Vapaus, March 6, 1930

              Torstaina, maahsld 6 p:nä ~ Thur., MarcH 6
Seuraavia 1
SAATAVANA VAPAUDEN KIRJA.
KAUPASTA SUDBURYSSA
Jeannie Andersson
9190F ETSIESSÄ
SOITA SOMER, HELKÄ H I E K KA
Colombia Kvintetti
,ni8F KÄKI VALSSI ,
"° KEVÄT SUOMEN METSÄSSÄ
Orkesteri ja laulajat
<?099F HAWAnN YÖ, V A L S S I
^ AAMUDJEN^OI - . .
Jahrlin Uusi Kvintetti
oinop VANHAT TOVERIT, MARSSI
LUNDBY VALSSI
Tom Vehkaoja
^124? SOTILAAN L A U LU
KASAKAN L A U l iU
Ylläolevat ovat 10 tuuman recoi^eja, hinta 75c.
Seuraavat 12 tuuman recordit, hinta $1.25, ovat todella
arvolcas lisä levyvarastossanne.
59035F LIGHT CAVALRY, OVEBTURE, I—II osa
Sibelius, Columbia Symphony
5300VD FINLANDIA (Overture)
PETITE SUITE (Debussy)
International Concert
59039F SPRING, B E A U T I F U L SPRING, V A L ZE
LOVE AND SPRING. V A L ZE
Columbia Concert Orch.
59026F THE SKATERS, V A L Z E -
OVER T H E W A V E S , V A L ZE
59036F POET A N D P E A S A N T (Suppe), Part I—II
5g04lF CZARDAS PRINCESÄ V A L Z E (Mustalaisruhtinatar)
KAVALIER, V A L Z E (Puolalaista verta)
Tehkää tilauksenne tai käykää ostamassa suoraan Vapau
den kirjakaupasta Sudburyssa.
V A P A U S ,
BOX 69, SUDBURY, ONT.
TYÖVÄEN URHEILU
Hiihtokilpailut
Bnrrittissa
kaan tule pettymään, • siitä me-
1 takuuseen minä itse.
Pikku huomautus paikkakuntam-naisille,
että ottakaapa tove-
;aret vakavalta kannalta asia ja
tykää kaikin naisosastoomm.e.
Ittous syrjään ja jokainen; n a i -
1 mukaan. ,
'jsö'ös käsi siskon kätepn,
tsekkäisyys heitä poiSi,
ittä kerran sopusoinnun
ävel kaunis meille sois.
faisosaston kokouksessa päätet-
Osastomme pani toimeen tik. 2
p. hiihtokilpailut. Kilpailut oli
jaettu kuuteen sarjaan, joista mie­hille
neljä ja naisille kaksi, jokai­sessa
sarjassa ollen kolme palkin­toa.
Ikämiesten sarjassa, 30:stä
v. ylöspäin, oli matka noin 2 mai­lia.
^ Tässä sarjassa sai ensi pal­kinnon
toveri M. A. Oikarinen
ajalla 10 minuuttia 3 sek. Toisen
palkinnon tov. S, Rautanen, 10 m.
15 sek. ja kolmannen palkinnon
tov. P. Kelkonen, 11 m. 1 sek.
Miesten sarja (ikä 20—30 v.)
matka sama kuin edellisten. Pal­kinnot
jakautui seuraavasti: 1)
A. Rinne, 10 m. 5 sek., 2) A
Pelkonen, 10 m. 10 sek. Nuoru­kaisten
sarja, ikä 15-^20 v., matka
sama kuin edellisillä. Ensimäisen
palkinnon sai E. Saari ajalla 9 ni
15 sek. j a toisen W. Rinne, 9 m
40 sek. Poikien sarjassa, joka
muodostui alle 15 vuotiaista, mat­ka
oli liki 1 maili. Ensimäisen
palkinnon sai L . Toivonen, 3 m
15 sek. ja kolmannen W. Mäki,
4 m. 20 sek.
Naisten sarjat jouduttiin jaka­maan
lievän osanoton vuoksi ikä-j
suhteisiin nähden hieman epätasa!
i sesti, mutta se jako ei kummin­kaan
aiheuttanut mitään ristiriitaa
ja niinpä nuoret naiset piäätti jou­kolla-
kepittää O .Oikaraisen, joka
; oli v^anhin joukosta, ja näyttää
mihin nuoretkin pystyy. Matka öl
liki maili. Tulokset tästä jännit­tävästä
oittelusta oli, että ensi pal­kinnon
sittenkin sai Olga Oikarai
nen ajalla 4 m. 50 sek., toisen
Helve Hill, 5 m. 14 sek. ja kol­mannen
Aili Saari, 5 m. 40 sek
Sivumennen mainittakoon, että
neljännelle tilalle saapui canada
lainen koulun opettaja Miss M.
Hamilton ajalla 7 minuuttia. Täs­tä
näkee, että suomalaiset on pa­rempia
suksiniekkoja kuin maan
varsinaiset kansalaiset. Nuorter,
. , naisten sarjassa, matkan ollessa sa
hyvin paljon ^puhuvan meljenhom- ri,an kuin edellisten, saavutti ens'
masta. vaan hyvin harvoin naisten, ; A. Rautanen, 4 m. 4C
Jvat ^katso^ velvollk^^^^ .sek., rtoisen S. H i l l , 4 m. 55 sek
tulla kokouksiin, vaikka minun mie- L. Mäki, 6 m. 25 sek.
plsivat hyvin toimimaan ybdesÄkto-
Vai mitä. *TJ. vrr sanoo?
P3^ydSn arvcdsaUe sepostelijaUe
huomauttaa, että talemme fcaikkia
seuroja. Jotka aJjotaah mainitun
joukkion taholta sellaisiin palkkoi­hin
synnyttää missä on jo olemas­sa
liittomme alainen seura, pitä­mään
yksinkertaisesti hajoltusseu-roina.
Rehellisillä I.W.W:n jäsenfflS
J
niin siitä olen varma, että ei * iiäätellä. Miesten kuulee nyks^ha
lestänl se olisi meille naisille yhtä
tärkeää kuin miehillekin jä me sai-simipe
paijon tehtyä osuustoiniinnan
; Hiihtoja suosi kohtalainen kelv
mutta rata oli mutkainen, koloinen
hyväksi jos Tpan oUshnme siihen i n . i J^"?."^^^" useampaan kertaan
nostlunella. Samoin on meillä täällä: ison ojanteen yU j a n a -
ösuÄuppa oUut jo yli k ^ e n e n ' "^^^-^^ hankaluutta.
vuoden, se , ph hiljalleen mennyt e-leeripäin-
jä oh tultu hubmalamaan,
tuuli tuotti
Joten voimme merkata tulokseft oi
leen kohtalaiset., Ihailulla bn pan­kuhaka
tarpeellinen "se oh. Mutta hae t.a va merkille nuorten miesten sar-haiset
suhtaannumme siihenkin lU- J^^sa saavu:etut ennätykset, jotk:
^ an leväperäisesti. Meidän pitäisi joka ylitti kummankin vanhempien sar-
, että otetaan,käytäntöön, että j^^jj^gggl^ tehdä agitatsionia sen Jat- Erikoisesti ihailua ansaitsee
isten kirjoittaja haastaa seu-^yQJgg^Qjj^jjg-^^^^^^^^^^ Saaren saavutus ja se kaunis
van uu-tisten kirjoittajan j a nyt j^ujj^ig, tyydyttäväksi, sillä eikös se 1 keveä hiihtotapa, jolla hän saa
en tulisi Betty Kopsalan vuoro,
lapas Betty kynäsi luistaa.
' Akka.
L C. Ry. linjalta
[Inunkin mieleni tekee Vahän
la ajatuksiani julki täältä met-yksinäisyydestä.
Täällä kun
m niin eristeittynä muusta
ilmasta. Puhujia ei ol6 kuul­ina,
ei iltamia nähtävänä. Leh-lukeminen
on väliajan työ,
.vähän mitä ityöltä on lomaa,
ekin kämpälle, vaikka vaan on
i kanki, on tullut 4 eri lehteä.
1 niitä lueskellut, muitta olen
lut hyvin ikävän käsityksen, n i -
äin sellaisen, että taitaa oUa
ilman lopun enteet, niinkuin
natussa sanotaan, että poika
äee isäänsä vastaan j.n.e. Sa-en
on nousseet sanomalehdet^
ät Vapauttg,kin vastaah, aina-jotkut
yksilöt painava* ko-i
paikkakuntakirjotuksissaah.
Iän olisi nykypäivänä koottava
ioja eikä hajotettava. Lch-palstat,
puoluelehtieii, on mi-mielestäni
kokoomista varten
hajottamista. Olen sita miel-'
^apauden suhteen, että pönki-in
vaan uusia pilareii», että
•ysyy horjumatta pystyssä. Ja
takaapa naiset naisten sivus
tuksilla, että ei se vaan tyh-ilmesty,
silloin Vapaus tule<
vaan monipuolisempana luki-sa
tervehtimään. •
Möjakan keittäjä.
ole nainen perheessä : joka määrää | vutti tämän loistotuloksen, vaikka
mistä ostetaan, kosk;a hän kerran .suksistansa toinen oli sivusta kat
ruuan valmistaakin. Siis kehoiten • sottuna kerrassaan kelpaamaton
kaiklda naisia, jotka eivät ole vielä kilpahiihtoon, ollen kovin sivu-
Qsuustoimiiman kannattajia, tutus­tumaan
siihen ja innostumaäh, ettei
hykyalkana enään kaikenlaiset nil­viäiset-
saisi meitä huiputtaa.
Uttu.
Kimberley, B. G.
Va.
väärä. Niks Naks.
Eräälle tuplajuulaisel-le
sepustelijalle
Suotakoon lukijaimme teholta an­teeksi
alleUyjoIttaneeUe "synti", et
tä seuraavassa tuhlaan urheiluösas-
Intola, Ont
Sten Päivää vietetään Intolassa
- Järj. haalilla maalisk. 15 p,
juolisella ohjehnalla. niinkuin
on tapana että naisten jnhlas-pa5jon
ohjehnaa — on'näytös-lie,
kuvaelma ja paljon muita
Tsnumeroita. Tosin tämä juhla
tunut oikeana naisten lÄivänä.
Pitaui olla 8 p.. vaan kun Alp-toverit
oli järjestäneet juhlan
päiväksi, niin me väittääksem-
Q<^entörmäystä juhhmine viik-jyohemmih.
vaan parempi myS
kuin ei milloinkaan. Siis saapu-aikki
juhlimaan maailman työ-
'sten yhteistä juhlaiÄivää. O-myydään
tilaisuutta varten
'hituja juhlarusettia j a mak-ne
25 senttiä.
se vihdoinkin koitti se aika
e meidän osuusmeijeri valmis-saamme
lähettää maidon o-hikkeeseemme
myytäväksL
on ollutidn touhua ja
vastuksia, mutta yhteisvoimin
^ innostusta ovat tOTerIt
S ia niin on päärty
tiaUe että ollaan alussa. TääL
fctoiassa pitäisi naisten imu»-
".on enempi osmistoönlntaaa
. Pannaajipa» ^ K.mberleykm taas ^^^^ erään sepustukser
kartalle ja ^katsotaan mi_ta_ tänne ^^^j^j^ ^^^^ julkaistuna t.k. 2
k u u l u u .— Sita samaa tyottoniyyt-! päivän "Industrialisti"-nimlsessj
tä njikä on ainaisena pamajaisena lehdessä.
muuallakin. ^ Mainittu sepustellja on alunperin
Mikä hoppu noilla ^herroiUa oh lähtenyt matkaan valheen kengillä
j^^^j.^ muutahan ei siltä taholta vo',
odottaakaan. Olemme näihin saak­ka
jättäneet mainittujen tuplajuu-laisten
hajoittajien puuhat omaar.
mitättömyyteensä (ja niin tulemme
vastakin tekemään), siUä heUIä e.
nempää urheiluUikkeen kuin muun-
'iaan työväen toiminnan alalla ei olr
enää tuulte siipiensä alla. Seuraav?
siis vain osoitukseksi, että kyll"
täällä seurataan heldänkui puuhiaan
ja ollaan valmiit sellaisia emäval­heita
oikomaan kuin mainittu se
pustelijakin laskettelee.
kirjoituksessaan mainittu henkilö
tehtoo syyttää Canadan työväen ur
hellulllttoa, mutta varsinkin sen suo.
malaista jaostoa siitä, että llitor
riveihin el ole muka huolittu i.w.w;-
läisiä. Tämä on ensimmäinen suur*
ja tieteinen valhe mainitun kirjoit­tajan
taholta. Canadan työväen m*-
beilulilttoon ja sen suomalaiseen ja-toppia"
MVniS^lukkuT^^^^^^^^ räf'^
ja mäkirinteiUe, niin ei ole voinut i ^ ^ ^ ^ ^^^^^^^ tervetulleita. Mut-olevinaan
viime kesänä, kun maihi
käydä kolkutteli pyhät aret ja
kansaa kerättiin ympärille kaiken-laisita
j a oikein tukkukaupalla. E i
riittänyt enää komppanian omista­mat
"punkkahaussit", vaan piti
asuttaa kaikki kaaratallitkin yksi­näisillä
miehillä. Syksyn tultua
loppui ne keinotekoiset kiireet ja
alettiin vähentää miehiä vähä ker­rallaan,
toisia kokonaan pois, toi­sia
vain väliaikaiselle lomalle. Ja
tuota pois potkimista on piisannut
näihin päiviin asti j a uusista vä­hennyksistä
puhutaan vaikka kevät
on jo käsissä. Se on huonon ajan
merkkL ^ ^
Asantopnia on myös tuntuva.
Cipä löydä vuokrattavaa minkään­laista
pömpeliä, vaikka yötä päi­vää
iaeskelisL Tämäkin on sen
viimekesäisen kiireen seurauksia.
Vaikka Ilmestyi pitkin kesää uusia
on tilaisuus, ilman mhakäänlaista es.
tettä, jos he vain muuten täyttä­vät
ne Jasenehdot, jotka kalkissa
työväenjärjestöissä on voimassa, l i i t ­tyä
liittomme seuroihin ja tullaan
hieltä ahaa toverehaa kohtelemaan.
Mutta sUloln kun he alkavat näy tr
tää okelta hajoltustyöhön, tulenune
heitä käsittelemään ykshakertalsesU
vain -fyöväenliikkeen hajoittajhaa.
Mahaittu "IndustrlallsUn" sepuste-hja.
saksU vuoden 1928 "Työläisur.
hellijaha Joulusta" allekfa-jolttaneen
kirjoituksesta palan, nauka osoit­taakseen,
että olen puhunut "kleros-
U". Pyydän lukijaa, saksUnalla mai­nitun
kohdan tähän, ratkaisemaan
kumpi meistä puhuu kierosti työ­väen
urehiluliikkeen tehtävistä. " U .
W." valko allekirjoittanut. Mainit,
tu kohta kuuluu:
"Canadan äsken perustettu Työ­väen
urheiluliitto ei P3n'ikään ole­maan
mikään puolueeton järjestö
joka pyhässä puolueettomuuskilhkx»-
saän parjaa ja vainoaa työläisiä jot­ka
mahdollisesti omaavat taipumus­ta
urheilulliseen • kanssakäymiseen
toisten maiden työlälsurheilljaln
kanssa, olivatpa^ ne sitten venä­läisiä
tel muita kansallisuuksia,
mutta se pyrki olemaan yhtenä o-sana
työväen luokkataistelulllltkees-sä.
Osana joka el pyri eristäyty­mään
työläisjoukoista erilliseksi,
vaan pyrkii tukemaan kaikella voi­mallaan
koko työväenluokan taiste­lua
sen toistelussa vallasta kapita­lismia
vastaan."
Siinä sanotaan selvästi, että työ­väen
urheiluliike, sellaisena kuin
me sen ymmärrämme, el pjnrl mllc
sikään porvarUliselrsl "pjuolueetto-muus"-
llikkeeksi, el edes sellaiseksi,
miksi Suomen sosdemlt tahtovat s l -
'läläisen työväen urheiluliikkeen
muokata," vaan ritirinnan toisten
teistelujärjestöjen kanssa toimivaksi
loukköUikkeeksI. Täilahaen kahta el
näytä "Industrlalistha" sepustelljaa
miellyttävän — enempää kuin se
miellyttää porvareita ja noskelai-'
diakaan.
Hän vetää esimerltkejä, että olem­me
kieltäytyneet m.nu ottamasta
V. 1928 toimeenpannuille voimistelu- liikkeemme ympärille! Samalla te-kennettua
omilla ponnistukBillam-me
tuollainen pulska liike. Otetta
on jatkuvasti kiristettävä. Ensi-mäinen
ehto liikkeemme voimak­kaaksi
j a kilpailukykyiseksi teke­misessä
on keskittää kaikki joka­päiväiset
ostokset osuusliikkeeseem­me.
Kaupungissa asuu nykyhet­kellä
tuhansia suomalaisia, ja jos
nämä vain edes puoliksikaan kes­kittävät
ostoksensa omaan liikkee­seen,
niin sellaisen toiminnan jäl­jet
tulevat pian näkyviin.
Ympäristön farmarien velvolli­suus
on myöskin ostaa kaikki sel­laiset
tarvikkeensa, joita osuuskau­pasta
on saatavissa, omasta liik­keestään.
Jokaisen pitäisi hyvin
käsittää, että kun me saamme liik
keemme kaikilta toiminnan aloil­taan
ki'pailukykyiseksi yksityisyrit-telijäin
kanssa, niin voitto tulee
olemaan meidän. Liike vaurastues­saan
vaikuttaa sen, että esimer­kiksi
niistä tuotteista, joita maa­taloudesta
tullaan liikkeeseen os­tamaan,
voidaan maksaa korkeam
pi hinta, samalla kun ne voidaan
tarjota kuluttajille pienemmullö
osto- ja myyntihinnan eroavaisuu­della.
Kauppavaihdon suurenemi-hen
siis vaikuttaa yhdeltä puolen
hintojen alenemisen kuluttajiin
nähden ja toiselta puolen hyvän
markkinahinnan .tuottajiin nähden
On vaikeaa arvata mistä vaikut­teista
ovat toiskieliset alkaneet teh­dä
ostoksiaan _ suomalaisten perus­tamasta
osuusliikkeestä, mutta: yh
tenä varmana ja vaikuttavana seik­kana
voidaan jo nyt pitää sitä,
että liikkeemme on mitä suurim­massa
määrin kilpailukykyinen. E i
hän sellainen väestö, jolle osuus­toiminta
on jokseenkin vierasta, t u ­le
ostajaksi ellei sille ole tarjot­tavissa
joitakin etuisuuksia yksi-tyiskauppiaisiin
nähden.
Suomalaiset eivät vain ole vielä;
tätä seikkaa oivaltaneet täysin sel­västi.
Sen osoittaa, kuten jo edel­lä
mainitsin, suuren suomalaisjou­kon
pysyminen erossa osuusliikkeen
kannattajapiiristä. Tässä kohden
olisi tehtävä pikainen ja itarmokä;
jkorjaus. Kun olemme kerran
o^uusliikkeemme pystyttäneet, niin
meillä tulee olla myöskin niih
kutsuttua suomalaista sisua näyt­tää
itoiskieliselle väestölle, kuin
myöskin kaikenlaisHle epäilijöille,
että pystymme myöskin liikkeem­me,
viemään eteenpäin.
Jokainen, suomalainen siis osuus-kursseille
osanottajaksi erästä hei-,
iän seuransa jäsentä. Tähäh' "syjfi'
tökseen" el ole kulh yksi vaötähs:
hajoltusseurojen jäseniä käsittölem-'
me hajplttajlna. ymlmärtääkö " U .
W"? Joka haluaa rehellisesti kans-aname
työväen yhteiseksi hyväksi
toimia, hänelle on aina riveissämme
naikka avoinna. Tämän voivat k a l -
';enlaiset hyökkäyshaluiset sepustell-
!at painaa visusti mieieehsäl.
Ja kun tässä on kerran tullut
näinkin pitkälle mainittua klrjoltta-
'aa ojeimettua, nUn lienee terveel-
'istä kysyä, mhakälalnen kanta telUä
in nykyisin esimerkiksi Suomen;
työväen urheUuUlkkeesäbleyaan' ti.
lanteeseen hMhiden? -^oku vuosi Sit-
•^en huomasin seuranne Port
'aurissa "tehneen päätöksen, ellen a i ­van
väärua muista, asettua niinkuin'
'keskitielle" molemplha suiantha näh-ien.
En tahdo tässä ruveta väittä­mään,
että olisitte asettuneet suo­rastaan
noskelalsla kannattamaan,
'alkka se kanta allekirjoittaneen kä-ityksen
mukaan päätöksestänne
MlklstL Pyydän' siis ystävällisesti
cysyä: mihin suuntaan oleete Suo­men
työväen urheiluliikkeessä vai-
Itsevassa kriisissä orienteutimeet?
Kysymys, on periaatteellista laa-ua,
kuten hyvin käsittänette, joten
-lahdollisesta vastauksestanne tulee
iippumaan myöskin meidän vasta-i^
n suhtaumisename teihin.
Työläisurhellutervehdyksellä:
• Eelnh. Pehkonen.
fcbmään . persoonakohtaista kuin
hiy.ö^kin .joykko-agitatsionia, joukr
Kbjen keskuujdessa. losuusliikkeem-me
hyväksj. Kuitenkin, samalla
kun teemme bsuustbiminhaiiista va­listustyötä,
emme saa unhoittaa,
että liikkeemme lepää rehellisellä
iproletaärisella pohjalla ja tulee ai­na
kulkeinaan käsikildessä muun
-työy^&enliikkeen toiminnan kanssa.
'.. Ostaja.
tyydyttäTäsrt;i väkeä asutiaia, koska
tässäkin naapuristossa asuu useita
parikin perhettä ainä yhdessä huo­neistossa.
Haikara vieraili joulun älla S.
Nylanderin kämpäMä> jättäen sin­ne
pienen "pioneeripojan" iloksi
isälle, äidille j a Henry Veikolle.
Myöhäistä enSa- kertoa jonlu-tansseistamme,
vaan mainitsen sen
verran, että jälelle jäänyt raha
$21.60 lahjoitettiin Suomen poliit­tisten
vankien faSrväksi tp. k:n
kantta. J a siellä sitä näköjään apua
•tarvitaankin, vaikka olisi enemmän-ta
ilmeisesti hajoitustarkoltuksessa
perustettuja seuroja olehame kleltäy-t3meet
liittoomme hyväksymästä.
Vai clkö esimerkiksi Soon tuplajuu-laisseura
o!e sepustuksen kirjoitta­jan
mielestä hajoltusseurana synty­nyt?
Me kuitenkin sromärrämme sen
sellaiseVsL Kaupimgissa on liittom­me
alainen seura ja ainakaan mik­sikään
välttämättömyyden pakoksi
ei voi selittää uuden seuran perus-temista
kaupunkiin, jossa kalkki so-notaan
siinä isossa punkassa. Niin­pä
täälläkin on ilmestynyt erään­kin
laittaa. Enten lehdistä näem- lainen teosofinen koplaknnta. Oi-me
ohrana siellä riehuu yötä päi­vää
j a vetää nuottaansa, teljeten
lukkojen taa, parhainta j a voimak­kainta
väestöä j a nuorisoa.
Yksiin leipiin - yhiyiväit nuoret,'
kein on tullut spesialisti paikka­kunnalle,
joka on perustanut omar
tubcrkelin, vai mikä Tabemaakeli
sen offiisin nimi on, jossa sitä
lajia basillia koetetaan levittää.
OSUUSTOIMINTA
Sudburyn Osuus­liikkeen
toi-minifasta
MAATALOUS
Maiiitoban yhdistynei­den
farmarien
kokous
TYÖTÄTEKEVIEN FARMAREIDEN
KIPEISIIN TARPEISIIN EI
KAJOTTU
Taimi Saari j a Jä;dbett Beck. 1^5-i E i uskoisi tällä vuosisadalla enää
^^^^n tarvitee yksin asioita
rähtelimme heidän ^nhkiäisiään 25
p. tammik. Tämä naori pari mat­kustaa
Suomeen maaliskuun alus­sa.
ToiTomme. kaikin heille onnel­lista
matkaa yaoä kaikkeia inaallis-fa
hyvyyttä lätäkön tuolia puolen,
niihin he asettava talesHle,'
ViinicineB villitys tnlee ensimäis­tä
pabenunaksi, nuilstaalcsau ea-moisen
vouhottelun saavan jalan­sijaa.,
vaan kaikki näkyy kelpaavan
mitä yleisölle tarjotaan. Eipä
täällä paljon olekaan muita yleisiä
Jotoksia, kum kirkkoja, kapakoita
j a pnnavalopailckoja, siksi kansa
pysyy sillä alkuperäisellä asteella,
että ottaa kaikki täydestä mitS s i l ­le
puhutaan. — Iitin Iikka.
Osuustoimintaliike täällä Keski-
")ntario8sa kulkee vielä lapsenken-cissä.
Joskus,^ vuosia sitten oli
iällä yritetty jonkinlaista osuus-
'.auppaa panna pystyyn, mutta huo-lon
liikkeenhoidon ja ehkäpä sil­oisen
väestön osuustoiminnalle
/leraan ajatussuunnan vuoksi tuo
rritys meni myttyyn. Sen jälkeen
tului vuosia, ennenkuin minkään-aista
yritystä osuustoiminnan alal­la
tehtiin.
Nyt on kuitenkin jo päästy niin
pitkälle, että meillä on olemassa
oma osuusliike. Tämän osuusliik­keen
syntyä j a muita sitä koskevia
seikkoja on siksi monasti viime­aikoina
lehdessämme käsitelty, että
uihen puoleen kajoaminen on tar­peetonta.
Kaikille nähtävänä sel­viönä
vain tyydymme toteamaaji,
että meillä on osuusliike ja olo­suhteisiin
katsoen onkin komea a l ­ku.
Onhan meillä oma meijeri, jo­hon
ympäristön farmarit saavad
maitotaloutensa tuotteet kaupaksi,
on kaupungin suurin ruokalaliSke
ja lisäksi tilava j a kaikinpuolin
ensiluokkaisessa kunnossa oleva
osuusliikkeemme päämyymälä-
Nämä kaikki ovat kauniin yh­teistyön
tuloksia.
Muitta nyt ei yhteistyömme saa
loppua siihen, että' on saatu r a -
Unlted Parmers of Manltoba-jär­jestön
edustajat kokoontuivat Joku
päivä sitten Brandoniin, puhuivat
neljä päivää ja menivät rauhassa
kotlhi tekemättä mitään arvokasta
köyhtyneille farmareille. Tärkeim­mät
kysymykset sivuutettiin. Sen­sijaan
puhuttiin sellaisista asioista
kuin' osuustoiminnallisesta pankki-liikkeestä
ja viattoman tietämättö.
minä siltä ympäristöstä, missä edus­tajat
elävät katsottiin että olot oli­vat
kehittyneet asteelle, jossa täl­laisella
yrityksellä olisi luotava kos­teikko
kapitalistiseen erämaataan.
Tietenkään el kokouksessa viitat-tu
siihen, miten hyödyttömiksi oli­vat
"osuustoiminnalliset" pankit o-soittautuneet
köyhille farmareille
Europan maissa missä niitä bn ole­massa,
tahi sitä kuinka nämä pan­kit
ovat avustaneet talonpoikain
nistämlsessä. Näille edustajille riit­ti,
kun hankkeelle annetaan vain
"csuustoimlnnallinen" kyltti, kuten
kilpi kapitalistisen laitoksen oven
päällä.
Tietysti sellaiset herrasmiehet kuin
Forke, Crerar ja Brackeh olivat
saapuvilla. Farmareille anenttlin t i ­laisuus
taas kuulla "neuvoja" niiltä,
jotka ovat kiivenneet arvoon ja ase­maan
talonpoikain selkään, Crerar
osoitti, että f armaus on huonossa
kunnossa' kaikissa maapallon osissa,
mutta Bracken puhui optimistisem­massa
mistä tällä on farmareiden etujen
kanssa. Vieläpä puhuttiha sUtä, että
farmarien ääni on saatava "tuntu­maan
sekä kuulumaa^". Xäntä kai
sitä onkin, mutta tämä^kokous el
edes kajonnut ahaoaaSkaan kysy­mykseen,
joka olisi koskenut sitä
farmarlainesta. mikä elää kUnnltys-velkaln
puristiiksesssi.
MaanvUjelyksen ko-neellistuttaminen
Neuvostoliitossa
Osuustoiminnallisista JärjestölstÄ
on ollut suuri apu Neuvostoliiton
maanviljelyksen koneelllstuttamlsel-le.
Niinpä vuotena 1929 oli maata­loudellisilla
osuuskunnilla kaikkiaan
13 traktoriasemaa, joissa yhteensä
442 traktoria. Nämä olivat ensim­mäiset
osuustoiminnalliselle pohjalle
perustetut traktoriasemat. Niiden
työskentelyalue käsitti 78 paikka-kuntoa,
Joiden viljelysalue oli noin
171.000 eekkeriä. Nyt näillä maa.
taloudellisilla osuuskunnilla on 45
asemaa ja niissä 1,182 traktoria, kä.
slttäen niiden työskentelyalue 219
palkkakuntea, joissa yhteensä 16,000
farmia ja niiden yhteinen viljelty
plnta-ala 500,000 eekkeriä.
Valtion traktorlasemien luku on
myöskin kasvanut nopeasti. Niitä
on nyt 102 asemaa, joiden yhteinen
työskentelyalue käsittää kaksitoista
ja puoli mii. eekkeriä. Vilslvuotls-sutlnnitelman
päättyessä pitäisi val­tion
traktorlasemien lukumäärä olla
500 Ja niiden kyntötyöskentelyalu-een
käsittää 50 mllj. eekkeriä talon­poikain
maita.
Farmeilla käytettävien traktorien
kasvu on ollut suorastaan ilmiömäi­nen.
Ennen vallankumousta el trak­toreita
käytetty lainkaan farmeilla.
Vuotena 1?I23 oli tuhat traktoria
käytännössä, v. 1929 niiden luku.
määrä oU kohonnut 45,00O:teen.
Vuoden 1933 loppuun mennessä p i ­täisi
Neuvostoliiton traktoritehtai­den
tuottaa vuoslttlUn 145,000 trak­toria.
Tämä talonpoikien aseman nopea
parantaminen vaikuttaa yhdeltä
puolen sen, että heistä tulee voi.
makkälta neuvostovallan kannatta­jia
Ja toiselta" publeh auttaa koko
maan teollisuuden kohotaamlsta Jia
perustuksien rakentamista sosialisti­nen
yheiskunnan luomiselle.
NATTTiOMirTAIDE
"Murros"
leUnäytöksinen näytehnä, kirj. Boris
Lawrenev, suom. Kaarle Halme
Aasialaisuuskysymys
farmarien jär­jestöissä
Aasialaisten poissulkeminen näyt­tää
muodostuneen United Farmers
of British Columbla-JärJestöUe siksi
"kallioksi", Jolle heidän politiikkan­sa
nojaa. Mr. Armlshaw, mainitun
Järjestön puheenjohtaja, i^ytt&ytyl
äskeisessä U.P.A:n konventslonissa
Calgaryssa ja sai siellä aikaan pää­töslauselman
aaslelalsten polssulke-mlskysymyksestä.
Tämän lajin rullaaminen osoittaa
mitä on Armishawllta odotettovlssa,
häneltä; Joka näyttää olevan varus-tautjiinut
laltxaamaan Ideansa ahdas-sleluisllta
kauppasaksoilta. Vancou-verin
Ja läheisten rannikkokaupun­kien-
kamasaksat ovat määklneet
vuodesta toiseen aasialaisten poissul­kemisen
puolesta — koslca heidän
kihialalset Ja Japanilaiset kllpaUI-Jansa
olivat syrjäyttäneet heidän
"bisneksensä". Silloin kun aasialai­sia
tuotiin tähän maahan CPB:»
ja sahamyllyjen omistajien toimes­ta
halpana työvoimana, silloin el
Kaunokirjallisuhs yleensä^ mutta
erittälnkha näytelmäkhrjallisuus elää
nykyään historiansa kaikkein rap-peutunelnta
allcakautta, tai tarkem­min
sanottuna, valmlstelelkse juuri
paralllaan tarmokkfiasti nousemaan
siltä häpeän Ja alenniiksen kuilusta.
Johon se, on tullut nurinniskoin vis­katuksi.
Kirjallisuus ja taide ovat kuvasll-mla,
Joiste heijastuu aikakauden t a ­loudellinen
elämä ja yhtelskimnalli-nen
Järjestys ja milloin nämät al-
Icavat mätänemään, niin kirjallisuus
Ja telde mätänevät myöskha.
Porvarillisen Järjestelmän synnyn-tä
» Ja nousuaikana salvat kirjallisuus
ja taide uutta elinvoimaa Ja uusia
piirteitä, sillä olihan porvarismikin
silloin kumouksellista, sen edellä
vallinneeseen järjestelmään 'nähden,
jja tarvitsi niinollen aurlngonpaistet-
'ta ja keväisiä lauluja, särkemään
Jäitä Ja nostattamaan miellä. Kapi­talismi
ja sen varsinainen olemus,
vapaa-kilpailu, tarvitsi paljon "va­pauden
lauluja", "vapauden Julistuk­sia"
Ja "vapaita aatteita" Ja siksi
voikin nousta paljon Icnnokashenkl-slä.
Jopa nerokkaitakin kh-jallijolta,
jotka toisinaan tulivat lasketteneek-sl
hiukan kauemmaksikin, kuin mikä
oikeastaan olisi ollut hyödyllistä
tuolle uudelle rltstojärjestelmän muo­dolle.
Jokatapaukes.ssa tuollainen el­pynyt,
henkevöitynyt kh-Jalllsuus oli
tehokkaana apuna kasvattomassa yk­silöihin
sitä yritteliäisyyttä Ja uskal­lusta.
Jota näiltä nousukas-raharuh-tlnolden
palvelijoina vaadittiin.
Mutta slltälähtlen, kun kapitalis­mi
Joutui, oman kehityksensä pakoit-tamana,
vetämään jalkoihinsa im-perlalismln
housut, el porvarillinen
taide Ja kirjallisuus ole enää Jak­sanut
kukoistaa. Ne hapuilevat, ny­kyään
epätoivoisesti taivaita j a mal­ta;
niitä mödernLsoldaah Ja futuVl-soidaan
mutta siltä huolimatta • he
vain jatkuvasti surkastuvat. Pohja
on mätä j a elämä puuttuu. Koko y h ­teiskunnan
vallitsevana piirteenä bn
rosvous,' mitä julkelmmissa hiubdols-saan
Ja sellaisesta bn" vaikea ruholUa,
varsinkin, kun tösvottävätkln Jo Ou
saavat saattaa äänensä - kuuluville,
toisessa kaavassa, kuha ritarialkbhl^
Muutta samainen riiätdjäl^Jestelihä
rakoilee' Jo huomattavasti, eikä tiile
kulumaan kovin pltklfl'aikoja, en-:
nenkuln se romahtaa soraläjäksl.
Uusi nouseva, valtälubkka,' työlälstö,
voimistuu päivä päivältä. Ainoastaan
sen mukana voivat kirjallisuus 'ja
taide Jälleen kohota alennuksestaan.
Ainoastaan köyhälistön vältat^istetu-tarjoaa
nykyisessä yhteiskunnallises­sa
kaaoksessa aineksia. Joista nouse­vat
kirjailijat voivat mestariteoksia
saaden taas pitkästä alkaa rehellises­ti
käyttää niitä luodessaan'.aivojaan
ja sydäntään. :\ , • '
Venäjän työlälsteh Vallaiilcumous
on Jo aukaissut väylärt tänaiselle kir­jallisuudelle.
Tunnemme 'romaanin
"Sementti", novelllri "Viikko" Ja sa­moin
on ilmestynyt jo joltakin näy­telmiä
suomenkielellekin, joissa hen­kii
nousevan proletaarisen taiteen
uusi Ja enslhuomloltä hiehian outo
sisältö. Outo siksi, koska emme, to­tuttuun
tapaamme, löydä siltä mi­tään
• luonnotonta nukutusroman.
tlikkag, emmekä
vlä?' ja "pahoja
Canadan DoUariste jSlp
V ; : ; , , j v / g j v ^^
10c lähetyksistä -»»e 120.00, 60*';.' <
lähetyksistä. j20.OO-~?4».9O, i S O f t v ^ ;^
lähetyksistä $50.00---$79.90 ?
il.OO lähetyksistä $80.00—flOO.O0:'-'
3el^ 60e jokaiselta senraa^nltft^-^v:^^^:^
kavalia sadalta dollarilta, .ji^-^-yp'^
Sähkos&nomäiihetyksiitS o m I&
hetyskulut ?3.60 lähetyksettä.
Suomen rahaa oktetal».. KoiriUI
«2.45 sadasta Smksta. : -
Tehkää lähetykset osotteell*': k'
VAPAUS,
Bok 6D. S U D B U R Y , Ont^
Tiedustakaa oUietUasiciia
VAPAUS MONTREAL BRANCBm .
IIÖG St. Antoin^\-S^i:-'''-'^^^^^^^^
Montreal, Que.
Vapaudelle ottavat rObftväUtin^'''
»iä vastaan myöskin: ( '
VAPAUS f
PORT ARTHUR BRANCB
816 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
AARO KlVmElV
Kirkland Lake. Önt^
VAVID HEUN,
«rl paikknkunhitla Keaki-OntariöM» mm
• ; ••'.-•••'^v''''-H-:*^'-"Ji ka etuja iHdveUessaan: yksilö iaattfi^
heliMstloihant Itsensä va>hqt^ . ' : ; r"
.Otsikossa mlDlttu;: nayt«tlinft--ati^^
loistava ' fesUnelrkkl' eslt^tyntol5e«t«'^^..^^
kh-Jälllsuudesta.. Krönstedln-Jinin^ :.: ' '
tuksessa. mÄtrjiUselna MlYftevftt i*?»-! ;p
Iäiset ovat kuulleet vapjiuden illple» ^
suhinan Jä tiäättftneet-nousta seiv#'t^'s;'^
ville. Kereifijkin luikurlhaUlti}ä;^kOj^'M i
telee yhäti vielä korjata iulsuvÄa *
tet^n.vii^y^Äenitkaj*k|a,,rapp«»hfe:
yan ?:lls,t<>lupkan tnnnettuja :kftli^^ , .oij*;
mutta" iillta bn täy^tty ;ja-i5?<H«Ui?^ '^f^
ovat hrteillääh,r El!•kalkrhiä^t»^Äut^^
tolmltäähl Lurjukset; heitetään^nifrfj^sS
reen nfjutta «ellaisUle . vporvarUMaea;:.] ':%•
järjeatelmattkln palveUJolUc, Jotka' "
tahtovat Antautua rehelUsertl.iirole.;^
tarUattlä. : \ aniiftaBn •.,
sllhto^ avoin tllafafuus.; JECeranskln' Upf-, ? ^
pu kiskaistaan fidas ja punainen^ Neur
vostojen lippu housCe. tllato,-
seita suuremnialta, häyttömöl4t^i|V^,;
tää helposti .henkilöt s^' merkftfe-^^; ,
vlmplhi: osiin, vsUlä-se;. ori^Juurlv joul^^^J;:!^
ko,k9konalsuii6,; jokia ,BlInft/'flrä:^^ . ;
kuultu sanaakaan heidän P^^f ^u^f" ; misiä sellaisenaan, kuin he Jokapäl-mlsestaän,
mutta heti kun ^itämaa-, ^^^^j^^^ , kohtaloissaan esiintyvät
laiset avasivat kauPPoJ». alkoi vai- L,,okkatalstelu.sankarltkaan eivät
koisten kamasaksojen ristiretki helta ^^^^^ uskalla elämäänsä minkään
vastaan. Armlshay^ .näyttäytyy Jär- .korkean, ihanan aatten" valkutuk-
Jestyneensä eräänlaiseksi Jälkijou- ^^^^^ ^^^^^^ vaatimuk-koksl
tälle "kängUle". ^ggja. Korkeata Innostusta tosin löy-onnettomuudeksi
iteellcen Armls- g,^^ tarvitaan, mutta sen hc-hawllle,
hänen poUtlikkansa on tuu- ^^^^ää varma, mahtava ja määrätty
Ien huitomista. Kilnalahaen sihto- pg^määrä, joka el leijaile pilvissä,
lalsuus Canadaan on loppunut. Vv, ^^^^^ osittain saavutetaan, jo-
1926-27. viimeisiltä vuosUta Joilta ^^j^^,,^ askeleella.
melUä on tilastoja saatavissa, vaha mikä tärkeintä ja samalla roh-kaksi
kiinalaista saapui tähän maa- jjaigevinta: Proletariaatti osoitetaan
han. Japanilaisten vuotuinen sllrtor y^^ta luokkana kokonaisuudeksi, jon-lalsuusmäärä
on Canadan Ja Japa-nin
hallitusten molemminpuolisella
sopimuksella rajoitettu vuosittain
150:ksl. Toisin sanoen: Armlshaw
on haukkumassa vain tyhjään puu­hun.
Kaikesta huolimatta, hänen hauk­kumisensa
ei kuitenkaan ole vailla
vahinkoa. Sen tendenssi saa aikaan
rodullisia vihamielisyyksiä Ja Johtaa
farmarien katseet pois heidän to­dellisista
vihollisistaan. Armlshawln
oolltiikka on niiden palvelemista Ja
tukemista. Jotka elävät farmarien
työntulosten ryöväämlsellä.
Ja mitä Armlshaw ajattelee far-imarlen
haluavan — enemmän työ­täkö?
Todennäkölsetei niin. hän h a ­luas
supistaa farmarien lukumäärää,
nyttää vaikutuksen. Kahdessa ttäy-^f
töksessä. tosin! bn. häytt|lmöhä, t i i l s - .
teluristellljäh kansi, mqtt|t:'siihen^
15 Ih on häytehhässä stai helpdt ja / -,:
V yliluonnollisia "hy- käytännöHIsiBt ohjeet,-irttbi';^^
" Ihmisiä, vaari Ih-| tuota suurehapla vailteuksla! Slttl-r'-
- paitsi on ' Järjestömme
jossa näytelmä on vuoiofttävan^
vielä tohaenkln näy^tSmäsminnlie^^
saatavana,, Joka on kenties'vlölä: häi-^
pommin Järjestettäylssä;" i^thäaiisa
muussa näytöksessä on väin varsin
tavallinen salL
Yhtelsnäyttelemiscn harjoitukset' "
"Murroksessa" . kysyyät kylläkin j o n - -
kunverrän työtä, mUtta' sUtä' työstä'
kyllä saa .tuloksv.... AsfclllsesÖ jäll.Ä:-^^^
hartaudella harjoitettuna jättää
"Murros" pysyvän vaikutuksen tyd-':^' h
läls-ylelsöön. ' " - .
John Virta. * . jil
ajamalla pois ne aasialaiset, Jotka
'ä^älnZila'iji^ssvaJ. '^'M'^a"arn,v^il^je"lZyk^s^en' ^^* työskentelevät sunuynknyitieshinn anfsaar miotenl ou- '^^rr^^SyT^^rl:^ joltakin osalta ihmisrotua riistää
kuin nyt", seUtti tömä Manitoban
pääministeri. Kokous nIeU täydestä
kummankin puheet. Eihän sopinut
väittää ketään tällaista suuruutta
valehtelijaksi, vaUcka laurlmnot loi­vatkin
ristiin.
FoiiEe antoi isälliset siunauksensa
CrerariUe j a puhui tavallisia maut-tcmuukslaan
siirtolaisuudesta ja
työttömyydestä. Työttömyyden hän
sanoi johtuvan sesonklselsauksesta;
liian paljon työtä tarjolla kesällä,
liian v ä h ^ tarjolla. Senaattori ei
tietenkään ole itse kokenut, miten
mahdotonta on joskus saada työtä
heidän elämänroahdollisuutensa ja
siten kohottaa raadannan tuloksia.
Ja hän on kyllin röyhkeä sanoak..
seen. että tällainen raadannan te-hostamhaen
on hyödyllistä! Jos kova
raadanta voisi johtaa rikkauteen,
niha siUoInhan kaiken Järjen n i ­messä
aavikkomaakuntlen vehnän-kasvattajafarmarit
olisivat nyt; m i l ­jonäärejä.
Jos Armlshavir näyttäytyy U.F.C:n
konventslonissa ylläkuvatun kaltai­sen
linjan lörpötykslncen, niin el hä.
nen "aatteilleen" ole siellä annet'
tava kannatusta. Hänen Joutayuuk-silleen
ei ole paikkaa sivistyneiden
heissä.
Puhuttiinpa kokouksessa "canada-laiseh
kansallisuuden" tunnustami­sen
tarpeeHisuudesta, mutta ei^tie-toistraden
varaan Jäi se, mitä teke- Tilatkaa Vapaus