Vapaus, December 12, 1922

              Tiistaina, jonluknun' 12 p. — Tnesday, Dee 12.
VAPAUS
Canadan soomalajsen työväestön äänenkannattaja, flmes-
«yy SDdbpryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
" H. PUBO.
Vastaava toimittaja.
, V A P A US
(Liberty)
The only ongan of Finnish Workera fn Canada. PnB-
* iahed in Sodbury, Ont., every Toesday, T^nrsday and
Sfttorday.
Advertising rates 40c per col. inch. Minimom charge
for single insertion 75c. Discount' on standing advertis»
ssent The Vapaus is the best advertising medium among
Öie Finnish People in Canada.
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
01.6Oiay1uiikk.76c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk.
ja kolme kk. $1.75.
Tilauk.<iia, joita ei seuraa raha, ei tiilla lähettämään,
jpaitsi asiamiesten joillg on takagkset.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden täkstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c!
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3 00 ikaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lotaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
•
Jos ette milloin tahansa saa- vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeeboitajan per­soonallisella
nimellä.
• 1 V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Bei^tered at the Post Office Department, Ottawa, as
^eond dass matter.
' TiistaiiVl^hteen aijotut.ilmotukset pitää: olla kont­torissa
lauantaina.- torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Ty^öväenpuoliieiden uusi merkitys
KoDimunistisen taktiikan ja käytännön valossa ovat
työväenliikkeen monet kysymykset saaneet kokonaan
uuden luonteen ja merkityksen mitä niillä oli ennen.
• Nii^iiX .aikoi^n kun sosialidemokratia teoriassa har­rasti
«vallankumouksellisen marxilaisuuden» periaat­teita,
katseltiin työväenpuolueita «vallankumoukselli­sille
mitättöminä reformipuplueina», joista hyvien
sosialidemokraattien täytyy pysyä sangen loitolla ja
visusti: karttaa olemasta missään tekemisissä näiden
puolueiden jäsenistön kanssa. Ollessamme vallanku­mouksellisia
^gjialidemokraatteja, ime luimme ahkeras­ti
Marxin oppeja ja olimme hyv^g teoreetikkoja, mut­ta-
Huonoja^ "perin kt^hnoja taktiijlfjlfffmfehiä. Suhtees­samme
työväenpuolueisiin, samoifl kuin jnuissa suh-
^•ky^ymyksissä, erottauduimme me ly'6^en suurista
poh|ajoukoista, harrastaen puhdasta fcarsinaoppiamme.
Siksi meidän Ijjkkeemme kasvoi hlta«si{ ja meidän
Vflikuluksejnme syviin riveihin oli pieni, he eivät ym­märtäneet
meitä/ja pysyttelivät vanhojen reformistis-
Ipn ja taantumuksellisten johtajainsa talutueketjussa.
Kommunislinen liike käsittelee vallankumouksel­listen
marxilaisten suhdetta työväenpuolueisiinkin näh
den kokonaan uudessa valossa, Määritellessään tak-liikklfansa
erinäisiin kysymyksiin, kommunlslit ottavat
tarkoin huomioon entiset kokemukset, kuin myöskin,
mikä on tärkeää, työväen >suurten pohjajonkijojen ke­hitysasteen
ja mielialan ja punnitsevat tarkoin, millä
tavoin heitä voidaan parhaiten lähestyä, miten val­lankumouksellisten
vaikutus voitaisiin parhaiten ja
mahdollisimman laajassa mittakaavassa ulottaa hei-
-^3n keskuuteensa. Ja kun työväenluokka otetaan sel­laisenaan
kuin se tänä päivänä on, niin on tunnustet­tava,
että siitä ainoastaan vasta sangen vähäinen osa
on: todella tietoisesti kumouksellista. Laveat kerrok­set
kulkevat vielä nykyään tämänpäiväisten parannus­ten
perässä, ajattelevat ja taistelevat niideh termeissä.
He eivät ymmärrä kauastähtäävää vallankumouksellis­i
a ohjelmaa, eivätkä niin ollen ole valmiit heittäyty­mään
meidc(t) vallankumouksellisiin järjestöihimme.
^ Voidakseiiiime siis vaikuttaa heihin, saadaksemme
heidän luottamuksensa, harjoittaaksemme heitä val­lankumouksellisessa
tietoisuudessa ja taistelutavpissn,
on mentävä heidän keskuuteensa, otettava osaa hei­dän
jokapäiväisiin taisleluihinsa ja niiden yhteydessä
opetettava ja A, opastettava heitä selvän luokkataistelun
tielle. . .
. Näiden kiertämättömien losiasiain tunteminen ja
käsittäminen yön myöskin saattanut kommunistit otta­maan
uuden peräti toisenlaisen taktiikan työväenpuo­lueisiin
kuin; mitä ennen ottivat vallankumoukselliset
marxilaiset sosialidemokraatit. Tämä ei suinkaan
merkitse sitä, että vallankumouksellinen poliittinen
puolue kävisi tarpeettomaksi, päinvastoin, se on käynyt
yhä välttämättömännnäksi. Tarvitaan ehdottomasti
puolue, joka kurillaan sitoo kaikki kokeneet ja tietoi­set
vallankumoukselliset tiiviiksi ja keskitetyn joh-
. donalaiseksi puolueeksi, koska juuri tällä tavoin jär­jestynyt
joukko voi yhtenäisellä taktiikalla, käyttämällä
' kaikkia työväenliikkeen historiallisia kokemuksia hy-
Afäkseent tehdä menestyksellistä työtä laveiden massa-joukkojen
keskuudessa. Multa tämä puolue ei saa
enään erottautua työväen suurista joukoista, vaan on
sen tunkeuduttava niiden keskuuteen. Ja samalla ta­valla
kuin työväen suuret uniot, tarjoaa työväenpuolue­kin
oivan tilaisuuden tietoisten vallankumouksellisten
työskentelylle syvien rivien keskuudessa. Työväenpuo­lue
täytyy näin ollen muodostua tietoisten etujoukko­jen
laajaksi ja tärkeäksi toimintaalueeksi, koska siellä
on suuret työväen joukot, jotka jo käsittävät työväen
alkeellisimman järjestymisvälttämättömyyden.
Työväenpuolueet ovat enimmän merkityksellisiä
etupäässä Suur Britanniassa ja sen itsehallinnollisissa
siirtomaissa, kuin myöskin kuten nyt merkit viittaa­vat,
tulee sillä olemaan suuri merkitys Yhdysvallois-
£3.
Käsittäen kuinka färfceän reservi joukon työväen­puolue
muodostaa vallankumoukselliselle työväenliik­keelle,
neuvoi Lenin jo pari vuotta sitten Englannin
Icommunisteja, että. heidän m tunkeuduttava työväen­puolueeseen
ja tehtävä siitä konnnunjstisten aatteiden
ja taistelutapojen opetuskenttä ja vär^'ätlävä sieltä yha
uusia ja uusia rekryyttejä koraxnunistismi liikkeeseea
ja sanlalla vapautettava työväenpuolueen suuret jou­kot
vanhojen petoksellisten ja taantumubellisten joh­tajien
johdonalajsuudesta. Ensinnä epäröivät Englan­nin
kommunistit suuresti tällaisen taktiikan viisautta,
jopa-tämä kysymys synnytti katkeria riitojakin Englan­nin
kommunistipuolueessa. Mutta nyt Leninin neu­vo
siellä jo yleensä tunnustetaan viisaaksi ja hyödyl­liseksi.
Vielä viime vaalien edellä pidetyssä Englan­nin
kommunistipuolueen konventioniasa taisteli huo­mattava
vähemmistö lujaa vastaan työväenpuolueessa
toimimista ja heidän kanssaan yhdessä vaaleihin käy­misestä.
Enemmistö kuitenkin oli yhteistoiminnan
kannalla ja vähemmistökin~iupautui lojaalisesti suh­tautua
tehtyyn päätöbeen. Vaalitaistelussa sitten
kommunistit toimintansa kautta saivat niin tavatto-'
man suuren vaikutusvallan ja kannatuksen joukkojen
keskuudessa, eitä Skotlannista ja jnonista muista osis­ta
maata, lähetettiin kokonainen liuta radikaalisia
edustajia parlamenttiin ja monissa vaalipiireissä kom­munistien
ehdokkaat hävisivät ainoastaan hyvin pie­nellä
äänimäärällä. Kommunistipuolueen virallisen
äänenkannattajan menekki on myöskin kasvanut monin
kerroin, sen kasvua kuvaten sekin seikka, etlä sitä nyt
julaislaan päivälehtenä, ennen ilmestyen vain kerran
viikossa.
Tulokset tästä uudesta taktiikassa^siis ovat loista­vat,
vaikkakin suunnitelman mukainen vallankumouk­sellisten
ainesten työskentely työväenpuolueessa on
vasta alussa.
; Canadani;Workers puolue käsitteli suhdettaan työ^
väenpuolueeseen^ heti* perustavassa konventionissaäni
Kysymyksen perinpohjaiselle käsittelylle ei kuitenkaan
ollut riittävää aikaa, joten sen valmistelu jätettiin puo
lueen yleiselle toimeenpanevalle komitealle. Sen jäl­keen
onkin toimeenpaneva komitea käsitellyt asiaa ja
kehoittanut Workers puolueen järjestöjä kaikissa niis­sä
maakunnissa, "missä Canadan Labor party on toi­minnassa,
pyrkimään liittymään siihen federationipe-rusleilla.
Albertassa jä Atlantin meren rannikko­maakunnissa
tämä ^liittyminen onkin jo toteutettu,
Ontariossa on puolueemme liittymisanomus ollut si­sällä
jo pitemmän aikaa, mUtta epäröivät Labor par-tyn
johtomirfiet eivät ole vielä antaneet vastaustaan
anomukseemme. On huomattava, että puolueemme
liittyminen Labor " partyyn tapahtuu meidän omalla
itsenäisellä ohjelmallamme ja sisäisellä autonomial­lamme.
Liittyminen ei edellytä, että puolueemme
tarvitseisi luopua mistää^ periaatteistaan.
Yhdysvalloissa, ammatillisesti järjestyneen työvä­en
syvien pohjajoukkojen parhaillaan herätessä käsit­tämään
työväen j>oliittisen toiminnan merfeityksen,
on vaUankumouksellisten taholta ryhdytty antamaan
koko maata käsittävän työväenpuolueen perustamiselle
eteenpjlin työntävää sysäystä. Ja juuri näinä päivinä
pidetään .yleinen neuvotteleva konferenssi Yhdysval;
tain työväenpuolueen perustamisesta . Clevelandissa.
Sielläkin on veljespuolueemme. Yhdysvaltain Workers
puolue mitä lämpimin työväenpuolueen perustamisen
kannattaja.
' On erikoisen tärkeää muistaa, että työväenpuolu­eet
muodostuvat pääasiallisesti taloudellisesti järjes­tyneistä
suurista työväenjoukoista, jotka muodostavat
tuotannollisen elämän tärkeimmän »kantajoukon. Ja
juuri nämä joukot meidän on saatava puolellemme,
ellemme me heitä saa mukaamme, on ja pysyy työ­väen
vallankumous unelmana- f
Toimimalla työväenpuolueissa, samaten kuin muis­sakin
työväen suurten 'pohjajoukkojen järjestöissä,
me rakennamme kaikkien työläisten yhteistä rintamaa
ja ulotamme vallankumouksellisen propagandamme
satojen tuhansien, jopa miljoonien proletaarien kes­kuuteen,
siten johdonmukaisella ja ainoalla luonnol­lisella
tavalla valmistaen ja kypsyttäen maaperää tur
levälle työväen vallaril^uinoukselle ja valtaannousulle.
Maailmankapiyismin
rujo vesa pikkupor­varillinen
Latvia
Ennen maailmansotaa oli Latvia
venäläjiien maakunta, minkä asukas­luku
oli 2J miljoonaa. Nyt se on
riippumaton valtio, minkä väkiluku
tekee 1,800,000 henkeä. Ennen mail-man^
sotaa oli Latvia yksi Venäjän
kaikkein kehittyneimmistä teollisuus-seuduista,
jonka proletariaatti kä­sitti
300,000 teoUisuustyöläistä. Nyt
on oma teollisuus kirkkotarha.
Metsän kaltaisena, jossa on riehunut
tuhoatuottava kulo hävittäen kaiken
ja jättäen jälkeensä vain tulen nuo-
Ifiskelemat mustat rungot, törröt­tävät
nyt vanhat tehtaiden savupii­put.
Tehtaiden raunioiden muurit
kohoavat siellä kuin vaienneet ätit,
joiden silmät on sammutettu shrao-neleilla
ja kuularuiskutulella, am-tisen
liikkeen edustajain vangitsemi­sista.
He ovat omaksuneet politii­kan,
jonka päämääränä on nykyis­ten
ammattiyhdistysten murskaa­minen
sen vuoksi, että niiden enem­mistö
on Punaiseen Ammatilliseen
Ii{'ternationaleen liittymisen kannal­la
sekä kannattaa selväin sosialis­tisten
työväenehdokkaitten asetta­mista
tulevissa parlamenttivaaleis­sa.
, .
Tästä tilanteesta ei kaiken kaik­kiaan
ole muuta pelastustietä kuin
neuvostojärjestelmä, Latvia kun on
vuosisatoja ollut läheisesti yhdis­tettynä
Venäjään, niin taloudelli­sessa"
ja yhteiskunnallisessa kuin po­liittisessakin
suhteessa. Mikään kei­notekoinen
ero ei tee osalle kehitty­neestä
elimistöstä mahdolliseksi tul­la
elimellisesti itsenäisesti' toimivak­si
uudeksi organismiksi.- Tämän
'käsittävät Lätiri työläiset selvästi
ja jopa pikl^u ja keskivarakliaat lii-kemiehetkin,
jotka suuntaavat kat-mottavat
reijät seinissä on niidenLgena vanhaan 'isänmaahansa ja
onttoina silmäkuoppina. avoimesti lausuvat olevansa taipu-
Tiilikivi- ja tuhkakasat seuduilla, Laigja kannattamaan uuden talous-missä
talonpojilla on ennen ollut ta-' poutj^jjaj^ miehiä latvialaisessa neu-i
„ „ . o „uf«„c, nanUfovof mUoS ^^ogtohallinnassa. Kaikki keskittyy
tämän yhden kysymyksen ympäril­le:
kuinka kauan viipyy, ennenkuti
Latvia voi piirtää' lippuunsa: Lat­vian
neuvostotasavalta? Ja aindana
«astauksena on: niin pian kuin työ­läiset
ja plkkutalonpojat mielivät
käsittää, että heitä hallitsee kopla
poliittisia seikkailijoita ja palkka­renkejä,
sekä ovat valmiita teke­mään
tilin näiden kanssa.
-o- ~
Fascistit alakuloisina
Mussolinin äänenkannattaja .^opolö lltalia» i l -
moittaa, että fascistit ovat lopullisen voittonsa jälkeen
kaiken kallella kypärän. Murhaajan ja varkaan am-matin
suurin piirtein päätyttyä, ei heillä nyt ole^mi-tään
virkaa. Heitä on kahta sorttia, huomauttaa lehti:
sotilaita, jotka eivät osaa muuta kuin tapella, ja «si­vistyneitä
», jotka eivät osaa muuta kuin kritikoida.
Heille on siis löydettävä toimiala, ja lehti suosittelee
heille «kurin ja rakkauden» tehtävää: nuuskijan am­mattia,
missä toimessa heidän olisi paljastettava vas­tustajain
hommia. Tässä heillä oli suuri työmaa, huo
mauttaa lehti, jonka toivomuket ilmeisesti pohjaavat
muissa valkokaartiltjjsmaissa saatuihin kokemuksiin.
Mutta Italian fascismin mitalissa on sellainenkin puo­li,
jota muissa valkoisissa vapauden maissa ei vielä
ole tavattu. Muudan huomattava fascistipäällikkö näet
kirjoittaa. «rObserverissa»: «Nyt kun me olemme val­lassa,
emme enää ole fascisteja, vaan lain täytäntÖön-panijoita.
Olen jo antanut määräyksen sadan fascistin
vangitsemisesta.» — Olisi hauska tietää mitä kapita-listilehdet
tällaisesta tuumii: kehoittaisikovatko seu
raamaan esimerkkiä,.?
Fascismin uhrien puolata
Ranskan kommunistipuolue kääntyy kirjelmälllä
maansa kaikkien proletaristen järjestöjen puoleen ke-hoittaen
näitä heti muodostamaan keskinäisiä avustus­komiteoita
fascismin uhrien tukemiseksi. Satoja prole­taarisia
pakolaisia saapuu Italiasta Ranskaan. Rans­kalaiset
viranomaiset ovat kuitenkin jo Nizzassa ja
Lyoninsa vangimieet joukottain näitä pakolaisia ja
jjalauttaneel ne italialaisten fascislien käsiin rajan toi­selle
puolelle. On kysymyksessa pakolaisien avus­taminen
niin moraalisesti kuin taloudellisesti lainkaan
katsomatta heidän puoluekantaansa, ennenkaikkea työn
hankkiminen heille ja heidän suojelemisensa fascisti-miclisilla
ranskalaisiha viranomaisilla^
lonsa ja aittansa, osoittavat missä
maailmansodan armeijat ovat liikeh­tineet.
,.; • •;, .ry'., .••r-.^ ^ ,
. -Miksi puhutaan vain. Belgiasta ja
Pohjpis-Ranskasta? Samallaisethan
ammukset, singahutettuina samallai-sista
tykeistä, ovat raunioittaneet
Latvaan yhtä perinpohjin. Ja sitä
paitsi on kansa täällä saanut kärsiä
myös sisällissodan kauhut, joilta Bel­gia
on tähän asti säästynyt;
Kuten sodassa aina, ovat työläiset
täälläkin kärsineet eniten. Verrat­tomasti
suurin osa uhreista on lan­gennut
heidän osalleen. Sitä-paitsi
ovat he panneet peliin taloudelliset
ja poliitt^et organisationinsa, ja
niin pian kuin työläisillä itsellään ei
ole ohjaksia käsissään, ovat he aina
häviön puolella.
Tämän ent. venäläisen maakunnan
yhteiskunnalliset 'ja taloudelliset olo
suhteet ovat maailman- ja sisällis­sodan
johdosta entisestään huonon­tuneet.
Latvian nykyisen väestön
muodostavat pääasiassa keskiluokkaa
olevat ' kauppiaat, keskivarakkaat
maanviljelijät, liikemiehet, vararikon
tehneet kapitalistit, samoin aateliset
tilanhaltijat, kejnottelijat kaikkea vi­vahdusta
ja vanha työväen kanta, jo
ka on , 300,000:st9 -vähentynyt 80,-
000! Muut työläiset'ovat joko siir­tyneet
Venäjälle taikka viskattu
maantielle, missä ovat vähitellen me-nehtynee.
t, kuten loppuunkäytetty fa
tarpeeton yhteiskuntaryhmä konsa­naan.
V
Tämän vanhan venäläisen maakun­nan
raunioilla valtikoi uusi hallitus,
joka käsittää sosialidemokraatteja ja
pikkuporvarillisia aineksia. Tämä
julistautui Latvian hallitukseksi eng
lahtilaisten kanuunain ja aluksi myöi
Ranskan suojeluksessa, mutta ny;
on hallitus, päättänyt pysyä vallassa
edelleenkin, olipa se suurvaltain. mie-lenmukaista
taikka ?i. Latvia luu­lee
voivansa olla edelleenkin olemas­sa
itsenäisenä valtiona, tarvitsevat­pa
suurvallat sitä taikka eivät. Mut­ta
liittoutuneeet, jotka eivät enää
pidä Latviaa Puolan rinnalla minään
strateegisena 'kohtana, eivät enää
ole yhtä-lialukkaita rahastamaan sitä
kuin Puolaa. Ranska ja Englanti
ovat jättäneeet Latvian oman onnen­sa
J i ojaan. • ^ ' • «»
kansainväliseltä näkökannalta on
Latvian asema riippumattomana
valtiona äärimmäisen kyseenalainen,
teollisuusmaana on se ihahdcton ja
niäaliviljelysmaana sellaisen kopla-kunnan
puhtainta mielikuvitusta, jo­ka
ei lainkaan ota' lukuun maan ta­loudellisia
mahdollisuuksia.
Latvian työväenluokka oh sekä
1)oliittisesti että taloudellisesti mi­tä
epätoivoisimmassa asemassa. Ta­loudellisesti
on se tykkänään alis­tettu
voitonnälkäisten keskivarak­kaiden
talonpoikain armoille, jotka
kofkeilla elintarvehinnoillaan riis­tävät
heitä mitä julmimmin, pakot­taen
heidät työskentelemään yli ta­vallisen
työajan yksinomaan ravin­non
hankkimiseksi, Ei mitään suo­jaa
työttömyyttä vastaan, ei mi­tään
vakuutta olemassaolonminimis-täf
Poliittisesti katsoen pettävät
työläisiä joka hetki taas sosialide­mokraatit;
jotka kompromissaavat
porvarispuolueiden kanssa , ja otta­vat
osaa kokoomushallituksen poli­tiikkaan.
Sosialidemokraatit eivät
Canada!
'dollarisi
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30: 50c lähptvv/.o..
40: 60c lähetyks. $40-$60: 75c lähet ?60-!$fof
,. dan dpUann 25c sadalta dollarilta lisää. --Tsähks J
lähetyksille |3.50 lisämaksu. »aokoiaiioma.
. Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill ft";? p .
view Ave. ' '
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69 VAPAUS.
BOX 69, ^ SUDBURY. ONT
Pilettiläke .^tehtävä J . V . Kannaeton nimessä.
Kapitaali murhaa
Kuten «Timesj» ilmoittaa, rf)n Ja
hännesburgissa hirtetty kaksi EteJä-
Afrikan taannoisen lakkotaistelun
osanottajaa. He kuolivat kuin pro­letariaatin
sankarit konsanaan: lau­loivat
hirttolavalla cPunaista lippua»
Heidän puolestaan oli hallitukselle
tehty lukemattomia armonanomukoia,
mutta turhaan. Joukkojen katke­ruus
on tämän johdosta suunnaton
iMarraskuun \18 pnä on Irlannin
vapaavaltion sotaoikeuden määräyK-sestä
hirtetty neljä iriantilaista va­paustaistelijaa.
«Rote Fahnej. kirjoittaa näid.en ta­pahtumain
.johdosta: «kapitaali har­joittaa
Etelä-Afrikassa kultakaivos-tensa
turvaamiseksi ja Irlannissa.va-paustaistelun
tukahuttamiseksi niitä
julminta hirttohallinlaa, Etelä-Af­rikassa
on keväiseij lakkoliikkeen
johdosta tuomittu kokonainen jouk­ko
vallankumouksellisia työläisiä
kuolemaan taikka elinkautiseen van­keusrangaistukseen.
Myös Austra­liassa
mielii englantilainen kapitaa­li
toteuttaa samallaisen hallinnon.
Melbournessa on vangittu 365 työ­läistä,
joita,uhkaa raskaat rangais­tukset.
Vaikka kommunistilehdistö
on kiinndttäayt/työväen huomion tä­hän
englantilaiseen' pyövelimellaste-luuU',
eivät sosialidemokraattiset hal­lituspuolueet,
vaikka niille olisi ol­lut
mahdollista harjoittaa painostus­ta
Englantiin, ole edes yrittäneet
pelastaa tovereita kuolemasta.»
^.
Saksalaiset kulit menet­tävät
malttinsa
Berliini 14-n. — Lisääntyvän
nälän, karttuvan puutteen ja uh­kaavan
talven synnyttämä epätoivo
ovat tehneet kärsivät-suuret joukot
kuuroiksi > sosialidemokraattisten joh-tajain
jä ampiattiyhdistysbyrokrati.
an moraalisaarnoille. «Kansakun­nan
onni ja menestys ennen iaikr
kea» ei ole voinut vaimentaa suur­ten
joukkojen nälkää, pjiettaa ja
lämmittää näitä, ja niin näyttää
koko Saksasta lähitulevaisuudessa
tulevan suurten nälkälevottomuuk-sien
'^a hajakapinain temmelyskent-tä.
Berlinin nälkälevottomuudet
ovat toistuneet Reinin maassa. Köl­nissä,
Dusspldorffissa ja monissa
pienemmissä kaupungeissa on ollut
vakavia yhteentörmäyksiä nälkäis­ten
ja valkoisen järjesty vallan vä­lillä.
Ebertin pölisit tekevät lisäk­si
kaiken provosoidakseen mellakoi­ta.
Niinpä on Dusseldorffissa tä­nään
ollut useampialkin yhteentör­mäyksiä.
Nämä alkoivat sillä, et­tä
pölisit tunkeutuivat suureen ur-vähintäin
neljä työläistä. Täällä
ovat muuten englantilaiset miehitys­viranomaiset
myös näyttänÄt vä­rinsä
ja kainostelematta asettuneet
puolustamaan «verivihollisiaan» —
-s.äjfgalaista porvaristoa.^, Vangittu­jen
työläisten lukumäärä nousee vii-
,feenkymmeneen. ^ •' ..
Uhkaava tjlanne va]ve,uttaa yhä
suurempia sosialidemokraattisia ryh
miä ja näiden painostuksesta joh­tuu,
että sosialidemokraattinen par­lamenttiryhmä
ei . ole uskaltaniit
liittyä suureen kokoomukseen, ryh­tyä
suoranaiseen yhteistoimjntaan
stinnesläisten kanssa. Tämän joh­dosta
on Wirthin hallitus tänään
jättänyt eroanomuksensa. 'Sosiali­demokraattinen
hallituskausi päät-,
tyy siis nyt juuri parahiksi nälkä-levottomuuksiin.
Taistelu^arrutus,
kommunistiajojahti, ko\oomuspoli-tiikka,
korvauspolitiikka ja rengin-palvelukset
kotimaiselle ja ulkomai­selle
taahtumuKselle eivät siis ole
tubttaneeti ^urta satoi^ työväen­luokalle:
palkkamarkka on pudon­nut
näkymättömiin, hinnat ovat tu­hatkertaiset,
maan ai;vovalta on en­tisestäänkin
/laskenut, ja työläiset
menehtyvät joko 'nälkään taikka
poliisipammpuihin. Aika siis lyö­dä
sosialidemokraattisten ministeri
en kiptaansä pöytään. Suuri, ve­rinen
humpuuki on tässä vaihdekau-dessaan
päättynyt.- Minkä köyhyy-denkeksinnön
selkään nyt?
— — I I ' " I I' I
Kirje Kuzbaksesta
' Nyt' aivan viime päivinä on- taas
ollut uutisia kapitalistisissa sano­malehdissä
siitä, että kuinka täältä
Amerikasta menneet, työläiset ovat
Kuzbaksessa kaikenlaisten tautien
ja puutteiden murtamina ja että
kuinka sieltä kaikki haluaisivat tul­la
tänne takaisin jos olisi siihen
mahdollisuus. Nyt kuitenkin an­namme
asiasta puhua Kuzbaksessa
olevien työläisten itse. Allaoleva
kirje on kuvaus siitä mitä siellä
työläiset pitävät olostaan. Kirje
on kirjoitettu toveri Niilo Arolle-
Brooklyniin, N. Y.
laiseksi kuin siellä. Ei sen t=
etteikö olisi tehty työtä, tvö'
kyllä tehty koko kesä ja'k
Vaan se vapaus, se se on jok
kee elämän niin keveäksi.
, Me odottelimme teitä sielti
leväksi oikeen isolla joukolla,
nyt on syksy; eikä koko Brc
nistä uskaltatiut"lähteä ketään
ne tulemaan ja niin paljon kuii
tä lupasi sieltä lähteä. Valo
tuli perheinensä viime jouljon t
na ja hän kertoi että ei ne ol«
teneet tänne sen tähden kun e
kaan ole täältä kirjoittanut-olemme
jokainen sinne kirjoit
vaan. te siellä ette ota huoi
tätä postin kulkua Venäjän ja
rikan Välillä, vaan luulette ett
ka on meissä. Ja mitä taas i
tulee että ne tulijat sieltä
ole uskaltaneet lähteä tulema;
man täältä lähetettyä kehoi'
niip minun luullakseni sellaisen
tus on Uijan paljon vaadittu,
että jos nyt ikehoittaisi joi
sieltä lähtejnään ja ne eivät
tyisikään täällä, niin tulisi
paljon niitä «Räätäli Lampisia;
vaajan kirjoihin.»
«Minä kyllä pidän, olostani '
enemmän kuin siellä ja K
kaikki suomalaiset ja skandir
alaiset, jotka ovat tulleet tänne
tä tekemään, vaan on tänne
ITojen mukana kulkenut sellais
ainestaj että eivät ole tottunei
kemään työtä ja niille tämi
huonoin maa mitä he ovat ko
liähneet. Täiiltä on jo kaTcs
sakkia'^ lähtenyt takaisin, kaik
noin 30^40 henkeä. .Se on
kaikki sellaista joukkoa joiden
met ei ole pystyneet työhön,
lä meillä on täällä ollut kaike:
köisiä vastuksia tällä ajalla jj
ta on vieläkin, vaan senhän
nen tiesi lähtiessään ja piti ,
sensä varustaa niitä vastaan
maan ja niitä poistamaan
vaan on tultukin.
heiluhallissa pidettyyn työväenkoko-ukseen
ja hajoittivat sin. Ebertin
tosin itse istu hallituksessa, mutta miehet heiluttivat pamppujaan kuin
he ovat vaikutusvaltaisissa toimis­sa
• tuomareina, poliisiviranomaisina
y.m. harjoittaen ajojahtia kaikkia
radikaaleiksi ja kommunisteiksi epäil
tyjä työläisiä vastaan, niin että
näiden on osin harjoitettava toimin­taansa
maan alla.
Sosialidemokratian oikea siipi, jo­ka
on eronnut puolueesta ja jomca
johtajat ovat virallisesti astuneet
hallitukseen, on paanut käsiinsä'
pää-, oikeus- ja maanviljelysministe-risalkut
ym. tärkeitä paikkoja. He
kutsuvat itse itseään menshevikeik-si
ja vainoavat julkisesti järjesty­nyttä
työväenliikettä. He ovat syy-aito
hunnit sillä seurauksella, että
yksi työläinen menetti henkensä jo
useita haavoittiii. Tämä kaikSci on
omiaan aiheuttamaan vain uusia le­vottomuuksia,
ja näyttää siltä, että
viranomaiset ja fascistiporvaristo
ovat varta vasten päättäneet provo­soida
joukot, gotta ilman muuta voi­taisiin
siirtyä täydellisen porvaris-diktatuurin
kauteen.
Kölni on ollut suunnilleen samal-laisten
^ tapahtumain näyttämönä.
Epätoivoiset joukot ovat täällä puh­distaneet
joitakin elintarvemyymä-löitä,
inikä on antanut valkoisille
voimille riittävän syyn himoitse-päit^
ja vastaavat kaikkien ammatil-miinsa kostotoimiin. On tapettu
Kemerovo, Siperia,
lokak. 11, 1922.
K.T. Niilo Aro,
Brooklyn, ^J.. Y.
Kommunistinen tervehdys täältä
Työn Tasavallasta — Ja ennen su­rullisen
kuulusta Siperiasta 1
Noin kymmenen vuotta jos ottaa
ajasta takaisin, niin silloin tämä
Siperia oli Vielä ehkä kauhistutta­vampia
paikkoja maailmassa. Mel­kein
jokaisen venäläisen selkäkarvat
nousi pystyyn kuullessaan sanan
«Siperia». Tsaarin aikana todella-
'kin tämä oli kauhistuttava maan
osa, sillä täältä^ei työläisten valitus
huudot , kuuluneet toiselle puolelle
Uralia, virkavalta sai elää mielin
määrin, teki mitä teki, kaikki oli
«horosoo.» Vaan nyt Siperiassa on
elämä samanlaista kuin ,on yleensä
koko Venäjällä, Siperian kauhut
ovat jääneet '^muistojen joukkoon.
Minä ainakin olen viettänyt yhden
nautintorikkaimnr^an kesän elämäs­säni,
täällä Siperian sydämessä.
Toisella puolella jokea (joki kul­kee
kaupungin läpi) on laajat ta­sangot,
toisella puolella jokea on
jyrkät rantapenkereet ja sitten al­kaa
pieniä mäkiä ja nuorta metsää,
luonto on kaunis, kesä herttainen,
elämä on'vapaata. — Ei ole kapi­taalin
rautakorko painamassa, ei
ole mitään leipähuolia, — kun teet
työsi, niin saat olla varma että
«limppu» piisaa. Kesällä joka ^päi­vä
työstä päästyä kaikki menimnie
joki rantaan ja siellä sit| 'pulikoi­tiin
useampia tuntia joka ilta.' Sun­nuntaisin
mentiin suurella joukolla
metsään, siellä syötiin, keitettiin
kahvia ja juostiin pitkin'metsää—-
aivan kuin ennen poikasena Suo­messa.
Voi se ihminenkin vielä
vanhanakin iloita, jos vaan sillä ei
ole mitään elämän huolia, nehän ne
synkentää ihmisen 'mielen. Minä
tunnen itseni ^ täällä ''aivaTi toisen-
Täällä on kafkkien työtätd
mieli sellainen, että ensi k
kun taas alkaa tänne joukkoj
lemaan, tulisi paljon suomi
ja skandinavialaisia, sillä m
täällä haluttua tavaraa, siksi
ne ei pelkää työtä.
.... Puolue kokouksia pid
kerran viikossa ja sotilasharj
sia kaksi kertaa viikossa, jJ
työ tuntien. (Lauvantai iltapj
ja sunnuntai aamupäivällä) i
pojat' hauskaa hommaa, olis
tekin pojat siellä joukossa.
Toverillisin tervehdyksi
• , Emil Kaivoi
Tietoja Neuvosto-S
Kai'jalai«et kiittävät Araeri
suom. työväestöä.
Marraskuun U päivän «Ks
Kommuuni» kertoo:
«Amerikan" , suomalaisten t:
ten keräämiä ja viime kevääni
ne lähettämiä vaatetavaroita <
hetetty Karjalan maaseudulle,
sinlkin suurempaa puutetta k:
en Vienan-karjalaisten keskuu
.j^kettäin on Kiestingin k'
avustuskomitealta Petroskoihii
punut seuraavan sisältöinen 1
laisten kiitoskirjelmä:
Me Kiestingin kunnan asu
tahdomme täten lausua Ka
Työkansan Kommuunin toimii
le ja varsinkin kaukana Ame
sa asuville suomalaisille raai
vereille sydämelliset kiitokset
lahjoista, joita olemme saanet
taanotttea kuntamme^ pu«««
sen väestön avustamiseksi-J
muistuttavat meitä^^ita ^
sesta ymraärtämyfoesta ja o»
ta, jolla lahjottajat seur^^
dän työtämme Karjalan J
Kommuunin nostamiseks.
korpien keskellä.»