Vapaus, February 21, 1922

              Vasta kun sanalla sanoen luokkataistelun koulua
opettamina meille on kirkastunut luokkamme asema
perinpohjin, olemme oppineet muuttamaan sotastra
gediaamme.
-Niinpä nyt, sen sijaan, että me ennen puhuimme
korkeilla ja monimutkaisilla teorioilla ja toinen tois­taan
juhlallisemmilla vallankumousfraaseilla syville
pohjakerroksile, ja kun he eivät meitä ymmärtäneet,
jätimme heidät järjestöineen taantumuksellisten ja pe­tollisten
porvariston asiamiesten johdettaviksi ja pe­rustimme
«todellisia» ja «puhtaita3> tosivallankumo-for
siilfrieinsertion 75c. "DiBCouiit on standing adveriise- uj^ggjijgien työläisten karsinoita ja siten erottauduimme
ment The Vapaus is the best advertismg medium among , , , , ... ...
Se Finnish People in Canada. • joukoilta joiden keskuudessa meidän olisi pitänyt tyos-
, . IImotushinta40cpalsta tuumalta.-A,Ijrm t,:„i.- ifprtaJ kenneliäJ ja vaikuttaa, me nLyt ur.ev.i:m.m e karsina-aidat
jCanadan suomalsisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudburyssa, Crt., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO. «IA^-.S^VP .
Vastaava toimittaja. Toinutuasihteen.
• " ^ • VAPAUS ~ ~"
(Llfcerty) ^ ^ „ ^
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-lished
in Sudbury, Ont., every TueBday, Thursday and
Saturday. . • - ...
TJistaina, Itelmik. 21 p, - Taesday, Feb. 21st.
imdrn Immimm SesiafistijärjestSs toi-meenpaiieYaii
lomiteaii toiiint^ertiiiiis
Advertising rates 40c per col. incb. Minimum charge
. 7 K n Discount on standing advertise-flmotuksesta
75c. - Kuolemanilmotukset $2.00 (muisto-värsyistä
50c. kaitakin lisäksi). - Kihlaus- ja avioliitto
ilmot. alin hinta ?2.00, niraenmuutosilm. (muuten Kuin
av.u,.';itoilmotusten yhteydessä $2.00 kerta. - Avioeroil-niotukset
$2.00 kerta (2 kertaa $3.00.^- Syn ymaiImo-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
il.OO kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
Joista ei ole sopimusta, tiilee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: • ,
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
81.50 ja yksi kk. 75c. . . , ^« ,. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
UM ja kolme kk. $1.75. .
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
gaitsi asiamiesten joillg on takaukset. ^
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
fcirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimellä. ^ .
J. V. KANNASTQ. Liikkenhoitaja.
Lorne
Box 69,
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
neSt,,Pubeiin 1038. —PoEtiosote: /
Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class matter. «
Kirjeenvaihtajillemme
Sen johdosta, että Suomalaisen Sosialislijärjeslön
toimeenpanevan .komitean toimintakertomuksen, Jär
jestön ja Työläisten puolueen kokoussdostusten jul­kaiseminen
vie suuren lilan lehtemme palstoilla, olom­me
pakbtetluja viivyttämään paikkakuntakirjeiden jul­kaisemista,
antaaksemme siten tilaa edeilätnainituille
tärkeille asioille. Toimenpiteen kautta voi joitaVm
paikkakuntakirjeitä vanheta r ja siitä syystä menettää
merkityksensä, mutta emme sille nyt mitään voi ja toi­vomme,
etla kirjeenvaihtajat ottavat tämän huomioonsa,
jos sattuisi niinkin, että vanhentuneet paikkakuntalcir-jeet
jäisivät kokonaan julkaisemattakin.
Uusi taktiikka
Proletaarisen liikkeen etuvartijastotaistelijat tunte­vat
jokainen epäilemättä visseinä aikoina suurta pes-simislisyyttä
työväen joukkoliikkeeseen nähden, kun
sen nouseminen näyttää käyvän niin tuskallisen hi­taasti,
huolimatta niistä tavattomista, väsymättömistä
ponnistuksista, joita tämä etuvarlijastojoukko on saa­nut
tehdä.
Mutta meidän on ptettava"^ huomioon, että jokai
sen yhteiskunnallisen liikkeen, mitä me tunnemme his
toriassa, on täytynyt tehdä pitkän pitkä sarja ereh
dyksiä, vasta sen jälkeen kun loppumattomien ereh
dyksien, tappioiden ja kokemusten kiirastulessa on
opittu tuntemaan todellinen tehtävä, «n voitu käydä
uudella laajennetulla kokemuksella V^iemään asiaa
eteenpäin.
Näin on työväenliikkeenkin laita. Sen tietoisim-matkin
ainekset ovat tehneet paljon erehdybiä. Ei ole
osattu oikealla tavalla lähestyä joukkoja, ei ole tunnettu
kyliin tarkoin ^heidän mielentilaansa, ei ole tahdottu
aina muistaa^ että Vuosisatoja orjuudessa olevalle luo
kallemtne on kasvanut orjan moraali, joka ei ole
tottunut mitään tekemään muuta kuin orjapiiskuriensa
määräyksestä ja pakotuksesta, joten se ei ole heti vai
mis, meidän ilmotlaessarame sille yapaulussanoraan,
edes omaa asiaidnsakaan ajamaan ja sen puolesta tais­telemaan,
Sama pitää paikkansa siihenkin nähden, että kun
uudestaan ja uudestaan on kerrattu tietämättömille työ
Iäisille järjestymisen välttämättömyyttä ja kun se sit­ten
lopulta kapitalistisen orjuuden, raakatnaisen rau
takoron, sorron, riiston ja äärimäisen ahdistuksen pa
kotuksesta oh lopulta saatu edes alkeellisesti järjesty
mään, ei se ole vielä: läheskään'kypsä astumaan vallan-
' kumouksellisen proletariaatin taistelurintamaan. Vaan
aivan somalla tavalla kuin se on vuosisatoja virunul
vallassaolevien pimitysten, petosten ja viekkauden uh
lina, oudoksuen kaikkea uutta, niin ovat jo järjesty
neettyöväenmassat yhäkin porvariston, taantumuksel­listen
ja' petollisten johtajiensa ja kaikenkarvaisten työ
väen sekottajain hovineuvostojen propagandan moni-sokkeloisiin
verkkoihin helposti pyydystettävissä. Ja
me vallankumoukselliset surkuttelemme asiain tilaa,
, olemme pienenä kourallisena taisteiurintamalla suuren
ihmiskunnan enemmistön — laajojen työtätekevien poh
jakerrosten asian puolesta.
Vasta sitten kun olemme jaksaneet syventyä luok
kamme historialliseen asemaan yhteiskunnassa, sen
vuosisatoja kestäneisiin orjuuden vaiheisiin ja kyke
nemme huomaamaan luokkamme historiallisen orjuus
aseman vaikutuksen sen mielialaan, vasta kun me mo­nissa
taisteluissa, kerta toisensa jälkeen olemme saa­neet
Jcärsiä katkeria tappioita oman luokkamme suur­ten
pohjakerrosten avustaessa viliollisiaan^meitä vas­taan,
kun meidän oma luokkamme on meidät jatku­vasti
vihollistenune yllytyksen ja kavaluuden pettämä­nä
häväissyt ja ylenantanul, olemme me joutuneet pe-rinpohjaisemmin
tutkimaan tehtäväämme, ja mietti­mään
millä tavoin voisimme sen menestyksellisimmin
suorittaa, millä tavalla murtautua hiokkamme vanhoil­lisuuden
ja tietämättömyyden linnakkeisiin, millä ta»"
valla herättää se vallassaolevan luokan unijuomaji sy­västä
horroksesta, millä tavalla vapauttaa proletariaa­tin
järki porvarillisen myTkyn saastasta, ja saada se
järjestymään ja taistelemaan oman vapautuksensa
priolesfa. V
ja tunkeudumme kaikkialla joukkojen syvimpiin pesä­paikkoihin,
puhumme heille ymmärrettävää kieltä,
otamme osaa hefdän jokapäiväisiin taisteluihinsa ja
seisomme näissä taisteluissa etulinjassa heidän asiansa
vääjäämättöminä puolustajina. Me emme enään usko,
että kapilalistimailraa säikähtäisi meidän korkeasta teo­reettisesta
viisaudestamme ja pilviä hipovasta vallan­kumouksellisuudestamme
ja tässä pelossa luovuttaisi
yhteiskunnallisen Vallan ja elämän johdon meidän
käsiimme. Me käsitämme nyt ELÄVÄSTI että ainoas­taan
silloin kun meillä on käytettävissämme laajojen
työtätekevien pohjajoukkojen enemmistön * voima, lu­jasti
järjestettynä ja hyvin harjoitettuna, vasta se voima
yhtenäisesti suunnattuna ja taitavasti johdettuna voj
murtaa kapitalistisen yhteiskunnan ja luokan orjuus-järjestelmän
ja vapauttaa proletariaatin vuossataisesta
orjuudesta, sorrosta ja riistosta.
Tilanteen ja tehtävämme täten selvetessä meille, on
meidän vallankumouksellisen tietoisuuden kypsyttämien
ainesten riennettävä ulos teoreettisista kamareistamme,
ulos työväen pohjajoukkojen keskuuteen, niin järjes
tyneilten kuin järjestymättömienkin luokkamme jäsen­ien
sekaan ja laajennettava koko alhaison maiJraa agi-tationi-
ja työskcntelykentäksemme.
Tämä on uutta taktiikkaa. Tämän on Kommu­nistinen
Internationale kehittänyt ja velvoittanut sen
käytäntöön ottamaan kaikissa maissa. Meidän velvol­lisuutemme
on, ei ainoastaan antaa sille siveellinen hy­väksymisemme,
vaan toteuttaa sitä käytännössä. Mei­dän
ei,kaitenkaan'pidä uskoa, että tämä uusi taktiikka
olisi joku ihmeellinen taikakalu, jota näyttäen työväen
pohjakorrokset yht'äkkiä alkaisivat kilvan rientää val­lankumouksellisen
proletariaatin riveihin. Tämä uusi
taktiikka ei ole vielä mitään muuta, kuin yhteiskunnal­lisen
tilanteen ja luokkamme aseman ja asian ottamista
sellaisena kuin se todellisuudessa on ja sen pohjalla
ymmärtämyksellä työskentelemistä vallankumouksellis-ten
voimien kasvattamiseksi, järjestämiseksi ja taistelu-kuntoiseksi
valmistamiseksi.
Järjestön edustajakokoakselle, joka
pidetään TorontOMa heltni-buun
15 p. 1922.
Edustaja1(okouk<en jälkeinen tilan­ne
ja toiminta — suhteemme
maan varsinaiseen väestöön.
Viimeinen edustajakokous pidet-tiinr
vallankumouksellisten taistelu­jen
nousun hetkellä. Silloin tilan­ne
kuin myöskin jälkeiset ajat oli­vat
taantumuksen hetkiä yli mail;-
man. Canadalaiselle työväestölle J£^
eritoten muitten ulkomaalaisten
kanssa suomalaisille työläisille oli
•tilanne synkkä. Toimintamme ja tie-donvälineemme
pannattuna, haudat­tuna
ja poltettuna. Niukat' kaiut
mailman tapahtumista olivat sensu­roituja.
Se oli mustaa, «ryssän ai­kaa
»^'
Opportunismin haaksirikon kärsi­nyt
mailman työväenliike alkoi sel­vitä
sen rämeittyneisyydestä vallan­kumouksellisen
tilanteen liekeissä.
Taantumus ja kärsimykset kiihdyt­tivät
taistelua ja kysymys taistelus­ta
vaati tiivistä, sotaiseen kuriin so­veltuvaa,
rintamaa. Kansainvälisel-.
tä köyhälistöltä puuttui. tämä. Ve­näjän
vallankumouksella alkaneen
vyöryn laajentamiseksi mailman val­lankumoukseksi
oli Kommunistisen
Internationalen muodostaminen vält­tämättömyys.
• Se syntyi vallanku­mouksen
johtavaksi eturintamaksi,
mutta sen kansainväliset vallan cu-moukselliset
voimat olivat vielä lil­an
heikot ja vallankumouksen hyök-käysaalto
• pysähtyi toistaiseksi.
Kansainvälinen kapitalismi sai tilaa
raivoisaan vehkeilyyn ja hyökkäyk­seen
yli rintaman, vallankumous ja
eri maiden työläiset joutuivat puo­lustamaan
oikeuksiaan. Kommunis­tisen
Int. ensimäisen kongressin jäl­keen
oli muodostettava kommunis­tisia
puolueita. Toisen kongressin
tehtävänä oli kommunististen nuo-lueitten
edelleen nostattamisen ja
tiivistämisen liike. Kolmanteen
kongressiin mennessä oli melkein
kaikkialla olemassa kommunistiset
puolueet ja nyt tuli etutilalle näit­ten
kiinte.ä työskenteleminen työ-väenjoukkojen
kokoamiseksi' mail­man
' vallankumouksen uudelleen
nostattamiseksi. Kommunistisen In-
Huolimatta siitä, että^^meille nyt alkaa selvetä uuden ternationalen täytyi ryhtyä kaikis-
, ... ... sa maissa yhdistämään mitä laajim-parannetun
ja tehokkaan taktiikan välttämättömyys, joukkoliikkeen eri ryhmiä vii-mcidan
on parasta varustautua pitkäaikaiseen, väsy- toittamalleen periaate- ja taktiikka-mättömään,
sitkeään, voimia ja. tavattoman paljon uh- pohjalle^ taisteluun päivän kysy-rauksia
kysyvään työhön. Mutta tässä työssä elähyt- ™yksien välttämättömyydellä, tiivis­täköön
meitä suuren asiamme ylevyys.ja ehdoton voi- Jämällä . työväen voimat sokeasti
ton varmuus. hyökkäävää kapitalismia vastaan
puolustuskuntoiseksi ja sen proses­sin'
laajentamisella vallankumouk­selliseen
hyökkäykseen kapitalismin
kukistamiseksi ja työväen • neuvosto­vallan
kautta kommunismiin.
, Tämä Prosessi on näytellyt osan­sa
Canadassakin, ja monissa näissä
vaiheissa on järjestömme joutunut
kulkemaan ja sellaisenaan yksityis­kohtainen
selostus tekisi tämän ker­tomuksen
liian laajaksi, joten seu­raavassa
tyydymme vain mainitse­maan
yleispiirteissään monista laa­jakantoisista
seikoista:
Viimeinen edustajakokous velvoit­ti
t. p. komitean laatimaan suunni­telmat
ja yhdessä puolueen toi­meenpanevan
komitean kanssa luo­maan
periaate, ja menettelytapa-suunnitelmia
luokkataistelun vallan­kumouksellisella
pohjalla mahdollis­ten
työväen puoluevoimien yhteis­toimintaan
saamiseksi yli maan.
Toimeenpaneva komitea alkoi tä­hän
suuntaan työskentelemään,-
mutta ennen kuin ehdittiin laajem-masti
asialle huomiota , kiinnittää
antoi «Order in Councirin» asetuk­set
iskun, julistaen laittomaksi m.ih.
Social Dem. Party of Canadan, jo­hon
järjestömme kuului. Jonkun
ajan kuluttua pannajulistus puolu­etta
kohtaan peruutettiin, mutta
sen tilalle asetettiin suoranaisesti
Suomalainen Sosialistijärjestö, jota
vastaan oli systemaattisesti harjoi­tettu
kätyröiraistä Port Arthurissa
olevan kätyrilauman johtamana, lä­hettämällä
lainauksia kirjoista, leh­distä
ja jotenkin hankkimistaan
kiertokirjeistämme, sekä lisäksi val­heellisia
tiedonantoja (samaa oli
tehty toisten kansallisuuksien mus-tasielujen
taholta), jotka loppukä­dessä
esitettiin hallituksen taholta
Sinä kylvät" mutta toinen niittää
Otamme erään pienen sanomalehtiuutisen, joka
näyttää vaatimattomalta, mutta puhuu paljon. Eräs
maanviljelijä Astwoodista, Sask., lähettäessään tila­uksen
«MaeLeans Magazinille», huomauttaa sen mak­savan
hlänelle 60 bushelia kauroja, jonka määrän vil­jaa
hänen on täytynyt myydä, saadakseen kokoon 3
dollaria, mikä on tämän aikakauslehden tilaushinta.
Samalla huomauttaa tämä maanviljelijä, että «ensi
vuonna te mahdollisesti saatte minun maatilani sano-malehtenne
tilausmaksuksi».
Tämä pikku-uutinen selittää tavattoman paljon, kun
tarkemmin ajattelemme sen sisältöä. Se osoltaa miten­kä
viljatrustit, rautatiet, elevaattorikompp^niat, pankit,
konekauppiaat ja heidän agenttinsa nylk,evät maanvil­jelijän
putipuhtaaksi. He,myöskin monopoliseeraavat
markkinat ja polkevat.maanviljelijäin tuotteitten hin-nat
siten, ettei hän saa mitään. Ja vaistomaisesti tä­mäkin
maanviljelijä näkee, ettei tämä vuosi ole sat­tumalta
hänelle huono, vaan hän ennustaa aseman
käyvän vuosi vuodelta pahemraabi, kuten asianlaita
todellisuudessa onkin. '
Ja kuitenkin kyseessä oleva maanviljelijäkin tilaa
yhä «MacLeans Magaziniä», joka mitä julkeammin
puolustaa rahapohatoita, teollisuuspomoja, rautatie-komppanioita
ja kaikkia suurriistäjiä ja taistelee' mitä
ruokotlomimmalla lavalla, kansan suuria pohjakerrok­sia:
teollisuustyöläisiä ja maalaisräatajia vastaan. Jos
tämä ja muut raaanvHjelijät, sen sijaan, että tilaavat,
lukevat ja kannattavat riistäjiensä ja' vihollistensa sa­nomalehtiä,
tilaisivat ja lukisivat työtätekeväin luok­kain
etuja ajavia ja vallassalovan luokafa riislomene-telmiä
paljastavia lehtiä, niin heille selkiäisi, miksi he
kaiken tuottajat eivät omista mitään ja miksi heidän
asemansa ^uosi vuodelta, päivä päivältä, yhä vain
kurjistuu. Ja tämän tietoisuuden nojalla he liittyisivät
yhteen riisteUyinä maalaisraatajina ja yhdessä teolli-suustyöväcstön
kanssa lopettaisivat makean feivän päi
vät riistäjiltään sekä perustaisivat työläisten ja talon­poikain
sosialistisen tasavallan.
~ «Työväen vallankumouksellisen liikkeen on kyet­tävä
syrjäyllämään vielä monia ennakkoluuloja, ei ai­noastaan
reformististen ammaltiunionislien ja oikeis­tososialistien
taholta, multa myöskin vallankumouksel-isiin
lukeutuvien ennakkoluuloja.
— I. W. W. tulee ottamaan paikkansa mailman
vallankumouksellisien työläisten riveissä siitä huoli­malla
että savupatsas on aseteltu peittämään sen jäse­nistöltä
tosiasiat kansainväliseen tilanteeseen nähden.:»
— Unity Bulletin. •
ilmeisenä johtona mainittujen hal­linnollisten
pannalalnen julistami­seen,
ja siihen häpeälliseen kaik­kien
toimintaoikeuksien riistämiseen
yleensä maan työväestöltä ja erito- me olimme heti painostamassa sitä.
ten ulkomaalaisilta. Syksyllä oli eri paikoissa väkiin-
Tilanne ei sallinut kuitenkaan toi- tunut mielipiteiden yksimielinen
ja täten saatiin väliaikainen muoto
'itsenäisenä toiminnan jatkamiseksi.
Nämä säännöt astui voimaan jäse­nistön
hyväksymisen kautta uudel­leen
toiminnan alkaessa.
Kun tilanne alkoi hiukan väljetä
ruvettiin heti harkitsemaan miten
voitaisiin järjestää t(jiminta tule­vaisuudessa.
Käsiteltiin eri muotoja,
sekä lopullisesti esitettiin jäsenistön
harkittavaksi seuraavat muodot:
1) Sosialidemokraatisen puolueen
uudelleen muodostaminen.
2) Liittyminen Sosialist Party of
Canada'an.
3) Liittyminen eri maakuntien
Labor Party'n.
4) Järjestön säilyttäminen itse­näisenä
toistaiseksi ja muodostuak-semme
vapaaehtoiseksi OBU:n pro-pagandajärjestöksi.
Sosialidemokraatinen puolue piti
talvella 1919 edustajakokouksensa
toiminnan elvyttämistarkoituksella,
mutta se kuitenkaan maan varsi­naisen
väestön järjestönä ei voinut
kohota, ja toiselta puolen otti im-posibilistisen
kannan, joka joudutti
sen hajoamista, joten sen uudes­taan
muodostaminen osoittautui
merkityksettömäksi canadalaisessa
työväenliikkeessä.
Canadan Sosialistipuolueelta tie­dustelimme
yhtymisehtoja, voima­suhteita
ja kantaa Kolmanteen In-ternationaleen
nähden. Vastauk­sesta
selvisi, etfei olla halukkaita
ottamaan mitään varmaa kantaa
kansainväiisyyskysymyksessä ja jä­senmäärä
ollen pieni, olisimme jou­tuneet
siinä taantumuksellisen vä­hemmistön
kontrollin alaiseksi, jos­ta
emme katsoneet olevan hyötyä
canalaiselle v a l l a n kumouksellisen
työväenliikkeen kokonaisuudelle.
Labor Parteihin liittymisen kat­soimme
taka-askeleeksi koska ne ei­vät
olleet mitään vallankumouk­sellisia
luokkapuolueita, vain suu­rempaa
merkitystä vailla olevia par-lamenttaarisia
reformipuolueita.
Mailman laajuinen murroskausi
vaikutti hitaasti Canadassa ja se
pakoitti itsenäisenä asian kehitystä
seuraten odottamaan poliittisen kiin­teän
va]lankumouksellis„en luokka-yhteyden
nousemista. Kuitenkin yh­tenä
Canadan pohjajoukkojen luok­kanousun
ilmeenä esiintyi OBU, ja
sellaisenaan astuimme tukemaan ja
edistämään sen toimintaa.
Jäsenistö yleisäänestyksellä rat­kaisevasti
kannjftti jälkimäistä muo­toa,
sekä tälle pohjalle toiminta
keskitettiin muodstamalla ohjelman
ja säännöt sitä vastaavaksi. Luon­nollisesti
on tässä suhteessa vaike­uttanut
toimintaa erinäisien työvä-enaineksien
taholta ennakkoluuloi­nen
vastustus.
Pyrimme kuitenkin edelleen jat­kuvasti
työskentelemään päästäk­semme
kiinteään puolueyhteyteen
maan työväestön kanssa Kolmannen
Kansainyälisen periaatteellisella ja
taktillisella ohjelmalla. Viime ke­väänä
vielä tiedustelimme- Canadan
Sosialistipuolueen t. p. komitealta
puolueen suhdetta kansainvälisyys-kysymyksessä
ja vastaus oli, että
sitä harkitaan, mutta emme tiedä
milloin ja mikä tulee olemaan rat­kaisu.
Siis sama kanta kuin kaksi
vuotta sitten. Emme toivoneet enää
mitään sieltä päin hiin pitkälle
kuin on. kysymyksessä vallankumo­uksellisen
luokkakeskittymän kohot­taminen.
Lännen työväenlehti B. C.
Pederationist mielestämme parhai­den
ja lähemmin pyrki edustamaan
selvää vallankumouksellista joukko­liikkeen
kantaa ja sen joutuessa ah­dinkoon
avustimme suoranaisella
$50.00 lahjotuksella järjestön va­roista,
sekä vedottuamme jäsenis­töön
eri osastoina tehtiin suoranaisia
rahallisia'lahjotuksia ja lehden le­vittämisen
eteen työskenneltiin. Sa­moin
on pyritty avustamaan muita
toiskielisten toimintayrityksiä, joit­ten
tarkoitus on ollut työskennellä
edellämainitulla pohjalla.
Työttömyystilanteen kärjistymi­nen
ja monet muut tfekijät osoitti­vat
toiskielisille tovereille, . jotka
olivat viime aikoina eri paikkakun­nilla
itsenäisten agitatsioniryhmien
kautta' koettaneet toimia, että i l ­man
kiinteää keskittäytynyttä yhte­yttä
ei heidänkään työskentelyllään
<4e laajakantoisempaa merkitystä.
Viime kesän ajalla syntyi siis i l ­meisenä
käsittely keskittäytymisen
välttämättömyydestä yhtenäisen joh­don
alaiseksi, sekä me puolestam-äiiiiifiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiifiifiiiiiniiniiiin,,!,,
"'«niiiiiöBs
Canadan 1
dollarista!
= LÄHETYSKUSTANNUKSET: |
5 Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla $3.50 kaii£i.ta sunm *
= Kysykää erikoiskurssia suurille summille. |
2S •
= Pankkimme ilmottaa kaikki rahavälityksemrae numeroon m ^
E.asti lähetetyn Helsingistä vastaanottajille, niistä viimeset tammik. 5
wm 2
)»
1. ^ VAPAUS, ^ ^- \
I Box 69, Sudbury, Ont i
E Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill 177 Ppii i
E fair Ave. ' :
Zm • • • ^
am -
^ ( i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i u i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n ^^
mettomaksi jäädä ja siksi toimeen­paneva
komitea harkitsi toiminnan
jatkamista. Järjestöllemme oikeuksi­en
hankkimiseksi jouduttiin , käy­mään
monipuolista kirjeenvaihtoa
hallituksen kanssa, jonka esittämi­nen
on tarpeetonta, ja toiselta puo­len
esitetty hallituksen puolelta sa-aisena
diplomaattisena kirjeenvaih­tona,
kuvaten sen taantumukselli­suutta.
Lopuksi esitimme hallituksel-kirjelmän
ja sääntöluonnokset,
joitten nojalla vihdoin annettiin lu­pa
Suomalaisen Järjestön nimellä
varmuus, joka johti siihen että To­rontossa
radikaalismmat ainekset
alkoivat kustantamaan lehteä «The
Workers Guard», jonka kautta alet­tiin
tiukemmin ajamaan työsken­telyn
ja yhtymisen asiaa Kolmannen
Kansainvälisen pohjalla. Lehden toi­mitukselle
saapuneista uusiintuvista
painostuksista seurauksena kutsui
hän koolle konferenssm jouluk. 11
p;, johon m.m. järjestömme edus­tajina
kutsuttiin meidät, lehtemme
vastaavan toimittajan kanssa. Kon­ferenssi
hyväksyi kutsussa esitetyn
pohjak väliaikaiseksi ohjelmaksi ja
laati väliaikaiset; järjestämissäännöt,
valiten väliaikaisen järjestämisko-mitean,
jolle tehtäväksi jäi kutsua
kolmen kuukauden sisällä varsinai­nen'
puolueen perustava; konventio­ni,
johon mennessä on koetettava
saada yli maan keskitettyä toimin­taa,
niin että virallisesti voidaan
muodostua työskentelemään valtiol­lisena
puolueena. Kiifitimme heti,
että yhteisymmärryksellinen , vallan­kumouksellinen
luokkakeskittymä on
mahdollisuus ja sen .elävyys perus­tuva
sille pohjalle, jota olimme
kärsivällisesti hakeneet, joten ar­kailematta
ryhdyimme avustamaan
väliaikaisen toiminnan järjestämi­sessä,
sen kohottamiseksi, sekä jou­luk.
26 p:än kokouksessa päätet­tiin
ryhtyä kiinteään yhteistoimin­taan
The Workers Party of Cana­dan
väliaikaisen järjestämiskomite-an
kanssa ja hyväksyttiin yhty­mistä
koskevana seuraavat päätök­set:
1. Että toimeenpaneva , komitea
S. S. Järjestön puolesta jättää^, ha­kemuksensa
The. Workers Party of
Canadan väliaikaiselle järjestämis-komitealle;
että S. S., Järjestö hy­väksyttäisiin
sen yhteyteen järjes­tönä
niillä oikeuksilla ja velvolli­suuksilla
mitä The Worker3 Party
of Canadan väliaikaisessa ohjelmas­sa
ja säännöissä määritellään.
2. Että S. S. Järjestön supis­tettu
edustajakokous lopullisesti tar­kistaa
ja päättää virallisesta yhty­misestä'.
3. Että S. S.^Järjestö väliaikai­sesti,
edustajakokoukseen asti luo­vuttaa
The Workers Party of Ca­nadan
rahastamiseksi $100.00 kuu­kausittain
vuoden alusta alkaen.
Puolueen järjestämiskomitea ko­kouksessaan
28 p. joulukuuta hyväk­syi
päätöksemme mukaisesti väliai­kaiset
suhteet järjestömme toimi­miseksi
puolueen osana.
Puolueen järjestämiskomitea iut-sui
konventionin helmik. 17 p. al­kavaksi
Torontossa.
Konventionissa tulee olemaan
edustajia kaikista „, teollisuuskeskuk­sien
osastoista, Suomalaisesta So-sialistijärjestöstä
ja Ukrainion La­bor
Temple Organizationista ja tu­lee
siinä virallisestr järjesteltäväk­si
Canadaan valtiollinen työväen
luokkajärjestö Kolmannen Kansain­välisen
periaatteille rakentuvana
Edustettuna tulee olemaan yli viisi­tuhatta
järjestynyttä työläistä ja
edustajien luku kohonnee lähelje
kuuttakymmentä.
Järjestöllämme on oikeus lähettää
tähän edustajakokoukseen saapuneet
kymmenen edustajaa.
Ehdotamme että edustajakokous
virallisesti päättää liittää järjestöm­me
The Workers Party of Cana­daan
osaksi. ' -
puhujaksi kesäkuun 22 p.
lopetti matkansa 25 p. lokak. 1920.
Ontariossa on tämän vuoden ajalla
kierrellyt A. Hautamäki, tshden en­simäisen
matkansa huhtikuun 1»
p. ja toukokuun 15 pm välisellä
ajalla Port Arthurin alueella, sekä
toisen kesäk. 8 p. ~ heinäk. 9
prään, samalla alueella. Alkoi mat­kansa
Ontariosta lännelle marrasL
24 p. ja on edelleenkin järje=töii
palveluksessa.
Tilapäis-puhujia ja organiseenj.
jia on järjestön palveluksessa olkt
seuraavasti:
Vuonna 1919 teki Ahlqvist mat­kan
Pohjoiä-Ontariassa.
P. Katainen kuukauden ajan ke­väällä
1919 Port Arthurin ympä­ristöllä,
sekä M . Kivari kuukaudjii
ajan syksyllä 1919 samalla alueel­la.
V, Nelson (Perttilä), joka cli
suomalainen maanpakolainen vierai­lemassa
Tukholmasta käsin, kävi
kuukauden ajalla suurimmissa pai­koissa
Ontariossa 1920 keviiällä. A.
T. Hill kierteli kuukauden tupa-agitaattorina
Port Arthurin alueella
syyskesällä, sekä Eemeli Parras vie­raillessaan
Canadassa teki kuukau­den
matkan Ontariossa 1920 syksyl­lä.
Sihteeri on tehnyt matkoja kier­täen
iKeski-Ontariossa ja Polijoiä-
Ont., sekä Sault Ste Mariessa,, jou­tuen
olemaan matkoilla noin kah­den
kuukauden ajan.
Puhujain hankinnassa on ollut
vaikeuksia, johtuen etupäässä siitä,
että ei ole ollut tilaisuus saada nii­tä
Canadasta ja yhdysvaltalaisten
puhujien saanti on ollut viime ai­koina
vaikeaa, koska hajaannus ja
sekava tilanne on pitänyt siellä kiin­teästi
liikkeellä kaikki, jotka olisi­vat
olleet aikansa tasolla täällä käy­tettäväksi.
Henkilöt jotka ovat tila­päisellä
vierailulla käyneet, ovat
täällä olleet liiankin varovaisia täy­sipainoisesti
sanoakseen. Puhujat ja
organiseeraajat ovat yleensä täyt­täneet
tyydyttävästi tehtävänsä ja
saaneet tyydyttävät arvostelut ja
lausunnot. Toveri Hakolaa moitittiin
heikoimmaksi, mutta ei vakavampaa
ilmennyt hänenkään suhteensa.
Puhujain liikkeellä pitäminen oa
järjestölle maksanut ?6520.64. Ko­lehdeissa
ja kirjallisuusprosentiissa
koottu $3031.13. — Vajaus järjes­tön
rahastoon $3,489.51.
(Jatk.)
lanadan S. S. Järjestöä
edustajakokouk­sesta
Agitationityo.
Viimeisen e d u s t a j a kokouksen
suunnitelmia emme ole ägitationi-työssä
voineet toteuttaa niin laa­jassa
mitassa kuin olisi ollut suota­vaa.
Enimmän on kärsinyt työ sii­nä
suhteessa, että luentokursseja ei
ole saatu järjestettyä paitsi pie­nempiä
viime vuoden ajalla Cobal-tissa,
Sudburyssa ja Sault Ste Ma­riessa,
joissa toimi luennoitsijana
Puro, Hautamäki ja sihteeri. Vii­meisen
edustajakokouksen aikana oli
puhujana Sefa Lepistö ja jatkoi hän
edelleen toimintaansa, mutta tilan­teen
kiristymisen seurauksena täy­tyi
keskeyttää heti. Samoin kävi
suunnitelmat Sulkasen matkan suh­teen.
Sanna Kannasto, ollen seuraa­vana,
alkoi syysk. 1919 ja kiersi
kunnes helmikuussa 1920 tuli län­nellä
matkalla Mindaan vangituksi.
Alkoi uudestaan 15 p. syyskuuta
ja on tämän vuoden ajalla kiertä­nyt
lännen maakunnat lopettaen vii­meisen
matkansa marrask. 27 p.
E. E. Hakola tuli j ä r j e s t ön
(Alku l:llä sivulla.)
rettävä että joukot tahtovat W-rolleerata
omaa liikettään,
on taas selostettava asian toinM
puoli joukoille.
Stolhberg moitti kirjailtannsS
jaetun huonoa kirjallisuutta ]MJ
noi Soon osaston vaativan aia-ai
voisen kirjallisuuden ^of^
Vapauden kirjakaupasta. Umot^^
siin nähden oli sitä mieita,
omia ilmoituksia olisi ^«P'-'f f,'
mutta - liikeilmotuksia on ed^
julaistava, koska muuten ei
voi aineellisesti p^^^-a f^';'^
Palkkoihin nähden ^anoi kasi"
vän että on maksettava koh.uaa
nen palkka. Ei ollut vasaan e
teivätkö toimitsijat saa ottaa
paikalliseen puoluetoimi^^taan.
pitänyt tarpeellisena e t t a ^ ^^
laajamäärä on aina, tarkalle^
moitettava. josk-in on n> •
se on lähimailleen
'"Sv. Järvi sanoi Sudburyn ,os.
ton käsitelleen Cobaltin
jota ei kuitenkaan ^ ^ ^ ^ ^ ^
sanonut
mitsijoita Paik3"'^^-^f . " . . , 3
Sanoi paikallisten
van sunä käsityksessä ef^a _ ,
deUa on hyvä liikkeenhoitaja. J
I