Vapaus, March 6, 1930

              Torstaina, maalisk. 6 R:nä — Thur., March. 6
#ÄUS
VJK tbe Ca«t OlCea pepvtmeat^ Ottava, <•» accood'claaa. matta.
itemu^ kiijalauppa ja {singi ooaan UIICMU Eim ScreetilO.
Va^aua, Box » , Sadbuir, Ool.
No. 55
K o n i t o H i o M . —' T « u ö^
JUl;iaa»a,to bo addrtaaed;" ' - "
^ . TlLAUSHISNATs
. . . 1 «Ic^fJO, 6 Uc S kk. 91.79 ia 1 kk, « Ä ) . — yiidr»»altolkii Ja 5 « O I M « » • * « » o »
ILUOTUSIIINNAT VAPAUDESSA {
jätjet^toOmoiiikMet fljOO kerta, f2.00 kakai kertaa. — ATioUitlooa tBcsneiUs ooncDtvircXakjet
500,0fj0,000 V . 1928. Kiinan velka näille ulkovalloille oli y l i $520,-
000,000. Ulkomaiden pankit, joiden päaomavarat nousevat yU to-
IiannentniiJoonan dollarin, pitävät konttoreitaan ja barjmttayat laa*
jaa liikettä Kiinassa. Yksin Shaiighaissa toimii 136 ulkomaalait
jjalovakuulusyhtiötä, 42 merivakuutusyhtlotä samalla kun voima$$£^
• olevat englantilaiset-amerikalaiset henkivakuutukset kohoavat yli
j$108,000,000:in.
Kuten ylläolevasta näkyy,, on ulkopuolisilla rosvovalloilla todel-
1 lakin jotakin "suojeltavaa" Kiinassa. Keskenään kilpaillen ovat eri
joaiden kapitalistit tehneet suujiiapääom.asijoituksia-Kiinassa. Nänm
riisloedut^^dn' A^dflaltu^^idriStahiällä kiinalaisilta: erikoisoiketiksia ulkp-inaalaisille.
Ulkomaiden kapitalistien Kiinassa olevat edustajat ^tivltt
telun lain mukaan päästä valUtse-^
vaksi tekijäksi yhteisiomnassa. Jo­ten
siitä asiasta olemme luullakseni
kaikki ykglmielisiä, että työväen-teukin
se, että kapitalistiluokka el
anna meidän rakentaa ^waenluo-kau
yhteiskuntaa oman kuorensa si-
6äUä, ja ftfynalla työväenluokan on
luokka kerran haluaa ottaa yhteis- f käsitettävä, että kun on tultu vaL
iucnallisen vallan käkiinsä ja ra- ; lanlonnoustilante^^en, niin silloin
ken taa työväenlucton mielipiteisiin'kapitalistiluokka, on kaikkine käy-ja
ajatusmaailmaan perustuvan yh-jtettävissä olevine valtiomahtineen,
teiskimnan. Sellaisen, josta yhteis-Iporvarillisine diktaluurineen ja a-
»Jc kiirialifislcn viränomaisteri ja 'Kiinan lakieihr^ IihperiäiistK
vallat chät ipjröskSäii luota siihen^'cllä-heidäqTJakeijäiasä, ^^^^
iosvokenraalit pyätyisivät turvaamaan heidän etujaan. Kiinahan hoi»-
sisäisessä murroskaudessa, jossa vaara voi uhata imperialistien
*«tt«i i|a.00 3 kertaa. — AanntocroilraiTtHkact IZ.QII kerta, ' "-' — ' • ' — - --- . . . . . . . . . .
'i&t:;;tUI9^lustM:i — KuO>iaMiiÄlino^a:^*et C2JI» kerta, 50 U M B U .
^y-^r^thiuai 'tieJot |a o«otejlmotuk*et'M: i^erta^
The
OD, >^d>l,laeMa, lä^et^t^rlf ilsioCQiUnta etokSteep.
^ Bcral adTertiiioB wtei,'75c'"per eoirinefc^' Minjinäm' charf» for «fojia liuertios. 75e
jyttpuu ia the beat. adrcTtiaiDC medium amoiif ike Knpiifc jpeopl» in Catiada.
,V 29*. ette mjlloia tabuna aaa TaatantU cntioaiaeen lIxJeeMcone, kirjotukaa aadellves lUkkeea-
;41atlsJaB j>eno<malliKlIa nimeltä: J. V, Abtqriit, Hilckeenhoiuja.
ÄäBiJ.«1^iitSv^..Äl^^^^ intressejä moncha taholta. Siksi ulkovallat pitävät kiinni'vanhoihin
kertaa. — THajiiiaJljnettajlea Ja iltaatv» ryövärisopimuksiin perustuvista ryöstöoikeuksistaan.
Amerikkalaisen ulkopoliittisen yhdistyksen tutkimustyön johtaja
[Il R. 1^ pn kirjoit^nut ^ e i y York Tirues" l^lulelle kirjoituksen
L laiyastokonfcre^^a. Kirjoituksensa 9rj|:oiis?sli selosiclaan
J r t ^ k a n vaatixnuWia. ^ ^^^^Ä^ 724,000 tonnia kä-s
i t i ^ n laivaston,^ Y^iÄallat ja tinglaJöti "tyytyisivät" kumpi-
I; kin jaiyastoon, joka p9i«|isP'qinoi^laa5i l,2Öq,qpp: tgnpia.
kirjoittaja ei tiet<?inikäahi lähde selostelcmaan imperialistivallojcn
I. väUelen j^isliriilojcn pohjimmaisin taloudellisia syitä, taistelua maa-
[llSJJniiautt ipiarkkintiislä, siirtomaisia ja r^aka-ain^Iähleistä, vaan rajottuu
r kdvaainaän ulkokohtaisia tekijöitä. Ransj^a l^eskittänyt huomion
j.;- kyeymykseep ''turvallisuustakeisia" esittää ettei mihinkään rajoi-.
1'., tukkiin voida menqä ennen kun on saatu aikaan jonkinlainen sopi-muVjoka
takaisi J^ans^^^
^: Ka^ l^panio. Tyynenmeren sopimus ja Kcllogg-sopimus
eivät anria mitään takeita turvallisuudesta, koska niissä ci ole sovittu
Iiii täistään tehokkaasta nienetelm%tä hyökkäävän vallan kurissapitämi-
1 sdbi. Ranska on avoimesti viitannut tähän Lontoossa. Suojellakseen
iiseilviiJ biljooniin dolljireihin nousevaa ulkokauppaansa sekä riislo-
|5>Sctinäan siirtomaissa, Raijska on toisella sijalla
[;l?Mniliiin^ o» R ? " ^ ? lioettanut lisätii ''turvallisuut­taan''
neljällä tavalla: l:ksi aseellisen voimansa vahvistamisella
|. (Ranskan sodanjälkeiset varustukset oyat saavuttaneet suunnattoman
[• laajuuden); 2:ksikansaiiiUilloveiikeilyJllä; Siksi gotaliittoutuinilla ja
ii Heijanneiksi alueellisilla sopimuksilla kilpailevien valtojen kanssa, joil-l
- la on koeteUu rajoitta;]^ yiinie^^^^
Käsittäen otiei Lontoon konferenssi^^m^^ todellisia
1; yritysjtä ^^va5.^oraipj^tu^te^ että jokainen kapi-p
§ptelt)^ lEuroopan politiikassa.; Se on
||||||fiiiaiact3joii ulkopiioli^eriy^ hiahdollisen hyökkäyksen sattuessa.
L'^^ Kun tiedämme, että vihollincipesiinly.y jokaisen ifli^^^^^ sil-jni6$
ä "hyökkääj änä''- sqdftt»; sattiiess.a, niin määrilelinä. hyökkäyksestä
y ja puolustuksesta on vailla tn,erkityslä.
't 'f Lpcarnon sopimus oli aiueelUnen sgpinius, jolca solmittiin Britan-
^. ni^u. Ranskan, It^U^, Belgian ja Sak^iap osallistui
| | I 3 J | R Ä ^ ] ^ kilpailfTvipn valtaih kädet, luikäli sel-
; lainen on «opimukscn katitta mahdpllinqn. Sanioiata syistä sen aUv
iplttjjOTtliyat iöisietkm^ yaldot, toisiaan vastaan. Samariluontoinen oli
i , neljäii vallan, YKdysvaltain, Englannin, Jap^flin
eopii^u? 19^1.
' ,Pyrkies?ään pelaai^a^ij i»ajp^riaKs^^^ Rans-v:';.
ka: tehnyt tarjouksen erikoisen alueellisen Välimeren sopimuksen ai-iplkaaiisaamisestäv^^
v^ vankemmalle pohjalle Yälimcren
Tänään tapahtuvat työttömyySr
mielenosoitukset
Kaikkialla saapuu tietoja, että kapitalistiset vallassaolijat kai­kissa
maissa ovat asettaneet kaikki voimansa tänään tapahtuvien työt­tömien
mielenosoitusten murskaamiseksi. Kapitalistiluokka, käsittää
mikä uhka sisältyy joukkojen liikehtimisiin. Varsinkin niissä maissa
missä työttöpiyys on saavuttanut katastrofisia piirteitä, kuten Saksassa,
Englannissa ja YMysvalloissa, ovat poliisiarmeijat varustelut työttö­miä
vastaan. '
Tämän johdosta voidaan melkoisella varmuudella sanoa, että työ­väen
joukot tulevat kaduille lähtiessään kokemaan monin paikoin
mitä raainta yäkivallaa ja hurttaterroria, Heidät koetetaan lannistaa.
Heidän vaatimuksia yritetään polkea alas. Näin on aina tap^tunut,
kun sorrettu luokka on noussut vaatimaan oikeuksiaan. Historia osoit­taa,
että vällassaoleva luokka on aina yrittänyt verisesti puolustaa lipr;
juvfla asemaansa kumbukscllisia voimia vastaan, jotka tästä vaslus-
^uksesta huoHmalta ovat päässeet eilloin voittoon, kufl yhteiskunnassa
esiintyvät vastakohdat jai ristiriidat ovat kypsyttäneet kyllin suUren ku-niouksellisen
voiman' kukistaakseen vanhan järjestelmän perusteet.
Sitä eimen joutuu taistelun eturintamassa kulkeva joukko uhraaniaan
paljon torjuessaan iuokkavihollisen hyökkäykset. Se joutuu kärsimään
tappioitakin, jotka nckih silli usein vievät luokan vapautusasiaa eteen­päin,
johtaen uusiin taisteiluihin. .
Työttömyys on erä? kaildcein syvimmistä vallitsevan jäljeslelnian
vitsauksista. Sen kirous uhkaa polkea työväenluokan avuttomaksi
ryysyköyhälistöksi, orjamaiseksi paarialuokaksi, kommunistinen kan­sainvälinen
on ollut ainoa Voima, joka on kutsunut koko niaailman
työväestön taielcluun työttömyyttä, vastaan. Toisen IntemaUonäien
sosialifascistisct petturit ovat olleet ei ainoastaan loimeltomina, mutta
myöskin vastustaneet miljoonien työttöniien joukkoliikehtimistä. S?ik:
sassa pieksättävät ^osdeMi. poliisipäälliköt ilyfitiÖmiä^jjpyi^yflp^il^
kunnasta tulee poistumaan' eri luo­kat
ja riistojärjestelmä. Se on kai
työväenluokan luokkataistduUikkeen
päätarkoitus- .
seeHisine voimineen työväenluokkaa
vastassa, ehdottomasti tuhotakseen
työväenljiokän., luo^kavaatimukset
kaikilla niiim Jseuop^
.-.fefti voi-käyttää.
!r Nyi. tulee, kysymykseen vaan, e ^ i " ? " - «etvsti kvsvmvksecn miU
mucdpt. millä se ~ ti^^yö-I^XIfnluS^^^
väeniuokan yhteiskunten; s^adaattio^^^^^^^
se tuon i.w.w.laisen m^enettelytei»- ottaa sitte" kuuluvat lucn.
teerian mukaan vai ei^ö Vpictoanko ^ ^ ^ ^ ^ mukaiset oikeutensa ja ka.:
se uusi yhteiskunta rakentaa Jaman asettuu sitä vastaan
vanhan kuoren sisälle. Uuden ,„_.,i_,:_*j,.._,..;„_ ~,
yhteiskunnan rakentamiseeä on kak­si
ajatusta. Suurin osa työväenluo-laista
jo ymmärtää ja sblittää, et
tä uutta, työväenluokan yhteiskun­taa,
ei voida ra'ieBtaa tämän yh-tcisi^
untajärjestehnän aikana. I.W.
W:läiset kuitenlän väittävät, että se
voidaan.
El kapitalistiluokalla ole yhtään pa­rempaa
oikeutta haUita työväen­luokkaa
kuin mitä työväenluokalla
_jj^jsuuri,,^^^
llpmpuilla-iBlrittÄgi.irÖ^^etturl '.
•'^sovittelevilla ^ ^ . ^ ^ ja lyöUö^yfmhi^m^^
VI
inS
oYänhoilliset ammattil
sc^s^, oji^smi^.f^ laiijuudeti iluin Saksassa, Yhdy^- kuiföhkäafi hyt, että pääsemine äsi-epäjäiJes^
kselUr'^^ ''^"^ järjestäytyneet,
jhairitiäeTlit^^k^^
'pjalÄM^jSJLj^MBl, <J§JIH«liHfeftäAsi}tä, jtäkäläi@yyiy:Äi6i.»yiwidilio-
*'nbia"teinm6M$tava#äJ%äral f)n odoteltavissa.
vi^atflit
.Jäfiie''e'ea , k Ä ^ ^ r i h y öW
äriati)äC"'^M^^'»tfeti^
l;ud«^n yhtflsltimnan rab^tamlnen
Koetetaanpas nyt lähteä raken­tamaan
tuota uutta yhteiskuntaa,
että näemme pitääkö siinä Lw.w:-
läinen tetM-ia paikkansa, voidaanko
se rakentaa tämän yhteiskunnalli­sen
järjestelmän ja perustuslain val­litessa.-
Olettakaamme nyt että koko maail­man
työläise^ oyat järjestäytyneet
joka ainoa työläinen I.W.W:hen —
siis koko työväenluoli&a on järjesM
täytynyt sataprosenttisesti ja nyt
seuraten I.W.W:n periaatteellista
luckkataistelutaktiikkaa se lähtee
raientämään tuota uutta yhteiskun­taansa
tämän järjestelmän vallites­sa
' niinsanotim teollisuusyalianku-mcuksen
avulla. Lähtekäämme nyt
.sitä vaan noin hiljalleen rakenta­maan.
' Nyt sanomme ensiksi,' että
työväenluokka kjm on nyt sata-prcsenttisesti
järjestäytynyt, niin se
tietenkin ensimälsenä lialuaa. tä­män
yhfcsiskuntajärjestelmän aika­na
poistaa työläisiä kaikkein ki­peimmin
kcsl?evan paheen. Koska
l.V/.W. periaatteensa mukaan el ha­lua
poistaa perustuslailiista yhteis­kuntaa,
niin se ensimäisenä tieten­kin
esittää t<;ollisuuskapitalistciUe,
että nyt, niinkuin näette, meillä bn
tässä ympärinämme noin ja noin
riistäjien valtansa alle asettamiseen.
, Työväenluokalla on kuitenkin vielä
i lisäksi siveellinen oikeus poistaa riis­täjät
ja niin ollen se on myöskin
yhtä oikeutettu käymään aivan sa-mallaista
luokkataistelua riistäjiin
nähden kuin mitä on kapitalisti,
{uckalla työläisiin nähden.
"Kapitalistiluokka ei ole koskaan
suostimut eikä suostu myöskään suo­siosta
luovuttamaan etuoi"ieututtua
asemaansa. Maailniansodan jälkei­nen
historia on siitä työväenluokalle
antanut kaikkein selvimmät opetuk­set.
Se ei luovuttanut yksityisomis-tusoikeuteen
perustuvia olkeiiksiaan,
enempää Saksassa, Italiassa . kuin
Suomessakaan. Kaikissa maissa se
sai avun I.W.W:n periaatteen kai.
täisiltä luokkatiedottömilta työläisil­tä
tukahduttaen veriin luokkatietois-ten
työläisten vallankumousyrityk­set.
Työväenluokan, jos se haluaa saa­da
käsiinsä tuotannon kontrollin,
ensimäisenä vallankumouksellisen ti­lanteen
tehtävänä on riistää kaikki
valta pprvarisiuokalta ja hävittää
samallakertaa kapitalistinen yhteis­kuntajärjestelmä.
Ottaa tcollisuus-la,
itcsten ja tuotannon. kontrolli ja
koko valtiokojaeisto käsiinsä. Sen
jälkeen työväenluokalle tulee, vasta
mahdollisuus, ryhtyä rakentamaan
uutta, työväenluokan yhteiskuntaa»
' E. Tuomaala.
Iiyö.yä". Ne _olivat Venäjän työ­läisnaiset,
jotka maailmanso^dan rie­huessa
kolmatta vqotta, vuonna
1917, rientivät Pietarin kaduille
suuriiia joukkoina vaatimaan, so­dan,
lopettamista iä vaatimaan
miestensä palauttamista pois rintar
milta', ja nälkäisille leipää. Tämä
oli alkutuulahdus Venäjän vallan­kumoukselle,
ja sen muistoksi kol­mas
kansainvälinen julisti-sen työ­läisnaisten
juhlapäiväksi.
Näissä merkeissä me^ih olemme
lähteneet tätä. päivää viettäitiään
ja vietämme tätä päivää maalls-kuUh
9;.p.. Ohjelma pn bonuaattu
1930
elänsii^en jma]!-
Oissa eteenjjäin, emme takerru tä-
2^ •feän.%aan'öictämmb^^ kuri
•^hme^^-vfelä"
pain., l,\e, lu e^vat eHi^iämäa^n-m kumQulöpl^l^pb»n«5vi)iq[)iieni kes­kittämistä
ja'kokoamisia husia ratkaisevia taisteluita vartda. Tämän
talvisen joukkotyöttörayyden kokemukset Canadassakin tulevat valai­semaan
monen raatajäh silmät näkemään tpdelliset yhteiskunnalliset
suhteet sekä sen tosiasian, että ainoa voima, joka ojentaa auttavan kä­tensä
työläisille on työläisten oma kumoukseilinen puolue, kommu-nJslipuolue,
mikä taistelee työläisten elinelujen puolesta niin lyöttö.
myys- kuin muinakiir aikoina. Työläisten vapaiduminen käy mahdol-lisekai
vain heidän oman taistelunsa Jkautta.
I. W, W:n pedaatt^Ui^^ heftkous luokka^
f^- Ijtido*Kiinaau ja levotloma.qti Syyrian itiandaatttalueeseen on viippu-
||i:'l?mfte)it:^^
• ToijMlla iny>9riali§tivalloiUa on lietettkin omat pyyleensä, jonka
Kolme kohtaa I.W.W:n laojfeka-talsteluperiaaticesta
p l i i ö ^ t t ö i h ) ^ ifleriteicipn iMrvaaniiseksi.
j / ' - ' . "Syödä lalii tulla syödyksi'' oli Jacl^ Londonin määritelmä kapi-talistisesta
yhteiskunnasta j a tämä periaate onkin sangen suuressa
. niäärässä vallitsemassa kansainvälisissä suhteissa, jotka kehFttyvät tai
<§&^;;;vkärjistyväte;ti maiden taloudellisten riistoetujen törmätessä vaslak-kaln,
imperialistivaliojen ta\:oitellessa uusia markkinoita ja saalislus-a.
Justus Kbert on IvW.W:Iäisen te.
oUisuusunioiiismin teoreettinen op­pi-
isä. jonka viitoittamaa kä3rtän-nöllistä
periaatteellista tietä I.W.W.
seuraa. - Lainaamme tähän Justus-
Ebertm kirjasta Tteollisuusunionis-mi
teoriassa ja kpytännössä pari
kohtaa, erisimä^nen iSivulta kahdek­san,
jossa sanotaan: "Tappakaa ka­pitalismi
ja te. tapatte myö^dn I.
W.W:n. Ja päinvastoin: Kannat­takaa
kapitalismia . yhä ypimak-kaammin
ja te höystätte maata, jos­sa
i.V/.VJ. kukoistaa".- Toisessa koh­dassa
sivulla 6G KClitläessään l.Vf.
W. tarkoitusta sanoo. Ebert: "Yksi
asia on välttämätön ymmärtääksem­me
I.W.W;n tarkoitusperiä, ;se on.
että I.W.W: llä ei ole tarkoituksena
"kumota psnistuslaillista valtaa" tai
hallitusta;. I.W.W:n tarkotuksena on
Johtaa teollisuuksia. • - Maailmsm
kehitys pakoittaa työväen.: niiden
mukana jnyöskin I.W.W:n, toimi­maan
itse säilytyksen hengessä ko­ko
yhtoisfeunMSiicäuksL'': :
• Eheitihakht^^ifliihih-^ kohtiihP^^Nyt
jo tiife""-^bvhi täffikäa^^
mb" '1.\vC\V:laistcn; kSyniätf- täistelufi-käikkfä'
väkaäÄ-Cli;öffenkaan-' 6p^
_ ^l»ta;j^^ eträ"; aftnään^
niima; kohdat hcfdän' temriä5t4ä'n on
Isjljätty ja tuotu tilalle toiseC, joten
en halua enempää lainata Ebertiltä
I.W.W: n teoreettisia selostuksia. M^-
nä u.^':? on ainakin .vielä," että i.w.w :-
isct eivät kuitenkaan vieliaole niin
• paatuneita että he uskaltaisivat se-
;; Yksistään Shanghaissa olevan ulkomaalaisen 'kon^essiouialucou |littaa I.\v.W. hiton esipuhetta vää-irfaaowäis'uudet
ja'räkeiii^ Noin rm ja että h? ovat sen hyljänneet.
^ löOOO ^ulkcMoaalaista-;a^
M-\ htass9. .RpE^fcalaisen alueen omaisutidet anrio^^^^ vähintäin S50,-La„|^y[gj^nyjjsgj,ä on vaan ]
Mosvovallojen edut Kiinassa
fcoja- laskelmia ci ole olemassa Kiinassa o l e v i a ulkomaalaisten tuku-p||
nä|örastä, miiUa meril^^ tilasto yuoäeUa 15)27 selilellää Kii-
-"riassja mainittuvui aikaaii pileen 7,485 ulkpjinaalaisla tpinunimcä ja ^-^
:;i:i02,lS3^ ulkoinaaiaista. Todellieuudcssa ah'iöj<3aaii - ulkoniaalais^co
•y.lttvun kohojrean toiselle W^ i
kentaa uusi yhteiskunta vanhan
Kuprbn sisälle, jota»Ebert täytentää,
että I.W.Wi tarkoituksena cl ole ku­mota
perustudailösta valtaa tai hal­litusta.
Jokaiselle työläiselle joka
on edes vaistomaisestikaan lupkkä-tietplnen,
nousee itsestään esUel ky­symys,
että voidaanko uusi .työväen
luokan yhteiskunta rakentaa tämän
vanhan kapitalistisen yhteiskunta"'
kuoreii sisällä? Vai eikö sitä voida?
Täytyykö . tämän vanhan yhteiskuh^
nan kuori enisn hyvittää ja sitten
vasta sen jälkeen ryhtyä rakenta-maaniiutta
yhteiskuntaa?
Yksi asiia jossa luullakseni on
kaikki työläiset yksimielisiä on se,
että jOA-ainen työläinen tunnustaa
ja tietää sen seikan, että nykyinen
yhteiskunta on jakautunut kahteen
toisilleen vastakkaiseen luokkaan,
riistäjiin ja iiistetyihin, työväen
luokkaan ja kapitalisti luokk.ian.
kahden luokan olemassaolon histo­riallinen
välttämättömyys on, että
kumman'iin luokan olemassaolon
taistelu . ajaa kumpaakih . luokkaa
taistelemaan oikeuksiensa ja' etul^:
siiukslensft::!-, puolesta..; Tällä kertaa
.'allaseaoteva. vluokka\\.o{i aikoinaait
saaY.uttanut:y.^itssUeen ::.ctuoikeutelain
lainauskch-
Ebcrtin
esipuheessa sai
tepUi-juutti
... . , . o • »T L • T - » ' • • - «Thteiskuntarakennctta vanhan kuo^
g^terkeita sijoituksia. Gantonissa, ftiaUEOVvissa, Tsingtaossa ja Dairenissa. i-j.gjj sisäUä."
Kiinan kauppa n.k. ekstraterritoriaalimaiden kanssa teki n. S l , - Siis l.W.W:n tarkoituksena on r a -
yfc4tyisondst\is / f ja. > :iriistp.-oikeuteen -
TJerustuvan yhteis^untamuoton
hallitsee:; ktrfso. yhteiskuntaa etuoi­keutettuna
luokkana; sillä luokalla
cn vaan ; etuo&eutensa puolustetta­vana,
jota vastoiu työväenluokalla
on koko luokkana taistelu toista
luokkaa vastaan elämisen mahdolU-.
suuksien. ja. olemassaolonsa puolesi^.
Olemassaolon taistelu on iumman-r
kin luojan välillä vaUitseva. His­toriallinen
tosiasia on myöskin se.
ittä voimakkaampi hallitsee hei--;
kompia. Täliäkerlaa .kapitalistinen,
järjestelmä on . vplrai^kas^pl ja sc
heeS.^' lautta 'se ' el ihyöskään kos­kenut
perustuslakiin eikä liloin ykr
sityisomistusojkeuden rikkomiseen.
Tämän jälkeen tulee kuitenkin
meille ratkaisevampi vaihe. Tuo ko­ko
työväenluokan suuri joukko on
periaatteessaan teollisuusyalianku-mojukseUlnen
vaan oman periaat­teensa
mukaisesti, että se haluaa
teölliiuuden ja tuotaimon kontrollia
työläisten käsiin tämän yhteiskun­tajärjestelmän
yalUtessa, nUnkuln se
periaatteessaan sanoo.,
• Olettakaamme nyt taasen, että
koska se sai jq niib edelliset vaati­mukset
läpi, ollen järjestäytyneenä
sata^os^nttisesti, niin taisteluinnos-tus
ja voiton vaimuus myöskin kas­voi
työväen luokkaan liähdeii. Se
lähtee nyt rakentamaan tuötä uutta
yhteiskuhtaa. Ja koska se periaat­teensa
mukaan ei haUia kajota pe-rustuslaällseen
yhteiskuhtajärjestel-mään,
nhn se jättää palkoilleen mä-tähehlään
perustuslaillisen yhteis­kuntajärjestelmän
kokonaisuudes­saan,
finanssimahtineen, poliittisine
valtiokoneistoineen ja militataristi-slne,
aseelllsine ^valtiovaltoineen. Se
asettaa , nyt vaan vaatimuksenaan
tuotanto- ja hikennelaitosten työ­väenluokan
haltuun ottamisesta.'
Tällaisen yaatimiitasen asettaminen
on jo loukkaus yksityisomistusoikeu-teen
perustuvaa perustuslakia ja yh­teiskuntajärjestelmää
vastaan.
Työväenluokka kdh on asettanut
auo - vaatiinuskensa tuotanto- ja l i l -
kenneläito^en työväenluokan hal­tuun
ottamisessa;. hiin tuossa val­heessa
se joutuu taisteluun nykyis­tä
yhteiskuntajärjestelmää vastaan.
Jollei koskaan ennen.' niin nyt pa-:
kosta se joutuu ratkaisevaan tais­teluun
nylö^tä järjestelmää ja val­tiokoneistoa
vastaan. Sitä seikkaa
t^yöyäeiiluoS^a ei saa .unhoittaa, että
i^cruataaUa^S shartLTtötavia.äikansalaiii
^Ak cTpyyflctääri saapiiraaiän.; yhbdi^f
seeh; iccKoiikiseen^Iidokaf-piiiotääTr
pbiTRfhaaUlkilfisimSuntäniax^it.ki
pnä:adkaeft.kello-a!ipj ;V . v . , , ^ 0 . , . ^ ^ L '
tbn kokouksessa, valittu; komitea .^a^niei(I§|i,^,ty«Yäe^^^^^
tu!ee selostamaan niitä suuimitel-mia
mitä. kysymyksen, suhteen tä­hän
mennessä on tehty ja tullaan
kokouksessa Ibpullisesti päättämään
osuusliikkeen - jperustanjiscstar, y.ffl.
«en jyhtei^dessä olfvip^Ji seikpisitä.^^
: Pit^MfMöP^Sj >!s i is. i/j^ieleasä^
mk j.a4nutljaatyjnen:.^.o;koq?rrja:äahPt'
'IJ^a toveril^|ennekto>'1tästS4tilaisuui5
^^^^t;a. -Komitea.- - - — - -
puhua ensiksi Umoista.
Tunsimme entuudestaan • tämän
pitkäluisen vaarin. Asuu nykyisin
valrlnaisesti eräässä naapurikaupun­gissa.
> Seisoo aina vankalla prole­taarisella
äatepohjaile. kuten rehel­lisen
työlätseri tuleekin. Harrastaa
n.s. suoravuväista poUtiikkaa porva-risto.
cn ja yleensä ~ vastustajiin näh­den.
Häneltä ei koskaan mene "lin­jat"
sekaisin. Seuraa aina samaa
latuaan, jonka oh oikeaksi katsonut.
^k^^Hs^ubk^ e i ; tällä^isn tUs^n.,-Ja jos- 1 ^
Toronton uutisia
bSUUSLEli»bMON J
täftän tilaisbiuteen
vastaava. Iltama aletaan täsmäl­leen
kello puoli yhdeksän, sillä oh-jeliaaa
on paljon, että keritään
kaikki suorittaa. Juhlat ovat kan­sainväliset.
On pieni väliaika, että
saadaan kahvia ruumiin virvoitiiJk-aeksi,
ettei tarvitse ihan koko al­kaa
istua kuivin suin. Tulkaa
kaikki juhlaan aikovat ajoissa, sil­lä
se häiritsee iltamien onnistu­mista
ktln jokainen tulee eri ajal­la.
Ja vielä, olkaa niin hyvät, ai­nakin
suomalaiset, ettette puhu
K0\'in suureen ääneen kun ukrai­nalaiset
esittää ohjelmaa. Näyt­täkäämme
me edes sen verran tie-
>töisuuttamme että olemme hiljaa,
sillä usein ollaan kuin markkina­paikalla
aina kansainvälisten juh­lien
ohjelmaa suoritetaan, toiset
puhuu puhuu ja «toiset, nukkuu ja
mikä mitenkin koluaa. Tämä sii­tä,
ja tervetuloa juhlimaan ken
kynnelle kykenee. — M. Ä.
Kirkland laken uutisia
. Sl J. näyttHmu kokouKscssaan
t.k. 3 p. päätti ottaa ohjelmistoon
kappaleita: "Vermantilaiset" sekä
välipalaksi ''Rautalan veljesten
kotiristi". Lopullisesti järjestettiin
karnevaali-illatsu. Päätettiin jäi*-
jestää vapaaliput naisnäyttclijöillc,
jotka ovat kappaleissa, m.m. ttans-siriltamiin
pääsy.
S. Järjestö luovutti $10.00:n
palkkion meidän nuorelle pianistil­le.
Johtajamme muutamalla sa­nalla
mainitsi, missä tarkoitukses­ta
tämä pieni palkkio on päätetty
hänelle antaa, nini. että hän on
tehnyt työtä innolla parhaan voin­tinsa
mulcaan näyttämöllämme ja
toivotlavasLi edelleen jatkaa in-
.nolia '«»olÄ.•^•ött'^'häÄclJ& W
j.',-).4v;-::rJ.;ii;jii:Aii?<"fti:iW. a;irfiv::ä-y_iaÄa'-'
s. puhuja, toveri Manin a*^
rickson.: Port Arthurin aiueeiiT^
huu seuraavassa järjestyksessä: "
7 p. -maalisk. Intola.
9 p. maaUs'i. Port Arthur
,.10:ix.maaUsk. MabeUa.
11 p. maalisk. Shabaoua.
12 p. maalisk. Conmee"
14 p. maalisk. Fort Frances.
- 15-Ja 16 p. maalisk. Finland.
18 p. maalLsk. Fort Frances.
19 p. maalisk. Fort Wil]ianj.
20 p. maalisk. Ncrth Brancb.
21 p: maalisk. Wolf siding.
22 jai 23 p. maalisk. Nolain
24 p. maahsk. Port Arthur
25 ja 26 p. maalisk. Nipicca
27 p. ^maalisk. Fcrt XVilliam.'
»^.t^fo^ielma aikaan nähden on
hiukan muutettu Fort Francen b I
FinJandid: suhteen, sekä jatkE'k T
qsastbjen tohnitsijoiden on johi 1
seUa;.; paikkakunnalla huolehairtan 1
huoneen hankkimisesta ja levite'
tävä aikanaan paikaUisia iimoitui" '1
Eia, kaikhi puolin toimia puhefflaL i
suuksien onnistumiseksi. MyösHjj
pyydetään tovereita huolehtimaan
että rautatiepysäkeilla olisi
vastassa. Se helpottaisi paljon pa-hujaa
turhilta viivytyksUtä
S, J . Port "Arthurin aluekomitea.
A. Kari. — Sihteeri.
Eri paikkaknnmlta
Levack, Ont.
m Uotisia
Naisjaoston hoxnmieta. — Niin­kuin
kaikki tiedämme, maaliskuun
8 p. on omistettu kansainväliseksi
naistenpäiväksi, mutta ei ole sillä
hyvä, että me Sen tiedämme, mutta
meidän on myöskin kiinnitettävä
ajatuksemme miksikä tämä päivä
on omistettu niiui sanotuksi nais­tenpäiväksi.
, Sillä tämä päivä* on
vaatinut uhrautuvaisuutta niiltä
naisilta jotka tälle päivälle ovat
saaneet sen luonteen mikä sillä
tänä päivänä on, nimittäin kan­sainvälisen,
ja etitä se täydellisesti
pyrkii viemään voittoon rnaailman
vallankumousta. Ne naistoverit;
jotka ovat tälle päivälle tämän
luonteen tuottaneet, eiväit ole aja­telleet,
että "jos uskaltaa" lähteä
marssimaan,- että "jos joutuu,'' vir­kavallan
kanssa tekemisiin ja että
ei siitä ole mitään "vastaavaa
täin musiikki ja .myöskin^'a].ä,^4oka
kysyy viiroja,, joka onkin jaitpnta
kertaa yaikeäha^ itekijanä . köyliissä
työläisperheissä.
K u n Iccrran rupesi kuulumaan
Levackista, niin antaa sitten kou­lua
meidän naistenkin toiminnasta
vähäsen. Touhussa sitä kyllä ol­laan
yaikl^ ei siitä paljon maail­malle
ole toitotettu ja nyt kun sifi \
näin- hissukseen on vaan eletty,
niin monet toverit ehkä ovat saa­neet
sen käsityksen, että Lovackin |
naiset eivät toimi mitään tai ehkä:
on koko naisosasto kuoiiu', ja han- J
tajaiset pidetty hiljan. Kyllä me
sentään täällä, hereillä ollaan ja
olemtne~ koettaneet toimia jj 1
t^pitaf^-^aikaamme" yointimmc mukaas--|
'fi|)koukset olenini<! pitänj5t;uJ9k:v
^^^enkin sä|mnjöllipeEti joka tQJncii'
^•^ilkko. "'öpjritpkerKö',', jötä pcM
iettiin viiiiic' ;^ mariä^
myöskin koKodntiiriiit; :'joT{s¥ferpf;|
säännöllisesti;" Olemme ' pitäiieef I
kerhon .kokouksia ainoastaan naif-l
osaston ./jäsenten kesken, ffiVteä
nyti-olcmine: ^ muuttaneet ne yK»^
siksi,:; joihin voi ottaa osaa kaiöi|
|c4;#WnAÄ\B.Ö%to^,^l5fist§ilf,'
jaui;;ia k«*fe?>lta{ija mmmviSitgMe^
hianumeroits! tpiipneereiita, • -joukfeeis
laulua naisliitolta j a myöskin jouk-kolausuntoa,.
yksityislauluja ja ru­noja
ja kertomuksia, kuvaelma
"Minä olen maailman valtias" ja
kappale "Palcolainen". Tilaisuus
on järjestetty vapaa agit. merkeis­sä,
paitsi ravintola maksullinen.
Toivon että yleisö täyttää haalin
ääriään "myöten. — Valittu.
Torcnto, maalisk. 3. — Juuri ju-laistun
uuden osptekirjan mukaan
on varsinaisen Toronton asukasluku
701,454 ja laajennetun Toronton
826,186.
Varsinaisen Toronton asukasluku
on lisääntynyt vhme* vuoden aikana
10,809 ja kokonaisasukasluku 21,-
837:liä.
Varsinainen Toronto on kaupun.
gin rajojen sisärllä eleya alue ja laa^
jennettuun Torontoon kuuluvan:
Birch Cliff, Earsicourt, East York,
Fahbank, Forest Hill, Huml)er Bay,
Uusi Toronto y.m.
.piellä olijat-tuntuiVxii oI«A,an- tyj-1
Iso miehen korsto vääntäytyi eilen. Erääseen puohvillaiseen koiratorp-puheillemme,
pisti kättä ja aikqijpaanoU eksynyt muuan reheUinen
li^e4< ijallijfepsa tiinne enäänniltaah,
till^euäkasittei^^ § ^ » r i t i a j ^ ^ ^
'iiseman, • ^e on;4kehittänyt ^ ijseUesai airoapäs^ivisten • voimäOTlitelden
" • •• • " " suumudejje. V S|^öK^
I^i^ : itseänsä. _v5^^ '.S^ ' I^^;^;
tuslaki takaa sille raaimniankin tcu--
liastusoikeudsn työväenluokkaa vas­taan'
siiloin kun työväenluokkaa va­llankin
ka jcsaai sen etuoikeutettuun
Rsemaan.'
Nyt, kun ine olemme niinsanotus-sa
lupfckataisteluvaiheessa selittää I.
W,W. vie^ että me vaan tä­män
yhteiskunnan aikana koetam-me
rakentaa ja näperrellä tuota uut-pil£(
to hah S|hl3ä painuu" eteenpäiri
suorassa" suunnassa."
Tällainen , m?,^ .tämä _ pitkäluinen
iaiie&n körstö^^^
haä^-^aikka^h^^
nieÖIi. korstoksi,: hän' käsittää,
että r.rpmc sitä tee haukkumisen
tarkoituksessa, vaan sulassa tove­ruudessa,
kuvatessamme hänen ul­konaista
olemustaan.
Kim siinä sitten oli vaihdettu ta-yantnukafset
termit ilmoista, alkoi
ystävämme- jutella kuulumisia maa­kunnasta.
Lehteen toivoi näiden
kuidumisien tulevan:
ta yhteiskuptaa ja luottaa aivan Jutteli, että siinä kaupungissa, jos­saiiiaten
Icuin sosialidemokraatitkin sa hän äsiiu (nimen jätämme va-topitalU*
Uupkan hyvyyteen, että relraisuUs^istä mainitsematta), ovat
haliii^ee työväenluokkaa oman mier^il^llähän se meidän antaa tässä ra-hvältansa
Milkaan. Toiselta puölen|kem ^ ^ r. ..
työväeiduokka kasvaa Ja se ttmteelinii^ meaie art- ^ ^ f ' ^ ^ ! ? ^ ^ ^u^^
myöskin voiioasuhtcensa ja sen tM-jIsua^
kbitus on myöskin olemassaolontais- [ " rTySväenluokan .täytyy tuntea. kui-työläinen
asumaan. Talossa kun pi­detään
"ruuminkihaussia".' Kaupim-gissa
ovat kortteerit nykyisin tiukal­la,
joten toverimme oli pakoitettu.
päästyään selville minkälaiseen pe­sään
iiän oh joutunut, edelleenkin
siihen jäämään, toivossa muutaman
päivän perästä lö3^ä parempi asun-to.
Miehemme silmäili jrmpärilleen lu­kemista
hakeakseen ja kun löysi
ainoastaan "Canadan Uutiset" - niin
vankkana ja monivuotisena ' "Vajau­den",
lukijana ja kannattajana ei
hän voinut moiseen moskaan tyjrtyä,
vaan pisti menemään kirjeen leh­temme
kcnttoriiii. tilaten oman leh­tensä.
•i^n kokouksia uscaiiimin kuin ker |
'•^ai;ItUpssa. f!f.Nyt olemme päätti* j
neet-pitää niitä kaksi kertaa kuM
sa. Siis seuraava kerhon kokofl
on sunnuntaina lö p. tätä kuBöl
kello. 8 illalla. Pitäkääpä micles-7j
sännp: tämä.
.Qlemme myöskin päättäneet jM
Ha kansainvälistä naistcnpäirä tirj
män kuun 8 p. Naisemme näij-f
yät olevan kovassa touhussa
dakseen tästä juhlasta tarkoit!»|
taan vastaavan. Tässä juhlassa M
lee Olemaan monipuolinen oi^i
ma, ku*en •tervehdys.sanat, ruMÄj
laulua, kertomuksia, kappale jfl
kuvaelma ja mitä kaikkea siiBj
tuleekaan; Tämä vaan siksi,
levackiläiset laitatte itsenne ln!5-|
toon ja saavutte joka ainut
Iille' silloin katsomaan ja kirafel
maan mitä naiset ovat saaneet Jtj
kaan.
. Usein kuulee sanottavan, c^J
"se on vaan naisten hommaa,»!
hän -sinne viitsi mennä". Miä?I
vaikka nyt onkin naiset hoffl^|
ammattia • harjoittavan naai
kanssa- touneen miclenosoituöf 1
sesti "vimikekkerit" — kirkon mi
rahaston hyväksi!- ValitettevasU
me tule -lukijan uteliaisuutta
dyttämään niin pitkälle, että
noisimme. minkä lahkon k i r^J
vaksi nämä koiratorpparit
lansa" toimeenpanivat,
päätoimittajamme .'iitcn
ta, jonka mahdollisc-jti m'
asianosaiset vcisiva' manata
jos ihan suoralta kädeltä
simme tässä nimiä ma
Eipä siltii etteikö yllämaiiiittii
olisi tosi, miitta sen ^oioisi;
takia käniiata oikeuteen asti
koska emme halua ruveta
maan missä määrin poi
raati : on oikeudenmukainen^
Ne kun tällaiset ovat vam s
"alakertajuttuja".
Tätä asiaa emme myä
kertoneet sen vuoksi, ctta
FahoiUammc koira torppanen
masta kannasta lclileäir.ine
,.. Meidän lehtemme ci tcsia
Vapaifs saapuikin muutaman j^yjään kirkollisten. Icoiiai
päivän kuluttua. Mutta auta armias j enempää fcuhi muideiitean
ininkälaisen myrskyn se aiheutti! j^^jystgn pUricn lehti, vaan
Toverimme ajettiin heti pellolle ma­nauksella,
että jos ei passaa tyytyä
siihen leiiteen minkä he ovat äänen-kannatta
jakseen . valinneet. niin
mars* ja sassiin! He eivät kärsi
"Vapautta" seiniensä sisällä, joka
jokaisessa käänteessä tappelee kbl-ratorpjpia
ja kirldcoa vastaan.
. . Tämäniais^Ha "jäähyväispuheella"
vairsintobtt koiratorM». j'a^toitiln toverimme etsimään uutta
rit aJkaneet; osoittaa toiminnassaan kortteeria.
Mutta aäa ei i ^ t ^ y t koiratorp.
^•aolevah
neelle.
esimerkin alleldrjoitta- pa-ruuminkihaussin pitäjän phölel-ta
vielä tähän. Hän pani samaa
työväenlehti,-joka
teessä ;;tappslec kaikkea
moskaa-.. rja : tapojentum::^-*., <
taan..
isoHe -iniehen korstol^
tunnustus ja kiitos. Talia
yhteisesti työskenneUen ns£
km - -alakerrassa" pääseffiE»
tasolle; ja veimme *3r;o^
kunnsOld juttuja, jotka ov»
sessä - läjsketaksessa itsensä
kunnaif^ kanssa.
Loppovaaraa'