Vapaus, October 29, 1929

              VAPAUS
Im GMMAU ~ — 409 «t S u t a T .
« . C . MEK. A. VAAKA.
T O I H I T T A J A T ' .»
B. A . TENHUKEK. M. P A f i X EK (PobJ«BÄl»),. A. Pimö.
TILAUSBIICUTt
M & t 1 « k . IMtl C k k . « J « ^ S kk. CtM !• 1 tt. UM.
t l u O I a S«
tUI<mi9EDaUT VAFACDESSA: , ,.
n * Vspaa»
laa «n* Milloia takaan jaa mtmn mmimii— kai»
Ä»eIU« J . V . KAKNASTO. nikka«ak««ti}a.
•Jottaje. O a i o n M ^ pitU cUa k o a n a r i f . k r t t . 4 l». nm««.ynrfip»itSa ««fem»»«« «AJpilHa».
V « a s t e tataSta.» Bao»«a»» 907. Maeka? Bofldlag. 4 Darfu» S t , PabtCa SrSV.
Va»aa4M kaMtorli Ittaitf BaJMlai. »7 Utaa äk. PabtUa 10». P « r t » ~ u i Bo.-69. Sadbary. Omt
pdaa Ja b t o o a t Ubettr BaOdiai. W t o t a a St. P a h d l n ^ M T y ^ ^ ^
Se
Proletaarisen vallankumouksen kahiettnen-toista
vuosipäivän kansainvälinen
merkitys
Lokakuun vallankumouksen kahdestoista vuosipä^^
asettaa Kommunistisen kansainvälisen osastojen eteen tehtävän mobilisoi
da työväenjoukot laajassa mittakaavassa Neuvostoliiton, koko maail
manraatajain sosialistisen isänmaan, turvaamiseen. Vallitsevan kansain
• välisen tilanteen valossa on Iällä tehtävällä mitä suurin merkitys juuri
iSnä vuonna. Näin ollen on kaikkien kommunististen puolueitten an­nettava
päähuomio tämän ryntäyksen järjestämiselle muutamien edessä
olevien viikkojen kuluessa. , j „.. i n
Tämän lokakuun ryntäyksen tunnusmerkkinä on, yhdellä puolella.
ensimäiscD Työläisten valtion suurenmoinen edistys sosialistiseen raken­tamiseen
nähden; toisella puolella taasen on imperialistisen maailman
terävöityvä hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan, kuten viimeisimmät ta­pahtumat
toteavat.'
Nyt jo voidaan varmuudella sanoa, että ne sosialistisen rakennus­työn
uudet muodot, mitkä ilmenevät viisivuotisen rakennussuunnitelman
toteuttamisessa, saavat osakseen mitä laajimpain joukkojen huomion.
Tällä tosiseikalla on erikoinen tärkeys sen takia,-kun ryntäys viisivuotis­suunnitelman
tunnetuksi tekemiseksi on ollut erittäin heikkoa useinunis-
«a'konunuhistisissa puolueissa ja useimmissa tapauksissa luonteeltaan
epäsystemaattista. Tämmöisestä tilanteesta huolimatta on ilmeistä, että
työväenjoukkojen kiintoisuus sosialistisen kehityksen probleemeihin vau-rtetuu
laajassa mittakaavassa kaikissa maissa, jopa siinä määrin, että
porvarienkin lehdet joutuvat käsittelemään näitä kysymyksiä vakavassa
äiinilajissa. •
Sosialistisen talouden paremmuus, kapitalistiseen talouteen verra-teoi
on nykyään tulosöa varsin, huomattavaksi; , Paremmuus ei johdu yk­sinomaan
sosialistisen kehityksen .numeromäärästä, jota yksikään kapi­talistinen
ihaa ei pysty saavuttamaan, vaan OTyös siitä seikasta, että on
mahdollista esittää niin tarkat ja todellisen käytännöllisen merkityksen
omaavat numerot taloudelliseen suunnitelmaan nähden alueella,; mikä kä­sittää
yhden kuudennenosan maapallon pinta-alasta^ Viisivuotissuunni­telman
ensimäisen vuoden päättyessä oli selvää, että nämä luvut, etur
käteen i^tc^dyt laskelmat, olivat täysin reaalisia ja' että ne saatettiin
muutamissa suhteissa ylittääkin.' Nyt Liokakuun vallankumouk$^6;ti kah­dennentoista
vuosipäivän: aattona on Neuvostoliiton kommunistinen puo-'
lue. asemassa, että se voi ottaa,.harkitakseen kysymyksen viisivuöti^suun-
•itelmaan kuuluvain ajanjaksojen, lyhentämisestä.
Tärkeimpänä tekijänä siihen, että - heti ensimäisenä vöolena .saatet­tiin
ylittää tehdyt laskelmat;^ <)n sosialistisen rakennustyön esiinloihtima
suunnattonuiÄ; suuri joukkojen itsealotteisuuden kehittyminen. Viisivuo-tiasuunnitelmän
toteuttamisprosessissa kohoaa Neuvostoliitossa uusia
muotoja^ jotka vetävät proletariaatin laajat joukot talouden rakennus­rintamalle.
Joukkojen itsealotteen kehittämisen kaikkein tärkeimpänä
perustana on sosialistinen kilpailu, joka, suuressa mittakaavassa toteu-tettunav
on liyt jo osottanut mitä parhaita tuloksia Sitäpaitsi on jouk­kojen
keskuudessa kohonnut semmoisia järjestöjä kuin komsomol-briga-ditfjotJca
ovat yksityisissä tehtaissa ottaneet tehtäväcseen johtaa, oman
esimerkkinsä 'kautta, paremman. tyÖkurin aikaan saamista ja tuotannon
kohottamista. Niinikään todistaa joukkojen itsealotteisuutta teoUistutta-mispäivän
toteuttaminen elokuun 6 p :nä ja neuvostoproletariaalin ryh-
-tyminen keskeytymättömän työviikon toteuttamiseen, joista viimemainit­tu
tulee aivan lyhyessä ajassa aikaan saamaan suurenmoista j ouduttamista
sosialistisessa rakennustyössä M uudenaikaisia far
mcja sPienten talonpoikaisviljelysten asemasta nähdään suuria maan
viljelysyrityksiä, jotka ovat oikeita viljatehtaan tyyppejä., Nämä suuret
valtion" maatilat ylittävät kaikkein edistyneimmät kapitalististen «maitten
maanviljelysmuodot. Teollisuuden jä maanviljelyksen välinen vasteikoh-taj
mikä on niin tunnusmerkillistä koko kapitalistisen talouden kehi­tykselle,
alkaa Neuvostoliitossa poistumaan; Kapitalististen maitten kom­munististen
puolueitten yhtenä -päätehtävänä on saattaa proletariaatti
ymttiartäinään tämän v Neuvostoliitossa tapahtuvan ylimenokauden prorr
sessinsu^uren historiallisen merkityksen, ja sen suurenmoisen esimerkin
avulla «kannustaa maailman proletaarijoukkoja ryntäämään eteenpäin.
Näihin seikkoihin on käytävä käsiksi Lokakuun vallankumouksen kah­dennentoista
vuosipäivän ryntäyksen valmisteluissa ja toteuttamisessa.
Lokakuun vallankumouksen kahdestoista vuosipäivä ei kuitenkaan
saa kapitalistbissa maissa muodostua yksinomaan sosialistisen rakennus
työn perusajatuksen prop'&geeraamiseksi, vaan kahdennentoista vuosi-
' päivän; propaganda on erottamattomasti yhdistettävä raatajajoukkojen
kansainvälisen solidaarisuuden kehittämiseen Neuvostoliittoa kohtaan.
Kapitalististeh maitten raatajajoukoille on tehtävä selväksi se, että val-lai^
umouksellinen taistelu IMeuvostoliiton turvaamiseksi ja taistelu im­perialistien
hy^ckäysrintaman tuhoamiseksi, mikä hyökkäys on nykyään
enempi kuin milloinkaan ennen joutumassa Toisen kansainvälisen puo­lueitten
johdon alaiseksi, on kaikkein parhain takuu Neuvostoliiton so­sialistisen
^rakennustyön tulevalle edistymiselle. Proletaarisen vallanku­mouksen
kahdettatoista vuosipäivää on näin ^ ollen pidettävä elokuun
ensimäisen päivän ryntäyksen eräänlaisena jatkona, ryntäyksen, joka oli
kommunbtisten puolueitten ensimäinen suuri, samanicaltaisesti johdettu
kansainvälinen ryntäys imperialistista sotaa vastaan; Maailman prole­tariaatin
solidaarisuuden Neuvostoliittoa kohtaan tulee ilmetä kapitalis­tisten
lUaitt^npoIiisiterrorin murtamisessa, kommunististen puolueitten
taistelussa katujen valtaamiseksi, proletariaatin yhteisen rintaman laa­jentamisessa
uutten yhteisrintamaelimien perustamisessa alhaalta käain,
kuten sotavastaisten komiteain, fascistivastaisten komiteain, proletariaatin
itsepuolustusjärjestöjen y.m; ; "
Sosialistisen rakennustyön uutten muotojen kehityksen tulee tapah­tua
riti rinnan kapitalististen maitten kommunististen puolueitten uutten
taistelumuotojen kanssa» joitten puolueitten on,; proletariaatin diktatuu­rin:
toteuttamisen perspektiivin alaisena, nyt keskitettävä voimansa enem­pi
kuin milloinkaan ennen Kominternin nykyisen tärkeimmän -strate^-
sen" päämäärän saavuttamiseksi, r työväenluokan enemmistön voittamiseksi.
Nykyään; kim;^j alkaa uudelleen henkiin herää­mään
; uusi vallankumouksellinen kehitys, tapahtuu, työväenjoukkojen
cnenmiistön voittaminen työläisten taisteluitten tietoisen johtamisen avul­la.
Tässä perusajatuksesta riippuu sen käänteen teJEeminen, mitä Komm-temin
tp. komitean kymmenes täys'istunto korosti ja minkä karatta Jcom-munististen
puolueitten tulee ottaa k«winM ntttten vallanktnnbnkadli^en
nousujen johdon. Tämä on mahdollista vain silloin,- jos fcommuniätiaet
puolueet l^hdennentoista vuosipäivän Tyntä^ käytännössä jatkavat
käänteen tekemistä, jos tämä ryntäys riippttu enenisi k ^
ryntäykset tehtaissa ja muuttaa ne perusfcdcsi taistelulle kommunismin
päämääräin saavuttamisdcsi. Kahdennentoista vuosipäivän ryntäyksessä
on Kommunistisen kansainvälisen itsekunkin osaston velvollisuus tutkia
taktillisen käänteen probleemeita kysymyksessä olevan maan tilanteen
mukaan ja toteuttaa tätä käännöstä sen kokemuksen valossa, mitä kom­munistiset
puojueet saivat elokuun 1 päivän ryntäyksestä.
Vallankumouksellisen kilpailun kehityksen kautta on kommunisti­sille
puolueille avautunut tässä suhte«sa uusia perspektiivejä. Samaten
kuin Neuvostoliiton proletariaatti, taistelussaan sosialistisen rakennustyön
puolesta, vahvisti rivejään asettamalla itselleen varsin konkreettisia teh­täviä
ja sopimuksia tehtaisiin nähden, samaten tulee kapitalistista! mait­ten
proletariaatin asettaa itselleen konkreettisia tehtäviä; taistelulleen
Neuvostoliiton turvaamisen puolesta ja työläisjoukkojen mobilisoimiseksi
sitä varten. Tällä perustalla tulee vallankumouksellinen kilpailu Neu­vostoliiton
proletariaatin ja kapitalistbten maitten proletariaatin kesken
vahvistamaan työläisten kansainvälistä solidaarisuutta. Kahdennentoista
vuosipäivän, ryntäys tekee mahdolliseksi levittää tätä vallankumoukselli­sen
kilpailun käsitettä kapitalististen maitten proletaarijoukkojen kes­kuuteen.
Näitten tehtäväin toteuttamisen tärkeys saatetaan nähdä nykyisestä
kansainvälisestä tilanteesta. Tällä haavaa on Kansainvälisen tilanteen
luonteenomaisena piirteenä mitä räikein vastakohtaisuus maailman poli­tiikassa,
vastakohtaisuus neuvostohallituksen ja MacDonaldin sosialisti-imperialistisen
työväenhallituksen' välillä. Kolmannen porvaripuolueen
hallituksen muutaman kuukauden olemassa olo Englannissa on jo saa­nut
aikaan suurta harhakäsitysten hälvenemistä työläisjoukkojen keskuu­dessa.
Snowdenin edesottamiset Haagissa, MacDonaldin akiivinen puo­lustus
imperialistien aseistariisumis-suuhnitelmille Genevrasä, MacDo­naldin
hallituksen alaisena toimeenpantu verilöyly Palestiinassa ja,
viimeinen mutta ei vähin, Neuvostoliiton virallisen tunnustuksen toteu^
tamatta jättäminen ovat olleet suurenmoisia opetuksia maailman prole­tariaatille.
Toisen kansainvälisen ny'kyisen-politiikan epsimäisenä tun­nusmerkkinä
on sen johtaVa osallbtuminen imperialistisen sodan val­misteluihin
Neuvostoliittoa vastaan. Toisena on sen aktiivinen osallis­tuminen
fascistidiktatuurien pystyttämiseen kapitalistbissa inabsa;
Zörgiebel, Berliinin työläbten murhaaja, ja Wels, sosiali-fascistisen
diktatuurin ylipiispa, eivät ole eristettyinä. Heidän uurtamaa polkua
«^T»"»*^" •ytmnMSA, että buosalcun-jum
katseet dva^ kohdistettuna Ma^
rfonin tajyfttgnilln. ' '^T^--
On olemaa» ^ vtoia, ettS aljgrillt
j a hänen mlehffmft vaiieqtietaan Ma*
TioDlssa ^a ne 40 \te9stmiiiy6IalstS,
jcdta syybeiiah^
Ifihetet&Sn jitUalkaisUn vankSaran»-
gaistaksUn."
Näin kirjottäa Pcdijois-Carolinan
virlcavallan toimoqrfteistä työväkeä
maataan n. S. L : n kaniiattaja. Joka
ei <miaksu edes luokkatai^^^Tnknnt.aa
työväen Ja pääoman välisessä tals>
t e l u s ^ Hän kebottaa lähettämään
protesteja kuvernööri Gardnerille ja
ilmottaa senaattori IfTheäerin ja L a -
FoIIetten tulevan vaatimaan senaa-'
tln kuulustelua tapahtuman johdos­ta
Ja kiitomotyöläisten ^olosuhteista
Miicäli senaatin tutkimus on kjrsees-sä,
niin se ei luonnollisestikaan tule
p^oakaan avustamaan etelän työvä­keä,
elleivät työläiset oman järjes­tymisensä
voimalla kykene saamaan
parannuksia olosuhteisiinsa.'
KAIKENLAISTA KIIHOTUSrA
SImons-sahayhtiö. jolla on myöskin
tehdas Monbvalissa, on jakanut työ-läJsffleen
lehtistä, jossa jokaista työ­läistä
kehoitetaan esittämään yhtiöUe
menettelytapoja; j a keksinnöltä, joilla
voitaisiin työtä nopsistuttaa, säästöä
koneita j a raaka-aineita, eU yleensä
saada tuotanto suuremmaksi j a hal­vemmaksi.
Tästä sitten tullaan anta^!
maan palkintoja parhaille, jotka par­haiten
voivat esittää yhtlöUe, miten
kiristys voitaisiin parhaiten saada
tehostumaan. Kerrassaan sievä . kek­sintö
3^tlöltä saada miehet itse an­tamaan
lausuntoja siitä, mitkä mene-pfVAmtarfmrf
on-käyttänyt kommuj
nteHpprfneen Ja pohevapaus-koxi^
fmsSn JSzJestSmiä kfdumksia va»:
taan. Ja koska näHIä toimenidtell-jg^
(ffx matadoUlsnus muodostua esi*
merkiksi . muille i& iäetiemmine
paikkakunnille;
niin dkoon päätetty, että tämä
työläisten joukkok<A:ous. pidetty P
Arthurissa Qnt, täten JuIMaa bor-jumattomasti
puolustavfaisa työ­läisten
puhe-, kcduxrntumis-' j a Jär-jestäy^
rmlsoikeuksla^^ tulee päät­tävästi
"kayttftBOSan- kaikkia käy­tettävissä
' Eteviä keinoja näiden
oikeuksien säSyttämiseksi.-
EdeUeen tämä joukkokokous l a u ­suu
jyrkän paheksumisensa Ja vas­tustaa
näitä Toronton poliislkomis-sionin
harjoittamia kurtstu^nlinen-piteitä
sekä vaatii tällaisen menet­telyn
. lakaista lakkauttaniista. «
Edellen tämä kokous kutsuu kaik-!
kieTtgftntynettä on muitakin
nonKtaan Tom FaUs
neen. Joten lakko todennäfcKsefii
lähi^ifiivinä laajenonaui
lAkonalaisten Icänqnde&r::
orat jo torvaantuneet h a s a a p a 5
kureitar kfimpnieen. ebqiää^
nipegistl^ mutta äinä he « i v s
sanottavasti onnistuneet. w&
laisten tohnesta on Järjestetä i
leJtkamcOoixM ja useijnomat
luisista on onnistuttu p o b o t t a i ^^
takaisin. Ja niistä hanrcäst^
he ovat onnitsuneet saamaaxt
he ovat cmnistuxieet s f t a T n o B rr
pITTeen. ei urak<4tsij6I}le ole
k u i n t a p p i o t a , sillä n e ovat
TdDsetta n^tRätfilhfn tottumjattonäa ^
n e k s i a - • :
PcSiisi o n J o lakkoadueella.
seuraa Toisen kansainvälben esikuva-puolue. Otto Bauerin puolue Wie-nissä,
hyvälcsymällä perustuslain fascbtireformin ja tekemällä sovii^non
Schoherin kanssa Itävallan proletariaatin nuijimiseksi. Itävallan sosia-idemokratia,
laatuaan kaikkein **vasemmbtolaisin" maailmassa^ kulkee
samaa tietä kuin mitä kaikki muukin isosialidemokraattinen liha ön kul­kenut,
sosiali-fascbinin tietä. ; Sosialidemokraattisen politiikan kolman­tena
tunnusmerkkinä on työttömyysavustuksen vähentäminen SakLssa,
a tekstiilityöläisten palkkain alentaminen Englannissa. Hyökkäystä
työläisjoukkojen elintasoa vastaan,' maailman kapitalismin ratsionalisoi-mbpolitiikka
toteutetaan nykyään sosiali-fascismin suosiollisella avustuk­sella.
' ^ V - ••• o
Tällä tavoin, työväenluokan vapautustaistelun kansaihvälbelläarce- — - - .
nalla, taistelu vallankumouksellbella maailman rintamalla, jota yhdeltä tuS^^^jäSSnSn " S n ^ ^ k S ^ 1 h ä n e n silmälasinsa ja s ^
puolelta johtaa Kommunistinen kansainvälinen, minkä menestys riippuu rensimälset naamiohuvit, ensi la^i*nr|S?:,i"I!S°'^*wl^^
Neuvostoliiton , onnbtumbesta, sekä toiselta puolelta sosiali-fascistinen
a^ sosiali-imperialistinen Toinen kansainvälinen, käy yhä äänekkääm-mäksi.
Taistelu näiden: leirien kesken maailman proletaarijoukkojen
sjllatloman. kuilun sillpttamiseksi, johtaa' petok­seen
ja kommunismin periaattebta luopumiseen. Näin ollen ei ole
mikään sattuma se seikka, että oikeistolaiset ja sovittelevat ainekset eivät
enää tyydy kommunismin taktillisten periaatteiden revbioimbeen, vaan
)ohitUsesti siirtyvät Neuvostoliiton vihoUsten leriin. Kun Neuvosto-iiton
sosialbtinen rakennustyö johtaa uusiin suuriin voittoihii, kun
Neuvostoliiton proletariaatti ryhtyy viimebeen ratkaisevaan taisteluun
viuneisten kapitalbtisten jätteiden hävittämiseksi omasta maastaanlfevit^
avat oikeistolaiset epäluottamusta Neuvostoliiton voimaan ja koettavat
herpaultaa kapitalbtbia aineksia vastaan käytävää luokkataistelua.' Tällä
avalla muuttuvat oikeistblai^et ja sovittelijat kautta rintaman sosiali-fascismm
tukijoiksi, sillä joukkojen uusi vallankumouksellinen nousu
tekee mahdottomaksi horjunnan kommunismin ja sosiali-fascisiäin välUlä
Nain • ollen tulee kommunbtisten puolueitten; LoTcakuun ryntäyksessä
paljastaa oi^^^^^
mistiset käsitteensä Neuyostoliitön sosialistiseen kehittämbeen nähden.
Joujckojen mobilisoiminen Neuvostoliiton turvaaniseksi tulee jäi-leen
ymttamään imperialistisen porvariston raivon Kommunistista kan-a^
a^ista vastaan, pokuupensimäben päivän ryntäyksessä-kommu:
nistisel puoluee totesivat pätevyytensä, huolimatta porvariston lisätystä
faseislisesta hyokk^ksestä. Jos joukkojen mobilboinä
kS v n - Il • r^^!^^»' t«Jevatkommunistbet puolueet olemaah
^ o l e m a a n prole^tcatin kansainvälinen s6lidaaristms,U
p o h t t U s « U siirtyvät Neuvostoliiton vihollisten l d r i i h . v l ^ NSVOS^
kia työläisiä Port Arthurissa ja
kaikkialla, järjestyneitä j a järjesty­mättömiä
lausumaan i)aheksumi-sensa
näiden Torontossa vallitsevi­en
kuristustolmenplteiden johdosta,
sekä antamaan kannatuksensa n i i l ­le
työläisille, jotka taistelevat työ­väenluokan
vapauksien puolesta
kapltalistiluokan vainoojia vastaan.
PORVARIT -reHOSTAVAT' V A A U -
AGITATSIONAAN NYRKEILIiÄ
Sen jälkeen kun porvarlisto Port
Arthurissa onnistui ehkäisemään ^ m - ,
mimlstlpuolueen ehdokkaan, tov., A,
E. Smithin, ehdokkuuden esilläolevis­sa
maakuntavaaleissa, joidenkin tek­nillisten
temppujen avulla, konserva-tivisen
ehdokkaan eduksi ja kun k.-
puolueen toiminta muutenkin on v i i ­meaikoina
osoittautunut entistä vilk­kaammaksi,
on porvariston raivokin
meikäläisiä aineksia kohtaan saanut
uutta yUykettä. Sitä tavallaan osoit­taa
seuraavakin tapaus.
Kun tov. A. T. H i l l erään toisen
telmät olisivat parhaita heidän riiston-j toverin kanssa lokai. 22 p:nä meni
sa kiristämiseksi Ja on varma, että erääseen liberaalien vaalikokoukseen
löytyy sellaisia, jotka esittävät palkin- Port Wllllamlssa ja teki siellä puhujille
non toivossa näitä menettelytapoja o i - Joitakin liysymyksiä työläisiä yleisesti
lenkaän huomaanmttä, että he samalla koskevista kysymyksistä, kuten van-punovat
hirttonuoraa, omaan kaulaan- huudeneläke-, kadettikysymys yjn. Ja
sa. Yhäö on työnjohtajineen kyllin kun herrat eivät voineet näihin k y -
tletoinen jo melkein Joka mutkasta, symyksiin tyydyttävästi vastata, niin
miten tulee kiristää, mutta saadessaan sapetti se hieltä siinä määrässä, että
Vielä neuvot näiltä työläisUtäitseltäänrf pieksättivät tov. Hillin hänen polstues-jotka
koneen ääressä kUpallevat, onhan kokouksesta. Hill toverinsa Tcans-i
se sille suureksi eduksi. Järjesiyml- sa oli jo poistumassaj kokouksesta,
nen lujaan taloudelliseen järjestöön mutta jäi vielä puhelemaan jonkun
olisi yhtiölle parhain vastaus työläis- vaallagentin kanssa j a Silläaikaa ehti
ten puolesta. Uusiin kiristystolmlln hänen toverinsa poistumaan. -Ja kun
tov. H i l l sitten meni ulos kokoushuo­neesta,
niin hyöklräsi' hänen kimp­puunsa
kolme miestä, Jotka heti.ensi-
— lokakuun 26 i^väiA — saaponecs-^
^ tIedotidEsessä' kmotaan laK^erib^
, eelle H m a n n f a n ^ Jirftakin m a Ä a a -^
tapcdiiseja. Tähän mennessä be ciia-kuitenkaan-
liene huomattavamnan»
määrässä sekaantuneet läkkolalstea » -
sioihin, paitsi sitä, että estivät e f Sn
joukon lakkovahtien pyOrtäiniä t ^ i -
haluisia palaamasta Shabaqnasts i>
Arthuriin paikallisen lakkokfanaenä
hankkimalla kuorma-autbllä, jäte
heidän oli tultava junalla.
NälMn asti ovat. lakkolaiset tröSst
toimeen omilla vähillä säästönSän JK
työssäolevia union jäseniä on i ^ t ^
ty verottaa lakon rahastamlseksL lieSt-kovahdissa
oleville on järjebteäiy
"pätsäyspalkat". jofen heidän ySspi:.
tonsa ei tule hyvinkään kalliiksi
jestöUe, Mutta ottaen huomioon, «rtSg
useinMnat 'lakkolaisista ehtivät vSia
vastatkoot työläiset järjestymisellä.
NAAMIOHUVIT
Osaston taloUa, 1445 Notre Dame St.,
taina marrask. 2 pnä, jolta tieten­kään
ei kukaan tule unohtamaan.
töikseen löivät häntä • kasvoihin, sär-jälkeen
häntä
jonkun aikaa, aiheuttaen hänelle mel­koisia
kärsimyksiä. '
Paul Reimahm
KIRJE MARIONISTA, NM
Marlonlssa N , c. murhattiin äs­kettäin
kyhnäverlsestl kuusi kutomo-työläistä,
kun h ö , poistuivat tehtais­ta
Ja asettuivat lakkovahtiin tehtaiden
edustalle, Ihnoittaakseen päivävuoron
miehille, että työpaikat /on julistettu
lakkotilaan. Tästä tapahtumasta M r -
Jottaa persoonallisessa kirjeessä Itom
Tippett seuraavaa:
"Hyvä ystävä: Oletko, lukenut sa­nomalehdistä
uutista, että shertiffl Ja
hänen deputinsa tappoivat kuusi uni-onmiestä
Ja haavottivat kohneakym-mentä
Marionin kut<anolakossa olevaa
henkUöä?
Oleu; juuri palannut Maritmista
Olin siellä lakon aikana. MyOsUn
oUn murhattujen miesten hautajaisis­sa.
Kävin työväenlähetyteen
na protesteeraamassa tapahtuman joh­dosta
kuvenööri Gardnerilla Istuin
oikeussalissa Ja kuuntelin kun tuo­mari
Harding kuulusteU todistuksia
n i y l l y s u p e r i d e n t t i a , hänen alaisenaan
toimivaa ^nJoihtajaa, kauntin sher-rlflBä
Ja deputeja vastaan, jotka kia-kin
olivat osallistuneet verinäytelmään
Olen vakuutettu, että tämä murhe-
Mytehnä paljastuu, se tulee olemaan
hämmästyttävin Ani,»riiro., teoDIsnns-rettdöiden
historiassa. Vielä koskwn
ennen ei ole tapalrtonut niin Julmaa
Ja aavistamatolnta rikosta työläisiä
vastaan. Uutisten huojeliineh seiiraa-mmen
osottaa sen tödeksL
Kirjotan tämän kirjeen siinä toi­vossa
» että avustaisit nosiattamaaii
yleistä mielenkiintoa Btoiionin alan­teen
vakavuuteen. ~"'
Paikalliset viranomaiset Samoinkuin
valtion toimeenpaneva vltastökin on
saatava käsittämään, että Amerikassa
on vielä tunnollisuutta. Joka tulee pu­humaan
tällaisia rikoksia vastaan. On
tärkeätä saada syytteeseen henkilö^
Jotka suorittivat tämän murhan, jotta
voidaan säästää muut etelävaltioiden
myllytyöläiset Joutumasta semanlalaen
kohtalon alaisekd kuin Joutuivat B b -
rionln tyfflälseLKÄo etelä täydytään
Jäljestää, Jos nykylsÄ sletämättömls-
ParhaiUe annetaan kolme palkintoa 1 fr^^jS^^^S!^
yleisön äänestyksellä. Niille. K ^ e i - ^ ' ^ ^ f j ^ n , , ^ ' ^ . v S S ? ^ ^
vät .voi kotonaan naamioida, on Jär- J^Sf^Jf^^^Sn^Sa? SSrf^^ sjtee^se^tne^ tttityil^ a- hpuaakleimUies elktl.eo^.l ^m^Na^ania.t^me^einZo t: kteuilrlaoakn- vuoksi 61m .tiotävä..n H, ivlal rmitsoejka ätäunn toehmtSin*y-^t
poistamaan kello 11, jonka jälkeen n?^* JJf^°J°^*®?^?*^^^i^°^^?^
Ji «afeotat ar n^ ^ ^m«yJö^sT «piailrkii«n«nXoft . Hsa attkalmbmiselskasai.m klsueistteanakni ne,d eosnv aosletumuassesean.
VIIMEINEN TILAISUUS j
uähdä täällä niin paljon pidetyn METSÄTyöI^STON IjAKKO.
Eäytelmäkappaleen "Työläisen tytär", Joka alkoi jo toista vUkkÖä' sitten, on
5r'nä3rtöksinen yhteiskunnallinen mur^ nyt laajentiinut siihen, määrään, että
henäybelmä, on kun se esitetään tois- lakkolaisten lukumäärä jo nousee nel-tamiseen
marraskuun 3^ päivänä. Esi- jänsadan vaiheille. Toistaiseksi koskee
tys alkaa kello 8.30 illalla. Lippuja lakko pääasiassa Tom Eallsln Ja hä-ms^
dään etukäteen entisissä paikols- nen alauzakoltsljalnsa kämppiä Sha-sa.
iUkää unohtako tätä tilaisuutta, baquan ja MabeUaii ympäristöllä. Nä-
-- MMTISSSSÄÄ VVOOT^MHTSOTTER TL,ITJJAATT ?? ™ma^k saumraksotlat sipjaapt eroivpauti denk leklatätkäknitsyUnpeUel-
Voimistelu- jaurheiluseura Jousi, I»- W. I. U . of Canadan asettamia
joka keväällä perustettiin, on ollut P^lkkataksoja, jotka ovat kolme dol-plkku
hiyaa toiminnassa, mutta ml- Uaila neljän Jalan j a viisi dollaria
tään suurempaa, ei ole vielä alkavana ^abdeksan Jalan paperipuilta. Ja nibi
seuiaiaa saanut; afkaan. Nyt syksyn ovat työläiset joutuneet turvaantu-ja
talven ajaksi ^ n järjestetty sisä- ™ ^ ^ l * ' ^ * ^^
harjoituksia kaksi kertaa viikossa, n i - yaatlmuksensaj läpi Ja kohottaakseen
mittain keskiviikkona kello 7 illalla ja piten hieman äärimmäisen kurjaa elin-sunnuntalna
kello 10 aftmiOlft. K m - tasoaan. Useimmat tämän ympäristön
tenkin harjoitiiksibi saapuu ihmeelU- l^^^äurakoitsljoista < ovat suostuneet
sen pieni joukko. Missä ovat v o i m i s - 1 " ^ * ^ ° " ^ järjestön asettaman palkr
telljat? näin pitää ^ s y ä . Totta on, kataksan. Mutta inlkäU vilmepäivinä
että meillä el ole vielä kaikkia vbi- saapuneet tiedotukset osoittavat, niin
mlsteiuVäliheitä ja muita mukavuuk- •
sla, voimisteluseuroilla pitäisi i
oUa, mutta kenen te otaksutte ne lait-{
taVan. Eikö se kuältfti juuri joukolle; |
^joka voimisteluseurassa toimii. Heidän
pitäisi olla sUnä alkavana tekijänä
j a tol^n m^täTOl^ käännytys on kysymyksessä
eteenpäin. Senpätähden, liitt^cää - - - - - J / ^
jöuiEkoon niin Vähitellen myös tulem- kirkollinen maailma ön lyöty häm-nie
samaan seuramme ja tcdmintam- xuästyksellä »rään lausunnon johdosta,
nie vaatimuksia vastaavaksi, nilllään jonka on antanut eräs hyvin kunnlan-muuUa
tavalla ei dtä voida siksi saa-N arvoisa kirkonmies, kanooni T. A.- L a ­da,
eikä myöhään mikään seura ole oey. muutamia päiviä sitten Wbrceste-valmis
syntyessään.;. hiippakunnan Icokouksessa Eng-
Yhtykää siis jouMEOon kalkki toi- lannlssa. Tähän t^iaan tämä keretti-mlihaanjä
rakennetaan paukutteli:- "Minun on mah-maperäinen
seiufa meille tänne Mont-luoton puhua raamusta yhtenä kirja-realHn.
Seuran jäseneksi voivat kaik- L a , sillä se e i ole jutun totuus. Enkä
ki työväenjärjestöjen Jäsenet Bittyä. Loi puhua raamatusta jumalan sa-
£lkää siis olko sivussa ja odottako nana. E i vanhassa eikä uudessa tes-jotain
valmista vohnisteluseuraa, vaan tainenässa ole mitäto; mikä viittaisi
astukaa Itse sitä rakentamaan, sillä sHhen, että sitä olisi kutsuttava J i i -
työssä ainoastaan lyhyen ajan,
ainoastaan viikonkhi, ja tämäkin n -
seimmassa tapauksessa pitenunäh työt­tömyyden
jälkeen, niin on itses&Sn
selvää, että heillä el vof oSia somSa
säästöjä j a niin ollen ennen TSOSS
joutuvat turvaäntumaan toisten
laisten apuun taistelunsa volttaroiMaaa.
Selvää ön myöskin, ^etGi työmmfaöBt
tulevat . viimeiseen asti talstelentasn
työläisten vaatimuksien hyväk^mssIS
vastaan. Lakosta voi muodostua •fS^
templalkaihen sitkeä taistelu.
Siksi olisi suotavaa, että fyöSösct
muilla työaloilla ja pklkkakunnSIa lie-ti
alussa lainaisivat huomiota tSlfe
metsämiesten taistelulle ja myOsklg
alkaisivat valmistamaan avnstiAsen
keräystä lakkolalsiUe. Sillä vcötto tai
tappio yhdellä osalla rintamaa oo'
voitto tai tappio kautta koko Soö^Ba.
1 'M paikka JcHifiiiiba f
Finland, OnL
kyllä t^iiä Urjottaminen
i!:auhealta, vaan täytyy sitä Jmäcaa.
tehdä jo, sillä muistuksa o n Jo
tu aikalailla, kun ei o l e vielä täSS
vubsipubliskolla uutisia näkynyt. Ifea-lä.^
on- ;orgaiiiseeraaja, joka kixjotftsa
uutiset Jä kumpalsestakin puoIiBSD-i
x i t a valitaan apulaiset Näin. «ffiea
se; Jää, että toinen toistiaan: odoC&sa.
Tuo miesväki kehuu el^ olevan aäkaa
kirjdttamiseen. joten tämä lankeaa
minuile» kun o l e n ainoa nainen
k;6inltea5sa;' J a onhan 'meillä
väellä enemmän sitä aikaa, mrmfkm
nyt, kun on Jö vuodentulot laxj^äba.
Siinä allekbrjoittaneen ei ^4Sle p a Q o a -
kaaix tarvinnut aikaansa mdaettäa--
ohban joku biisheli perunoita j a v i a
fäätikkää kellarissa.
S. Järjestön osaston Scokoos pidA-tiin
lokakuun 6 pnä. Uusia jäseixä cä
tule ja vanhojakls^>jää pois. joten
tettiln tehdä jäsenryntäys Ja
tiln 4-'henkinen komitea meistä tsaSk^
väestä tarkoituksella, että sitten
jotain tulee, me kun kuulumme
van parempia kielestämme. Köaaas-
BBJa valituiksi tulivat Hanna NeH. Boo-sa
Lampi, Miina Ranta j a A . KSsaoS.
Toverit, kun näette näitä yllämaä-nittuja
Uikke^lä, niin käskekää hOS.
kirjoittaa nimenne. Sillä lailla saa­daan
uusia Jäseniä. HiUnun toivom SB'-
nakin ön. että unohtetasua kaSiiä
Arkipäivän pakinaa
Ja niin paatimeita kuin lienemnutfeQ-niin
emmetä ilkiäisi lainatakaaa
se on. meidän itse tehtävä.
£ä olosuhteissa t a h d o t a a n saada p a ­r
a n n u k s i a a i k a a n . Bl o l e s a l l i t t a va
e t t ä etelän työläisiä a m m u t a a n , k u n
r y h ^ ^ l a k k o o n.
K a n n a t a t t e k o tuflämtiksen t o i m e e n ­panemista
, .%ämäa.; tapahtumani j o h ­dosta?
Kannatatteko niiden pimvll-t
lainyllyjen omistajien ja lalnyalvo^
Jlen syytteeseen asettamista, jotka am­puivat
kuoliaaksi avuttomia lyöläislä^
Jos lieidät -voidaan todistaa syylHdk-sl?
Bieidät voidaan osottaa syyllisiksi.
Jos BohJols-Qarolinan viranomaisten
J.
PortArdmrin
SUURI JOUKKOKOKOUS
matan .sanaksi. Mhiä löydän siinä vain
kokoelman katkenneita ^muistiinpano*-
ja miehistä, Jotka öviat sokeaatt ebr
sineet Jumalaa: E n löydä siitä muu­t
a " . . . . Tuo oli pahasti - sanottu Jul--
kisessa kokouksessa, sehän o^ pyhim-^
pien kufanakivien pois vääntämistä; pev
rustuksen horjuttamista-;kirkon alta;
pahinta lajia saboteesla.' Muuten meis­tä
tuntuu, että kun Mär. liacey on kerr
Oanadan työväen puolustU8UIton.toi- rannoin^iiaU<ätiäääätusta ^löytänyt"
mesta JärjestetUlnjmkous eräässä tä-niiiiigrlla^*änit«3»leltä^^l^^
kälStsessä teatterissa lokakuun 26:n- taHä, Vaikka-'el Viaslf:'dtä sanoa, V a r -
nen päivän iltana. Puhujina esUn-lsbikin vanhasta testamenlMa hän on
tyivät toverit A. E . Smith j a A . T. löytänyt s u u r e n - s e k a ^ kasan jär-
H i l l yjn. Kokous yksimielisesti hy- jettömyyttä, lokaa, Jtörfeyksiä Ja jraa-väksyi
seuraavan puhevapauden rajQtt- kuuksla.' joita et mikään tnna kirja
tamista^ koskevan paätöäausehitan: saisi sisältää jöutwnatta aiVeäliSöU
Koska työläisten puhe-, kobxmtu- ja laillisesti tuomitukd. YrtttSisimme'
mis-« Ja järjestäyftrmistrikeudet o- pä vaan tässä s y n ö s t o sanotussa M i -
vät viiine kuukausten tdkana olleet dessämme käyttäipään sellaista kieltä
uhattuina niiden ^epäoikeutettujen kuin pyhässä raamatusa, ^Idrjojen I f c -
Ja laittomien kmfetnstofanenplteit- Jassa", mitenkä tuossa kävlsL Te a r -
ten Johdosta, Joita Tonmton polii- vaatte sen yhtä hyvin kuin iminSkin.
kelmmiä paikkoja tästä pyhäs:tä
jaata lehteemme, puhumattakaan
kukaan meistä ilkiäisi miitft
missään muodossa rakkaimpten B^-
himmäistensä silmäin eteen. Kaioacft
tämä kirja saa yhä oUs-aiViStyneädea
ja näöltään täysIjSrklsten. ihmistfm
kotien pöydällä kehotuksella^ ettS sffi
heidän lapsensakin hartaana IiflftiBiS^
ja tutkisivat, siinä on Tninniip rattxse-maton
arvoitusi Na, osottaneeluni «
vam sitä, että Joilleldhihmisilte au-nistuu
ottaa Järkensä vangiksi^ te-ten;
"sanassa" neuvotaan> tabi
ollaan uslromattomasss mMrässS
kentelljöttä, epärehgUisIS Ja
Tässä suhteessa voidaan siis
pitää melkoisen Jäiicevänä' Ja
kaikkea rohkeana mfehenä: Kölnl»-^
hansitfen selviytynee ipkvläOtmäE^-
ta. "
Nykya&a nostaa kerettHäisiS
n ^ itse pyhimysten piiristä,
läin varsinainen kanga, "raKvasT,
varten oikeastaan ainoastaan
ovat r tar^edlisia, kylmenee,
vapauttaa Järkensä Ja alkaa tebdi l * -
laa koko hommasta. TSmS
khiEot Oikoisiin totmenpit^Iä&L
tyy "yh^stettyjä kirkkoja*^ Ja sftOSf
uusia ;^kkoJä, uuän tummsttdiz
joihin' koetetaan sisäl^|rttffi
hämeekBl aJanhengen vaatimas
innttai' hnveja J a . hnmpuuBa.
mainittua kai vahvemmastf kntn
ulompana.olevat osaamme
ftaaovnst maDIkiiiaär