Vapaus, February 3, 1923

              /- -
Lauantaina, helmiknun 3 u — Sat Feb. 3
- f A P A U S
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, Hmefl-
^ Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai j a lauantai
; . H. PlffiO,
• Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pob-ished
in Sudbury, Ont, every Toesday, Thursday and
iiatarday. •
Advertising rates 40c per col. Inch. Minimum cnarge
Sor single insertion 75c. Diseoiint on standing advertise»
saent The^Vapaus is the best advertising medium among
Ihe Finijish People in Canada. . ••'
Cimedaan yksi vk. |4;00, puoli vk. f 2.25, kolme kk.
11.60 ja yksi kk. 75c. . .
YbdysvaltoHiin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
@S.OO ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on takaukset. '
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matter. ' •
e
Tiistain lefiteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja laäantain
Icht^n torstaina kellq_3^_______
Ca^hin — Ranskan Liebknecht
Ranskan porvariston sotilasdiktaluori Icasvaa j u l -
keudessäan j a röyhkeydessään. Noin viiyö)v|itten ää­nesti
Räftikan edustajakamafi 371 äänellä f43 vas­taan.
Martel Cachinin pariamenttaarisen JcoBkematto-muuden
poistamisen puolesta, jättäen hänet sotakiih-icoisten
viranomaisten käsiin. Marcel Cacjiin, tunnettu
marxilainen veteraani, Ranskan &«!S>nluni8tipuolueen
pää-äänenkannattajan UHumaniten paäl^|ifi^jaja, on
nyt suljettu Sante vankilaan. .,2^•••
Istunto, missä Cachinin parlamenltaafilSiai koske­mattomuus
kumottiin, o l i kuin villin rosku^^kon ka-
/ tumellakka. Ranskan . edustajakamarin kiihkokatisallis-ten
enenmiistö. militaristisen yalloilusrnanian kiihotta­mana
purki tässä istunnossa kailos) eläimellisen kom-munismivihansa
Cachinin j a hänen toveriensa päälle,
kuten ennen Saksan militaristit K a r l Liebknechtin pääl
le Saksan valtiopäivillä. \
IMIikä on sitten Cachinin rikos? Hän on pelotto­masi
vastustanut, ja yllyttänyt Ranskan työväkeä vas­tustamaan
ranskalaisen miHhHsmin päätöntä valloitta-kiihkoa.
Viimeksi oli hän fesenin kommunistikongres-
• ''sissa Ranskan vkoromunistipuolueen yhtenä edustajana,
suunnittelemassa työläisten kansainvälistä yhteistoimin-laa
Ruhrin hyökkäyken vastustamis^ i . Hän on siis
asettunut poikkijpuolin ranskalaisten imperialisti-milita-rislirosvojen
ryöväyspuuhille. Tämä on hänen rikok­sensa.
Hän tahtoo vielä piäällepäätteeksi järjestää
Ranskan työtätekevät niin voimakkaiksi, että he ky*
: kenevät kukistamaan Poinciaren j a Fochiri porvarillisea
diktatuurin ja- astumaan itse valtaan, peruBtaakseen
Meuvdsto-Ranskan. Tämän vuoksi Ranskan porvarista
häntä niin kiihkeästi vainoo.
Multa Cachin ei ole säikkynyt näid^ä vainotoimen^
piteistä, Hän pitää kunnianaan kärsiä kommunismin
olisi epäviisaanipaa kuin punaisten eroaminen hiilen-kaivajain
järjestöstä. On muistettava, että Albertan
kaivosmiehet j a monet muut kaivosmiesten union pii­rit
ovat jo hyvin lähellä Nova Scotian niainarien kan­taa.
Vain hetkinen vielä kärsivällisyyttä j a väsymätön­tä
valistustyötä, niin punaiset kykenevät viskaamaan
Lewisin iuutnantteineen heille rakkaitten riistäjäin sy­liin
ja ulos järjestönsä johdosta. -
— : Q; .
Vuodenvaihde Saksassa
Samaan aikaan kun Venäjällä, missä valta on työ­läisillä
j a talonpojilla, mennään, joskin verkkaan, ylös-ja
eteenpäin, saavat Saksan rappeutumisilmiöt yhä ro-mahdusmaisemraan
luonteen, kirjoittaa berliniläinen
toverilehti, tukkukauppalndeksi on tammikuusta loka­kuuhun
mennessä kohonnut 4,217 :sta 94,402, multa
palkat 2,360:sta 21,313, vastaten niiden ostoarvo yhtä
kolmannesta sodan edellisaikaisen palkan ostoanosta.
Kaikkialla kävi kapitaali yleishyökkäykseen, kaikkial­l
a äaböteerasi amsterdamilainen johto työläisten puo­lustustaistelua,
muodostaen vuoden lopussa Badenissa
yhteisen.rintaman kotimaisten kiskurien j a ranskalais­ten
pislinmieslen kanssa elämästään taistelevia työläi­siä
vastaan! Reparationikriisi on kärjistynyt. Sosialide-mokfaättiseh
j a ammatillisen johdon kokoomuspoli-tiikka
on tavattomasti lujittanut raskaan teollisuuden
herruutta, Jof^a siinä määrin, ellei tämä enää katso
tanits^Vänsa sosialidemokraattien välitöntä apua vaan
luottaa enemmän fascismiin, joka siltä saa rajatonta
lupltoa. KoSkgia^ir.gi; fa^nfumys. 9).e..,<)llpt ??J^.^s^,j.yh:
kaavaijipi:jkuin;;cnyfe:: v:--v:>;.:
nilli^ovät myös'.valfankifmoukJTelliset'Voimat'käs<i'ärteet
mistään lausui: «Minä öleii varttia, että mintia tullahan
uudelleen (Cachin on ennenkin vangittu) kunnioitta­maan
vangitsemisella, kuten tovereitanikln.» Näin pu*
^ huu mies, suuri aatteensa sankari j a marttyyri. . ^
1^ Toveri Cachin on Ranskan Liebknecht.
i
f I
!
V
«aatteen. pMolesta. ^^ihnpä|hän, yähari-.emien yah^l^e- ^j^j^^^ jgi^t^i^gg^g^ ^ ^ ^ ^ olemassaolosta: Tietoisuu
tästä on jo syiinyllänyl suuria hajaannusta puolueen
jääettjdukköj^n 'keskuudessa, ja lisännyt luottamusta
itölhltturiiitipildluee^ien, ainoaan työläisten taistelupuo-lUc^
s^fen,, • - ' - •;
„' '(Rahat.ia^itav^ romahdus johti työmaa-neuvostöliikkeeseen^'
joka pyrkii alhaaltakäsin luomaan
pfoleihaifistd-yhteiferin taistelun käymiseksi kal­listumista
vastaan. Täten muodostunutta yhteisrintar
qiaa on kommunistipuolue lakkaamalta vaatinut j a tu-kfenut,
kun sen sijaan sosialidemokraattinen johto ja
ammalliyhdistysbyrokralia oh kaikilla keinoilla tais­tellut
tätä prbletatiaätin itseavuslusliikettä vastaan.
Marraskuussa kokoöntuhut työmlaaneuvostokongressi
osohti, elia liikkeellä on juurensa kautta maan,' Ba­denin
aneliinilyöläisten taistelu osoitti, että työmaa-neiivostoliike
on jo ehtinyt Saksan vallaknumoukselli-sen
työväenliikkeen käännekohtaan. Ensi kerran kävi
mahdolliseksi, eitä kyettiin kolme viikkoa lukemaan
ammattiyhdislysbyrokratian kavaltamia lakkolaisia.
Lakkolaisiiie kyettiin keräämään 50 miljoonaa mark­kaa.
J a vaikka ei taistelua ahimatillisen johdon petok­sen
takia kyettykään johtamaan voittoisaan loppuun,
niin osoittautui ilmeiseksi, että työmaaneuvostoliikkees-tä
o l i paisuniit tekijä, joka saattoi menestyksellisesti
vastustaa reformistisen johdon jarrutusta.
Työmaaneuvotoliikkeen synnyttämistä kontrolUva-liokunnista
tuli kautta maan järjestettyjä proletaarisia
tukikohtia laislelun käymiseksi porvaristoa vastaan.
Niiden tärkein merkitys ei ole siinä, elta ne onnis­tuivat
osittain kontrolloimaan hintoja j a välittämään
vähävaraisille tarvikkeita alennettuun hintaan, vaan
siinä, että ne muodostavat kautta maan levinneen tais-teluelimistön,
joka ilman reformistista johtoa laikka
sitä vastaan kykenee johtamaan proletariaatin päivän
taisteluja.
Vallankumoukselliset voimal kehilt)-väl vitkaan
multa varmasti. Kommunistipuolueen jäsenmäärä on
sosialidemokraattisten puolueiden yhtymisestä huoli­matta
kasvanut, kulen sen sisäinen lujuus ja taistelu­voimakin.
Sen herättämässä lyömaaneuvostoliikkefessä
on luotu ne organisaloorisel tukikohdat, joita Saksan
proletariaatilla on lähän^ asti puuttunut.
Saksan vallankumouksellinen liike ei siirry kulu-neen
»vuodeh raskaista, kojtemuksista heikontuneena ja
menehtyneenä vaan lujittuneena j a vaurastuneena uu­sien
kamppailujen varalta.
IVommunistipuolueen ympärille on ryhmittynyt
miljoonainen sille myötämielinen työläisjoukko. Työ-maaneiriosloliikkeessä
on tämä jouklco osin järjestynyt
ja liitfyn}t yhteen. Puolueen kuluvan vuoden tehtä­vänä
on suurten työtätekeväin kansanjoukkojen myötä­tunnon
edelleen herättäminen j a sen muiintaminen hor-junialtomaksi
luottamukseksi puoluetta kohtaan; Taita­vuudelta
ja tahdista, millä puolueen onnistuu tämä
luottamus hankkia, riippuu kuluvan vuoden taii^lelujen
kohtalo.
Imis ja hänen luutnanttinsa pal­jastavat
karvansa
United ,Mine Workeif8in presidenlli John L . Lewis,
jota nuoruudessaan pidettiin «edistysmielisenä» ja
hyökkäiliy joskus' ankarastikin Gompersin vanhoillista
masiinat^ vastaan, on j o kauan aikaa nähnyt valtaansa
uhattavan, radikaalisten ainesten laholta. Sen sijaan,
että Lewis olisi ottanut vaarin ajasta j a työväenliik­keen
nykypäivän vaatimuksista, siten kulkcutuakseen
selvän luokkataistelun tielle, bn hän painunut yhä
enemmän taantumuksen synkkään pimeyteen. Nampa
on hän'.ryhtynyt lakoihin, jotka ovat mustanneet hänen
nimehsä ijäbi 'päiväksi. Hänen julkeat toimenpi­teensä
hiilenkaivajain Kansasin piirih preMdenttiyä
Alexandor' Hdwatt'ia ja' häoen radikaalisia tovereitaan
kohtaan,,paljastivat lopullisesti Lewisin olevan työh-antajaluokan
kätyrin j a radikaalisen työväen viholli-
, sen.
Lewi$ ei ole yrittänytkään sovittaa näitä eikä mui­takaan
taantumuksellisia j a inhoittavia tekojaan, vaan
on jatkanut samaan tapaan. Nyt hän on nähnyt uuden
otollisen tilaisuuden hyökätä radikaalista työväenlii­kettä
vastaan yleismailmallisessa miltakavaassa, an­taakseen
samalla oivan näylleen työläisten riistäjille
liittolaisuudestaan heidän kanssaan.
. Kuten olemine jo aikaisemmin kertoneet, päätti
• U n i t e d Mine Workersin Nova Scotian piiri, joka tun­netaan
26 piirin nimellä, liittyä Punaiseen Taloudelli­seen
Internalionaleen. Piiri päätti kuilenkin, jos mah­dollista,
hajaannusta välttääkseen j a samalla tuodak­seen
kysymyksen koko hiilenkaivajaiil järjestön jäsenis­tön
huomioon, tiedustaa emäjärjestöltään, onko piiril­lä
lupa liittyä Moskovan Internalionaleen, Tähän vas­tasi
Lewis Iuutnantteineen kieltävästi, lähettäen pitkäh­kön
kirjelmän, mikä on mitä kalalinta hyökkäystä Pu­naista
Internationalea 'vastaan. Kapitalililehdet ovatkin
saaneet mainitusta kirjelmästä paljon sielun ruokaa
j a sydämen iloa. Kirjelmässä suoraan kielletään, ettei
«United Mine Workers ole radikaalinen unioj kuten
on tahdottu olettaa j a väittää». Meillekin saapui tuo
kirjelmä, mainitun järjestön lehden toimittajan lähet­tämänä.
. ^
Lewis j a hänen apurinsa toivovat epäilemättä, että
* he saavat nyt tilaisuuden viskata Nova Scotian punai­set
mainarit ulos järjestöstään, kuten Kansasin niai-narit
\-uosi sitten, ennen kuin toiset piirit ehtivät lulla
yhtä punaisiksi. Mutta Nova Scotian mainarit jääne­vät
kakesta huolimatta U . M . W:hen, jättäen toislai-j
geksi muodollisen yhtymjsensä P. T . Ithin. Mikään ei
Rauiatiifcläkko 'vuödeh äliiss'ä herätti siiurlä niyÖtätuh
toa kommjunistipuöliiella kohtaan, mikä oli ainoa puo­lue,
joka horjumatta luki lakossa olevia rautatieläisiä
näiden taistelussa.'Rathenaun murhan jälkeisessä liik
keessä yritti puolue herättää kokonaisproletariaalifi
laistcluhalua ratkaisevaan taisteluun vastavallankumo­usta
ja mUrhalaantumustä vastaan, mutta molempien
sosialidemokraattisten puolueiden yhteineri jarrutus ja
petos teki tämän yrityksen turhaksi. Yhteinen harras­tus:
suurten työtätekeväin kansankerrosten taistelular-monhalpaaminen
johti nämä luopuripuolueel yhtei­seen
karsinaan, minkä jälkeen riippumattomain poli­tiikka
ei parlainentissa enempää kuin sen ulkopuolella­kaan
ole missään kohdassa poikennut noskeläisten po-
Hliik^s^fKesl^nsi^^ on tehnyt täydellisen vara-rjjcon..
Spsia^id^^^ yhteenliitty-eijtlis^
nyVj järjestyneen työväestön laisteluvoi-
.maafrva^ |)äinva8toin heikensi sitä. Yhdistynyt puolue
öi'öle''ede8 yrittärt^ ajaa läpi ainoatajtaan niistä ko-meii^
jr' llipaiD^Slsla'^ joita puolueita yhleensulalettaessa
joukkojen hämäämiseksi anneltiin. Yhdistynyt sosiali-demokratölitjea
puolue vieroo jopa kaikkea reformi-taistelua
kapitalistisen- järjestelmän sisäpuolellakin. Se
hylkää taistelun' kailistumisla vastaan ja pettää työ-
Lienee «kansojen itsemääräämis­oikeuden
» loukkaamista puuttua naa
purfjärjestön asioihin. Mutta kun
me vallankumoukselliset työläiset
olemme internationalisteja, niin sil­tä
kannalta: rohkenen puuttua täs­sä
erääseen asiaan. Katsellessa
naapurimaan, veijesjärjestön sano­malehtiä,
huomaa niissä erään . ' i l -
miispistävSn oireen. Näyttää että
siellä osasj»t sairastavat yhäkin
calustuskui/raetta» tai «alustusurhei-iua.
» Lukuisat osastot siellä- ovat
laatineet puolisen tusinaa pitkää
alustusta, toiset useampiakin, tule.
vaa edustajakokousta varten. Ja
nämä kaikki^^^ alustukset julaistaan
sitten kaikissa^ kolmessa puolueleh-d
e s s ä T y ö m i e s , Toviefi ja Eteen­päin.
Juurtajäksain kerrotaan usgis-näissä
alustuksissa prganiseeraajain
ja tupa-agitaattorien pienimmätkin
myöhästymiset ja kaikki muut syn­nit,
samalla esitetään • perinpohjai­sia
parannuskeinoja niihin. Useis.
ta alustuksista huomaa selvään, et­tä
alustukset on laadittu vain sen
takia, että Ma täisiin jotain sanoa,
huomioonottamatta sitä hyvää ja
viisasta tapaa, että kun ei ole sa­nomista,
niin on viisasta silloin ol­la;
vaiti. .Samoini huomiaa,. ettei ole
4urpttu lehtien ;kalliata tilaa/^itä:
pitempi, alustus-on vx)itu: .venyttää;
sitä komiampaa muka sille pEastblle-,
jojca nuo .«vii8aiat»T aluBtök6et'';oft>
laatinut.
l'oistakymmentä vuotta on tätä
«alustushulluutta> jatkunut eikä
asia ole sen kummempi. Näitä pit­kän
pitkiä ja samoja asioita mat­kivia
alustuksia luetaan sitten edas-tajakokouksessa
(viikkokausiaj tuh^
lataan aikaa jia varoja. On puhyttu
keskitetyn j a , yhtenäistetyn toimin­nan
tarpeellisuudesta. Jos mis­sään,
niin tässä kysymyksessä kai
sitä kaivattaisiin. .
Naäpurrjärjestön ylpeät osastot
pitävät meitä canadalaisia kai kai­kessa
suhteessa korpimaan eläjinä,
jotka eivät ole kuusalla juuri min­käänlaisista
asioista. Miitta, sa­nottakoon
sitä itserakkaudeksi, tai
miksi hyvänsä, niin kj'lla" fne olem­me
sentään ainakin tässä asiassa
edellä. Meilläki|i on puoluekokous
ja järjestömme edi^stajakokous ovel­la.
Mutta me ukkomme, että niissä
voidaan käsitellä kaikki tärkeät asi­at
joukkoliikkeen.' itannalta,, vaikka­pa
ei jokainen ; osasto laadikaan
puolta tusinaa syltä pitkää alustus-
Kuten tässä äskettäin kerrottiin
Vapaudessakin, tappoi suomalainen
neljäntoista vuotias poika, Toivo
Piilonen, Turbinessa, Ont.' suuren
«timberij-suden suksella. Luja oli
ottelu, mutta'taistelun tuloksena oli
lopulta se, että <Hukka»-paha kel­lahti
hangelle Toivon suksellaan an­tamista
iskuista. 'Tämän tapauksen
kuultuaan lähetti Toronto Star leh­ti
erikoiskirjeenvaihtajansa Toivoa
puhuttelemaan. Nyttemmin on kir­jeenvaihtaja
kirjoittanut kokonai­sen
sivun tästä tapauksesta, jossa
kerrotaan, ei ainoastaan suden ja
Toivon välinen taistelu, vaan koko
No. 14
Toivon perhesuhteet, sanoin ja ku­vin.
Kirjeenvaihtaja' sanoo, että
Toivo on urho, vaikka hän ei sitä
tiedä eikä tunnusta, enempää kuin
hänen vanhempansakaan sitä tun­nustavat
Äskettäin väittelivät professorit
ja asiantuntijat Toronton päiväleh­dissä
kysymyksestä, hyökkääkö susi
ihmisen kimppuun. Ja he väittivät,
ettei milloinkaan ole sellaista ta­pahtunut
Tämä suuri harmaa, suii
nyt kuitenkin hyökkäsi Toivon kimp
puun juuri armottomasti ja ellei
urhokas poju olisi puolustanut itse-ään,
olisi «Hukka» saanut hänestä
makean aterian, huolimatta profes­sorien
ja «asiantuntijain» teoreetti­sista
väitteistä. Herrain professo­rien
väite ei siis pidä tässäkään
paikkaansa. Joka osottaa kuinka
vähän heidän väitteensä yleensä
ovat perustuvia käytännölliselle elä­män
kokemukselle.
, • • • * . '
Imeskellessäni makeita savuja täs
sä eräänä iltana rakkaasta koorni-piipustani,,
pisti silmääni sanomaleh­dessä
uutinen eräästä naisesta, j o ­ka
kuoli Detroitissa 98 vuoden ikäi­senä
eikä milloinkaan ennen ollut
sairastanut Sangen korkea ikä,
ajattelin, varmaankin hän on elänyt
hyvin «säännöllistä» elämää, se on,
ei ole tupakoinut eikä ole omannut
mitään muitakaan paheita. Mutta
ipitäs..ollakaan! >Luen>;JMi.tistft;.:adel.-
iäpn5 j a huoma.an^.ihmeekse^i;,. että
yielä; ,tuntia ;ienjVBn maanalaaJ^ rnjji^t-toaan
#n^ä; ,vanl}U3 -.yeMv-r ihanb'
hailsujajI;, .piipustaan.- 5anK».k3ab^0:
vielä että tupakan poltto on «epä-terveellistä.
» Tulirapa vakuutajuksi,
että silloin kun eivät ihmiset tun­teneet
nykyaikaisia sivistysihmisen
«säännöllisiä» elämän tapoja eikä
voineet aina tunvautua hienoihin
nykyaikaisiin lääkkeisiin, vaan käyt­tivät
lääkkeinään tervaa, viinaa,
saunaa ja polttivat tupakkaa, että
juuri tässä oli heidän pitkän ikänsä
salaisuus. Ei ollut tämäkään mum­mu
elänyt sivistyneessä Detroitissa
kuin Vain muutamia vuosia* oli'Ca­nadan
korpielämän juurakkoja ja
täällä karaistunut ' :
Poincare miehitti Ruhrin maa­kunnan,
pannakseen ' sotilaittensa:
avulla saksalaiset.. rautatietyöläiset
kulettamaan' saksalaisten kaivosmies
ten irroittaman. hiilen Ranskaan:-
Mutta 'Saksan' ratitatietyöläiset ja
kaivosmiehet tekivät suurlakon. Ja-ten
Poincare saanee omilla miehil-lään
sekä kaivattaa hiilen, että k<.i-lettaa
sen. Tämä ei kuulunut Poin-
Canadan
dollarista
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30; 50c lähetyks. ?30—
40; 60c lähetyks. $40—$60; 75c lähet $60—$100. Y l i sa-dan
dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. Sähkösanoma-lähetyksille
$3.50 lisämaksu.
Torontossa ottaa rahayäJityksiä vastaan A. T. H i l l , 957 Broad-view
Ave
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja''y. m. „
Suurimpien valtameriliniojen ?altputettu asiamies.'
Pilettilnke tehtävä J. V . Kanne*ton nimessä.
>BURY, ONT.
velukseen, on vain haettava näkö- j vät suorastaan käy esteeksi, aija
sälle ja otettava käytäntöön. Mut­ta
silloinpa sitä joudutaankin eräi­den
ennakkoluulojen kanssa vastak­kain.
Työväenliikkeen.riveissä har­maantuneet
yanhuk|et,j|9yat unohta-,
fieet, Ifttka^^ hei;;
•idänkin' • toimintansa^^Jciihoittirain^,
,ovaX -olleet Ijnort^^^^^
jos&n viätorita iaatl^a". olevat ..pikku-
'pyyteet' • Tahdottaisiin, että nyt
miehuusikään pääsevä nuoriso vain
pelkästä velvollisuuden tunteesta
ottaisi osaa puoluetoimintaan ja
"kantaisi uhrausvelvoUisuutensa vain
aatteen innostamana. Olipa tuon
asian kanssa nyt miten tahansa,
niin jälkeen tnenevää on sekin, .et­tä
jos tällaisia sivuvaiku^lmia käyt­täen
voitaisiin edistää liikettämme,
niin tyhmää olisi ainakin niiden
hylkääminen yksistään sen tähden,
että ne vetäisivät korkeat tarkoitus­perämme
jokapäiväisen elämän vai­kutuspiiriin.
Keinot' minusta näh­den,
jääy.ät_ ja saavat jäädä toisar-rtfoisiksi.
pään^giarän, edessä. Jos vain
jqkukaan. i.menetelmä auttaisi olisi
sit^ ehdottonj^ij^y kokeiltava, vaik-ka.
läriji;Se~.|os^^ä^n ^ta^auksessa -löisi-kini
kory.ilie,,.yanhoja totuttuja aja-
: 0n liian : a j a t t e l e m a l t a puhua
velvollisuuksista sellaiselle, väestöl­le,
joka ei niitä todenteolla ymmär­rä.
Olisi ensin saatava nuorisom-caren
ohjelmaan, joten, hän lienee niiden vaikutuspiirien rajam^i:
jonkun verran, hämillään sen joh- «alle, jotka saattaisivat heidät ka­dosta,
että marsalkka Fochin hänel- 's>*^™ään. työväenliikettä, kimty-,
le valmiiksi suunniteltua ohjelmaa »»ään snhen. rahastamaan sitä ja
täytyy nyt «Fritzin» uppiniskaisuu- s?n hyväksi. Täytyisi
den takia muuttaa. , ' ; tuhkia sekä. t ^ k ^ l e e n l ^ ^ ^ ^
# MV^^^ y,^>^^^^^^!it haitallisesti,
Ranskan budjetti käsittää meno^^^^Jf^S^JftS?^
erän 630,000 miehen suuruisen ar- mm^^^^u-^^
meUan ylläpitämiseksi. Kaikki n ä - . ? " ^ . .^^^r J^^'n,:Aell.Justa. jotoi jAm
mä'suunnattomat menot kiskotaan
Ranskan kansan selkänahasta. iSel-iainen
on kapitalistinen aseistettu
rauha, ^
Ranskan edustajakamarissa teh­tiin
äskettäin syytös, että Ranskalla
on enempi amiraaleja kuin sotalai­voja.
— Punikki.
Canadassa kasvaneen", nuorison
kiinnittäminen työväenliikkeesesn
on käynyt siksi tärkeäksi kysymyk­seksi,
että sitä ei enään-voida s i ­vuuttaa.
Tähän mennessä on järjes­tötoimintamme
jo itsestään ollut
jonkunlaista nuorisoliikettä. Mutta
suurin määrä jäsenistöstämme oh
vanhentunut liikkeemme matkassa.
Kaikki se mitä nuoriso on elämäl­tään
kaivannut on ollut löydettä­vissä
järjestötoimintamme parissa.
Mutta mikäli on ollut kysymyksessä
canddälaisnuorison kasvatus, niin se
on pääasiassa rajoittunut lasten kas­vattamiseen.
Nuorisoliike on ollut
suunnitelmaa vailla olevaa haparoi­mista.
Jonkunlainen sekoitus alku­ajan
.toiminnasta, lasten . kasvatuk­sesta
ja ristiriitaisista yrityksistä
nuorison mukaan saamisessa. E i vie­lä
tähän mennessä ole kyetty luo­maan
mitään kiinteää j a kokonais­ta
toiniintaöhjelma:a ja suuresti
epäiltävää on jos tulevassakaan jär­jestömme
kokouksessa kyetään pää­semään
täydelliseeri yhteisymmär­rykseen
ja sen avulla todellisen, luo-,
van työn pariin. Kokemattomuus ja
toiminnan uutuus tulevat olemaan
suurena esteenä,
'" ii " •. • •,-.
Tälldnen päätelmä tuntunee liian
paksulta, sillä.onhan sitä jo vuosi­kausia
tehty yhtä ja toista, monasti
niitä suinkin on osattu ja kyetty
tämän asian hyväksi. Jos olisikin
kyseessä Suomessa kasvanut nuori­so,
niin mitäpä sitä juuri' muuta
tarvittaisi kuin vain vilkastutettai­siin
nykyinen osastotoimnta kiin­nittämällä
siihen uusia vereksiä
voimia. Mutta nyt ollaankin toisten
vaikutelmien alaisena ja se tekee t i ­lanteen
paljon mntkallisemmaksi.
tään, mutta tosiasiana voidaan p i ­tää
se, että huomattava osa jäsenis­tömme
vanhemmista aineksista, joi-dön
sana mierkitsee paljon, ovat
yhä." edelleehkin sotkeutuneet enti­sen
toiminnan sekä pyhäkoulusuun-nitelmien
pariin niin pahasti, että
he eivät jaksa nähdä niitä. uusia,
ennen tuntemattomia tekijöitä, jot­ka
nyt astuvat vanhan toiminnan
esteeksi. Tahdottaisiin yhä edelleen­kin
kytkeä uutta polveamme samo­jen
valjaiden varaan, jotka kyllä­kin
hyvästi sopivat suomalaisnuori-son
harteille, eikä jakseta käsit­tää,
että sillä tavalla yritetään eris.
tää Canadassa kasvanut väki siitä
ympäristöstä, johon he kuitenkin
kaikilla jokapäiväisen elämän si­teillä
ovat kiinnitetyt
Jos katselemme asemaa, ei isän
eikä äidin silmällä, vaan sellaisen
henkilön tavalla, jolle puoluetoimin­nan
eteenpäin vieminen on pääasia­na,
niin silloin tulee kysymyksen
alaiseksi vain keinot, joiden avulla
Canadan suomalaisnuorisoa voitai­siin
käyttää kansainvälisen työväen­liikkeen
hyväksi. Jos otetaan l u ­kuun
canadalainen nuoriso yleensä,
niin tuskinpa mistään nuorisoryh­mästä
voidaan löytää niin kypsynei­tä
aineksia työväenluokkavirtauksil-le
kuin suomalaisten joukosta. Va-paamieBsen
ja useasäkm luokka-tietoisen
kodin kasvatus on hävittä­nyt
kaikki tahi ainakin ^suureksi
osaksi, ne haitalliset ennakkoluulot,
jotka porvarillisen koulukasvatuk­sen
tuloksina käyvät kaikkialla val-lankumousfilosofisn
levenemisen es­teeksi.
Ne vaikuttavat tekijät, joiden
avulla tämä joukko voidaan vetää
En halua syyttää enkä moittia ke^ työväenliikkeen tarkoitusperiep päl-
|iyljättäiva,_../hyljättävä sittenkin,
kaikista huolimatta.
Kun tulee keinoista puhe, niin
luonnollisesti en minä, > enempää
kuin kukaan muukaan kykene tuo­maan
esille mitään todistetta; jolla
olisi ennen hankittua kokemuspe^
räistä arvoa. Parhaassa tapaukses­sa
voidaan nojautua vain johdon­mukaiseen
ajatteluun. Mutta mistä-,
pä työväenliike muihinkaaii mene­telmiinsä
löytää puoltoa ellei ko­kemuksistaan.
Miksi ei siihen tur­vauduttaisi
tässäkin tapauksessa.
On olemassa kuitenkin yksi jo ko­keiltu
varmuus, nimittäin se, e t ti
vanhoja menetelmiä käyttäen ei
maassa kasvanutta nuorisoa voida
saada mukaan, ei narraamalla eikä
pakolla. Se ehkä monesta tuntunee
katkeralta, mutta totuus se kaikes­sa
tapauksessa on, joka on vedettä­vä,
esille paljain käsin. Syy ei ole
siinä etteikö .«maassa» kasvanut
-auoriso olisi samanlaista kuin kaik­kien
muidenkin maiden nuoriso. Et­teikö
se kaipaisi suuria j a lennok­kaita
päämääriä ja elämän tarkoi­tusperiä
ja etteikö sillä olisi halua
itsekasvatukseen taW pyrkimystä pa
rempaan, kuten .m^asti ja useas­tikin
aivan harkitsemattomasti tah­dotaan
sanoa. IMutta osasto ja
puoluetoiminnan esteenä ovat kie­lelliset
vaikeudet sekä canadalai­nen
kasvatus. Suomalaisen siirto­laisväestön
harvalukuisuus jo edel­lyttää
että ei edes yhdistyneinäkään
saada niin paljon voimaa, että. kyet­täisiin
juurruttamaan nuorisoon pe­rinnäisiä
suomalaistapoja ja opet­tamaan
heille suomejikieli sellaise­na
kuin me sitä käytämme, jotka
olemme sen parissa kasvaneet^ jä­sen
avulla hankkineet kaiken sen,
j'bka muodostaa meidän elämänym-märryksemme.
Joka tapauksessa
tuntevat he itsensä'kuin vieraisiin
oloihin survaistuina ja pakattuna
sellaiseen ympäristöön josta he :vain
osan tuntevat ja jossa he kaikissa
tapauksissa ovat vieraita. He ovat
sadoilla siteillä kasvaneet "kiinm
suuren maan kansallisiin tapoihin
ja muodostaneet elämäntapansa se­kä
elämänymmärryksensä selldsten
vaikutelmien alaisena, joihin heidän
isänsä j a äitinsä eivät koskaan oi­kein
täydelleen voi sopeutua. On
olemassa ristiriitoja, jotka jos 0»-
muodostuvat. ainakin kaiken tuiok-sellisen
' toiminnan jarruiksi. Eräs
mielestäni vieläkin tärkeämpi toi­minnan
kannustaja bn otettava lu-
:.,lsuugio joka suoreksii. .öaaköriljatotä
-jps...nuorisomme 'iajimintä^sullotaan
•ahtaan ja . eristetyn'-fl^fdnifilaifien
iSiirtOlaisrylimän puittei8iin.^SanötTj'•
k;oon:;;YaJD,:vettä se^-^ikslfiaästapsMll-'
nen ja romantillinen, mutta joka
taklauksessa se on' kaikkien aika­kausien
nuorisotoiminnäii; voiaak-kain
kannustaja.'^e^on se kaua^bn-toinen,
ehkäpä kunriianhimöinenkin
päämäärä, jonka"^'huori veri' sekä
lennokas mielikuvitus asettaa "suu­ria,
toiveita pulppuavari elämän
eteen. Nuo toiveet ehkä" pettävät,
•toiveet särkyvät j a päämäärät pie­nenee,'
vuosien "lisääntyessä ja ko-kemuTcsien
kasvaessa; • Mutta kai­kissa
tapauksissa bh' siinä sellainen
voiman lähde joka ajaa suurem­piinkin
ponnistuksiin ja t ä t ä p i t ä -
essämme puolueemme etua silmällä,
me,emme saa unolitaa. Emme myös­kään
sitäkään että kian6allisyli>e>-
temme sokaisemina olemme monea
monasti koettaneet leikata nuon-somme
tulevaisuuden toiveilta .«li­vet;
sitomalla heidät suomalaisen *
järjestötoiminnan ahtaasben piiriin, •
Mahdollisesti yksipuolisella suomar
läiskansallisella pyrkimyksellä' ei ole
tämän a^ian kanssa mitääi^tekemh'
tä, miitta,.suomalaiseen ^järjestöön-kiintyminen
j a sen etujen" yksipuo­linen
ajaminen . ovat ainakin olleet
suuirena tekijänä iestämässä tulok­sellisten
kokeiden tekemistä, mikä­li
suomalaisen nuorisotoiminnan laa­jentaminen
cahadalaisten keskuu­teen
on kyseessä. Tämä ehkä oi
liian suoraa puhetta/ ja näitä aja­tuksia
vastaan nostettanee sellai­nen
vastalauseiden myrsky, että tä­mä
vähemmin vakaantunut suunni­telma
voidaan heittää kumoon ja
ehkäpä haudatakim Mutta toäiasi-oita
se ei kuitenkaan muuta, silla
tosiasioita ei voida haudata, ja ne
suuret mahdollisuudet joita nuon-sotoimintamme
tässä muodossaan
Voisi saada pvat siltikin olemassa.
Olkaamme kuinkakin tätä suunni­telmaa
vastaan, niin jokaisen "ou
kuitenkin myönnettävä, että jos
«maassa» kasvanatiJiuoriso silläkään
tarmolla ottaisi osaa puolueen ra­kentamistyöhön
kuin se-väki on teh-nyt
joka Suomesta roHöina otti teh­däkseen
suomalaissiirtolaisten va­listamisen,
niin tulokset tulisivat
olemaan, sanoisinko suuremmoiset.
Niin, jos, huudahtaa ehkä joku.
nev,o«vdt vain olettamuksia- lisän­nee
tojnen. Mutta vastatkaapa, mik-s
i f € i riitä että edesvastuuttoraas-ti
syytetään nuorisoamme toinietto-muudestja
j a leimataan heidät tyh-jäpäiseksi
tanssi- sekä katuylei­söksi.
Ulkopuolisille vaikutelmille
herkkä nuorisp on suureksi osaksi
sitä mitä siitä tehdään, Ja jos se
puoluenäkökannalta katsoen ei ol^
tänäpäivänä mitään, johtuu se vain
suureksi osaksi siitä että heidän hy­väkseen
Äi ole Jnitään tehtykään.
Ei riitä että vetoamme sunnuntai-koulutyöhömme,
sillä; meillähäH on
jo satoihin, ehkäpä tuhansiin nou­seva
nuoriso,.; joka on jo jättänyi.
pyhäkouluiän ja.sen lisäksi nuori­soa,
josta ainakin suuri osa tulee
liittymään • puoluetoimintaan Joi>
vaan löydetään sopiva keino jonS^a
"avulla heidän mielenkiintonsa voi­daan
kiinnittää puoluetoimintaan.
On olemassa -kylläkin suomalaisasii-tuksia'
joissa nuorison vieroittsmi-nen
suomalaisesta osastotoiminnas-ta,
merkitseisi näiden osastojen toi­minnan
lamaantumista. SamalU
kertaa on kuitenkin monta paikkf>v
kuntaa,, joiden toimintaa se prke'"-
min vilkastuttaisi kuin lamsannut-taisi.
Voidaan myöskin sanoa, että
tämän laatuisen toiminnan nostat­tamiseen:
tarvittaisiin erikoisia 'i^'
kyjä ja että vanhempi, osasto- seka
puoluetoimintaan perehtynyt vaiti
on kyvytöntä tähän tehtävään kie­lellisten
vaikeuksien tähden. Tämä
on. vain osittain totta. Meillä nyt
-on jo useita paikkakuntia, ku:e^