Vapaus, December 9, 1922

              guadsn fiBomslaisen työväestön äänfinkannattaja, jlracs-fyjr
Suäkarym, Ont., joka tiistai, torstai ja lauantai,
„ H. PURO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
_ " (Liberty)
The^only o ^ n of Finnish Woykere fn Canada. Pub-
(hlied in Sudbury, Oot., everjr Toesdsy, Tbursday and
galurday.^
Advertisuig ratea 40c per col. Inch. Minimum charge
Ut äRgi& ineertlon 75c. Diseount on standing advertis»
nent The Vapaus is the best advertising medium among
&6 Finnish People in Canada.
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. ^2.25, kolme kk.
91.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
UM ja kolme kk. $1.7&.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään.
ipyitsi asiamiesten joillg on takagkset. ^
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotijksista 40c, Jalstatuumalta. Suurista ilmotuksista seka ilmoluksistn,
öiden teskstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c,
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2,00 kerta,
$3 00 ikaksikertaa; syntymäUmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme­kertaa.—
Tilapäisilmotukslsta pitää raha seurata mu­kana.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
{kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimellä.
1. V. KANNASTO, Lfikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038.---Postiosote:
Box 69. . Sudbury, Ont.
Beeristered at the Poat.OfficeJDepartmant, 0tt8wa, as
eecond clas.s matter. • . -
e ™
Tiktäin lehteen aijdtutilmotukset nitää olla kohtr.
torissa lauantaina. \Joiktiin !äit«en tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Ensimäinen Icommunistikongressi
Turkissa
^^loslkovan Pravdan mukaan on Angorassa pidetty
ensimäinen kommunistikongressi. Kansallinen hallitus
koetti estää kongressin kokoontumisen. Vainoista, van­gitsemisista
ja kaikellaisista muista vaikfei^ksista huo­limatta
otti kongressiin kuitenkin osaa 80 pros. edus­tajista,
saapuneina jalan Anatolian kaukaisimmistakin
kolkista. Olkoon muuten mainittu, etteivät Turkin «va­pauttajat
» karta fascistiakaan rikoksia, kun on ky­symyksessä
taistelu kommunisteja vastaan.
Turkin kommunistipuolue/^); käsittää" puolet maan
jprolelaareista. Kommunistinen tilanne on vaikea kan-ealjisfnjelisten
«py*hän liiton» takia, joka taistelee
Ifjltoiitunjeiden imperialismia Visstaan. /Kommunistit
myöntävät tömän taistelun välttäimättömäksi. Mutta he
tietävät toiselta puolen, että voittoisa nationalismi
kääntyy yhä enemmän ja ei^emman, työväenluokkaa
vastaan. Maan voitto on yhdc», luokan voitto. Nojau-tuen
Internalionalen liittymisehtojen kahdeksanteen
kohtaan ja Kommunistisen Internalionalen kanssa teh-tyyn"
sopimukseen kannattavat luAkilaiset toverit tais-
|elua imperialismia vastaan.
Kuten kaikkialla muualla, on kommunismilla Tur­kissakin
proletaarinen pohjansa- Turkissa on 50,000
teolHsuusproletaaria, ja ovat he useasti/nousseet lak­koon
englantilaisia, ranskalaisia ja belgialaisia kapi­talisteja
vastaan. Turkissakin pyrkivät opportunistit
valhesosialistit pinnalle ja on kommunistit pakotkut
laistelemaan heitä vastaan, j^atolian kommunismilla
on kannattajansa varsinkin rautatieläisten' ja eri seu­tujen
metallityöläisten keskuudessa. Multa myöskin
varaUoi^ain talonpoikain keskuudessa juurtuvat kom-inunislisft
ifiant?el, '
• - \ ...
"^i tluropalalset luokkatietoiset työläiset toivovat turk­kilaisille
kommunismin esitaistelijoille kaikkea menes­tystä.
Näiden teliiäva on varsin vaikea. Heidän on
taisteltava ktfhia kapilalisHrlnlamaa vastaan: koti-
Maisia ja vierasta kapitalismia yäsfaan. Siksi saavut-takootkin
he kahdenkertaisen voiion.
Badek kapitaalin yleishyakr
Kommunistisen maailmankongressin istnnnoss-a
marraskuun 15 pnä selosti Radejc kapitaalin offensii­via.
Kapitaalin yleishyökkäys merkitsee ei ainoastaan
laitteilla palkkain polkemiseksi vaan myös taistelua
kyöajan pidentämiseksi. Venäjän maaliskuun vallanku­mouksesta
alkaa proletaarisen offensiivin kausi. Czer
u i n ja Ludendorff ovat, kuten heidän memoareistaan
näkyy, ymmärtäneet offensiiv-in johtoa paremmin kuin
proletariaatti. Kapitalististen valtioiden maailmanso­dan
kautta sai Venäjän vallankumous hengitysloman.
Keskösvaltain luhistiiksen jälkeen ilmestyi J)roletaari-sen
offensiivin uusi kausi. Menslhevikkien hauskutel-lessa
meidän ennustustemme kustannuksella tulevasta
inaailmanVallankumouksesta, kirjoitti Lloyd George
Versailles'n rauhanneuvottelujen aikana salaisessa me
tnerandumissa: «Vallankumousvaara on aktuelli. Saksa
yhdessä bolsevikkien kanssa ei ole mikään harhailmiö
ja t ä s ^ tapauksessa on meitä vastassa 300 miljoonaa
ftmistä». V
Maailmankapitaali koetti vaikuttaa tätä asemaa
vastaan puolustuksella lännessä ja hyökkäyksellä idäs-
, sä. Lännessä tehtiin työväelle suuria palkkamyönny-tyksiä.
Mutta samaah aikaan ryhdyttiin aseellisiin se­kaantumisiin
Venäjää vastaan. Venäjä.on kestänyt. Sa­maan
aikaan kun länsimaiden proletariaatti kävi tais­telua
vain asemansa parantamiseksi, ryhdyttiin Unka­rissa
kevennysoffensiiviin Neuvosto-Venäjän puolesta,
missä Unkari kuitenkin valitettavasti lyötiin- Prole­taarinen
offensiivi lännessä alkoi tehtaiden valtauk-*
Bella Italiassa. Valitettavasti meni tämä hyökkäys myt­tyyn.,
ja seurasi sitä kapilaalin offensiivi.
Tuloisten asema on iaiettomäsä huonontunut.
Työttömäin suuri lukumäärä vaikeuttaa työssäolevain
taJKlelua aseman parantamiseksi. Sosialisoimispyrki-mykset
lehtiin tyh|jksi. Amerikan Iftdysvalloissa näem­me
me oikeuksien kapulojvan ammattiyhdistysten suut.
Napoleonin sotien jälkeen mainitsee Owen Englannin
pelastuksena sen monopooliaseman teollisena valtiona,
N)1 olisi ainoana pelaslusraahdollisuulena sähköistä­minen
tuoltavaisuuden kf/hottamiseksi. Taloudellisesti
on lämä kuitenkin mahdotonta, kun kokonaiset maan­osat
ovat köyhtyneet eikä sen vuoksi ole tarjolla
mitään menekkimahdollisuuksia. Sen vuoksi pyrkii
kapitalismi pelaKtaulumaan vain työläisten kustannuk­sella.
Stinnes-suunnitelma on porvariston taakan ke-ventämistä"
ja suurien kansankerrosten kuormittamista.
Sitä kannattaa )'htä hyvin englantilainen ja ranska­lainen
porvaristo kuin nyt myös Italian uusi päämi­nisteri
Mussoliini, Heidän suunnitelmanaan on: palk­kain
laskeminen, työajan pidentäminen ja kaiken so­sialisoinnin
tekeminen mahdottomaksi.
Yhdensuuntaisesti tämän kanssa on käynnissä po­liittinen
offensiivi hallitusvallan saattamiseksi taantu­muksellisten
kerrosten käsiin. Radek viittaa Briandin
ja Lloyd Georgen kukistumisiin. Lisäksi pyrkivät lait­tomat
^vastavallankumoukselliset järjestöt venäläisten
monarkistien, horthyläislen, fascislien, ranskalaisten
militaristien ja saksalaisten orgeshimiesten johdolla
tekemään Keski-Europasta horlhyläis-Unkarin. Yksi
rengas tässä ketjussa on Geneven sopimus Itävaltaa
vastaan- Fascismin voitto on Italian työväenluokan
suurin tappio. Vuonna 1919 oli Italia-hajaannuslilas-sa.
Italian sosialistit eivät ymmärtäneet käyttää sitä
voittonsa hyväksi. Mussolini selitti aivan oikein: So-sialiölien
tappio johtui siitä, fettei Keidän sanojaan seii-jfanneet
mitkään teot. Porvarilliset puolueet, olivat
irappiolla. Mutta fascismi tuli pikkuporvÄiston uudeksi,
uitoksi. Sen etii on siinä, että se rohkeni toimia. Voi­ton
jälkeen, .(jn fascistileirissä syntyvä eripuraisuutta.
Nykyiset suunnattomat valtiovelat eivät,voi taata fas-
(jismiiri intellektueileille läiskanvirkoja. Vapaajoukkojen
aseistariisuminen ei tule pnriistumaan, Agraarikäpita-listien
ja demokraattien yälillä syntyyl vastakohtaisuus.
Pikkuporvariston voiton nojalla on Mussolini pako­tettu
harjoittamaan suurporvariston politiikkaa, mikä
ei tule hänelle onnistumaan. Voittomme Italiassa tulee
riippumaan siitä, onnistummeko voittamaan puolel:
lemme talonpojat ja ymmärtääkö puolue yhdistää it­seensä
vapautusta vaativia joukkoja. Kommunistien
on lyötävä fascismi ei ainoastaan rohkeudella vaan
myös • poliillisesli. ^
Nykyinen poliittinen maailmantilanne on samallai-nen
Jcuin vuonna 1849. Tällöin laski vastavallankumo­uksellinen
ajanjakso pohjan'kapitalismin kehitykselle.
Vastavallankumous kykeni antamaan kansoille leipää-
Vastavallankumouksellinen pohja on kapitalismin peri­kato.
.Porvaristo mielii, kun sen, talouskriisi on yleinen,
turhaari gstää sen romahdusU^ väkivallalla. ,
Yhteisrintaman taiinuksella : asetumme me . prole-
ISFlflfltIn puolustuksen johtoon.. Neuvottelut Toisen ja
Wienin Internalionalen johtajien kanssa ovat sen
vuoksi välttämättömät, eitä monet työläiset vielä usko­vat,
että nämä. johtajat'toäeliä taht^ taistella työ­läisten
vaatimusten puolesta. Meidän vastapuolustuk-semme
kapitalistista ylfe|shyökkäystä ^vastaan muodos­taa
proletariaatin ^yhteisrintaman. Suuret työväenjoukot
puolustavat vielä tällä haavaa kokoomuspolitiikkaa ja
pelkäävät kokoomuksesta syrjäyltämiBtä. Tästä mieli­alasta
luontui Saksan sosialidemokraattien yhtyminen
riippumattomain kanssa. Meidän on oltava yhleisriri-laman
ajatuksen kannattajia,työläisten palkan, leivän
ja asunnon, puolesta, berlinin neuvottelut Toisen ja
Wienin Internalionalen kanssa antoivat'todistuksen näi­den
internalibnälien taisteluhaluttomuudesta edes työ­väestön
osavaatimusjen' puolesta. Meidän yhteisrinta-matalslelummeajfituksena
on: mielimme pakottaa te­kemään
lopun kokoomuspolitiikasta.
KommuftlstiBlett punluddöH yhteisrintama-agitatio-ni
ei tähätf'Wfe«niB»ä vi^)ä ofe ollut riittävä. Painos-lusla
alhaalta Oft lisättävä ri[y}Jt» ilman että luovutaan
neUVötteiulsla johtojen kan^fl/ Missä eivät palkankp-vötusvaatliiiukfet
.ole kyllikaiiiön asetettava 'myös ptt-liillisia
ja organisätooriafe-ftSnnukMa. Päätunnuksen^
on tuotantokoiitrolli. Ei ya18 Saksassa vaan kaikki­alla
on meidän laistehava-tavara-arvoihin punltiim,i;
sesta, jota ilman ei mikään tuotantokontroUi ole mah­dollinen.
Niinikään on meidän vaadittava, että aseis­tettu
valta muodostetaan ammatillisesti järjestyneistä
työläisistä. Jos sosialidemokratia rikkoo välinsä por
Variston kanssa ja taistelee todellisen luokkapolitii
kan, todellisen työväerihallituk. puolesta,-Jiiin olemme
me \{almiit lukemaan sitä- Minulla ei ole mitään pel
koa siitä, että joku Scheicltimann taikka joku refor
mislinen ammattiyhdistysjohtaja tfAloisi todellista
taistelua. Työväenhallituksen tunnus on positiivinen
ratkaisu työväenjoukkojen mobilisoimiseksi. Porvaris­ta
tulee taistelemaan myös työväenhallitusta vastaan
ja nostattamaan kansalaissodan, minkä kautta työväen
hallituksesta luonnollisesti tulee porras diktatuuriin.
Tunnuksella: Taistelua työväenkontrollisla ja tyr
väenhallituksesla aletaan suurien työläisjoukkojen uusi
offensiivi.
Kommunistiset puolueet eivät ole vain puolueita
vallan valtaamiseksi vaan myös jokapäiväisen taiste­lun
käymiseksi. Ne eivät odota uutta Vallankumouksel­lista
lainetta vaan osoittava, että ne taistelun kautta
suuremmasta leivänkannikasta mielivät käydä käytän­nöllistä
taistelua prolelariaatin-puolesta. Sen vuoksi
tarvitaan ei ainoastaan päätöslauselmia vaan myö
teräksistä taistelutdiloa.
E. 4°ro3lav>ki. ylelsvenäläifien toi*
loeeopaQevan keikuskomitesn .
/ jäsen puhua.
— Järjesläylyminen ja yhteistoiminta ovat kaikessa
ja kaildialla elämän ikuisia lakeja. Hajaantuminen ja
kilpailu ovat ikuisesti ja kaikkialla kuoleman lakeja.
John Ruskin.
Tukholma 22-11. Täällä on
on juuri näinä päivinä vieraillut
k a n sankomissaarioiden neuvoston
valtuuttama komissioni Neuvosto-
Venäjän ulkomaaedustuksen'^ kont­rolloimiseksi.
Rostan täkäläinen
edustaja käytti tilaisuutta hyväk­seen
ja haastatteli y^tä komissio-nin
jäsentä, E, Jaroslavskia, joka
on Neuvosto-Venäjän korkeimman
laitoksen, yleisvenäläisen toimeen­panevan
keskuskomitean jäsen, sa­malla
kun hän on Venäjän kommu­nistipuolueen
keskuskomitean jäsen.
Teollisuus.
— Millainen on tilanne Venäjän
teollisuudessa juuri tällä haavaa?
— Voitaisiin osoittaa joukko to­siasioita
ja numeroja, vastasi haas­tateltava,
jotka kuvaisivat meidän
suurteollisuutemme ehdotonta lujit­tumista
ja kohoamista. Huoliinatta
'tiräpaisistä'''vaikeuksista kivihiili- ja
na^tatuötaJVnbssa täytämme me tä­nä
vuonna kqkönaan viime vuonna
'laaditun''-'tuotanto-ohjelman. Meille
on käynyt mahdolliseksi viedä maas­ta
suuret määrät naftaa, petroolia
ja koneöljyä Italiaan, Saksaan ja
Englantiin. Meidän metalliteolli­suutemme
on — etenkin tJraalilla
— tehnyt suuria edistysaskeleita.
Olemme remonteeranneet ja pan­neet
käyntiin sellaisia jättiläismäi­siä
ruukkeja kuiit Nadeshdinskan
IJraalissa, missä paraikaa työsken­telee
ammattitaitoisia työläisiä, tek­nikkoja'
ja insinöörejä Amerikasta
heidän sovelluttaessa käytäntöön
kaikkein uusaikaisimpia tuotan^o-metoodeja'
metalliteollisuuden alal­la.
Melkein kaikki suurimmat me­tallituote-
ja konerakennusl4itokset
ovat jälleen toiminnassa,-joskaan ei
vielä täydessä laajuudessaan. Tä­mä
parantunut asema tekee upeille
mahdolliseksi omassa maassa suo­rittaa
halvemmalla ja lyhyemmässä
ajassa veturien, kiskojen; höyrylai-vain
ja . muiden^ koneiden tilauksia.
Samoin on lisääntynyt jalojen metal
lien, kullan, > hopean ja' platinan
louhinta.
Kansankomissaarioiden, nei^osto
on määrännyt, että venäläisten kir­jain
painaminen ulkomailla lakkau­tetaan,
'koska kirjapainoteollisuus
on huomattavassa määrässä lisän­nyt
tuotantokykyään ja.me painam­me
tätä nykyä Venäjällä enemmän
kirjoja kuin missään muussa maas­sa
- r tarkoitan kirjoja kansaa var­ten,
joukkokuluttatjille. Samoin on
paperituotanto huomattavasti lisään­tynyt.'
':
Meidän kutömatehtaamme. ovat
täydessä toiminnassa ja etenkin tuo­tetaan
karttuunia. Suunnattoman
suuret Tsindelsin, P^rdchdrovan y.
m. tehtaat työskentelevät tällä
haav^ jopa suuremmalla tuotanto­kyvyllä
kuin ennen sotaa. Tämä
riippuu puuvillaistutusten lisäykses­tä
Turkestanissa ja pellavakylvöijf-tä
koko tasavallassa. Meillä on
mm. perustettu melkoisen suuri pel­iä
vavientivarasto, jolla on melkois­ta
menekkiä Englannissa, Saksassa
ja viime aikoina myös Ranskassa.
Maanviljelys. j.
—• Eritä maanviljelys?.
: Emme voi sanoa, selitti haas­tateltava,
että olisimme vielä täy­sin
tointuneet imperialistisen ja
kansalaissodan kauheista seurauksis­ta
ja-varsinkaan saarron vaikutuk­sista,
emme liioin ole kokonaan
voittaneet nälkää. Voimme kuiten­kin
sanoa, että meitä odottaa ai­nutlaatuinen
maanviljelyksen ja
maatalouden kukoistus ylimalkaan.
Neuvostohallitus tekee kaikkensa,
jotta talonpojat siirtyisivät paran­nettuihin
maanviljeiysmenettely ta­poihin,
ja parempaan' systeemiin
mitä tulee hevoskannan parantami­seen.
Talonpojat, jotka ovat voit­taneet
nälä'n ja joille on kyläneu-vostojensa
kautta mahdollista tote­uttaa
kaikellaisia uusia toimenpi-
• teitä maanviljelyksen parantamisek­si,
ovat yhä taipuvaisempia seuraa­maan
agronoomien opastusta ja näi­den
sovelluttamia parannuksia, sa­moin
seuraavat he uusimpia menet­telytapoja
taistelussa hyönteisiä
vastaan. Valtio tulee avuksi —
ja niitä, jotka tsaristinen hallitus
•hankki ihmisten njurhaamiseksi maii
mansodassa — lentokoneita ja myr­kyllisiä
kaasuja — niitä käytetään
nyt heinäsirkkain ja muidJen Vahin­gollisten
hyönteisten surmaamisSksi.
Paras todistus maanviljelyksen para­nemisesta
on se seikka, että kulu­vana
vuonna tuli elintarvevero mel­kein
kokonaan kannetuksi marras­kuun
7, päivään, kun me sen sijaan
emme edellisinä vuosina voineet
edes maaliskuuhun- mennessä kan­taa
enempää kuin 90%.
Venäjän kauppa.
— Kauppa saa Venäjällä, jatkoi
haastateltava, yhä suuremman laa­juuden.
-Tämän ovat mm. Nishni
Novgorodin markkinat osoittaneet:
Mnä vuonna löytyi markkinoilla ta-
\faramäärät, jotka puuttuivat vain
20% varastoista ennen sotaa. Sa­maa
ovat markkinat osoittaneet
muuallakin. Parantuneet kulkulai­tokset
huojentavat tavarain siirtoa
maan kaukaisimpiinkin kolkkiin.
Rautatiet toimivat säännöllisesti i l ­man
keskeytystä, selcä matkustaja-että
tavaraliikenne on täysin var­mennettu
ja toimii riittävällä no­peudella.
Mutta ulkomaankauppa on i^aanuL
sitäkin suuremman merkityksen. Sel­laiset
organisationit kuin Arcos
Lontoossa ja kauppavaltuuskunnat
muissa maissa ovat jo nyt suurim­mat
vienti- ja tuontiliikkeet kym­menien
ja satojen miljoonain vaih­dolla.
' UUVi-.y
Venäjä on täii|''haavaa Englannin
ja Saksan suuriiji^^tayarätilaaja. Sak­salla
varsinkin pn suuria etu|är kii­tos
siitä^ Rapalion ,, sopimuksen jäl-
,keen syntyneiden säännöllisten suh­teiden.
Nyt on jo päästy yhteisym­märrykseen
, sopimuksen kaikist:*
kohdista. Venäjä on suostunut sii­hen,
että sitä koskeva sopimus ulo­tetaan
kaikkia liittoneuvostotasaval-toja
koskevaksi. Tämä tekee meil­le
mahdolliseksi mitä lähimpäin suh­teiden
solmiamisen Saksan kanss^,
sillä me emme huomaa samallaisti
asiallista myötämielisyyttä muual­la.
Saksan valuutan "halpenemises­ta
huolimatta lujittuu meidän kau-pankäyntimme
tämän maan kanssa
lujittumistaan laajeten yhä useam­mille
aloille. Erittäinkin lisääntyy
tilaukset sähköistamisasemieu^ va
rustamiseksi. Tasavaltamme toteut­taa
urheasti suurta • sähköistyttä-missuunnitelmaa,
ja pelkäämättä
mitään, esteitä rakennetaan suun­nattomia
sähköasemia. Rinnan tä-
LÄHETYSKUSTANNUKSETJ
LÄHETYSKULUl': 40c lähetyksistä alle 830- ^n ,u
40; 60c lähetyks. $4oi$60; 75c l e Sfin''^''^^^ ?3(
dan dollarin 25c sidalta lari ta S ^ ^ ' ' " l - l ^ * ''
lähetyksille $3.50 lisämaksu. ' ^ ^^hkösaaoE
view^ Ar'"" "»»«^älHyksiä vastaan A. T. Hill, 957 Bro,
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänn«
s • Tiedustelkaa hintoja y. m. ^
S Suurimoien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies
1 BOX 69, VAPAU S,
s , / SUDBURY, ON
E PilettilMke tehtävä J. V./Kannasten nimessä.
liHiiiiiiiiiiimiiiiiiHiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiii,,,,,,,,,,,,, „,„„,„„^„,|j
bistoriaa
.VL
IIII
Paitsi niitä harvinaisia alueita
joita saivat yksilöt, annettiin vielä
suunnattoman suuria aloja maa-yhtiöille.
y-Yksi näist^ oli Joh;j.,j(J|altin joh­tama
yhtiö, ja annettiyj.^ille 3,500,-
OÖO eekkeriä Qntario^tgi,. Rikkaus
joiika tämä yhtiö oiji^gttanut mel­kein
sadan vuodenj.^lejp4fisaoloajal-laan
on hyvin siiuri, nousten mil­jooniin
dollareihin. Tämä;, yhtiö
omistaa .vieläkin noiri sata . tuhatta
eekkeriä ja . hoidetaan:.-' sitä lion-toosta,
Englannista.
British American mäayhtiö oli
toinen. Molemmat nämä yhtiöt ja
heidän virkailijansa käyttivät osan
pääomaa (jonka; kokosivat myy­mällä
maita -kokeista hinnoista
asukkaille) rakentaakseen taikka
saadakseen kontrollia pankeissa • rau­tateillä,
piimpuli ja villatehtaissa,
kaivannoissa ja muilla liikealoilla.
Canada muuttui irtolaisten olin­paikaksi.
Omistaen niin sVuria alo-
^ 'jav Canadassa, oli- tietysfi omistajil-le
Englannissa ja Scötlannissa eduk­si
että siirtolaisuus lisääntyisi. Jo­kainen
uusi; asukas merkitsi lisään-tauteihin
matkalla Canada,
New Brunswickiin.
Tässä tarjoutui suunnaton i
kuva työläisten maalian tulo"
l^Battynä ja,,ennemn,in ..Cw.
olleeseen proletariaattiin, mu.
hiotettavan :määrän ylimää
työvoimaa. ; Juuri sellaista
maa tarvitafj, .metsätöissä, i
ja kanavien : rakennuksessa
maanviljelystoimissa. Nämä '
tuottivat suuria omaisuuksia
rahtoreille ja omistajille. Pais
ta halvan työvoiman paljoudest
kapitalisti valita parhaimmat, j
se sitten piti työssä mahdoli
man alhaisilla palkoilla.
Laki oli säälimättömän barh
nen ja raaka. Teoreettisesti k
vat nämä lait kaikkia pahantel
tär mutta niiden täytäntöönpa
ohvat kaikki yläluokkaan ki
via. Nämä virkailijat tuomit
mitä ankarammin köyhiä ihmis!
Montrealissa vuosien 1821-
välillä hirtettiin 54 henkilöä,
kein kaikki poikasia, eri rikob
joista useammat olivat hyvinkir.
häpätöisiä, kuten pikku varkai
tynyttä voittoa, maanomistajille.. Sa-I y-"™- Ainoastaan seitsemää oli
maila ajalla huomasivat Englannin
.. , ,., . . kylät Canadan olevan'hyvän pair
man kanssa pyrkn myös maaseudun k^^.johon työntää kerjäläispaljou-vaiesto
toteuttamaan keskuudessaan
sähköistämistä ja viime- aikoina ovat
hionet kyläkunnat saaneet sähko-yaläistuksen.
On totta, että me py­rimme,
saamaan asiat siihen kuntoon
että tulisimme toimeen, omin voi­min,
mutta Venäjä tulee siitä huo-limatta
vielä kauan olemaan/ säh-köasemavarusteiden
suurin tilaaia
ja tulee luonnollisesti tekemään ti­lauksensa
sellaisista maista» joissa
on annettu varmin vakuus tunnus­tukselle
hallitusten taholta,
Siperiaan olemme meritietä^ vie­neet
suuria tavaramääriä Englan­nista
ja Saksasta, ja tuottaneet siel­tä
takaisin Europaen kallisarvoisia
turkiksia, nahkaa, asbestia ja muita
tavaroita. Olen itse ollut työssä
Siperiassa ja tiedän, että voimme
.sieltä lähivuosina meritietä tuoda
suuria määriä, nahkaa, mitä° arvok-
Jcaimpia turkiksia, asbestia, gra­fiittia,
,villaa ja huokeahintaista vil­jaa,
millä me nyt varustamme Pöh-jftis-
Venäjää. Skandinavian mail­la
luulisi olevan mielenkiintoa tähän
työhön, sillä nehän ovat lähinnä
tätä tietä.
Venäjän 'kanoailivälinen aoejaa.- ;|
Haastattelija siirtyi nyt tje4n8
telemaan' Neuvoi^to-Venäjän kan­sainvälistä
asemaa.
— Se ei ole koskaan ennen.ollut
niin luja kuin nyt, vastasi Jaroslays-ki.
Olemme juuri juhlallisesti viet­täneet
marraskuun vallankumouksen
5-vuotis(juhlaa. ,- Juuri parahiksi,
kun viimeiset ' valkokaar^laissakit
työnnettiin merelle ja punainen ar­meija
miehitti Vladivostokin. Riut­ta
Venäjä on voimallinen ei aino­astaan
tämän vuoksi vaan myös
siksi, että sillä on mitä vankin halli­tus,
joka on kytketty suuriin kan­sanjoukkoihin.
iMielivät taikka ei
vät, tulevat enteiitehallitukset pa­kotetuiksi
tunnustamaan neuvosto-hallitukseriT
Mitä pikemmin ikukin
maa erikseen taikka kaikki yhdes­sä
tekevät tämiin, sitä parempi niil­le
itselleen. Vvmme odottaa kau­emmin
kuin nj;. Sen vuoksi', että
meidän on tulevaisuus, kun ne sitä
vastoin menevät kohti rappiotaan.
. Erittäinkin voimipe ilolla mai­nita,*
että meidän ensi vuoden syys­kuussa
pidettävä maaaviljelysnäyi-telymme
on sherättänyt mitä suurin­ta
mielenkiintoa kaikissa maissa.
Näyttelyn iähee kaikki paikat ovat
jo nyt tilatut ja näyttelyllä tulee
olemaan mitä suur^mmoisin merki­tys
tasdvaltamme voiman ja kehi­tyksen-
osoitt^ana.
irtolaiseksi hallitsevan luokan fuo,, ,an kuin alkuperäisessä sopimui
tensa.-
Niinpä saapiui suuria määriä -näir
tä irtolaisia Canadaan. Jouduttuaan
tetty murhasta.
Raipparangaistus oli yleisesti
tännössä. Jos palvelija jätti
paikkansa ilman isännäa ta:
emännän lupaa, tuomittiin hi
palvelemaan kaksikertaa niin
mÄTKAÄ VAPAUS!
sisatöja kestäneen riiston ja , väki­valtaisuuden
kalitta omassa .maas­saan,
nämä siirtolaiset ahdettiin
saastaisiin laivoihin ja lähetettiin
Canadaan mitä epäinhimillisempien
ja hirvittävinipen tilanteiden valli­tessa.'.
Puutteellisesta ravinnosta ja li­kaisuudesta
aiheutäen sairastui
useita siirtolaisia jo matkalla tarttu­viin
tauteihin. Harvoja poikkeuksia
lukuunottamatta, olivat laiVat . in-^
hoittt^via, ja niiden saastuttavan
hajun voi jo kauas tuntea myötäi­sellä,
tuulella ja tyynellä kun siir-tolaislaiva
^ l i tulossa. 40—50 hen­keen
satrastui usein keuhko-kuumee­seen
laivoilla; jä kauan jälkeenkin-päin
saivat, sairaalat ottaa vastaan
sata ^^aiklca ^seamniaa näitä samo­ja
matkustajia. Lapset joiden van­hemmat
näin kuoliyat, joutuivat i l ­man
turvaa ja kokonaan: riippuvai­seksi
asukasten armosta.
Mutta mikä oli niiden siirtolais­ien
kohtalo jotkapelastuViat ^sai-
Mstumasta? Nekin heistä joilla oli
ollut ,vähän rahaa'joutuivat puut­teeseen;
laivan kapte^it anastivat
viimeisenkin shillingin - matkalla. He
yöpyivät pitkin rantamia, laitureil­le
ja olivat kokonaan, asukasten
hyväntekeväisyyde^stä riippuvaisia.
Niihin aikoihin tarjoutui surkutel­tava
näky joen,, varsilla Quebecis­sa.
Noin puolentoista mailin pituu­delta
olii näitä onnettoiriia siellä;
joidenkin poistuessa täyttyi heidän
paikkansa aina uusilla tulijoilla, ja
joka päivä useita kymmeniä vie­tiin
tarttuvien tautien parantolaan.
Ne joilla oli hieman rahaa, meni­vät
jonkinlaisiin asuntoihin ja kel­lareihin,
joissa heidän osansa ei ol­lut
yhtään parempi kuin se oli ol­lut
laivassa. Tämä tilanne säilyi
vuodesta 1826 vuoteen 1832.
Vain^aniharvoilla näistä siirtolai-
&ist& oli tiet^oa maanviljelyksestä.
He 'eivät liioin voineet elättää it­seään
metsissä, ja niin ne tunges­kelivat
suuriin* kaupunkeihin, kerjä­ten
kokoon kurjan elantonsa. Toi­set
jotka pääsivät, menivät Yhdys­valtoihin,'
mutta useammat, ankaran
välttämättömyyden pakosta, jäivät
Canadaan. He olivat rakentaneet
rautatiet ja kanavat Englannissa,
ja köyrtyneinä olivat tulleet- tän­ne,
jossa sitten kuljeskelivat etsien
työtä.
Vuodan ^ 1847 nälänhätä , ajoi
suunnattomat joukot näitä siirtolai­sia
Canadaan ja Yhdysvaltoihin.
Näistä tänä nälkävuonna yli seitse­mäntoista
tuhatfia kuoli nälkään ja
sa määrättiin. Kukaan ei saa
lähteä maakunnasta ilman pas
Köyhiä lapsia otettiin vanhem
taan ja asetettiin heidät • työ
isäntien toimesta. Kerjäläiset^
kulkijat vangittiin ja pantiin^
hön. Pienimmästäkin rikkomisf
poltettiin merkki heidän vaseai?
peukaloonsa;
Siinä vain muutamia niistä r
gaistuksista joihin tuomittiin ail
sin yhdeksännellätoista vuosisadi
omistamaton väe?tö, mitkä tah
sa sitten olivatkaan ^ulkonaiset ;
anhaarat, olivatpa nuoria tai!
vanhoja, heikkoja taikka saira
Kurjuuden pakoittaessa heidät j
kun mitättöinän lain rikknmise
rangaistiin heidät armotta. Niin
nuoria kuin kahdeksan vuotia
tuomittiin kuritushuoneeseen, jor
säännöt määräävät lakkaamaroi
kovaai työtä ja äänettömyyt
Täällä ovat lapset samojen n
gaistus|;apojen alaisia kuin aikuis
Hirvittäviä • kidutuksen muotoja j
ta Kingstonin kuristushuoneelle ti
mitut saivat kärsiä oli m.m. ei
heidät ruoskittiin pienimmästä!
sopimattomuudesta. Tavallinen, v
kailijoiden huvitus oli ampua ni
lia noiden onnettomien joukko
heidän ollessaan aterialla. Leif
ja vesi- sekä koppirangaistus c
vat hyvin tavallinen ja jos van
valitti _ tämän johdosta, pidetti
häjitä vieläkin kauemmin langa:
tiiksen alaisena.
Tähän aikaan kehittyi n.k. ;ko
kea moraalinen funne» agiteera
maan tätä vankeusrangaistu]c5«
muotoa vastaan. Mutta tätä ei :
kuun saanut mikään inhimilline
tunne, vaan johtui se siitä että sui
ret tehtailijat huomasivat edullise'
si ottaa suuria joukkoja vanke;
kontrahdilla työhön, josta he sitte
suuresti hyötyivät, vankityö olle
kovin- halpaa.
Vankilat eivät olleet ainoastaa
inhoittavia vaan kaikkiin ikäkaj
siin kuuluvat henkilöt ahdettiin ai
täisiin .koppeihin. Tässä on yk^i mo
nista tapauksista ja maimtsemm
sen esimerkkinä:"
Eräs viidentoista vuotias tyttö m(
n» työhön hienoon perheeseen- Han
tä syytettiin jonkun turhanpäiv^isei
esineen varkaudesta, todistettm
syylliseksi ja tuomittiin kuuden kua-kauden
vankeurangaistukseen. ö»-
nen sukulaisensa tekivät kaikkenj
saadakseen tuomion kumotuisi.
mutta syyttäjät olivat ^onnmt^
mia. Janiin paB^^li^ tyttö" *uon S"
samassa kopissa kahden pahan^eto
jän kanssa ja oH ulos- tuUe=.aan
»