunalaisuutta, vaan puolustavat
he kaikin tavoin paljastettua "maan-kun
Trotskin kannattajat Kamenev
j a Sinovjev ymmärsivät tämän.
Neuvostoliiton Kommunistisen Puo-
, . . „ . . . . .. ,,-r-.., . lueen sisällä ilmenevää ryhmätoi-alaista
toimmtaa. Tama Iisaksi _ , : „ f „^ i,:;,.».*.-.-: v., - i ^ i
• Vi- mmtaa kayttaa. hyväkseen puolueen
brashenski,
kolme oppositsionm j o h t a j a a — T - P r e o - „ i i . „ „ „ » n i Sc,e re,b rj•a •k,o v j•a ' cS, ha- u,'l„k„oi.p„ uol_e lla •.o l eva r">n<k oli^ m as v. o•i m, a>"./ ,
^•"-v — on a^v oi•m est..i• i-ltm oittanu. ti, etor! sjaoanvkaa t onihe.ju-e evnosstao vvaasst4at. aisvea>tli l anik aiunmeokus,ek t-
.selliselta por\'aristolta.
Puolue on lukemattoiriia kertoja
Leninin j?,lkeen varoittanut opposit-cä
he ovat poliittisesti vastuussa
mainitusta teosta. Ja oppositsio-n
i n johtaja Trotski on Kominternin
toimeenpanevan komitean istunnossa
mielenosoitukselli&esti osoittanut s o - j s l o n i a , n-.utta tuloksetta. Opposit-lidaarisuuttaan
salaisen kirjapainon! sion: on aste asteelta vajonnut n i in
juttuun sotkeutuneita kohtaan, jn \ syvälle, että neuvostovastaiset a i -
HUOMIOITA JA nVOM^iV-TUKSIA
kykeni tarkallejen ymmärtämään
tuon rauhan välttämättömyyden val­lankumouksen
menestymiselle.
.Leitin^ lausui piille, jotka rauhan-yastusdvat:
'Niin, tama rauha on raskain
tappiomme, tama rauha on tavaton
"Jos Mr. Bald\vin olisi odottanut
clonkorjuukauden ohi ja ottanut
paikkansa lyöltömien leipälinjassa
Montrealissa tai Torontossa tahi men­nyt
metsien sydämessä oleville käni-pille,
olisi hänen puheensa ollut
erilainen^', lausui Canadan-ammat:
ti järjestön vei jesedustjaa G. R. Bru­nei
Suurbritanniah ammattijärjes­tön
äskeisessä edustajakokouksessa,
>nitaten pääministeri Ba1dwinin Ca-nadasla
palattuaan pitämään puhee-seen.,
Brunei oli sanonut olevatf^ totta,
että on ihmisiä, jotka ovat ''menes­tyneet"
Canadassa, mutta Canadalla
Siyos on tyottomyyskirouksensa, ku­ten
Suurhritanniallakin. Brunoin
av.oin-icr.ti tuk?nut heidän hajcltus-työtään.
Opi:o?itKic:n iihioittan häyviinsä
I taisteluaan vsUitsevaa "puoluejrlr-i
jesrj;stä. va?taan". Mitä ja kc-ion
, vakiinnuttar.:a?. puoluejiirj-estystä
vastaan taistolec opposlt^ioni? E i
voi clla erimielisyyttä siitä, että - op-poriitsioin
käy taisteluaan sitä "'jär-jestelniää"
vastaan,"' jonka puolue
vakiinnutti Leninin ollessa toimin­nassa
r.iuka.na j a tuon vakiinnutta­misen
tapahtuessa L e n i n i n . johdolla.
Vuorina 1923 Keskuskomitean ja
Keskuskontrpllikomitean jäsenille
tekemässään ilmoituksessa Trotski
lausuu, että tuo järjestelmä vakiin­nutettiin
jo ennen puolueen 12 « -
dustajakokousta. Näin ollen ei ole
epäilystä siitä, että puolueen sisäis­tä
taistelua käydään Leninin va­kiinnuttamaa
ja Leninin johdolla
vakiinnutettua järjestelmää vastaan.
Puolueen kymmenes edustajakoko­us
pidettiin 1921. Tässä edustaja­k
o k o u k s e s i puolue L e n i n i n johdolla
löi trotskilaisen oppositsionin am­m
a t t i l i i t t o j a koskevassa kysymyk­sessä
j a jyrkästi kielsi ryhmätoimin­nan
puolueen sisällän Järjestys,
j o k a jo vakiinnutettiin ennen puo­lueen
12 edusi^akokousta, , kuten
Trotski lausuu, o n leniniläinen jär­jestys,
sillä ennen 12 edustajako­kousta
meillä oli kymmenes j a y h ­destoista
edustajakokous, j o i s s a L e ­n
i n i n johdolla muodoUisestildn var­m
i s t u t e t t i in SO "puoluejärjestys",
j o k a oli j a jäi "sietSmattömaka"
trotskilaiselle oppositdonille.
mielestä Mr. Baldmnin suunnitel-L -Kllä tavoin leniniläinen järjestys
r.ek.?et alkavat käyttää sitä hyväk-
EC-en ei vain poliittisesti, vcah myös­kin
j;ir.}est5ilisesti solniiavat sen
kanssa suhteita.
Kuluvan \aiodcn elokaiissa puolu-
OGn Keskuskomitean j a Kedcuskont-rollikor.
ntean yhteinen täysi-istunto
antoi oppositsionille "viimeisen va­roituksen",
vaatien kieltiij-tymään
i-yhnii-toiminnasta.. Itse oppositsi-oni
antoi ilmoituksen, jossa se ^ i
i l m i valmiutensa "toimia päättäväi­sesti
kaiken ryhmätdiminnan lopet-?
taniiseksi". Oppositsioni kuiterikiri
vielä kerran petti puoluetta j a pet­t
i viime vuoden lokakuun 16 päivä­nä
antamansa -tunnetun lupauksensa
kieltäytyä jatkamasta ryhmätoimin­t
a a sen puplueen yhtenäisyydelle
tuottaman vaaran takia.
_ J J u d e n kuulumattoman ryhmätais-telun
kärjistämiseri takia on Komin­t
e r n i n toimeenpaneva komitea ollut
pakoitettu ryhtymään oppositsio­n
i n johtajiin nähden järjestöllisiin
toimenpiteisiin. Kominternin toi­meenpaneva
komitea, on yhdessä
kansainvälisen ^ kontroUikomitean
kanssa päättänyt eroittaa Trotskin
j a Vuijovitshin ; K o m i n t e r n i n toi­meenpanevan
komiteim jäsenyy­destä.
. ••. • ."^'/N,
Puolue tulee täysin yksimielisesti
tervehtimään Komjnternin toimeen­panevan
komitean päätöstä hajoitta-jien
eroittamisesta toimeenpanevas­ta
komiteasta.. Meidän pnolneennne
on Leninin peirnstama j a Isasvatta-ma.
Lenin loi meidän puolueemme
.saannot. ^ .^^menennessa puolu­een
edustajakokouksessa hyväk^^t-tehty
Pigeon Timber Co i n , käm­pällä
20 p .lokakuuna, 1927 p i ­detyssä
kokouksessa, käsillä
ollen seuraavat asiat:
1) Puheenjohtajaksi v a l i t t i i n E i ­no
Johnson j a pöytäkirjurina toimi
Jo. Rinta.
2) Keskusteltiin siitä, että mikäi
me tulemme nimittämään tämän
selkkauksen, lakoksiko vai ulos^käve-l
y k s i . Päätökseksi tuli että juliste­taan
kämppä lakkotilaan siihen asti
kun tulee edellisissä kokouksessa
t e h t y i h i n vaatimuksiin vastaus isän-nistöltä.
3) V a l i t t i i n lakkokomitea, johon­ka
tuli valituksi jäseniä kolme suo­malaista
ja yksi ruotsalainen, siis
neljähenkinen lakkokomitea. > Suo­malaisista
t u l i valituksi V i h t o r Ves-terback,
Jack Rinta, Einp Johnson
j ä ruotsalaisista H . Lvolwberg.
4) Tehtiin päätös, että vaaditaan
$5.00 dollaria lävitse kaikista ja
että $4.50 maksuehto vaaditaan tyk­känään
poistettavaksi.
5) Keskusteltiin, josko annetaan
avustusta ukrainalaisille, jotka te­kivät
päätöksen että he odottavat
s i k s i kunnes he pääsevät kaupun­k
i i n komppanian ensimäisessä paa­tissa.
Päätökseksi t u l i , että ei an­neta
avustusta j a että he saavat
jäädä odottamaan komppanian paat­t
i a j a j o l l e i he silloin tule, tulevat
he luonnollisesti olemaan r i k k u r i en
l i s t a l l a .
6) Että valitaan 2-henkinen pöy­täkirjan
tarkastuskomitea. Hyväk.
V a l i t u k s i tuli L. H o l m e j a A. Kor­pela.
7) Että pöytäkirjat tulevat^ j u l ­kaistavaksi
Industrialistissa ja V a -
paudessa unioitten kautta.
L o p e t e t t i in jkokous.
Kokouksen puolesta:
E i n o Johnson-,, Jack Rinta
Puheenjohtaja. Pöytäkirjuri
Olemme tarkastaneet ylläolevan
pöytäkirjan Ja huomanneet sen ko­kouksen
päätösten kanssa yhtäpi­täväksi.
- j
A. Korpela Lemart Holm. <
* Föytäkirjantarkastajat.
Selostus^
ylläolevaän pöytäkirjaan. T.k. 18,
pnä pidetyssä kokouksessa" keskus­t
e l t i i n kämpällä pidettävän ruuan
suhteen ja t u l t i i n keskustelun t u ­loksena
siihen päätökseen, että an­netaan
isännistipUe vaatimus ruuan
parantamisesta. Ja ellei isäntä voi
sopia kokin kanssa ruuan paranta*-
misesta, on kolcki laitettava pois ja
tilalle uusi. Päätös oli, e?tä muu­tos
ruokaan on tultava viikon k u ­l
u t t u a , ja ellei sitä tule, tulevat
kaikki^^ 'kämpän miehet poistumaan
kämpältä. /
Myöskin päätettiin vaatia skeili
j o k a viikko, sekä samassa yhteydes­sä
bn mittaajien annettava miehille
n.s. skeilipilli, josta * jokainen saa
nähdä, työnsä: tulokset.
• Kämpän puhtaudesta ja tei-veys-suhteista
myöskin keskusteltiin ja
t u l t i i n siihen piiätökss-en, että niihin
on myöskin vaadiLtava parannuksia.
Esim. kylpylaitos, tosin kämpällä on
olciv^ss., r-iutta se o^t aivan t a r k o i ­tustaan
vestaa^naton. Miesten r.uk-kumahuoneessa
pidetäiin myöskin
k o i r i a ja ne pä.ätettiin' vaatia pois­tettavaksi
terveydelle vahinnrollisina.'
Tässä kokouksessa k u u l t i i n isän-nistön
vastaus edellisissä kokouk­sissa
t e h i j i h i n . . päätöksiin. Vastaus
oli, että ruoka ei tule paranemaan
j a joka ei halua -sillä; tehdä töitä,
menköön pois. ;
Päätökseksi t u l i , että julistetaan
kämppä lakkotilaan.
Haluamme siis täten kaikille met-sätyöläisille
t a l l a alueella j a muual­l
a k i n ilmoittaa, että olemme ryhty-heet
t a M e i u u n ihmisellisten oikeuk­siemme
puolesta j a pyydämme, et­t
e i kukaan työläinen tulisi näille
seuduille työnetsintään. Meillä on
kyllä vastassa t i i v i i s t i järjestynyt
työnantajaluokka, mutta emme sit­tenkään
epäile, - ettemmekö voittaisi
taisteluamme. Ainoa ehto siinä v a in
on, että k a i k k i työläiset pysyvät y k ­simielisinä.
Edelläolevasta selviää,
että vaatimuksemme o v a t verrattain
pienet ' a ' n i i n o l l e n toivomme saa­vamme
k a i k k i e n työläisten t u e n t a i s ­telussamme.
—- L a k k o käättää noin
70—80 miestä.
! J a c k Rinta. Pöj-täkirjan tarkasta- että työläiset pu«tavara-::.2iiiy'!;
JLksi L . H o lm jä Eino Johnson. j j-^rjestyisivät yhteen unioon ia"'^^
2) Avattiin keskustelulle, että j a v u l l a sitten ^yhtyisivä: teh^.kk^'
-mihin toimenpiteisiin ryhdytään to-j se en taisteluun
veri Kalle H i l l i n asian suhtesn siitä l^^sta.
kun mainittu toveri on julistettu
mustallelistalle Pijjeon River Llar.
Co taholta. Keskustelun jälkeen
tultiin- siihen päätökseen, että mni-j
n i t t u kämppä tulee olemaan lakossa;
siihen, asti, kunnes mainittu Pigeon \
L b r . Co. suostuu ottamaan kaikki j
entiset työläiset takaisin töihin, jos
nim. kaikki lakkolaiset ovat haluk-
S c l i c a a r i s in tervehdyksin .-
Lakkoutuneet kämpän- miehet
Toronton uiifisia
3) Että me vaadimme myöskin
nykjnsen"paasin, kämppä 15 Pigeon
River L b r Co. poistettavaksi samoin
myöskin aikapoika, C l a r k k i . J a pää­tökseksi
tuli että ennen lakko ei
t u l e loppumaan ennenkuin ylläniriii-t
c t y t henkilöt on kämpältä poistu­neet.
4) Että josko lähetettäisiin vetoo­mus
kaikille toisille Pigeon River
L b r . Co. kämjjpien työläisille, tar­koituksella
pyytää heitä yhtymään
myötätuntoisuuslakkoon jos nim. Co.
e i muuten suostuisi meidän vaati­muksiimme.
Keskustelusta t u l i pää­tös
että kiertokirjeet tullaan lä­hettämään
jokaiselle mainitun Co.
kämpälle t a i n i i d en työläisille, vetoo-malla
heitä yhtymään myötätuntoi­suuslakkoon,
siksi kunnes mainittu-
Co. suostuu meidän vaatimuksiimme.
5) ' K e s k u s t e l t i i n myöskin, miten­kä
tullaan suhtautumaan kuukausi-miesten
palkkoihin, nähden, j a josta
t e h t i i n yksimielinen päätös, että
samalla vaadimme kaikille päivä­p
a l k k a - eli kuupalkkamiehille alim­maksi
palkkataksaksi $60.00 dolla­r
i a kuukaudessa, johonka sisältyy
26 työpäivää.
6) Että vaadimme Corn maksa­maan
suoran maksun siitä mitä on
luvattu maksaa, on se sitten k u u -
•kausityötä taj kontrahtityötä; j a et­tä
ei saa, t u l l a kysymykseenkään on­ko
mies työssä koko ajan, mitä työ
kestää jota on alkanut tekemään,
vaan j o k a aika, jos mies haluaa k u i ­t
a t a on sille maksettava täysi palk­k
a ilman^ mitään lyhennyksiä siitä
mitä o n luvattu.
7) Että tässä kokouksessa tehdyt
lisävaatimukset tullaan lähettämään
pöytäkirjan, otteella Pigeon L b r . Co.
o f f i c i i n , j a että myöskin ne vaati­mukset
jotka on jo aikaisemmin e-sitetty
yllämainitun kämpän työn­johtajalle.
- 8) Että valitaan lakkokomlteaan
2" varajäsentä: Valituksi t u l i . A Olli
j a L. Holm.
9) Että vaatimukset Co. o f f i c i in
viedään kirjeellisesti — hyväksyttiin.
10) Että annetaan Co:lle 24 tun­t
i a aikaa vastauksep antamiseen s i i ­tä
alkaen kuin vaatimus on jätetty
Co :m o f f i c i i n — hyväksyttiin.
11) Että tämän fokouksen pöytä­k
i r j a julkaistaan sanomalehdissä,:
Industrialistissa j a Vapaudessa. H y -
välcsyttiin. ^ '
Kokouksen puolesta:
Abraham RcTjinron, maailraanio-k
a i t a menemään mainitun Co. käm-1 dan veteraani oli myikyttän't it-pälle
uudelleen töihin. sonsä viime lauantaina. Ystävälleen
Mrs. y Bramhillsile oli hän irfrjoit^
tanut kirjeen, ilmoittelen mistä hä­nen
ruumiinsa löytyy Xe-.v Toron­tossa.
— Näin järjestelmä palkit-see
uhrinsa.
Kolmannen kerran juoTuksuta.
K u u s i t o i s t a juovuspäissään intoili­j
a a oli viime , keskiviikkona poliisi-oikeudessa.
J . Mullen, joka oli kol­mannen
kerran juopumis2sta syy.
tettyhä, tuomittiin kolmeksi kuu­kaudeksi
^ vankeuteen. Arthur
Woods, joka oli toisen kerran po-liisioikeudessa,
sai maksaa sakkoa
$200.00 tai kolmekuukauttä vanke­u
t t a . Garnet Welsh, joka innostuk­sissaan
rikkoi 25 dollarin ärvoisea
ravintolahuoneen akkunan, ^ - ^ i sak­koa
$50.00 j a kulut, eli 3Ö päiviä
l i i m a a . Kolmelletoista ensikertalai-sellÄ"
tuomittiin jokaisellie $10.00
sakkoa t a i 10 päivää vankeatta.
Kodsdc valokuvauskoneyhttö selit­tää
että liike on lähettänyt joitakin
ammattilaisiaan j a työnjohtajia Eng­l
a n t i i n perustettuun tehtaaseen työ­hön.
Mutta kun mainitaan samal­l
a että lähetettyjen luku tekee yh­teensä
10, niin ei tämä vielä rat­kaise
pois työstä joutuneen kahden­sadan
kohtaloa. Aikaisemmin, kun
v i e t i i n valokuvauskpneita tulivapaas-ti,
v o i t i i n niiden valmistaminen suo-i^
ittaa täällä, mutta nyt kun on as­tunut
voimaan 50 prosentin tulli,
niin on Jcatsottu edullisemmaksi ava­t
a Englannissa tehdais,. jossa valmis­tetaan
myöskin mannermaan tarvet­t
a varten. Supistuu näinollen hy­v
i n vähiin täällä valmistaminen ja
siitä johtuu liikkeen supistaminen
näinkin huomattavasti.
Koulun johtajan eroittänut Long
Branchiri kouluhallinto koululapsien
pahoinpitelystä. Eräällä pojalla oli
kädet naarmuissa j a paisuksissa joh­t
a j a n pieksämisen jälkeen. Useissa
tapauksissa näkyivät lyönnin merkit
k u i t e n k i n ' oppilaitten päässä j.n.e.
Asiasta aiheutui ankara väittely v^
ronmäksajain yhdistyksen kokouk­sessa
t i i s t a i - i l t a n a.
Tbrontolainen työiälnen keksinyt
teräksien ovilaitteen, jolla suljet­t
a i s i in pankkien kassaholvit, kasöö-r
i n luukku y . i r . paikat pankkiryÖrä-yksen
sattuessa. Laitteen avaimet
t u l i s i säilyttää pankin päävirastosss
t a i poliisiviraston hallu3?a. L-aitteen
voisi saada käyntiin jokainen pan­k
i n ;työläinen määrätyllä Icoi^dallaan .
painamalla sähkönappulaa. Voidaas
järjestää samanlainen myöski:- uiko-oveen
j a tällöin jäisi varksat ia pan- •
V . Vesterback
Puheenjohtaja.
Jack R i n ta
Pöytäkirjuri
Olemme tarkastaneet ylläolevan kin työläiset sisälle, siksi kunnes po-pöytäkirjan
ja huomanneet ^en ko-j H i s i v o i ^ a saataisiin .paikalle.
J<Iaksi panki-iryöväy.stä, jotka ta­pahtuivat
täällä viimeifren ^^^^
a j a l l a . . s a i v a t kcksiji^t :yohoj^
koiiksen kanssa yhtäpitäväksi.
E i n o Johnson L. Holm
Selostus
edelläolevasta p5\i;äkirjasta s-skä
niiltä lisävr-atimnksista joita koko­uksessa
tehtiin enr.on päätettyjen
lisäksi. Tämän päätti kokous siksi
ettei mitään vaärinkäsitylisiii syn­t
y i s i j a entisetkin Selviäisivät.
Syy, miksi kokous päätti lisävaa­timuksena
komppanialle esittää, että
k a i k k i työläiset; jotka lakon alka­essa
kämpällä olivat työskennelleet,
ovat otettavat lakon päätyttyä töi­h
i n takaisin, oli siinä koska komppa­nian
taholta jo etukäteen o l i annet-^
t u tietää, että K . H i l l oK' asetettu
mustalle listalle sen syyn perusteel­l
a muka,yettä hän olisi lakkoon y l ­lyttäjä.
Sacsi kokous päätti antaa
j a samansuuntaisia o.-i:;-'
useampia , muntanK"
v-^oi^-.-irr.nituIi^ •
maantunnt
"^päivien, kuluessa,
laitteelle kuuluu jo i?atentt:l^:i
kitu-n. '•—. Näin maalikkokin husss^ ,
siinä vielä keiickouksia nsppn-oit-ten
painamisessa j.n.e.
Pdrt Artharin oahsia
Lakkolaisten puolesta r
Vihtor Vesterback Jack l^nte
Eino Johnson ,
^ K5mp|>»konutea ^
komppanian tietää ettei lakkolaisten
joukossa ole mitään " i i i t t a r e i t a ".
Vaan on sillä t i l a l l a kämpän j o k a i ­nen
mies j a he taistelevat y k s i k a i k ­k
i e n j a kaikki yhden puolesta;
Samalla myöskin päätettiin antaa
k a i k k i e n työläiden tietoon, että
kämpällä on työnantajien taholta
o l tu epärehellisiä myöskin knnkausi-miehiä
kohtaan. M a i n i t t ^ o o n siitä
muutama esimerkki: eräs mies, j o ka
t e k i " . työtä kunkansip^kalla maini­t
u l l a kämpällä yhdeksän päivää ja
s i t t e n k u n hän l ä k ^ pois j a meni h a -
ikemaan aikaansa, sai hän aikapo-j
a l t a ai^alapun, j o k i osoitti päXkan
olevan kaikkiaan 22 (kaksikymmen-iakaksi)
senttiä — yhdeksältä päi­vältä!
Jakakaapa ,tao
Tnntemalon nainen. Osaston n j
tehnäkomitean toimesta tullaan :
tämään kappale, Tuntematon
osaston näyttämöllä marraskaan i - ^
leivän i U a l l a ; Kappale on
nittävimpiä yhteiskunnalhsia Mpp- ^
l e i t a , suoranamen kuvaus ^ « » f ^ :
mästä. Kappaleesta tulee
mään tyydytystä eri
j d t e n yksin tämän P a « ' e ° , * " ^v
huoniioon kukaan ei jätä. tnleniati»,,
katsomaan tätä näytelmää. _
S. J . o . « t o n kokon.. S u o n ^ , ^
järjestön osaston työkokous tt"^;
pitämään osaston talolla
k u u n 13 päivän illalla- ^
järjestön jäseniä k e h o i t e t a ^ J ^ i
kokoukseen, sillä kaiöo^n fc^..
körfcsessa olo on välttämätön.^
NaorisoIHtoii pnlinja. O s ^ ^
englanninkielinen nuorisohiton, ^
huja «apnn P a ^ ^ ^ ^ J ^ hnu osaston taloHa tk.
Oscar B y a i on Canadan nuarss^