Vapaus, February 28, 1930

              Perjantaina, heliriikim
raMOMUi V«p«B.. Bo» « . SodbnJT. Oot.
ts Keottoxi 1038. Taiautu MÄ». — Kfajaktapp» 2387W.
(MÖc» Oob work, «4verti*eoienu, «c^ 103S—Editor Book»toi» 2387V.
AP aaO to b» adiltesaed: V«pau. P.O. Soz « , Sadborr, Oat.
* vk4<J0. 6 kk. «2J0, S kk. $1.75 J*. l . k Jn H.00. — TMmiltoOiia U Saoaeen (dU m»»^
C iJIsamuUet 1 »k- »bAO. 6iU.43.W > 1 kk. U.M.
' . nJlOTUSHLNNAT VAPAUDESSA j I _
A>^«c*]kt«0aotii]cMt SI.OO kexXM, K.OO kai*i kertu. — ArioIiJttooa aenaeilia oDoentoirotnkKt
«« palMatBoma.i —. Ä£inauouutioU««»tBl»et 5«e ktn*, IIÄO ? kert»«- — SrntTmiilmotoktet SIM
•m»l$i tij» i kertM- A»UBioeT<>ai»<«i»k«et *2.(»,k««». S3.00 kjk» kerta*. — KiitowljBotuk»«t
krrt». — JCooIemuJtmoiakset «2.00 kerU, $0 iiumakn kiitoaUoMclta t«i mautorinrlti. —
«laUMU tiedot ia OMteilmolnkMt 50e kerU, 11X» kolme kertaa. — TiUpäieilmetlajien ja ilmoto»
. «eattainiee on, nadittaeMa, UIietettiTä ilmotiufaiDta etakiteen.
OenenJ a4Tertiiin( ratea, 7Se per col. inch. Minimura cbarfe for alA(Ia Inaertioa. 75e. Tbe
Mfamt ia tka beal adTcnivng mediasi mmoae tht Fiasiab peopie ia Canatla.
ia» että miCoia tab«s*a saa ranaotu eiuiauii*eea kirjecKenna, kirjottakaa BodeUoea lilkkaea
iflitaJaB ^enooaaOiaeUa. aimcIUs J. W. AliJqTitt. ^iiikkeeolioiuj*.
192G lisääntyi rangaistujen ensiluokan murhien luku 15:sta 2l:teeii;
loisen luokan murhat .32:sta 50:een; ensiraäisen luokan tapot 57:stä
'60reen; loisen luokan tapot 26:sta 48:aan ja mnrhien j ^ tappojen ko-konalslul^
u 1.30:stä 179:ään. NeH" Yorkin valtiossa langetettiin vuon­ana
1926 yhteensä 75,962 tuomiota erilaisista rikoksbta. Näistä oli
115,197 juopumuksesta. .Suurin osa jälelläolevista olivat eritaisisla
\ omaisuutta vastaan tehdyistä rikkomuksista. Muusta kapitaiislisla yh-
: leiskuntaa kuvaavasta tilastosta mainittakoon, että Neiv Yorkin yal-
; liossa vuontm 1916 tiedettiin olevan 37,.581 mielisairasta, josta miehiä
i 17,863 ja naisia 19,718. Mielisairaiden luku vuonna 1926 oli jig^n-tynyt
17,51 Ireen, josta miehiä 23,3^5 ja naisia 24,129. Mielisairaiden
fuku 10(J,09<J asukasia kohti oli lisääntyn>t 1926. Tässä ön Kiiman
luetteloa kapitalismin saavutuksista amerikalaisen "edistyksen ja Ky-
! vinvoinnjn" aikakaudelta.
aiifen ja sprtonmiden
maa- ja «1
KANSAINVÄLISEN MAA-JAMETSÄTYÖLÄISTEN SIHTEERIS
TÖN VETOOMUS MAALISK. 6 PÄIVÄN MIELENOSOI­TUSTEN
VALMISTAMISEKSI
Toverit!
Hmhkajat ulvovat
Tunnettu laanlumuslehli "The Montreal Standard" kirjoittaa tä­män
kuun 22:nrien "päivän numerossaan sapekkaan kirjoituksen punai­sia-
vastaan, ojien lehden kiukun erikoisena kohteena nuorien pionee-ifen
liike.
' ' ' Kirjoitus kokonaisuudessaan on pOrva>fflehtien tavalliseen lapaan
sangen räikeä ja' kilVästaä erikoisen sattuvalla tavalla sitä mielentilaa,
mikä heidän Jeiris^äan vatlitsee punaisiin nähden. Aiheen ruokotto­malle
haukkumatulvalleen on lehti saanut siitä, kun Montrealin nuoret
pioneerit ovat levittäneet erikoisia lentokirjasta, jossa selvitellään työ-läislasten
suhdetta partiopoikaliikkeeseen, korkeakouluissa ilmenevään
a.&: kädettijärjestelmään • jä• inuihin isänmaallisiin laitoksiin, joiden
tarkoituksena on kasvattaa tyoläislapsista jö pienestä pitäen nöyriä
kapitalismin orjia.
Srikoisen pahana pitää lehti kirjas&sa kohtaa, jossa sanotaan m.m.
seuraavasti: "Kou]iuiska opetetaan m^^^ niaal-lemm^.
TyöJäislapset, meidan^maäm^m^^ on Neuvostoliitto, koska siellä
Aällitsevat työläiset. Neuvostoliitossa ei työläislaslen tarvitse työs-kenhellä
tehtaissa kuten taalla. Kaikki siellä teJidään työväenluokan
yhteiseksi hyödvksi: PorväVislö varustautuu sotaan Neuvostoliittoa vas­taan,
murskatakseen työläisten isänmaan ja kiskoakseen voittoa Venä­jän'työläisten
ja täldnpbikain raadanriäfeia."
Lairiatessaan yllämainitun kohdan kirjoitukseensa, vaatii lehti
poliisia ryhtymään Vöiitbätoimenpiteisiin nuoria pioneereja vastaan,
koettaen tokellaä vanhaa juttua Moskovan äsiamieliistä, jotka muka
ovat kaiken takana. ,
Mainitun lehden sisunpurkaus onkin vain huuhkajan ulvontaa pi­meässä
yössä, koettaen moisilla kii^joituksillaan kääntää joukkojen
huomio pois siitä kutjui/desta, joka Cariadassakhi useilla paikkakun­nilla
laajan tyottoirtyyrfe^jä^ palkkojen vuoksi työläist^if
keskuudessa^ vallitsee, Abuksi tässä on saatu vanha laulu ulkomaa­laisista..
asianiiehistä. Tällaisilla tempuilla d kuitenkaan voida ko­vin
pitkälti'tiJsiääiäU^ vaan tulevat ne ennen pitkää julki ja
aitä tietäjiaajp^^jti 4puWkö|en lU^^
Toisekseen*^osofttdä mainitunkin kirjoitus selvästi kuiiikä va­kavaa
taistölijä-, ka^i^ä«ln 'työläislaslen omistamisesta: saavatko yanherii-
Taistelu oifceistovaaraa vastaan Canadan
konmustip leessa
(Jatkoa edelliseen nuincrouu)
MUUAN UUSI OIKEISTOVAARAN
• • ILMAUS
mat kasvattaa heidät jo lapsesta pitäen tietoisiksi luokkansa pyrki­myksistä,
vai ovatko he, päkoitgtut luovutVäihatäjl'' lapsensa sen myr-kyllisän;
möniUa eri vailheverh^oilla sievistellyn ja peitetyn kasvatuk­sen
alaaseksi" mitä'kapitölisöfen joh^
Taistelu lapsista kiihtyy. Se osoittaa myöskin täisteluh kiristy­mistä
kaikilla luoltkatm^telurintaman eri osilla.^^^^^'P^^ tietää, et­tei
se voi väistää lopullista häviötään ja siksi se turvautuu mitä likai­sempiin
keinoihin lubkkkvaltärisä säiFyltämiSeksi.
rK-.fiK'::- -i:' li'
• • • r
Toronton "G^lohe", joka kulkee etunenässä Neuvostoliiton par-jaemisessaron
liyl }iWainttut, että iNedVöS^^^^ ei voida ulkoapäin
kukistaa:' "Venäjän aseiiläa vbidä koskaan korjata ulköjpuoliselta la­hotta.
Napoleonin 'kökeknus bn^^htäläifaieh kaikkj^eli muiden Venä-jääf
hyökkää)ieh karinsa: ^N^^^ kaiian • kun punaiset vallassaolijat
pitävät punaiset armeijat Veriäjan rajojen sisällä, voidaan nämä vaT
laWöiijat iukistää mnoas^^^^^ Ulko­puolisella
öiaailmällji ^i ole ainoallaan oikeus, mutta velvollisuus ru-koillft
viimekbimälhituti tiä^^htumän puolesta." *
Pläin puhuu ifelili Vjath^^^^^^ Ivun ei muu pysty, niin
tottapahan- peljätty JSeiiVöstqU kqkistuu juiiialan kostona, jonka
jpiöölesla kristityn maäihVfah tiilee rukbllia^ Lehti ei kuitenkaan itse
n*slco tähän loruiluun'''ylhäältä" iuteVaän kostoon, koskapa puhuu
etta maailman lUlee^suojätriuiirilla'^n NeuVpsloliitto
ilivan"kuin turvatäKseen it&^ääii xutdltä; Tämän ohessa rukoileminen
ci tapahdu siksi, että kapitalistit luottaisivat "kaitselmuksen" voimaan,
vaali kiihoittaaksedi tietämättömät kansanjoukot kaikissa maissa uskon-vimftaaan
^/euVO&foliUioä'HrastääW. Silloin käy myöskin helpommaksi
punoa sotilaallisia* liyokkäyssuunnitelmia työläisten valtiota vastaan.
' • ' ' S i l l ä välin "'Neuvostoliiton kangM^komisariaatin puheenjohtaja
Aleksis Rykov antaa julki lauäuntoösä, josSa ^umOa^ porVarilehlien,
Idlrkkojen ja paavin valheet muka Neuvostoliitossa tapahtuvista uskon­vainoista.
TyöläisVaitiössäV jossa kasvatus ja koulu perustuu tieteeseen,
eikä dogmiin, ei suvaita mitään uskonnollista ptopagandaa. Tieteclli
sen kommunistisen Valistuksen leviämisen tulos on se, että kirkot käy­vät
tarpeettomiksi ja useissa tapauksissa, ne muutetaan palvelemaan
yleishyödyllisiä tärkbittiksia. yäestö itse on aikaansaanut tämän muu­toksen,
eikä siinä ole turvauduttu mihinkään toisiti ajattelevien vai­noamiseen.
Hyväksyttyään Kominternin sen
päätohsen, että "Canadan itsenäi-syys"-
tunnus on erheellinen, lausu-maila
(Kominternin kirjeen johdosta
laaditussa ponnessa), että "me olem­me
korjanneet erheellisen "Canadan
i t 5 3 n ä i s y y s t u n n u k s e m m e ' f . osottavat
nykyisen puoluejohdon ' eräät osat,
e t t ä heillä on edelleen ehtoja tähän
kysymykseen nähden. Esitämme täs­sä^
lyhyen katsauksen näitten tove­rien
mielipiteestä proletaarisen vai.
lankumouksen edistymiseen nähden
Canadaööa;
"Porvaristo on toivottoman haja­naista;
eräillä sen osilla on yhteinen
jalansija brittiläisen ja toisilla yh-dysvaltalalsen
porvariston kanssa.
Canadan hallitsevalla luokalla ei ole
itsenäisiä intressejä ja sen hallitus
ei edusta porvarisintressejä kokonai­suudessaan.
Tämä hajanaisuus jou­tuu
huippuunsa' sodani puhjetessa
Suurbrltannian ja Yhdysvaltain kes-ken,
jossa tapauksessa tilanne muo-dostuu
semmoiseksi, että Canadan
porvaristo ei. pysty hallitsemaan,
maassa vallitsevain yhteiskunnallis­ten,
taloudellisten, sotilaallisten ja
maantieteellisten seikkain takia. T u ­lee
tapahtumaan suunnattoman suu­ria
yhteentöi-mäyksiä, jotka toden­näköisesti
johtavat maan väestön
kansalaissotaan. Tämmöinen tilanne
tulee olemaan työläisille suotuisa
vallan valtaamiseksi, edellyttäen^ et­tä
subjektiiviset suhteet ovat' siihen
valmiina, että komriiunistineil' puo-'
lue'^ kykenee ryhtyittään- jöUTckojen
'Johtoon'.""'-^ •
ta. Lähtien oletuksesta, että Cana-daa
ori pfdettävä vain yhtenä tais­telutantereena
eikä imperialistisena
maana, mikä aktiivisesti osali^istuu
imperialistisiin suunnitelmiin, jou.
tuvat he antamaan, tahtovat tahi ei,
CanadaUe siirtomaan roolin. Koko
tuon teorian lähtökohtana on eng-lantilais-
yhdysvaltalainen yhteentör­mäys,
missä Canada esiintyy vain
yhdysvaltalaisten ja brittiläisten int-ressien
taistelukenttänä; Canadan
porvariston Itsienälset -intressit, sen
valnUstumtaen sotaan Neuvostoliit­toa
vastaan kuin myös .Canadan ta­louden
sisäiset ristiriidat on jätetty
pois tykkänään. Tästä he sitten ke­hittävät
proletaarisen vallankumo­uksen
monijaksoisuus. teoriansa ja
kieltävät proletaarisen vallankumouk­sen
"yksltikertaSaen ikaavan"; toisin
sanoen; he kieltävät proletaarisen
vallankumouksen luonteen Canadas-sa.
Se teoria, minkä mukaan Cana­da
on siirtomaa, mikä teoria tässä
suhteessa lähentelee luopio Specto-rin
politiikkaa.
Tämän lisäksi en puolueen kanta
täpö täynnä opportunistismia tule­vaan
vallankumoukselliseen pulaan
nähden. Heidän siltä käsityskannas­taan,
että Canadan porvaristo on
toivottoman hajanainen. • johtuu teo­ria,
että Canadan porvaristo ei hal­litse,
eikä voi hallita, muuten kuin
yhden tai toisen imperialistisen ryh­män
puolesta," omaten slteri söiretun
porvariston luonteen. Täimä lentää
Punainen Ammatillinen Interna­tionale
oiy asettanut maalisk.. 6
päivän kansatnvälUeksi taistelupa!-
väk«i työttömyyttä vastaan. 5Iai-i,
taan ja kaikkea kapitalistista ra­tionalisoimista
vastaan.
Meidän tulisi seurata Neuvosto­liiton
työläisten esimerkkiä, jotka
No. 50
ovat osoittaneet tien työttömyyden
. ., 'i lopulliseksi poistamiseksi. Laajaa
nittuna paivana tulevat maailman ^akennustyöLä on tänä päivänä
proletaarit, seka työttömät- etta
Siinä q'n ainoa toive proletaariselle
väilankumotikselle Canadassa; Minkä'
toiveen puolue oh tällä liaayaajul-kilausunut.
Sen perustana" on käsi­tys,
mdkä määrittelee Canadan ase­man'ihaäilma'ssa''
jä''CäiiaB
yhteiskunnalliset suHteet • seuraavas­ti:
. ^: - '• ' '
"Canadan tilanteeseen kuuluvain
kaikkien '(ainesten <sUpistamiften; pix)-
letaarisenk vella^kumouksen yksin­kertaiseen
;ka^yio<ni,..;tietää Canadan
porvariston" voiman, yliarvioimista, -ja
Canadan s^isäisten •• ristiriitain täy-dullista
aliai-violmista.Canada ei ole
imperialistinen * valta, ja on; toiselta
puolen, muuan Britannian ja Y h ­dysvaltain
imperialismin välinen
taistelutanner. Täten taistelulla im­perialismia
vastaan en toisenlainen
muoto Canadan työläisille kuin B r i.
tannian tai Yhdysvaltain työläisille.
Paolaecn ° ptdiittlsen pääiahnoksen
Canadassa täytyy vaatia enempi kuin
Canadan porvariston kukistamilta ja
valmistaa työläiset taistelemaan, B i i .
tannian ja Yhdysvaltain imperiaUs.
min hyökliäystä vaataan sodan a i.
kana. Täten "Canddän itsenäisyys";,
tunnus ei ole erheellinen sen takia,
että siinä tehdään ero Cariadah t i ­lanteen
ja Britannian tai Yhdysval,
tain tilanteen suhteen, Vasub sen
tähden, että sitä eroävaisnutta el c-sltetä
oikein."
Tästä käy ilmi, että Canadan puo­lueen
nykyinen kanta eroaa periaat.
teellisesti Kominternin klirjeen linjas.
osöltaa, Se suhtautuij('''itse'näi^
ti ^oilmaiäeii tebllisuu^i^ rakenta­miseen
]& m^fltkinäin' etsimiseen
näKdeh, ; ja toisiiaäaa, •"^v^ten kum-manklii
fclii)aneVah • rylimäri etuja.
Toisinaan on Canadan porvaristo so-
•• pusöinnussa" yhden' Tyhmän: ' traäiäs^ar
tolsta vastaan j.n;e. Canadan Hal­itusta
voidaan pitää Canadan por­variston
hallituksena täydessä^ -ke.
littyneessä merkityksessä. Teoreet-tisestt
on. (ijeiään (puolueen nykyisen
jöhdMi) (mielipide erheellinen sen -ta',
klav: kim?Hfee edellyttääV>:sZSjn6l8en
porvariston; olemassaotonvif mahdölli:
suiideri;^joka>;*oi edustaa: todella «(rli.
tenäisiä kapitall^tiluokkaa. Moinen
köulupoifcaraalnen, kaavamainen, eh.
dönalalnen miehplde Canadan sisäi­seen
tilanteeseen nähden siinä tapa­uksessa,
että sota puhkeaa Britanni­an
ja YhdysvaltaUivämii*, ori otettu
(puolueen) politiikaksi ja levitetty
sitä Canadan •työläisten keskuuteen.
SHnä ensiksikin asetetaan kaikki so­dan
julistamisen varaan, ja määri­tellään
se sota tapahtuvaksi Britsui-nian
ja Yhdysvaltain kesken, siten
syrjäyttämällä sodan puhkeamisen
missään' muussa muodossa talii
muussa osassa riiaailriiaa. Sitäpaitsi,
vaikka tätä - ^ i milloinkaan mainita,
se kansalaissota, mitä nuo toverit
kuvittelevat väistämättömäksi, ei ole
kansalaissotaa kapitalismia vastaari,
vaan kansalaissd^- "^imrVristön «ri
osien kesken siitä, mitä puolta he ta-levait
tnkemaän! EJpäileriiättä hieno
sodan' Vaaran "vastustamiseksi!
(Jatk.)
Missään muussa kapitalismin maassa eivät riistojärjeslelniän rap-pcultavat
seuraukset öle' niin silmiinpistäväl, kuin Yhdysvalloissa.
Tässä kapitalismin luvatussa maassa, missä pääoman kasautuminen
on saavuttanut aivan valtavia mittasuhteita, kukoistaa myöskin kai­kenlainen
turmelus ja rikollisuus:
--Rikollisuuden johdosta huomauttaa "New York World"-lehti,
eitä New Yorkin veiltiossä on keskimäärin teloitettu sähkötuolissa 11
henkeä vuotta kohti «lurhasta, mutta että yksin Nevv Yorkin kaiipxm-gissa
.kohoaa murhien ja tappojen luku vuotta kohti keskim. 300:aan,
minkä vuoksi lehti huomäiittaa, että on joutavaa puhua, että murhas­ta
rangaistaisiin riittävästi lain koko ankaruudella.
Suuri osa New Yorkissa ja muissakin Yhdysvaltain kaupungeissa
sattuvista raskaimmista rikoksista, murhista y.m; jäävät "selvittäjnät-tomien"
j-ikosten joukkoon, jollen rikollisetkaan eivät joudu rangais­tukseen.
Eikä rariigaistuksen ankaruudella ole voitu pienentää rikos­ten
lukua. Sillä rikokset ja moraalin rappeutuminen johluvat kaik­kia
siveellisiä arvoja-tuhoa vasta yhteiskuntajärjestelmästä. Eihän laki
ja oikeiis siiäpäitsi^dysv^löissa ole olemassa huippuunsa kohon­nutta
liike-elämässä tapähiuyaa laillisia rosrvöusta *ja huijausta varten.
Rikollisuuden yäitayää lisääntymistä kuvas^^ että yksin Ne\v
Yorkin -valtiossa «jramenen vuoden aikana,, vuodesta 1916 vuoteen
Neuvosto-Karlalasta
AMMATTITAITOISTEN TYÖLÄIS.
KAADERIEN VALMISTAMINEN
Karjalan rakennustnisti "Karel,
gosstroi" ja Karjalan liikenne, ja
tierakennusosakeyhti|> aikovat b?h-dessä
järjestää rakennustöiden tek-nikumin.
Teknikumi tulee somistamaan ra­kennusteknikkoja,
ja otetaan siime
oppilaaksi yksinomaan kansankielistä
ainesta.
Oppilasmäärä on suunniteltu 60
henkilöksi. Sitä paitsi aijotaan opet­taa
240 työläistä atnmattitaitoisiksl
rakennustyöläisiksi" Työn Keskusins-tituutin
metoodien mukan, s.o. ärii-mättitaidottomat
työläiset työskente­levät
käytännöllisessä t y ö s ^ animiat-titaitoisten
johdon jä ohjauksen alla
sekä samalla" opiskelevat teoreettisia
tietoja.
MOOTTORINKÄYTTJMIEN VAL.
MENNUS KALASTUSTA VARTEN
Koska kalastustoiminnassa siirry­tään
käyttämään purje- tai soutua-luksien
asemasta moottorialuksia,
mikä vaatii moottorinkäyttäjlen val­mentamista
sitä varten, on Karjalan
Kalastustuotantö-osuuskunta järjes­tänyt
moottorinkäyttäjlen valmen­nuskursseja
Petroskoihin, Kemiin ja
Sorokkaan. Kurssit alkoivat jo t o i .
mihtansa. Kaikkiaan opiskelee kiirs-seilla
99 henkeä.
työssäolevat, näyttämään joukko­kokouksissa,
mielenosoituksissa ja
lakoissa päättäväisen ja horjumat­toman
tahtonsa tabtella työttö­myyttä,
kapitalistisen yhteiskunnan
kirousta vastaan.
Maa-, metsä- ja naistyöläiset,
heidän on otettava kaikkein tehok­kaimmin
osaa tähän kansainväli-
.scen taistelupäivään työttömyyttä
vastaan. Työttömyys seuraa aina
nlcidän kintereillämme.. Maalais-proletäriaatiri
vältayimmalla osal­la
on tilaisuus ansaita jotakin ai­noastaan
sesonkiaikoina, mutta sitä
vastoin muina aikoina vuodesta mil­joonat
maatyöläiset kulkevat i l ­man
työtä, eläen puolittain näl­kiintyneinä.
Ja viime vuosien kuu­luessa
sesonkityöttömyys mnuttgU
pysyväiseksi tekijäksi meitä vas­taan
useimmissa kapitalistisissa
maissa j a siirtomaissa.
Rikkaat maanomistajat ja 'kula­kit'
rationalisoivat talou-ttaan, pi­dentävät
työpäivää 12, 14 jopa
16 tuntiseksi, lisäävät urakkatyö-järjestelmän
jännitystä ennenkuu­lumattomiin
korkeuksiin, asettavat
kurjapalkkaista lapsityötä aikuis­ten
ja naistyöläisten tilalle, erot­tavat
tuhansia vakituisia työläisiä
ja ottavat tilalle vakuuttamattomia
päivätyöläisiä. Samanaikaisesti ka­pitalistinen
rationalisoiminen ja
maanviljelyksen koneellistuminen,
mikä^riistää pieniltä talonpoikais-farmeilta
kaiken kilpailukyvyn ja
köyhdyttää niitä, johtaa välttämät-tömästi
vieläkin suurempaan työt­tömyyteen.
Rikkaat maanomistajat ja ku­lakit
koettavat .purkaanykyisen
agraarisen kriisin vaikeudet työtä­tekevän
luokan harteille, tehden
uusia hyökkäyksiä työläisten palk­koja
ja työtunteja vastaan sekä
supistaen iteollisuutta. Tätä työn­antajien
hyökkäystä johtavait por­varillisten
/; lialU-tiUsten ja; reformis-tistcniammafcti-
unioidcnnSPsialif as­eistit.
. •-' •:' • :
Itävallan animätti-unioiden • pu­heenjohtajien
neuvottelussa, joka
pidettiin viime tammikuussa työt­tömyyskysymyksestä,
tuotiin esille
seuraava vaatimus: "On kiellettä­vä
maäfyöTäisten ottaminen rauta­teiden,
yleisten laitosten ja ras­kaan
teollisuuden palvelukseen."
Tällä tavalla sosialifascistit haluai­sivat
estää meitä tulemasta k"au-punkiäihin
j'a' skoisivat' maatyöläi­set,-
rikkaiden tilanheiTojen tUuk-sittl,
'siten palauttaen - köskidikaisen
maaorjuuden.
Porvarilliset ja sosialifastistiset
hallitukset kieltäytyvät antamasta
meille , mitään tukea, vieläpä sel­laistakin
hallituksen tukea,- mitä
annetaan kaupunkien proletariaa-ttille.
'
Maao ja tnetsätyöläiset sekä nais-työläiset!
Maalisk. 6 pnä tulkaam­me
esille taistelua varten työttö­myyttä
vastaan ja seuraavien vaa-ilimusten
puolesta:
1. Työttömyysavustuksen puo­lesta,
mikä hallituksen ja työnan­tajien
kustannuksella annetaan en-simäisestä
työttömyyspäivästä vii­meiseen
ipäivään saakka sekä py-syväisestä
että. sesonkityöttömyy-destä
kärsiville maatyöläisille, ja
vastaten heidän keskim. palkkaan­sa.
• •
2. Kahdeksantuntisen työpäivän
puolesta.
' 3. -Lapsityön poistamisen puo­lesta
(14 ikävuoteen saakka)
maanviljelyksestä ja kuusituntisen
työpäivän puolesta nuorille työläi­sille.
4. Urakkatyö järjestelmää vas-
Itereon 3. William Pcntala S.fAIeksi
Puttonen, Herar Pokasaha 4, JÄ- Pu­das,
Isak Risku, Kusti Rytänen. K a .
SO Sääri. Toivo Salmi, Toivo Sarkki,
Sanni Santanen. Heikki Salminen,
Paavo Savolainen 2, Matti Tikkanen,
Toivonen, Kaarlo F. Tamminen, Da-nie
Taivalanti, Heikki Takalucma 4,
Emil Vainikka, Armas Vaittinen, E i .
no Viljamaa 2, John Viljakka, Jal­mari
Vutinen- Tämän lisäksi on Nel.
ti Fanni Salmisella ja Vf. Pontalalla
registeerattu kirje.- Näistä kirjeistä
on ainakin osa ollut täällä jo siksi
kauan, että jos niitä ei hetimiten
haeta pois, niin rie on palautettava
lähettäjilleen. ir-....-
Ympäristön asutus. Paikallisen
kruunun maa-agen|in julkaiseman
selostuksen mukaan asettui iätnän
ympäristön maille viime vuoden ai­kana
272 uutta asukasta. Tämä pi­täisi
olla enemmän kuin millään
muulla alueella Ontariossa. Kuulos­taa
siis siltä kun tämänkin ympäris­tön
karut konnut tulisivat hiljalleen
asuttua. Kokonaan toinen kysymys
kuitenlcin on. että voivatko nämä
uutisasukkaat päästä minkään todel-lisen
asutuksen alkuunkaan. Lukuun­ottamatta
paperipuiden farmausta.
Kakslkymmerifäviisi u«ttä' kansa­laista
hyväksyttiin täkäläisen piiri-käynnissä
Neuvostoliitossa, suurten
neuvostöfarmien rakentaminen, teh­taiden
ja myllyjen rakentaminen,
joissa sadat tuhannet työläiset tu­levat
saamaan työtä. Samaan ai­kaan
työtätekevän talonpoikaiston
kokoontumista suuripiirteisiin maa-talouskollektiiveihin
viedään eteen­päin
nopeassa vauhdissa, missä
Neuvostohallituksen avulla miljoo­nat
farmityöläiset vedetään
kaan.
Ainoastaan kukistamalla kapita­listit,
rikkaat .tilanomistajat ja
heidän agenttinsa, sosialifascistit, oikeuden' tuomari McKay'n kuulus-
1)1
ja pystyttämällä proletariaatin dik­tatuuri,
voidaan avata samoja nä­köaloja
kapitalistimaiden maa- j a .
telassa helmlk. 24 päivä. Hakemuk­sia
oli kaikkiaan jätetty sisälle vii­tisenkymmentä,
' mutta parikymmen-metsätyöläisille
sekä lopullisesti J tä näistä hakijoista ei ollut saajjjj-ratkaista
työttömyys, joka versoo
kapitalistisesta järjestelmästä,
Toyerit, maalisk. 6 pnä astukaa
eteenpäin yhdessä teollisuustyöläis-ten
kanssa yhteiseen taisteluun lei-nut
kuulusteluun ja tuomari eväsi
joitakin lukutaidottomuuden y.m.
syiden perusteella. Kuten tavallista
piti tuomari näille vasta hyväksymil-leen
kansalaisille rippisaaman kym-vän
j a työn puolesta! Järjestäkää;menen käskyn noudattamisen -vält-marsseja
kaupunkeihin, voidaksen­ne
ottaa osaa proletariaatin mie­lenosoituksiin
j a tutustuttakaa hei­tä
vaatimuksiinne kokouksissa. Ve­täkää
köyhä talonpoikaisto teidän
kylämielenosoituksiinne!
Työssä olevat maa- j a metsä-proletaarit!
Työttömien taistelu on
teidän taistelunne. Muistakaa että
huomenna voidaan teidätkin heit­tää
työttömiksi. ,
Työttömät työläiset! Tukekap
aktiivisesti teollisuudessa olevien
toveijsidenne -taistelua parempien
palkkojen ja Ö-utntisen työpäivän
puolesta. Valmistautukaa otta­maan
osaa kevätlakkoihin.
Maa- _ j a metsätyöläiset! Ko­koontukaa
toiminnan komiteoiden
ympärille, yhtykää vallankumouk­sellisten
ammattiunioiden riveihin!
Ryhtykää valmistuksiin vallankumo­uksellisten
maa- ja metsätyöläis-tämättömyydestä,
selittäen kumka
itsekkyys on kaiken pahuuden "alku
jä juuri" ilmenipä se sitten kansa­kuntien,
luokkien t a i yksityisten hen­kilöiden
välisissä • kysymyksissä. • No
kuinkas muuten.
The WorkerIn iltama pidetään
Arthurin osaston haalilla ensi maa­nantaina
maaliskuun 3 päivä. Tilai­suudessa
tulee olemaan hyvä ohjel­ma
m.m. vanha puolueveteraani tov.
Martti Hendrickson tulee puhumaan
tässä tilaisuudessa. Kaikki silloin
haalille. — S. •
ten injernationalen ^aikaansaami­seksi!
' .
K.aP*^>i*välisen ; propaganda
ja toiminnan .komitean val­lankumouksellisten
- maa< ji-metsätyöläisten
sihteeristö.
^B. ISAKOFF.
Pori Untisia
Kirkland Laken uutisia
Vapauden täkäläisessä kirjakaupas­sa
on kirjeitä-seuraayille lierikiiöille;
P. Abattii,;t'rans Aho 2 ~ Reino Aho­la.
2, cbydnie. Otto iBrickspn 2, Mikko
Fägerluild", Eemeli libiierilhal, 2, Jo-hannes
Haka, V. Huhtasalo 3,' Ilmari
Heikkinen 2, A. Hull; Antti Hirvi,
Sulo Hannula, Juho Haakana, Onni
Heikkilä, Frans Huhtala, Vaino Hei­nonen,
Allan Hanson 2, E. Johnson,
Emil Juola, Vilho Jääskeläinen, Ant­ti;
Junkala, J. N . Järvi, Alex Järvi,
Albin Kukko, M . O. Kantone, Urho
Kivari, Alex Kärkkäinen 2, O. Kai­nula,
Kalle Kallio, John Keskinen,
Eemil Kesola, Svante Keskinen,
Lyydia Koskinen, Esko Kalenter,
Lauri Korpi, Otto Kyllönen, AI.
Kuuo, Kennes, Valte Kytö, Valde
Kytömäki 6, J . Leppämäki 2, K . F.
L*ammi, Evald Laaksonen, Oskar
Laaksonen; Nikolai Laine^ "N. Leivo,
Otto Luomala'2, Aate Luoto, Hj. F.
Lehtovirta. F. A. Lehtovirta, Carl
Lehto, Ariel Lehto, Freetrig Lind,
Yrjö Lundström, Herra Looturi 5,
John MacLean, Onni Mannila, Ed-vart
Metsäpelto 2," George Miettinen,
Taavetti Mäki, Aleks Mäkinen, Han­na
Mäki 2, Benjamin Mikkola 8, N i i .
lo Niva, LönJpi Närvänen, Arthur
Niemi 2, Niilo'; Ora, Eino Orenmaa,
K. V. Oman, Hilja Panula, Fred Par­tanen,
Evert Paasalainen, Reintf Pe-
/
LUOTTOA TERVANPOLTON LAA.
JENTAMISTA VARTEN
Metsä kemiallinen liitto on saanut
"Vsekoles"-ilta 20 tuhanneri ruplan
suuruisen luoton uusien välineiden
hankkimista varten ^tervanpolton
laajentamiseksi.
Nykyään tervanpoltossa Ja tärpä­tin
valmistuksessa työskentelee kol­me
metsäkemiallisen liitort yhdistys­tä.
Raaka-aineilla ovat yhdistykset
turvattu riittävästi.
/
L A t V A l i l l K E N T E E N KEHITTJi-
MINEN
Kansankomisarien Neuvoston is­tunnossa
oli-esillä Valtion Luoteikän
jokilaivaliikenteen hallinnon toiriiin-taselostys
V. ir-28—^29-
istunnossa' todettiin, että valtion
osuustoiminnalliset, ja inuut järjes­töt
ovat tavarain'"kuljetuksessa k^yt.
täneet vhme vuonnakin yksityisten
omistamia aluksia ja päätettiin fe-hoittaa'
järjestöjä vastedes pidättäy­tymään
niiden käytöstä tavarain kul­jetuksessa.
Toiminnassa todettiin i l ­menneen
kompeitta. Jopa byrokra-tlnialsta
suhtautumista asioihin. Ta­varain
kuljetuksen elv3rttäriiiseksi
tunnustettiin välttämättömäksi pe-
• rustaa luoteisen jokilaivaliikenteen
Karjalan piirikonttori. Jolla olisi i t -
senäisyyt-tä toiminnassa. -
Samoin tunnustettiin tarpeelliseksi
laatia jokilaivaliikenteen vilsivuotis^
suunnitelma, jota sillä tähän saakka
ei ollut. Edelleen" päätettiin harota
kysym3?stä valtion laivaston luovut­tamisesta
jokilaivaliikenteen käjrtet-tSväksi.
Virkaveljemme "Ben" Suomessa
ilmestyvässä toverilehdessä "Työn
Äänessä" on näppärä poika. Hän
pakinoi eräässä lehtensä numerossa
Suomen vallanpitäjien lainahank-keista
ulkomailta ja miten siiljpn
juttuun on vaikuttanut kuuluisat
Lapuan tapahtumat. Annamme
"Benin" hyvin veistetylle katsauk­selle
asiasta puheenvuoron:
"Nyt näyttää siltä, että Lapuan
punapaitaparlamentin vallankumo­ukselliset
päätökset ja sitä seuran­neet
lukuisat kinttunauharetkueet,
jotka ovat hallitukselta vaatineet
p^unaiseri työväen päänahkoja hal­lituksen
oman päänahan menon
uhalla ja itäisellä sodanvaaralla
leuhkiminen, on nyt lykännyt myr­kyn
Suomen pankin kassaholviin.
Asia on" nähkääs siten, e t t ä Suo­men
pankin herrat ovat olleet kier^
tokumarrusmatkalla. Pariisin ja
Lontoon pankkien kassaholvien ovi­en
edessä pyytäen rahaa velaksi
Suomeen, ei kauransiemenen ostoa
varten, vaan valtion tulojen j a me­nojen
välisen vajauksen peittämi­seksi.
Se vajaus johtui siitä, että
porvarit ^leuhkivat ' eduskunnassa
sodanvaaralla ja myönsivät-suoje­lus-
j a lottakaarteille niin rutkasti
rahaa,' ettei -tuloja ollutkaan niin
paljon. Talonpoikakin on jo niin
tyynni kynitty, ettei siltä "enää ole
mitään ottamista, vaan jäi syelkaa
valtiolle 126 milj. selvää nikkeli­markkaa.
Portimon markat »täy­destä
mukaan luettuna.
itun näin oli sodanvaaralla leuh­kittu
tarkoituksella tulla tunnetuk­si
Länsi-Euro pan itäisen porein
vartijoina ja Lapuan punapaita-parlamentin
päänahkatarissit halli­tuksen
nenän edessä kauhavalaiset
puukot saapäsvarressa-, oli siitä
Pariisin ja Lontoon pankkien kas-sanovien
.vartijat ilmoittaneet
suomalaisille läinanpyytäjille, jotta
koska ei ole kysymyksessä ensi ke­väinen
kauransiemen j a kun omien
sanojenne mukaan Suomessa on
sodanvaara lähellä, jä hallitusta­kin
täytyy kurissa pitää Lapuan
punapaitaparlamentin ja kauhava-laisten
helapaitten avulla, niin tä­män
johdolta jos me teille rahaa
annamme, niin ,teidän täytyy mak
laa kaksi tai kolme prosenttia kor­keampaa
korkoa kuin muitten £ u -
ropan maitten. Nyt saa Suomen
porvari ulkomailta vuokraamistaan
rahoista siiorittaa paljon korkeam­man
vuokran kuin muut Skandina-
Scuraavaria esitetään näyt. kap-pale
"Viimeinen ponnistus". Saapu­kaa
katsomaan, sillä näytelmä on
kaunis, laulunsekainen.
Näyttämön kokous on ensi maa­nantaina
maalisk. 3 p. klo 6.30.
Nyt on lähellä ne laskiaistiistain
k^l^kerit ja.cjeh varma että ne,tulee
ormis^umaail^^ sillä k^ tekee
parhaansa , niiiden . onnistumiseksi.
Kaiketipa yleisökin on valmistellut
parhaansa mukaan nim. pukujen
suhteen. Vaan vielä haluan huomaut.
taa," että naamioiduilta jä ei naami­oiduilta
maksaa sisäänpääsy saman,
naisilta 45 c, miehiltä 75 c. Tanssia
kestää yöllä klo 2: teen. Siellä on eri­koista,
jota ei ole koskaan ennen ol­lut.
Hauskuutta riittää nuorille sekä
vanhoille. Siis ensi tiistaina maalisk.
4 p:nä; h a i l i l l a j^avataan; ,
. Naistefi: päivaa vietetään lauantai­na'
maalijskuun 8 p,;^^^^ tulee oie-miaan
arvokasta plijelmaa: puheita,
runoja,, lauluja, joukkolausimtöa,
joukkolaulua j a kappale Pakolainen.
Tämä juhla ori vapaa kaikille, pait-si
ravintola maksullinen. Tämä tilai­suus
koetetaan saada tarkoitustaan
vastaavaksi agit- ^ Merkeissä. Toivon
että silloin täytetään haali ääriään
myöten. Orkesterin soitolla aletaan
tämän illan ohjelma. Terve tuloa
kaikki tähän suureen , naistenpäivä^
juhlaanJL jota vietetään kautta koko
maailman köyhälistön naisten Tjes-kuudessa.
— Valittu.
Hisan toimintaa
seuraamassa
-Allekirjoittanut hinasi
joku ilta sitten Sudburyn
haalille, seuraamaan ka
voimakkaimman voimistela
Kisan; harjoituksia. Hän
senime ei suinkaan ollut pi{
huomasimme sen lukuisan
joka siellä hääri eri lajien'
tuksissa. Ensiksikin painihaoB
'hikoili kovassa harjoitustoii
kymmenkunta poikaa ja
nyrkkeilijäin nurkkauksena
säiliössä puolenkymmentä'
säkin ja Fallojen kimpuHsT"
kun sitten nousimme "ut
saliin, niin siellä hääräsi
viisitoista miestä voimistelut
tuksissa, neljä vaaria takoi
aan kaikessa veljeydessä
paan" ja pari kolme teli
kimpussa. Kului siinä
puolituntinen ja eikös vain pji|
däkin saliin naisten pani, an
siinä viidentoista nurkilla,'ja
vat hikisen voimistelukuirin.
Kyselin yhdehä ja toiselta,
täällähän on nyt har^inaUen
jon harjoittelijoita, niin nämä
tivät nauruksi ja selittivät, •
tänä iltana on harjoit:elijoi4'
vinaisen vähän! Emme olleet
koa korviamme. Muutama pj
vuotta sitten ei harjoituksiin'
tonut saada ketään ja njl
on tullut ihan kuin itsestääj;-
vyssä.
Mitäpä tässä tämä ma
muuta osaa lopuksi kun toivoa
laiselle meiningille reipasta
Sellaista "pirinää" on lysti E\r"
senkin ; seurata. — Maalainei
OBERWIESENTHAUN
, TALVIKISAT
Tämän kuun alussa allsar"
Oberwiesenthalin talvikisoissa,'
ka toimeenpani .Saksan 'yöväen"
heiluliiton oppositio (vasem"^'
olivat suomalaiset liiihtäjät vo''
sia. Tulokset naisten 5 kma
miesten 15 km:n matkoilta:
Naiöten 5 km:n: 1) Bcrtiia
Iin, Suomi, 22,:J1 sek., 2) Hai
Saksa, 3) Seifert, Saksa.
Miesten 15 km;n: 1)
nen, Suomi, GJ,54.; 2) Sud]
Suomi; 3) Hersgedal, Norja;.
Heikkinen, Suomi.
Muilla matkoilla ci suon
osanottajia ollutkaan.
C H A R L E S HOFF ASETTAA
A N K A R A T EHDOT
Lukijoilta
Tiedoksianto
Täten haluaff" tehdä tiettäväksi
sekä Suomessa että tässä maassa,
e t t ä olen niennyt Suomesta Sak­saan
jääkärikoiiluun 2 p:nä huh-tik.
1916, jösäa olin aina siihen
saakka kunnes 15 p. syysk. 1918
saavuin tälläisin Helsingin ran­taan.
Tämä "on paikkansa pitävä
tosiasia,-sikäli kuiri allekirjbttarieen
vian maat. Talonpoika ja koko
työtätekevä kan^nluokka Saa tie­tysti
sen nahastansa kiskoa.
Tällainen on tiilos siitä päättö­mästä
idän politiikasta ja iteke-mällä
tehdyistä valtiopetosjutuista-joilla
on tahdottu todistaa sodan-vaaraa
ja tähän lisänä vielä L a ­puan
punapartataistelu. Suomi or
^elleen kuuluisa omalla tavallaan
ja kansa maksaa viulut.''
Yhdymme kaikesta sydämestäm­me
toveri "Benin" lausuntoon.
Suomi bn todellakin yhä edelleen­kin
kuuluisa omalla tavallaan ja
kansa maksaa nämä "kuuluisuu­den"
viulut.
Toiset porvarivaltiot mennä to-keltavat
joten kuten eteenpäin, i l ­man
että tulisivat toisten 4;aholta
kovin suuressa määrin Eerikkana
pidetyksi, mutta Suomen laita on
toisin. Siitä rahjuksesta on kehit­tynyt
maailman niin diplomaatti­sella
kuin poliittisella j a taloudelli­sella
sirkusareenalla kaikkein suo­situin
marakatti, jonka huippuun
kehitettyä taitoa kaikkien asioiden
takaperin käsittelemisessä katselee
ja kuuntelee huvikseen. Tämä
Suomen valtiomiesten e s i t t ä ä roo­li
ei suinkaan kuitenkaan johdu
suuresta itaidösta, mutta se <m sjni-nynnäinen
pöhlöys, joka ^ k ee
heistä suuria klovneja mäailriian
politiikassa. Se on sellaista yhl;ä-rinnan
kessun kanssa nurkan'ta­kana
kasvanutta valtiomiestaitoa.
Maailmanmaineen .saaviitb
urheilijat eivät epäile luomiti
alkoholin käytön. He tietävät
vin miten vaarallinen se on "
selle tosiurheilijalle. UrheU
hen ainoa oikea asenne alk"
juomiin on heidän mielestSäf
doton pidättäytyminen. Sai[
min ehkä kuin kukaan miinf^
urheilija ön tämän käsityl
tuonut esille norjalainen
mankuulu seiväshyppääjä
Hoff. Kysymykseen: Milloa'
heilija saa nauttia alkoholiaV
vasitaa seuraavasti:
"Urheilijan tulee olla ed
masti raitis sen puolen
jonka hän harjoittelee ja sini.,
lena vuotena, jolloin hän ci ^
joittele, hän ci saa maistaa'
paakaan-" .
suhde Suomen luokkasotaan
Ivysyniyksecn. Jos jokin luulet,
tävänsä toisin, niin haluan
sen, jotta voin rehellisesti se'
asian oikean laidan sellaisille.
Samalla ilmoitan, että nuda,
distusten perus^teella, jotka
buryri osasto on saanut
tiedusteluunsa .Suomesta, tuta
tymäin tähän osastoon ja
ollen järjestyneitten .työläistes,
veihin. ,
Sudbury, Ont., helmik. 2S
1930.
Teodor LinJq"»:
jonka viulut sitten saa kansa
saa, kuten toveri '^Ben" sati
sanoo.
Niin vaikeaa kuin omien
sa tunnustaminen ihmiselk^
j a erikoisesti juuri alle
neelle, täytyy meidän K.
tässä tilaisuudessa tunnustaa,
olemme jossakin määrin •
hengellä saastutettuja, vait"
päin pyrimmekin olemaan
intemalisti. Meitä nimittaia
sinaan suorastaan hävettyä _
maamme" diplomaattien po--^^
maailman diplomaattisissa F
luissa. Vaikka eipä silti, e»
olisivat ainoita, jotka tanr.e
pelkän näkemyk.^en P«
suomalaisiksi. Kuulimme '
Montrealissa muutaman
ihmettelevän toverilleen,
pas tässä kaupungissa on^
suomalaisia, kun niita t^.
taan yhtenään. Toinen voj
ihmetteli toisen tarkkaa o
mistä ja kysyi. ^et:ä ^
suomalaiset niin hyvin ^
tä voi ne eroittaa katuvu^
Siihen ensinmainittu va-^.
suusta ulostörröttä^nstä
tikuista. Muut kansaUisa^s?
nim: käyttävät sellaisia
aniharvoin kaduilla sunssö^
Jotta: eläköön Suoraen
diplomatia! Enempi lia
ja suomalaisten suihm-