Vapaus, July 3, 1929

              Sivu 2 Keskiviikkona, heinäk. 3 p;nä — Wed., July 3 No. 155 — 1929
J
VAPAUS
S. C. NXa,
T O I M I T T A J A T I • „
A. VAAEA frukiUM.). B. TE.fHC>E.V. M. POHJANS.*:^, A, PAIVIÖ.
»•giMcrad st t h « Pcr« OfliM Dcpcrtaat. O a m . u MCCSJ c i M * mMXta. ^ '
VAPAUS (Lii«Tt7» _ ^
Tfc» a»>y « t » « of TamM» Worta» ta CUoti». P»tk.fa<«» «ha» «t S^Jb^rr. OBtcio. ^
nLMOTUSHLVSAT VAPAUDESSA: •
KbirMäteOaotclMt tIJ09 km». t2M ktkä kert». — ATJoliiuooB mtiiaatts " » « " « ' f
»•hrttOTiM. - HimamounoOiootuiMet SOc keru, KM 8 k « - * . . - Sratr«ii!f«««k»«« »»•« * ^
K J M S U f t . . . — A«»t»««>a«»t«k«t t2M Unt. tSM k*i«» kot—. — Khtot-laaiai^a tlMjLotA.
KaoIemcaiiBotBkMt $2M0 fccru, SOe L'*uuJk«a kiiliaUnMulti ui siaitumlnrb*. — Halauuuedort }a
muiJaotcUct 53e tem. flXO t o l i M ktxtA*. — T.Upii^laatu^ i» OauxamttiiUaaiin «a. T«*d£t.
• M M K . l i h f T f f t J T l ncotsi&isu ctakiMem. • ,. . - ^
TILAUSHnCJAT:
J »k. UJO. 6 kk. tSM, S kk. n.75 J . l kk. $IM. - •ntdr.T.ltoai* J. S»oiMcm »ekS ««».II.
t I »k. tbxa. 6 kk. »3J0, S kk. »2X0 J» 1 kk. tiM.
Taisteluohjelma Canadan köyhille maanvi
Samalla. aiJcaa kuin kapitalismin
korppikotkat Chicagoa ja Winnip^3n
vlljaluollssa polkivat vehnän hinnan
alhaidmmalle tasolle mitä tuo kaup­patavara
on ollut sitten 1923. Canadan
kommunistipuolueen kuudennen edus­tajakokouksen
edustajista keskustelivat
köyhäin maanviljelijäin asemasta ja
toimenpiteistä saattaakseen heidät
osallistiunaan vallankumoukselliseen
Väkum aiattaita aii«.ta««« piU» clU honnetitm keito 4 i». ilnwin=u«piiTi» t^OitKzi .fkJpii'i«J.
« t . BlUoi» u k t t « >u T » u o t t . nMimi»ero ki»j«««n»«. kiriomku .ad.I.e«i lukkM«b« u i «i
BiaeUi: J. V. KA.NNASTO. liikk^sAciuJ».^ • ^
YipuuiM loiaUo.» Haooeurto » 7 . K.ck«7 Boildit* 4 DBAUD Sf
V.,p«U» koattori. LttotT Bmiaiofr 87 L a . « St. P o i d i » 1038. Po.tk«o«: Bo, « . S>&^. O -
T.f«a<3ai pusa ia iatooo: Liberty BaiUiofc S7 Lor». St. P»b«ll» C«7W. •
Coacnl »(Jroiitis* r»t«, 75e Jjf» eol. ioek. Uiaissa ek«fa foi «in»!» la«rtion, 7Se. Tb» V»p*u»
Tyynenmeren maiden ammatillinen kongressi
Piakkoin pidettävä Tyynenmeren maiden ammatillinen kongressj,
jonka kokoonkutsujana on Ammatliliittojen punaisen kansainvälisen
TyTnenraeren maiden sihteeristö, on jo saanut niin paljo huomiota ka-pitalisliluokalta
ja sen asianajajilta, että tämä riittää osottamaan kuinka
imperialistiset vallat vihaavat ja pelkäävät ajatusta kasvavasta taistelu-yhtenäisyydestä
Tvvnenmeren maiden työläisten keskuudessa. Austra­lian
ammatillinen liike virallisesti kehotti Tyynenmeren maiden amma-tillistä
sihteeristöä kutsumaan kongressin tänä vuonna Australiaan, mut­ia
Bruce, Australian pääministeri, heti julisti, että "ketään aasialaisia
edustajia ei päästetä maahan tarkotuksella ottaa osaa kongressiin .
Tämä tietysti oli sama kuin kongressin pidon kieltäminen Australiassa.
Filippineillä, Japanissa ja Kiinassa saatiin sama tulos toisilla kei­noilla,
ja Kansainliiton "työ".toimisto epäilemättä toivoi, että kongres­sin
pitäminen voidaan täten estää.
Mutta onneksi vallankumouksellisille voimille, Sosialististen neuvos­totasavaltojen
liitto on myös yksi tärkeimmistä Tyynenmeren maista.
Juuri kun Tyynenmeren maiden ammatillinen sihteeristö oli vastatusten
yleiseltä näyttävän boikotin kanssa, Neuvostoliiton ammattiliittojen kcs-fcusneuvosto
ja Profintern yhdessä kchoUivat sitä kutsumaan kongressin
Vladivostokiin, cnsimäisen työläisten tasavallan alueelle. Ottaen huo­mioon
sen tosiseikan, että tämä kongressi on pakotettu käsittelemään
kysymystä järjestämistyöstä Tyynellä merellä kehittyvää imperialistista
sotaa vastaan, on sopivaa, että se pidetään maassa, jossa työläiset ovat
jo osottaneet, että tällainen järjestämistehtävä imperialistista sotaa vas­taan
voidaan onnistuneesti suorittaa.
liikkeeseen kapitalismin kukistamiseksL
Ainoastaan sosialistisen yhteiskunnan
saavuttaminen voi taata köyhille
maanviljelijöille heidän ponnistuksi-aan
vastaavat tulokset.
Kommunistit lähestyvät maanvilje-
Eommimistipuolaeen kuudennen edustajako­kouksen
merkitys köyhille maan­viljelijöille
Kirj. J. M. Clarke
lukkuvien työtäsäästävien työvälinei­den
käjrtäntöönottoa — joka on nyt
käynnissä, on tuova lisää köyhyyttä
ja kurjuutta ja ajava tuhannet köyhät
maanviljelijät lopullisesti konnuiltaan.
Uudet koneistot vaativat enemmän
maata taloutta kohti. Ne, jotka eivät
kykene hanirkitriann uusia tuotan-nonvälineitä,
joutuvat pois tiluksiltaan
lysL-yraystä tavalla, joka suuresti ero­ja
heidän maansa tulee siirtymään
aa kaikkien reformististen ja kapitalis- niille, jotka omistavat uudenaikaisen
tlsten puolueiden tavasta. Jälkimäiset
lähestyvät maanviljelijäin vaikeaa t i -
koneiston.
Tämä prosessi johtaa joukottaiseen
lannetta äänten saanti-mahdollisuuk- siirtymiseen maalta kaupunkiin, joka
sien valossa. Heillä ei ole mitään j on jo ollut käynnissä viime vuosien
maan viljelyksen "kansanvaltaista" ke-; aikana Yhdysvalloissa. Kiinnityslaina-mä
taistelu imperialistista sotaa vas­taan,
ei saa ottaa passiivisten, pasi­fististen
päätöslauselmain muotoa.
Sen täjrtyy olla päättäväistä taistelua,
ei auttaaksemme meidän imperialis­tisia
riistäjiämme heidän taistelussaan
saavuttaakseen kontrollin markkinoi-tellä
muusta tuotannosta eristettynä | hin, joille he voisivat työntää sen l i i -
ilmiönä. Kun vehnän hinta kesäkuun katuotannon, jonka ovat meistä pu­alussa
putosi lähelle dollaria, niin sertaneet. Sen täytyy olla päättä-
Ford Motor Co. alkoi vähentää tuotai»-
toaan kotimaisia markkinoita varten,
samalla aikaa maanvlljelyskoncyhtiöi-den
osakkeet laskivat supistetun tuo­tannon
ja vähenevän msoTinin ^niok^si.
väistä taistelua, että jos sellainen sota
aletaan, me muutamme sen sodaksi
etujemme puolesta, itsemme vapautta-miseksL
Jokainen päivä tuo esiin uusia val-
Täten siis kehittyvä maanvUjeiyskriiii j misteluja. joita tehdään hyökkäystä
ei vaikuta ainoastaan maanviljelijöi- varten Neuvostoliiton työläisten ja
hin, mutta koskee yhtähyi-ih kaupun- jnaanviljelijäin kimppuun, sillä jos
hltystä vastaan, josta on ollut seu­rauksena
yhä kasvava riisto ja lopul­lisesti
tuhansien köyhien maanviljeli­jäin
omaisuuksien pakkoluovuttami-nen.
Kommunistit lähestyivät tätä kysy-velat,
pakkomyynnit ja vuokralaisuus
lisääntyvät köyhempien maanviljeli­jäin
keskuudessa, samalla aikaa kuin
rikkaat maanviljelijät lisäävät omis­tuksiaan
ja tulevat yhä rikkaammiksi.
Ratsionalisointi myöskin kiihdyttää
mystä arvioimalla kapitalistisen maan- j alkanutta maanviljelyskriislä. Kylvö-vlljelystuotannon
kehitystä, osottaen ala aavikkomaal^unnissa lisääntyi v.
kuinka toiselta puolen rikkaudet kes­kittyvät
yhä harvempiin ja harvem­piin
käsiin, samalla aikaa kuin toi­saalla
maanviljelijäin köyhin kerros
yhä köyhtyy ja lopullisesti tulee ajet­tua
pois konnuiltaan palkkatyöläisten
riveihin. Tämä on ollut kehityksen
marssi menneisyydessä, sen jälkeen kun
kapitalistisen. tuQtannon käytäntöönpt-
192S miljoonalla eekkerillä ja samalla
määrällä tänä r-; vuonna. Maailinan
vehnän ylijäämä lisääntyy nopeasti
ja on nyt 60 pros. yläpuolella nor­maalin.
Viljaa työnnetään markki­noille
enemmän kuin markkinat voi­vat
ottaa vastaan. Hinnat laskevat ja
köyhän maanvil.^elijän asema käy päi­vä
päivältä yhä epävarmemmaksi, i kaista köyhän
kityöläisiin. Tähän voidaan lisätä se
tosiasia, että maanviljelystuotteiden
hinnanlasku ajaa suuret joukot pien­viljelijöitä
kaupunkeihin paisuttamaan
yhä kasvavaa työttömäin armeijaa.
Maanvlljelyskriisi on osa maailman
kapitalismin kriisistä ja voidaan sitä
tarkastelle ainoastaan siinä valossa.
kapLtaJistit saavuttaisivat kontrollLv
Neuvostoliittoon, niin avaisi se heille
uusia markkinoita ja siten antaisi
kapitalismille uuden hengähdysajan.
Neuvostoliiton työläiset ja talonpojat
kukistivat kapitalistiset hallitsijansa
ja ovat ahkerassa työssä rakentaak­seen
kapitalistisesta riistosta ja ryös-
Kapitalistinen tuotanto on jälleen töstä vapaata taloutta. He rakenta-saavuttanut
tason, jossa markkinain vat taloutta, jossa jokainen saa osal-löytäminen
yhä kasvavalle ylituotan­nolle
on mahdoton. Kapitalismin ris­tiriitaisuudet
tulevat päivä lÄivältä
yhä huomattavammiksi.
Kilpajuoksu liikatuotannon sysäämi­seksi
pois käsistään voi vain päättyä
uuteen jättiläismäiseen imperialistiseen
sotaan. Tästä sodassa tullaan köyhiä
maanviijelijöitä ja heidän poikiaan
taas uudelleen pj-ytämään pelaamaan
osaa. mutta tällaisella sodalla ei rat-maanviljelijän
pro-listuä
yhä kasvavaan hyvinvointiin.
He ovat uuden ajan tienraivaajia ja
taminen lakaisi kotitalouden viimeiset Maanviljelystyotannon koneellistumi-i bleemia. Samoin kuin he viime sodan
Taistelufervehdys Saksan kommunistipuolueelle
Neuvostoliiton kommunistipuolueen (bolshevikit) Leningradin alue­komitean
Saksan kommunistipuolueen seitsemännelle edustajakokoukselle
lähettämössä tervehdyksessä m.m. lausuttiin:
NKP:n Leningradin aluekomitea on lujasti vakuuteltu, että Sak­san
kommunistisen puolueen XII edustajakokous leniniläisesti ratkaisee
Saksan työväenluokan edessä olevat monimutkaiset, vaikeat ja vastuun­alaiset
tehtävät. Kominternin VI kongressin leniniläisten päätösten
johdonmukainen totcuUi^ninen vielä lujemmaksi tiivistää Saksan kom­munistisen
puolueen rivejä, vielä kiinteämmin liiltä^,'sen proletaariseen
joukkoon ja samalla valmistaa edellytyksiä porvarillisen diktatuurin
ja sen verisen sosialidemokraaltisen osan voittamiselle. Oikeistolaiset
luopiot, kulkiessaan trotskilaista tietä, parjaavat Kominterniä, NKP:ta
ja Saksan kommunistista puoluetta, pyrkivät sysäämään työväenluokan
opportunismin suohon ja valmistavat aseistariisuulumista porvariston
edessä, proletariaatin vallankumouksellisen taistelun pelosta. Tämän
takia voimakkaammin iskekää oikeistolaisia luopioita, kommunistisen
puolueen riveihin. tunkeutuneita sosialidemokraattien asianajajia. Tä-män
takia ei yhtään myönnytystä oikeistolaisten aroille suvaitsijoille,
jotka itse asiassa kulkevat oikeistolaisten Iik\'idaallorien kanssa käsi­kädessä.
•
Reformistisia byrokraatteja, oikeistolaisia ja "yasmmistolaisia" luo­pioita
vastaan säälimättömäsii taistellen yhdistäkää miljoonaiset järjes­tyneet
ja järjestymättömät työläisjoukot ratkaisevaan taisteluun kapita­lismia
vastaan.
Eläköön Saksan kommunistinen puolue! Eläköön sen XII edus­tajakokous!
Eläköön proletariaatin diktatuuri koko maailmassa!
rippeet olemattomiin. Se tulee edel­leen
olemaan kehityksen linja niin
kauan kuin kapitalismi on vallalla,
sillä kapitalistisen tuotantotavan seu­raus
on rikkauksien keskittyminen yhä
harvempiin käsiin ja suuriin joukkoi­hin
kohdistuvan riiston yhtämittainen
lisäänt3milnen.
Maanviljelystuotannon ratsionllisolri-ti
— merkitsee uusien konevoimalla
VukoD tapahtmmsfa
KunnaHisvirästp Chicagossa
ryvetti itsensä Juzvalluksessa;
veroja kansalta kovasti kiskoi, •
tuhlauksiinsa ne auliisti viskoi.
"Mustille miehille" tilejä nosti*
ostivat itselle autoja vaan;
mässäilyissä he ylinnä loisti,
rosvoina täyttivät tasku jaan.
Sietäisi työläisten
kunnallisvaaleissa
etunsa ennemmin oivaUaa,
etteivät porvarin
antaisi enään
työläisten äänillä ratsastaa.
Suomessa tehty on "Lalliliitto",
korkea herroilla murhausinto;
voimakeinoja tahtovat käyttää,
sitä sen liiton ohjelma näyttää.
Punaisen pelkoa lahtarit potee,
"valkaisuvuodelta" punikkeja jäi;
vaikkapa valkoiset lahtia tekee,
parhaansa koittihe nälkä ja täi.
Turha on heidän
työläisiä lyödä,
nousevat toiset vaan uudestaan;
kerran ne ravistavat
sanansaattajia. Jos Europan ja Ame- si
rikan imperialistit alkavat sodan Neu­vostoliittoa
vastaan, Canadan köyhäin
maanviljelijäin täytyy liittyä y h ' ^
palkkatyöläisten kanssa ja päättävästi
sitä vastaan.
Nämä ja monia muita täriceitä to­tuuksia
osotettiin puolueemme kuu­dennessa
edustajakokouksessa maan-viljelyskysjTOystä
käsiteltäessä. Oh­jelma,
joka laadittun, ei ole ohjelma
nen ei ainoastaan nopeistuta tuotanto-, loputtua kokivat ankaran köyhtymisen maanviljelijäin houkuttelemiseksi ui­prosessia,
mutta se myöskin vähentää ja kurjistumisen jakson, samoin seu- kokultaisillä lupauksilla, vaan se on
yhteiskunnallisen ihmistyövoiman tar- raava sota tulee tuottamaan samat
vettä, alentaen viljan arvoa ja sen
hintaa. Tämä tosiseikka tulisi pitää ja terävämmässä muodossa,
mielessään, kun maanviljelijät silmäi-taistelun
otijelma, tappelun ohjel-tulokset
ainoastaan klihtyneemmässä todellisuuden ohjelma, joka käy
sorretut Suomen
lallit" ja ohranat niskastaan.
selväksi takapajutsimmallekin, sikäli
Siksi cn tarpeellista, että köyMt kuin kaoitalismin ristiriitaisuudet ja
levät toivorikkaina ensi^ syksyn satoa maanvUjelljät asettuvat taisteluun im- vihämieliVyydet tulevat kärjistyheim-ja
kuuntelevat kapitalistien asiamies- j perialistista sotaa vastaan ja siinä
ten pöyhkeilyä hyvinvoinnista. j tehtävässä yhtyvät palkatyöläisten
Vlljanhinnan laskua ei voida käsi- taistelevaan etujoukkoon. Mutta tä- Suomersi E. W.
Petos jatkuu
Kansainliiton neuvoston äskettäin
Madridissa alkaneen 55:nnen istunnon
Suomen sosdemien manööveri
. ... ' . . >-
Toveri-lehli kirjottaa:
Yrittäessään pelastautua siitä poliittisesta kompronielseerauksesta,
mihin Suomen sosialidemokraattisen puolueen johto on maan työväestön
silmissä joutunut valkopor\'ariston asioita toimitellessaan, on se nyt
ryhlynyl erääseen manööveriin. Se näet on kieltäytynyt ottamasta osaa
Turun 7ÖO-vUöti»juhlaan, jota porvaristo itselleen on hommaamassa.
Ponarit kutsuivat palvelijoitaan, sosialidemokraattejakin mukaan. Mut­ta
ne kieltäytyvät, "koska juhlassa on mukana virallisesti myöskin ken­raali
Mannerheim".
Porvarilehdistö ihmettelee nyt, että inistä tämä päähänpälkähdys
sosialidemokraattisilla herroilla, näillä ohranan ystävillä, jotka halli­tuksessa
ollessaan j'uhlallisesti ottivat vastaan lahtarijoukkojaV suojelus­kuntalaisia?
Helsingin Sanomat jutustelee pitkän jutun asian johdosta. Muis­tuttaen
sosialidemokraattisten herrojen päinvastaisia tekoja, leimaa lehti
moisen kiainoslelun joutavaksi, niinkuin se onkin. Todellisuudessa on
se kainostelu kalunaikkosen "kainostelua". Helsingin Sanomat viittaa
siihen, että eivät sosialidemokraattiset herrat varmastikaan olisi tyyty­väisiä,
jos vuoden 1918 kansalaissota olisi päättynyt työväenluokan
voittoon ja Suomessa olisi nyi neuvostojärjestelmä — sellainen kuin
esim. Grusiassa, jonka maan sosialidtanokraatlisia vastakumouksellisia
vehkeilijöitä Suonienkin sosialidemokraatit tukevat. '
Porvarilehti iskee asiassa oikeaan kieleen. Ja Grusiari sosialidemo-kraatlien
esimerkiksi valitseminen on myöskin sattunut paikalleen.
M u l t a kaikki johtuukin siitä, että Suomen sosialidemokraatit yrit­tävät
vielä häiijätä maan työväestön mieliä tällä manööverillään, ne
tahtovat peittää törkeät tekonsa ^ todellisen pyrkimyksensä — tällä
jutulla. Liian pieni viikunalehli.
johdosta kirjotetaan neuvostoliittolai­sissa
lehdissä:
Kansainliiton tarkoituksena on, läh­tiessään
pitämään istuntoaan Madri­dissa,'
yrittää jollain tavoin tukea hau­dan
partaalla olevaa Espanjan halli­tusta.
Tämän ohella Kansainliiton
neuvosto uskoo. e|tä osoittamansa
tuen vastapainoksi Espanjan hallitus
ottaa takaisin ilmoituksensa Kansain­liitotta
eroamisesta, ja sille tullaan
antamaan vakituinen paikka Kansain­liiton
neuvostossa.
Jokainen porvarillinen hallitus tu­kahduttaa
mitä säälimättömimmin jo­kaisen
pienimmänkin kansallisen val-lanI:
umouksellisen liikkeen alueellaan.
Mutta tästä huolimatta käyttävät nä­mä
hallitukset hyvin mielellään vä-hemmistökansallisuuksien
suojelemis-aatetta
hyväkseen omien Imperialistis­ten
tarkoitusperiensä saavuttamiseksi.
Kansainliiton neuvoston edellisessä is-tunnosa
muodostui maailmansodan
voittajavaltioiden yhteisrintama, joka
jyrkästi kielsi kaikenlaisen "sekaantu­misen"
vähemmistökansalllsuuksien si­säisiin
asioihin, ja erikoisesti Kan­sainliiton
sekaantumisen näihin asioi­hin.
Tämä Johtaa seuraavaan: vähem­mistökansalllsuuksien
kohtalo on jo­kaisen
valtion sisäinen asia.
Tässäkin Kansainliiton istunnossa
tulee tämän kysymyksen käsittely joh­tamaan
ainoastaan lukemattomiin pu­heisiin,
joiden tarkoltuk.-ena ei ole
mikään muu kuin Kansainliiton neu­vostosta
saatujen harhakäsitysten sy­ventäminen
laajoissa kansanjoukoissa,
että Kansainliitto muka suojelee vä­hemmistökansalllsuuksien
oikeuksia.
Kansainliiton osuus cn yleisesti tun­nettu.
Nykyisten sääntöjen mukaan
voi jokainen vähemmlstökansallisuus
kääntyä valituksilla vissin elimen
puoleen, joka toimii Kansainliiton yh­teydessä.
Mutta tätilän elimen vel­vollisuutena
ei ole ottaa huomioon
näiden vähemmistökansallisuuksien to­disteita
eikä esittää niitä Kansain­liiton
neuvoston tietoon. Toisin sa­noen,
tämä elin on luotu erikoisesti
vähemmistökansallisuuksien pimittä­mistä
varten.
Kansainliitto on luotu suojelemaan
Versaillesin järjestelmää. Tämä jär­jestelmä
taas perustuu vähemmistö­kansallisuuksien
sortoon. Viimeisten
vuosien kokemusten perusteella ovat
vähemmistökansallisuudet tulleet jo
siitä vakuutetuksi, että vähemmistö-kansallisuuksilla
ei ole mitään odotet­tavana
Kansainliiton isänniltä. Vä-hemmlstökansallisuuksia
koskevaa ky­symystä
ei voida ratkaista kapitalls-min
vallitessa. Se voidaan ratkaista
vasta neuvostovallan aikana
Jä asiat
Pöytäkirja
Can. Sucm. Järjestön TPK:n pöytä­kirja
kckcuksesta kesuk. 7 p. 1929
1. Saapuvilla olivat: Ahlqvist, Hill.
Salminen, Pirttinen ja Wirta. Ulko­puolelta
TPKomiteaa olivat paikalla:
Udo Korpinen, S. G. Neil, Bruno Ten­hunen
ja E. Vilen.
2. Otettiin keskusteltavaksi yhden
toimittajan hankkiminen Vapauteen,
koska tcv. Pehkonen tulee piakkoin
poistumaan toimituksesta. Jätettiin
Hillin jä Wirran-lehtäräksi tiedustella
eräiltä henkilöiltä heidän mahdolli­suuksiaan
ja kutsua tarv-ittaissa
TPK:n kokous.
3. Painokoneen ostamisesta Vapau- meenpanosta.
pn*» ScpstrjiKtAltiin looincfj -mutta i laadittava yle
ostamista ei TPK. pitänyt edullisena,
syystä että ensinnäkin kyseessä oleva
kone on rakenteeltaan heikko ja jou­tuu
helposti epäjärjestykseen, toisek­si,
siinä ei voi käyttää muita kuin sa­man
tehtaan stenciliä, jotka ovat ver­rattain
kalliita, joka seikka nopeasti
lisää itse koneen muutenkin korkeata
hintaa.
6. Käsiteltiin Edustajakokouksessa
herätettyä kysymystä Vapauden o-mistusoikeuden
siirtämisestä. Päätet­tiin
pyytää asiasta lausunto Vapauden
johtokunnalta.
7. Velvoitettiin sihteeri lähettämään
Edustajakokouksen pöytäkirja osastoil­le.
Samalla huomautettava, varsinkin
Aluekomiteoille, jäsenryntäyksen toi-
Edelleen on sihteerin
tää kolmen viikon ajaksi, jolloin laina
on ehdottomasti maksettava takaisin.
11. Tov. Ahlqqvist toi esille seuraa­van
tapauksen: Alina Mäeltä, Souti;
Porciipinessa, oli kielletty n.k. "Mother
allowance" (Leski- ja orpoavustus),
siksi, ettei hänen miesvainajansa ol­lut
Canadan kansalainen. Koska täl­lainen
tapaus on yksinään lapslen-huoltcon
jääneelle työläisnaiselle ta­vattoman
raskas ja katkera, ja kosia
se voi tulla hyvinkin yleiseksi, päätet­tiin
aluksi ottaa asiasta täysi selvyys
jB senjälkeen ryhtyä asianvaatimiin
toimenpiteisiin.
12. Nuorisoliiton taholta oli Järjes­töltä
pyydetty $100.00 avustusta nuori-soi.
konventsionin kulujen korvaami­seksi.
TPK, ei katsonut itsellään ole­van
valtuuksia lahjoittaa sellaista
summaa, iputta myörsi sensijaan
SIGÖ.OO lainan Neurisoliiton keskuksel­le,
tuonnempana määrättävänä aikana
takaisin maksettavaksi.
13. Kirkland Laken osaston puoles­ta
oli tehty ehdotus, jonka mukaan
mainittu osasto suostuisi luovutta­maan
$20.00 pikkunäytelmien hankki­miseen,
sillä ehdolla, että mainittu o-sasto
saisi ne ehsimäiseksi vapaasti
näytellä, jonka jälkeen ne sijoitettai­siin
Järjestön varastoon. Ehdotus hy­väksyttiin
mielihyvällä ja ohjattiin
sihteeri toimimaan asiassa.
14. Sihteeri teki ehdotuksen sellais­ten
toverien registeroimiseksi, jotka
ovat jo tälläkertaa "osastojiemme näyt­tämöiden
johtajina, tai omaavat tai­pumuksia,
kykyjä ja halua tälle a-lalle.
Ehdotus sisälsi ajatuksen, että
tällaisen registeröinnin avulla tarjou­tuisi
osastoille parhaat mahdollisuu­det
tutustua saatavissaoleviin näyttä-mönjohtaja
voimiin, samalla kun re-gisteröinti
myöskin voisi aiheuttaa
tällaisten voimien kehittämistä ja c-sillevetämistä.
Ehdotuksen perusajatukset hyväksyt­tiin,
vaaii jätettiin sen käsittely jo­honkin
myöhempään kokoukseen, jo-
Fordin Heihin plantaaseilla
työviikko pitkä on raatajilla;
sieltäpä Argentinan mailta
tuli nyt tietoa kummanlaista.
Senttejä kolmekymmentäviisi
palkaksi päivältä annetaan;
lakkoja siellä jos syttyä voisiy
töihinpä pyssyin ne pakotetaan.
Ja kuitenkin Heikki,
toiset niin uskoo,
muka on "työläisten ystävä";
vaikka nyt
kahdeksankymmentä tuntia
viikossa teetätti miehillä.
viikossa ja yhdessä johtokunnan kans­sa
toteuttamaan se heti, ellei mitään
voittamatonta estettä ole olemassa;
Tämän ei tarvitsisi merkitä suurempaa
lisätyötä toimituksessa, sUlä TPK ym­märtää,
että lisäilmotuksia on verrat­tain
helposti saatavissa. Kuitenkin
antaisi näin saatu lisätila suurempia
mahdollisuuksia tekstisisällönkin mo-nipuolistuttamiselle
ja asioiden perin-pohjaisemmalle
seuraamiselle.
5. TPK. kannattaa Kustannusliik-keittemme
aikomusta tov. Antti Lem­pisen
muistelmateoksen ostamisesta
$200.00 hinnasta ja sen julkaisemisesta
tuonnempana.
6. Sault Ste. Marien, Ont. osaston
päätös, Ida Syrjälän. ottamisesta ta­kaisin
osaston jäsenyyteen, hs^äksyt-
'tiin täydellisesti, koskapa mainittu to­veri
on täydellisesti suorittanut hänel­le
asetetun ehdon ja pysynyt toimin­nallemme
suosiollisena' erossaolo-aika-naankin.
Jäsenkirjuri, joka on kieltäytynyt
noudattamasta csastqn päätöstä tässä
asiassa, on ilmeisesti rikkonut järjestö-kuria
ja on mainitun osaston käsi­teltävä
tämä puoli asiasta parhaan
harkintansa mukaan. Kaikessa tapa­uksessa
on jäsenkirjurin annetta\-a^
selitys ja myönnettävä tehneensä vää.-\myöskin katsotaan,
rin. ellei asiassa ole mitään sellaista että kukaan ei hyöty jä tuhlaa
vaikuttavaa tekijää, jota ei TPK tä!-
lä kertaa tunne.
7. Keskusteltiin Hannes Sulalta
tulleen, "Metsätyöläisen" levittämistä
koskevan kirjeen johdosta. Ei pidet­ty
sopivana~~myöntää Vapauden asia-miehille
oikeutta olla välittömässä yh­teydessä
''Metsätyöläisen", enempää
kuin muiden lehtienkään kanssa. Täl­lainen
järjestely^ enempää kuin mi­kään
asiamiespalkkion järjestelykään
ei myöskään olisi sopusoinnussa lehti-liikkeittemme
keskinäisten sopimusten
kanssa.
Samalla huomaa TPK kuitenkin eh-
Missä oli "tasavallan" poliisi,
kun Saksan monarkistit mellasti?
Ei heitä noskien hurtatkaan
pitäneet ämpumatauluinaan.
Mutta jos Vappua viettämään
käy kerta vuodessa raatajat;
sitäpä hallitus estämään
tuo tykit ja valtion sotilaat.
Tunnettu totuus,
vanhat sen sanoo:
"Korppi ei korpilta silmiä vie";
eipä ne "tasavallan"
monarkistit, nosket,
ainakaan pahoissa väleissä lie.
Canadan hallitus laivansa myöpi,
liike ei kannata, tappion tuopi;
häviön syy ei miehistön palkka,
aina se ollut on liiaksi niukka.
Huonoja valtion liikkeiden teot,
niissä on aina "salainen vuoto";
ylinnä määräävät yksityisedut,
syynä on kapitalistinen johto.
Tekevi liikettä
neuvostohallitus,
ei ole tappion uhkaa;
tosin siellä
Jopa se kelpasi "rosvottu öljy"',
ei ole enään vihattu, hylky;
itsepä Röckefellerkin lähtee
Venäjänmatkalle, etuja hakee.
Saaneko kauppoja mieleisiä,
vai turhako Jussilla reisu;
ehdotko riistolle ikäviä^
kuullahan siitä kai veisu.
Siellä kun työläiset
itse nyt määrää
kuinka ne kaupatkin tehdään;
vain kaikkien
yhteishyväksi
dottoman tarpeelliseksi saada aikaan
hon sihteerin on esitettävä kirjallinen erikoistoimenpiteitä ja helpotuksia
suunnitelma asiasta. 1 "Metsätyöläisen" levittämisessä, ei ai- nyt Sovietin tuotteita myödään
Kokous loppui kello 11.30 illalla. jnoastaan Canadan, vaan myöskin Yh-dysvaltain
" " " i " " - ^
John Wirta '
Olemme tairkastaneet^^ hjTäksym-mc
ylläolevan pöytäkirjan.
delle keskusteltiin laajasti. mutta • ^^^'^^^^'^'^ yleinen suunnitelma jäsen-koska
ei katsottu asiaa vieläkään erit-! "^""^äyksestä. sekä järjestäjäkysymy':-
täin kiireelliseksi, muussa suhteessa, j ^^^Slanrinkielen opiskelua var-kuin
painokoneen alla tarvittavan sy-^^'^ °" myöskin laadittava yleinen
K. Salminen E. Pirttinen.
Pöytäkirja
MAGNUS RAEUS.
teiltä
Päästyäni perille huomasin heti,
että conmeelaiset farmaa samalla
Can. - . , , , siamiesten'ottamista tilauksista. Kun
»esta, 17 p. kesak. 1929. j läisesti kaikkien sekatyöläisten, kuin
• metsätj-öläistenkin järjestämisen asi-vsnnyksen
tekemisessä, jätettiin asian suunniteLma. jota sitte so^^tetaan ori
Yhdysvaltain ulkoasiain virasto nukkuu
lopuUinen päättäminen tuonnemmaksi. | P^i-"^^^""^en erikoisUn olosuhteisiin.
Sillävälin tiedustellaan asiaa eräältä h"^'^^^^^'^™^^"'^^^ Aluekomiteojen ja
tunnetulta expertiltä ja ilmotetaan
J. V. KanhastoUe. että tilan saa val­mistaa
uutta Duplex-konstta. malli
E;tä varten.
Pirttinen. Hill ja
osastojen kanssa.
S. Ontarion työläisten tapaturma-kon'auslatn
suomentamisen suhteen.
; nykyisessä muodossaan, oli TPK. sitä
Latva, Salminen,
Wirta.
2. Vapauden toimittajakysymys; o-tsttiin
käsiteltäväksi ja toveri Hill se­losti
niitä toimenpiteitä; joita oli
suoritettu yhden kokeneemman toi­mittajan
saamiseksi yhdysvaltain puo­lelta.
Selostuksesta kävi ilmi, ettei sel­laista
mahdollisuutta ole tälläkertaa
olemassa, syystä, että siellä tarvitaan
kipeästi kaikki käytettävisä olevat voi­mat.
Päätettiin kutsua tov. Ak-u Päl-nyt
ehdotuksen.. Vaikkakin tiedettiin.! nottuun lakiin tehdään tämän tästä! viö Vapauden toimitukseen,
etteivät omat varat tule täysin riittä-1 pienempiä muutoksia,- olisi latomus j 3. yhdysvaltain puoleöa'alussaolc-mään
rakennettavan talon kustannus- j säilytettävä, joten voitaisiin ottaa im- | väa kuukausijulkaisa-hanket-ta ""paa­siin.
. ei pedetty erittäin tärkeänä "to- j si painos, mahdollisimman pienillä j tettiin kannattaa, jos kerran sikäläl-verilainojen"
ottamista. Kuitenkin voi l kustannuksilla, aina kun muutoksia 1 set to^-srit näkevät sellaisen mahdol-tov.
Kannasto lehdessä ihnoittaa sei- I astuu voimaan. j {isiesi toteuttaa ilman, ettei päiväleh-laisia
lainoja otetaan jos joku toveri;. 9. Sihteeri velvoitettiin liittämään tiemme sisällöt joudu siitä kärsimään.
. . ; haluaa mielumnmin saU>-ttää rahansa; s. Järjestön sääntöihin Viune edusta- 4. Keskusteltiin laajasti Vapauden
saada aikaan sen. ct'a uutta \enajaa ei ole olemassa, mutta vanha vielä i ^S^^aisten omassa liikkeessä. Kuiten-j jakokcuksfcssa tehdvt muutokset ia l i - saattamisesta vhä enemmän joukkojen
1. Saapuvilla olivat: Ahlqvis. Kivi. 1 aa, niin kannattaa liikkeittemme val-
4. Käsiteltiin kysymystä n.k. '"Tove-j mieltä, että jätetään tämä tehtävä
j rilainojen" ottamista Vapaudelle, jos- i Vapauden toimituksen ja johtokunan
-New York TelcgranrMohti. joka aikaisemmin vastusti Neuvo..to- Hi^^-keenholtaja Kannasto oli teh-Lv-hdessä huolehdittavaksi. Koska s.a-liiton
tunnuslamisla :Yhdysvallain taholla, on äsken kirjottanut Yhdys­valtain
ja Nciivostoliitcn välisistä suhteista, m.m. lausuen: "Eräänä
kauniina päivänä ulkoasiain virasto herää ja keksii pinta-alaltaan kolm.e
kertaa suuremman maan kuin Yhdysvallat, jossa on 150 milj. asukasta
ja joka on valmis ostamaan amorikalaisia tavaroita. Toistaiseksi vielä
ovat amerikalaiset diplomaatit sitä mieltä, että manaamisen avulla voi
elää. Vanhan eiä:j:ään uskoo vain ulkoasiain virasto, kun sen sijaan ' " ^^^'^ P^^"^"^P^^ ; säykset ja painattamaan nu^
asialliset piirit koettav.i: hvötvä neuvoslomarkkinoista ja järjestävät rct-! ^l^f-f ^ l-Vhemmaksi. kuin 2 i na 6.000 kappaletta,
ken Neuvostoliittoon." ' " "f ^aS^"" olevan monistuskoneen p^^i $ S 1 S S
lehdefcä. Yhtenä toimenpiteenä tähän
suuntaan päätettiin kehoittaa Vapau-äisten
teollisuusliitto | den tcimitus-neuvostoa harkitsemaan
a. Päätettiin mycn- lehderi julkaisemista S-si^iisena terran
lan hr»in tehdä tällainen myönnytys
siUe. sillä pienikin järjestyneisyyden
lisääntyminen tulee sellaisen aikanaan
kor\-aamaan.
8. Hele Salon kirjoittaman kaksinäv-töksisen
näytelmän: "Vekkulin Fre-katti"-
nimisen näytelmän ilmoitti sih­teeri
ostaneensa, esittämättä näytel­mää
arvcstelu-lautakunan • tutkitta­vaksi
He selitti tämän poikkeuksen
tehneensä sLksi. että tällaisia näytel­miä
kipeästi kaivataan, yssinpä kesä­toiminnankin
yhteydes-.ä. Osto hy\'äk-syttiin
tällä kertaa, mutta varoitettiin
vastaisuudessa noudattamaan voimas­saolevia
päätöksiä. ^
9. Kustannusliikkeittemme suunni­telma
Wm. Hey^foodiii kirjan julkaise­misesta
hyväksyttiin mielihrvällä.
10. Kcska ajatustenvaihto Vapaud-r
liikkeenhoitajan ja johtokunnan •
toiseltapuolen TPK:n välillil. ei oir.
voinut olla täydellistä — pitkän ma^-
ja muiden seikkojen %-ucksi — T^ik-iV
Vapauden talon rakentaminen cn i-"-
puölella. jossa tämänta-i
päisen lehden tarvis on yhtäsuuri,
kuin tälläkin puolen. Siksi ehdottaa­kin
TPK, että Kustannusliikkeemmo
ja keskukset ryhtyisivät harkitse­maan
erikoishelpotuksen myöntämistä
"Metsätyöläiselle" lehtiUikkeittemme
i taholta, siten, että liikkeet tyytyisivät
kantamaan vain 5% kiertävien asia- tavalla kun kaikki muuTkin Tanto-miesten,
ia.10% paikkakurniallisten a- farmarit. Ne, joilla on v^dä ^^hän
metsää jälellä, farmaavat sitä ja
ne, joilla ei enää metsää, far­maavat
maata. Metsäfarmareita on
kuitenkin suurinn osa, katkasut-taen
puita sen mitä metsästä tulee,
ollen kullakin yhdestä viiteen kat-kasijaan
työssä.
Olin jo kerinnyt poikkeamaan
useamman paperipuunkatkasijan luo­na
asiallani, mutta kun niillä ei ol­lut
kum yksi mies kullakin far­milla,
nun en oikein tiennyt miten
asiat Järjestäisi. Olin nimittäin
Tnetsamiesten asialla. Viimein sa­tuin^
kohtaamaan metsässä neljän
miehen katkaisusakin, joista kaksi
oh I. -ft. w m iäsent-,- Heidän
symyksessä, velvoitettiin tov. Ahlqvist
joka muutenkin sattuu matkustamaan
Keski-Ontarioon. ottamaan petsoonal-hsest
seivan kaikista rakennusta kos-
" ^ ' ^ ^ seikoista ja raporteeraamaan
niistä T?K:lle. i ^ ^ ^ i
Joiu: Wirta, siht.
Olemme tarkastaneet ja hj-väksym-
-= ylläolevan pöytäkirjan.
K. Salminen E. PLttinen.