1923-06-07-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
( Torstaina, kesäfanm 7 a — Un, Jiine 7. JSanadap onomslaisen työväestön äänenkanoÄttaja. ilmes- 4TT Sodboryssa, Ont. joka,, tiistai, torstai ja lauantai. V A P A U S , (Liberty) * > fle only oigan of Finnish Werker8 in Canada. Pnb- Med in Sndbury, Oat, every Toesday, Thnrsday and Ädvertising ratefl 40c per col. incb. Minimum charge £or single iiisertion 75c. Dlscoijnt on standing advertise» nent The Vapaus istUe best advertising medium among Öje Finqiah Pcople itj Canada. ' Oanadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.2&, kolme kk. H.60iaykslkk.76c. Yhdysvaltorföd ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk. @8.00 ja kolme kk. $1.76. . Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetlämä&n, figitsi asiamiesten joUb on takaukset Ilmotushinta kerran julaistuista iIniotBksista: 40c. palstatuumalta. Suurista iiniotuksista sekä ihnot uksista, Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaaq tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60c. lisää jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosiimotukset 50c. lierta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 fiierta, $8.00 ika.ksikertaa; syntymäilmotukset $1.09 kerta; ba-lutaantietO' ja osoteUmotukset 50c. kerta, $LO0 kolmekertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seitrata mukana. Jos ette milloin tahan8a'^saa vastausta ensimaiseen idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lirkkeeboitajan per-eoonailisella- nimellä. J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja. • .'f j ' - ' Tiistain lehteen aijotut itmotukset pitää olla "konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina 3a lauantain lehteen torstaina kello 8^ ' Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, liome St., Puhelin 1038.'-Postiosote: §0x69, *» Sudbury.Ont ata kuvitella itsefHeen miten f^nldcien, va^uuti|s]aitos- Ien, laivaliikenteen, suudilojen, trustien y.m. yhteis-kunnallistuttaminen täpa'htui5], mutta paljon vaikeampaa on käsitellä kuinka tuottajien ja kuluttajien välinen kululustarpei(jlen vaihto ja jako samoinkuin ku- Juttajien käsityöläisten ja pikkutilallisten j.n.e. -keskeinen vaihto y!itei^unna'llislcttetaan. Osuusliikkeet ovat tällaisia ylimenomuotoja. Ne ovat kaikkialla kapitalismin keskellä eläviä, kauppa-yhtymiä. Mutta ne eivät käytä pääomaa riistot^rkoi-tuksiin, vvaan päinvastoin, lopettaakseen pääomalle ofennaiset ansiottomat tulot. Osuusliikkeet oikein hoideltuna l^äyttaval hyväkseen, mutta eivät palvele pääomaa ja rajoittavat sen oikeuksia pelkkään korkoon ja vuokraan. * , Osuusliikkeet ovat jo pyrkineet säännöstelemään tuotannon ja kulutulcsen suhteita ja rajoittamaan kapitalistista kilpailua joka perustuu yksinomaan voiton saantiin. Recnstered.at the Post Office Department, Ottawa, as wcoPd class matter. ; Yallankumoussiemen elää karussa-kin maaperässä jfapanissa llraeslyy «Uuden ihmisen yhdistyksen» kustantamana kuukausijulkaisu, joka * kantaa . venäjänkielellä kirjoitettua nimeä: Kansa. Mainitun yhdistyk- : sen jäsenet ovat Tokion yliopiöton oppilaita ja yleensä \ opiskelevaa nuorisoa. Suuri yleisö tutustui tähän yhdislylJöeen/^enkautta, elta sen jäsenet^ noin vuosi sitten salaa painattivat ja^ levittivät erään venäläisten kommunistien japanilaisille valtausjoukoille osoittaman julistuksen. __«K^n8an» äskeisessä numerossa julkaistiin ajrtiklkeli,' jossa Japanin kansaa kehoitettiin luojinaan 'pjtr^pi maailma, mikä Neuvöstq-Venäjällä on jo toteuteMutia. Eräässä toisessa Idbden Tirtikkejissa taas osoiteltiiir, etteivät nälänhädät enempää Venäjällä kuin muissakaan maissa olleet mitään tavatonta. • }!)^älänvaiivat eivät olleet mitään neuvostojärjestelmän : tu<9t^a. Lisäksi selostettiin Icii^jbituksessa proletaa-' rSset) diktatuurin olemusta ja todistettiin bolshevistisen 4aktiikanj9 neuvostovallan tfMden taloudellisen politiikan oikeudellisuus, n^vostovallaii, tuon paihaim-jman hallinnon, mitä VehSjällä on koskaan ollut. Sa- Ripinon «Kansa» julkaissut teninii^ Mrjosen luon-laisverotuksesta » Tämä kuukausijulkaisu on Jo Mllal* senaan mielenkiintoinen ilmiö, ja lisäksi ofr ee Iceisa-, tiilisen ylfcpi§l9n oppilaiden puhetorvi, yliopiston joka on tunnettu Jppajiln Vöfflloijlifl.iTipfina laitoksena ja jonka-tehtävänä on ollut kasvattaa japanilaisen imperialismin byrokraatteja ja porvariston nöyrämieli-siä lakeijoja.' Eräissä' toimissakin julkaisuissa on ollut .samansuuntaisia' kirjoituksia, ja ankarasta sensuuris- - l a huolimatto on japaninkielelle saateltu useita sosialismin m^rtkiteoksia, kuten Marxin, Engelsin, Le-, ninin jä Trotskin tuotteita y.m, , . / ' Täten eJistyy Japanissa työväenliike kaikista militaristisen hallituksen vainotoiihista huolimatta. Kumouksellisten ihanteiden sälapropaganda jatkuu ja kas ' Taa sotilasten ja työläisten keskuudessa. Japanilainen 'nuoriso on herännyt/ja astunut yallankun^ouksen tielle. Venäläis-»japanilaiseen sotaan saakka oli maan^ huorisön harxastuksena länsi-eatöppal^iäön tiedon o-piaömihen. Siitä lähtien aina maailmansotaan oli poltlavimpana ' tunnuslauseena: «Paikan valtaus au- • ringoalla.» Mutta maailmansota ja sen jälkeinen kriisi ovat opettaneet japanilifisen nuorison ymmärtämään, että nykyinen Järjestelmä on juuriaan-myöten 'hävitettävä ja kapitalismi tuhottava. Siksi katsoo nuo riso luottavasi! Neuvosto-Venäjään ija vallankumouk salliseen liikkeeseen sekä uskoo, että vallankumous on kaikkien kansain ainoa ulospääsytie.» Mutta osuustoiminta ei nykyoloissa Voi'ulottaa toimintaansa ^kaikille aloille, kuten eräät reformistisetj osuustoimintamiehet, ,osuustoinnntaliikkeen kannattajien vallankumouksellista toimintaa^ heikontaakseeh tahtovat usl{:otella. Osuusliikeiden toimintaa rajoittaa kapitalistisien trsutien vaUiomonopooli, pankkien y.m toiminta.'Osuustoiminnan merkitys onkin talouselämässä hajallaan kamppailemien yksilöiden yhdistämi nen ja kasvattaminen käsittämään yhlei^unnallistut-tamisen välttämättömyyttä. Voidaan sHs vain yäbi telien /päästä yhteiskunnallistuttamista kdbden, mikäl ei tahdota loihtia esiin vaarallista taäntinhuksellisuut ta, j'öta proletanaatin vastustajat käyttäisivät heti hy väkseen. Tässä suhteessa ovat erittäin mielenkiintoisia ne kokemukset, joita Neuvosto-Venäjällä on saatu Osuustoimintaliikkeellä on useimmissa maissa mel kein puhtaasti individualistinen luonne: mahdollisim man suuren voittosumman hankkiminen. Us»ssa o-suusliikeissä on liikepääpma melkein puhtaasti "osakemaksuista tahi jäsenten säästösijoituksista koottu, jot ka mil'lpin tahansa voidaan ottaa pois liikkeestä. Pai-veluskunnan palkat ovat 'paikkakunnalla vallitsevien tapojen -mukaiset, joskin hiukan paremmat kuin vas taavanlaatuisissa, yksityisliikkeisää. Mutta näiri jär jestetty osuustoimintaliike ei mitenkään kehitä kommunismin toteuttamiselle tarpeellista mielialaa, vaan mahdollisimman yksilölliset edut ovat sen selvänä tar koitusperänä.. - / Toisin ei ole asianlaita tuotanto-osuuskunnisisa. Jos onkin joskus periaatteena samanlaisten maksujen suorittaminen j äsetii) le, niin voidaan oi la varmat siitä, että ostajan nylkemiiieii ori aivan samanlaista kuin kapitalistisissa, liikkeissä^ Tuhansia esimerkkejä, voitaisiin esittää tämänkaltaisen alhaisen voitonhimon toislarai-, seksi.. Ja juuri nämä vuosikymmenien kijluesisa saadut kokemukset oVat antaneet meille aiheelta ryhtyä luomaan niitä perusteita, joita kommunistinen tai ainakin kommunismiin tähtäävä osuustoiriiintaliike''edellyttää. Näiden perusteiden pohjana^ on koettaa saada B\\i(fpn todella kollektiivista toimintaa osuusliikkeiden jäsenten keskuudessa j ^ poistaa niinpaljori Kuin mahdollistä Kapitalistisen yhteiakunta|ärjestel^män kehiltä-piää indlvifill!9li?Pllai v Vaarallista rakastumista Turussa on joku joutomies Vasama joutunut pieneen pulaan liiallisista aherteluJsta naisväen kanssa. Tämäntapainen asioiminen näyttää muuten., olevan' Tarsin ominaista turkulaisille miehille. Rakennusmestari , Bäckman ön ollut koko talven kiinni ja useita kertoja raastuvassakin tutkittavana naisah-yäärfensä «vuoksi. Hän näet meni kihloihin lähes joka toisen tapaamansa naisen kanssa. Mutta .kun niitä kiihlattuja alkoi tnlila liikaa, ryhtyi hän heitä vanhemmasta pääs tä myrkyttämään, pitäen kuitenkin tarkkaa huolta, että poistetun morsiamen omaisuus joutuu hänen hoitoonsa; . ' Nähtävästi, on joutomies Vasama huomannut.. Bäclcmannin ammatin 'sopivaksi hänellekin, koskapa; hankin bn ryhtynyt' harjoittamaan tuk-kukihlausta. > Joutomiehen ammatti ei ole muu-tenlcaan kadehdittava, mutta kun sii nä joutuu . sekaantumaan sellaisiin naisasioihin kuin tämä' joutomies Va sama, niin silloin se käy suorastaan kiusalliseksi. Morsiamet näet ovat yleensä, sellaista väkeä, ettei ne kauan tyydy ainoastaan siihen morsiamen asemaan, menpiteistä.; Muissa maissa voi daan myöskin 'huomata vähäistä liintojen alentumista. Tuikukaup-pahinnat eivät yleensä .yiime aikoina ole olenkaan mtiuttuneet Muutamissa k o r k e a valuuttaisissa ifiaissa oyat hinnat vakiintuneet 5 -^64 pro3. korkeammaksi kuin en nen sotaa, kuten Yhdysvalloissa Sour-iBritaniassa, Canadassa Alankomaissa. Muutamissa muissa korieayäluuttaisissa maissa ei hintataso ole alentunut näin paljoa, Esimerkiksi Sveitsissä ja Japanissa ovat hinnat 70—90 prgs. korke anunat inin ennen sotaa. Äänien ja kuvien säh köttäminen samanaikaisesti «Westminster Gagette» kertoo Lontoon yleisen radioyhtiön saaneen patentin keksintöön, jonka tarkoi tuksena on tehdä mahdolliseksi ku via kuljettavien aaltojen liittämisen yhteen tavallisia langattomia läniä kuljettavien aaltojen ktnssa. Toisin sanoen voi-ääniä ja kuvia samanaikaisesti lähettäessä jokainen henkilö, joka yhdistää nyt- keksi tyn koneen tavalliseen langattomaan v a s t a a nottokoneeseen, kuunnella laulu- ja sbittönumeroita ja nähdä esittäjän itsensä. Mikäli lehdelle on ilmoitettu, voidaan tällä taivoin lähettää sekä liikkumattomia että ^liikkuvia kuvia, jotka esiintyvät l i säksi luonlnollisissa väreissään. vaan haluavat päästä rouvaksi. Se juuri vei joutomies Vas^niankin naisasiat ^ vi-noori. Kun;ei voinut meniiä vihil-e jokaisen »kiihlatun (morsiamensa canssa, niin; ipyirki mOTsianten kärsivällisyys lojp)umaan ja samassa tuli rakkaUtie^ikin erinäisiä lovia a lohkeamia., Seurauksena oli, et-ä sulhasmies näiden;^ eri morsiamien toimesta kutst|ttiin korkean raadin eteen. Juttu on siis sama kuin Bäckmanillakin, hiukkasen eri muodossa vain, Bäckman yritti välien-tää morsiantensa Jukua ja, jöjitui siitä raadiii etoen, Vasama antoi caikkien morsiamiensa~ elää, mutta iänkin vietiin Pontius Pilatuksen eteön. .Tekipä kummin päin tahaitr sa, allia on tulos kuiteiikin sama. Varmaä-tääsä jutussa on, että. Bäckman saa isitumista liikojen morsiantensa ppistamisesta, mutta yhtä varmaa on Kysymyksiä ja vastauksia että myös'^Vasama saa istumista liian laajasta sy-osuustoimintaliike ja kommunismi • Yleensä ovat vallankumoukselliset sosialistit ja kommunistit käsitelleet^ vähän osuustoimintakysymys tä. Useat toverit ovat käsittäneet osuustoiminlaliik-keeri suuren merkityksen sen yliteiskunnallisen muut lumisprosessin aikana, jonka aikamme teollisuus on "synnyttänyt, vaikkakin. juuri osuustoiminnassa kapitalistisen herruuden aikana esiintyy tavallisesti pik^ kuporvärillinen henki ruumiillistuneena. Tässäkin ky-symylcsessä on otettava huomioon Venäjän vallankumous, ennenkuin voidaan saada selvää käsitystä osuustoimintaliikkeen hyödystä siirryttäessä kapitalistises- - t a yhteiskuntajärjestelmästä kommunistiseen. Kommunististen teorioiden sovittaminen käytäntöön ei oje mikään helppo asia. Kapitalistisen talousjärjestelmän 'monimutkaiset muodot, jotka osuustoimintaelämässä pelaavat milloin suurempaa milloin pienempää osaa, v^seltävat niiden eteen kaikenlaisia yafteubia. Samoinktiin ei valtiollisen paldcov^lan muoto työväen" käsissä ole. mikään aate, vaan välttämättömyys, josta .ei (kukaan vallankumouksellinen voi, eikä saa vapautua, samoin täytyy myöskin määrätyn osan taloudellista järjestökoneistoa joutua välitilanteeseen, jotta se ilman suurempia vaikeuksia voitaisiin johtaa >kollektiivista järjestelyä kohti.- Ei ole kovin, väike-, Kommunistien yhtenä t^tävänä olisi siis taistella kaikkea yksilöllistä voiton himoa vastaan osuustoimintaliikkeessä: Ja rnakseltakoon palkat niin jtäSapuo lisesli kuin suinkin. Näiden vähäisten toimenpiteiden puolesta taisteiiakseen ei oikeastaan tarvitse olla mikään kommunisti, mutta kuitenkaan eivät niitä kaikki osuusliikkeet olfe ^hyväksyneet. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä, jolta osuustoimintaliikkeeltä- voitaisiin saada odotettuja tuloksia ja jolleivat muodostuisi vaa raksi osuusoimintaliikkeen vallankumouksellisille tehtäville. ^Toisaalta taas muodostaa liseittert osuuskauppaliik keitten luokkien vhleistoimtntaaft perustuva järjestel mä, jossa niin rikkaat kuin köyhätkin kuluttajat ovat samai\laislcn määräysten alaisia jonkunlaisen taloudellisen kansanvallan, joka osuustoiminnassa johtaa samanlaisiin tulojcsiln kuin n.s. poliittinen kansanval ta. väärentämällä yhteenliitfyneitten työläisten luokkataistelua. Tämä yhteistyö, jonka perusedellytyksenä on puolueettomana pysyminen luokkataisteluun näh den, johtaa luonnon välttämättömyydellä yhteistyöhön itse kapitalistisen järjestelmän karissa. Ja vahingoittaa siis työväen osuustoimintaliikkeen edellylyksiä. Tä mä kysymys on kyllin tärkeä ansaitakseen kaikkien työläisten huomion, sillä osuustoimintaliike on kutsuttu täyttämään suurta ja tärkeätä tehtävää. — Amerikan rautateiden palveluksessa työskente levien 1.685,164 työläisten keskimääräiseksi viikkopal-kaksi saadaan valtioiden välisen kauppakomissionin tilastojen mukaan^2S.89 Viikossa. Niihin kuuluvat verrattain hyvää palkkaa nauttivat junankuljeltajal ja kaikki muut. Viime lokakuun aikana oli 352,202 rau-talielyöläisen keskimääräinen kuukausitulo ^ 0 . 0 0 kuukaudessa. Maan Tautatietyöläisistä ansaitsee vähemmän kuin sata dollaria kuukaudessai yli puoli miljoonaa. Ratojen / korjaus- ja muut apulyöläiset ovat kaikkein huonoimmin palkatut. Tilastoista käy v sei- -ville, että palkat yleensä ovat laskeneet vuoden aikana. Kun edellisen vuoden lokakuussa riiakset^iin radan korjaajille ke^injääriii 876.00 niin oli se viime ^oden lokakuussa laskenut S70.00:iin.. Signaalimies-ten palkka oli niinikään laskenut seitsem^la dollarilla. Mutta raulatietyöläiset eivät saa tehdä lakkoa sillä iiallitus ottaa heitä vastaan esteniomion. Jamesta. ^' TunnehuUuus Muutamat sielutieteelliset analyytikot ovat sitä mieltä, että n.s. tun-hehulluus on hyvifi usein sekä onnettomien avioliittojen että itsemurhien syyiiä;.': Amerikaiainen sie-lutieteilijä, tri A. A. Brill sanoo, että .sanomalehtien selostariiat, jokapäiväiset itsemurhatapaukset, jotka tavallisesti ovat seurauksena hermoston pilautumisestä, saa aikaah eräänlainen alakuloisuuden aiheuttama mielisairaus, sillä vain harvat muut heijllciset häiriötilat johtavat itisenWrhiin. " Hän arvelee, että noin 85—-90 prosenttia kaikista itsemurhista tapahtuu tästä syystä. Jos taas 'tällainen'" tunnen hulluuden tila 'kohtaa sairasta lievässä muodossa. ja hän tuntee itsensä iloiseksi aivänkuin olisi nauttinut pari lasia v^ijuomia, voi hän helposti heittäytyä kaikenlaisiin hillittömiin seikkailiyhin. On paljon naisa, jotka tällaisessa mielentilassa menevät avioliittoon ja saavutettuaan takaisin normaalitilansa tuntevat he. syvää pettymystä. Useimmat avioliittodraamat syntyvät tri Briliin otaksuman mukaan sen kautta, että avioliitot rakennetaan tun-nehuUuuden vallassa. — Kuollut meri Palestiinassa on noin 1,290 jalkaa alapuolella meren pintaa. ^ — Pisin sähkösanomakaapeli maailmassa on tyynenmeren kaapeli, joTca yhdistää Canadan Austraali-aan ja New Seelannin kanssa, jon- Ita Vancouveri saaren ja Fanning saaren välillä oleva oga pn ,3,560 mailia pitkä. Kaapelin kokonaismitta on .8,000 mailia. , ^, — Yhdysvaltain presidentti Har-ding' kuuluu . babtistien kirkkokuntaan, -r,';:. •':/':y — ' Kahdeksantuntisen työpäivän käytäntöön ottamista lainsäädännön Mviita. ehdotettiin Englannissa ensikerran vuonna 1833. , — Maaliskuussa J 922 oli New Yorkissa miljoona telefoonia käytännössä ja tämän vuodep alussa oli, niiden-luTcu 1,071,848. , Uusia kysymyksiä — Mikä on korkein vuori Amerikassa? , — Mitkä ovat kaksi suurinta kaupunkia väkiluvultaan Englannin kuningaskunnassa? Minkälaista lintua nimellä cnikkarilintu» taricoitetaian Englanninkielessä? — Kuinka suuri oli Canadan am-mattiunioiden jäsenmäärä v.-1911? — Mitä tarkoitetaan Yhdysvaltain motolla <E pluribus. ununi?» kolavan Jos ei meillä olisi parempaa varmuutta nykyisen t>ön tu • i^an lähenevästä mullistubesta sekä kurjuuden j a vielli/T"*'^ . , . .. , . kohdasta kuin t i e t o Ä " ? : jakotapa on vaara ja että oikeuden toki täytyy lopullisesti ' huoBosti olisivat^ asiamme ja saisimme kauan odottaa Kesk^'"^^ tikoilla (salavoimiin uskojilla), jotka nadvät unia l ä h e s t JT vuotisesta valtakunnasta, oli jo käsitys luoldcavastakoht* Uuden ajan Jcj-nnyksellä 400 vuotta sitten; juHsfea T h julki koko maailmalle^ ' Kaikissa /porvarillisissa maissa kaikuu sama huuto ja häf nyt sama luokkayastakohtien ja luokkaerotuksen vaatimus jolje ^ 1830 asti työtätekevä^ ja kärsivät joukot pysyivät kylminä jos herättää miljoonaisen vastakaiun, jos se valtaa maan toisensa "t"'^ vieläpä samassa järjestyksessä ja yhtä kiihkeästi, kuin kussakin suurteollisuus kehittyy, jos se ihmisijän on valloittanut vallan, joka*-^' taa uhmata kaikkia vastaansa yhtyneitä valtoja ja/olla varma lähf."> voitostaan niin mistä se johtuu? Siitä, että uusiaikalnen suurtMr suus on toiselta puoKen synriyttänyt proletariaatin luokan, joka ensi^f! ran historiassa voi vaatia, ei tämän tai tuon luokkajärjestjisen. ei f •. tai tuon erikoisen^luoklcaetijm vaan ylipäänsä luokkien pokl^ ta; ja joka on. siinä asemana,,että sen täytyy toteuttaa se vaatimus mieli välttyä vajoamasta kiirialaisen kulin asemaan. Ja että tämä 'J^ teollisuus toiseltapuöin oiiiUubnut p.oitarist6ii,>luokan, jolla dn yk/" oikeutena "kaikki tuotantovälineet ja* elintarpeet, mutta joka. jokiiäen'^ huijauskautena ja sitä seuraavan romahduksen aikana on osotlanut, eit|- se on kelvoton enää hallitsemaan sen vallasta kasvaneita tuotantovoifflia-' uokan,>nka johdossa yhteiskunta kiitää turmiotaan kohden kuten ve' turi, jonka suljettua venttiiliä koneenkäyttäjä ei jaksa avata. Toinin «a noen: se johtuu siitä, että sekä uusiaikaisen kapitalistisen Uioiakm^- synnyttämät tuotantovoimat että myös niiden luoma tuotteiden jaon jär-estelmä on joutunut polttavaan ristiriitaan sen tuotantotavan itsensä anssa, jopa siinä.määrin, että tuotanto- ja jaikotavoissa.täytyf tapalitM mullistus, joka poistaa ka^ki luofckaerotukset, j<rtta koko uusiaikainein yhteiskunta ei sortuisi. Tähän kouriintuntuyaan, aineelliseen tosiajjaan, oka välttämättömällä välttämättömyydellä enemmin ja vähemmin tun-ceutuu riistettyjen proletaarien tietoisuuteen — tähän, eikä yhden tai toisen tupajussin käsityksiin oikeudesta ja vääryydestä, perustuu "uusi-aikaisen vallankumouksellisen sosialismin varmuus. Elinkustannukset eri maissa ottamatta liikuun niitä maita,, joissa rahan auvo on suurten vaihtelujen alainen,, on viime kuukausina kaikkialla ollut havaittavissa elinkustannustason jatkuvaa vakiintumista. «Intern^Ätional Labour Re-view> ilmoittaa, että vähittäiskaup-pahinnat seuraavat vain hitaasti tukkukauppahintain liikettä. Saksassa ovat vähittäiskauppahinnat ko-honnjut markan arvon alentumisen johdosta 50—100 prosentilla verrattuna" viime toukok. alussa vai-, inneisiin hintoihin. Hinnat ovat kohoamassa Belgiassa, Ranskassa ja Puolassa. ItayiaDassa nousivat hin-na> aina vuodesta 1914 .v:n li922 syyskuuhun ais^^ mutt» viime loto-kuusta lähtien;'on ollut havaittavissa vähäistä alentumista, joka johtunee rahan -urvon vskiinnuttamistoi- Maailmansodan : jälkeinen aika, joka on ihmiskunnan taloudellisen elämän kehityskulkuun luoijut. sovittamattomat . ristiriidat, murros ajan • vastakohdat, ei ole jättänyt koskettelua vaille myöskään henkisen elämän, kultturrin piiriä. Jo maailmansodan' aikana ilmaantui yksi ja toinen kinallisella alalla työskentelevä kulttuurin- edustaja, ja koroitti äänensä sotaa, tätä historian kulussa ennenkuulumattoman laajaa ja hirveää ihmisteuras-tusta vastaan. Peittelemättömällä suorasukaisuudella paljastivat he sodan hirvittävyyden seuraukset kaikessa alastoniuUdessaan, omistaen kuitenkin mikäli meistä tuntui — liian vähän huoiniota sodan syille, niihin taloudellisiin 'Epäkohtiin, jotka sellaiseen kaameaan suurteurastukseen johtivat. Syiden paljastaminen, niitä vastaan 'taisteleminen ja niiden poistaminen, — nämä lähtökohdaksi ottaen olisi näiden kulttuurin edustajien aloittama tai^elu saavuttanet monen-kertaisesti^ voimaperäisemmän luofn-teen. Sillä..^se olisi johtanut heidät kiinteään yhteistoimintaan sen joukon kanssa, joka on lähtenyt taisteluun- nykyisen tilanteen aiheuttaneita syitä, taloudelliseen ja henkiseen kaaokseen johtanutta yhteis-kuntjajäijestelmää, kapitalismia vastaan. Se joukko \n vallankumouksellinen' proletariaatti, voimakas, miljoonamääräinen taisteluarmeija, 'joka horjumatta kulkee eteenpäin vapauttaan kohti. Sen joukon tukemana olisi sotaa vastaan taisteluun nousseiden kulttuurin edustajien sanat saavuttaneet oikeutensa. — Syystä eli toisesta eivät heistä useimmat kuitenkaan tunkeutuneet syiden syvyyksiin, vaan rajoittau-uivat seurausten ilmapiiriin. Jo sein oli suuresta merkityksestä, sil-taistelu' henkisen elämän alalla jokatapauksessa alkanut. Uusi^suiinta oli ilmestynyt kult-uurin tähtirikkaalle taivaalle, ja ennenpitkää, loistivat juuri, uuden suuntian edustajat sillä . taivaalla rkkaimpina tähtinä. Toiväthan he ajan moraaMttorauUteen, sekasortoon ja rikkinäisyyteen puhdistut-tamia tuulahduksia, jotka löysivät vastakaiun: kärsimysten ja puutteiden kyllästämissä ihmismielissä. Seurauksena oli, että uusi suunta alkoi kasvaa, «en värkutUs laajentua! Opittiin näkemään ja ymmärtämään, että entinen kulttuuri oli tehnyt haaksirikon siitä hetkestä, jolloin se alisti' tuloksensa — koulut, teknikan,. tieteet, taiteet J.n.e. — ihmisteurastuksen palvelukseen. Se oli muodostunut tarkoitusperil-j leen vastakkaiseksi, ja alkanut edistyksen sijasta palvomaan taantumusta, oikeuden asemasta väkivaltaa ja jalostuksen asemasta raakuutta, petomaisuutta. Tämän henkisen vallankumouksen huomattavimmaksi edustajaksi muodostui Clarte yhtymä, *. joka .pian kokosi ympärilleen laajan pii-- rin kulttuurin edustavimpia henkilöitä kaikissa jnaissa, ja sen lisäksi ovat monet tieteen ja taiteen edustajat yksilöllisesti alkaneet ajamaan samoja uudistuksia, kuten esim. maailmankuuhv tanssijatar säharet, tunnettu tiedemies ja tutkimusmatkailija prof. Nansen ja — monet muut. Henkistä kumousta edus-, tava joukko on hetki hetkeltä muodostunut yhä voimakkaammaksi tekijäksi nykyajan elämässä,'ja sen suorittama raivaustyö siirtää riii-nan taloudellisen. kumoustyon kanssa yhä lähemmäksi sen ajan, joUoinka nykyisen sekasortoisuuderi ja rikkinäisyyden tilalle astuu sopusointua ja eheyttä, ja joUoinka ei kulttuurin voimia alisteta hävittävien vaan rakentavien tarkoitusten palvelukseen. Joskaan ei vielä tähän mennessä taloudellinen ja henkinen kumous-toiminta ole kyllin kiinteästi liittyneet toisiinsa, johtuen siitä että jälkimäinen edelleenkin rajoittuu pääasiallisesti vain seurausten puitteisiin edellisen ottaessa seurausten syyt lähtökohdaksi taistelulleen, lähestyy kuitenkin yhä huomattavammin askelin aika jolloin taloudelliset sekä henkiset' kumousvoi-mat tulevat taistelemaan yhdessä. Rajiskalaisten kulttuurinerojen • Bar-bussen ja Rollandin-välillä joista: tulee epäilemättä olemaan yhtenä merkityksellisenä johdattimena siihen, sillä heidän keskinäinen pcrfe-miikkinsa osoittaa ja opettaa syrjästä seuraajankin ymmärtämään mitä henkisen kumouteen nykyisestä vaiheesta puuttuu, puhumattakaan siitä, lettä se niin puoldta kuin toiseltakin' täydentää näiden henkisen Icumouksen johtajien ky. kyä suhtautua . oikeissa merkeissä ajan vaatimuksiin. Jos mikään, liiia] käsitteiden selviäminen on tärkeätä tällä ' hetkellä. Ja näiden kahden neron toistensa •. mielipiteitä yastaan tähdättyjen kirjoitusten seuraaminen epäileniättä tuo moneen liialli-senf' idealismin ilmassa häiljTän un-dteh kulttuurin .puolustajan varmalle' maaperälle, todellisuuden pettämättömälle perustalle,' j a osoittaa heille itähän .asti vieraina pj-sypei-den - metoÖdien • välttämättömyydeL Osoittakoon se heille, että vain leppymätÖn, isoisinaan olojen säälimättömäksikin* pakoittanian taist^ l.un kautta; voidaan vanhojen rappeutuneiden: kulttuuriarvojen tilalle luoda uusi ja terve kulttuurin poijj» uutisia Ensi »unnuntai-iltana t.k. 10 P-vietetään ohjelmarikas , illanviet» Toronton suomalaisten työväentalolla. Tämä tilaisuus on mahdollisesti viimeinen tänä keväänä, mitä T. S. W . P . johtokunta voi tarjota jäsenilleen j a yleensä Torojiton -suomalaisille työläisille. Me käsitämme 'ne virtaukset mitä Kevättä tuoksuvat heiigähdykset iuiettavat mukanaan ja minkä vaikutelman se luo, talven jäisistä myrskyilta vapautuvaan, ihmiseen. He haluavat juosta; luonnon • vapaaseen hcltnaan. unohtaakseen hetkeksi menneisj?- tensä ja 'täysin siemauksin .n-^pt-taakseen 'kesän raitista ilmaa. >^ me emme halua, häiritä teidän w; pauttanne pitemmälle. Vaan en:i sunnuntaina kokoonnutaan " « i yhteiseen illanviettoon, missä luomme . • katkeamattoman to^'eruushen• gen muistiimme j a varmuuden sn-, tä, miksi tarvitsee meidän taasen syksyn tullen kokoontua yhä voimakkaampana . ja yhteisempaM joukkona kulkeaksemme työläisten' tuleVaa kevättä kohti, Ohjelma on. monipuolista: vakasta humoristiseen äärimmäisyyteen saakka. Ohjelma^ kaa'kello 8.30 iMlä. Kokoontua voidaan kyllä aikaisemminkin alakertaan seurustelemaan ja piaan ravintolasta, siten roida^ alottaa ohjelma määrätyllä ajaia- Sisäänpääsy kaikiUe vapaa, .'Myöskin jäsenet tarkastajaa ja senkorttinneja jos'olette r a s t i j. niin tuokaa ne mukananne ja-kirjurinhe täytettäväksi. UudetJa-senetvinyöskin tervetulleita koon. • . Siis jokainen työväentaloUe e^^ sunnuntailla ja täytetään " v haali ääriääii. myöten täyteen. - "Lehtemnie oli:jo'mennyt paia^J ennen kirjeenne saajiumista, _J . oli mahdoton- saada. tätä. ti:-- numeroon.;;;—Toim... 'm nm Mf 'li
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 7, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-06-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230607 |
Description
Title | 1923-06-07-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
(
Torstaina, kesäfanm 7 a — Un, Jiine 7.
JSanadap onomslaisen työväestön äänenkanoÄttaja. ilmes-
4TT Sodboryssa, Ont. joka,, tiistai, torstai ja lauantai.
V A P A U S
, (Liberty) *
> fle only oigan of Finnish Werker8 in Canada. Pnb-
Med in Sndbury, Oat, every Toesday, Thnrsday and
Ädvertising ratefl 40c per col. incb. Minimum charge
£or single iiisertion 75c. Dlscoijnt on standing advertise»
nent The Vapaus istUe best advertising medium among
Öje Finqiah Pcople itj Canada. '
Oanadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.2&, kolme kk.
H.60iaykslkk.76c.
Yhdysvaltorföd ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
@8.00 ja kolme kk. $1.76. .
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetlämä&n,
figitsi asiamiesten joUb on takaukset
Ilmotushinta kerran julaistuista iIniotBksista: 40c.
palstatuumalta. Suurista iiniotuksista sekä ihnot uksista,
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaaq tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosiimotukset 50c.
lierta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 fiierta,
$8.00 ika.ksikertaa; syntymäilmotukset $1.09 kerta; ba-lutaantietO'
ja osoteUmotukset 50c. kerta, $LO0 kolmekertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seitrata mukana.
Jos ette milloin tahan8a'^saa vastausta ensimaiseen
idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lirkkeeboitajan per-eoonailisella-
nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja. •
.'f j ' - '
Tiistain lehteen aijotut itmotukset pitää olla "konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina 3a lauantain
lehteen torstaina kello 8^
' Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
liome St., Puhelin 1038.'-Postiosote:
§0x69, *» Sudbury.Ont
ata kuvitella itsefHeen miten f^nldcien, va^uuti|s]aitos-
Ien, laivaliikenteen, suudilojen, trustien y.m. yhteis-kunnallistuttaminen
täpa'htui5], mutta paljon vaikeampaa
on käsitellä kuinka tuottajien ja kuluttajien välinen
kululustarpei(jlen vaihto ja jako samoinkuin ku-
Juttajien käsityöläisten ja pikkutilallisten j.n.e. -keskeinen
vaihto y!itei^unna'llislcttetaan.
Osuusliikkeet ovat tällaisia ylimenomuotoja. Ne
ovat kaikkialla kapitalismin keskellä eläviä, kauppa-yhtymiä.
Mutta ne eivät käytä pääomaa riistot^rkoi-tuksiin,
vvaan päinvastoin, lopettaakseen pääomalle
ofennaiset ansiottomat tulot. Osuusliikkeet oikein hoideltuna
l^äyttaval hyväkseen, mutta eivät palvele pääomaa
ja rajoittavat sen oikeuksia pelkkään korkoon ja
vuokraan. * ,
Osuusliikkeet ovat jo pyrkineet säännöstelemään
tuotannon ja kulutulcsen suhteita ja rajoittamaan kapitalistista
kilpailua joka perustuu yksinomaan voiton
saantiin.
Recnstered.at the Post Office Department, Ottawa, as
wcoPd class matter.
; Yallankumoussiemen elää karussa-kin
maaperässä
jfapanissa llraeslyy «Uuden ihmisen yhdistyksen»
kustantamana kuukausijulkaisu, joka * kantaa . venäjänkielellä
kirjoitettua nimeä: Kansa. Mainitun yhdistyk-
: sen jäsenet ovat Tokion yliopiöton oppilaita ja yleensä
\ opiskelevaa nuorisoa. Suuri yleisö tutustui tähän
yhdislylJöeen/^enkautta, elta sen jäsenet^ noin vuosi
sitten salaa painattivat ja^ levittivät erään venäläisten
kommunistien japanilaisille valtausjoukoille osoittaman
julistuksen. __«K^n8an» äskeisessä numerossa julkaistiin
ajrtiklkeli,' jossa Japanin kansaa kehoitettiin luojinaan
'pjtr^pi maailma, mikä Neuvöstq-Venäjällä on
jo toteuteMutia. Eräässä toisessa Idbden Tirtikkejissa
taas osoiteltiiir, etteivät nälänhädät enempää Venäjällä
kuin muissakaan maissa olleet mitään tavatonta.
• }!)^älänvaiivat eivät olleet mitään neuvostojärjestelmän
: tu<9t^a. Lisäksi selostettiin Icii^jbituksessa proletaa-'
rSset) diktatuurin olemusta ja todistettiin bolshevistisen
4aktiikanj9 neuvostovallan tfMden taloudellisen politiikan
oikeudellisuus, n^vostovallaii, tuon paihaim-jman
hallinnon, mitä VehSjällä on koskaan ollut. Sa-
Ripinon «Kansa» julkaissut teninii^ Mrjosen luon-laisverotuksesta
» Tämä kuukausijulkaisu on Jo Mllal*
senaan mielenkiintoinen ilmiö, ja lisäksi ofr ee Iceisa-,
tiilisen ylfcpi§l9n oppilaiden puhetorvi, yliopiston
joka on tunnettu Jppajiln Vöfflloijlifl.iTipfina laitoksena
ja jonka-tehtävänä on ollut kasvattaa japanilaisen imperialismin
byrokraatteja ja porvariston nöyrämieli-siä
lakeijoja.' Eräissä' toimissakin julkaisuissa on ollut
.samansuuntaisia' kirjoituksia, ja ankarasta sensuuris-
- l a huolimatto on japaninkielelle saateltu useita sosialismin
m^rtkiteoksia, kuten Marxin, Engelsin, Le-,
ninin jä Trotskin tuotteita y.m, , . / '
Täten eJistyy Japanissa työväenliike kaikista militaristisen
hallituksen vainotoiihista huolimatta. Kumouksellisten
ihanteiden sälapropaganda jatkuu ja kas
' Taa sotilasten ja työläisten keskuudessa. Japanilainen
'nuoriso on herännyt/ja astunut yallankun^ouksen tielle.
Venäläis-»japanilaiseen sotaan saakka oli maan^
huorisön harxastuksena länsi-eatöppal^iäön tiedon o-piaömihen.
Siitä lähtien aina maailmansotaan oli
poltlavimpana ' tunnuslauseena: «Paikan valtaus au-
• ringoalla.» Mutta maailmansota ja sen jälkeinen
kriisi ovat opettaneet japanilifisen nuorison ymmärtämään,
että nykyinen Järjestelmä on juuriaan-myöten
'hävitettävä ja kapitalismi tuhottava. Siksi katsoo nuo
riso luottavasi! Neuvosto-Venäjään ija vallankumouk
salliseen liikkeeseen sekä uskoo, että vallankumous on
kaikkien kansain ainoa ulospääsytie.»
Mutta osuustoiminta ei nykyoloissa Voi'ulottaa toimintaansa
^kaikille aloille, kuten eräät reformistisetj
osuustoimintamiehet, ,osuustoinnntaliikkeen kannattajien
vallankumouksellista toimintaa^ heikontaakseeh
tahtovat usl{:otella. Osuusliikeiden toimintaa rajoittaa
kapitalistisien trsutien vaUiomonopooli, pankkien y.m
toiminta.'Osuustoiminnan merkitys onkin talouselämässä
hajallaan kamppailemien yksilöiden yhdistämi
nen ja kasvattaminen käsittämään yhlei^unnallistut-tamisen
välttämättömyyttä. Voidaan sHs vain yäbi
telien /päästä yhteiskunnallistuttamista kdbden, mikäl
ei tahdota loihtia esiin vaarallista taäntinhuksellisuut
ta, j'öta proletanaatin vastustajat käyttäisivät heti hy
väkseen. Tässä suhteessa ovat erittäin mielenkiintoisia
ne kokemukset, joita Neuvosto-Venäjällä on saatu
Osuustoimintaliikkeellä on useimmissa maissa mel
kein puhtaasti individualistinen luonne: mahdollisim
man suuren voittosumman hankkiminen. Us»ssa o-suusliikeissä
on liikepääpma melkein puhtaasti "osakemaksuista
tahi jäsenten säästösijoituksista koottu, jot
ka mil'lpin tahansa voidaan ottaa pois liikkeestä. Pai-veluskunnan
palkat ovat 'paikkakunnalla vallitsevien
tapojen -mukaiset, joskin hiukan paremmat kuin vas
taavanlaatuisissa, yksityisliikkeisää. Mutta näiri jär
jestetty osuustoimintaliike ei mitenkään kehitä kommunismin
toteuttamiselle tarpeellista mielialaa, vaan
mahdollisimman yksilölliset edut ovat sen selvänä tar
koitusperänä.. - /
Toisin ei ole asianlaita tuotanto-osuuskunnisisa. Jos
onkin joskus periaatteena samanlaisten maksujen suorittaminen
j äsetii) le, niin voidaan oi la varmat siitä, että
ostajan nylkemiiieii ori aivan samanlaista kuin kapitalistisissa,
liikkeissä^ Tuhansia esimerkkejä, voitaisiin
esittää tämänkaltaisen alhaisen voitonhimon toislarai-,
seksi.. Ja juuri nämä vuosikymmenien kijluesisa saadut
kokemukset oVat antaneet meille aiheelta ryhtyä
luomaan niitä perusteita, joita kommunistinen tai ainakin
kommunismiin tähtäävä osuustoiriiintaliike''edellyttää.
Näiden perusteiden pohjana^ on koettaa saada
B\\i(fpn todella kollektiivista toimintaa osuusliikkeiden
jäsenten keskuudessa j ^ poistaa niinpaljori Kuin mahdollistä
Kapitalistisen yhteiakunta|ärjestel^män kehiltä-piää
indlvifill!9li?Pllai v
Vaarallista rakastumista
Turussa on joku joutomies Vasama
joutunut pieneen pulaan liiallisista
aherteluJsta naisväen kanssa.
Tämäntapainen asioiminen näyttää
muuten., olevan' Tarsin ominaista
turkulaisille miehille. Rakennusmestari
, Bäckman ön ollut koko
talven kiinni ja useita kertoja
raastuvassakin tutkittavana naisah-yäärfensä
«vuoksi. Hän näet meni
kihloihin lähes joka toisen tapaamansa
naisen kanssa. Mutta .kun
niitä kiihlattuja alkoi tnlila liikaa,
ryhtyi hän heitä vanhemmasta pääs
tä myrkyttämään, pitäen kuitenkin
tarkkaa huolta, että poistetun morsiamen
omaisuus joutuu hänen hoitoonsa;
. '
Nähtävästi, on joutomies Vasama
huomannut.. Bäclcmannin ammatin
'sopivaksi hänellekin, koskapa; hankin
bn ryhtynyt' harjoittamaan tuk-kukihlausta.
>
Joutomiehen ammatti ei ole muu-tenlcaan
kadehdittava, mutta kun sii
nä joutuu . sekaantumaan sellaisiin
naisasioihin kuin tämä' joutomies Va
sama, niin silloin se käy suorastaan
kiusalliseksi. Morsiamet näet
ovat yleensä, sellaista väkeä, ettei
ne kauan tyydy ainoastaan siihen
morsiamen asemaan,
menpiteistä.; Muissa maissa voi
daan myöskin 'huomata vähäistä
liintojen alentumista. Tuikukaup-pahinnat
eivät yleensä .yiime aikoina
ole olenkaan mtiuttuneet
Muutamissa k o r k e a valuuttaisissa
ifiaissa oyat hinnat vakiintuneet 5
-^64 pro3. korkeammaksi kuin en
nen sotaa, kuten Yhdysvalloissa
Sour-iBritaniassa, Canadassa
Alankomaissa. Muutamissa muissa
korieayäluuttaisissa maissa ei hintataso
ole alentunut näin paljoa,
Esimerkiksi Sveitsissä ja Japanissa
ovat hinnat 70—90 prgs. korke
anunat inin ennen sotaa.
Äänien ja kuvien säh
köttäminen samanaikaisesti
«Westminster Gagette» kertoo
Lontoon yleisen radioyhtiön saaneen
patentin keksintöön, jonka tarkoi
tuksena on tehdä mahdolliseksi ku
via kuljettavien aaltojen liittämisen
yhteen tavallisia langattomia läniä
kuljettavien aaltojen ktnssa. Toisin
sanoen voi-ääniä ja kuvia samanaikaisesti
lähettäessä jokainen
henkilö, joka yhdistää nyt- keksi
tyn koneen tavalliseen langattomaan
v a s t a a nottokoneeseen, kuunnella
laulu- ja sbittönumeroita ja nähdä
esittäjän itsensä. Mikäli lehdelle on
ilmoitettu, voidaan tällä taivoin lähettää
sekä liikkumattomia että
^liikkuvia kuvia, jotka esiintyvät l i säksi
luonlnollisissa väreissään.
vaan haluavat
päästä rouvaksi. Se juuri vei
joutomies Vas^niankin naisasiat ^ vi-noori.
Kun;ei voinut meniiä vihil-e
jokaisen »kiihlatun (morsiamensa
canssa, niin; ipyirki mOTsianten kärsivällisyys
lojp)umaan ja samassa
tuli rakkaUtie^ikin erinäisiä lovia
a lohkeamia., Seurauksena oli, et-ä
sulhasmies näiden;^ eri morsiamien
toimesta kutst|ttiin korkean raadin
eteen. Juttu on siis sama kuin
Bäckmanillakin, hiukkasen eri muodossa
vain, Bäckman yritti välien-tää
morsiantensa Jukua ja, jöjitui
siitä raadiii etoen, Vasama antoi
caikkien morsiamiensa~ elää, mutta
iänkin vietiin Pontius Pilatuksen
eteön. .Tekipä kummin päin tahaitr
sa, allia on tulos kuiteiikin sama.
Varmaä-tääsä jutussa on, että.
Bäckman saa isitumista liikojen morsiantensa
ppistamisesta, mutta yhtä
varmaa on
Kysymyksiä ja vastauksia
että myös'^Vasama
saa istumista liian laajasta sy-osuustoimintaliike
ja kommunismi
• Yleensä ovat vallankumoukselliset sosialistit ja
kommunistit käsitelleet^ vähän osuustoimintakysymys
tä. Useat toverit ovat käsittäneet osuustoiminlaliik-keeri
suuren merkityksen sen yliteiskunnallisen muut
lumisprosessin aikana, jonka aikamme teollisuus on
"synnyttänyt, vaikkakin. juuri osuustoiminnassa kapitalistisen
herruuden aikana esiintyy tavallisesti pik^
kuporvärillinen henki ruumiillistuneena. Tässäkin ky-symylcsessä
on otettava huomioon Venäjän vallankumous,
ennenkuin voidaan saada selvää käsitystä osuustoimintaliikkeen
hyödystä siirryttäessä kapitalistises-
- t a yhteiskuntajärjestelmästä kommunistiseen. Kommunististen
teorioiden sovittaminen käytäntöön ei oje
mikään helppo asia. Kapitalistisen talousjärjestelmän
'monimutkaiset muodot, jotka osuustoimintaelämässä
pelaavat milloin suurempaa milloin pienempää osaa,
v^seltävat niiden eteen kaikenlaisia yafteubia.
Samoinktiin ei valtiollisen paldcov^lan muoto työväen"
käsissä ole. mikään aate, vaan välttämättömyys,
josta .ei (kukaan vallankumouksellinen voi, eikä saa
vapautua, samoin täytyy myöskin määrätyn osan taloudellista
järjestökoneistoa joutua välitilanteeseen,
jotta se ilman suurempia vaikeuksia voitaisiin johtaa
>kollektiivista järjestelyä kohti.- Ei ole kovin, väike-,
Kommunistien yhtenä t^tävänä olisi siis taistella
kaikkea yksilöllistä voiton himoa vastaan osuustoimintaliikkeessä:
Ja rnakseltakoon palkat niin jtäSapuo
lisesli kuin suinkin. Näiden vähäisten toimenpiteiden
puolesta taisteiiakseen ei oikeastaan tarvitse olla mikään
kommunisti, mutta kuitenkaan eivät niitä kaikki
osuusliikkeet olfe ^hyväksyneet. Ne ovat kuitenkin
välttämättömiä, jolta osuustoimintaliikkeeltä- voitaisiin
saada odotettuja tuloksia ja jolleivat muodostuisi vaa
raksi osuusoimintaliikkeen vallankumouksellisille tehtäville.
^Toisaalta taas muodostaa liseittert osuuskauppaliik
keitten luokkien vhleistoimtntaaft perustuva järjestel
mä, jossa niin rikkaat kuin köyhätkin kuluttajat ovat
samai\laislcn määräysten alaisia jonkunlaisen taloudellisen
kansanvallan, joka osuustoiminnassa johtaa
samanlaisiin tulojcsiln kuin n.s. poliittinen kansanval
ta. väärentämällä yhteenliitfyneitten työläisten luokkataistelua.
Tämä yhteistyö, jonka perusedellytyksenä
on puolueettomana pysyminen luokkataisteluun näh
den, johtaa luonnon välttämättömyydellä yhteistyöhön
itse kapitalistisen järjestelmän karissa. Ja vahingoittaa
siis työväen osuustoimintaliikkeen edellylyksiä. Tä
mä kysymys on kyllin tärkeä ansaitakseen kaikkien
työläisten huomion, sillä osuustoimintaliike on kutsuttu
täyttämään suurta ja tärkeätä tehtävää.
— Amerikan rautateiden palveluksessa työskente
levien 1.685,164 työläisten keskimääräiseksi viikkopal-kaksi
saadaan valtioiden välisen kauppakomissionin
tilastojen mukaan^2S.89 Viikossa. Niihin kuuluvat
verrattain hyvää palkkaa nauttivat junankuljeltajal ja
kaikki muut. Viime lokakuun aikana oli 352,202 rau-talielyöläisen
keskimääräinen kuukausitulo ^ 0 . 0 0
kuukaudessa. Maan Tautatietyöläisistä ansaitsee vähemmän
kuin sata dollaria kuukaudessai yli puoli miljoonaa.
Ratojen / korjaus- ja muut apulyöläiset ovat
kaikkein huonoimmin palkatut. Tilastoista käy v sei-
-ville, että palkat yleensä ovat laskeneet vuoden aikana.
Kun edellisen vuoden lokakuussa riiakset^iin radan
korjaajille ke^injääriii 876.00 niin oli se viime
^oden lokakuussa laskenut S70.00:iin.. Signaalimies-ten
palkka oli niinikään laskenut seitsem^la dollarilla.
Mutta raulatietyöläiset eivät saa tehdä lakkoa sillä
iiallitus ottaa heitä vastaan esteniomion.
Jamesta. ^'
TunnehuUuus
Muutamat sielutieteelliset analyytikot
ovat sitä mieltä, että n.s. tun-hehulluus
on hyvifi usein sekä onnettomien
avioliittojen että itsemurhien
syyiiä;.': Amerikaiainen sie-lutieteilijä,
tri A. A. Brill sanoo,
että .sanomalehtien selostariiat, jokapäiväiset
itsemurhatapaukset, jotka
tavallisesti ovat seurauksena hermoston
pilautumisestä, saa aikaah
eräänlainen alakuloisuuden aiheuttama
mielisairaus, sillä vain harvat
muut heijllciset häiriötilat johtavat
itisenWrhiin. " Hän arvelee,
että noin 85—-90 prosenttia kaikista
itsemurhista tapahtuu tästä
syystä. Jos taas 'tällainen'" tunnen
hulluuden tila 'kohtaa sairasta lievässä
muodossa. ja hän tuntee itsensä
iloiseksi aivänkuin olisi nauttinut
pari lasia v^ijuomia, voi hän
helposti heittäytyä kaikenlaisiin hillittömiin
seikkailiyhin. On paljon
naisa, jotka tällaisessa mielentilassa
menevät avioliittoon ja saavutettuaan
takaisin normaalitilansa tuntevat
he. syvää pettymystä. Useimmat
avioliittodraamat syntyvät tri
Briliin otaksuman mukaan sen kautta,
että avioliitot rakennetaan tun-nehuUuuden
vallassa.
— Kuollut meri Palestiinassa on
noin 1,290 jalkaa alapuolella meren
pintaa. ^
— Pisin sähkösanomakaapeli maailmassa
on tyynenmeren kaapeli,
joTca yhdistää Canadan Austraali-aan
ja New Seelannin kanssa, jon-
Ita Vancouveri saaren ja Fanning
saaren välillä oleva oga pn ,3,560
mailia pitkä. Kaapelin kokonaismitta
on .8,000 mailia. , ^,
— Yhdysvaltain presidentti Har-ding'
kuuluu . babtistien kirkkokuntaan,
-r,';:. •':/':y
— ' Kahdeksantuntisen työpäivän
käytäntöön ottamista lainsäädännön
Mviita. ehdotettiin Englannissa ensikerran
vuonna 1833. ,
— Maaliskuussa J 922 oli New
Yorkissa miljoona telefoonia käytännössä
ja tämän vuodep alussa
oli, niiden-luTcu 1,071,848. ,
Uusia kysymyksiä
— Mikä on korkein vuori Amerikassa?
,
— Mitkä ovat kaksi suurinta kaupunkia
väkiluvultaan Englannin kuningaskunnassa?
Minkälaista lintua nimellä
cnikkarilintu» taricoitetaian Englanninkielessä?
— Kuinka suuri oli Canadan am-mattiunioiden
jäsenmäärä v.-1911?
— Mitä tarkoitetaan Yhdysvaltain
motolla |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-06-07-02