1921-08-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
II li i i s e a i i Ä n B S t t a j a , iteestyF SOÖOB* Oat, Joka tästai, torstai ja IkiBSiitaif • • '•• •' H. PUBO. 3. W. SLUP. ^Td^tova toumtt85& ToiisitO££ibtem VAPAUS . Tie only organ of Finnish Work. m in Canada. Pablifihed in Sud-bary, Ont, evcry Tnesday, Thoreday CBd Saturday. ÄdvertMnif »tcs 50e My eol. iBcli.' Minimam charge for «ngie ffflBeitiOn 76e. Diseoont i>n:«tondmg aäveräsenjeat' The Vapana is the i>sit sdvertising medium among the .Fisoisb People lo Oanads;^ Ilaotushinta 50c palstatnumalta. «-Alin hinta bertaOmotukeesta 75c. —KooleraanilmotutoJt $2.00 (muifl. lövärsyiatä SOc kultakin liaakrf). — Sihlaus» ja aviof. Omot ahn hinta 22.00, nimenmuntoailm. ^ (muuten löin avioliittoUmotuöten ThtcydeMä S2.O0 kerta. — Aviocroflm. %2M ierta (2 kertaa 93.00..... Synörma-flo. %2M kerta. *~ Halutaan tieto-ia osoteUmotukset .?1.00 kerta (3 kertea $2.00) — Kaikista ilmotuk-dsta, joista ei ole eoiHmtista, tulep lahan seurata mukana^ . . TILAUSHINNAT: • C^adaan yks! v L ?4.00, pnoll vk %22^, kolme kk. $1.50 ja yksi 76c. . \ Yhdysvaltoihin ja Soomeen, yksi $5.60, pooli vL «8.00 ja kolme Ä $U6. . - Tilauksia, Joita el eeutaa raha, el talla lähettämään,.pjsM-fifJiSiniesten Joilla on takaukset Vapauden konttori Ja toimltn» on |g)ej|^^ Building, Lome St, Pohe-pSstiosote: Box 69, Sudböry, Ont ;JoB ette milloin tahansa saa vas», fenuta ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakos audelleen liikkeenhoitajan persoonallisella faiinellä. J . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja. Registered at t|je Post pffice Department, Ottawa, as second dass urntter. f ekuiikan kehilys ja te ::reserri-:;;i^: armeija /^pitalistisen tuotannon keskitty-nisen ja tekniikan kehityksen seu- Tauksena :lisääntyvät työväenluokan onnettomuudet läoninkertaisesti. Sen sijaan siis, että tehokkaamman tuo- '.tantotavan ja tekniikan korkemnmal Ie kehittymisen pitäisi lisätä yleistä hyvinvointia ja vapauttaa työläisiä raskaista ruumiillisista ponnistuksista, lyhentää työpäivää jne., muuttuu teknillinen, edistys kapitalistisessa yh leiskunnassa, jossa se on asetettu pai velemaan koko ihmiskunnan hyödyt , tamisen sijasta voiton lisääntymistä ^^"^^ työväenluokan pääomalle, työläisille kiroukseksi, syn nyttäen suunnatonta työttömyyttä ja kurjuutta proletariaatille. Samalla Itnin uuden koneen Ja paremman työ menetelmän kfiytäntöönottö merkit-see suurta edistystä tuotanntotavas-sa, merkitse se uusille työläisjoukoille '«viimeisen tilin» saantia. Mutta samalla kuin tekniikap kehitys kapitalistisen tuotantotavan vallitessa vaikuttaa kiröukselllsesti suora aaisestit varsinaisen palkkatyöväestön ££emsan, sihauttaa ee jstkuvsEtJ mssx ta njBUtosta yhteisinnnalJijten väljr kerrosterikin ajemaaa, tehden heistä raitäiin omistamattomia palkkatyöläi giä. Suurkapitaliisiin kehitys ja tuo-tentolaitoiten ketkJttyminen ja rikkauksien kasaantuminen yhä hsrvem. piin ja harvempiin käsiin muuttaa alia omaan suuria keskiluo^kalaiskerrok eia varxinaisiksi palkkatyöläisiksi; Koakur«in tehneet pienet ja jopa keskivarakkaat liikkeenharjoittajat, kauppiaat, talonpojat, "itsenäiset ammatin harjoittajat, kaikki ainekset joutuvat yhtenään sysätyksi suurkaa! talismin jalkoihin — valtavaan palk-katvöläist^ n luokkaan mitään omista alattomina proletaareina. . Tämä kcskilnokkalaisten ja muiden välikerrosainesten alituinen köyhtv-minen aiheuttaa sen, että palkkatyö-laistan lukumäärä on alinomaan suurempi kuin mitä kapitalismi työvoimamarkkinoillaan normaaliaikoina (n.k. hyvänSaikanakin) tarvitsee. Niimpä kaikissa suurissa teollisuusmaissa nousee työttömien palkkatyö» Iäisten lukurnäärä n.k. «hyvänäkin aikana» satoihin tuhansiin, jopa mil-jophliri. Tämä on sellainen tvövSen. luokan osa, jota Marx kutaui «teollisuuden reserviarmeijaksi», r Kuta suurempi tämä teollisuuden reservi-armeija on sitä onnellisemmassa asemassa riistäjät ovat, koska he Voivat alituisesti näiden reserviläisten ollessa tehtaitten porteilla, kaivosaukoilla ja manalla työpajain edessä työvoi-miaan tarjoomassa, pitää työssä olevia työläisiä nöyryytetvssä ja riippuvaisessa asemassa, polkea palkkoja, teettää pitkää työpäivää, pitää yllä mitä kehnoimmat:työsuhteet; sanalla sanoen: pusertaa työläisistä yhä runsaammin voittoa. Näin siis kapitalismin Vallitessa tekniikan kehitys, tuotantolaitosten keskittyminen ja yleen sä parannetut työmenetelmät, vaikuttavat työväenluokan asemaan: teisis-ta työläisistä pääoma pusertaa koneit ten avulla yhä enemmän,kultaa, toiset lieiittöän työttöminä ja nälkäisinä kaduHe. Mutta näitten kaduille heitettyjen nälkäisten työliiisten avul la ruoskitaan tyOsiJä olevia työläisiä, jotta heidät voitalsb tdidä- yhä alis-tuvaisemmiksi suuremmalle Ja suuremmalle riistolle Ja fiorrolle. Naisten Ja lasten 4yö, joka on tekniikan kehityksen kiinteä seuralainen, on vielä omiaan suunnattomasti lisäämään teollisuuden reserviar-meijaa ja samalla kurjistamaan työväenluokan asemaa yleensä. Mutta jos pääoma kykenee polkemaan nais-ja lapsityön avulla työläismiesten pai kat kyllin alhaiselle tasolle, el se häi-källe sysätä n«<iBlflkaan ulos tehtais-taari. - Näin normaalisenkin'. kapitalistisen tuotannon aikakaudella lisääntyy teol lisuuden res^rviarmeija jatkuvasti. Markkinajn läyttäessä ja teoilisuusi)u lain vallitessa, kuten juuri parhail-t i ./i^cBtasejsuBtta, josta muödcs-tuu suoranaisesti yhteiskunnallisten pahe^tten uhri ja joka elää kapitalisti sen yhteiskuntaelämän kaivamissa li kalätäkölfsä ja lopulta vaipuu niihin, aiheuttaa tämä tuotantotekniikan ke htiykeen luoma jättillls^äinen pronssi tavattoman euurmerkitykcellis-tä aseman tasaantumitta ja etujen yhtäläistyttlmistä yhteiskunnah a-' leöipien luokkien keskuksessa) Ammatti- ja ammatittomat työläiset ja niiden mukana entiset keskiluokka- Iäiset, tultuaan sysätyiksi työttömäin armeijaa tuntevat yhtäläisesti 4api-talistisen jäijestelmän säälimättömän kirouksen ja sorron/ He tuntevat, et tei heillä ole enään mitään menetettä v i s ^ Ivaan Icaikki voitettavissa./Tämä synnyUää heissä Vallankuniöuksel lisen miellaian'ja voimakkaan taiste-luhalun. Ja sikäli kuin selvä luokkatietoisuus saa heidän keskuudessaan jalansijaa, ja työväen luokkataistelua johtavat järjestöt pää^vät vaikuttamaan näihin aineksiin,, moo dostuu niistä työväen vallankumquk seliisten' taisteluja sotureita.'Täliä asteedla muodostuu Icapitalistlsen tno-tantoitavan luomasta teollisuuden y4- raväestä, jota kapitalismi on käyttänyt työväenluokkaa vastaan ruoskana, v&tM itse kapitalisteille. Se ei enään esiinny armeliaisuutta kerjäävänä eikä toisten työläisten palkkojen polkijana, vaan itse kapitalismia uhmaavana taistelujoukkona. nemmistS— teollisuusmaissa miljoonaiset palkkatyöläiset teollisuuden reserviarmeijaan ja vieläpä heidän mukanaan lukemattomat hävinneet kauppiaat, itsenäiset ammatin harjoit tojat, tiluksensa menettäneet maanviljelijät, jopa monet kapitalistitkin omaisuutensa' menettäneinä, työnnetään keppikerjäläisinä työttömien tyÖ Iäisten armeijaan. / Joskin teollisuuden varaarmeijassa jatkuva kurjuudessa eläminen synnyt tää osassa tjsöväenluokkaa äärimmäis RikoUisimtta synnyttä-vä yhteiskunta Kaikissa kapitalvstisissa maissa on rikosaalto nousemassa hui^jaa vauhtia iiuippuansa, kohdenJ fKapitalisti-set sanomalehdet ovat kärkkäitä leimaamaan rikoksiin vaipuneita ,täydel-lisiksi yhteikunnan hylki joiksi^ paholaistakin pahemmaksi, joihin nähden on asetettava, lain ankarin määräys käytäntöön, fi.o. Jcytkettävä rikoksiin syylliset järjestelmän kehittämiin vankilahelvetteihin. Poliisivoiman lisäystä huudetaan yhdestä BUUS ta, ainoana lääkkeenä rikollisuuden Jiävjttiäinisellet Uskovat. fikolllstta* den lakkaavan, ta! ainakin vähenevän sikäli kuin yhä useampia ja useampia rikoksellisia spdaan kytket^ä vankilan synkkien muurien sisälle, mi tä ankarimmilia tuomioilla. Poliisivoiman lisäämistä yllyttävä ulvonta on tuottanutkin tuloksia. Kaikkialla näytään pyrkivän sen lisäämiseen ja sen ylläpitämisestä johtuvat kulungit asetetaan entisestään raskaasti verotettujen työläisten kannetta vaksi. -^1,^ On turhaa luottaa siihen, että kapitalistiset lehdet rikollisia syyttäes-sään ja tuomioistuimet rikollisia tuomitessaan lähtisivät asioita käsittelemään silmällä pitäen sitä pohjaa,; min kä perusteella suuri osa rikoksista syntyy ja tehdään. Tuomiot mätkitään yksinkertaisesti tehdyn rikoksen perusteella, olkoonpa rikoksen tekoon ollut aiheuttamassa erikoisen pakoit-tavat syyt eli ei. Useissa tapauksissa ei haluta kuullakaan, onko syy, jonka perusteella rikos on tapahtunut on ollut sellaiseen suorastaan pakoitta va .Varsinkin varkauksiin johtavat syyt useimmissa tapauksissa ovat joh tuneet seikoista^ joita voidaan täydellä syyllä sanoa pakoittaviksi. Suu rin määrä tämänluontoisia rikoksia >» * w «* -»^A—^ tehdäia jsuri niitten yfeteisJrojiMB jä eente» teholta, jotka llr}tsU:\vrÄ on painanut mitä suariropaan puatteee-seen ja Icurjauten. Ihmisen itsesäi- Jytysvaisto hädän hetkellä p^nee jos kusMyttämään keinoa, jota hSn muussa tapauksessa ei tekisi. : / jiaikkialla nykyään vallitseva iyot. tSmyya on omiaan lisäämään rikolli. suutta. Annettakoon työläisten ieh-dä työtä ja taattakoon hefllle työstään sellainen palkka, jolla voi edes siedettävästi elää, ja elättää perhettään niin rikollisuuskin tuntuvasti vä henee, vaikkakaan se ei lopu, ennenkö rikoksia synnyttävä järjestelmä marskantuu. On hyvinkin ' useassa tapauksessa osoittautunut paikkansa, pitämättö-mälm väite,?-että vanki W^ kidn^aitoteet b^t^^otniaay; kuolet-tamaaa riköllisutitta; t PäinvaÄoin voidaan todeta, Ittä ankarinkin rikol lisen rankaisu on iangaisttis ajan kär sittyä^ johdattanut lieiilald^ tiellei\;*'^/-'''V'-^'-'--','"^''^:%^^^ ' Jlflkettäin; saipnne lukea kapitalistisista lehdistä, mitenkä kaksi Torpn-tossa apteek^riii mafhaai^^ (joka murha tehtiih fystötarkoituksessa) syytettyä ja sittemmin kuolemaan tuomittua miestä hirtettiin. Kumpa nenkin heistä vakuutti syyttömyyti tään, mutta todetinäköisesti toinen heistä murhan oli tehnyt 'Näidenkin-mieSten väitetään olleen työttömänä ja mikäli heidän. Jos nyt sanoisimme entistä mainettaan tunnettiin, oli se ollut puhdas ja' rikoksista vapaa^ Työttömyys pani heidät etsimään kei noa elämänsä ylläpitämiseksi ja kun muuta menettelyä ei näyttänyt olevan, turvautuivat he ottamaan sieltä missä luulivat olevan Ja helpommin saavansa. lihtiessään retkelle, Jo1ca sitten' päättyi onnettomalla apteekkai, rin mnrhalIa,^oh tuskinjuultavaa, et» tä heidän edeltä päin suunnittelema tarkotuksensa oli surmata apteekkari. Mutta vaikka 'nyt niinkin olisi, että suunnitelma oli edeltäpäin tehty, oli siinä toimittu itsepuolustusväistossa, vaikkakaanikapitalistinen järjestelmä kaikkine laitoksineen ei siedä sellaisesta vaistosta puhuttavankaan. Jos' rikonseiitekijä on alempaan luokkaan kuuluva, saa hän tavallisesti ankaram man tuomien osakseen. Jos taas paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa oTeva teke esim. varkauden tai kähveltää suuria summia jonkun kor issMoUlscbdet elämiseen Ja.fisman-laiset oikeudet kaikkeen, toinen halu aisi riistää toisen omaisuutta. Vaan kapitalistisen järjestelmän hävittämi nen lopettaa ilkollisuudep. \ Eivät nMMmM imitiän - Sa«- alla kuin liikeelämäsEä on y» IeeA;rä ollut herpaannusta Ja sangen vakavaakin sairautta, jokia luönhöH-sestikin oa jossain määrin pysäyttänyt sitä kuitavirran Juoksua, mitä työläiset sotavuosina Ja sen jälkeisinä aikoina ovat o>rjamylIyissä jauhaneet kapitalistiselle teoUisuusorigargi alle, ei voittoosingotikuitenkaan l ä heskään ole lakanneet pääomanomis-tajille virtaamasta. Pohjois-Ontarion kaivöskomppaniain tilit nimittäin o-sottavt, että nämäkulta-Jä hopeakaivosten orjat ovat Jauhaneet herroilleen täinän vuoden eiisimäisen kuuden kuukauden ajalla ?3'250;ÖÖiJ dividentteiaä. Siis keskimi^rih $540^ 833 jokainen kurfcausi. Yksin Pop-cupinen kaivoskämpikkö, joka, riime vuonna jakoi voittaasinkojä f 3,179> 459, on jakanut tämän Vuoden ensimäisen kuuden kuukauden a-jälla $ 2 , 1 7 5 Ä Ja yhteensä ok-ko olemassaolonsa ajalla tuon huit -Koime hopeakaivosta, Nipissing, Kerr Lake ja Coaiagas ovat jakaneet dividenttejä y$l,03Ö,000 ensimäisen kuuden kuukaudea ajalla-tänä vuonaa.' • • ' \ ; • • • Rikastuvat siis muutamat henkilöt tällaisena suunnattoman köyhyyden aikanakin, ei muutamilla kymppitaa-loilla tai sadoilla, miljoonin d^l larem.V^,:j:lA;;;^^ MCT-J^^T • ' Pöhj'oifr<)hiärioh' raiatajat^ ^ä^han päitä ypitto^^ suuffiöiital:Ja/kui%ldn iiionet'teistä ja mutialla työttömäin armeijoissa o-leylsta" työjäistovereistanne pitävät teitä «onnellisina» kun saatte olla töissä tällaisena työttömänä aikana. Pörs3ilehtien<'tietojen mukaan tuotan toa Pohjois-Ontariossa tullaan yhä lisäämään lähiaikoina, Jotta työläiset saisivat jauhaa lisää miljooneja kai-vospohatpille. Pohijois^ntarion kulta- Ja hopeakämpiköt ovatkin'^ alkaneet saada suurta huomiota Wall Streetin, j Montrealin ja Toronton pörssikuninkaitten keskuudessa. Kai-poratsionin tei^ pankin varoja, vojjVososakkeita myydään ^ varsin hyvistä daan hänet päästää mitättömällä rangaistuksella Ja käypä useasti ;iiiif kin, että pääs^ jutusta kuin koira veräjästä.' Parempiosaisia on rikoksissakin avustamassa raha, mutta kSy hän, joka: itsesäilytysvaistossaan tekee rikoksen on kärsittävä "tekonsa seuraus, olkoonpa se sitten mikä tahansa. Suurrosvot ;a suurrikokselliset jcä-velevät vapaana, niitä ei vangita, vaikka he Jokainen päivä rosvoavat työväenluokkaa minkä ehtivät. Mutta ne ovaitkin niitä miehiä, jotka pitävät valtiollisia ohjaksia käsissään ja jotka laativat ryöstämistarkotuk-siaan suojelevia lakeja. Kun kerran yhteiskunta • synnyttää rikoksia, niin mitenkä silloin 'voidaan puhua, että niitä voitaisin vähentää lisäämällä po-liisiarmeijoita. Yhteiskunnan muut> taminen sellaiseksi, että sen turvissa jokainen saa riittävän toimeentulon ja välttämättömät elämän-tarpeet, on ainoa' ^ino rikoksien lopettamiseksi. Onhan mieletöntä uskoa^ttä yhteiskunnassa, jossa kaikillaan samat - UHETySKUI.UT OVAT SEliSAAVAT: i 40c. lähetyksistä alle 130.00; 50c lähetyksistä 83n_«.« I lähetyksistä $40.00-960.00; 75c lähetyksistä 860 0(U.H?' ^ s 1100.00 25c. Jokaiselta alkavalta sadata lisää. '^""-SJ. Q I iniidysvaltalnra^ i Päivän s Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tor. A. T Hill 1 7 ,' S fair Avenue. ^%j I irm)YSyALTi#' RAHAA OSTETAAN s me S me Nähtyämme miten huonon vaihtoarvon useat paikifeariaTRt me alkaneet "ostamaan Yhdysvaltain rahaai. tjoiäir. sanoar MIS''"' me Yhdysvaltain'rahaa Canadan PahaksT. .Smaen r a i a k i i S l keemme yhteydesä olemme tilaisundessa maksamaan v l e m c^ kean vaihtokurssin. Kirjeellisnn tferfustermBiir, koskeva «i,»-! vaihtoa, vastataan nopeasti. , ' Välitämme xahaa ympäri maailman Olemme juuri saaneet järjestettyä asiat niin että voimme väite-' rahaa, Europan, Aasian, Afrikan, Australian ja Etele AuiPriV maihin. Tästä asiasta voitte ilmottaa vieraskielisille tuttaviDraT S Kurssimme on aina päivän korkein. VAPAUS. ?iiiiiinininiiinliiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiNii)|{, Jiiiiiiiiiiiiiimimiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiininiiiiiiiiiiiiiiiiin^^^^^^^^^^ hinnoista, sillä onhan rahapohatoil-la, niihin rahansa sijoittamalla tilaisuus kiskoa kaivosorjain selkänahasta uusia miljooneja^ y , Mutta nämä miljoonat voitto-osingot eivät tyydytä ahnaita :kapitalisr teja, kuten nälkäiset sudet he haluavat yhä lisää — lisää voittoja. Siksi he pyrkivät- alinomaan lisäämään työ Iäisten riistämisen määrää, vaatien y-hä ankarampaa raadantaa ja yhä kehnoimmilla palköilttu Ja kapitalisti-lehdet'auttavat mielinkielin suurriis-täjiä tässä:palkkojen alentamiskysy-myksessä, / alinomaan hyökkäämällä työläisten kimppuun, jotka: panevat köyhät kapitalistirievut niin lujille, vaatimalla isuhteettomia palkkoja». Nämä pörssikuninkaitten asiiaa ajavat hfadc^, joita kaikki porvarilehdet ovat,' eivät kiiitenkaan milloinkaan tee pienintäkään huomautusta niistä miljoonaisista voitto-oslngöista, joita riistäjät pusertavat työliäaten töitten tuloksista. Kapitalistit ovat heidän mielestään perinnöllisesti oikeutettuja kaikkiin rikkauksiin mitä yh- : Meillä on pienempi varasto myytävänä Wni. Riston kirjoittama' romaania, Kaivannosta Hautaan. Kirja, joka käsittää lälies koIoNJ sataa sivua, on muutamissa suhteissa hyvinkin mielenkiintoinen jt j ylensä se on jännittävällä tavalla kirjotettu. Kirjan hinta laajasti I koosta huolimatta on ainoastaan $1.00. Tilatkaa osoitella: I Box 69, VAPAUS, Sndbnry, Ont i 7iiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii|iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii III iiiiiiiiiiiiiii teiskunta kykenee luomaan, työläiset heidän mielestään saavat olla onnellisia, kunhan. saavat luvan kiduttaa itsensä kaivantojen, tehtaitten' ja muitten orjamyllyjen pimeissä, i l - mättomissa ja likaisissa komeroissa. Neuvosto-Venäjän kauppasuhteet Tällä otsakkeella kirjoittaa Vienin <Rote Fahhe» asiasta seuraavaa: «Kaikissa maissa, jotka joko, ovat jo ryhtyneet neuvotteluihin Neuvosto- Venäjän kanssa tevaranvaihdosta tai aikovat sen tehdä, on ilman niuu ta otaksuttavaa, etteivät he toivx) stih teita Venäjän kanssa pelkästä- «rakkaudesta » bolshevismiin tai että heidän mielenkiintoansa herättäisi saada Neuvosto-Venäjän kansantalous jälleen jaloilleen, vaan yksinoi siitä syystä he toivovat kaupp^i teitten aloittamista Neuvosto-Vf dellensa vältämättömän nenriddK een ja saadakseen mahdol!L»iicfe Venäjän ehtymä^ömien raaka-iQ lähteitten käyttöön. Se on kaikkien kapitalisi''^ maitten peruspsinsiippinä; saada B nekkialue kasaantuneille tai rastoille j a korvauksena niistä da raaka-aineita,, kuten panta, n; taa, kuparia, pfetroleumia jne.. Kun me yli koko kaphalisfti mäilman levinnyttä talouspnlaa joonine tyytyraättömine ja heitettyine työttömineen katseli puhtaasti poliittiselta kannalta, meidän ehdottomasti asetettara symys: onko Neuvösto-Venäjän hetkellä, jolloin tämä vaikeamai pula ehdottomasti tulee joW kapialismin kukistumiseen, y sä antauduttava kanppasuhtekiin t T > • (Jatkoa Ntroon 76) Suurena oli työväenluokka noussut Yhtä suurem na se myös laski asenesa, aavistamatta minkälaisten villipetojen kanssa se oli tekemisessä. Nähkää vain mitä testamenttinaan kirjoitti sen yhtäsuuri ja hyväuskoinen ystävä, joka jo niin monesti on saanut kuvauksessamme sananvuoron, niin,. mitä kirjoitti hän pää-äänenkannattajamme viime numerossa juuri kun, kaikki oli luhistumaisillaan, ja vähää ennen kun hän i t ^ sai hengellään makeaa kilvoituksena kunnialla kestäneen rakkautensa työväenluokkaan. Tässä hänen joutsenenlaulussaan ilmenee niin selkeänä sen Suomen työväenluokan, käsitys^ Jonka silloin oli alistuttava välttämättömän pakon edessä, Ja senkin^ joka eittemmmin Manner, helmin ja Svinhufvudin koulussa kuitenkin oppi syvemmin oivaltamaan väkivallan autuaaksi tekevän opin. . Näfn kirjoitti tuo aseeton sankari marttyyrikno-lemansa kynnyksellä: 0II9IN VOIMIN. Kun ikaikki tiet päättyvät, täy^y ajatella mat- Jcan jatkamista. Kun illan tuntu ennustaa yön tu- Joa täytyy ryhtyä järjestelemään huomispäivän eläm ä ä ja töitä. Raskaimman yön aikana, suurimplen-kaan onnettomuuksien hetkillä «1 saa antaa epätoivon hipiä mieleen hetkeksikään, vaan mitä pimeäm-pi on yösydän, mitä syvempi uhka ja onnettomuus, eitä' uhkaavammin on vaeltajan nostettava päänsä pystyyn. Joka niin tekee se ei sorru, häviä; Tulevien päivien suurin elinvoima voidaan koota Juuri sinä hetkenä, jolloin kaikki näyttää ulkopuolelta hajoavanvja häviävän. Se elinvoima voidaan niinä kovina hetkinä keota^^ten, että häviön, onnettomuuksien ja kaiken hajoamisen keskellä seistään, ei ainoastaan tyyninä, vaan uhmaavinkin, mielessä yksi ainoa rohkea päätös: Teiden, jotka nyt näyttä-vät päättyvän, täytyy itse asiassa vasta alkaa, painon, joki\nyt aikoo iäksi laskea, täytyy nyt itse asiassa nousta. Joka sillä lujalla mielellä seisoo onnet tomuuksien keskellä, hän ei koskaan seiso kao- \ ieniänsä edessä, hänen tiensä, teittensä lopjpn ön niiden alku. Jo yö hänen yllänsä on vain kiiruhtaen ohi kulkeva rientolainen. Tätä lujaa rohkeutta uskoa tarvitsee näinä päi-vinä Suomen työväenluokka. En tarkoita sitä muinaisen taikauskoisen ajan uskoa tähtiin ja J(bhta-lolhin, vaan uskoa omaan itseensä, luottamusta 0- miin voimiinsa. Ainoastaaq se usko, usko omaan iteeensä kestää ja on turva ja tuki. Kalkki muut' uskot särkyvät Tähtiin uskojan apu on, liika etäi-'^ Qen Ja joka uskoo kohtaloonsa eikä itsensä, hän Jättää kohtalonsa tuuliajolle. Mailmassa ei ole muuta auttajaa kuin: oma' käsi. Mailmassa täytyy kaikki tiet kulkea oniin voimin. Se tie, jota ei voida kulkea omin voimin,'jää aina kulkematta. Ja niin toivottavaa kuin olisikin, että n .s. sivistynyt aines ymniäftäisikärsivtotyöväeijtöh hätää ja sydäntä, niin toivottavaa kuin se qlisikin, että se sivistynyt aines yhdistäisi kohtalonsa työväestön kohtaloihin, nousisi sen noustessa, kaatuisi sen kaatuessa, niin sittenkin on ;^Öväestön ainoa apu ja voima ainoastaan omassa itsessänsä. Mikä ei öle työväkeä itaeään, se on siitä irrallaan. Ne irralliset pysyvät kyllä sen työväen luona kan päivä ^istaa ja perhoset lentelevät kakissa, matta jo yöa tulo saa ne värisemään. Ja kun elämän koko koVuusas-tttu työväen eteen, niin ne karisevat pois. Niillä ei ole. voimaa kaatua yhdessä, alistua, jakaa kohtalot erehdyksissäkia, seisoa jokaisea harhaaskeleeasa-kin takana käsiään pesemättä.^ s Omia voimin'---siinä siis Suomen: työväestön Eunrin Ja pernstavln tunussana niitö tulevia äik&ja varten, jolloin jo elämä on puhdistettu nykyhetken tapahtamista ja voidaan lähteä matkaa jatkamaan. Aii^oastaan oma käsi on elätnässä se ^s^väi Joka el euarenkaaa Mdän hetkenä petä* Ainoastaan oma käsi on se käsi, joka ei erehdsksissl ^ onn^^ maaksieanhatessa pesumaljaa etsi. -Mutta samalla kun Suomea työväenluokka karistaa itsestäfi^sä pois irraniset4ikanat, sikäli on sen työväenluokan entistä lujemmin kikoonnuttava yhdeksi. Sen luokan täytyy nousta yhtenä kokonaisuutena astua, jokaisen harha-askeleensa taakse. Sen joukossa ei saa missään vaiheissa olla ainoatakaan käsiensä pesijää, sillä semmoinen on petturi. Koetelemuksen-lietkinä etsität vesimaljasta pelastusta-ainoastaan-• ne-raukat, joiden sisSUisenärikkautena ovat ruume-het ja akäiiat Vesimalja 6li pieni jä ainoasfean pieni mahtuu pienstä pelastusta eteimään. Niin. Siihen pienoiseen vesimaljaan hukkumaan ei saa lähteä Suomen työväenluokka nyt, ei koskaan, jos se tahtoo elää ja niusta yläpuolelle ereh-dyksiensäkin. Ehkä Joku yksityinen siihen vesitilk-kaan hukuttautuulgn, niin koko luokan täytyy sitte-kin sitä yhtenäisempänä Joukkona lähteä pois vesipisaran ääMsfö, marssia uljaM^ kulkijana suuria ipäämääriäh^ kohti. Kariskoot pois heikot. Hukuttautukoot vesipuroon ne, jotka vesi. maljasta pelastustansa ja pienitä henkeänsä etsivät Se on vain joukolle voimaa, sillä se karistaa pois sairaat ainieet Omat voimat vain silloin puhdistautuvat Ja Voimanhan täytyy olla tervettä sillä, joka ei kule kerjäläiskyydilläi vaari omin voimin. Omin voiminhan flitä työväestö astuu senkin askeleen, joka on mnoidostanut viimeisten auurien kuukausien sisällön. Sannia niille maatamille. Jotka eivät varsinaisesti kaula työväen luokkajui, matta jotka kuitenkin Jal^^ knn epätoivoinen IcMsa näK olevansa pakoitetta hakemaaa pelästastarisa äSriimriämDä keinoilla. EMäpä moni nfe«ii M n naö ja tajusi, raita «n talossa, mutta'on )olida1(IJsta^t^^ ettärhfe «Jval sittenkään erottaneet kohtaloansa epätoivoisen työ-läisluokan Icohtalosta, jopa asettuivat s i H e n l ^ ^ le paikalle, Jo^ pii paistu alfii^ kaikki. Omin voimin on tyÖväe^tV ätettdva taais uusi t i e t^ siitä, missä erttiset pölöt loppuvat Omin vdiniin ori -sen jaksettava olla t^tyn^föin kurikin i^lv^^^^ ^insa ja "riennetöivä •huomerina etenpain. Sen on nyt kaadettava maahan kaikki •Vesihialjä^ ja etsitä tävä taaskin uatta tiet^ omasta voimastansa eikä pelastusta käsiensä pesjjto vesipisarasta. Mitkä nepSiriia&ät6\^t, joita kohti tulee •A?aeltamaM, -siöhän « tarvitse: tässä selostella Ja varmaa ori; että^n:äk£^a-IUo1^ätietoinen ^öläinen et tule Saarijärven I^Von-rikoUiselkri polvistumaan, syömään tässä maassa pettuleipää sen rikkaan luokan edessä, joka elämänsä joutilaisuudessa runoilee tuon,samaisen polvistujan rikollista nö3?r3?yttä, itse eläen sen hartioilla herkkujen höyryssä:' "Sert Saarijärven Paiavon rikollinen näy-ryys on oman luokan pettämistä, sen mielen painamista pettuleivän ääreen, työläisluokan nujertamista polvilleen roiston eteön. Saarijärven Paavot^at nntä sairaloisia lisäkkeitä, jotka omistava luokka on kavalasti istuttanut työläisruumiiseen turmelemaan sen luokan terveyden. Ne Paavot edustavat nöyrän orjan henkeä, eivät sen työläisluokan stiur-ta ja vapaata henkeä, joka tiet<Jisena Joukkona kul-kee omin voimin. Jos työväenluokka aikoo vapautua, se saa ottaa esikuvakseen rikollisen nöyriä, matelevia orjia ja niiden sorrosta tartuttavaa henkeä, vaan se vapaan miehen luja henki, joka kaiken sor-tuesjÄkin Uskaltaa katsoa etenpäm Jtf jo5ta ei etsr voimaa kuivista kerjäläissauvoista, vaan ehtymäV: tömistä omista voimista. V ''^n o? kysymys työväenluokan vapaxK tamisestei niin on samalla kysymys maastaldn kuin dhäonneHisesta pettulei^tä, johon tyytyvät Saarijärven P'aavot Työväenluokkafein on aina j a kaik HaHa tavitta henkisestikin p ^ t t u l e lÄ j a ; Juuri siita^haönosta ravinnosta ori johttin^t sen luokan Btnrin^ heikkous siinä «ouressä •yapaatumiitairte^ Tass», johoa ee oa astanat; Työväen luokan asiaa ei närt lopullisesti ratkaista -ruummiaiisöla vaan ienkisillä voimilla, Käsivawen -voiflffi bn i^infi tyos^ ÄT[iika tehoton, te on lyölaBlBdkari aina muistotta- ;va. vKun nyt siis varibat iölttlevitlyvät i i n s i^ teiksi, on Suomen tyÖtÄerilUoltan "IShJettäVä töttamaajn niitä liörikislä •Voimiansa - ^ r i t ^ s u ^ xnallä tarmolla. Se ei isaa enää-h alalla tyytyä niilun 'häihit{|iattiBm'iin katiran äkanoi-hin, J o i ^ sille on tähän risti pnitstayaiaölckaviskel. lyt Sen on tartuttiiva om^ 'isoön ielpäai», kartutettava voimani^tuiläksieealierik&esti niin voi ihakkaaksi, että kykenee sriöriri^iriiaan riiata Jake-mattomista saarista -tehtävistä, j'ötka tuleva sosia- ItsoituaUt yhteiskarita sea' laokaahartiöiile säilyttää Hmaa sitä henkistä voiiöfta tulee,k&ivarrerikin;voi-ma oleriiaan tehotori.: Se^Ieinsi^so^ kunta tuhansine vaatlnäiksineäsa on mutlqkas laitos: vaatii hoitajaltaan paljon henkistä teVaraa. ^Se sosialistinen yhteiskunta'tulee ainoastaan henkisesti rikkaan luo, sillä henkisesti i^yhän^qnajassa sillä ei tulisi olemaan pitkäaikaista asuinsijaa. Asioita on katsottava rohkeasti 'äimästä silmään, muutoin - joudutaan itsepetoksen tuhoisille poluille. Ja työväenluokkaa on jp kylliksi pettänyt nerokkaiden armoton mailma, ei sen-siis tarvitsie enää lähteä itse itseänsä pettämään. Sen; luokan on' ennenkaikkea koottava niitä henkisiä rikkauksia, joiden se jaksaa kulkea omin voimin. Omin voimin. Aina vaan omfn voimin, kerjäläissauyat! Kauas vaivafssauvat ja joni jen viheliäiset ja myrkyliset almut! Säpälein ki kerjäläiskelkat ja omat sukset uljaasti ja"^ Sillä missä oriia voima lakkaa, siinä alkaa tuo' ja hauta. Silloinkin kun kaikki näyttää iäviäväri. ja hajoavan, kun hauta näyttää van Joka taholta, on tartuttava rohkeasti kiina s noastaan omaan apuun. Jos sen snn: hädän hetkeHlä vieras »tarjoisi' apuansa, ei imta ma, vaan ylväs almun anteja, on hänelle Ia lyhyt Ja; kaiva: pois luotamme! Sillä kerj; ei k(»kaan ole voitu luoda, ef voida koskaan mitään. Kerjäläissauva on kuivunut pun, koskaan puhkea ainoatakaan vihreätä lebtei " kerjailäiESatrva on yhteiskunnallisen rikoksen jii raudenikammottava tuote, rikkaan hokaa lahja iiisitetylle^t^^^ ja jos naitajsi Jotain tarpeetonta ja väärää, niin ose joi" jäläissaova. • Miten HeKn, Ajat ovat raskaat TonnM i ItseKSnl Matta kaikesta huolimatta on " TakennettaVa eläriiää.., Köyhyyden ja den ajatnskiB oa lyötävä miehekkäästi pos _ .ja sitä makaa kala kam mennyt kiitää vn»» tia 'häviötänsä koh Ja sekasorto rieina^ s i t ä M a kM oa sen kaikeirKedcellä xröhnintartJBttova kiinni aateen elämään M* •ien v o i kaikki riyt.ve&oittaa. Tuhon, lou^» .tessäkin ori työväea Inokan » J * * * ^ .^ itohtaloasa;omiUe hartioillensa, J ^ ^ T ^ %e kohtalot^lieaevätKn. Elämän a^le«'J.^ kaan se. Joka kalkee omin voimin. Hau ei ole Tmolemaa alle, joka. uskaltaa , Stsens^^^paakset^öi^vät nyt . :mallaan. Niiden kaikua ei jakseta 1 ^ ^ oman eläriiänsä kohtalonsa herrana ^ ^ . ^ ^^ sekasorron suurella heÖEellä Suomea i ^ - ^ , •ka, jos « e vaan tahtoo uskoa, omaan 1"=^ . kea. Ja elää omin voimin. Sinä tunnussana. Aina, —- -^22 .heissä omin voimin. Ainoastaan sen vo on työväenluokalle taatttt talevais»^ elämä. . . •jjstieit^l
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 11, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-08-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210811 |
Description
Title | 1921-08-11-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
II li
i i s e a i i Ä n B S t t a j a , iteestyF SOÖOB*
Oat, Joka tästai, torstai ja
IkiBSiitaif • • '•• •'
H. PUBO. 3. W. SLUP.
^Td^tova toumtt85& ToiisitO££ibtem
VAPAUS .
Tie only organ of Finnish Work.
m in Canada. Pablifihed in Sud-bary,
Ont, evcry Tnesday, Thoreday
CBd Saturday.
ÄdvertMnif »tcs 50e My eol.
iBcli.' Minimam charge for «ngie
ffflBeitiOn 76e. Diseoont i>n:«tondmg
aäveräsenjeat' The Vapana is the
i>sit sdvertising medium among the
.Fisoisb People lo Oanads;^
Ilaotushinta 50c palstatnumalta.
«-Alin hinta bertaOmotukeesta 75c.
—KooleraanilmotutoJt $2.00 (muifl.
lövärsyiatä SOc kultakin liaakrf). —
Sihlaus» ja aviof. Omot ahn hinta
22.00, nimenmuntoailm. ^ (muuten
löin avioliittoUmotuöten ThtcydeMä
S2.O0 kerta. — Aviocroflm. %2M
ierta (2 kertaa 93.00..... Synörma-flo.
%2M kerta. *~ Halutaan tieto-ia
osoteUmotukset .?1.00 kerta (3
kertea $2.00) — Kaikista ilmotuk-dsta,
joista ei ole eoiHmtista, tulep
lahan seurata mukana^
. . TILAUSHINNAT:
• C^adaan yks! v L ?4.00, pnoll
vk %22^, kolme kk. $1.50 ja yksi
76c. . \
Yhdysvaltoihin ja Soomeen, yksi
$5.60, pooli vL «8.00 ja kolme
Ä $U6. . -
Tilauksia, Joita el eeutaa raha, el
talla lähettämään,.pjsM-fifJiSiniesten
Joilla on takaukset
Vapauden konttori Ja toimltn» on
|g)ej|^^ Building, Lome St, Pohe-pSstiosote:
Box 69, Sudböry, Ont
;JoB ette milloin tahansa saa vas»,
fenuta ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakos
audelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella faiinellä.
J . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Registered at t|je Post pffice Department,
Ottawa, as second dass
urntter.
f ekuiikan kehilys ja te
::reserri-:;;i^:
armeija
/^pitalistisen tuotannon keskitty-nisen
ja tekniikan kehityksen seu-
Tauksena :lisääntyvät työväenluokan
onnettomuudet läoninkertaisesti. Sen
sijaan siis, että tehokkaamman tuo-
'.tantotavan ja tekniikan korkemnmal
Ie kehittymisen pitäisi lisätä yleistä
hyvinvointia ja vapauttaa työläisiä
raskaista ruumiillisista ponnistuksista,
lyhentää työpäivää jne., muuttuu
teknillinen, edistys kapitalistisessa yh
leiskunnassa, jossa se on asetettu pai
velemaan koko ihmiskunnan hyödyt ,
tamisen sijasta voiton lisääntymistä ^^"^^ työväenluokan
pääomalle, työläisille kiroukseksi, syn
nyttäen suunnatonta työttömyyttä ja
kurjuutta proletariaatille. Samalla
Itnin uuden koneen Ja paremman työ
menetelmän kfiytäntöönottö merkit-see
suurta edistystä tuotanntotavas-sa,
merkitse se uusille työläisjoukoille
'«viimeisen tilin» saantia.
Mutta samalla kuin tekniikap kehitys
kapitalistisen tuotantotavan vallitessa
vaikuttaa kiröukselllsesti suora
aaisestit varsinaisen palkkatyöväestön
££emsan, sihauttaa ee jstkuvsEtJ mssx
ta njBUtosta yhteisinnnalJijten väljr
kerrosterikin ajemaaa, tehden heistä
raitäiin omistamattomia palkkatyöläi
giä. Suurkapitaliisiin kehitys ja tuo-tentolaitoiten
ketkJttyminen ja rikkauksien
kasaantuminen yhä hsrvem.
piin ja harvempiin käsiin muuttaa alia
omaan suuria keskiluo^kalaiskerrok
eia varxinaisiksi palkkatyöläisiksi;
Koakur«in tehneet pienet ja jopa
keskivarakkaat liikkeenharjoittajat,
kauppiaat, talonpojat, "itsenäiset ammatin
harjoittajat, kaikki ainekset
joutuvat yhtenään sysätyksi suurkaa!
talismin jalkoihin — valtavaan palk-katvöläist^
n luokkaan mitään omista
alattomina proletaareina.
. Tämä kcskilnokkalaisten ja muiden
välikerrosainesten alituinen köyhtv-minen
aiheuttaa sen, että palkkatyö-laistan
lukumäärä on alinomaan suurempi
kuin mitä kapitalismi työvoimamarkkinoillaan
normaaliaikoina
(n.k. hyvänSaikanakin) tarvitsee.
Niimpä kaikissa suurissa teollisuusmaissa
nousee työttömien palkkatyö»
Iäisten lukurnäärä n.k. «hyvänäkin
aikana» satoihin tuhansiin, jopa mil-jophliri.
Tämä on sellainen tvövSen.
luokan osa, jota Marx kutaui «teollisuuden
reserviarmeijaksi», r Kuta
suurempi tämä teollisuuden reservi-armeija
on sitä onnellisemmassa asemassa
riistäjät ovat, koska he Voivat
alituisesti näiden reserviläisten ollessa
tehtaitten porteilla, kaivosaukoilla
ja manalla työpajain edessä työvoi-miaan
tarjoomassa, pitää työssä olevia
työläisiä nöyryytetvssä ja riippuvaisessa
asemassa, polkea palkkoja,
teettää pitkää työpäivää, pitää yllä
mitä kehnoimmat:työsuhteet; sanalla
sanoen: pusertaa työläisistä yhä runsaammin
voittoa. Näin siis kapitalismin
Vallitessa tekniikan kehitys, tuotantolaitosten
keskittyminen ja yleen
sä parannetut työmenetelmät, vaikuttavat
työväenluokan asemaan: teisis-ta
työläisistä pääoma pusertaa koneit
ten avulla yhä enemmän,kultaa, toiset
lieiittöän työttöminä ja nälkäisinä
kaduHe. Mutta näitten kaduille
heitettyjen nälkäisten työliiisten avul
la ruoskitaan tyOsiJä olevia työläisiä,
jotta heidät voitalsb tdidä- yhä alis-tuvaisemmiksi
suuremmalle Ja suuremmalle
riistolle Ja fiorrolle.
Naisten Ja lasten 4yö, joka on tekniikan
kehityksen kiinteä seuralainen,
on vielä omiaan suunnattomasti
lisäämään teollisuuden reserviar-meijaa
ja samalla kurjistamaan työväenluokan
asemaa yleensä. Mutta
jos pääoma kykenee polkemaan nais-ja
lapsityön avulla työläismiesten pai
kat kyllin alhaiselle tasolle, el se häi-källe
sysätä n« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-08-11-02