1929-06-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, kesakann 25 pmä—Tues., Jirne 25 No. 149 — 1929 VAPAUS T O I M I T T A J A T » A. VAAnA {ru^*a). B. TEXHDXEN. M. M)HJA>5AU>. A. p x m o. Mtifi$ttn4 M tfaa F M * Offlc* Dcycnacst. Ouswa. u Meaa4 C ! M matta. • VAPAUS (tltetr) _ ^ TtLAaSBCQtAT: ^ . " - n. > 1 «k. «6J», « kk. tJ.S6. S kk. 1340 Ja 1 kk. tiM. lUKmJSHPOiAT VAPAUDESSA; • U O « k«ru«. — AMOtoRcihaontkMt »XO k«»M. «3X0 kai* kertaa. — Kii»«IiiK>t«iu<J_^»lXO_l^ — K«aleaaafl»o«ak<ct S3X0 kcna. SOe lialatkra kBteaUoaccba a i naUtminria. -r- Hahrtntitmrtnt |a IMcUBotiikaet SOc knU. tlÄ» kolaa kolaa. — rJ«pl*iBM«Mi!«» Ja UaotaateaittaBj»» ««, »aadit- IMM*. EbeictUti Oaotaakisla «takiUciu " mmols Ukaatt «aa «aaussta es<Saui«cca kir{e«M«<>»>. kbJoBakaa Ba<!«Ii«» läkk«««h^l» Ib •iaaUa: i . V. KAXSASTO. liifckecahoiuja. Vapodea toSaloa: HO««M«O ^ . lft<k«r BsOdii* < DaAa» S«. Pakdis 5JCW. . Vapasdca kc«tt«rit Vbtrtj BaHdlB*. S7 lÄoa Sl. PakelJa lOSa. fMtituMi ta» t9, Stuiboy. 0»t. •vaade» paisa Ja ittoa:ox liboty BaiMlnj, 87 Loro» S«. Pohall» ai»ng. An^nkan niqierialisi|i jlIexikoQ laantiDBiikseii^fomDa Lektteo akrtlojcn öjnotcftea piOa oHa koaJlori-a ktU» • lp. lUBCTtTmi^jiTJa ed«m»«j aibpiiwänä. C o m l tirettiAof nxf. 75e per c«). Jack, Miaioam ekare» Uaerttoa. 75*. Tba Vapaaa » ta» um a.tT«ft>»i»i« aHMiian aaxrng Haa FaalJ 'eo»W ta Caaafla- ^ _^ Sos^dm. porndpöMUkkö pakotetta perääntymään SaUan koramimlsUpuoIueen johlaman taistelun tuloksena on Berlii-mokralia jälleen vuodatti työläisten verla. Tästä peruutuksesta huolimatta on porvarillisten ja sosialidemokraattisten viranomaisten taistelu Sakean kommunistipuoluetta vastaan yhtä kiivasta kuin ennenkin, multa koh-taa yllä suurempaa vastustusta työläisjoukkojen taholta. Tämän kuun toisena päivänä, oli UM^issa paikoissa Berliinin ulkopuolella ja esikaupungeissa työläisten mielenosotuksia ja joukkokokouksia Punaisten rintamalaistelijain liiton lakka)ittamista vastaan. Sateisesta säästä huolimatta ottivat suuret työläisjoukot osaa miclenosotuksiin. Joka paikassa yrittivät poliisit provosoida yhteentörmäyksiä työläisten kanssa. Lukcnivaldissa, esim,, joutui kaksi parlamentin kommunistista jäsentä poliisien piekseltäviksi. Kaikilta työläisiltä, joitten vaatetus hiukankin muis-tutti Punaisen rintamataistelijain liiton pukua, riisuivat poliisit vaatteet, remmit ja hatut, jonka johdosta työläiset ottivat esille tauluja, joihin oli kirjotettu: "Meiltä on ryöstetty vaatteet". Kommunistisen kansainvälisen länsi-Europan toimiston julistuksessa tuomitaan Saksan sosialidemokraattien avoin kansalaissota työläisiä vastaan kommunistien vaikutuksen heikentämiseksi ja kehotetaan Saksan työläisiä elokuun ensimäisenä,päivänä valtaamaan kadut työväenluokalle. Omaksukaa Berliinin taistelujen kokemus, lausutaan julistuksessa, ja ottakaa huomioon poliisin taistelutavat, kyetäksenne taisteIukuntoisemm'in manovceraamaan elokuun l p :nä! Yhdistäkää tukenne Berliinin proletariaatille laajojen työläisjoukkojen jokapäiväisillä yaatimuksillal Osot-takaa esiinlynjisillänne solidaarisuutenne Berliiniin työväestöä kohtaan. Tietäköön porvarit, että jokaisen kaatuneen tilalle-nousee tuhansia uusia taistelijoita. Nouskaa kaikki kuin yksi fascismia:^astaan, joka taas aseis- Inuluu. Alas impcrialistinen.sota ja ennenkaikkea — hyökkäys Neuvostoliiton kimppuun!' Alas työläisten telottajat — kansainvälinen sosialidemokratia. Eläköön työtätekevien kansainvälinen solidaarisuus! TskekkodomkiGhhommum^ tisellakamM • Tiihekköslovaki^n kommunislipuölueen toimeenpanevan keskuskomi-tystä Edelleen täys^istunlo merkitsi, että kommunistien tulee työssään ammattiyhdistysliikkeessä kokonaan luopua reformistisista toimintatavoista. Tshekkoslovakian kommunistipuolueen sisäisestä tilasta lausutaan, että lik\idaaltorit, joita puolueessa on ilmaantunut, suhtautuvat yiha-uiieliscsti Kominterniin ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon sekä ovat irtaantuneet lyöväenjoukoista. Täys^istunto päätti yksimielisesti erottaa puolueesta oikeistolaisten likvidaattorien huomatuimmat johtajat, vahvisti alempien puoluejärjestöjen hyväksymät päätöslauselmat likyidafltto-rien erottamisesta ja valvotti puolueen poliittisen toimiston puhdistamaan puolueen kaikista oikeistolaisille likvidaattoreille myötämielisistä sineksista: Lopuksi täys*istunnon päätöslauselmassa korostetaan sitä, että taistelu' oikeistovaaraa vastaan puolueessa ei ole päättynyt, vaan että se ^^©'Iclkehkin on puolueen tärkeiin sisäinen tehtävä. Sitä inukaa kun Meadkon^ vallankumoussodissa valtaan kohonnut uusi pon-azisto on luojTunut taistelusta A - merikan ImpsrijUismia vastaan ja a-listunut sen työaseeksi Mexikon proletariaattia ja taJonpoikalstoa vastaan, on Amerikan imperialismi lujittanut otettaan Mexikossa. Amerikan imperialismilla on ohjelmassaan kaksi päämäärää voitettavana: 1. Työntää .sivuun Englannin imperialismia vaikutus ja alistaa Mexlko täydellisesti o-maan vaikutus- ja riistopilriinsä; 2. Koota taantumuksen voimat yhteen, jotta ne kykenisivät pitämään kurissa yhä itsenäisempinä esiintyvät proletariaatin ja talonpoikaiston voimat, jotka erittäinkin viimeisen sisällissodan aikana alkoivat liittyä Mexikon Ko.nfimunistijTUolueen ympärille'. Mexlkon viime sisällissota oli to-deUisuudessa taistelua Englannin imperialismin ja Amerikan imperialismin välillä. Englannin imperialismi oli rahastanut ja aseistanut vanhat feo-daallaateD. set suurmaanomistajat ja katolisen kirkon voimat, joista menneisyydessä viimeksi mainittu oli suurin maanomistaja Mexlkossa. Amerikan imperialismi rahasti, aseisti ja tuki uutta porvaristoa, joka taistelussa> fcodaallaatellstoe j ä katoolista kirkkoa vastaan oli joutunut luopumaan taistelusta Amerikan imperialismia vastaan ja artautumaan sen armoille. ' Taistelun kuluessa oli Pones Girir j a Callesln hallitus kuitenkin joutunut lupaamaan maareformela talonpoikals-tolle Ja antamaan .slllft aseita »a-dakseen talonpojat käymään taistelua puolestaan. Heti kuitenkin kun taistelun kohtalo oli ratkalitu. kävi Por-tes Gil peräytjmiään maareformeistaan ja takavarikoimaan talonpojille jakamiaan aseita. Proletariaatin Kommunistipuolueen Johdossa ovat viimeksi, mainitut yhteiskuntaluokat tulleet yksinomaisiksi yhteiskunnallisen vallankumouksen edustajifci ja alkaneet esiintyä itsenäisenä kumouksellisena voitnana, joka tulevaisuudessa tulee mittelemään voirhiaan Mexikon kaikkien taantumuksen voimien kanssa. : Kaiken tämän ottaa Amerikan im-ys, kuinka monfinlaisia käsitteitä vieChase, B. C. lä on työväenlu{*aila, kuinka, tietoisia olemme. Tästä syystä,. kun olem- ILBIAT me vielä niin erilaisilla tietolsuusas- : . ^ - , - * S n a T ä r ^ S m S T S u S a ja joh- cnrat oUeet niin sateiset _,a_fc^ toa tatstellessamme oikeuksiemme ja tei ole viela^ pal3on kesa^^^ eUnehtoJemme puolesta. K—u k- a mei—lle vaiäka on kohta juhannus. Kasvuiii-periallsmi tarkoin huomiocnra. Sen e-dustaja. pankkiiri Morrosr. on ryhty nyt liittämään yhteen tähän asti kes-1 tulemme naamaan ohjausta j a johtoa kenään taistelleita porvarillisia ja feo-^sUtä osalta työväenluokkaa joka on daallsia taantumuksen voimia nouse- tietoisicta ja taisteluissa kouluuntu-viimmeinea, väksL ei tule sati. väsyttä- Hcom! Kesäjuhlakomitean ilmoituksessa, reikä Vapaudessa julkaistaan, on pieni erehdys, nimittäin että kappale "Huo. e- voi antaa ohjausta j a johtoa? Ö n i t . suus kuitenkin näyttää hyvältä, joten i^^^y.^^^^ merkitty ensimäisen :?-'se£tään selvää ja luonnollista, että — mitä tässä muia-emaan. päivän ohjelmaan, vaikka tulee ole- OSASTON KOKOUKSET maan toisen, ja "Laulu vaoiean pu-naisesta silkkipaidasta" ensimäisenä en pidetty säännöllisesti kerta kuussa. päivänä, joten juhlavieraita pyydän van vaDankumoukssn voimia vastaan nutta j a s e o a työväenluokan poliitti-j Valittiin viimeisessä \'irkailijat toi- ottamaan tämä huomioon. Yhdysvaltain kapitalistilehdet anta-jnen puolue. Ainoastaan sen jchdcn selle v-ucsipuoliskolle. Toiminnas-j Raatajat, maanyiljeli;ät.ia_,^^^^^ vat näet suurta julkisuutta Montnvln'alla kykenemme taistelemaan ja myös Iramme tahtoo ilmetä hankaluutta kaivajat, saapukaa lukuisaöti juhliim puuhalle, jonka mukaan Mexikosta;vcitta.maan. Työ-.-äenluokan ,poUittinen|joiikkcmme pienuuden vuoksi, kun osa.me. Terve, terA'etuIoa! — Tebby. karkotettuna ollut Mexikon katooli:;en j puolue kutsuu kaikkia työläisiä yht:,--; jäsenistä on niin etäällä ettei voi ottoon i&Si, arkkipiispa Leopoldo Rui-imään järjestöihinsä. rJin taloudeliinin j taa tehtäviä ja yksi osastomme jäse-zy Hores, on nimitetty apostooUseksi kuin poliittisiinkin, puolue kasvattaa; nistä läksi etsimään parempia työ-ja opettaa kirjallisuutensa sanomaieh-j markkinoita, distönsä ja keskustelujensa avulla lähettilääksi Mexikoon Morrown välityksellä sillä ymmärryksellä, että kahden viikon kuluessa arkkipiispa Ruiz ja presidentti Portes Gil alkavat neu. meille luokkapolitiikan kysymyksii joiden seiviinnyttya saamme täyden vottelut valtion ja kirkon välisen taic- vakaumuksen ja luottamuksen puoiu-telun eovittelemlsesta. Tietenkin on kysymyksessä katooli-selle kirkolle myönnytyksien tekeminen maan omistukseen nähden, samaten kirkon ja valtion toisistaan e-rottamiseen nähden. Portes Gil'in hallitus tarvitsee katoolista kirkkoa ja sen takana olevia suiumaanomistajia tais. teluun proletariaatin ja talonpoikain heräämistilassa olevia kmnouksellLsia voimia vastaan. Yhdysvaltain imperialismi haluaa katoolisen kirkon ja feo-daaliaatellston rippeet voittaa puolelleen Englannin imperialismilta; liittää ne ja Mexikon'vallassa oleva uusi por^ raristo yhteen ja tehdä ne palkkalai-slkseen Mexikon proletariaatin, talonpoikaisten ja luonnonri!?kauksien ryös. tämlsessä, sekä- sen kautta turvata 5uunnattomat pääomasiioltuksensa vallankumouksellisia taisteluita vas-laan. Tätä yhteisrintamaa vastaan on L a tinalaisen Amerikan ja Yhdysvaltain proletariaatin rakennettava kommu-nistipuolueittensa johdolla kumouksellinen taistelurintama Amerikan imperialismia ja kaikkia sen liittolaisia vastaan. Perusta on tälle taisteliurinta-malle jo laskettu. Ja jokainen uusi Nicaraguan tapainen rvöstösota ja sor-totolmenpide Yhdysvaltain imperialismin puolelta kasvattaa.' voimistaa Ja selventää tätä, kumouksellista rintamaa, sekä kckoo siihen riistettyjä luokkia Amerikan kirnimallakin mantereella. — S;K.T. Tsknkaishin provobtsEoni Bulgarian taptddtatyöläisten yleislakko Ammattiliittojen punaisen kansainvälisen toimeenpaneva toimikunta on antanut julistuksen kaikkien maitten työläisille Bulgarian tupakkatyö-läisten lakon johdosta. Bulgariassa on tupakkatyöläislen paikallinen lakko — lausutaan julistuksessa •—muuttunut Bulgarian tupakkatyöläisten yleislakoksi. Kaksi-kymmenläviisiluhattä tupakkatyöläistä ovat julistaneet yleislakon. Ensimäisen yleislakon jälkeen. Joka tapahtui 25 ^-uotta sitten, on seurannut toinen Bulgarian tupaikkatyöläisten yleislakko, työläisten, joihin kohdistettu riisto ei lanne rajoja. Tupakkatyöläisten yleislakon jqhdosta nousee Bulgarian koko työväenluokan eteen uusia kiivaita taisteluita. Profinternin toimeenpaneva byroo kiinnittää Bulgarian työläisten huomiota siihen, että heidän tukensa iautta voi tämä lakko kas\'aa Bulgarian koko proletariaatin ja köyhem-män talonpoikaisten taisteluksi fascistista komentoa vastaan. Profinternin toiracenpneva byroo kehottaa kaikkien maiden työläisiä protesleeraamaan Bulgarian tupakkatyöläisten yleislakon tukahduttamisyrityksiä vastaan. • • • • • . " ' • ' - lAikkoa^^ Useilla Ranskian leollisuuden aloilla on lakkoliike viime aikoina jatkuvasti laajentunut. Pariisin piirissä on laajentunut huomattavasti, metallityöläisten lakkoliike. Salmsonin tunnetulla lentokonetehtaalla on lakossa 2.000 metallityöläistä. Suunhilleeh sama määrä metallityöläisiä on ryhtynyt lakkoon kahdessa Pariisin automobiilitehtaäissa. Työläisten pää-yvsatirauksina ovat työpalkkojen korottaminen ja työehtojen parantaminen. Puunjalostusteollisuudessa on Pariisissa lakossa noin 3,000 työläistä, jotka vaativat myöskin työpalkan korottamista. Rouenissa on puhjennut merimiesten lakko. Lakon johdosta ön' 20'huomattavaia kauppalaK'aa eei-1 yhteis Neuvostojiittoa vas- Neuvöstollittolaiset lehdet kirjotta-vat: Kun Nanklrtgin hallitus julisti toukokuun 25 päivänä PjTiJuisJahln kapinoitsijaksi, ei se unohtanut samalla ilmoittaa; että Fynjuisjanla pidetään yllä "Moskovan taholta", että hän on solminut "salaisen soplmtiksen neuvostojen kanssa" jne. Samanalkal-kalsestl on kiinalaisessa sanomalehdistössä julalstu uusi väärennys. Jonka otsikkona on: "Moskovan polllttl.sen keskusneuvoston kirjelmä Idän osastolleen". • Mutta jo ennen tätä; puhuttiin Kiinassa ilmestyvissä japanilaisissa ja englantilaisissa sanomalehdl.«;sä "kom. munistisen salaliiton paljastamlse.stn Shanghaissa" Ja jostain "ohjeklrjel-mästä". jossa muka neuvottiin, miten kapina on Järjestettävä eri. puolilla KUnaa "TJantsinissa ja Harbliilssa clevlen Neuvostoliiton edustajien joh-doUa". Koska Kiinan viranomaisten edellinen hyökkäys Neuvostoliiton edustajistoon tapahtui TJantsinissa, niin ci ole mikään ihme. että hyökkäys tapahtui tällä kerralla Harbinlssa. Tällä kerralla tehtiin tavattoman tärkeä paljastus: konsulaatissa tavattiin "In-terhatsionalen Istunto". Kommunistinen Internatslonale oli sUrtynyt varta vasten Harblnlin, Joutuakseen Nan-kingln ja Mukdenln viranomaisten käsiin, Tämä ei ole yksinomaan tyhmyyttä. Kaikki väärennykset. Jolta tähän mennessä on .tehty Njuvöiitoliittpa vastaan (Englannissa, kiinassa tahi jossain muussa maassa) ovat olleet aina yhtä tyhmiä, sillä väärennyksien tekijöiUe ei ole kaikesta kaukana, että nämä Imperialistien kätyrit menevät vieläkin pitemmälle ja että Nankingin valhe-kansalffiien hallitus järjestää uusia Ja entisiä räi-keämpiä esiintymisiä Neuvostoliittoa vastaan. NeuvostohalUti».k£ea viimeisessä Nankingin hailittMrelle jättämässä noo^ tlssa <joka koski kansainvälisten. oikeuksien poistamista Neuvostoliitossa olevilta Kiinan edustajilta) on asetet-tu rajat, jotka osoittavat, mihin Neuvostoliiton .hallituksen kärsivällisyys loppuu. Ja jos Tshankaishi tästä huolimatta pttae, uu:Ia provokatoorisa askelelta, niin joutuu hän itse vastaamaan teoistaan Kiinan ja Neuvostoliiton monimiljoonaisten kansanjoukkojen edestä. .' Chase River, B. C. VIELÄ VÄMN OPETUSTA sille kommunistien kaivajalle, joka häpeämättä törkeitä valheitaan kertailee niitä tuon tuostakin äänitorvessaan Ind:ssa oikein änimämäisellä Julkeudellaan Ja vielä leveästi tuttavilleen kehaisten, että "hevoseni m i nä (J. S.) luokkineen Vapauden- kirjeitten lävitse ajan". — Sopii sitä a-jaa vaikka, koko Ulinillä, nimittäin Ind. ja New Yorkin UutisiUa. Joilla hän tiedon nälkäänsä tyydyttää. Antaisi vain sanottavansa tiilla ulos päättäen j pätevämmin ja selvemmin jcs siellä luotu kylliksi älyä. Mutta Harbinin | sitä löytyisi. Jutussa on ylitetty vielä äärimmäinen jtyhmyyskin. Kolme kertaa on Kiinan nykyinen hallitus rikkonut Kiinana oleviin Neuvostoliiton edustajistoihin nähden kansainvälisiä oikeusperiaatteita ja kolmasti on neuvostohallitus osottanut pldättyväisyyttä Kiinan hallitukseen nähden. Vaikkakaan neuvostohallitus ei virallisesti tunnusta Kiinan nykyistä ryövärihallltusta. on se sietänyt alueellaan (Moskovassa ja muilla. Neuvostoliiton paikkakunnilla) Kiinan hallituksen edustajia, pitäen aina silmällä sitä, että .Tshankaishin Ja muiden Imperialistien' pyrkimyksistä huolimatta, on Kihlan ja Neuvostoliiton laajoUla työtitekevillä joukoiUa edelleenkin useita; yhteisiä etuja. Kiinan kansan kasvojen edessä'-on Neuvostoliitto' osoittanut rehellisen rauharrakkautensa. Vastaukseksi tä« hän on Nankingin hadlitus synnyttänyt eeseen. Eikö puolueeton uriio ole yhtä hyvä ja mitä tarkoittaa puolueettomuuii? (Syrjälä ei löytänyt tähän kysymykseen edes "tevollista" viisauttaan). Puolueettomuuden tarkoituksena on asettaa ammattiunionistisen lifikeen tunnust€ttavak.sl ainoastaan taloudel-liset kyssTnykset. ottamaUa puolueettomuus kannan olemassa oleviin poliit tlsiir. ryhmittymisiin. Täten tämä "puolueettomuus" on yritys eristää u-nlonistinen liike sen yleisistä luokka-probleemeista ja keskittää, unioiden huomio yksinomaan taloudellisiin kysymyksiin ja pakoittaa ne pysymään erillään poliittisista ryhmistä ja puolueista. Ottamalla samanlaisen kannan kaikkiin poliittisiin ryhmiin nähden, on sa maila kertaa askeleen otto porvarillisiin puolueihin, se on ymmärrettävää, koska porvariston omat aatteen kannattajat ajavat samanlaista puolueettomuusteoriaa pjTkien "säästämään uniot poliittiselta tartunnalta" ja keskittämään huomio ainoastaan "puhtaasti taloudellisiin" kysymyksiin, kuten palkkoihin, työ-aikaan. y.m. Vclko työväenjärjestö olla puolueeton? Se puolueettomuus on mah-donta. Työväenliikkeen historia o-soittaa, että missä on koetettu olla jpuclueettomia, siellä on ainoastaan hyödytetty porvaristoa. Todellisuudessa puolueettomuuden tarkoituksena onkin pitää työväen unlot' erillään politiikasta vain visseinä aikoina. Poliittinen taistelu ei ole ainoastaan parla-menttaarista. puhetaistelua, vaan siinä taistelussa asettuu työväenluokka toisia luokkia vastaan ja ellei - työväenluokka käy luokkataistelua, menettää se jo saavuttamansa aseman. PolUttir nsn välinpitämättömyj's hyödyttää porvareita eikä mitenkään voi olla hyödyksi proletariaatille. Ne "puolueettomat" kutsuvat työväen taloudellisia taisteluita "yhteis-kynnalllslksl taisteluiksi ja kumouksiksi", me. kutsumme niitä yleiseksi luokkataisteluksi,- He kieltävät politii^ kan, sekoittavat politiikan ja parla-menttarismln ja taistellessaan parla-menttarlsmla vastaan hylkäävät kaiken politiikan. Mitä on politiikka ja mitä on taloudellinen toiminta? Voidaanko nä-mät kaksi eroittaa? Poliittisella taistelulla me ymmärrämme sellaista luok-kavolmaln yhteentörmäystä jossa luokka kohtaa toisen luokan, sen sijaan että erinäiset työläisjoukot joutuisivat otteluihin erinäisten porvariston ryhmäin kanssa. Näin ollen missä yleiset luokkamuodostumat ja taistelumenetel. mät ilmenevät on se todellisesti poliittista taistelua. Voimeko eroittaa poluttlsesta taistelusta taloudelliset mkkeet tai politiikan taloudellisesta toiminnasta? Se yoitanee tehdä ainoastaan Jossain sekavissa aivoissa, mutta ei jokapäiväisissä luokkataisteluissa. J.S. joutui ihmeisiin oman historiansa kanssa, kun se historia ensin osoitti että maalimaa hallitaan rauhallisin keinoin. Ilman väkivaltaa ja sitten ce el todistanutkaan trioUaista maailmaa koskaan olleenkaan. Nyt J . S. "tc-vollisesti" vaihtoi tuon väitteensä uu-teeh asuun, kas. näin: "Me väitämme, että .niin kauan pohjajoukot liikehtii kun bn leivän puute". Syrjä tekisi v i i. saämmin josialkaisi'ottamaan lltaituh.- tia jonkun meidän Young Pioneerin luona, tutkimaan täUäkertaa proletariaatin vallankumousteoriaa, niin ensi-lltana oppisi vaihtamaan tuon edellämainitun lauseen seuraavaan: "niln- KE.VTTÄJUHLIA toivottavasti tulee, kunhan ilmat lämpenee ja sitten tuumasta toimeen. Luin Eo«le'9 uutisista, että siellä cn ilmestynyt monen värisiä kesälintts. ja ja ettei paljon enää o!e apostolin Lukijoilta AVOIN KYSYMYS VAPAUDEN TOOHTUKSELLE Onko puoluerikos, että ottaa tilauksia' Uusi Kotimaa-lehdelle, kun paik-kakunaalla on toinen, osaston valitsema asiamies Vapaudella, ja kun tilauksien ottaja on itse tilannut Va-kyytiUä kulkijoita; toisin on täällä pautta koko sen ilmestymisajan, mut-meldän kylässä, sen tuli Bowie'n uutisten kirjoittajEkin kokemaan, kun otti mittansa; vapaata kyjliä. JSsuraavasta uutisesta pitäköön hupien Saaren Wille.— M. A. L. South Porcupine, Ont. POHJOISEN PIIBIN NAISTEN KESÄJUHLAT cn- aivan ovella! C.T-N-L. pohjoinen piiri Teettää ensimäistä kesäjuhlaa South Pprcupinen haalilla ja sen vie. ressä sijaitsevalla kentällä 30 päivä kesäk. Kenttä juhla alkaen klo 1 j.p. ja iltama klo 7, jossa tilaisuudessa c- Eitetään hyvä työväen näytelmä " K a - mousnsdnen." kolmessa imytökses:ä. Kappale kuvaa kutomotyöläisten oloja. Tehtailijat yrittävät siinä alentaa työläisten palkkoja ja tehdä työmaasta avoin työpaja, mutta työläiset nousevat vastarintaan ja voittavat lakon Saapukaa katsomaan minkälaista osaa siinä taistelussa naiset pelaavat Ku-mousnaisessa näytetään mihin naisetkin • pystyvät, jos ovat luokkatietoisia. CSstakaa pääsyliput jo etukäteen, että saatte rauhassa katsella kappaleen alunkin. Katsokaa, maksettua ilmotus-ta 26 päivän numerosta. Hornepäyne, Ont. rs MerTiki-rilrtamat piti Suomalaisen 'Järjestön kanssa naisjaostomme 31 p. toukok. Oli kolme voitoa. joista tulot luo%'utet-tiin nuorisokurssirahastoon. Naisjacston viime kokouksessa laajeaetun sihteristön kokoukseen valittiin HUda Mäki. — Päätettiin pitää Juhanukscna, siis 24 p. t.k. rusetti-il tamat, ja -rusettien hinnaksi 25 c. Yksimielisesti päätettiin, että' otetaan sitten 2 kk. loma, ä i s heinä- ja elokuu, sillä onhan sitä jo yli vuoden pcimisteltu yhtä mittaa. S. K. ta nykyään myös tilaa ; Uutta Kotimaata? VASTAUS On ja ei ole. Vapaus-lehtl on Canadan suomalaisten työläisten j a köy. hien maanviljelijäin äänenkannattaja ja sellaisena tulee sen levittäminen clla etutilalla. ei vain Vapauden itsensä, mutta myös sen^ edustamain työtätekevien joukkojen parhaitten etujen vuoksi. Kussakin maassa tulee luokkatietoisten työläisten pyrkiä ensi kädessä kyseessä olevan maan työväenliikkeen ja sen laitoksien kautta seuraamaan asioitaan ja edistämään pyrkimyksiään, jotka ovat sekä kansainvälisiä että kansallisia eli yhtä maata koskevia. Vapaus-lehden leviä-misäRieella siis Vapauden levittäminen etutilaile, samaten kuin jonkun muun toverilehden alueella sen levit, täminen tulee olla etutilalla. Ei riitä se. että tilauttaja itse on Vapauden tilaaja, vaan nii^Pl pilaisi, mikäli suirkin mahdollista, saada myös toiset, ennsnkun heille kauppaa jotakin toista lehteä, josta ei heille eikä työväenliikkeelle yleensä voi olla paljo hyötyä. Uuden Kotimaan tila.uttamisla Vanauderi K;äksi ja sellaisilla henkilöillä, jotka eivät tilaisi Vapauttakaan, ei voitane katsoa puoluerikokseksi, koska mainittu lehti kuitenkin on työläisten ja pienviljelijäin äänen-kflpnattaia. Elspeth-Eckville, Alta. JohlaTironlkkaa — fodanvaaran Neuvostoliiton ja-Kiinan välille. Kiinassa on parhaillaan käynnissä jälleen "kenraalien sota". Näiden kenraalien takana toimivat ulkomaisel Imperialistit, joiden pyrkimyksenä or. kahlehtia koko Kiinan kansa. "Kenraalien sota" sysää Nankingin hallitusta uusiin eslintjrmlsiin Nieuvosto-liittoa vastaan. Jos kerran Englanti ja muut "suurvallat" muodostelevat sonut satamassa jo pitemmän aikaa. Oranissa (Pohjois-AfTikassa) ovatj^*"- täytyyhän Nankingin baa. lastaus- ja lossaustyötmyöskin kokonaan pysähtyneet, sillä satamassa on' J^^*^^. g J S n ^ "Intematsionalen puhjennut noin IjSOO satamatyöläistä käsittävä lakko. Sitten se kysymys, mitä Syrjä ym-i kauan on luokkataistelua kuin on Sellainenkaan mahdollisuus ei ole märtää poliittisella j a mitä yhteiskunnallisella vali4nkumouksella? Hän kyhäyksessään valittaa että se on liiak-si syvälle hänen päfihänsä ottava asia, jota hän el voi osapuillekaan ymmärtää, joten se vain täytyi kiertää teollisella viisaudellaan, että ei hän nyt osaa sanoa millä ttmnUla j a minuutilla f e vallankumous alkaa y.m. Yhteiskunnallisella vallaakumouk-sella me'ymmärrämme niitä mullistavia uudistuksia joko teollisuudessa, l i i kenteessä tai missä tahansa mitkä syr jäyttää käytännössä olevat tuotantoja liikkumisneuvot ja samalla kertaa myös työntää ^unnattomat työläisjoukot ulos teoIUsuuden pahreluksesta. työttömyyteen, koneiden ottaessa työläisen paikan sekä ammattitaidon. Tä-mänlaisla muutoksia voimme sanoa yhlieisk«nnalli.slksi vallankumouksiksi Onko meillä työläisillä tämänlaisista kumouksista hy6tyä, sen me tiedämme. Samalla kertaa kim tapahtuu näitä lisääntyy yhteiskuntaoloihin tyytymättömien joukko samassa määrässä ja Juuri tämä joukko on se joka keskuudessaan kasvattaa ja jalostaa esitaistelijat Ja perusvoiman proletaariseen vallankumoukseen, siihen kumoukseen, jolloin työväki ottaa vallan omaan hoitoonsa, kääntäen kapitalistisen harvainv^lan historian viimeisen lehden,, a l k a ^ rakentamaan uutta t3rö-tätekeyien^ ;tosayaltaa. Ennenkuin katselönme xäin pitkälle imlA;^ ^ ^ i t m n n proletaarinen vallankumous, on meidän luotava silmä-luokkiakin" Ja ^'ainoastaan proletariaatin diktatuurin avulla voimme saavuttaa luokattoman ' yhteiskunnan". Samalla kertaa myös saisi ntihtelta taikauskostaan, joka esiintulee J. S kirjeen ibppulauseessa erikoisena pontena näin: "Myöskin uskomme työläisten täälläkin kulkevan päämääräänsä kohti yhteiskunnallista vallankumous-tietä". Uskomisen avulla enune koskaan tule saavuttamaan mitään, täytyy tehdä ja hommata muutakin kuin odottaa uskon täyttymistä. Työväenluokalla ja kapitalistlluokalr l a ei ole mitään yhteistä, kuuluu ^ s lause I.W.W;n'esipuheessa, joka onkin oikein; nyt on J . S. lähtenyt pullikoimaan ' vastoin tuota is&meitäänsä tai on käsittänyt sen kokonaan väärin, nim. ett. ''industrialisteilla" ja kapitalisteilla on toiminta yhteistä, (joti tässä Vapaudessa olemme lähteneet arvostelemaan, vaan jota J. S. myös kutsuu persoonallisek^ loukkaukseksl.V sillä kaiken taopelemishalursa tämä "unionisti" kohdistaa juuri järjp.'5tynei-t ä työIäL<;lä ja Neuvosto-Venäjää vastaan, siten osoittaen olevansa karva siitä rakkikoirasta, jota kapitalisti u-suttaa' työläisten yhteistoiniintaa ja järjestöiä hajoittamaan. Kaikista näb;. tä hajoittajain haioittamisyrityksi^^fä huolimatta rakentakaamme järjestöjämme Kommunistisen Intemationa-len lantiman (Reiman mukaan, se or. Iltamapuhvaukset ja sen tapaiset ovat sanomalehtfeäännöksiä vastaan, vaan . koska raeidän touhuilla ei ole ennemmin paljon lehden palstoja vai. vattu; Ja koska nyt on niin suurem-moista tekeillä, jonka veriaista A l - bertan suomalaiset eivät historiassaan tunne, niin on pakallaan sanoa näin syrjästä katsottuna muutama sana. Red-Deerin alueen Suomalaiset työläiset ovat yhteisvoimin kerrankin päättäneet saada suuria aikaan — kesäjuhlat, mitkä, pidetään 10—11—12 p, heinäk., ovat parhaimmin valmistettu, entisiin verrattuna. Hieman ohjelmasta. Ensimäisen päivän ohjelma Liberty-haalilla on valikoitua, kuten puheet, runot ja laulut. Ensikerran sekakuoro äänensä kajauttaa Blomin tahtipuikon alta. ElsDethln orkesteri soittelee: valitut kappaleensa ja Blom näyttää .olevan hjndn ylpeä heidän puolestaan. Iltaohjelmana tulee olemaan kappale "Laulu vaalean punaisesta .silkki paiäa.sta". Siinä tullaan huomaamaan minkä "skandaalin" sat^ aikiaan avioliittoelämässä yksi pieni naisen silkkipaita. Toisen päivän ohjelma, suoritetaan Elspethin haalilla. Päiväohjelmana tulee olemaan urheilua miehiltä, naisilta, j a lapsilta.- Eckvillen ja Elspethin osastojen välinen köydenveto, ensin miesten ja sitten naisten kesken, tulee jännittämään kaikki tilaisuudessa VapaMen pnolnstus-taistelfl VVAItSPITESTA LAHJOTUS PUO-LUSXUSKAUASTOON S. J. Warspiten osasto toimeenpani tanssit, Joista tulot $10 lähetettiin työväen puolustusliitolle. Toveri Vaaraan kohdistettu luokka-tuomio on kohdistettu koko työväenluokkaa vastaan. Vaikka toveri Vaara on yksin kärsimässä sorrettujen puolesta. • Werspitln S. J . osasto. Puolesta: — A l l i Häkli. URHEILU Urheilupäivän vietto Beaver Lakella Kesäurheilupäivää vietettiin täälläkin viime sunnuntaina. Runsaslukuisesti oli näihin kisoihin saapimut myöskin osanottajia. Mukana oli sellaisiakin, joita ei.ennemmin ole radalla nähty. Jatkuvaa innostusta vaan edelleen. • Joukkue juoksuissa el saavutettu par. haita mahdollisia tuloksia, sillä kilpailijat oli järjestetty tasapuolisesti kaikkiin joukkueisiin. Seuraavia tuloksia, saavutettiin: Miesten viisiottda 100 m.: T. Ristimäki 13 sek.; A Reinikainen 13 sek.; L . Kolari ja V. SUlanpää 13.2sek. Kiekko: L. Kolari 30.65 m.; A . Re«- nikainen 29.57 m.; N . Piispanen 2SMi m. Pituushypy.: T. Ristimäki 5.16 m.; L. Kolari 5.10 m.; A. Reinikainen 4.94 m. Kuula: L. Koahi 10.84 m.; A . Reinikainen 9^6 m.; N . Piispanen 8.65 m. Nuoresta Ristimäestä voimme ttnvoa tulevaisuuden miestä seiväshjipTSsä. Nyt el ollut edes kimnollista hyppy-seivästä, vaan oli hypättävä vaan metsästä otetulla seipäällä. Selväshypy.: T. Ristimäki 250 m.; L. Kolari 2.70 m.; W. Salminen 2JB0 m. Lopullinen järjestys: L, Kolari 320.80 pist.; T. Ristimäki 299.54 pist.; A. Reinikainen 298.28 pist.; W. Salminen 277.91 pist. Naisten 4-oiteIa 100 m.: Elsie Laakso 15.8 sek.; Vieno Salminen 16 sek.; Hilda lÄVola 16.2 sek.; O. Kinos 17.3. Kuula: Lempi Luopa 7.42 m.; Hilda Levola 7.32 m.; E . Laakso 6.18 m.; O. Kinos 6.8 m.: Pituushyppy: Hilda Levola 354 m.; V. Salminen 3.50 m.; E . Laakso 32 m.; Lempi Luopa 3.2 m. olevat sielut. Ravintola monipuolinen. Evkvillen pojat soittelee torvilla vä-liaikona, juhlan kunniaksi. Illalla esitetään kapijale "Huomcnkellot", yksi parhaimpia nykyaikaisia Suomen maalaiselämää kuvaavia kappaleita, jota jo itsestään voi saapua katsomaan pitemmänkin matkan takaa. kolmannen päivän ohjelma illalla on tulos Hesperon toverien ja naisjaoston yhteisistä voimista Lib-rty-haalilla. -Tosin, kerran olen t<hnyt täydellisen pesäeron nalsmaaihnasta etten kajoa heidän hommiin, mutta katsellessa nyt heidän hommiaan lauhtuu paatuneempikin kuin minä. Enslnkin klo 10 aamulla alkaa koko Albertaa käsittävä naisten neuvottelu-kcfeous. Kokouksen kulusta en tiedä hölyn pölyä, mutta naiset, ioilla on tilaisuus, toivottavasti tulevat seuraamaan naisten neuvotteluja, sillä sieUä ° " l l S £ ^ t t ä J ^ L . „ . . . . I K o ^ o i k k a : V Salminen 7.94 m.; r v , ^ ^^""^^-^ ^- Levola 7.54 m.; E Laakso 719 m.; peleen "KaivDstyomies" ja naisjaosto' O. Kinos 6TO m - "Lauluhntunen". Henkinen ohjehnal LcpunMenjä^^tys: H. Levola 280.- jär.iestö Joka taistelee kaikkien maiden tulee olemaan hyvää siim odotamme. 36^ter¥LS'^4 47r.tf.°^^r proletaarien yhtenäisyyden vallan- että naL^edustajat ulkopuolelta tuovat n ^ a S ^ ^ - ^ ^ L ' ^ ^ ' S / 79 kumouksen puolesta. — H . M . | ohjelmanumeroita, joten ilta. juhlista. pisT
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 25, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-06-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290625 |
Description
Title | 1929-06-25-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, kesakann 25 pmä—Tues., Jirne 25 No. 149 — 1929
VAPAUS
T O I M I T T A J A T »
A. VAAnA {ru^*a). B. TEXHDXEN. M. M)HJA>5AU>. A. p x m o.
Mtifi$ttn4 M tfaa F M * Offlc* Dcycnacst. Ouswa. u Meaa4 C ! M matta.
• VAPAUS (tltetr) _ ^
TtLAaSBCQtAT: ^ . " - n.
> 1 «k. «6J», « kk. tJ.S6. S kk. 1340 Ja 1 kk. tiM.
lUKmJSHPOiAT VAPAUDESSA;
• U O « k«ru«. — AMOtoRcihaontkMt »XO k«»M. «3X0 kai* kertaa. — Kii»«IiiK>t«iu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-06-25-02