Vapaus, April 22, 1924

              Sivu 2 Tiistama, huhtlkqun 22 p, — Tues. April 22.
y A P A U S sodan vieläkin kjtevästä- tuhkasta, he järjestään koB-CanadaoBUoinalaiB;;
työväestön äänenkanatUia/ames.^^^^^^^ kertoelmansa N W osto-Venäjän amH>ttornaksi
tyy Sudburyssa, Ojit., joka tiistai, torstai i»>aantai
ONNI SAAEI S. G . I f E IL
^Vastaava Toimitasapalainen
V A P A U S
( L i b e r t y )
The only or^an of Finnish VVorkers in Canada, Pub-
Ushed in Sudbury. Ont.. every Tuesday. Tfaursday ana
Baturday. • ,
ar^teluksi. Niinpä vastikään näkv->- Suomessa ilmes­tynen
Sosiaiidemokraatisen 'puolueen entisen sihtee-
'irin'Matti Turkian «Kertoelmia konftnunistivallan mail­ta
», jossa kuulutaan kerrottavan «koruttomasti näke-mvksiä
ja kokemuksia neavostoparatiisissa». Tästä
päättäen Turkiankin kirja on sopusoinnussa sen hen^
gen kanssa, joka ei näe \'enäjän kansan taisteluissa mi-menu
T i e Vapaus is the beät advertising medium among QJJ^J olluf luonnollisempaa ja tähdellisempää, että
the >::nni5h l'eople in Canada. ^^^.^^ Smmtn työväenliikkeen taistelujen mukana
T I L A U S H I N N A T : ,,
Cinadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. 12.25. kolme kk.
^^'^ThdyävaiiaiDin ja Suomeen, yksi vk. lö.SÖ. puoli vk.
13.00 ja kolme k<.$1.75. „_
.Tilauksia, joita ei seuraa raha. ei talla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
kasvaneena, olisi n>-t ensimäiseri tilaisuuden saatuaan
lähtenyt is^kemään Suomen pon,-aristoa ja sikäli kun
hänen katkera maanpakolaismielensä antaa mahdolli­suuden
käsittää kotimaansa ]uokkataistelu'kys>Tnyksiä
- - inilden luonnolliselta pohjalta, olisi samalla voinut ha-
Vapauden kontton ja toimitus on:J.ihens BuMinR\•^^ pohjaa luokkamme uusille tehtäville ja taisteluille.
Ty>ri<. SL Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury. ^ *^ ' . , ... . • . -
gj^"* at-, runon Suomen raastettu )a heikkoudessaan vapiseva työväestö
Ilmotushintfi kerrar jnlaistuista ilmotuksista 40c tarvitsee nyt rohkaisijoita j a rakentajia. On käsittä-naktatuumalta.
Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista. iätöntä ,että raies, jonka askeleita painaa suomalaisen
«elta muistovärsyltä. Nimenmmitosilmotukset 50c kerta, • • - • - •• ^r„=_^-
$1 00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $^.O0 kerta,
13 00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukaet $1.00 kerta. H a -
tutaantieto- ja osoteilmotukset öOc kerta, $1.00 kolme
kertaa Tilanäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
aara
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-tain
lehteen torstaina kello 3.
Jos ette milloin tahansa''saa vastausta^ ensim.Hiseen
kirjeeseenne, kir.iottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-ioonallisella
nimellä. ...
.7. V . KANNASTf) Liikkeenhoitaia^
ReRistered at the Post Office Department, Oftawa.
an secön'! clas!» matter.
— Laillisen juhlapäivän t ^ i a viime jierjantain
numero ei ilmestynyt.
Ruotsi ja Venäjä
Ruotsi on tunnustanut neuvostovaltojen liiton de
jure. Tapahtuman johdosta kirjoltaa tukholmalainen
toverilchti Politiken, että on esitelty kappale maailman-hislorirfa
vuodesta 1919 lähtien, jolloin Ruotsi katjkaisi
suhteensa Venäjän neuvostolhallitukseen, solmiakseen
ne nyt uudestaan viiden vuoden kuluttua. Vuoden 1918
lopussa ja seuraavan vuoden alussa ryhdyttiin Neuvos­to-
Venäjän saartoon. Ruotsilcin o l i ententen pelinoppa-na
mukana. Kun Ruotsi oli saanut Maalatuksi kotimaa­han
kaikki 'huomattavammat kansalaisensa Venäjältä,(
etsittiin kynttilä kourassa syytä millä olisi saatu karko­tetuksi
Ruotsista neuvostohallituksen edustaja Voroski.
Paremman puutteessa lÖydeilUin tällainen «syy» siitä,
että «Venäjän kuriiripaketit olivat ,välittätieet bolehe-vikkikirjallisuutta,
» ikäänkuin siinä olisi ,ollut mitään
laitonta. /^Mainita sopii myös,..että sosialidemokraatit­kin
olivat myotävaiJkuttomassä tässä häpeällisessä at­tentaatissa
työväentasaviltaa ja hyviä suhteita vastaan
Venlan'ja Ruotsin kansan välillä, seikka, mitä ovat
saaneet jälketenpäin katua. Kului sitten kuukausia ja
vuosia, joiden kuluessa saarto ilmenihe täydelliseksi
»fiaskoksi». Venäjän työläis- ja talonpoikaisjoukot,
loivat sellaisella voimalla kaikki maailmaa vastavaHan-kumoukselliset
ryövärijöiilcol, ettei kellään enää ollut
halua yrittää uudelleen. Huolimatta luonnonkatastroo-fista
ja sodan hävityksistä ja kaaoksesta sekä vastaval-lankumottkBelliölen
jarrutuksesta,/ elpyi Venäjä 'päivä
päivältä. Kuness Länsi-Europa alkoi kolkuttaa Neu­vosto-
Venäjän poirttiin tarjtrfen tälle oman etunsa tdcia
niin- hyvin de Jure-tunnustusta kuin hyviä kauppasuh-f
p ^ i . J a ^ v a i n Ruotsin taantumuksellinen hallitus on
vitkastellut, kunnes sen neuvottelija palasi tunnustele­masta
maaiperBil Englannista, (jolloin peuvotlelut pan-tiin
kiireisesti käyntiin, mitkä 'netivoitplut täten ovat
johtaneet de jure-tuDnusianiiseeB.
Ruotsin kommunislipuolti^ terveSitii ilolla tätä so-
; pimusta. Ja yaildcakuluneekin aikaa, ennenkuin ta-j
loudellisllla sufiteilla näiden .kabden maan välillä on
suurentaa merkitystä, "Venäjä k u n on Jtöttutiut sivuut­tamaan'-
Ruotsin tilaukslneen, niin lienee Ruotsin eri-lK>
i$tuotteiilla kuitenkin ^«utiret menekkimaJidoUisuudet
"Venäjän rtaiflddnoilla." Ja taloudellisien suhteiden
• diella ön inyM yhä fiinteämmibi tieteelli­set,
kulttuurilliset j a taiteelliset suhteet ^^j
; hallisen 'yhteisymrnärrykseij ja -toiminnan -silta eri
aloilla näi^n molempien kansain välillä, huoanauttaa
toyerilehti. * ' , - > , *^
- «Arbetaren» taas toteaa aivan oikein, että Äuotsiri
sotaintoilijat' ovat de jure tunnustuksen kauttk menettä-
.neet eniten käyttämänsä argumentin sotavarusten lisää-miseksif
«periviholHsen» kanssa kun' on nyt solmittu
rauhalliset suJiteet.
Turkian* näkemykset
Maanpakolaisen Itolitaloita ja näkemyksiä kuunnel­laan,
yleensä tavallista suuremmalla antautumuksella
j a erikoisemmin herkistetyllä korvalla. Maanpakolai­sen
elämä on karua ja valotonta ja niiden tekijöiden
«uhteen, joista maanpakolaisuudet johtuvat, on taval­lisesti
jokaisella oikeamielisellä ihmisellä tuomio val­mis.
On siis xluonnollista, etta milloin hyvänsä maan-pakolainen
saa tilaisuuden tarttua kynään tai muulla/
. tavalla kertoa kohtaloistaan, hänen odotetaan asettavan
kiusatut voimansa Jhyokkäyskannalle ennen kaikkea
niitä tekijiSitä vastaan, joista kirottu maanpsAiolaisuus
'/on johtunut
: Näin-ei näytä kuite^ olevan asianlaita monien
Suomen sosialidemokraatisten johtomiesten siAteen,
jotka Suomen sisällissodan onnettoman päättymisen
kertaa toistettuihin hammasteluihin Venäjän työläisiä
vastaan, jotka itsekin pyrkivät parempfaan kuin mitä
heidän vallankumouksensa on tähän asti ehtinyt saavut
taa.
Venäjän ja Englannin neuvottelut
Venäjän neuvostohallitiiksen ja Englannin välisten
heu%'ottelu'jen alkajaisiksi ovat Englannin imperialistit
laukaisseet jo ensimäisen laukauksensa osotuksdksi, et­tä
näissä neuvotteluissa esille tulevat asiat eivät ole
vain pelkkiä kahden eri maan välisiä kysymyksiä ,vaan(
että ne pohjaltaan ovat englantilaisen rahavallan ja
smirpääomain ja toiselta puolen Venäjän - vallankumo­uksellisten
työläisten välisiä kysymyksiä. Englanti on
ollut karken aikaa ristiriidassa Neuvosto-Venäjän kans­sa
sen takia, .koska englantilaiset imperialistit eivät etu­jensa
vuojcsi ole voineet sopia yälejänsä Venäjän kansf
sa. Niinpä nyl3cin heti Englannin ja neuvostohallituk­sen
neuvottelujen kokoonnuttua joukko Ei^lannin joh­tavia
pankkiireja lähetti lidikavaaltimuksen MacDonal-dille,
esittäen ne ehdot, joiden perusteella he voisivat
pitää (mahdollisena kauppasuhteiden järjestämistä Ve­näjän
kanssa. Englannin imperialistien edustajat mi­tä
hävyttömimmällä julkeudella vaativat, että neuvosto­hallituksen
on ilman muuta tunnustettava tsaarinaikui­set
yksityiset ja yleiset velat, luovuteltava ulkomaaJlai-sille,
8.t.s. englantilaisille kapitalisteille takaisin heidän
sijotukserura Venäjällä (muodostettava neuvostovallan tar-kotusperistä
riippumaton oikeus, palautettava uudelleen
käytäntöön oikeus yksityisten liikesopimusten tek<oon,
eikä myöskään valtion saisi sekaantua pankkien ja Iiii
kemieslen toimiin näiden kahden maan välillä. Näi-den
lisäksi vaativat englantilaiset rahamiehet vielä pro-pagantatyön
lakika\ittamista^ ulkoiiuailla^ Venäjältä kä­sin.
• • , •
Tätä kaikkea aavistaen on neuvostohallitus myöskin
varustautunut puolestaan esittämään laajakantoisia vaa­timuksia
Englannille, joista huomattavin on suurem^
moinen vahingonkorvausvaatimus niistä tuh'otöistä, mi­tä
Englannin avustamat vastavallankumoukselliset ar-oneijat
ovat 'aiheuttaneet eri osissa Venäjää; Nämä vau­riot
ovat koskeneet suorastaan työläisten ja talonpoikain
taloutta, äamalla kun työtätdcevät kansanjoukot ovat
joutuneet uhraamaan henjcensä ja verensä/taistelussa
valkoroistojen hyökkäysten torjumiseksi. Neuvostoihalli-tuksen
vaatimukset eivät näin ollen ole keinotekoisia,
vaan antavat ne luonnollista tukea sille pohjalle, jolta
neuvoslHjhallituksen edustajat Lontoossa paraikaa käyn­nissä
olevassa konferenssissa tulevat taistelemaan Eng-
Ignnin imperialistien vaatimuksia vastaan, , ^
Viimeisen -ruoden ajan on V a ­pauden
Ulaajamiärä jatlniTasti
nonssTit. Mntta eteenpäin iseno ei
ole ollat läheskään niin nopeaa
Iraln roisi odottaa. Vapaus on
moden ajalla isaanut tphannen nnt-ta
tilaajaa. Mutta samalla ajalla
on Canadaan tullat Suomesta y li
seitsemäntuhatta siirtolaista. Pal­jon
siis on sellaisia jotka tuosta-kiii
joukosta ovat jääneet järjesty-neitten
joukkojen ulkopuolelle.
Tässä on enemmän turhaa filo-sofioida
minkäfähden noin paljon on
sellaisia, jotka eivät edes lehte­ämme
tilaa, puhumattakaan järjes­töömme
yhtymisestä. Tulkoot kui­tenkin
muutamalla sanalla sanotuk­si
ainakin tärkeimmät niistä syis­tä
jotka tämän kirjottajan mieles-tä
orat vaikuttavimpia tekijöitä. Ne
ovat searaavat:
Huomattava työttömyys, j a elä­misen
epävarmuus, joka varsinkin
tämän kevään aikana on ollut tun­tuva;
ovat osaltaan vaikuttaneet, et­tä
suuret joukot ovat jääneet pois
tilaajiemme luettelosta. Mutta tä­mä
ei yksinään ole vaikuttavin teki',
ja. •
Toinen, ehkäpä yliä vaikuttava
kuin edellinenkin, on se Suomesti^
hiljan tulleissa oleva vakaumus,
jonka mukaan he ovat Canadaan
tulleet ainoastaan käymään j a ra­haa
tienaamaan sekä että he mene­vät
mahdollisimman' pian takasin.
Tämän vakaumuksen tuloksena on
halu säästää jolcainen sentti niin
että välttämättömimpäänkään ei
mitään raskita panna.
Kolmas syy on se kurja filoso­fia,
jota täällä i.w.w:-läisiksi itse-än
nimittäneet ovat vuosikausia saar­nanneet
j a jonka pää ytimenä on
jatkuva huuto siitä, että meidän
joukossamme on porvareita bAti.
tämän jatkona erikoinen kiihotus,
että työläisten ei saa mitään uhrata
omien hommiensa hyväksi, ei ai­nakaan
enempää kuin 10 senttiä
taikka korkeintaan 25 «enttiä kuu­kaudessa.
Tämän ijcurjan filoso­fian
seuraus on siinä, että työläi­set
alkavat epäileriiään kaikkia omia
hommiaan j a siinä että kitupiikki-simmät
työläiset voiviat tfina vetäytyä
sen taakse, että «eihän sellaisilla
järjestöillä' eikä sellaisilla hommil­la
ole mitään merkitystä». Ja mi­kä
on tulos? Se että nämä työläi­set
eivät yhdy mihinkään järjes­töön,
kaikista vähimmän noiden
vouhottelijain järjestään, eivätkä t i - '
laa minkäänlaisia puoluelehtiä eikä
kannata lopulta mitään paitsi hyvin
useissa tapauksissa — koiratorppia.
Tietysti on vielä muitakin syitä,
jotka vaikuttavat siihen etteivät
varsinkin^i Suomesta hiljakkoin tul­leet
työläiset tilaa meidän lehtiäm­me,-
eivätkä kannata meidän hom­miamme.
. Kaikesta huolimatta se,
että oär jatkuvasti menty eteenpäin
~on todistuksena siitä, että meillä
Valtiolliaen taisti»1iiii s^Jt-Mfa'
Ontarion ; lainlaatijaikunnan p&t^värillista näyvetty-neisyyttä
ravisteli muutama päivajsitten erääh työväen
niin siltikään maan kokonaisväes­töstä
ei puoltakaan voida luokitella
minkään tuottavan työn tekijäksi.
Tuottavassa työssä olevien luku-rii^
ärä oli V. 1880 vain 17,892,099,
joista naisia oli vähän y l i kaksi
miljoonaa j a ollen tämä luku 34.7
miehen- esittämä jlokididotus, jossa vaadittiin kahdeksan kaikki työn alat otetaan lukuun,
tunnin työpäivän käytäntöön ottamista niin teollisuus­laitoksissa
kuin maatöissäkin tässä maakunnassa. La-kieihtlatukseen
sisältyi myöskin «sitys korkeintaan 48-
luntisesta työviikosta. Mutta tuskin oli lakiehdotus
cihtinyt. eduskunnan korville, kun pääministeri Fergu­son
nosti melun sitä vastaan selJtyileelläv että Ontarios­sa
ei muka voida kilpailun takia ottaa käytäntöön kah-dek^
n tunnin työpäivää ennenkuin muissa maakun­nissa
ja vieläpä muissa maissaidn on otettu tämä askel.
Kun lakiehdotuksen takana ei ollut • työläisillä vielä
tarpeeksi' voimaa jaV sekin laihaa ja _hapuilevaa, sai
taantumus tilaisuuden polkea, tämän muuten vaatimat­toman
lakididotuksen jalkoihmsa.
I Työväestö niin Ontariossa kuin Canadan muissakin
maakunnissa tekee vasta ensimäisia k<Aceilaan valtiol­lisen
taistelun areenalla. Ennenkuin tässä suhteessa voi­daan
iBottaa huomattavimpia tuloksia, täytyy meill^
olla taistelukykyinen työläisten puolia, joka kykenee
edustamaan työväenjoi^oja ^1 ainoastaan lainlaadin-nallisissa
asioissa, vaan lca3assa "kÖyhäTistÖn ettäcysy-mvksissä.
^istyksen marssi
Köylhälistö onjiouseva luokka. Se vöi olla aivan
varma siitä, että yhteiskunnallinen vtflta ön kerran lan­keava
sen kasiin. Siksi «i se saa pelä^yä tilapäisistä
vastoinkäymisistä, ei hämmästyä pahimpdnkaan taan­tumuksen
huuhkajain liuutaessa. Taantumus ei v o i
kautta jotituirathalcemaan turvaa Venäjällä, josta sit- sitä lannistaa niin kauan kuin se turvautuu edistykseen
ten ovat joko palanneet kotmiadbansa tai .siirtyneet tähtääviin keinoäiin ja voimiin. Mutta jottei täihtu-mnihin
maäiin. * Sen sijaan, efta he saatuaan tilaisuur;mus pääsisi turmiollista otettaan^ tekemään, vaaditaan
, den taittua iynään lääsivat taistelemaan kotimaansa kaikkien edistyksen puölustajain lakkaamatonta välvo^
sisällissodassa voi- misfa. Sellainen vaitiopatveluäLsen äika'ö^ työvaen-tnia
vastaan ja taistelemaan työläisäleoikeuttars^Iis- lireillä paijaillaan kääassa maissa, i
sangen laajaluJaiinen j a « ä i s s ä sih-UmeÄal»;;"'-
teissa merJdfcsevä pilittporvaristo
Teollisuus. ia t a ^ t o l S ^ ^ "^
kontrollin keskittyminen ovat tefenaSv
uffaneet sen, että varsinaisten nml- hu^iksovrS^^^
sittenkin on ainaldn ajattelevimman fiinfljöneerren lukumäärä on v i h S i . J c o l I i s e Ä ^ ^^
ja toimivimma!^ (työväestön osan
kannatus takanamme. Muutamat
paikkdcnnnat ovat menneet erikoi- 'Pienene*, mutta. läenenpiä toisten
sestiviimeisteiildn kuukausien aika-j*yöstä hyötyvien ja^^^^
na eteenpäin. TuoUalsUte paikka-Jien Jukumäärä täytyy olla taVatto-,ja on T^^t^^^^^^^^*^
Icunnlst. voimme tSssS mainita man Buttteu kuin Viisikymmentä' konsa T^5t kanna«t,;...
nen j a hu^nattariran suuriei: t u i ^ ^ l f ö ^ ^ t ^ L '
^ . ^ ^ • a U t u i s e s t i i r a u ^ ^
vun ja niinpä t3«^i. i L ^ " * . f i l^
kunnista tässä - "^/uuucuv» «onsa samo"
Sault Ste. M a r i e n , Timminsin, Fort P«>8. väestöstä on sellaista, j o i t a 4 - ' " " k o k o
Williamin, Jntolan, Kivikosken, No-^^astoissa ole Voitu Inokitella
lalun, Port Arthurin, Copper Clif-,
fin, Creighton Minen, Qnartzin,
Sudburyn, Toronton, Eckvillen, se­kä
muutamat . pienemmät paikka­kunnat.
Mutta onpa joukossa sellaisiakin
paikkakuntia, joilla tilaajamäärä on
mennyt alespäin. Näistä tällaisista
«tuottaviin ty5ntekij5ihin>. gelvä
bn myösödn, että viimemainituista
suuri «nemmistö on puhtaasti l y ö :
voimansa myyvää proletariaattia,
jonka lukumäärä eri tutijmuksien
mukaisesti on huomattavasti lisään,
tyriyt viimeisten vuosien aikana,
^ t t a Amerikan yhteiskuntaelämän
Poolnekin.
" Näytteeksi tähäa , •
New Yorkissa pideS^
vaalia v. 1923, jossa « Tl **•
teki
olisi tehtäv- ~ • • ^ ^ « « 1 «.*
taantuvitta paikoista mainittakoon
seuraavat: Cohalt, Gregroire Mills,
Connaught Station, So. Porcupine,
Ladysmith, Nanaimo j a Sointnla.
Mutta joukossa on myöskin sellai­sia
paikkakuntia, joilla voi toivoa-päästävän
vieläkin eteenpäin. Tuol­laisina
paikkakuntina voidaan pitää j f
tutkimuksessa j a sen kehityskulkua
tarkastellessa on^ tarkoin inielesrä
pidettävä tuo l a a j a «välikerroksien»
ryhmittymä, j oka muodostaja poliit­tisesti
sangen taiieäÄ voimatekijäri
porvarjillidlle puolueille j a johon
.vedoten suurkapitaliani saiä ! «ylei.
s5n> myötätuntoa taloudellisia jär-ä
puolueen jäs
kohottamiseksi, joka ' on w
Ö12>. Siinä^s; o i T p a ^ ? ^ ! ?^
seuraavia: Cobalt, ><Ir«goire Mills, niiden taisteluita vastaan.
Kirkland Lake, So. P o r c i p i i e , Tim- "^""'^ ^^^^ ryhrnittymää tarkoittaa
porvarillinen kyrianpyörittäjä p u ­huessaan
«yleisöstä». koSmanena te­kijänä
_ työn' j a pääoman : välisessä
taistelussa. J a tältä suurporvari a i -
na saa apila, kosk'a'heidän elämän­sä
mahdollisuudet •' perustuvat työ.
vächluokan, tuottavien työntekijöi­den
riistämisiäle;
mins, Ford City j a Windsor, Nipi-gon,
Fort Frances, Fort Willi'am,
Port Arthur, Nolalu, Kivikoski, In-,
tola, Naim Centre, Worthington,
Copper Cliff, Creighton Mine, Gar
aon Mine, Sudbury, Toronto, Cole­man,
Eckville, Carlin, Vancouver,
Ladysmith, Nanaimo, Salmon A r m ,
Sointula, Websters Corners j a Port
Honey, I^unblane, ^ Port Moody sekä
joukko pienempiä paikkakuntia.
Canadan,' suomalaisista ei enem­pää
| kuin 30 prosenttia tilaa V a ­pautta,
joskin lukijoita lienee noin
puolta enemmän. Missä ovat loput.
Canadan suomalaisista? Suoria lah-tareita
ei ainakaan noin paljoa olel
Yhden tuhannen tilaajamäärän
lisäys Vapaudelle mertkitsee var­masti,
joko sitä että lehdestä on
tehtävä pienempikokoinen päiväleh­t
i , taikka sitten kolmekertaa vii­kossa
ilmestyvä vähintäin kahdek-sansivuinen
lehti. >
Tämän tarkotusperän saavutta­miseksi
'läinnattaa hiukan ponnistel­la.
Asiamiehet j a heidän takanaan
osastot ovat niitä orgaaneja, j o i -
den harteille tämän päämäärän to­teutuminen
on asetettava. Ajatel­kaapas
miten mahtava Vapaus oli-,
si jos se saapuisi tilaajille jokaise­na
kertana vähintäin 8-sivuisena,
j a joskus ipahdollisesti suurempa­nakin.
Ja vaan tuhannen lisätilaa-jaa
ja silloin tämä''päämäärä on
saavutettu. Eikö tunnukin helpol-ta
saada tuhannen tilaajaa kun ker­ran
1 suomalaisten lukumäärä on
noussut yli seitsemällätuhannella
viime vuoden aikana, j a siirtolalsvi-rastan
ennakkoarvion mukaan tu­lee
Canadaan tänä vuotena siirty­mään
yli kymmenen tuhatta suo­malaista.
V
Toverillisesti Vapauden
. Levitysosasto *
Luokkaryhmittymät
Amerikassa
Tilastolliset selostukset osottavat,
että kun kaikki ammatit j a yleensä
erilaista tehdaslaitosta, joihin sijoi-fcettu
pääoma nousee • yli 44 biljoo-nan
dollarin j a joiden vuosittainen
tuotteiden arvo lasketaan 162 -bil­joonan
dollatrin arvoiseksi.
^<Maan teoUisUuden laajentumista
ja sen keskittymistä parhaiten ösot-taa
lahen^pi taridstelu työläisten
luTramääräatä yksityidssä; tu^^
laitoksissa. Tilasto osottaa, että
prosenttia maan Mko väestöstä. V.v ^samaan aikaan' kuin sellaisten työ^
1900 oli tämä lukumäärä 29,073,- paikkojen lukumäärä on suurin n i -
233,,joista naisia oli y l i viisi mii- mittain i V i a^io
Joonaa, ollen 38^3 pros. maaft koko
väestöstä. V. 1920 oli» lukumäärä
kohonnut 41,614,248, joista naisia
011 8,549,611 j a ollen se 39.4 pro­senttia
maan kokonaisväestöstä. T i ­lastoissa
on kysymyksessä kaiken
aikaa kymmenen ^vuotta täyfctänieei
ihmiset. Näiden lukumäärä oli l i ­sääntynyt
seuraavasti: V. 1880 o li
niiden lukun^äfirä 36,T61,e07, v ..
1900, 57»949,824 j a V . 1920 82,-
739,315.
Vaikka tuottavassa työssä olevien
lukumäärä on -lisääntynyt enemmäl­lä
kuin puolella, niin jää kuitfeiikin
yli 60 pros. joko täydellisesti t a i
oSlttain "loiseläjien lu^jka^n. K un
erilaiset ' t o i m i j a t otetaan huomioon
on maan tehdasteollisuudessa ole-werf
tuottajien "lukumäärä kaikkein
suurin, ollen 'öen ^palveluksessa y l i
12 miljoonaa -ihmistä;Sen jälkeen
on enemmän maanviljelyksessä ja
metsätaloudessa,,jossa työskentelee
yli 10 miljoo,rtoa. Klerikaaliälla
aloilla "työskentelee y l i kolme mil­joonaa,
samoin ;-sanomalehtituotan­nossa
j a kuletuksessa. Kaupassa
työskentelee y l i neljä miljoonaa j a
kaivosteollisuudessa y l i miljoonan.
Maassa lasketaan olevan -290,000
Kirje New JorMsta
Näin lehtien levityskilpailun ^ i k a -
na joka parhaillaan on käynnissä
Kautta maan, kiintyy ajatus mones­t
i eletyn elämän eri vaiheisiin; j a
tuollaisia ajatuksia ~ esille . penko­maan
on omiaan ~ viestit, joita
saapuu eri rintamilla, monesti siel-tä
missä ennen on ollut. Tuntee
henkilöitä persoonallisesti jne. JO-ka
vaikuttaa mieltä kohottavasti
katsellessa y l i laajan alueen, missä
yhteishyvän eteen ponnistellaan :nä.
mä pari kuukautta, hi;htik. j a tou­kokuu,
jotka on etupäässä omis­tettu
Toverittaren ja Eteenpäin
tunnetuksi tekemiselle j a niiden a -
vuUa suurempien raatajajoukkojen
vetäminen kommunistisen ' valistuk-sen
piiriin. J a samalla komsQmpisti-sia
oppeja levittämään ryhmien
taistelurintamaan. \
Alkuvalmisteluista j o h u o m ^ , et-'
tä saavutukset ei tule ofemaan vä­häiset^
, Rintamahan onkin kansain-välinen^
kautta> maailman j a \ sen
mittakaavan mukaan kun^' tekee
havainnon.^, niin. huomaa, että meillä
suomalaisillakin on\, syjrtäolla mu­kana,
jos emme tahdo olla • sel­laisia
\virrassa"^ olevia «roska-paalu­ja
», jotka voiman paineesta kaa-.sa. Sitten vielä sinne kunlÄ,
vaan niele alas.t^^^^
johtuu. EpäatiinpäsitälSjbS^
hmmaavan alenemien V ^ Ö ^ ^
Si^^' o« B i l l ä u S ",
tauduttu esim. Nenvosto-Tef
^^Paatos tuli kuitenkin, eUä .
taan^ samassa taktiikassa joloj
lupadduttu, kaikUla mahaS^
mahdottomilla keinoilla
ja millä vaan voidaan „ ^
nimen kansainvälUen op^TS^
nemistä. Ja edelleenkin tiedotS
kä koskee Neuvosto-VenljäirS^
da- ne seUaisiksi. ettei n u £ ^
peraa tunnettaisi. tahtoo
v«ren^i^ ne Ja sitten vaä,^=
nulle julkisuutta järsitä
ole Raivaaja ainakaan- nnohta^:
Se on lakkaamatta hyökkäflftrt M
vo«to-Venäjää vastaan ja ^
sillä muuta elämän tehtävää 3
olisikaan. Suokaamme se
samoin kuin kaikiUe muiUddn^
levaisiUe, että saa ranhasss iät.:
tää päivätyönsä. Viimeisempiä dj;-
män tehtäviä hänellä on nykj^'
— ehkä tärkeitäkin. Se on hBois.^
saan siitä kun Venäjällä on^hJK
sanvalistustoimisto päättänyt ijl;
tyä tekemään suursiivousta kiquL>
toissa, jöiHn on tuo monlflioi'
satainen roska säilytettynä, joil!^'
oli opittu pitämään tuo monijag'
m^onainen kansa orjuudessa j^*
rukoilemaan ruoakijansa pnolesti;»
Nytkös' Raivaajalle on noussnt U.^'
tä käteen, joka on sen saanut*';
lipuolen tavalla huitomaan pokai
ja toiseen.
Ajattelen, , että eikö Bunuuöf'
sopisi tekeytyä, ainakin tilapäisöti)
Neuvosto-Venäjän työläisten, jä-'
vaksi j a lähettää sinne omasta
javarastostaan sitä tieteeDisiidl^
kirjallisuutta, jolla olisi voinabt-vaikutus,
joitain tuhansia kap^^
leita, aluksi Moses HaUin jutts"
ja ja Agitaattori Räyhä8uita.7&:
jopa luulisi tuon lukutaidoton
musikkalauman hoksaavan, jola S-.^
man näitä on kirjoittanut hdj.;
mattoman tapausten . saijan fami
kunnan historiaan, että sittedo»;
se meitä tuomitessaan oli oikeaJr-tuvat
virtaveden, vietäväksi, kohti
tuntemattonua teitä, ilman ; viitoiT
tettua • päämaalia.
'Kaikkialla on huomattavissa^ sama
ilmiö., Loipa katseensa itään - t ai
etelään, länteen, e l i pohjoiseen, ejtä
t&o Kolmannen Kansainvälisen l i -
punkantajaj<)ukko, yhä vaan ,paiisuu
ja laajenee, huolimatta: siitä vaik­ka
sen rintamaa vastaan" hyökätään
joka puolelta ja' k a i k i l l a ' keinoin
sen etenevää marssia k o e t e ^ n p y ­sähdyttää,
.il^orvarilliset hallitukset . k a i k i s sa
maissa <•^kasainväliseni -•:^pääom^
mahdilla ryhtyneet luomaan r i ni
tamavarustuksiaHtuötar joukkoa; vas:
taan, käyttäen • sosialidemp^atäsis;
kilpenään iuossa taistelussa, kuteij^
kotimaamme:Jahtariporvarit> —^' nai-,
sia,' joita he" kutsuvat v*naaras l e i ­joniksi
»^ siksi että ' he olivat o i -
keuksii^nsa puolesta taistelevia;; pel­käämättömiä
työläisiä; - osa lasimaa
joukko^, jonka rHiki^timisestS : on
tässäkin kysymys.;y>
' IMeiilä täällä,'^kuten, sieUä Ca-nadassakin,
: on omasta ^ keskuudesT
tamme nousseet vihollisemme; jotka
käyttää ^kaikki^ mitä likaisimmatkin^
keinonsa aseinaan - v/toimintaamme
vastaan; niinntehottomia kun ^ne on
oUeeHdiii Entisajan Raivaaja,; j o ta
aikoinaan leyisi Canadassakinmel­koinen
määi^ on Ijulkisesti: astunut
sosiaUdeiaokraBtiiuii»äoman palve­lukseen;
V Virnan todellista pääoipaa
{ottamatta lukuun O. Tokoita j a '
Moses Handia, joista jälMmäinen
tunnetaan ^urimmalle osalle . Var
pandenidn l u k i j a i n ke^kD^ud^ssa^; H e
todeUa3an ovat: osottoutuneet j
knnlaiseksä 'uudeksi yarastoksi^; Ra:
vaajan koplakunnalleji; ,
On mimten mielenkiinto
latittaa mieliinniitä ^ ^ o j a « jolloin
tuo samainen' l^ti-periiäE^t^^
Canadan laveni oB.vsi-mt&'hnmr
massa, myöskin vankasti .mukana.
mittain 141,742, jotka palvelukses­saan,
pitävät vain yhdestä viiteen
työläiseen, on, tämmöisissä pienissä
tuotantolaitoksissa^ >työskentele«ien
työläisten kokonaislukumäärä vain
311,570. Sellaisia tuotantolaitok­sia,
joissa tyo^enfcelee kuudesta
kahteenkymmeneen työläiseen, " o n
56,208 j a niissä työskentelevien
t y ^ s t e n kokonaialiKku 'on «31,.
290. iMatta subteet alkava* muut­taa
:yhä .jyäcemmitt i u i n mennään
etieenpäin. a^otantölaitöksia, jois­sa
työskentelee 100—250 työläiseen
on enään vain M,067., mutta niidfen-pälvteluksessa
olevien työläisten ko-ko
-lukumäärä on jo 1,581,557. Ja
lopuksi tudtaötölaitjoksiä, joissa on.
tuhannen /työläistä t a i enemmän <on
enään v d n li021, mutta niissä bn
yhteinen ijtyöläisterf lukumäärä 2,.
397,596.
Vaikkakaan emme voi sanoa "mitä
edellisissä tilastollisissa selostuksis.;
sa on laskettu «tuottavan tyonteki-jöidens
» määritelmään, eirime v o i
edes sanoa ^ onko koulunuoriso las­kettu
näiden - piiriin j a sisältyvätkö
ne tilastoihin, j o k a muuten näyttää
luultavalta, mutta joka tapatiksessa
ne osottavat sen, mikä muötfenkin
on ilmeistä, että tässä maassa on *van snurf^ aikojaan, siiloin kmi
J a tiyt :'km lie, 'aamoin". kuin
kaikki?^ toiset^Kn;;; j a yleens^^ skoko"
määritehnään, enune voijltioTÖcatäistelu^Kife^^^^^
ItseUeen' leppymättonSn
ainakin: siksi aficaa, "kun .-ttto rasi
vattu,; yhteisesti ylM>ottti f^ina^sacas
kuluu Vlopirau^^
aikaa.. Vaikkii { « » j
tulleille kansan komisaareille &»• •
Harinille, RacowskiUe/ KrassiniD^i
Lttvinoffille, TrotskyUe, vBanotii^;
kuuluisiksi koska porvaritkin mt-vat,
heille kaikille kappaleen If^
han evankeliumia, niin taa
simään j a Mossu saisi ikuisesti iso-f
lemattoman nimen, jokamnnten.TO,
Raivaajan mukana painua lanäai;.-
unholaan. Voin sivumennen C»*.
dan 'tovereita lohduttaa vähää, h^s
ka huomasin Raivaajasta
toimeenpanevan komitean pät^^
sia j a tulevia suunnitelmia, f
nähkääs keskustelu Raivaajan asi-;
miehen matkustamisesta G«i«Ä«»
lähitulevaisuudessa ja perustaa
lä voimakas liike, kaipa niiden^,
sa joita sinne saapuu tuolta M -
sanvallan maasta, Suomesta, opfr-komus
kai muodostaa Ssni inn^
Saivaaja, Canadan Uutiset ja »•
dustrialisti ja siten Mvettaa^
"den päät joissa on vähänto ^
munistisia oppeja, joita miM »
Ien 'olevan koko suuren 1«B^
CanadanMn maakamaralla,.
teitä kadehti tässä, vaikbi-tp»^
onldn tulossa suuria vieraita., _:
\ Muuten minun silmä^" «»J
tänyt yksi. voinpa s a n ^ ^
tavä seikka taalla. ^ .T^.
« k i t a kulkiessanL Joka voi
että mikähän tuo mahtanee oDJ.i».
sanonkin sen ilman- pei*
että se on se, ette ( ^ ^^
lehdeUe. VapaudeBe, teafla ^
on,«nnettu j a annetaan
liian.vähän ^"f^''^,^
Voidaan helposti PB"^"*—
tuosta tekemästäni ^
S l n päästä siitä vapaaksi, o? t»^
nr^^Sän k a ^ - ; ^ ^ ^
t a a k s e p ä i n ^ o n o i n t ^ ^ ^ ^
tovo<
l a jerastettun_ » d a ^
distoämme ^ " ^ ^
jne. Ja- samassa yn»>°T^ ^ :
telemme niitä °^r^ett«fe-anoin
olthn P a k o i t ^ J ^v
mään Canadankm
kittavaksl Kaikissa .oli
te sama sävy - ^
ojasta Röhöttäminen^ ^
koneetkaan v>s»*
k Ä o i t u f c e e . o t e t ^^
Pidett0«^ilton'\.5*^
kdcäyksia,: