Vapaus, August 11, 1921

              II li
i i s e a i i Ä n B S t t a j a , iteestyF SOÖOB*
Oat, Joka tästai, torstai ja
IkiBSiitaif • • '•• •'
H. PUBO. 3. W. SLUP.
^Td^tova toumtt85& ToiisitO££ibtem
VAPAUS .
Tie only organ of Finnish Work.
m in Canada. Pablifihed in Sud-bary,
Ont, evcry Tnesday, Thoreday
CBd Saturday.
ÄdvertMnif »tcs 50e My eol.
iBcli.' Minimam charge for «ngie
ffflBeitiOn 76e. Diseoont i>n:«tondmg
aäveräsenjeat' The Vapana is the
i>sit sdvertising medium among the
.Fisoisb People lo Oanads;^
Ilaotushinta 50c palstatnumalta.
«-Alin hinta bertaOmotukeesta 75c.
—KooleraanilmotutoJt $2.00 (muifl.
lövärsyiatä SOc kultakin liaakrf). —
Sihlaus» ja aviof. Omot ahn hinta
22.00, nimenmuntoailm. ^ (muuten
löin avioliittoUmotuöten ThtcydeMä
S2.O0 kerta. — Aviocroflm. %2M
ierta (2 kertaa 93.00..... Synörma-flo.
%2M kerta. *~ Halutaan tieto-ia
osoteUmotukset .?1.00 kerta (3
kertea $2.00) — Kaikista ilmotuk-dsta,
joista ei ole eoiHmtista, tulep
lahan seurata mukana^
. . TILAUSHINNAT:
• C^adaan yks! v L ?4.00, pnoll
vk %22^, kolme kk. $1.50 ja yksi
76c. . \
Yhdysvaltoihin ja Soomeen, yksi
$5.60, pooli vL «8.00 ja kolme
Ä $U6. . -
Tilauksia, Joita el eeutaa raha, el
talla lähettämään,.pjsM-fifJiSiniesten
Joilla on takaukset
Vapauden konttori Ja toimltn» on
|g)ej|^^ Building, Lome St, Pohe-pSstiosote:
Box 69, Sudböry, Ont
;JoB ette milloin tahansa saa vas»,
fenuta ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakos
audelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella faiinellä.
J . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Registered at t|je Post pffice De­partment,
Ottawa, as second dass
urntter.
f ekuiikan kehilys ja te
::reserri-:;;i^:
armeija
/^pitalistisen tuotannon keskitty-nisen
ja tekniikan kehityksen seu-
Tauksena :lisääntyvät työväenluokan
onnettomuudet läoninkertaisesti. Sen
sijaan siis, että tehokkaamman tuo-
'.tantotavan ja tekniikan korkemnmal
Ie kehittymisen pitäisi lisätä yleistä
hyvinvointia ja vapauttaa työläisiä
raskaista ruumiillisista ponnistuksis­ta,
lyhentää työpäivää jne., muuttuu
teknillinen, edistys kapitalistisessa yh
leiskunnassa, jossa se on asetettu pai
velemaan koko ihmiskunnan hyödyt ,
tamisen sijasta voiton lisääntymistä ^^"^^ työväenluokan
pääomalle, työläisille kiroukseksi, syn
nyttäen suunnatonta työttömyyttä ja
kurjuutta proletariaatille. Samalla
Itnin uuden koneen Ja paremman työ
menetelmän kfiytäntöönottö merkit-see
suurta edistystä tuotanntotavas-sa,
merkitse se uusille työläisjoukoil­le
'«viimeisen tilin» saantia.
Mutta samalla kuin tekniikap kehi­tys
kapitalistisen tuotantotavan valli­tessa
vaikuttaa kiröukselllsesti suora
aaisestit varsinaisen palkkatyöväestön
££emsan, sihauttaa ee jstkuvsEtJ mssx
ta njBUtosta yhteisinnnalJijten väljr
kerrosterikin ajemaaa, tehden heistä
raitäiin omistamattomia palkkatyöläi
giä. Suurkapitaliisiin kehitys ja tuo-tentolaitoiten
ketkJttyminen ja rik­kauksien
kasaantuminen yhä hsrvem.
piin ja harvempiin käsiin muuttaa alia
omaan suuria keskiluo^kalaiskerrok
eia varxinaisiksi palkkatyöläisiksi;
Koakur«in tehneet pienet ja jopa
keskivarakkaat liikkeenharjoittajat,
kauppiaat, talonpojat, "itsenäiset am­matin
harjoittajat, kaikki ainekset
joutuvat yhtenään sysätyksi suurkaa!
talismin jalkoihin — valtavaan palk-katvöläist^
n luokkaan mitään omista
alattomina proletaareina.
. Tämä kcskilnokkalaisten ja muiden
välikerrosainesten alituinen köyhtv-minen
aiheuttaa sen, että palkkatyö-laistan
lukumäärä on alinomaan suu­rempi
kuin mitä kapitalismi työvoi­mamarkkinoillaan
normaaliaikoina
(n.k. hyvänSaikanakin) tarvitsee.
Niimpä kaikissa suurissa teollisuus­maissa
nousee työttömien palkkatyö»
Iäisten lukurnäärä n.k. «hyvänäkin
aikana» satoihin tuhansiin, jopa mil-jophliri.
Tämä on sellainen tvövSen.
luokan osa, jota Marx kutaui «teol­lisuuden
reserviarmeijaksi», r Kuta
suurempi tämä teollisuuden reservi-armeija
on sitä onnellisemmassa ase­massa
riistäjät ovat, koska he Voivat
alituisesti näiden reserviläisten olles­sa
tehtaitten porteilla, kaivosaukoilla
ja manalla työpajain edessä työvoi-miaan
tarjoomassa, pitää työssä ole­via
työläisiä nöyryytetvssä ja riippu­vaisessa
asemassa, polkea palkkoja,
teettää pitkää työpäivää, pitää yllä
mitä kehnoimmat:työsuhteet; sanalla
sanoen: pusertaa työläisistä yhä run­saammin
voittoa. Näin siis kapitalis­min
Vallitessa tekniikan kehitys, tuo­tantolaitosten
keskittyminen ja yleen
sä parannetut työmenetelmät, vaikut­tavat
työväenluokan asemaan: teisis-ta
työläisistä pääoma pusertaa koneit
ten avulla yhä enemmän,kultaa, toi­set
lieiittöän työttöminä ja nälkäisi­nä
kaduHe. Mutta näitten kaduille
heitettyjen nälkäisten työliiisten avul
la ruoskitaan tyOsiJä olevia työläisiä,
jotta heidät voitalsb tdidä- yhä alis-tuvaisemmiksi
suuremmalle Ja suu­remmalle
riistolle Ja fiorrolle.
Naisten Ja lasten 4yö, joka on tek­niikan
kehityksen kiinteä seuralai­nen,
on vielä omiaan suunnattomas­ti
lisäämään teollisuuden reserviar-meijaa
ja samalla kurjistamaan työ­väenluokan
asemaa yleensä. Mutta
jos pääoma kykenee polkemaan nais-ja
lapsityön avulla työläismiesten pai
kat kyllin alhaiselle tasolle, el se häi-källe
sysätä n«<iBlflkaan ulos tehtais-taari.
-
Näin normaalisenkin'. kapitalistisen
tuotannon aikakaudella lisääntyy teol
lisuuden res^rviarmeija jatkuvasti.
Markkinajn läyttäessä ja teoilisuusi)u
lain vallitessa, kuten juuri parhail-t
i ./i^cBtasejsuBtta, josta muödcs-tuu
suoranaisesti yhteiskunnallisten
pahe^tten uhri ja joka elää kapitalisti
sen yhteiskuntaelämän kaivamissa li
kalätäkölfsä ja lopulta vaipuu niihin,
aiheuttaa tämä tuotantotekniikan ke
htiykeen luoma jättillls^äinen pro­nssi
tavattoman euurmerkitykcellis-tä
aseman tasaantumitta ja etujen
yhtäläistyttlmistä yhteiskunnah a-'
leöipien luokkien keskuksessa) Am­matti-
ja ammatittomat työläiset ja
niiden mukana entiset keskiluokka-
Iäiset, tultuaan sysätyiksi työttömäin
armeijaa tuntevat yhtäläisesti 4api-talistisen
jäijestelmän säälimättömän
kirouksen ja sorron/ He tuntevat, et
tei heillä ole enään mitään menetettä
v i s ^ Ivaan Icaikki voitettavissa./Tä­mä
synnyUää heissä Vallankuniöuksel
lisen miellaian'ja voimakkaan taiste-luhalun.
Ja sikäli kuin selvä luok­katietoisuus
saa heidän keskuudes­saan
jalansijaa, ja työväen luokka­taistelua
johtavat järjestöt pää^vät
vaikuttamaan näihin aineksiin,, moo
dostuu niistä työväen vallankumquk
seliisten' taisteluja sotureita.'Täliä
asteedla muodostuu Icapitalistlsen tno-tantoitavan
luomasta teollisuuden y4-
raväestä, jota kapitalismi on käyttä­nyt
työväenluokkaa vastaan ruoska­na,
v&tM itse kapitalisteille. Se ei
enään esiinny armeliaisuutta kerjää­vänä
eikä toisten työläisten palkko­jen
polkijana, vaan itse kapitalismia
uhmaavana taistelujoukkona.
nemmistS— teollisuusmaissa miljoo­naiset
palkkatyöläiset teollisuuden
reserviarmeijaan ja vieläpä heidän
mukanaan lukemattomat hävinneet
kauppiaat, itsenäiset ammatin harjoit
tojat, tiluksensa menettäneet maan­viljelijät,
jopa monet kapitalistitkin
omaisuutensa' menettäneinä, työnne­tään
keppikerjäläisinä työttömien tyÖ
Iäisten armeijaan. /
Joskin teollisuuden varaarmeijassa
jatkuva kurjuudessa eläminen synnyt
tää osassa tjsöväenluokkaa äärimmäis
RikoUisimtta synnyttä-vä
yhteiskunta
Kaikissa kapitalvstisissa maissa on
rikosaalto nousemassa hui^jaa vauh­tia
iiuippuansa, kohdenJ fKapitalisti-set
sanomalehdet ovat kärkkäitä lei­maamaan
rikoksiin vaipuneita ,täydel-lisiksi
yhteikunnan hylki joiksi^ paho­laistakin
pahemmaksi, joihin nähden
on asetettava, lain ankarin määräys
käytäntöön, fi.o. Jcytkettävä rikok­siin
syylliset järjestelmän kehittä­miin
vankilahelvetteihin. Poliisivoi­man
lisäystä huudetaan yhdestä BUUS
ta, ainoana lääkkeenä rikollisuuden
Jiävjttiäinisellet Uskovat. fikolllstta*
den lakkaavan, ta! ainakin vähene­vän
sikäli kuin yhä useampia ja use­ampia
rikoksellisia spdaan kytket^ä
vankilan synkkien muurien sisälle, mi
tä ankarimmilia tuomioilla. Poliisi­voiman
lisäämistä yllyttävä ulvonta
on tuottanutkin tuloksia. Kaikkialla
näytään pyrkivän sen lisäämiseen ja
sen ylläpitämisestä johtuvat kulun­git
asetetaan entisestään raskaasti
verotettujen työläisten kannetta
vaksi. -^1,^
On turhaa luottaa siihen, että kapi­talistiset
lehdet rikollisia syyttäes-sään
ja tuomioistuimet rikollisia tuo­mitessaan
lähtisivät asioita käsittele­mään
silmällä pitäen sitä pohjaa,; min
kä perusteella suuri osa rikoksista
syntyy ja tehdään. Tuomiot mätki­tään
yksinkertaisesti tehdyn rikoksen
perusteella, olkoonpa rikoksen tekoon
ollut aiheuttamassa erikoisen pakoit-tavat
syyt eli ei. Useissa tapauksis­sa
ei haluta kuullakaan, onko syy,
jonka perusteella rikos on tapahtunut
on ollut sellaiseen suorastaan pakoitta
va .Varsinkin varkauksiin johtavat
syyt useimmissa tapauksissa ovat joh
tuneet seikoista^ joita voidaan täy­dellä
syyllä sanoa pakoittaviksi. Suu
rin määrä tämänluontoisia rikoksia
>» * w «* -»^A—^
tehdäia jsuri niitten yfeteisJrojiMB jä
eente» teholta, jotka llr}tsU:\vrÄ on
painanut mitä suariropaan puatteee-seen
ja Icurjauten. Ihmisen itsesäi-
Jytysvaisto hädän hetkellä p^nee jos
kusMyttämään keinoa, jota hSn
muussa tapauksessa ei tekisi. :
/ jiaikkialla nykyään vallitseva iyot.
tSmyya on omiaan lisäämään rikolli.
suutta. Annettakoon työläisten ieh-dä
työtä ja taattakoon hefllle työs­tään
sellainen palkka, jolla voi edes
siedettävästi elää, ja elättää perhet­tään
niin rikollisuuskin tuntuvasti vä
henee, vaikkakaan se ei lopu, ennen­kö
rikoksia synnyttävä järjestelmä
marskantuu.
On hyvinkin ' useassa tapauksessa
osoittautunut paikkansa, pitämättö-mälm
väite,?-että vanki W^
kidn^aitoteet b^t^^otniaay; kuolet-tamaaa
riköllisutitta; t PäinvaÄoin
voidaan todeta, Ittä ankarinkin rikol
lisen rankaisu on iangaisttis ajan kär
sittyä^ johdattanut lieiilald^
tiellei\;*'^/-'''V'-^'-'--','"^''^:%^^^ '
Jlflkettäin; saipnne lukea kapitalis­tisista
lehdistä, mitenkä kaksi Torpn-tossa
apteek^riii mafhaai^^ (joka
murha tehtiih fystötarkoituksessa)
syytettyä ja sittemmin kuolemaan
tuomittua miestä hirtettiin. Kumpa
nenkin heistä vakuutti syyttömyyti
tään, mutta todetinäköisesti toinen
heistä murhan oli tehnyt 'Näidenkin-mieSten
väitetään olleen työttömänä
ja mikäli heidän. Jos nyt sanoisimme
entistä mainettaan tunnettiin, oli se
ollut puhdas ja' rikoksista vapaa^
Työttömyys pani heidät etsimään kei
noa elämänsä ylläpitämiseksi ja kun
muuta menettelyä ei näyttänyt ole­van,
turvautuivat he ottamaan sieltä
missä luulivat olevan Ja helpommin
saavansa. lihtiessään retkelle, Jo1ca
sitten' päättyi onnettomalla apteekkai,
rin mnrhalIa,^oh tuskinjuultavaa, et»
tä heidän edeltä päin suunnittelema
tarkotuksensa oli surmata apteekkari.
Mutta vaikka 'nyt niinkin olisi, että
suunnitelma oli edeltäpäin tehty, oli
siinä toimittu itsepuolustusväistossa,
vaikkakaanikapitalistinen järjestelmä
kaikkine laitoksineen ei siedä sellai­sesta
vaistosta puhuttavankaan. Jos'
rikonseiitekijä on alempaan luokkaan
kuuluva, saa hän tavallisesti ankaram
man tuomien osakseen. Jos taas pa­remmassa
yhteiskunnallisessa ase­massa
oTeva teke esim. varkauden tai
kähveltää suuria summia jonkun kor
issMoUlscbdet elämiseen Ja.fisman-laiset
oikeudet kaikkeen, toinen halu
aisi riistää toisen omaisuutta. Vaan
kapitalistisen järjestelmän hävittämi
nen lopettaa ilkollisuudep. \
Eivät nMMmM
imitiän
- Sa«- alla kuin liikeelämäsEä on y»
IeeA;rä ollut herpaannusta Ja sangen
vakavaakin sairautta, jokia luönhöH-sestikin
oa jossain määrin pysäyttä­nyt
sitä kuitavirran Juoksua, mitä
työläiset sotavuosina Ja sen jälkeisi­nä
aikoina ovat o>rjamylIyissä jauha­neet
kapitalistiselle teoUisuusorigargi
alle, ei voittoosingotikuitenkaan l ä ­heskään
ole lakanneet pääomanomis-tajille
virtaamasta. Pohjois-Ontarion
kaivöskomppaniain tilit nimittäin o-sottavt,
että nämäkulta-Jä hopea­kaivosten
orjat ovat Jauhaneet her­roilleen
täinän vuoden eiisimäisen
kuuden kuukauden ajalla ?3'250;ÖÖiJ
dividentteiaä. Siis keskimi^rih $540^
833 jokainen kurfcausi. Yksin Pop-cupinen
kaivoskämpikkö, joka, riime
vuonna jakoi voittaasinkojä f 3,179>
459, on jakanut tämän Vuoden
ensimäisen kuuden kuukauden a-jälla
$ 2 , 1 7 5 Ä Ja yhteensä ok-ko
olemassaolonsa ajalla tuon huit
-Koime hopeakaivosta, Nipissing,
Kerr Lake ja Coaiagas ovat jakaneet
dividenttejä y$l,03Ö,000 ensimäisen
kuuden kuukaudea ajalla-tänä vuon­aa.'
• • ' \ ; • • •
Rikastuvat siis muutamat henkilöt
tällaisena suunnattoman köyhyyden
aikanakin, ei muutamilla kymppitaa-loilla
tai sadoilla, miljoonin d^l
larem.V^,:j:lA;;;^^ MCT-J^^T •
' Pöhj'oifr<)hiärioh' raiatajat^
^ä^han päitä ypitto^^
suuffiöiital:Ja/kui%ldn iiionet'teistä
ja mutialla työttömäin armeijoissa o-leylsta"
työjäistovereistanne pitävät
teitä «onnellisina» kun saatte olla
töissä tällaisena työttömänä aikana.
Pörs3ilehtien<'tietojen mukaan tuotan
toa Pohjois-Ontariossa tullaan yhä
lisäämään lähiaikoina, Jotta työläiset
saisivat jauhaa lisää miljooneja kai-vospohatpille.
Pohijois^ntarion kul­ta-
Ja hopeakämpiköt ovatkin'^ alka­neet
saada suurta huomiota Wall
Streetin, j Montrealin ja Toronton
pörssikuninkaitten keskuudessa. Kai-poratsionin
tei^ pankin varoja, vojjVososakkeita myydään ^ varsin hyvistä
daan hänet päästää mitättömällä
rangaistuksella Ja käypä useasti ;iiiif
kin, että pääs^ jutusta kuin koira
veräjästä.' Parempiosaisia on rikok­sissakin
avustamassa raha, mutta kSy
hän, joka: itsesäilytysvaistossaan te­kee
rikoksen on kärsittävä "tekonsa
seuraus, olkoonpa se sitten mikä ta­hansa.
Suurrosvot ;a suurrikokselliset jcä-velevät
vapaana, niitä ei vangita,
vaikka he Jokainen päivä rosvoavat
työväenluokkaa minkä ehtivät. Mut­ta
ne ovaitkin niitä miehiä, jotka pi­tävät
valtiollisia ohjaksia käsissään
ja jotka laativat ryöstämistarkotuk-siaan
suojelevia lakeja. Kun kerran
yhteiskunta • synnyttää rikoksia, niin
mitenkä silloin 'voidaan puhua, että
niitä voitaisin vähentää lisäämällä po-liisiarmeijoita.
Yhteiskunnan muut>
taminen sellaiseksi, että sen turvissa
jokainen saa riittävän toimeentulon
ja välttämättömät elämän-tarpeet, on
ainoa' ^ino rikoksien lopettamisek­si.
Onhan mieletöntä uskoa^ttä yh­teiskunnassa,
jossa kaikillaan samat
- UHETySKUI.UT OVAT SEliSAAVAT:
i 40c. lähetyksistä alle 130.00; 50c lähetyksistä 83n_«.« I lähetyksistä $40.00-960.00; 75c lähetyksistä 860 0(U.H?' ^
s 1100.00 25c. Jokaiselta alkavalta sadata lisää. '^""-SJ. Q
I iniidysvaltalnra^
i Päivän
s Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tor. A. T Hill 1 7 ,'
S fair Avenue. ^%j
I irm)YSyALTi#' RAHAA OSTETAAN
s me
S me
Nähtyämme miten huonon vaihtoarvon useat paikifeariaTRt
me alkaneet "ostamaan Yhdysvaltain rahaai. tjoiäir. sanoar MIS''"'
me Yhdysvaltain'rahaa Canadan PahaksT. .Smaen r a i a k i i S l
keemme yhteydesä olemme tilaisundessa maksamaan v l e m c^
kean vaihtokurssin. Kirjeellisnn tferfustermBiir, koskeva «i,»-!
vaihtoa, vastataan nopeasti. , '
Välitämme xahaa ympäri maailman
Olemme juuri saaneet järjestettyä asiat niin että voimme väite-'
rahaa, Europan, Aasian, Afrikan, Australian ja Etele AuiPriV
maihin. Tästä asiasta voitte ilmottaa vieraskielisille tuttaviDraT
S Kurssimme on aina päivän korkein.
VAPAUS.
?iiiiiinininiiinliiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiNii)|{,
Jiiiiiiiiiiiiiimimiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiininiiiiiiiiiiiiiiiiin^^^^^^^^^^
hinnoista, sillä onhan rahapohatoil-la,
niihin rahansa sijoittamalla tilai­suus
kiskoa kaivosorjain selkänahas­ta
uusia miljooneja^ y
, Mutta nämä miljoonat voitto-osin­got
eivät tyydytä ahnaita :kapitalisr
teja, kuten nälkäiset sudet he halua­vat
yhä lisää — lisää voittoja. Siksi
he pyrkivät- alinomaan lisäämään työ
Iäisten riistämisen määrää, vaatien y-hä
ankarampaa raadantaa ja yhä
kehnoimmilla palköilttu Ja kapitalisti-lehdet'auttavat
mielinkielin suurriis-täjiä
tässä:palkkojen alentamiskysy-myksessä,
/ alinomaan hyökkäämällä
työläisten kimppuun, jotka: panevat
köyhät kapitalistirievut niin lujille,
vaatimalla isuhteettomia palkkoja».
Nämä pörssikuninkaitten asiiaa aja­vat
hfadc^, joita kaikki porvarilehdet
ovat,' eivät kiiitenkaan milloinkaan
tee pienintäkään huomautusta niistä
miljoonaisista voitto-oslngöista, joi­ta
riistäjät pusertavat työliäaten töit­ten
tuloksista. Kapitalistit ovat hei­dän
mielestään perinnöllisesti oikeu­tettuja
kaikkiin rikkauksiin mitä yh-
: Meillä on pienempi varasto myytävänä Wni. Riston kirjoittama'
romaania, Kaivannosta Hautaan. Kirja, joka käsittää lälies koIoNJ
sataa sivua, on muutamissa suhteissa hyvinkin mielenkiintoinen jt j
ylensä se on jännittävällä tavalla kirjotettu. Kirjan hinta laajasti I
koosta huolimatta on ainoastaan $1.00. Tilatkaa osoitella:
I Box 69,
VAPAUS,
Sndbnry, Ont i
7iiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii|iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii III iiiiiiiiiiiiiii
teiskunta kykenee luomaan, työläiset
heidän mielestään saavat olla onnel­lisia,
kunhan. saavat luvan kiduttaa
itsensä kaivantojen, tehtaitten' ja
muitten orjamyllyjen pimeissä, i l -
mättomissa ja likaisissa komeroissa.
Neuvosto-Venäjän
kauppasuhteet
Tällä otsakkeella kirjoittaa Vienin
<Rote Fahhe» asiasta seuraavaa:
«Kaikissa maissa, jotka joko, ovat
jo ryhtyneet neuvotteluihin Neuvos­to-
Venäjän kanssa tevaranvaihdosta
tai aikovat sen tehdä, on ilman niuu
ta otaksuttavaa, etteivät he toivx) stih
teita Venäjän kanssa pelkästä- «rak­kaudesta
» bolshevismiin tai että hei­dän
mielenkiintoansa herättäisi saa­da
Neuvosto-Venäjän kansantalous
jälleen jaloilleen, vaan yksinoi
siitä syystä he toivovat kaupp^i
teitten aloittamista Neuvosto-Vf
dellensa vältämättömän nenriddK
een ja saadakseen mahdol!L»iicfe
Venäjän ehtymä^ömien raaka-iQ
lähteitten käyttöön.
Se on kaikkien kapitalisi''^
maitten peruspsinsiippinä; saada B
nekkialue kasaantuneille tai
rastoille j a korvauksena niistä
da raaka-aineita,, kuten panta, n;
taa, kuparia, pfetroleumia jne..
Kun me yli koko kaphalisfti
mäilman levinnyttä talouspnlaa
joonine tyytyraättömine ja
heitettyine työttömineen katseli
puhtaasti poliittiselta kannalta,
meidän ehdottomasti asetettara
symys: onko Neuvösto-Venäjän
hetkellä, jolloin tämä vaikeamai
pula ehdottomasti tulee joW
kapialismin kukistumiseen, y
sä antauduttava kanppasuhtekiin t
T > • (Jatkoa Ntroon 76)
Suurena oli työväenluokka noussut Yhtä suurem
na se myös laski asenesa, aavistamatta minkälaisten
villipetojen kanssa se oli tekemisessä.
Nähkää vain mitä testamenttinaan kirjoitti sen
yhtäsuuri ja hyväuskoinen ystävä, joka jo niin mo­nesti
on saanut kuvauksessamme sananvuoron, niin,.
mitä kirjoitti hän pää-äänenkannattajamme viime
numerossa juuri kun, kaikki oli luhistumaisillaan,
ja vähää ennen kun hän i t ^ sai hengellään mak­eaa
kilvoituksena kunnialla kestäneen rakkautensa
työväenluokkaan. Tässä hänen joutsenenlaulussaan
ilmenee niin selkeänä sen Suomen työväenluokan,
käsitys^ Jonka silloin oli alistuttava välttämättömän
pakon edessä, Ja senkin^ joka eittemmmin Manner,
helmin ja Svinhufvudin koulussa kuitenkin oppi
syvemmin oivaltamaan väkivallan autuaaksi teke­vän
opin.
. Näfn kirjoitti tuo aseeton sankari marttyyrikno-lemansa
kynnyksellä:
0II9IN VOIMIN.
Kun ikaikki tiet päättyvät, täy^y ajatella mat-
Jcan jatkamista. Kun illan tuntu ennustaa yön tu-
Joa täytyy ryhtyä järjestelemään huomispäivän elä­m
ä ä ja töitä. Raskaimman yön aikana, suurimplen-kaan
onnettomuuksien hetkillä «1 saa antaa epätoi­von
hipiä mieleen hetkeksikään, vaan mitä pimeäm-pi
on yösydän, mitä syvempi uhka ja onnettomuus,
eitä' uhkaavammin on vaeltajan nostettava päänsä
pystyyn. Joka niin tekee se ei sorru, häviä; Tule­vien
päivien suurin elinvoima voidaan koota Juuri
sinä hetkenä, jolloin kaikki näyttää ulkopuolelta
hajoavanvja häviävän. Se elinvoima voidaan niinä
kovina hetkinä keota^^ten, että häviön, onnetto­muuksien
ja kaiken hajoamisen keskellä seistään, ei
ainoastaan tyyninä, vaan uhmaavinkin, mielessä yk­si
ainoa rohkea päätös: Teiden, jotka nyt näyttä-vät
päättyvän, täytyy itse asiassa vasta alkaa, pai­non,
joki\nyt aikoo iäksi laskea, täytyy nyt itse asi­assa
nousta. Joka sillä lujalla mielellä seisoo onnet
tomuuksien keskellä, hän ei koskaan seiso kao-
\
ieniänsä edessä, hänen tiensä, teittensä lopjpn ön
niiden alku. Jo yö hänen yllänsä on vain kiiruhtaen
ohi kulkeva rientolainen.
Tätä lujaa rohkeutta uskoa tarvitsee näinä päi-vinä
Suomen työväenluokka. En tarkoita sitä mui­naisen
taikauskoisen ajan uskoa tähtiin ja J(bhta-lolhin,
vaan uskoa omaan itseensä, luottamusta 0-
miin voimiinsa. Ainoastaaq se usko, usko omaan
iteeensä kestää ja on turva ja tuki. Kalkki muut'
uskot särkyvät Tähtiin uskojan apu on, liika etäi-'^
Qen Ja joka uskoo kohtaloonsa eikä itsensä, hän
Jättää kohtalonsa tuuliajolle. Mailmassa ei ole
muuta auttajaa kuin: oma' käsi. Mailmassa täytyy
kaikki tiet kulkea oniin voimin. Se tie, jota ei voida
kulkea omin voimin,'jää aina kulkematta.
Ja niin toivottavaa kuin olisikin, että n .s. sivis­tynyt
aines ymniäftäisikärsivtotyöväeijtöh hätää
ja sydäntä, niin toivottavaa kuin se qlisikin, että se
sivistynyt aines yhdistäisi kohtalonsa työväestön
kohtaloihin, nousisi sen noustessa, kaatuisi sen kaa­tuessa,
niin sittenkin on ;^Öväestön ainoa apu ja
voima ainoastaan omassa itsessänsä. Mikä ei öle
työväkeä itaeään, se on siitä irrallaan. Ne irralliset
pysyvät kyllä sen työväen luona kan päivä ^istaa
ja perhoset lentelevät kakissa, matta jo yöa tulo
saa ne värisemään. Ja kun elämän koko koVuusas-tttu
työväen eteen, niin ne karisevat pois. Niillä ei
ole. voimaa kaatua yhdessä, alistua, jakaa kohtalot
erehdyksissäkia, seisoa jokaisea harhaaskeleeasa-kin
takana käsiään pesemättä.^ s
Omia voimin'---siinä siis Suomen: työväestön
Eunrin Ja pernstavln tunussana niitö tulevia äik&ja
varten, jolloin jo elämä on puhdistettu nykyhetken
tapahtamista ja voidaan lähteä matkaa jatkamaan.
Aii^oastaan oma käsi on elätnässä se ^s^väi Joka
el euarenkaaa Mdän hetkenä petä* Ainoastaan oma
käsi on se käsi, joka ei erehdsksissl ^ onn^^
maaksieanhatessa pesumaljaa etsi. -Mutta samalla
kun Suomea työväenluokka karistaa itsestäfi^sä pois
irraniset4ikanat, sikäli on sen työväenluokan entis­tä
lujemmin kikoonnuttava yhdeksi. Sen luokan
täytyy nousta yhtenä kokonaisuutena astua, jokai­sen
harha-askeleensa taakse. Sen joukossa ei saa
missään vaiheissa olla ainoatakaan käsiensä pesi­jää,
sillä semmoinen on petturi. Koetelemuksen-lietkinä
etsität vesimaljasta pelastusta-ainoastaan-•
ne-raukat, joiden sisSUisenärikkautena ovat ruume-het
ja akäiiat Vesimalja 6li pieni jä ainoasfean
pieni mahtuu pienstä pelastusta eteimään.
Niin. Siihen pienoiseen vesimaljaan hukkumaan
ei saa lähteä Suomen työväenluokka nyt, ei kos­kaan,
jos se tahtoo elää ja niusta yläpuolelle ereh-dyksiensäkin.
Ehkä Joku yksityinen siihen vesitilk-kaan
hukuttautuulgn, niin koko luokan täytyy sitte-kin
sitä yhtenäisempänä Joukkona lähteä pois vesi­pisaran
ääMsfö, marssia uljaM^ kul­kijana
suuria ipäämääriäh^ kohti. Kariskoot pois
heikot. Hukuttautukoot vesipuroon ne, jotka vesi.
maljasta pelastustansa ja pienitä henkeänsä etsivät
Se on vain joukolle voimaa, sillä se karistaa pois
sairaat ainieet Omat voimat vain silloin puhdis­tautuvat
Ja Voimanhan täytyy olla tervettä sillä, jo­ka
ei kule kerjäläiskyydilläi vaari omin voimin.
Omin voiminhan flitä työväestö astuu senkin
askeleen, joka on mnoidostanut viimeisten auurien
kuukausien sisällön. Sannia niille maatamille. Jot­ka
eivät varsinaisesti kaula työväen luokkajui, mat­ta
jotka kuitenkin Jal^^
knn epätoivoinen IcMsa näK olevansa pakoitetta
hakemaaa pelästastarisa äSriimriämDä keinoilla.
EMäpä moni nfe«ii M n naö ja tajusi, raita «n
talossa, mutta'on )olida1(IJsta^t^^ ettärhfe «Jval
sittenkään erottaneet kohtaloansa epätoivoisen työ-läisluokan
Icohtalosta, jopa asettuivat s i H e n l ^ ^
le paikalle, Jo^ pii paistu alfii^ kaikki. Omin
voimin on tyÖväe^tV ätettdva taais uusi t i e t^ siitä,
missä erttiset pölöt loppuvat Omin vdiniin ori -sen
jaksettava olla t^tyn^föin kurikin i^lv^^^^
^insa ja "riennetöivä •huomerina etenpain. Sen on
nyt kaadettava maahan kaikki •Vesihialjä^ ja etsitä
tävä taaskin uatta tiet^ omasta voimastansa eikä
pelastusta käsiensä pesjjto vesipisarasta. Mitkä
nepSiriia&ät6\^t, joita kohti tulee
•A?aeltamaM, -siöhän « tarvitse: tässä selostella Ja
varmaa ori; että^n:äk£^a-IUo1^ätietoinen ^öläinen
et tule Saarijärven I^Von-rikoUiselkri
polvistumaan, syömään tässä maassa pettuleipää
sen rikkaan luokan edessä, joka elämänsä joutilai­suudessa
runoilee tuon,samaisen polvistujan rikol­lista
nö3?r3?yttä, itse eläen sen hartioilla herkkujen
höyryssä:' "Sert Saarijärven Paiavon rikollinen näy-ryys
on oman luokan pettämistä, sen mielen paina­mista
pettuleivän ääreen, työläisluokan nujertamis­ta
polvilleen roiston eteön. Saarijärven Paavot^at
nntä sairaloisia lisäkkeitä, jotka omistava luokka
on kavalasti istuttanut työläisruumiiseen turmele­maan
sen luokan terveyden. Ne Paavot edustavat
nöyrän orjan henkeä, eivät sen työläisluokan stiur-ta
ja vapaata henkeä, joka tiet<Jisena Joukkona kul-kee
omin voimin. Jos työväenluokka aikoo vapau­tua,
se saa ottaa esikuvakseen rikollisen nöyriä, ma­televia
orjia ja niiden sorrosta tartuttavaa henkeä,
vaan se vapaan miehen luja henki, joka kaiken sor-tuesjÄkin
Uskaltaa katsoa etenpäm Jtf jo5ta ei etsr
voimaa kuivista kerjäläissauvoista, vaan ehtymäV:
tömistä omista voimista.
V ''^n o? kysymys työväenluokan vapaxK
tamisestei niin on samalla kysymys maastaldn kuin
dhäonneHisesta pettulei^tä, johon tyytyvät Saa­rijärven
P'aavot Työväenluokkafein on aina j a kaik
HaHa tavitta henkisestikin p ^ t t u l e lÄ j a ; Juuri
siita^haönosta ravinnosta ori johttin^t sen luokan
Btnrin^ heikkous siinä «ouressä •yapaatumiitairte^
Tass», johoa ee oa astanat; Työväen luokan asiaa
ei närt lopullisesti ratkaista -ruummiaiisöla vaan
ienkisillä voimilla, Käsivawen -voiflffi bn i^infi tyos^
ÄT[iika tehoton, te on lyölaBlBdkari aina muistotta-
;va. vKun nyt siis varibat iölttlevitlyvät i i n s i^
teiksi, on Suomen tyÖtÄerilUoltan "IShJettäVä
töttamaajn niitä liörikislä •Voimiansa - ^ r i t ^ s u ^
xnallä tarmolla. Se ei isaa enää-h
alalla tyytyä niilun 'häihit{|iattiBm'iin katiran äkanoi-hin,
J o i ^ sille on tähän risti pnitstayaiaölckaviskel.
lyt Sen on tartuttiiva om^ 'isoön ielpäai»,
kartutettava voimani^tuiläksieealierik&esti niin voi
ihakkaaksi, että kykenee sriöriri^iriiaan riiata Jake-mattomista
saarista -tehtävistä, j'ötka tuleva sosia-
ItsoituaUt yhteiskarita sea' laokaahartiöiile säilyttää
Hmaa sitä henkistä voiiöfta tulee,k&ivarrerikin;voi-ma
oleriiaan tehotori.: Se^Ieinsi^so^
kunta tuhansine vaatlnäiksineäsa on mutlqkas laitos:
vaatii hoitajaltaan paljon henkistä teVaraa. ^Se
sosialistinen yhteiskunta'tulee ainoastaan henkises­ti
rikkaan luo, sillä henkisesti i^yhän^qnajassa sillä
ei tulisi olemaan pitkäaikaista asuinsijaa. Asioita
on katsottava rohkeasti 'äimästä silmään, muutoin -
joudutaan itsepetoksen tuhoisille poluille. Ja työ­väenluokkaa
on jp kylliksi pettänyt nerokkaiden
armoton mailma, ei sen-siis tarvitsie enää lähteä itse
itseänsä pettämään. Sen; luokan on' ennenkaikkea
koottava niitä henkisiä rikkauksia, joiden
se jaksaa kulkea omin voimin.
Omin voimin. Aina vaan omfn voimin,
kerjäläissauyat! Kauas vaivafssauvat ja joni
jen viheliäiset ja myrkyliset almut! Säpälein
ki kerjäläiskelkat ja omat sukset uljaasti ja"^
Sillä missä oriia voima lakkaa, siinä alkaa tuo'
ja hauta. Silloinkin kun kaikki näyttää
iäviäväri. ja hajoavan, kun hauta näyttää
van Joka taholta, on tartuttava rohkeasti kiina s
noastaan omaan apuun. Jos sen snn:
hädän hetkeHlä vieras »tarjoisi' apuansa, ei imta
ma, vaan ylväs almun anteja, on hänelle Ia
lyhyt Ja; kaiva: pois luotamme! Sillä kerj;
ei k(»kaan ole voitu luoda, ef voida koskaan
mitään. Kerjäläissauva on kuivunut pun,
koskaan puhkea ainoatakaan vihreätä lebtei "
kerjailäiESatrva on yhteiskunnallisen rikoksen jii
raudenikammottava tuote, rikkaan hokaa
lahja iiisitetylle^t^^^ ja jos naitajsi
Jotain tarpeetonta ja väärää, niin ose joi"
jäläissaova. •
Miten HeKn, Ajat ovat raskaat TonnM
i ItseKSnl Matta kaikesta huolimatta on "
TakennettaVa eläriiää.., Köyhyyden ja
den ajatnskiB oa lyötävä miehekkäästi pos _
.ja sitä makaa kala kam mennyt kiitää vn»»
tia 'häviötänsä koh Ja sekasorto rieina^
s i t ä M a kM oa sen kaikeirKedcellä
xröhnintartJBttova kiinni aateen elämään M*
•ien v o i kaikki riyt.ve&oittaa. Tuhon, lou^»
.tessäkin ori työväea Inokan » J * * * ^ .^
itohtaloasa;omiUe hartioillensa, J ^ ^ T ^
%e kohtalot^lieaevätKn. Elämän a^le«'J.^
kaan se. Joka kalkee omin voimin. Hau
ei ole Tmolemaa alle, joka. uskaltaa ,
Stsens^^^paakset^öi^vät nyt .
:mallaan. Niiden kaikua ei jakseta 1 ^ ^
oman eläriiänsä kohtalonsa herrana ^ ^ . ^ ^^
sekasorron suurella heÖEellä Suomea i ^ - ^ ,
•ka, jos « e vaan tahtoo uskoa, omaan 1"=^
. kea. Ja elää omin voimin.
Sinä tunnussana. Aina, —- -^22
.heissä omin voimin. Ainoastaan sen vo
on työväenluokalle taatttt talevais»^
elämä. . . •jjstieit^l