Vapaus, April 6, 1921

              SIVU EAESI VAPAUS KEgKIVIIKKOMA HUHTIK. s « i
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy Sudbu^
jyssa, Ont, joka keskiviikkona ja
lauantaina.;
• HENRY PURO, toimittaja
Smirteoisiiiis jä maan'
vijelys
VAPAUS
(Liberty)
Theonly organ of Finnish Work-ers
in Canada. Published in Sud-bury,
Ont., every Wednesday and muuttua teollisuudeksi
Saturday.
Advertising rates' 50c per col.
inch. Minimum charge for single
insertion 75c. Discount on staTjding
advertisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
Finnish People in Canada.
Ilraotushinta 50c palstatuumalta.
— Alin hinta kertailmotuksesta 75c.
Kuolemanilmotukset $2.00 (muis-tovärsyistä
60c kultakin lisäksi). —
Kihlaus- ja aviol. ilmot. alin hinta
$2.00, nimenmuutosilm. (muuten
kmn avioliittoilraotusten yhteydessä
$2.00 kerta Avioeroilm. $2.00
kerta (2 kertaa $3.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto­j
a osoteilmotukaet $1.00 kerta (3
kertaa $2,00) — K a i k i s t a ilraotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seuraj^a mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadassa $3.50 vuosikerta; $2.00
puqliv. ja $1.26 3 kk.
Yhdysvalloissa, $6.25 vuosikerta,
$2.75 puoliv. ja $1.50 3 kk., l^kk.
75c. • '
Suomeen: $5.25 vuosik. ja $2.75
6 kuukautta.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joillff on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lorne St, Puhe
Iin 1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Registored at the Post Office De
^artment, Ottawa, as eecond class
Aiatter.
«Pariisin kommuuni oli ensimäin
n^n heikko yritys historiassa työvä­enluokan
ylivallan toteuttamisesta.»
— Trotski.
«Kommunistisessa yhteiskunnassa
on koneilla aivan toiset mahdollisuu­det
kuin porvarillisessa' yhteiskun-
, liassa.» — Marx.
«Työväen taloudelliset järjestöt
eivät ole ainoastaan historiallisesti
tarpeelliset mutta myöskin historial­lisesti
välttämättoniät teollisuuspro­letariaatin
liikkeen muodot, muodot,
mitkä proletariaatin diktatuurin ai­kana
sisäl^vät itseensä hielkein kp-
Jko proletariaatin.» ~ X e n i n .
' «Se joka epäilee proletariaatin
diktatuurin välttämättömyyttä kai­nona
voiton saavuttamiseksi porva­ristosta,
se helpottaa viimekäimaini-tun
voitonehtoja; se ken epäilee tai
kieltäytyy proletariaatin pol0ttises-ta
puolueesta, se valmistelee työvä­en
joukkojen heikontumista « ja ha­jaantumista.
» •— Kamevjev.
I «Pääomaj-teoksessaan selostaa
JKarlMarx sitä kumouksellista vai-
1 kutusta minkä suurteollisuuden kehit.
Ityminen ja konetekniikan edistymi­nen
aiheuttaa^maanviljelyksen alal­la
ja mitenkä itse manviljelyskin
suurteol­lisuuden
kiinteäksi osaksi. Edelleen
mitenkTnämä suurtuotannon teknil­liset
suhteet tekevät entisestä «talon­pojasta)
teollisuuden palkkatyöläi­sen,
siten hävittäen sen raja-aidan
mikä on olemassa vielä varsinaisen
teollisuustyöläisen j a «talonpojf.n»
(maanviljelijän) välillä. Ja jos rais
sään niin Yhdysvalloissa ja Canadas­sa
on tämä vallankumouksellinen pro
sessi ollut jo viimeisten vuosikymme­nien
ajan ja yhä edelleen silminnäh­tävässä
käynnissä. Mutta on aivan
välttämätöntä, ei ainoastaan tun­nustaa
tätä tosiseikkaa, vaan myös­kin
iiBÖreettisesti sitä tutkia ja pyr­kiä
perinjuurin ymmärtämään tätä
työväenluokalle niin tärkeää kysy­mystä.
Sillä" kysymys «talonpojan»
(maanviljelijän) suhtautumisesta
proletariaatin yallankumoukseen, on
käynyt yhä tärkeämmäksi tekijäksi
kaikissa maissa.
Lainaamme tähän suuren oppi-isämme
Marxin t ä ^ kysymystä kasit
televän luvun liänen «Pääoma»-teok-sestaan.
; «Sitä kunionsta, minkä suurteolii-suus
synnyttää maanviljelyksessä ja
maanviljelystuqtarinon palvelukses­sa
toimivien henkilöitten yhteiskun­nallisissa
suhteissa, tyydymme tässä
iyliyesti viiittaamaan muutainiin en-nakkotulokfiiin.
Kun koneiden käyt­töä
mäanviljeiyksessä enimmäkseen
eivät; ehkäise ne fyysilliset haitat,
jotka se tehtaan työmiehelle tuottaa,
vaiku^vat ne tässä vielä voimak­kaammin
ja törmäämättä yhteen työ
Iäisten «liikanaiseksi' tekemisen»
kansaa. Esim. Isossa Britanniassa
Cambridben ja Suffolkiri kreivikun
nissä ön^ viljellyn maan ala viimeis­ten
20 vuoden kuluessa suuresti laa­jentunut,
samalla kuin maalaisväestö
samana aikana ei ole suhteelfisesli,
vaan myöskin absoluuttisesti vähen
tynyt. Pohjois-Amerikan Yhdysval­loissa
korvasivat aikaaaaa maanvil
jeiyskoheet työläisiä vain virtuaali
sesti, 8.0, ne tekivät tuottaialie mah-dpliiseksi
suuremman maa alan \\\
jelemisen, mutta eivät karkottaneet
todella •työssä olevia työläisiä. V;
IftOti oli Englannissa ja ^ W
iriaanviljelyskoneitten valmistamiser.-
sa toimivien työläisten- Uukum^ärä
1,034, kun höyry-ja työkoneilla työs
kentelevien maanviljelystyölärlsten lu
kumäärä oli vain 1,206.
«MaanviljelysalöUa vaik^ittaä suur
jfeolliauifs Ök^li mullistayamniia,
että se tuhoaa vanhan yhteiskunnan
tden ja turvan italonpojan», ja pa­nee
luinen sijaansa palkbtyöiäiscn.
Maiaseutujen yhteiskunnalliset kumo
uspyrkimykset j a vastakohtaisuudet
tulevat siten samankaltaisiksi kum
kaupunkienkin. SuurirnmttVja mää­ränsä
totuttuihin tapoihin porustuv.m
ja vähimmän järkiperiiaen iilii'jmtto-italian
proletariaatii Väpaiisffike
Kakoi vuotta sitten alkoi Italian
köyhälistön hyökkäys. Vihollinen
menetti aseman toisensa jälkeen, e-tttoikeuden
toisensa ^ Jälkeen ja por­variston
peräytyminen alkoi muut
tua sOmittdmäkai paoksi. Tämän ke
hityksen huippu oli metallityöläis­ten
esiintyminen; Vallankumous
näytti välttämättömältä. Köyhällä-tön
voitto näytti olevan aivan lähel­lä.
Nykyään on tilanne aivan toi­nen.
Italian sosialistisen puolueen
varovan ja epäröivän politiikan, oi-keen
Cunctator-sodankäynnin, vuok­si
ja uudistusmielisten ammattiliik­keen
johtajien huonosti salatun IKH
toksen aVulIa on porvariston oimis-tunut
koota voimansa. Tietäen, että
hyökkäys,on paras puolustus,' on
porvaristo käynyt vastahyökkäyk-
Been.
Tehtaittien valtaaminen osoitti,
että työväen päätäväisyys voisi kos­ka,
tahansa tehdä porvarisvallasta l o ­pun/
Kunnallis- ja maakuntaneuvos
. tovaalit taos näyttivät vielä kerran,
kuinka lujalle sosialismin aate jo on
•levinnyt väestön keskuudessa. E n -
i^t^olta on mainittava että tu­lokset
olivat suorastaan yllättäviä.
JEInnakolta on mainittava, että^eifinen
vaaleja oli vain muutamia satoja
Inuitia, eikä enempää kuin viisi ma?
kuntaa sosilistien käsissä. Mutta
nyt pääsivät sosialistit jo marras­kuun
14 päivään mennessä enemmis­töön
2162 kunnassa 80^9:ta ja 25:s-sa
maakunnassa 60:stä. Lisäksi on
otettava lukuun suuri joukko kuntia,
joissa ei ollut mitään työväenpuolu­etta,
joka ojisi voinut asettaa puh­taan
sosialistilistan. .Niissä laativat
sensijaan ammattiyhdistykset niinsa­notun
työläislistan ja hankkivat sille
enemmistön. Sitäpaitsi ei tätä kir­joittaessa
ole toimitettu lopullisia
vaaleja monissakaan paikoin joissa
on odotettavissa varma sosialisti-enemmistö.
Sosialististen kuntien lu
kä tulee siis muuttamaan sosialisti­sen
puolueen eduksi. Mutta jos nyt
tulos kyllin hao^attava. yoi pu­hua
täydellisestä voitosta. Siil4 so­sialististen
kuntain JQukkkoon kuu­luu
maan liike —• ja tehdaskeskuk-set
kuten Alessandria, Reggio, Emi­lia,
Verona iy.m. ja sosialistisia maa-ennen
hyökkäykses. Veronan kaupuh
gintaloa vastaan. Väkivaltaisuudet
sosialisteja vastaan uudistuivat Miia
ijossa, jossa vaalit' toimitetuin l au
kauksien pamahdellessa. Ampumi­nen
jatkui vielä seuraavana päivänä
kin. Tuloksena oli 2 kuollutta ja
vastaava hiäärä hoavoittunei. Comon
ja Brian ka^puri^tftlot vallattiin yä
kuntia ovat lie, joissa harjoitetaan |}ciryhnäk^ll& ;j^|iäyitätttiin perin
suurinta teollisuutto ja joissa maan- *" —•^-"-•s- i - v
viljelsfs ön tuottavin. Meidän luet­telostamme
puuttuu Turin. Punai­sella
Turinilla on porvarilliiieh koh-nalllshallitus.
Nämä v^lit-niimttäin^^^
eivät olleet siihteellisia, .jraOn ehdo­ton
ääntenenemmistö ratkai^ tulök^
sen. ^'Täiäisten v
eessa» on Giolittr JMestarir^^T^
maakuntavaaleissa oli sosialisteilla
750 äänen ;$nemmistd. Kunnallis­vaaleissa
oli 'sftaialiBteilla
300 ääntä vähemmän kuin porvaris­tolla.'
Miten on niiden tuhannen va­litsijan
laita, jotka vaalien kestäessä
ovat voihtaneet puoluetta? Emme
voi sitä seUttaä. Tuloksena on joka
tapauksessa porvarillinen enemmistö
Turinin kaupungin valtuustossa; S i ­tä
suurempina tulee meidän pitää
sosilistisia vaalivoittoja kaupungeis­sa
ja maakunnissa,, Erittäinkin ete­lässä
ja saarilla, missä sosialistisen
puolueen onnistui saada vakavaa j a ­lansijaa
useilla seuduilla. ''Sosialis­tien
voitto ilmeneisi vielä selvemmin
jos tilasto sisältäisi eri puolueille an­netun
-äänimäärän. Epäilemätä on,
kuten Rooman esimerkki osoitti, so­sialistien/
äänimäärä lisääntynyt ver­rattaessa
eduskuntavaaleihin 16 mar
raskuuta 1919. •
Kunnanvaltuustot sosialistien kä­sissä.
Eiköhän porvaristo ala taas
lyödä hätä rumpua? Kun köyhälistö
pysyen laillisella pohjalla sai «jänte-rät
lihakset ja punaiset posket» ku­ten
Engels sanoo, ei porvaristolla ol­lut
muuta neuvoa, kuin luopua rak­kaasta
laillisuudestaan j a ryhtyä ri­kollisiin
keinoihin. Mutta siten se
tahtomattaankin näytti VäliräkM sen
uudistusmielisen keksinnön, että por
varisvlta voitaisi hävittää laillisin
keinoin ja että vaalintulos horjuttai­si
kapitalismiQ valtaa^ Puhuimme; jo
jdon sijaan tulee tieteen its2«'.'jt-i-nen,
teknoloogiriei hihaksi /.uyltä-minen.
Kapitalistineu luotantotapa
tekee täydelliseksi niiden maanvilje­lyksen
ja teollisuiie.i alkup^r.iiatt-n
perhesiteiden murtumisen, jotka liit­tivät:
ne toisiinisa niiden lapsellisen
kehittymättömässä muodossa. Mut-tä-
sa»ia1Ja se luo aineelliset edelly­tykset
uudt4fe^ korkeammalle syn­teesille,
manviljelyi^sen j a teollisuu
den yhdistymiselle niiden toistensa
vastakohtina kehittyneiden muoto­jen
pohjalla. Samalla kuin kapitalis
tinen tuotantotapa saattaa kaupun-kiiaisväestölle,
jonka se kokoaa suu­riin
keskuksiin, yhäti enenevän yli­vallan,
lisää se toiselta puolen yh­teiskunnan
historiallista liikuntayoi-maa,
ja häiritsee toiselta puolen ai­nesten
vaihtoa ihmisen j a maan vä­lillä,
s.o. niiden maan aineosien pa­laamista
takaisin maahan, joita ihmi­nen
ravinnossaan j a vaatetuksesisaan
on kuluttanut, siis maan pysyväisen
hedelmällisyyden ikuista j a luonnoUis
ta edellytystä. Se vahingoittaa sa­malla
kaupunkilaistyöläisen ru\imiil-lista
teryeyttä ja maatyöläisen hen­kistä
elämää. ' Mutta hävittämällä
tuon ainestenvaihdön vain luontope-räisesti
kehittyneet muodot, se samal
la pakottaa sen esiintymään yhteis­kunnallisen
tuotannon järjestelmäni
sesti johtavana lakina ja täytt. inhi­millistä
kehitystä vastaavassa muo­dossa^
Maanviljelyksessä samoin
kuin teollisuudessakin esiintyy tuo­tantoprosessin
kapitalistinen muut­tuminen
samalla tuottajain martylö-giana
(kärsimyshistoriana), työväli­ne
työläisen kukistaniisvälineenä, riis
tämisvälincenä j a köyhdyttämisväli-neenä,
työprosessin yhteiskunnalli­nen
yjidistelmä . hänen yksilöllisen
vireyt«n8ä, vapautensa ja itsenäiisyy-tensä
järjestelmällisenä tukahdutta­misena.
Maatyöläisten hajaantumi­nen
laajemmille «eineille murtaa sa­malla
heidän vastustuskykynsä, jota-yastoin
keskittyminen lisää kaupun­kilaistyöläisten
vastustuskykyä. Sa­moin
ItUih kaupunkiteollisuudessa,
ostetaan maanviljelyksessäkin -lisään
tyhyt tuotantovoima j a työn suu­rempi
liikkeellepaneminen itse työ­voiman
tuhoamisella jai kuihduttami-sella.
Ja jokainen edistysaskel ka-pitalisessa
maanviljelyksessä on se­kä
edistysaskel taidossa riistää työ­miestä,
että myöskin taidossa riistää
maata, jokainen edistysaskel sen he­delmällisyyden
lisäämisessä määrät­tynä
aikana'samalla edistysaskel tä­män
' hedelmällisyyden' vakinaisten
lähteiden kuivattamisessa. Kuta
nemmän joku maa^ niinkuin esim.
Pohjois^merikan Yhdysvallat, kehit
tyy suurteollisuuden pohjalla, sitä
nopeampi tämä hävitysprosessi.
fyo^aei-
Me työläiset jotka omaksumme
sorretun luokan vapaustaistelun o-
Ifevan yhteiskunnallisen perinpohjai­sen
muutoksen, käsitämme myöskin
sen,^^että kuinka tärkeä tehtävä meil­lä
on edessämme. Tässä lähtökohta
siihen tehtävään joka meille kaikille
luokkataistelijoille on suuresta mer­kityksestä.
Käsittäessämme puhtaan
sosialistisen ajatuksen meidän on kä
sitettävä myöskin oma velvollisuu­temme
sitä. aatetta kohtaan jonka me
omaksumme ja jonka puolesta mei­dän
tulek taistella. Ollaksemme hyö'
dyksi köyhälistön vapaustaistelulle
nieldän on myöskin toimittava «iten,
että siitä on hyötyä koko sorretun
luokan eduille,-eil^ millekään erityi­selle
whmän tai yksilön eduille. Me
näemme tänäpäivänä kuinka työväen
liikettä vielä voidaan tiedottomien
joukkojen keskuudessa käyttää aino
astaan ryhmä tai yksilöetujen pal­veluksen.
«Kapitalistinen tuotanto kehittää
siis yKteiskunnaliisen tuptantoproses
sin tekniikkaa ja yhdistelmää Vain
fiiten, että se samalla kuivattaa kai­ken
rikkauden, alkulähteet: maan, ja
työläisen.»
«Työväen taloudelliset järjestöt o-vat
proletariaatin, diktatuurin selkä­ranka.
» — Sinovjev.
Novaiiteffifili^teMiih
sanioih, hyökkäys t o^
oliv^;;Fa8ciii^st(in ( R i n ^
yhdistyksen) urotöitä. Näit|%n sään
hotiöihien lafatarijotikkojen os^^^
ta toimivat kuninkaalliset korabiniea
rit (jääkärit) Barissa yhtä suurella
innolla. He ampuivat mielenosoitus-kiÄkuetta,
joka liikkui kaupungilla
jälkeetT Vaalien. Taantumuksen var
sinaisina kannattajina olivat kaik­kialla
Fascilaiset, joiden raaka ter­rori
on viime kuukausina lisäänty­nyt
arveluttavassa määrässä. Eni­ten
kunnostautuivat he Bolognassa.
Bolognan maakunta on Italian työ
väe^liikkeen pääpaikkoja. Lukuisat
järjestöt liittävät kaupungin ja maa
seuduii työtätekevän väestön yhtei­sen
lipun alle. Ei siis ihme, että kan
sallismieliset taantumukselliset juu­ri
Bolognasta piti tehdä varoittavan
esimerkin. Jo 14 p. lokakuuta jul­kaistujen
ilmotusten johdosta oli kau
pungin ilmassa ukkosta. Asetetut
nationalistit ja kuninkaalliset valti-jat
tunkeutuivat komisaarin johdolla
sille ja vangitsivat työväentalon puo
ustajat. Päästiin sitten 21 päivään
marraskuuta, jolloinka uuden kun-aistuntoon.
Mutta fascilaiset iljmot
tivat, etteivät he ikinä salli punaisen
ipun liehuvan Bolognan kaupungin­talon
tornissa. He olivat kyllin röyh
keitä lähettääkseen maaherralle ja
maalatakseen katujen kulmiin julis­tuksia,
joiiia maaherra luonnollisesti
ei voinut hyväksyä. Niissä varoitet
tiin naisia ja lapsia menemästä ka­dulle,
koska he (fascilaiset) olivat
päättänet ryhtyä taisteluun bolshe-vikien
kanssa.
Viranomaiset tiesivät siis sangen
hyvin, mitä 'sunnuntaina, marras-
Tässäkin meille sosialisteille löy­tyy
suuri tehtävä että me osoitam­me
joukoille mihin heitä johdetaan,
silloin kuin näemme työläisjoukkoja
pyrittävän johtamaan harhapoluille.
Täälläkin Amerikan mantereella on
työväenliikkeeseen tullut paljon nii­tä
aineksia, jotka nauttivat siitä, et­tä
joukot järjestyvät useampiin eri-ryhmiin
ja riitelevät keskenään. Tä­mä
on sitä ryhmä-etujen taistelupoli-tiikkaa.
Näille henkilöille ei työväen
vapausaistelu ole mistään merkityk­sestä,
he leikkivät työväenliikkellä
ja tahtovat sitä käyttää ryhmä- j a y|c
silöetujen palvelemiseen. Päästäk­semme
jproon näistä työväenliikkeen
vahingoittajista, meidän on saatava
joukot ymmärtämään työraenliik-keen
todellinen tarkoitus ja se pää­määrä
mihin meidän on pyrittävä.
Tämän kuin joukot tulee käsittä­mään,
niin silloin ei heitä voida käyt­tää
mihinkään, joka on haitaksi puhr
taalle luokkataistelulle. Saadaksem­me
työväen suuret joukot tietoiseksi,
meidän on tehtävä agitationia, joka
perustuu puhtaalle luokkataistelun
pohjalle. Kaikki pienien yksilö- ja
ryhmäetujen! tavottelemisen agita-tioni-
oppi on tuomittava työväen­liikkeessä,
sillä se palvelee enempi
kapitalistiluokan kuin työväenluokan
etuja.
Ei ole mitään muuta tietä kasva­tustyön
tekemiseen kuin saada jou­kot
käsittäniään se, että ainoastaan
tieto on valtaa. Siksipä meidän on
kaikella tarihbllä levitettävä' sosialis
tista kirjallisuutta, teoksia, jotka sel­vittävät
yhteiskunnallisia ' kysymyk­siä
tosiasiäiil perusteella. Ja silloin
kuin työväenluokka tulee tietoisek­si,
omaksuen jyrkän kannan luokka-liikkeestä,
silloin se myöskin on yh­teiskunnan
haltija. Kapitalistinen
järjestelmä alkaakin olla jo y l i äikan
sa elänyt, siksipä meidän on välttä-mättömästi
toimittava kaikella tar­molla
saadaksemme rivit lujiksi, että
ne kestäisivät kovemmankin, taiste­lun,
silloin kuin joudumme taistele­maan
siitä viimeisestä kysymykses­tä.
Siis toverit, levittäkäämme sano­malehtiä
ja kirjallisuutta, joissa eeli
tetään puhdasta sosialismia. — H . T.
jiouiii^ioiTÄi
S.S. Järjestön toimeenpanevan ko
mitean kc^ouksessa maalisk. 27 p:nä
päätetiin m.m. seuraavista.asioista:
Avonaisena olleeseen Vapauden
toimitusharjoittelijan toimeen seit­semästä
hakijasta valittiin J . W;
SlUp, Toronto, Ont.
'Päätettiin' lähettää Järjestön l u ­pakirja
kahdelle uudelle s.s. osastol­le,
Burritt, Ont. ja Wanup, Ont. Ter­ve
rintamaan! ~
Alfred Hautamäkeä ipli tiedustel­tu^
puhujamatkalle Port Arthurin
ympäristölle, johon vastuksena hän
ilmoitti joutuvansa matkalle i k . 10
p. tienoissa.
Protesti
^iiiiiiiiiiiniuiiiiiHiiiHiiitiniiiiiiiniiiHiiiiiiiiiiuiiiiiinm
Canadan
DoOarista
tään myös, että sosialistit olisivat
nähdessään yhteentörmäyksen väittä
mättömäksi keräiineet kupunginta-loon
aseita. Mikai, jos sima perää
olisikin, olisi ollut itsesuojeluksen
ensimäisiä vaatimuksia. ' Sunnuntai­na
oli kaupungin talolle kokoontunut
valtavia kansanjoukkoja. Ponnesta
ri astui muiten toverien seuraamana
kaupung^talon balkongille kansan
tervekiesf^ J^tö^^ Silloin
tiukkuivat fascUaisten pyssyt. Re-volverilaukäusten
keskellä kuuluu
pommin räjähdys. Sillävälin kuin
ulkona kuolevien ja haavoitettujen
työläisten veri punasi katukivia, am^
puivat jotkut tuntemattomat hen­kilöt
istuntosalissa asianajajan Gior-danio,
porvarillisen ..Y8h«romistön
johtajan. Työväestä kuoli sinä päi­vänä
8 ja haavoittui kuusikymmen­tä
henkilöä; porvarilliset menettivät
vain yhden icöolleen.
Tämä oli mitä mustimman taantu­muksen
alkunäytos. Bolognassa on
nykyään vallalla fascilaisten ja hei­dän
kanssaan liittoutuneitten polii­siviranomaisten
harjoittama valkoi­nen
hirmuvalta. Suuri joukko so­sialistisia
valtuusmiehiä vangittiin
ja kaupungit^ talossa vallitsee ko­missaari.
Poliisi panee toimeen van
gitsemisia, kotitarkastuksia; j a vai­noja.
Se etsii porvarillisen kunnal­lismiehen
murhaajaa, mutta ei ole tie
tääicseenkään kahdeksan työmiehen
murhaajasta, jotka se tuntee liiankin
hyvöi. ' Kaduilla pitävät «fascilai­set
» järjestystään lähettävätpä vielä
rankaisoretkikuntiakin kuormaau-nallisneuvoston
piti jo kokoontua jufr toissa lähiseutujen sosialisteja vas­taan^
He eivät sentään voine jatkaa
tätä «hallintoa» kauvankaan, sillä
talonpoikaisliitot ovat päättäneet vas
tata väkivaltaisuuksiin hävittämällä
kauppapuodit Bolognan ympäristös­sä.
Onko vielä ihmisiä, jotka eivät
usko, että Italiassa riehuu kansalais­sota?
Mainittakoon tämän yhtey­dessä,
että Turinin työväki on fasci­laisten
tihutöitten johdosta päättä­nyt
saattaa isännistönsä edesvastuu
seen. Silmä silmästä, hammas ham­paasta.
Turinissa tapahtuu sangen
harvoin nationalistisia hyökkäyksiä,
kuun 21 p, oli odotettavissa^ yäite- sillä kaikkia JyovSen laitoksia var*
Suomen Inokkasotavankien
puolesta
Päätettiin julkilausua ankara pro­testimme
Suomen hallituksen raaka-maisen
j a epäinhimillisen menettelyn
johdosta, johon mainittu hallitus on
tehnyt itsensä syypääksi, koko mail
man työtätekevien luokkien silmäin
edessä, Suomen vallankumoukselli­sia
työläisiä yliä edelleen kiduttaes-saan
helvetillisissä vankilakomerois-sa,
joihin heidät sisällissodan aikana
ja jälkeen raastettiin sekä vainoten
ja salamurhaten mitä likaisimmalla
tavalla vapaina olevia vallankumouk­sellisia
työläisiä.
Samalla lähetämme vetoomuksen
Suomen Ammattiunioiden keskuslii­tolle,
kehoittaen vaikuttamaan kan­sainvälisiin
taloudellisiin järjestöihin
ja etupäässä satama- ja kuljetustyö-äisen
yhteistoimintaan vaatimuksen
puolesta, jonka Suomen hallituksel-e
asetamme: Vankilain ovet au^i ja
vapauteen kaikki työläiset, myöntä
en heille täydelliset puhes paino- ja
kokoontumisvapaudet heid|än taiste
lossaan oman ja kansainvälisen työ­väenluokan
vapautumisen puolesta,
C. s. s. Järjestön t.p. komitea, —
K:tta sihteeri.
— - J r
ÄrtbMriii Ja
Willia!iiBm
Laivaliikenne alkanut
Peter Reiss niminen höyrylaiva
saapui täkäläiseen satamaan' perjan
tai iltana Duluthista. Täältä laiva
ottaa lastikseen yiljaa. Satama on
aivan vapaa jäistä. . Tämä on yksi
varhaisempia, aikoja mitä . laivalii­kenne
ori alkanut moniin vuosiin. ;
21 viliiamilaista ha[aste|tu vastaa­maan
kieltolain rikkomiselta'
Expressikonttorissa ' ja olutteh­taalla
tehdyn kirjojen tarkastuksen
jälkeen lisenssi-inspehtoorit A. R.
Elliot ja F. A. Bell, poliisiviranomais
ten aviistamana antoivat viime per­jantaina
hasteen 21 Port Williamin
asukkaalle tulla vastaamaan poliisi-maistraatti
Pällingin oikeuteen On­tarion
kieltolaki-asetuksen rikkomi­sesta.
Kahdeksan haastetuista l a i -
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
40c. lähetyksistä alle $30.00; 5JOC. lähetyksistä $30—$40; 60c I
lähetyksistä $40.00—$60.00; 75e lähetyksistä $60.00—$100.00. Yh 5
$100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää.
Box 69, SHdbary, Ont i
Torontossa ottaa rahalahetyksiä vastaan tov. A . T. Hill, 214 Adelai- |
St. West.
^iiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiijiiiiifiiiitiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiitti^
^iiiiiJiiiuniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiii^
BRllSH COUMBIM.
TOKEMÄAN
Kuten olette Vapaudesta nähneet on B. C. Federätionist huonos­sa
taloudellisessa asemassa; Kun Federationisti on melkeimpä ai- .
rioa kunnollinen sanomalehti koko Canadassa, olisi suomalaistenkin :
sitä tilauksilla ja lahjoilla kannatettava.
Meillä on injTrtävänä Federatioriistin yhden vuosikerran tilaus-kortteja,
hinta $2.50 ja puolen vuoden kortteja $1.50. Välitämme
IRiaukMt*ilman prosenttia emmekä siis,voi asiamiehillekään antaa'
prosenttia. , "
Tilauskorttien lisäksi on meillä $1.00, $2.00 j a $5.00 kortteja,::
joita voimme antaa niille jotka lahjottavat Fedexationistin avustus- :
rahastoon.
Odotamme toverit toimintaanne ylläolevassa asiassa.
x Sadbury, Ont. 1
•ifiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiniiii^
^liiiiniiiiiiniiiiHniHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiHiniiiiiiiiiiiii^
Tähän mennessä övAt seuraavat osastot päättäneet ottaa osaa]
Vapauden kirjailtamien toimeenpanoon:
SUDBURYN, MONDIN, CREIGHTON, TORONTON, COBALTLV, :
COPPER CLIFFIN, FORT FRANCES, TIMMINS, SOO, NOLALU, :
FORT WILLIAM, QUIBELL, WEBTERS CRNERS, B. C , SOIN^ "
TULA, B. C , NANAIMO, B. C . MANYBERRIES, B. C. THOR-HILD,
TARMOLAN, BEAVER M K E N , COLEMANIN MAKSA-NUT
RAHALLA. ,
Kirjailtamien toimeenpanosta on tähän
NYT SOUTH PORCUPINE.
mennessä KIELTÄYTlf-
^iiiiiMiiiiiiinniiniliiiiiiiiiiiUiiiuiiiiiiiiinHiiiiiiiiiiiiiniiiiiiH
minlöi tulla vastaamaan, joten tuo­mari
antoi heille vangitsemiskäskyn.
Kuusi juttua ehdittiin käsitellä per­jantaina
aamupäivällä, joista kolmea
sakotettiin 300 ja kahta 200 dolla-ria.
Toisia juttuja ei ehditty vielä
cäsitellä.
Nuori poikanen loukkaantui
matkalla ja kuoli
uinti-tioi
työväen oma vrusväki. Ja mis­sä
rintamasotilaat torjutaan verisin
päin, sinne eivät he mielellään pistä
nokkaansa.
Mutta palatkaamme Bolognaan.
Sitä, kuinka pitkälle taantumuksen
valta ulottuu Bolognassa, kuvaa par
haiten, että kaupungin vanha yliopis
tokin on joutunut taantumuksellis­ten
käsiin: Sen opettajakunta tahtoi
näet kilpailla kadun kansallismielis­ten
roistojen kanssa j a päätti erot­taa
sosialistiset professorit Fovelin
ja E. Leonin. Mainittakoon myös
muutamien sosialististen kunnallis­miesten
suuresta pelkuruudesta/ ja
halpamielisyydestä. He luopuivat
virastaan päästäkseen edesvostuus-te.,
H e i ^ t on jo erotettu puolu­eesta.
Vaikka Italian porvaristo onkin
suosinut näitä väkivallantöitä, avus­tanut
niitä rahoillaan j a puolustanut
niitä perästäpäin, peljästyi se 'kui­tenkin
omaa typtään. Sen on vai­kea
. vapautua ^kanssarikollisistaan.
Se pelkää, että kansallismielisten mi
litaristien alkama tantumusliike
paisuisi liian mahtavaksi. Giolitti
antoi siis virallisen puhetorvensa,
«Stampan» selittää, että hän on täyt
tänyt ohjelmansa alkupuolen, joka
oli valtion taloudellinen turvaami­nen.
Tämä merkitsee sitä, että hän
on antannt eduskunnan hyväksyä jou
fon lakeja, joita hän sitten öfflkor-
:eammassa paikassa puolustanut tai,
mielensä mukaan, estänyt toteutu­masta.
Nyt ryhtyy hän, toteuttamaan
ohjelmansa jälkipuolta s.o. valtion
auktoriteetin palauttamista. Viime­mainittu
johtolause on ilmeisesti bol
shevistivastainen. Jos se myöskin
merkitsisi sodanjulisusta fascilai-suutta
'vastaan, ei sitä voisi pitää mi­n
ä ^ ihmeteltävänä. «Fascisti combat
timento» oli porvariston lahtarijouk
iojen niinkauvan, kun valtiovalta ei
kyennyt itse vastustamaan työväen-vapauspyrkimyksiä.
Nyt luottaa hai
itus omaan rautaiseen nyrkkiinsä.
Lahtarit tulevat tarpeettomaksi. Val­tio
ottaa heidän paikkansa. Hyök-cäsrspataljoonanpseerieri
palopom­min
sijasta käytetään työväen sano-
NUori poikanen, nimeltä Wm. E -
wart Faulkner, Fort Williami3ta me­ni
keskiviikko iltana Nuorten Mies­ten
Kristilliseen Yhdistykseen u i -
malehtiä vastaan muita keinoja, ku­ninkaallisten
oikeusistuinten tuomi­oita.
Ne, jotka ovat kapitalistien
palldcaaman murhaajan tikarilta sääs
tyneet, saavat riutua niemimaan l u ­kemattomissa
vankiluolissa. Taas
karkoite^^a;^ vallankumouksellisia
Tyrnhennanmeren saarille kuten 25
vuotta sitten. Mutta hallituksen
taantumuksellisia toimenpiteitä oh e-rään
lam esittäminen jonka mnkä&n
kunnallis- ja kaupungin vartijoitten
sijaan otetaan kuninkaalhset varti­jat,
jotka kuuluvat samaan puoluee­seen.
Taantumuksellisena on myös
pidettävä lakiehdotusta'niiä henkilöi­tä
vastaan, joilta löydetään pomme­ja.
He saavat vankeusrangaistuksen
kestävän 2'.sta Siteen vuoteen. Sa­moin
on Italiassa esillä joukko oike­usjuttuja;
poliittisia rikollisia tai po­liittista
esiintyinistä harjottaneita
henkilöitä vastaan. Tarkoittaa ta­pauksia
metallityöläisten lakon y h ­teydessä.
Tähän mennessä ovat' I -
talian oikeusistuimet langettaneet
työmiehiä vähintäin 20 vuoden vanke
usrangaistukseen mainitun lakon joh
dosta. Huhutaan jo eduskunnan p i ­kaisesta
hajoituksesta. .Uusien vaa­lien
pitäisi tapahtuai piakkoin.
Mikä ei olisi niinkään odottamatonta
koska Gioletti ajattelee t o i m i ta
vaalit valkoisen hirmuvallan aikana
saadakseen kuuliaisemman eduskun
nan. Saa sitten nähdä, mitä köyhä­listö
ajattelee kaikestä^^tästä.
Näin ollen olisi hyvin ymmärrettä­vää,
jos Gioletti teldsi fascilaisuudes-ta
lopun.' Sitä ei tarvitse järjestää
uudelleen. Porvariston voima on
keskitettävä. Fascilaisten todellises
ta aseistariisumisseta ei voi olla pu-heta
jo siitäldn syystä, että kunin­kaalliset
vartijat ja toimivat upsee­rit
ovat taistelleet rinnan porvaris­ton
vapaajoukkbjen kanssa. Todis­tuksena
tästä esitettäköön eräs asia­kirja,
joka on julkaistu «Umanita
Novassa» marraskuun 19 p.
Se on kirjallinen selostus, josta
käy ilmi, että Bolognan poliisimes­tari
oli palkannut erään Zaneori-nimisen
henkilön. Tämän piti räjä­yttää
flmaan kaupungin syndikalis-tien
kokoushuone. Sitten piti hä­nen
lähteä Milanoon, jossa hänet
maan. Hän' leikki uima-allakqn li-hellä
toisten kumppaliensa kanssäi
jolloin hänen jalkansa luiskahti ji
hän sai pahan täräyksen pääMnä
Loukkaantuminen ei ensin näyttäiit
niinkään varalliselta^ sillä poika il­keni
kävelemään kotiinsa. Kotm
päästyäänhän kuitenkin valitteli an­karaa
päänsärkyä ja 14 tunnin
luttua heitti henkensä. Paikalle U
suttujen lääkärien apu ei auttanot
Olosuhteet Puolassa kurjat
Port Arthuriin on saapun. nuori po-lalainen
nainen Alexna Wizniuk,i'
vangittaisiin ja vietäisiin Malaresto
vankilaan. -Lähempiä toimintao]ij&
ta i i t i hänen saada Milanon poH»
mestarilta. Fascilaisuuden hävitö'
minen merkitsisi siis poliisin ja m
tarismin hävittämistä. Olisi lapselo
ta vaatia, että Italian
hitsisi itsensä niin hä;
valla.
Mutta fascilaisuus on n , - , -
muodossaan yli aikansa elänyt .f^
tullut varsinkin Adrian rauhan P
iceen tarpeettomaksi. Sillä
ulkomaapoiitiikassa 6lli D
lakul tärkeä tehtävä. Fiurae o J»
tionalismin kehto ja sotilaalla
tukikohta. RunoUijan legioonat
dostivat Italian isänmaanystävien^
hoollisimman etujoukon ^^^^^
tellessaan oirjuutta vastaan.
Rapallon, sopimuksessa sai
kaikki, mitä se vain toivoa voi, J
me seikkailusta täytyy nyt m -
pu. Mutta ennenkuin siinymö'
kastamaan Giolittin ja D Anji»^
pikku -kahhausta, täytyy meidaj^^
hua Italian ja Jugoslavian
Tämä rauha päättää sotatilan, >
ei koskaan julistettu, mutta jc
se asiassa on vallinnut mainitf |
*' li
valtojen välillä. Se on,kutcn 1^ . ^
kapitalistivaltojen tekemät J*, J J *
tehty heikomman kustannuksei* a
sä tapauksesa Jugoslavian.
saa Lontoossa tehdyn sopio^^*j
mukaan määrätyn alueeaJve^"^!
reen asti, joka on mainio . j
nenraja. Lisäksi se saa d n ^ J
sen elohopeakaivokset, i^^^M
ty merkitys taloudellisessa,^!
kaan ei sotilaallisessa ja k a " ^ J ,
suhteessa. Raja kulkee iner«^j^,;|
locsan luona niin, että St.
rautatie joutuu Italian puoie"'^
ka Italian laivasto tarv^^^^^.^^
ja Lussin saaria, anastaa .
kaupanpäällisiksi. Ainoat
myönnytykset koskevat i>'
jossa Italia jalomielisesti W
vien asumista kaupungeista-
Zaran muureilla liehuu
Italian lippu. Dalmatian
taljalainen vähemmistö sai ^
valita edustajia Italian
tiin; vastaavaa oikeuttaei^;
\y puoleDe mfljopnalle