Vapaus, December 14, 1929

              Lauantaina, JQTiiluk. 14 p :nä — Sat., Dee. 14
!h?rS
- o •.•'-7'-: '. •. TUJU; SHIXXAT: ' " ' • i ' - ' ' '
^5^|?t?g--«^ ifc. «Sxi 6 ^k. '»iÄ) i» 1 i i - «1/».
- v_ U.wrCSaCO«AT VAPAUDESSA:- ^ - ,
.: •- : K l n C T t i t t i K l a i o i s i M t « I X O tem» |2.«l k*i*i i « t * j . — " XneUiijoo» » « « ä l i e onoeatotrotrtact
.: Me Xi=«:au3t.l«aooi=V»et SOe l e i t a , 11J» J i c u » . — SrstyoiitootaiJe» «•<»
fcoSf, t2J)0 3 kmu. — A«««oefoncstiikKt «2J(» k«i«. » 3 - » kerus. — KuUmSmtit^ittt
' SCM-Lmc — Kool«a«>:iia<«»i«t »2.03 ttrt». 50 l i O i a t i » » kiito!U»3»«lt* aai«t«T*rtylt*. ~
. r j i t t i i a r ä ; » ja-..«)«aK:-ia,<Ksi«t 2öc i n i t , IlJ» l«,.U»e brrua. — ra^»i»i>»e««j>«" j» ite»*»».
•o>;*«J«S» i» tl»« b m «^«mHins ci«<iiaa « a o B j tie FijajJih }>eo?le in C « B » ^ .
- ' ^ ^ TiÄjnfta >Bticj5i»e« kirie<»«n»e. kirjotukaa ctieUeen liikl*»-
Vallitseva valtiAomento
Tavallisella yleiroUä on <e käsitys, että valtio ja sen laitc*s^
sellaisenaan olisivat jonkinlaisia väestön yleista hyötyä palvdevia
elimiä. Nykyaikaiselle niinkutsululle "sivistysvaltiolle" on tullut niin
paljon erilaisia yhteiskunnallisia tehtäviä, kuten koulaloimen valvon-f
eri alat, tapalnnna- ja tyo-lamsäädfämö,
liikennealojen valvonta, lainkäyttö, ym., ym. loppumat-toipiin,
joten valtion luulisi toimivan yhteiskunnan yleiseksi hyvin-
1,Voinniksi- Näin meille luennoivat ponarillisen yhteiskuntatieteen
Kebxätas kSiluUe lutisoisiuMirankiSD
. hotelli-, ravintola- i» perfae-palrelijofUe
Nyfcyaän liittj-vät työläiset ympäri
mtaailman omiin järjestöihinsä, tä­ten
parantaen palitojaan ja otosiih-teitaan
numessa siUiteessa.
KaiHden työläisten paliat ovat
huonot Vain työnantajaluofcfca, jo­ka
"bisneksen" kautta pääsee sel-
Iflisepn asemaan että voi riistää työ­läisten
työn tuotteita, vain he saa­vat
xjikauksia lyhyessä ajassa, ja
voivat elää hyvin kaiken aikaa. Mut­ta
työtätekevä luokka ei saa kos­kaan
täyttä arvoa työstään- Ja kaik-
Vastalanseita Tove-rittareBL
posfääsl-
VASTAIAUSE
neuTcstomaan kemiallisten työläis­ten
facharaudiists- On tdemaEsa sel-sltslakin
tcsrlasicita^ jotka kertovat
etlä sstlalistiien kilpailan mer«?tel-miiiä.-
työiäisc-t cvat tajjpicta tuotta-an
teoliisuiisIait^IiSEn muuttaneet
vciitca uiottaTaksL saattaneet seka­sortoisia
teollisuuslaitoksia kukoista­vaan
tilaan jne. Niinpä esim. T a -
i2xia.-.sa cleva Bcndjuhskin kemialK-l
ren tebäas taylyi määrätä suletta-i
vaksi kosta ss cli kannattamaton
Ivaiiilca koneisto oli melkein kuluina-dassa-
KrT^iiin i a Gbröndablin pniffii-den
kanssa.
:-är>:r;'-
ES 53
Sitten Viitalaan siihen että entisajan-valtion tehtävä rajoittui vain
'Tenojen kokoamiseen sotaväen j a virkakunnan ylläpitämis^i, j a ala:
: 3S^^ valtiolta railään muuta kuin despoottista sortoa.
}^MtäJUi jos tarkastamme nykyaikaisen kapitalistisen valtion olemusta,
ii^l^omaanmie ettei valtio pemsolemukseltaan ole muuttumiL fifyky
^;-.>^ i s a m a n l a i n e n luokkasonron vaUkappale Jb^Iäsevan
lupkan käsiss^ kuin entinenkin. Ero vam o n ntKsa teloiidellisiasa 4JKe-
Xjt^Uiissta, joiden pohjalle nykyjneii luokkajako perustuu.
r0i^iy-^^'0^ SBtaiaa lausmito, joka
koskee Canadan valtiomenojim laatiia,4ainan hyvin todistaa. Kin^ l a u -
'•'•^ emi "Jokaisesta dollarista, v. 1928, käytet-fiin
4 5 ^ senUiä sodan'aiheuttamiin menoihin." Tämä oierkiteee eita,
että Canadan hallitus kulutti viime vuonna melkein puolimiljoonaa
. dollaria päivää kohti sodan laskujen maksamiseen. Jokaista Canadan
miestä, naista j a lasta kohti käjtettiin näihin tarkoituksiin n. 15 dolla
114. mainittuna vuonna Nämä ovat siis menoja, joista ei ole s^tin-pr
Scaan verran hyötyä yblebkunnalie
; <^ Miljoonia toisensa jälkeen kulutetaan eotavelkojen ja niideii kor»
kpjen inaksamiseen. Nämä miljoonat menevät kapitelistiluc^c^. kas'
Vi - saholveihin, sillä sotälainat olivat kapitali&tiea8ijoitai»ia^ J^atkissa
f maailman sotaan solketituneissa majgsa, Neuvostoliittoa iukutinot^-
.V mi^,!^on väestön rasituksena suunnattomat sodasta koitny;^^^
W^ ulottuisi seuraaviin stjdcnpolviin saaklca/^
p^du erikoisempia mullistuksia valtiollisissa rololesa. Neuviostoliitlo-
^ll^iäisii I s ^ velat mit^dniikisi, oiika oli katkera rpalaiilko-^
V V. saamamlehiHe.
ä - V j^j^^^ Q g ^ g ^ ^ ^ josta «sa^ ÄCTee^.^^ ^od^^ikais^'
Tämä Oli eräidys^^^ valiib Verö^^
välillisten yaliäisie-^^^^*^^
kahviin ja tupsdckaaD «aakka, ja; tyoyaen
vuokrina ja tavar^^
|||||||ui||^nl wro -peritäah Idiitte^O^
'j^lp^^iljtälill^^ kajpitalistcilta.
siis nykypäivinä yhtä euiiressa määrässä alempien
Itanäankerrosten niskoilla kuin aikaiseiämijikin, ja^^^ 1^^
^^^||i|p^aaii^^^
> /fiP valiolta on saavinaan, mutta jrlka kaikki tähtäävät vallitsevan
'^hte^ lujittamiseen ja työtätekevän luokan pitämiset sii-kcin
huont«nmin palkattuja ovat ho­tellien,
ravintoloiden ja perheiden
palvelijat
Bäörösidn näiden alojen työläisten
työpäivä on pitkä ja *yö valkeaa
vfuuri heillä on suurin syy järjestäy­tyä
' omiin imioihinsa. iS^önantajills
ja liikemiehillä on omat yoim^-
icaat järjestönsä joiden avulla iv
turvaavat itseään, niiksi ei sitten
työäisfllä, joiden elintaso cn jsol-jettu
niin alas? Jos varakkaat liike­miehet
toimlvafc yhdessä yhteiseD
ctimsa vuoksi ja kaikin tavoin avus­tavat
toinen.toistaan, niin miksi ei
työlälseödn teKsi samoin?
Mitä sitten voimme tehdä? Yksi-tellea
emme voi mitään, mutta liit­tymällä
omaan järjestöömme saam-
Gryg^dahT. ngjgpsi knohtstelupöytä-kirj2R
c l k e ^ ^ E^^i^anedustaja
Saffio; Jtisaä oV^^si^ mat-kcSla,"
kpgka hiäaSOä ei'^oIlut syytä
sellaiseen omatessaan vapaalipun
rautateillä j a täSamsasu pasän, jo­ten
hän <öisi v<Änit käyttää laillisia­kin
teitä- ^ n ö hafinnnuttdla te­kemisissä
täanrmfeten henkilöiden
kanssa kmn nyt «di kyseessä- Impo­lan
k^zissa kielsi fcpskaan k a l l i s t e l ­leensa.
TSmän jahdosta sj^pttäjä
MFyä toimitettavaksi erillistä polii-knkin
cman ajattelukyk3msä j a ko-kennksiensa
Bemsteella kehittävät
tapausten kulkua- ^
Tcinsn räytös ylsi^ns52ttäja?ir!
No. 292 — im lwn
määrättyihin mnotoähitL länfia
näiden tp-ns^laajnjen öveöyn^yy.
den tietää;
n ä l » ^ ^tajSSsiäavan.:
Peppsiin, ykäSyisjfGnttcrissa cikens- johtcu on =>!
kunlusteina KnTlioh s a h t ^ sekä s i ­tä
varten lyiiiäjstä. KaTltän aslamify
Me Canadan ^-öläisnaisten liiton i tcn. Työläiset ncaiivaz kuitenkin
Timminsin osaston jäsenet päätimme; tosIalL-tiesn kilpailun avulla tehtaan-jouluk.
2 p., pidetyssä kokoukses- ]sz asemaa, ale.i^vat tuotteiden hin-samme.
tiedottaa ankaran paheksu- • taa, lisäsivät tuctteidcTi määrää jg
misemme Canadan ^hallitukselle sen | paransivat niiden laatua. 1ä.ten he taoraari E n o Pekkala osoitti syyt-johdcsta
että Canadan halötus on; estivät tehtaan sulkemisen. Saman- teen mitätt«näksi j a psyä. ettei K a l -
kieltänyt postioil^udet tämän man-| isL'via tcslasiöita cn useita. liota vangittaisi
•xrsen suomaTaistoi työläisnaisten; OnHmeis-tä, eträ iemiallisen teol-{ TSmän jälkeen hovioikeus ilmoit-ainoalta
ääijsiikahnattajalta. Yhdys-j liiuuden noUsu liio mahdollisuuden | ti lykkäävänsä jutun jouluk. 10 päi-valloissa
Oregonissa ilm<sty^Itä T o - [ sm työläisten sivistyksellisen j a t a - i vään, passittasi kolme vangittua
yeritar lehdeltä. * j »cuäellLsen aseman kohottamiseen 1 vastaajaa takaisin lääninvankilaan
Me, jotka kohta parinkymmenen | Työläisten lukianäärä teollisuudessa I ja määräten erillisen poliisitutkinncm
vuoden ajan olemme tottuneet i la-1 kasvaa ja työpalkka nousee'. Ke- ; suoritettavakä K a l l i o n suhteen.
maan tuen 'proletaarisen naisten leh-1 miallisen teoUisaudsn perusaloilla j
Ien luettavak^nme olenune ppttä-1 työläisten keskiin&äräiapn kuukausi-IKAIJPPASOPIBIIJS SAKSAN KAKS-nest
asettua jyrjikään vastarintaan (palkka, joka l?27-r-23 oli 7S.8 rupU SA ON N Y T V A t M IS
tämänlaatuisiin/ .kiristystoimenpitei-| nousi 1222—29 80,6 ruplaan. Kumi-; ______
iän nähden j a vaadimme että halli- j tulitikku- j a feaippaateollisuudessa Uudessa sopimuksessa Saksa s -
tuksen taholta oh tällainen kielto i se samaan aikaan nousi 80.7 ruplasta: tco voitullin 50 Rmk:aan 100 kilol-peruutcttava
j a myönnettäyä Toveri-'
tar lehdellä samat postioikerudet^ kuin
sillä. tähänkin asti on ollut.
nte xiiitä korjauksia oloihimme jot­t
a ovat tarpeellisia kunnolliselle i h '
miselämälle.
Jökaimsa sits liiUy&öön Sotm-iBavinlola
» |a ferlu]>alvdij3in tJni-iöon!
Jokainen työläisnainen j a mies voi
tehdä elämänsä kauniiksi j a ar­vokkaaksi
vain toimimalla yhteis-edun
puolesta­si
Jmiri missään Canadan kau­pungissa
makseta niin huonoja palk­koja,
eikä teetetä niin paljon työtä
esim- palvelustytöillä: kuin näissä
fcaksoiSkaupimgeissa. Tämä on sen-läbiten
että tytöt eivät vielä ole
nbö^eet yhteisvoimin vaatimaan i t ­selleen
kuuluvia parannuksia.
liTyt on atka liittyä yhteen. Miksi
odotat nilnkauan että toiset ensin
liittyvät unioon? Tee heti velvolli­suutesi,
ija näytä toisillekin että ym­märrät
tehtäväsi.
-Otetaan esimerkkiä m ^ t a työläi-
^sta jotka taistelevat etujensa puo­l
e s i taitelevat kurjia^^ Ja
Ujlan pitkiä ^ölKliviä yästaan. M i l -
iään mu]>4^ keh^^ olonne kos-kafain
parai:^e. Päinvostoiti, palkat
aJen^etaan jos ci vaadita paran-nokisia,
sillä työnantaja * luokka pyr­kii.
ai työläisiä suu­r
e ^ ' vicd^mhimossaan.
'I^ihdommehan taistella itsemme ja
tqvi^mms puolestal^^ mies
Ja niiiinen j
ioiU^, jäseneksi; cmaan linioonsa!
Yhteistä on parhainta mille voitte
jojjtbaikanne iihrata.
pyydetään i^^^ Nämä
voivat olla vanihoja kirjoja, uusia, tai
raiiälahjoltuksia. Tärkeintä on. että
Saadaan lapeille jä riuorisplle oma
kirjastonsa, joka korvaisi nykyisen
IpXsl^^liiin • toimili^ituissa \Xrinnipi^gin JcunnalU^ ?raaleissa oi» |o-;
**-ii"clta täysin porvarillisella *'riippumaitomaHa työväenpuolueella"
^|g^^§MäSi>in^ lannattis ^ m » ^ ^ "y^Ha pnplueella
.T^^ <m monessa suhteessa samanlaiset vaalitunnukset, kuin taantumuksel-
_ M ^ l l ^ l l m i a l l i ^
dation}, jolla oli ehdokkaat kunnallisneiivosnuesvanlissa,^^^ m^
t;' ' "Riippumattomalla työväenpuolueella" ei oU^ut minkäänlaista
ueissa.
K|«?iu-^aly^
^ ^ i ä t t l i n l f i ^ i ^ i ^ ^ *?«ayst:' Icaitidaah'
|^^H^||j|^|(ftii^ Toih JIwen J a koipfltdaau^^
kaajui^^^^ £wen^al yhleeiis» 1^^^
^^{jkuin samasta vaalipiiristä edellisissä vaaleissa valittu K o -
i2,077 ääniä. iRiippum^tomat saivat tasta^miestys-
^g,g,._^_j^^^^ Blumhergin ja Durwardin yh-
' teeaösä äänellä, kaikkien puoludden yhteisi äanunäaran^^^^k^
— ''Tjb^ Worker" iiuomauttaa vaalien osoittaneoi, «tta pu<>Iiieen arvo
keskuudessa, jotka oyäl suurimmaksi osaksi ukr
~ raxDälalsiä, on laskentit. Äänimäärä on yähentynj^^c^
venattuna, j a edellisissä vsuileissa oU «lyo^in - ^ s ^ ^
i:Moisaaiiit huomautetaan, että komnroni.«aipnolueen taisteltitiihnusteii
' {^iUe tuominen oli tehokasta. Puoluem^p
(llcb^ouksessa, joista toiset kokoukset olivat joukkotiiaisuidc5ia.^Y^^
|pP^I5?i^i|^PI?^l<^M^ kominliriistista lentolehtistä jaettiin äänestysalueen
-fli' taolaisille.-' 5
/ JCun numerolliset tulokset tästä hudlinisAtajuyät^^^^n^^
'.'täytyy otaksua, että ei ole pystytty ikilpaileinaan^^^^j^^^
litK^iieeimDe on lehnyl vir^
lösUi^ Kolysnik;
. . . V . , - . . ^ . , , ^||^^i|^;^l^ain|Uts^^ vaaai
halita s y y ^ t i i n pikkuporvariksi j.n.e. Kolysnilda vasiasf^^^^ käytyä op-
^^p^^^ää|||t|iti3;^llt^ h>^^^^ahtun : vaaleissaV<>li
cHUi^esm Iukeini$^ Terveel-
Uncb' lukuhailu ajaa kasvllvat lapset
ja nuorison etsimään kirjoja porva-rilliststa
kirjasto ja useim­miten
sisäl^vät nämä kirjat porva­riston
propagandaa. Pionesrien kir­jastoon
on jo hankittu jolfcältin
tarvöt^kalta tectksia j a kaikki avustus
t a ^ ' suhteessa on tervetulli Lah-joitUkset
voitte viedä Vapauden kh:-
JäkEoippaan, 316 Bay St. ^
IflE SUUREN SIJCBET M Y ^
ne ovat jo aivan kytmykscllä ja
pidetään ne ensi torstaina, 19 p:nä
Arpalippuja on vain pieni määrä
Satavana, niiden hinta oUen vain
25 senttiä. Jolla summalla on mah-dolllaaas
saada 3—20 dollarin arvoi­sia
esineitä. Yhtään tyhjää arpaa ei
ole,.. Jokainenhan tulee silloin haa-lllle
j a uhraa vartin tai kaksi omaksi
Ilokseen. fiyväUä soitolla tanssitaan
kaiken muun liulinah keskellä. S i -
sääni^ä^ on vai»aat kaikiileV Ter-vetuloa
vaan jokainen!
^ ^ ^ Myyjäiskomitca.
1
Linnea Kmri
Cjruheen johtaja)
Aune Lähde
tpöytakiriur».
85.5 ruplaan. Samassa suhteessa vuoden 1933 loppuun, sitten 40
nousivat lasi- j a fajanssityöläisten; Rmkraan 1935 loppuun sekä sen j ä l -
palkat. Yhfaikaa kasvaa kemialliseni keen 3Q Smk:aan. Saksa sallii po-alan
työläisten ammattiiiitcn jäsen-1 rradihah maahantuonnin ilman e r i -
määrä. V. 1028 siihen kuului 234,856ikoislupaa s^ä tuOTeena että valmis-jäsentä
j a 1:4—29 jo 273355 jäsentä, tettuna. samalla kun tiilimäärät se-talella,
jcssa ennen oikeudenkäynti imuttat ^ ^ - v ^ mädät ^ v o i ^ n j ^ r
hataraan syytökseen valmistetaan' tansän historiaan, josta tulisi
todistajia. Hän e i itsekään uskc - " ^ ^-1^- - ^
voittavansa juttua, fccska hän mai­nitsee
yhtiötä edustavalle paroonille,
että juttu on hatarista hatarin, jol­laista
ei koskaan ols clhit. Kjm^
kysytään mitä taumiari ajattöes
jutusta, vastea l^nj^;;että i^naSftgön-tuomari
yleensä mitään ajattelee
hänhän on myynyt ajafcteluoikeuten-sa
palkkaansa," samoin -fcun hän
itsekirl saa pelaamisesta palkan; jos
hän pelaa jutun riistäjien eduksi
on siitä hyötyä hänelle itselleenkin.
Kolmas näytös; — Todistajien
kuulustelua, yleisen syyttäjän ja pao-lustuslakinfiehen
taholta, jossa puo-histuslakimies
osoittaa, että valtios­sa
käytännössä oleva henkilöllisyy­den
todistamistapa on mielivaltai­nen
ja tahallisesti etukätsm sel­laiseksi
järjestetty että ^vytetyt jou­tuvat
tuomittaviksi.
Satfcuria ovat puheenvuorot, joita
,s57t2tyt tuovat esille. Kun heiltä
kysytään uskovatko ,he perustus-pitkä
juttu, kun nyt on puhe ians.
sista taiteena.
Tanssitaidetta on kahta laatua-musiikin
kera j a ilman sitä. Soitan­non
mukaan tanssiessaan taiteiöja
ottaa- tulkttakseen; inuälliifcappaieen
pmalla,,:,~5kE2l©llJseIlä^--^
koettaa , eStytyä sen sisältöön ja
tulkita sen. Kikkein. TSssä ei nouda-teta
minkään h ^ t ä m c ^ ^ (Ajei.
t~: tämä .iäin,' tämä' no hiin
mcnta a ^ i t a varpailla, näin monta
kierrosta- jne. — tässä ei noudate-ta
mitään vanhoja kaavoja. Todelli-lieh
tahissitaiiälija tanssii sen mu-kaan
kuin hän sävellyksen sisällön
käsitteä j a tuntee, vähttämättä vä-hääkän
töl^itmsta muodmsta. Siksi
hän .maattaa, tanssia polkkaa tavalla
jcka hirvittää poikaa muoto-opplslä
tanssijaa. Mutta juuri tämä osoit­taakin,
että'5tanssi on itsenäinen tai­delaji,
jossa,, -on tilaa <mi^ohtai-selle
aiheeQ;tulKnnaIIe. Kuinka mo­net
maalarit ovatkaan kuvanneet
neitsyt Marian j a Jesus-lapsen, ja
PROTESTI,
- - 1 . » - X . - 1 - t \- ^ i * ^ - Työnsuojeluan käytettävät me-
1929, TyoJläfi-s,n»a»iysl^u^tt«oy-o sa^s°to"n^ . \koSko4^n^ c t ka.svavat vuosi väc^elta. Niin-uksessa
'Toveritar" viikkolehden
kä tuoreelle että savustetulle, kuiva­tulle
tai muulla tavalla valmistetulle
lakkauttamisen''johdosta.
Koska Canadan postihallinto on
mielivaltaisesti kieltänyt Canadaan
tulemasta ääneii^annattaiämnie rtb-verittaren",
ainoan kauriökirjalilsen
viikkolehden, joka suomsnkieiisenä
i l m e s ^ tällä mantereella j a jota
me sliurilukuistoa Canadaan tila-
Työolojen huojentamiseksi ja työ­ehtojen
p2rantami£2*isi lisätään
. I työnsaojelaun I^ytettävää rahoitus;-^ alennetaan. -Samoin alennetaan e r i -
' ' " naisten urheilutaxpei<teii,k^
sien, keihäiden, kikkojen sekä punk­pa
esim. vuonna 1927-T-28 käytettiin
siihen tarkoitukseen 3 milj. 500,000
kojen tullimäärät. ^Niinikään myön­tää
Saksa tuUialennuksia pahville
ruplaa; v. 1928—29 - - 5,854,700 rup-isehuloosalle, eräanlaatuiselle kääre-laa
j a .vuodelle 1923—30 hyväksyt-1 paperille ja -sanninalRhtipaperille
tyjTi suunnitelmaan on sisällytetty | Suomen paölelta sidotaan leseiden
l£h83 7 milj. raplaa. Tähän ei oleltullivapaaksL Paperipuun vientitul-sisällytetty
sanatcorio ja kylpylä-avustuksia.
V. 1927—28 sai 1^ 22,515
työläistä käyttää sanatoriota, kylpy- kin. Samoin jäävät voimaan muut
li Suomessa -sensijasui jää .Suomen
vapaaseen harkintaan, kuten ennen-taan.
näincHeh ' , -
tahdomme lausua julki paheksu­misemme
sen lehden lakkauttamisen
tähden, sillä katsomme sen olevan
lQ'ökkäykseh silrtolaistyölaisten p u ­he-
jä painovapauden ehkäisemiseksi
sekä ^jnalla öUen hyökkäyksen
karskia työläisten' jpiikkoJByrinnöitä
vastaan sekä naihoDen' '"
vaadimme, eUä pogtajaUintovirMi-omaiset
peruttaa sen pannan, jcHi-ka
alaiseksi "Toveritar" lehtemme on
joutunut sekä viipjrmäUä antavat
sen vapaasti tulla edelleenkin tilaa­jilleen
tänne Canadaan.
Hyväksytty yhteisessä työläisnais­ten
kokouksessa 4 p^ joulukuuta 1929,
Kirkland Lakella, Ont. .
Martta Kaitanen
puheenjoht.
Aino liahii
• sihteeri.
iSösialismin rakejtijnus-
Jyössä k i& ke-
Kemiallinen teöH. heijastaa ncu--
yostbmäah kehityksen eteenpäin me­noa.
EönlallirienteoUisui^ on vält­tämätön
tuotantoala Neuvostohitos-sa.
; Ennen vallankumousta oli sc
heikosti kehittynyt, j a erikoisesti
vielä se osa, joka työskenteli maa­taloutta
varten.
Näin ei öle enää. Ja • pääasiassa
sen vuoksi, että kemiallinen teolli­suus
on nuorta, sen tuotteiden tar­ve
on maassa suuri. Siitä johtuu,
että sen lehltys on oUut paljon no­peampaa
kuin yleensä koko kan­santalouden
kehitys.; Riittää kun
otcaa sen» että superfosfaatin tuo­tanto,
joka ennen sotaa oli vain
muutamia kymmeniä miljoonia
tonneja, nouese tällä hekellä lähes
kymmeneen miljaardin tonniin
Samaan aikaan kuin mmlla teollis
suuden aloilla tulevan vuoden a i ­kana
edellytetään tuotteiden brut­totuotannon
nousevan. 32.2 pros.
nousee* se suiÄnitelmien mukaan
kemiaUiesssa teollisuudessa 41J2 pros.,
Sen yhteydessä edellytetään työn
tuottavaisuuden kmiallisessa teolli­suudessa
nousevan 31.7 pros. (koko
tollisuuedssa 23 pros.). Samanaikai-löitä;
j a lepokoteja (v. 192Ä—29 e i
vielä ole tehty yhteenvetoja.)
Sivistystyö on kuluneena vuotena
huomattavasti edistynyt. On raken­nettu
suuria klubeja ja "Kulttuuri­palatseja".
Niinpä esim. moskova­laisen
"Krasnaja kautsuk" tehtaan
työläisiä vartan cn ralcecnetu mah­tava
klubi tullen se maksamaan
SOO^OOp ruplaa. Kemiallisen teolli­suuden
työläisiä varten rakennetaan
Ukrainassa Konstantinovhan kau­pungissa
.suiifemmoista "Kulttuuri­palatsia"',
joka tulee inaksämaan
750,CC0 ruplaa. Kemiallisen teolli­suuden
aimnattiliiloila on 200 klubia;
600 punanurkaa, joissa c n kymme­niä
tuhansia jäseniä ja 300 kirjastoa
satatuharitisine lukijakuntiheen. ;
Kemiallisen teollisuuden työläisis­tä
jo 50,000 siirtynj't 7-tuntiseen
työpäivään (1929—30 tulee 7-tunti­seen
työpäivään siirtymään. 100,000
työläistä) ja keskeytyinättömaän
työviikkoon, jossa jokaisen 4 työ­päivän
pää.stä . on yisi lepopäivä*
Tämä ori ahtanut mahdollisuudet
siirtyä laajaan poliittiseen j a sivis­tykselliseen
kasvatxistyöhori työläis­ten
j a heidän perheifc tcnsä keskuu-dessa.
, .
Nämä numerot Ja yhteenvedot 'o-scittävat,
miten Neuvostoliiton ke~
niiallin^n teollisuus siirtyy Lokakuun
vallankuniouksen 13 reen ja viisiyuo-tissuunnitelmari
toiseen vuqteehi,Ku­luneen
vuoden saavutusten . perus­talla
se tnl^e kaikista vaikeuksista
huolimatta kulkemaan kohden uusia
voitoja jä saavutäiksia. Edessään se
näkee yhden tehtävän; Sosialismin
voiton Neuvostoliitossa j a koko maa­ilmassa.
kauppasopimuksessa Saksan Suomel­le
myöntämät tullietuisuudet, kuten
juuston, kvarkin, faneeriii, puumas­san
j a lankiarullien tullit sekä toisel­ta
puolei_£uomeh Saksalle- myöntä­mät
ttillietuudet; nimikään molem-minpuolin
myönnetty yleinen suo­situimmuus.
Näin tar^stettuna t u ­lee
kauRpasoidmus olemaan irtisano-mattomanai.'
voimassa aina 1 päivään
heinäkuuta 1935, minkä jälkeen se
voidaan pyricaa noudattamalla 3
kuukauden irtisanomisaikaa. Jos
Saksa Jcuitenkin irtisanoo sopimuk-!
sen ennen Ipäivää lokakuuta 1937.
jää Saksan alennettu ybituUi siitä
huolimatta Suomeen nähden voi­maan
.vuoden 1937 loppuun, minkä
ajan kuluessa Saksa on puolestaan
oikeutettu Suomeen tuliivapaasti
tuomaan lesejt^ j a typellisiä apulan­toja..
.' : . • ;
lakiin, vastaavat he. että he tietä- ^
vät että sen on tehnyt vain pieni kaikki, erij^tavaila. koska jokainen
karjalauma cman kaukalonsa ^ y t - on sen tehnyt oman j^silöUisen nä-tämisafcsi,
ja sitäpaitsi ettei tun- ^ -
nusteta sen takaamia oikeuksia. K o ­ko
helvetin hökötys on vain kuollut
ja kivettynjrt, jota käytetään vain
puolustaakseen pääomaa ja pitääk­seen
työläiset ikeen alla. Ke eivät
ole syyllisiä siitä mistä heitä syy­tetään,
he tietävät, jos heidät tuo­mitaan,
tuomitaan heixiät siksi, että
ovat radikaaleja, siksi, että ovat a -
jatelleet vapaan miehoi tavoin. Jän­nitys
kasvaav mitä lähemmäksi jutun
ratkaisua päästään. Nikolai (5alo\vin
tunnustaa Itsensä» syypääksi rikok­seen
ja vakuuttaa syj-tetyt sjryttö-miksL
Vaan kun kerran ^^edeltäpätn
on tehty kauppaa kahdesta ihmis-hengestä,
jotka valamiehistön ovat
saaneet pelkäämään kommunismin
pöpöä, julistaa se, heille kuoleman­tuomion.
Neljäs näytös, samasa pafsassa
kuin eiisimäineh, muutamia minuut­teja
ennen teloituksen täytäntöön­panoa.
Kaikki ovat kauhun val­lassa.
Annele. ^oka. on kihloissa
Max (jovanin kanssa, on kääntsmyt
kiiverhöörin puoleen toivossa saada
armahdusta rakkaimmallcen. M i ­nuutit-
kuluvat, viisarit osottava».
kahtatoista, hälinä kadulla kasvaa.
— Iiiljeriee,'on saatu tieto ensimäi-sestä
j a jo toisestakin oikeusmur­hasta:
; . . ' . j o i d e n marttj-yrien hiil­tyneistä
ruumiista niuodostuu kokc
työväeiiluokalle poiras ytöspäm jpää-semlsessä.
-Tappio ei saa lannistaa,
vaan klihoittas yhä voimakkaam-
SUUBVABÄS PIDÄIETTY Y U -
VIESKASSA
Tehnyt muripja ympäri maata
S
JiSLLEEN YRITETÄÄN TEHDÄ
TYÖLÄISISTÄ VALTIONPET
TÄJIÄ • •
Askeia: pidättivät läänlneisivät
Kekkonen j a Kaakinen jsekä Ylivies­kan
poliisi Ylivieskassa eräästä kali--:
yilasta yaasasta. kotoisin olevan
auurvarkaaa Yrjö Alekisanteri Salo­sen
j a veivät Ylivieskan poliisikont-toriin
kuplusteltavaksi. Kuiousteluis-sa
selvisij e t& -mies on tehnyt usei­ta
värkaoksla *vuode^ 1^28, elo­kuusta
lähtien nseaminaJla jMukka-kunnalla
mjn. Ilmajoella^ Seinä­joella,
Mikkelissä, Kajaanissa, K e ­missä,
-Ylivieskassa, l^okkolassa ja
Sievissä.' Tekemänsä varkaudet ovat
pääasiassa murtovarkauksia.
Kuulustelujen jälkeen passitettiin
Salonen Oulun lääninvankilaan säi­lytettäväksi,
niin kauaksi kuin hänen
varkautensa tulevat eri oikeuksen
käsiteltäviksi
Quebell, Ont
||i;?ipiid|i£^a^ että jotikot edellisissä vaaleissa
^^Ij^teölp^^anto taisteluun, «uli Kolysnik valituksi. V o i
'0ii^'fmm^j^ tässä selkkatdcsessa syntyneet haavat eivät nytkään vielä
-f^olleet täysin parantuneet.
\iif*$:?'?^!^nme;; - tutkimista, «aää|i on kysymyksessä
* ^Ä^-^^^iysUj^itokse^ Toiielta puo-v
a ^ i -
(Men yhteydessä rkayty. .'itamnpmisrinen ryntäys /tulee
Meillä oli kpkoos 8 päivä jouluk
Vaikka piti olla .I.uen päivä, vaan
satttiheesta syystä piti siirtää. Suo­malaisen
järjestön toimenpancvan
komitean toimMta yksinUeli^ hy­väksyttiin
ehti^Ueen.
-JfetsätyÖläfeten lakkokomitealta o-
11 tiUtoV avimpy^ joka otettiin
huöiniCKm j a ensi hätään luovutettiin'
5 dolIazia^:^(^^ ja kerä­ys
Jiim toinieeri, johon valittiin
kerääjäkö Vieno Mäki Kokouksen
puheenjohtajana toimi Mrs. PietUä
ja pöytäkicjurina Vieno Mäki.
• Osaston; jäsenten jäsenmaisuter-l^
astuksessa iuli ilmi yksi. joka tun­nusti
poliisille itsensä valkoiseksi,
mitiut OH käik^ punaisia. Tämä vai-faunien
on rn^^ eli >er-
:heetisä^ toverit- voi
ottaa htiomioon.
Kiiolana kävi paikkakunnallamme
ideraiuBzisu kuoU 20 p
ma^^rasto umpisuolen leikkauksen
jpl]d(^ta; --- K ^ haudal-lest::^/;
- . \ • •
,pu-bjäkvi^
e ovat enziaUaan. Jos kuka
sesti kohoaa usien tehtJtläen perus­taminen
rahoitus (viime vuoima
käytettiin 68 mUj. ruplaa, tänä vuon­na
350 milj. ruplaa).
-Näitä numeroita kannattaa tarkas-
Pietarsaarcn "ctappijattu"
hov'£sa
Vaasan
Hovioikeudessa qn ollut Pietarsaa­ren
"etappijUfettiun" , sekaantuiieiden
.Viljam KIruthin, Toivo Aleksanteri
Tapolan. Jiihus Valter Bei^lundin.
Karl Axel Göndahlin j a Väinö K a l ­lion
kuulustelu. Laajäin kuulustelu-pöytäkirjain
lukeminen vei ninsaas-t
i ' aikaa: ennenkuin voitiin käydä
:syytettyjen yksityiskohtaiseen kuii-taa.
Neuvostomaan oloissa työläiset
eivät työskentele kapitalisteja, vaan
itseään varten — huomattavassa m i ­tassa
on tuotannon nopea kasvu t u ­loksena,
työläisjoukkbjen 'valtavasta
innostuksesta. TStä selvittää se, että
alkaneena tuotantovuonna edelisrte-tään
työntuottaväisuuden ksmialli-sessa
teollisuudessa nousevaii 31.7
pros., kun 5-vuotis5Uunnitelmah mu­kaan
suunniteltiin sen tällä ajalla
nousevan 18.9 pros. KemialKsstt- te­ollisuuden
työläiset tulevat Suunni­telman
toteuttamaan, vidäpä" sen
ylittävätkin. Sen todistaa kulunut
talousvuosi ja alkaneen talousvuoden
ensimmäiset viikot.
Kemiallisessa teollisuudessa sosia-hstinen
kilpailu on alajaille levinnyt
Työläisjoukot ovat vapaaehtoisesti
otteneet. tehtäväksee " ntiiötteiden
rän kohottamisen. tuotteWen tuQf
•tantokustannusten alentamisen ja
työn tuottavaisuuden kohöttamisra.
Nämä tehtävät he • tolevat' täyttä­mään.
Niinpä -esim. leningradilai­sen
"Kraspaja Treugolriikih" kumi-työläiset
oyat- sohnihneet moskova­laisen
"Krasnij Bo^tir"-tehtaan
työläisten kanssa sopimuksen tuotan­tokustannusten
aletanxjsesta vielä'
suuremmassa mitassa" kuin tnistifi
halliimon ehdotus -edeUytö.' Sopi­mus
tulee variiiastl täytetysikL^^^--' .........
^ Sosialistinen kilpaUu on osoitus J huomäutU syyttäjä olev^ "risUril-lusteluun.
•
Poliisitutkinnössa oli selvinnyt, et­tä
Pietarsaaren etappi oli harjoitta­nut
varsin vilkasta toimintaa koko
elo- ja syyskuun ajan kulettaen u -
seita lähetyksiä y l i Ruotsin puolelle.
Kerrankin oli Viety y l i eräs vaaralli­nen
salainen asiamies Arvo Koski­nen,
joka oli salaa saapunut Venä­jältä;
Epäiltiin myöskin kansane-ätistaja
Kallion käyneen erään sa­laisen
agentin kanssa.
Kun /kuulustelupöytäkirjat ob lu­ettu
käyjiia syytettyjen yksitylskoh-taisesh
kuulusteluun. Ensimäiseksi
otettiin kuulusteltavaksi Krufch, joka
mjTönsi kertpaiulcsensa ijölilsitutkin-topöytäkirjassa
oikeaksi, jättäen o i ­keudelle
kirjelmän, jcssa kuitenkin
iielsi kaiken tie toisuutensa . matkan
tarkoituksesta. Hän oli.vain toiminut
mcöttorivenesn koneenkäyttäjänä, e i ­kä-
tietänyt muusta. Tämän johdosta
viskaali liuomautti kertomuksen ole­van
ristiriidassa sen kanssa, mitä
hän oli aikaisemmn pöi3^kirjaan
Kinellut
Tapola kielsi suullisessa kuuluste­lussa
sen osan pöytäkirjaan otettua
kcitomustaan, joka koski edustaja
Kallion yhmeiioa. Tämän johdosta
^isiaali kysyi: Kuka iitten oli
jos ei Kallio? Syytetty väitti tähän,
että menijä oli ollut tuntematon. •
Berglund kielsi kulettaneensa kom­munisteja,;:
mutta - mySna. olleensa
plrtimhakiimntkniUn- ^TTftmmiTn?^^^^
puuhista' tekeytyi hän* kö&näan tie-tämättömäksL
Tämän ilmoituksen
"MUUtTTYYEJpr (KUOLEOIASSA
• VOITTO) • * .
tuisc esitettöväksi ' Sudburyn S. J .
osaston näyttämöltä jouluna tJc 25
p. Näytelmän qn kirjoittanut Max-vei,
Andersson, suomentanut E. Bo­man,
aihe? Sapco-VanzÄtti jutusta,
joka kaikkialla maailmassa herätti
työläisten: myötätunnoin murhattuja
kohtaan, Vihan j a inhon amerikka­laista
oikeuanturhaa Ja heidän käv
tyreitään -^vastaan, jotka laista ja
todistuksista hnolhnatta" murhasivat,
syyttömät luokkataistelijat • : ]'
Näytelmäii kirjoittaja on onnistu­nut;
tehtävässään» varsinkin Oikeus-kohtaus
on v^kuttava. Näytelmän
osajakoon sisältyy 30 henkeä rooleil­la
ja .12 valamiestä, oikeuden palve-lijoite.
.yjn. joten se on todellinen
joukkonäytelmä. ,
Tapahtumat alkaa Nikolai Calovi-nin
ravintolassa, jossa lakossa ole­vat
satamatyöläiset pitävät kokousta
Lakon voiton tai häviön johdosta.
Aikaisemmin läivällä on ollut lak­kolaisten
ja ptdiisien välillä kahakka,
jossa tuli .ammutuksi yksi tovereista!
Kahakassa ovat . myöskin olleet
Charles Max Gowan j a Anthoni
Baldin, kumpainenkin tarmokkaim-paan
tauluun.
Näjtelii^n ei kirjoittaja ole so-vittanut;
telbituskohtausta,' iehkä siksi
että voisi ;jraikntta^
tävästi ja; raajalta.'tai t
järjestää mäinituiilisäyksen, saadak­seen
kökönaisuuilen j a nneiiin pai­nuvan
velyo>ituk5eh, työskentelemään
luokkamme'vapauspyrkimyksissä. K e -
höltamme. niitäkin henkilöitä, jotka
puoluejäseninä väittävät, ettei näjMi-täinöllsr
öle mitään merkitystä luok-kataisteliaiseena,'
seuraamaan esitys­tä.
—: li.'-H. ./
kemyksensä mukaan. Sama on seik­ka
tässä. Tanssitaiteilija eläytyy mu-
Kukkiin o r ö ^ käsityksensä mukaan
j a kuvaa isen siten. Hän saattaa
tanssilla kuvata vaikkaipa Chopinin
surumarssin, tai vaikkapa jonkun
Sibeliuksen sinfonian — Kuinka ää­rettömän
vähän tämä selviö Qn sel­vä
kaikenlaisille arvostelijoille, sitä
osoitti joku vuosi sitten erään suu­ressa
arvossa itseään pitävänä por­varillisen
maaseutulehden arvostelu
erään tanssitauteiiijattaremme esiin­tymisestä.
Siiriä kehuttiin pianistia,
j6nka "säestys sopeutitt" tanssijatta­ren
taipeisiin". . tai jotain siihen
suuntean. Sellainen kehuminen on
pikemminkin haukkumitsa. Tanssi­jatarhan
tulkitsi lätystään sävel­täjän
musiikista, häh taipui sen mu­kaan.
J a nyt tulee eräs "arvostelija" |
väittämään, että pianisti taivutti sä­vellyksen
sen» mukaan kuin teiteili-jatar
tanssi siis väärensi musiikin.
Joku sana taidetanssin "mykästä­kin"
laadusta, tanssista ilman mu­siikkia.
/
Tanssitaiteilijalla saattaa olla ai­he,
"jonka esittäisL Hän ei saata sa­noa
sitä sävelin, kun e i ole sävel-täjä,
ei esittää siveltimin j a piirti-mln,
kun ei ole maalari,, ei säkein,
kun ei ole runolija. Mutta hän on
tanssija. Hän ilmaisee tämän taiJ
teeji kautta tuntemansa ja näkemyk- '
ssnsä. Aihe voi olla esim. seuraava:
Hän; on kävelyllä, näkee: kukan.
Taijssi on taiteista vanhin, ja nuo­rin.
Tällainen väite tunt^iu huliulta,
mufeta kuitenkin siinä on perää.
Historicitsija, muihaistutkija, väit­tää
tanssia vanhimmaksi taiteista
j a hän voi todistaa väitteensä o i -
:keaksL Hän tietää tanssin olleen
villin ihmisen ensimäinen tunteit­tensa
ja mielentilojiensa ilmaisukei­no.
Muutamaii viikon vanha lapsikin
ilmaisee • iloaah käsien jä sormien
liikkein, jpitka ovat sukua tanssille.
Aikojen .aamuna oli tanssi ainoa t a -
[la, joilla ihminen ilmaisi sisäisiä nä-iemyfcsiään.
Tanssi on synnyt en­nen
musiikkia, aikoja ennen alkeel-lisimmankaan
soittimen keksimistä
Mutta estetiikoile ja taidearvosteli­jalle
pn tanssi teiteistanuoriiL -ffiin
tutkii sitä aivan toiselta kannalta
kuin inuinaistutkijä j a historioitsija
j i * a mielihyvin toteaa taiteeksi i h ­misen
aikeellisimmatkin mieiialqjen-sa
ilmausmuodot, kun taas esteetik­ko
tunnustaa taiteeksi niiden kul-
Uvoidxiimmat muodost. - Jpuri tfetä
syystä pitää tämä qmituinen väite
niin osaltaan kuin toiseltaankin
paikkansa: tanssi on muinalstut-pia
Jphtajia. kjf^ymyksessä olevassa
lakessa ja' aikaisemmin olleet järjes­tämässä
useita lakkotaisteluita. K a ­hakan
aikana : edellisen autoon oli
heitetty poliisirevolveri, josta yksi
luoti oli ammuttu, samana läivänä
oli murhattu -paikanmaksukasööri ja
ryöstely 28 tuhatta dollaria. Lakko­laisten
joukcKsa esiintyy Driller kiih-keimpänä.
yllyttäen lakkolaisia aset­telemaan
pommeja.. Hänen likaiset
juonensa. paljastuvat Tarkkanäköi­nen
Calyivin tuntee hänet salapolii-s^
i.,#bänen väärien ilmiantojensa
jqhaps5&-,vanutaan Max Cowan j a
Baldini, j a . asetetaan syytteeseen
murhasta .ja ryöstöstä .Ensimäin
sessä osassa esiinlyy useampia eri
lucoiteita- edustavia hsoMIöitä,
.J
kijain mielestä vanhin taide, häh on
oikeassa, taidearvostelijan mielestä
tanssi taiteena on nuorin, j a hänkin
cn oikeassa. Eikä hän ole ihan vää­rässä
väittäessään sitäkin, että t a i -
detanssi on vasta muutaman vuoden
vanha.
Yleensä sanotaan taiöetanssia
plastillise3»si. tanssiksi ja tarkoitetaan
tällä'riimityksell?, intialaisia temppe­litansseja,
itämaälaisia vatsatansseja
jne. aina länsimaiseen balettitanssiin
asti.- Tämä nimitys on' kuitenkin
n3rttemmin todettu vääräksi, sillä
taidetaiJssilla ei ole näiden tanssi-^
lajien kanssa muuta tekemistä kuin
että se on niiltä lainannut mitä
on tarvinnut, on ottanut niistä to­dellisesti
inhimillisen ja käyttää sitä
esityksensä hyväksL On väärin luul­la
taidetanssiksi sitä, kun jotkut
"koivenpotkljat" tanssivat varpail-laan
kabarettilavalla. Täm hyp-peleminen
varpailla enenunän tai
vähemmän • kaunUtten säärien
näyttämiseksi ei ole mitään
taidetanssia. Se on esiintymistä tuk-faifcmppiastyy^
pien ja "kultaisen
nuotiscn" huvitlamiseksi, ei m.itään
taittaa sen j a pistää napinläpeensä.
samalla hänen tnlee sääli'kukkaa.
A l l ^ ajatella seh vaiheita; kevättä
^jolloin se juurtui, nousi, kesää, jol-
'loinixpuhkesi kukkaan, kuinka usein
on rankkasade •' sitä hiäuhdellut.
myrsky taiviittanut v^tta^ • mutta
jälleen aurinko armaalla paisteel­laan
virvottanut. Ja n j l ; taitettiin
kesken elämää taiihtumaan ja kuo-lemaaii,
jotta jollakin olisi koristusta
hapinreijässään. Tämän tarinan ha­luaa
taiteilija kuvata. Eikä hänellä
ole muuta tulkintatapaa kuin tanssi.
Huumiinsa liikkeillä hän kuvaa kuk-kairaiikan
tarinan toisillekin, tekee
sen jtanssilla, joka on ainoa hallus-.
saan "oleva taiteellinen ilmaisukeino.
H a n s a a itsensä ymmärre^ksi,: hä-.
nen esityksensä saattaa Jplrtaa n -
seankln katsojan tekemään vertauk­sia
kukan tarinan j a ihmiselänj^n
väiuiä,- voi javartaa aatteellisiakin
näköaloja jne. . -
Juuri tätä, juuri taidetta ei tens-sitaiteiäja
iipi kouluissa. Siellä op­pii
hän vain tekniikan, joka on hä­nen
taiteelieijnybtä välttämätön
kuin mille muuUe tahansa. JEi kir­jailijaksi
tulla ihnan kirjoittamis^
taitoa, ei taidemaalariksi ilman op­pia
piirtimen ja siveilämen kajrtSssä,
ei minkään alan taitelijaksi ilman
tarpeellista teknUli^ opetusta. Ja
sen \5aa tanssitaiteilija balettimesta-rilta.
Lahj'akkuus, tunne ja mieli-kuyitus
tekiiillisen taitavuuden ohel­la
vasta tekevät hänestä taiteilijan.
Tanssitaiteilijalta juuri tässä musii­kittomassa
'"mykässä" - tanssissa
viaaditaah kaikkia näitä ayuja. Pys-tjrväisyjre
tällaiseen todella luovaan
työhön osoittaa Iianen olevan enem­p
i kuin harrastelija: taiteilija.
iOudpksesta .saattaa musiikiton
tanssi "vaikuttaa jopa tympäisevältä­kin.
Mutta jos öii ymmärtämystä,
niin se tulee todelliseksi taidenau­tinnoksi,
sanan ,täydellisimmässä
merkityksessä. . M a i y VTigmanin, jo­ta
pidetään yhtenä maailman par­haana
tanssitaiteilijana, ohjelmiston
musiikittoinat '^Hiljaisuuden tanssi"
(Tänze des Schwei3ens) jäävät mie­lestä
lähtemättömiksi elämyksiksi jo­kaiselle
vähänkin mielikuvitusta 0-
maavalle katsojalle.
Kauneus, joka vallitsevan järjes­telmän
aikana > on vain harvojen
nautittavana, viihtyy monessa muo­dossa.
Toimikaamme siten, että kau­neus
kaikissa muodoissaan tubsi
työtätekevien miljoonien osaksi.
VigU.
Afganistanissa
teloituksia
; Maassa c i ole vielä raoballista
muuta. — Balettitanssi on määritel­tävä
samanlaiseksi kuin. k a n s ^.
tanssit, aina nseteritsubsseihni' asti.
ne ovat juhlamenoja j a seuranäytel-mla.
ovat kivettyneet visselhin
PESAWAB, Intia, jouluk. 13. -
Kabulista, ; Afganistanista tuUeiden
tietojen mukaan on nykyistä Jialli-tusta
vastaan'ruvettu kapnoimaan
gniriaTnnnii»> pUrXs^ä. Joidenkin tie­tojen
-mukaan on sieltä tuotu 23.
henkilöäl -]p~esfat4»vaksi - Kabuliin^;
^S$idek5än.nmuta'^^pitäisi''Oila^^m
tu'^'säafiikmbi9nIsGn v i i c ^ JSäaba^J'
» j o u I u ^ - S - ^ - ^ ^ ^ t ä d a m a i ' ^^
luoteisessa Afgantefamissa^ ?i