Vapaus, September 17, 1926

              « 1 ^ 2 Perjantaina» sjyjTsk, 17 p:na—Riday, Sept. 17
VAPAUS
-^CanadansnonialaiseiiitySväestdn ainoa ^ e p l ^
^fbnestyy Sttdbnryssa, Ont^, mai^iantaina, Iceskiviikkona
4a perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. 6. NEIL. ' _ ARVO VAARA.
VAPAUS (IJberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada.' Pab-lished
in Sndbury, Ont., every Monday, 'Wednesday
and Priday.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
* as second class mattär. ""
TILAUSHINNAT
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
»1.50 ja yksi. kk. 75c. , . ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.60, puoli vk.
f3.00 ja kolme kk. $1.75, , ; _
' - Tilauksia, Joita ei' seuraa raha^ ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joiija^jgn takaukset
JLlaOTUSHINNAT VAPAUDESSA: , .
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
: ' AVioIiittoonmeno ilmotukset 60c palstatunma. v
Nimeninontosilmotukset 50c kerta, $K00 3 kertaa.
SyntymäUmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioerojlmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa,
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
fditoslauseelta tai muistovärsyltä.
s Halntaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
Icolme kertaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttnurien on, vaa-dittaesaa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Vapauden konttori ja toimitus: JJbertyBldgLome
,St. Puhelin 1038. Postiogote; Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjee8eenne,;kiriottakaanttdelieen liikkeenhoitajan per-eoonaUisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Vapaan sanan sankareille
Tervehdys Suomen tyoväenleMUlef
Aiäerikan suomalaisen eiirtokansan luolckatietoinen
jouidcotpi^ iltamiavSuomen typvaenleh'
Menavust^tniseksi ja: lähettää
rverillisen iei^rc^dyksensä Suomen^^t^^
to ja Suoinj^;Työväenyhdistystien Keskus yhtyvät tähän
fervehdylcsjeen. " .
Työläiäet ympäri kapitalfistisen maailman tietävät,
mitä' vaikeuteta heillä on voitettavanaan lähtiessään
luomaan ja ylläpitämään omaa \ sanomalehdistöään
Sjti( vastassa on rahavallan kaildci voimat: valtiovalta,
kitkko ja koulu; ja on sen myös voitettava otjuusajan^
raskas perintö ja pimeys työtätekevän kansan omissa
riveisflS., ' ' \
\ Suomen työvaenlehdilla on takanaan kunniakas koi
' menf,vuosikymmenen historia. Paitsi tsaarivallan sor­toa
faobrikoffilaisaikana saivat ne taistella tehdaspa*
xooniai'..ja tilanherrojen cisänmaallista» vainoa vas-tääit.'*
Sitkeällä työllä-ne oni^istuivat; saivat heräävän
tyovä^'luottamuksen. V:n 1905 kumouksen anta-
TCialla^.väpausajälla kehittyi ^Suomen iyöväen lehdistö
mahtavaksi aseeksi proletariaatin ja::niaaläi8köyhäliston
kasissa." Torpparien ja köyhempien talonpoikain kym-y
meittuhantiset '^^^^ tunsivat .sen .asiansa ajajaksi.
.Sota-ajdn raskaan kuristuksen jälkeen, kun • vallanku­mous
j^Ieen kirvoitti kansan kahleet, julisti tämä työ-h
v^ehy ^lehdistoy S,uomen i kansalle .vapautuksen' sanomaa,'
Ja 1^18 unohtumattomina päivinä ee innosti puna­kaarteihin
järjestynyttä työkansaa taisteluun herra-valtaa
Vastaan, ' '
Työväen tappiota seurannut Valkoinen terrori murs­kasi
hetkeksi sen lehdistönkin.- «Valkoinen» va^
sananvapauden ideaan. Ja työväenliikkeei;^ petturit ja
luopiot käyttivät tikisuutta anastaakseen käsiinsä^^ S
snen luokkatietoisen työ
luodut lehtiliikkeet. Niille antoi lahtarivalta «vapau-
?dens-^ taistella .työväen/1^ joukkoja
vastaan.
Mutta kohosipa jälleen työväen, oma ääni. Perus­tettiin
lehtiä;' jotka eivät palvelleet porvafisvaltaa.
Elokuun vainojeni kautta v. 1923 yritti sortovalta'jäl­leen
tukahuttaa työväen sananvapauden. Satoja tais­telijoita
niiarssite^tiin vankilaan.. Mutta työväen ääntä
ei «aatu tukhhutetuksi. Uusia lehtiä nousi ja vaikka
niitä on yritetty sakoilla, vankiloilla ja lakkautuksilla
kesyttää," ilmestyvät ne yhä tulkiten taistelevan työväen
ajatuksia ja vaatimuksia.
Ei ole kuitenkaan Suomen työväki^ vielä jaksanut
'.vaUottaa täyttä sananyapautta.v;£ihän^^v
;nislipuolueen lehtiä voi julkisesti julaista Suomessa.
Sitkeää taistelua porvarivaltaa ja sen noskelaisapureita
vastaan.kysytään vielä ennenkuin siihen päästään.
^'Amerikan suomalainen työväki on tuntenut velvoUi-suutensa
Suomen vapaan sanan rintamalla taistelevia
tovereitaan kohtaan: Toverillista apua on aika ajottain
annettu. Ja nyt annetdan jälleen. Meillä on kyllä
omakin vapaan sanan rintamamme. Meidän on tais­teltava'
porvarillis-papillisia' vihollisia sekä niiden nos-kelaisia
ja lahkolais-syndikalistisiaapureita. vastaan;
Aineellisia uhrauksia kysytään omien lehtiemmekin
ylläpitämiseksi^ mutta me olemme silti siinä asemassa,
että voimme ojentaa auttavon kätemme tovereille, jot­ka
taistelevat paljon' raskaammissa oloissa. Osottakoot
iltamamme ja rphankeräyksemme, että ofeaamme antaa
arvon esitaistelijoille'— Suomen työväen omalle, itse:
naiselle, luokkatietoiselle lehdistölle,
.y Menestyköön sen valistustyö ja taistelu sekä autta-
•koon se . Suomen työväen voittoa kansainvälisen köy­hälistön'
suuressa yhteisessä taistelussa.
" Toverillisesti
W. P. S. Toimisto
«uskollisten», fasqistien^o^^ ovat
toistaiseksi: onnistuneet vsalaamaan karkeimmat koltto­sensa.
/Toiselta puolen^ on, myös syntynyt kiistaa f asr
cististen ammattiyhdistysten ia työnantajajärjestöjä
^ i l l ä , jotka kiistat tietysti ovat ratkaistut laillisen
väkivallan: avulla rahaporbojen tyydytykseksi: Valai-sevaa^
väkivaltamiehille on, että yksi viimeksimainituis-ta
kiistoista; koski, kuuluisivatko proletaariset 'arenti-miehet
maatyöläisten vaikoA maanomistajien liittoon, ja
fatkaistiin se siten, että heidät; selitettiin kuuluvan
maanomistajain liittoon!
Nämä keskinäiset kabakat ovat meikkinä yha kasva­vasta
tyytymättömyydestä Italian ! pikkuporvarillisten
joukkojen keskuudessa harvainvaltaisia vallassaolijoita
kohtaan, joilla nykyisin on >täysin määräysvallassaan
Jballitus ja': fascismi, jotka alunperin pohjasivat pikku­porvaristoon.
Maan ratkaiseva mahti on rahamiehill^^^ joita halli­tuksessa
edustavat entiset kiihkokansalliset, mutta ny­kyisin
fascismin johtajat. Hallitus on pääasiassa kol­men
miehen käsissä, nim. Federzonin, Roccon ja Vol-pin.
Kaksi ensinmainittua ovat entisiä kansallismieli­siä,
kuningasvallan'ehdottomia kannattajia. Viimeksi^
mainittu taas edustaa -Kauppapankkia ja on italialai­sen
ja ulkomaisen suurfinanssin edustaja. Hänen avusr
tajanaan, mutta jossakin määrin takalistossa, on kaup-'
paministeri Belluzzo, joka on kokonaan kapitalistien
käskyläinen. Mussolinin tehtävänä on vain olla halli­tuksen-
paä ja edustavana tavarakylttinä ulospäin.
Hallituksen politiikka on .tietysti mitä. raskainta
joukkojen sortainista ja hiestyttämistä. Mutta maan
mmm msm
Tilanne Italiassa
Italian sensuuri tekee -tietysti kailikensa estääkseen
ulkomaat olemasta selvillä tämän väkivallan luvatun
maan sisäisestä tilanteesta. Muttasiitä huolimatta, tie­detään
ulkomailla yleiseen, että fascistien keskuudessa
ön '^pär;ast'aikaa rajua riitabuutta, joka esim. Savonas-sa
päättyi siihen, että «oppositioni» valtasi kaupungin
yleiset rakennukset. «Oppositioni» käsittää sellaisia
fascisteja, jotka ovat tulleet kuuluiksi väkivallan avulla
harjottamastaan kiristyksenä ja huijauksesta, kun taas
taloudellinen tila huononee hallituksen kaikista «uudel­leenmuokkauksista
» huolimatta. Kauppabälanssi osot-taa
mitä huolestuttavinta;v vajausta ja liira halpenee
halpenemistaan. Sen arvo on kahtena viime kuukau­tena
laskenut 10 prosentilla, ja sen sijaan, etta se olisi
fascistien vallananastuksen jälkeen, kuten Mussolini
lupasi, kohonnuty 50 pros.: arvossaa^, on se laskenut
2/3, Palkkojen polkeminen jatkuu siitä huolimatta
-r- hetkellä, jolloin Italian'kansaa odottaa selvä nälän­hätä.
Tällaisetrlilosuhteet; eivät tietysti koske; yksinomaan
työläisten ja- talonpoikaisten joukkoja, vaan myös suo­raan
ja epäsuorani pikkukapitalisteja,, kauppiaita' ja
pikkuporvaristoa ylipäänsä, jbiden elinkustannukset ja
verot kasvavat. Näiden keskuudessa aletaan /ijyt ha-^
väitaf että jouduttiin lemmon kelkkaan, kun kannatet­tiin
mustapaitaisia^ Mutta hallitus jatkaa 'silti; tolkut­tomana
politiikkaansa. Laillisesti — fascististen la­kien
mukaan valittujen kunnanhallintojen kurista­minen'^
a näiden-korvaaminen Roomasta; lähetetyillä
«katsastajilla», ^kauppakamarien sulkeminen, asianaja­jien
työinafadollisuuksienrajottamineh,^^^^^^^^^
fascististen' järjestöjen estäminen — kaikki t ^ ä on
omiaan painamaan: pikkuporvaristoakin. Jolle fascis­min
piti' olla j<^in taivaan autuus.
Liberaalinen «Toronto Star»-lebti kutsuu nykyistä
tilannetta Italiassa «draamaksi Italiassa» ja epäilee,
josko siellä tullaan enää- koyin kauan sallimaan «kan­salaisten
vapauksien sortamista». Lehden .mielestä
tietenkin riittäisi^ kun siellä palattaisiin porvarilliseen
kansanvaltaan, sillä mitäpä eroa se tunnustaisi näke­vänsä
fascistisen ja proletaarisen diktatuurm välillä
Porvarien vaalikamppailu
-Yhdysvaltain porvaripuolueet ovat-jo pitkän aikaa
olleet vaalipuuhissa : ; tämänsyksyisiä vaaleja varten.
Siitä ovat olleet todisteena ne paljastukset, xnitä^'^ on
tehty porvariehdokkaiden suunnattomasta: rahojen käy­töstä
nimitysvaaleissa. Suunnattomia rahasummia ovat
•porvariehdokkaat panneet likoon saadakseen puolueen
nimityksen: : Se on tojdistus siitä, että rsuurista valtion
lihapadoista^ on kysymys^ Omituisinta asiassa kuiten­kin
on se^ että kummankin valtapuolueen ehdokkaat
ovat niin;yhdenmukaisia, etteivät he enää tahdo löytää
mitään'iskusanaa, jota käyttäisivät itsensä ja puolu-eenl/
a puolesta. Ennen oli toki tässä suhteessa toisin.
Republikaaninen puolue, tavallisesti runnasi suojelus-tulleilla
ja demokraattinen puolue -sitä vastaan. Nyt
tarvittaisi muita iskuohjelmia, mutta sellaisia ei tahdo
summallakaan .puolella löytyä. Molemmat puolueet
ovat : niin 'lujasti suurpääoman kahleissa, etteivät ne
tahdo- löytää mitään kysymystä, missä olisivat eri kan­nalla.
Ja aivan samanlaisellakaan ohjelmalla ei niiden
sentään ' sovi runnata, se k^n yeisi koko ;yeijaukselta
lohjau'pois «kansan» silmissä. : - '
New Yorkin Uutiseti joka edustaa tässä maassa ole­vaa
suomalaista, pikkuporvaristoa ja myöskin Suomen
valkoisia, myöntää asian olevan siten kuin yllä on
esitetty, :mutta sittenkin asettuu se; omalla tavallaan
juustaamaan republikaanipuoluetta, koska sen ohjelr
ma «siinä suhteessa maalle • ja kansalle on merkitse-vämpi,
että siinä luvataan jatkuvasti maalle hyvin­vointia,
teollisuuden vilkkautta, työtä ja ansioita». Sa­malla
kannalla tietysti ovat muutkin suomalaiset por-varilehdet.
Niijlen tarkotuksena on pitää suomalainen
siirtolaistyöväestö Amerikan kapitalististen valtapuo-ueiden
..pauloissa, vaikka jokainen siirtolaistyöläinen,
oka tässä maassa on vähän pitemmän aikaa ollut, on
ukemattomia .kertoja nähnyt, etteivät ne lupaukset,
oita kapitalistipuolueet tekevät, sisällä yhtään mitään,
vaan ovat ne 'korulauseita, jotka unohdetaan kohta,
kun vaalien ohitse.on päästy.
Amerikan Workers-kommunistipuoIue on työskennel­lyt
jo; pitemmän aH^oa Amerikan työläisten ja riistet­tyjen
farmarien yhtenäisen vaalilistan aikaansaamiseksi
tämän syksyisissä. kongressionalisissa vaaleissa.^ Mutta
tulokset eivät ole vielä suuret. Kuitenkin tulee useissa
SUDBURYSSA PIDETTYJEN MES^
T A R U U S K I i P A I L U J EN
sanomalehtiselostuksessa mainittiin,
että TjtmminsinMIo ei ollut lähettä-
'nyt:,osanottajaa mestaruuskilpailui­hin
jostakin syystä ja • mainittiin
Soinia. Väärinkäsitysten -välttämir
seksi - lienee : parasta . mainita joiku
sana asian selostukseksi.
Kirjo^ksesta^ voi saada käätteen.
et^- olisin jotakin kahnausta olemas­sa,
joka ;esti ; lähettämisen kilpailui­hin.
Sitä ei ole ollut mitään liiton
alaista seuraa V kohtaan. Vaan syy
oli siinä; «ttä Ilon parhaat ottelijat;
Värjä ja Eeld,r-övat poistuneet paik-
'kakuniialta ja Soini ei enää kuulu
' Iloon, vaan hän kuulun South Por-
'cupinen: Viestiin. - Ja^ juoksuihin lä-,
hettämisestä. oli puhetta, mutta i pit-käii,
paljon kustannuksia kysyvän
matkan t^haa olimme pakotetut jät.
tämään lähettämisen.
Olemme aina valmiit yhteistoimin­taan
.mikäli.se on mahdollista. Niitr''
ten urheiluseurojen kanssa, .jotka
eivät ikuulnHliittoon ja antavat jä­senensä-
urheilla porvarien kanssa,-
'on loinen asia.''
Toivomme talviurheiluaikana, että
saamme olla mukana, ainakin:isom­missa
hiihtokilpailuissa.
; Painijoita ei Ilolla ole, joten niit­ten
lähettäminen kilpailuihin ei tule
kysymykseen. ,
Urheilutervehdyksin
non kirjeenvaihtaja.
olivat avonaiset ikaiMlle,^ ei-unioii
jäsenillekin, niin oli mielestäni tfai^
heenjohtajalta > 'TO
sellaisella yleisöllä, joka on kokoour
panoltaan suurimmaksi Aosakai/. vil-liitynyttä.
v^tanssiyleisöä.; f iUnesty^^^
;Sessä kylläkin.; ae puoli- voitti, joka
aoli ?: kolehdfta kokoamisen kannatta-
Jia>.mntte'Mytet1dinhän siinä v i ^ ^
e^tatsioniakin 'kolehtia vastaan; et­tei
muka 'lakkolaisilla''ole mitään
todellista' tarvetta^. että -ilman aiko­jaan
vaan riellä lakkoilevat Ja ret-teloitsevät;
ja niSn ollen ; tict}^
brittiläinen isänmaallinen veri; kuo­hahti
ja jätti panematta kolehtiin.
ECKVILLEj ALTA.
Port ArthariD uutisia
V OsuastoiinintajnUat. ' [Sunnuntaina
syyskuun -19 'p mä pidetään suuri
osuustoiminnallinen illanvietto Port^
Arthurin -isolla haalilla (Labor
Temple) alkaen 3clo 8 illalla. Siellä
eritetään .hauska ja monipuolinen
ohjelma. Sisäänpääsy ja ravintola
on kaikiUe vapaa. Tervetuloa kai-;
kin läheltä. ja kaukaa tähän ensi­maiseen
osuustoimintajuhlaan ! - '
Osuiistoimintatervehdyksellä
• P. Arthurin osuuskauppa;
£ii paiätafcimiulta
DUNBLANE, SASK.
Elonkorjun' 'tllailä alkaa olla lop­puun
suoritettu 'taas tänäkin vuo­tena'.
.Viljantulo-' eeikkeriä kohden
on koko joukon huonompi kuin -vii­me
vuonna, ja -hintakin on alhai­sempi
hyt; kuin viime ^vuoden' vil­jalla.
Muuten ,kai lienee farmarille
sama, tuleeko -viljaa enempi taikka
valtioissa olemaan 'joko Farmer-Labor-puoIueen tai
suorastaan WorkerS'kommunistipuolueen vaalilista' seU
laisten työläisten äänestettävänäj jotka ovat jo kylläs­tyneet
porvaripuolueiden lupauksiin ja käsittävät, että
työläisten on luokkana esiinnyttävä vaaleissakin porva­ristoa
ja heidän puolueitaan vastaan. Jospa tämän
syksyiset .vaalit antaisivat Amerikan työväenluokalle
tämän tärkeän opetuksen! — «Eteenpäin».
vähempi. Joka 'tapauksessa .täytyy
'farmarin koettaa .-riedä kituuttaa;
talouttaan - tavalla-^ tai .toisella taas
ensi viljankorjuuseen, aina toivoeiii:
parempaa vuotta, ikäänkuin se -vuo^;
si merkitseisi hänelle jotain. parem-'
paa. V
; Kyllä luulisi jo farmari rievun
tulleen huomaamaan;' että - hän on
vain täydellinen ;kuva Saarijärven
Paavosta: Ei muuta kuin kynnä,
kylvä. Kyllä toiset miehet kokoovat
riiheen. Mutta puutteisiin tottunut
farmari on mielissään, jos on saa­nut
autokravan; Sillä hän itseänsä
kutittaa; On nokka pystyssä vaikka
nälkä kurnii mahaa, v Mutta mitäpä
siitä kunhan -vaan saisi gasoliiniä,
että JFord tai joku muu sentapainen
pysyisi -liikkumakunnossa. Auto
muuten lienee preerifarmarille ai­van
yhtä tarpeellinen kuin muukin
i^armikone, sillä preeri on harvaan
asuttu, pitkät matkat meni minne
meni. Kun ei auto vain nostaisi
farmari raiskan nokkaa pystyyn ja
järkeä painaisi alas.
Hlluua farmareita •aapuu-palklut;.
kunnaHemme. . Niinpä on saapunut
Manitobasta useoita 'iJTarmafeita kat­selemaan
täältä tiiusta: Toiset sen
ovat jo loytäneetJdn ja ostaneet ni­miinsä.
Ei muutat kuin tcrvetule.
maan vaan samaan sakkiin, onhan
se hyvä saada naapureita ja lisää
taistelutovereita joukkoomme. Sil­lä
, uudet tulokkaat -ovat nudistus-mi_
elistä -väkeä.
Ohjelmailtamat : oli Tichfieldin
farmers uniolla syysk. 4 päivä Eng;,
lännin lakkolaisten \ avustamiseksi.
Väkeä oli osaston ' hflali tupaten
täynnä. Ohjelmassa oli- puheita^
lauluja, y.m., joita tulisi pitkästi
tässä luetella. Rahallisesti iltamat
'eivät onnistuneet: .niinkuin olisi
luullut Tulot olivat'Vain ?32 ja
joitain kymppisentteäjä, joita- en
-varmaan nyt muista. '
Sisäänpääsy iltamiin oli vapaa.
Koottiin ainoastaan vapaa kolehti
ja tuotti se tuOn edellämainitun,
summan. Summa, olisi saattanut
olla paljoa parempi) jos puheenjoh­taja
menetteli nnio-osaston päätök­sen
mukaisesti; Kokouksessa kyllä
^päätettiin koota vapaa kolehti. Mufc-
•^ta' puheenjohtaja nähtävästi aikoi
jänestäa ja lasdd-kokouksen pää­töksen
iltamissa tai 'UtaiDÄ^aisuu-dessa
äänestyksell» ja kun iltamat
^ VehnaMto ' ^on näyttänyt lupaa­valta;
' .Raesade kyllä kesällä vähän
turmeli, -viljaa, mutta ei pahoin.
•Mutta nyt vasta on pulma edessä
kuil .aina sataa, ettei saa viljaa
leikattua.. On jo syyskuu menossa
ja.-^hän on vasta vehnää katkais­tu.'
• '
. Konununutipaolaeea toimintaa
on ..pidetty -vireillä;'; ^: Jäsenistö on
jaettu '.soluihin,, joista toiset ovat
jo täydessä toiminnassa. Muuta­mat
toverit eivät: ole . oikein innos­tuneita
tähän uuteen toimintamuo­toon,
/mutta ehkäpä hekin siihen
tuttuvat.'
-Nuorisoliitto on levolla:. . Herän-neekShän
talven: tullen.:.: Toivoimme
niin.
Naisten toimitita. Naisia kehotet.
tiin: - kaapumaan Liberty-haalille 18
p.: elokuuta :.perustamaan keskuu­teensa',
jonkunlainen seurai' Mutta
miten kävi. : Vain 4 naista tuli koi
koukseen. : E i siis syntynj^ 'äeuraa.
Syy' ei ole yksin sepissä, on syjrtä
sysissäkin. - - ^
'Sunnnntaikolulaa on pidetty.' tä-n^
i- kesänä. Koulun päättäjäisiä vie­tettiin
tämän kuun 8 p. illalla;'Lap-set
'suorittivat kaiken ohjelman, jo­hon,
kuului. 2 pientä näytöskappa­letta
-ja ' joitain yksitsrisnumeroita.
TytoUtä oli .voimisteluliikkein Mrs.
Northmanin johdolla. : Xiapset oli­vat
innostuneita, mutta ' vanhempi
väki -^^ kunnioitti tidissaolollaan. To­sin,
siihen olivat huonot tiet osal­taan
aiheuttajana.
Nämä olivat ensimäiset lasten i l ­tamat.
kommunistipuolueen toimes­ta
,sen 3 -vuoden olemassaoloajalla-.
Suupaltti.
JONQUIE^E—KENOGAMI,^ QUE.
MetMtyolaiaten Kiton Kenogamin
osaston :j£okous.pidettiin. syysk.:: 5,
p:nä Kenogamissa.. Jäseniä oli saa­punut
kokoukseen runsaasti.: Uusia:
jäseniä hyväksyttiin kuusi. Valit­tiin
johtokunta^ - Kokous-'ja juhla-huoneiden
-vuokraaminen •" osastolle
jätettiin johtokunnan huoleksLN- Ko­koushuonetta
täällä on koko vaikea,
saada.
Keskusteltiin työmaa- eli kämppä-komiteoiden
perustamisesta ympä-:
ri^ton työmaille iä päätettiin, että;
jokainen: jäsen täyttää velvollisuu-r
tensa tässä asiassa.
Keskusteltiin ^naisten hjrväksymi.
•sestä unio.K>sastoomme ja päätettiin
että; koetetaan saada . naisia : mu-kaaui.
/ Myöskin keskusteltiin : ote­taanko
ohjelman suorittajia ulko­puolelta
osaston. Päätettiin ottaa,
vaan ne on huvitoimikunnan kat­sannon
ajiaisia. .
iSihujan hankkiminen paikkakun­nalle;
jossa sitä' kyllä kipeästi kai­vattaisiin,
jätettiin vielä tulevaisuu­teen.
Jäseneksip3nrkijäin osastoon
hy-vaks^minen määrättiiuv erityisellä
pykälällä.'^ Tilien tarkastajaksi -va­littiin
J. Puro ja V. Pulkkila.
Osaston kokoukset: pidetään : jo­kaisen^
. kuukauden - ensimäinen'san«
nuntai. Uutisten kirjotta ja Vapau.
delle valittiin, — Se valittu.
0UNRANKIN. ONT.
:MetsätySlaisten :tyomaatoinimnas-ta..
4Tämä paikka ^sijaitsee G;'N. Km
varrella 11; mailia länteen päin ^ E l ­sassista^
Täällä katkaisuttaa paperi-^
puita ranskalainen ,jaoi»ri - F . La^;
londr: Hänellä on -vielä kolme pier
Iiempää lulväjäistä .apunaan^öläis-tett'
hikipisaroita imemässä.
Kämpät täällä ovat vanhat, -toii
nen työkausi menossa. Ainoastaan
yhdellä kämj^ällä on katkaisu alus-
. sa. Toisia 'korjataan parast^aikaa
asumakuntoon. Myöskin yhtä 'ra.
kennetaan uudestaan.
: Metsät ovat suurimmalta osalta;
palaneet, yleensä kovin "^huonoja!
Matka kämpältä metsään on ^ pitkä,
joten päivällinen on vietävä mu­kana.
. Sudburyssa on työnvälitystoimis­tossa
seisova ilmotus miesten -vär­väämiseksi
tälle alueelle, joka on­kin
• monen työläisen johdattanut
pettymyksiin. ; Palkkaa luvattiin
meille tänne pestautuessa ?2.60'
koordilta. Tultuamme tänne huo­masimme
mahdottomaksi tulla toi­meen
tällä palkkataksalla ja näissä
olosuhteissa. .Pidimme kokouksen
elokuun 27 pmä ja: teimme seuraa-
-vat vaatiipukset isännistölle:
Vaadimme korotusta. 50^ senttiä
koortia kohd'en, siis koordin > katkai-sumaksun
korotettavaksi' 2.50 dol­larista
3 dollariin; '
kämpät tii^^m&iÄksi kylmien i l ­mojen
varalta;. . i
vaadimme :•• parempani - puhtautta
kämppiin; j ' , .
vaadimme pyyheliinoja: ja lisää
pesuastioita;
vaadimme lisää. tilaa asuttavaksi
kämpissä eli 52 miehestä vähennet­täväksi
36 mieheen^
Nämä V olivat meidän , vaatimuk­semme,
jotka ' nimikirjotuksillamme.
'vahvistettiin isännistöllemme vietä
yäksi. Vaatimuksemme hyväksyt­tiin
heti, paitsi /palkkaa, jota käm
pällä olevat hännäntupet eivät voi.
neet korottaa japparin poissaolon
vuoksi; Tämän vaatimuksemme per
rille ajamiseksi oli meidän > lopetet­tava
i, työmme. Meidän^ lakkomme
kesti neljä päivää, jolloin saimme
vastauksen. . Vastauksessa luvattiin
•26. senttiä ylennystä koortia kohden
eli 2.75 dollaria koordilta.^ Tämän
johdosta taas pidimme Jcokouksen
jossa päätettiin tällä korotuksella
alkaa työt toistaiseksi-
No. 108 —l<>9ft
henkasiden iäseniirjano.
11 §. — Kokous lopetettiin.
: Kokouksen puolesta I
järjestäjä 24 L. 6, E. s^^^
puheenjohtaja. pöytadrD
Kansainvälisen kielen
aate
Jo vuosikymmeniä jopa vuosiBa
tj»ja.on kansoilla oUut hereiUä aate
kansainvälisestä ' apukielestä, joV.
olisi faildrien helppo oppia ja jon­ka
kaikki voisivat yhtä hyvällä L\
lä omistaa, väUttämättä eri aikoina
vallitsevista kansallisista virtauisis.
ta. Useita yrityksiä on kyliä tehty
keksiä, niinkuin sanotaan, yleis,
maailmallinen kieli, siinä kniten-kaan
onnistumatta. Niitä kyllä fl.
mestyi aika-ajottain aina uusia, kiik.
kiaan toistakymmentä, joista kui­tenkaan
yksikään ei - saa\Tittannt
käytännöUistä merkitystä. Muuta­mat
tuskin pääsivät kunnolleen nios.
tekijänsä käsistä. Ne kaikki dis
olivat .kuolleehasyntyneet ja tulivat
unholaan haudatuiksi.
Jokainen; tietää mitä vastidtsia
ja hankaluuksia tämä kaikkinainen
kieltensekotus on aikaansaanut ja
yhä edelleenkin aikaansaa. Millä oa
vallitseva luokka paremmin pitänyt
yllä -kansallisuusvihaa kuin käyttä-mällä
apunaan kielellisiä eroavai­suuksia
; ja. vielä nytkin' samasta
syystä : pysyvät eri kansallisuudet
DRIFTWOOD, ONT.
^ Tervehdys Vapaudelle ja sen lu-
Idjakunnalle, Tämä paikkakunta si­jaitsee
14 % mailia länteen Coch-ranesta.
Täälläkin katkaistaan nel­jän
jalan paperipuita : useimmilla
•kämpillä. Urakoitsijana tääll^ on
eräs ranskalainen, nimeltään Ka.
'soba^ joka on • työläisille laajalti
tunnettu julkeasta riistännästään.
Siitä työläiset saavat' kokea jokai­sen
.' mittaukseii aikana. .. •
Järjestyneisyys' työläisten keskuu­dessa
on ^hyviu' heikkoa, joitakin-poikkeuksia
lukuunottamatta, vaik­ka
kyUä täällä n,s. järjestäjiä on
olemassa.': Vään viinaa,^;^ joka kaik­ki-
villitsee, on täällä runsaasti- saa­tavana.
Ja Iran sen ^kanssa ai­kansa
„. kuluttavat niin järjestäjät
kuin järjestettävätkin, niin silloin
ei jää aikaa mihinkään-- jalompiin
eik^ välttämättömiin pyrldmyksiin.
Eräskin järjestäjän ; nimeä kantava
oli ottanut tifota ilolientä niin > pal-jdn,
että : eräällä kämpällä rupesi
•
Tällä .rautatien varrella .on."pal­jon
kämppiä, joissa on paljop työ­läisiä,
joiden ja koko Ontarion tyS-äisten
huomio tulisi saada kiinni
tetyksi.parempien, olosuhteiden saa­vuttamiseksi;
Kurjuus . tulvii, joka
puolelta. Järjestäjrtymiselle on
meidän annettava kaikki: huomiom
me, sillä työmaalla meillä järjesty;
neinä on voima^ joka järkyttää ka­pitaalin
perusjuuria. Meidän pie­nen
joukon yksimielisyys . on taas
selvä todistus . työläistA suuresta
voimasta.,:, Ottakaa ' kaikkialla huo.
mioon meidän ^^avutuksemme; sillä
metsätöitä on taas runsaammin pit­kästä'
aikaa saatavana.
'W. N—nen.
Pöytäkirja
Rupäkin (?) kämppä n;o 2
V työläisten kokouksesta syys­kuun
8 ptltä 1926, -Gonmees-sa,
Ont.
§ . — V Kokouksen kutsui järjes-ty'kseen
I, Vf.- W :n teollisiiusunio
n:o 120 järjestäjä 24 L. 6, joka
myös I valittiin puheenjohtajaksi^
Pöytäkirjuriksi valittiin allekirjotta-nut;
. 2 §. — Valittiin korttien tarkas­taja,
joka tarkastuksen toimitet­tuaan
sanoi saapu-villa olevan 3
W:n :teollisuusunio n:o 120
jäsentä ja 12 järjestymätöntä.
' 3 § i - ^ Keskusteltiin nykyisestä
tilanteesta. Käsiteltiin I . W i Wm
ja L. W. I. U. of Canadan yhtei­set
taistelusuunnitelmat ja näitten
järjestöjen yhteisesti valitseman
keskuskomitean päätökset. Mutta
mihinkään ratkaiseviin; toinfenpitei-siin
ei niitten .suhteen voitu ryhtyä,
koska kenelläkään ei ollut keskus­komitean
pöytäkirjanotetta^ .• yllä­mainittu
. järjestäjä 24 L. 6 velvo-i
tettiin hankkimaan sen kämpälle
niin pian kuin mahdollista.
4 §. — Päätettiin valita kämppä-komitea.-
Komitean jäsenten on
välttämättä • kuuluttava joko I. W.
^^:hen tai L. W. I. U. of Canadaan.
Komiteaan valittiin kolme jäsentä.
5 §. ,r— ; Kokous antoi kämppä-komitealle
tarpeelliset evästykset
tulevien taisteluitten varalta.
6 §.. — Valittiin kaksi henkilöä
ryhtymään kirjevaihtoon Port' Art­hurissa
olevan keskuskomitean
kanssa. Valituiksi tulivat järjestä­jä
24 L. 6 ja Suksi.
nyrkin kanssa järjestystyöhön. 7 §. - - Päätettiin että jos työn-
Työläiset, eikö olisi jo aika lä- antaja alkaa käyttämään boikottia
kata ^ tällaisesta ja ruveta ajatte- ketään työläistä vastaan, niin pah-erillään
toisistaan; koska eivät toi-
'siaan ymmärrä. Eikä asiaa auteta
sillä, jos joku haluaa oppia jonkun
kielen ja myös tekee sen, kun ker.
ran ei ole hyväksytty mitään eri­koista
kieltä yleismaailmalliseksi.
Varsinkin Europassa, jossa täinä
'asia on palmallisempi, ei se ole
niinMän helposti autettu.
lomaan,* että mitä elämä meiltä vaa-tiL
Sillä meillä työläisinä tulee oUa*
jalommat pyrkimykset ja liittyä yh­teiseen
taistelurintamaan,' joka nyt
jo mahdillaan -vapisuttaa maailmoja;
jotka j^otevat sosialistisi yhteiskun­nan
Synnytystuskissa.
Kortti n:o 9578.
Mitenkä paljon vuosittain kulu-tetaankaah:
aikaa ja ,varoja vierai;
den kielien v-oppinaiseen, joka ny­kyään
on: aivan välttämätön, koska
kaikilla aloilla suhteet kansain-yälis-tyvät.
Jos ilmestyy joku huomat­tava
teos; on se I käännettävä kpa-menille
: kielille. ^ T osaksi joh-tnu;:
miksi kirjallisuus yleensä on
.niin .kallista, että kaikilla ei ole
varaa sitä hankkia, kun sama työ
on tehtä-vä moneen kertaan.
;:Työyäen: joukkoliikkeen kannal­ta
katsottuna me sangen kipeästi
tarvitsemme tällaista siltaa, joksi
kansainyälistä kieltä voisimme ni­mittää,
järjestäessämme ja pitäes-. ,
sämine yllä kansainvälisiä suhteita.
-Työläisillä kun r ei ole aikaa eikä !
varoja kunnolleen oppia edes yliia-kaän
kiieltä, söatikka sitten useam­pia,
joka kuitenkin on välttämätön-tä.
sille, joka tahtoo seurata ai­kaansa
yleismaailmallisessa mitta-kaavasisa.'
Nämä epäkohdat saataisiin kor- ;
jätuksi, jos; olisi yhteinen kansain,
yäiipeh; Jfieli,, Jonka kaikki vöisivi*
helposti oppia. Mistä; me saamme
sellaisen?
Englanninkieli on kyllä laajjm-malle
levinnyt maailmassa, mutta
ohko se-yksistään sellainen syy, et-,
t ä , sen peruste^ella se voitaisiin ot
taa: yleismaailmaliiseksi. Ensinnäkin
sitä on tavattoman vaikea, edes
tyydyttävästi oppia puhumaan, saa- -i
tiWca sitten hyvin, koska ei ole
Ollut yhtään miestä eikä liioin nais­ta,
joka sen täydelleen olisi osan- ^
nuti\v ':••• V - . - . : . ' • : . • : - A • :
Sama vika on kaikissa muissddn
kielissä. Kaikissa niissä on sään­nöttömyyksiä
ja- epäjohdonmukai- :
suuksia. Toiset tahtoen aivan ko­meilla
: epäsäännöllisyyksillä. Koska
kaikilla-eläyillä kielillä on melkein ';
voittamattbinia, vaikeuksia päästäk­seen
yhteiseksi apukieleksi, on sei- ;
laista etsittävä jostain muualta, .
' i ^ 5 i 9 syntyi Puolassa mies ni-;
Ineltä Zamenhof. Hänen monivuo-tiiäeri-
työnsä tuloksena ilmestyi taa*
uusii: kieli, jota alettiin tekijänsä
käyttämän salaromen. mukaan ni-niittämään
esperantoksi, joka mer-,
kitsee toivobja. Tällä uudella be-ellä
oli vastukset voitettavanaan,
mutta ie kesti paremmin kokeensa
kilin edeltäjänsä. Tultiin huoma»- -
maahi'että se täyttää kaikki kan-,-
sairiväliielle kielelle tehdyt vaab-
'mukset, ollen johdonmukainen ]3
helppo oppia. Verrattain lyhyessä
jaisä tämä.Vk i e l i levisi laajoah.
piiieifain. Sai harrastajia kaikis­sa
Jnaissä ja' kaikissa kansankerroK-sissa.
Varsinkin kaikissa Enropan
maissa se sai suurimman huomion
osakseen, koska sitä siellä kaikiem- .
kipeimmin tarvittiin. Muutamissa
maissa se on päässyt leviämään ny-v
i i iähjaiie, hun ettei ole sita paik­kaa,
ihissä-: ei > olisi tätä kielto im- ,
hliviä; ' T^ i
aivan: hämnjäsiyttävässa
a airiä se -voittaa fcsää ^^-J^
Saksassa, jossa se on levinnyt en^
kaikkeiri laajimmalle, serf oPP^f ,
käärä -voidaanlaskea tuhansi^ w
YksiBtään viiine'^^^ '
giii 'kanpängissa, joka ei oj«
suuri, J.400 la9ta ilmottautui- otta
maan osaa-kursseihin, joissa ope­tettiin
esperahtoa. Melkein-samafl-lainen
on suhde muissakin kanP^
9 §. — Päätettiin että lehdissä geissa. 'Lnfai joku aika sitten, « J»
naan heti voimaan- tunnus: "Louk­kaus
yhtä vastaan.on loukkaus-käikf
kia vastaan." ^/
8 §. — Kokouksen pöytäkirja
päätettiin julaista Ipdustrialistiaäa
ja Vapaudessa.
jutaistaviasa' pöytäkurjoissa kayte-f Saksassa 1924 yU 20,000 heniau»