Vapaus, April 10, 1929

              8hr|i2 Keskiviikkona, hiilitik.ilO p;nä—Wed., April 10 No. 85 — 1929
VAPAUS
T O I M I T T A J A T :
8. C. NEIL, A- VAAKA («nkfluM), B. A . TENHCNE.V, B. PEHKON-E». M. POHJA.NSALO.
Bep«iM4 M tb« To» OIHcc Dci>«rta)esi. Otava, M MceoJ eU*« P«»tCT-nJJOTOSHIXNAT
VAPAUDESSA: " ^ . ^ «yi,
XiifmifctMIaiatvkMt tlJOO kert». J2J)0 k*Ui k«TU«. — ArioUiitoo» m«m«n« «»»»f»»<"T?*^i*«* *Jf
»•lAftouBs. — N<ae>>»aBttonmocak««t 50c lii» i k « t « . - S r « y » * i l » o t » ^ « • » k»»*.
• L M a icoto. —' A«uiito«oitjD«t»k«t «2Ä) keru. f3Ä) k « k « teu*. — KiitoelmotoM* »1X0 kert».
KaoIesaBilBotBkiet 12J» kerta, SOc lUinukaa kiitoalattaeeh» tai oui»toTiT»ylt*-^ Hi)at«aat»«a»» »a
•MuSiBetakan SOe kerta. «IJ» kolme kertaa. — TaapäiaUmotujieti ja iljootBaafeattttOiiea' cn. »aa<}it-lähctettiTS
OmotsahloU ctBkätces.
VAPAUS ( L i l ^ ) . „ ^ ^
l b « o«ly ottaa of Tumaii VoAet» in Canada, Pokliahed daUy at Sodbgry. Ontario.
Co-Optas koko Sudbuiyn alueen
työläisten liikkeeksi
Sudburyn ja ympäristön työläisten katalossa pakoltettuja. Samalla txilee
TILAUSHINNAT: ' „
1 »k- tiSO. 6 kk. «2.50, 3 kk. I1.7S ja 1 kk. - \hijtn)ioJUu Soomee» .ek. laooan.
ittoaaUU: 1 »k. UM. 6 kk. $3JC, 3 kk. «2X0 ja I kk. 11X0. J
osuustoiminnalliset yritykset ovat l ä l -
läkertaa siinä pisteessä, että niihin
Lehteä aicttojea ilmoiottei. pitää olU kocttoriM. keUo « ip. il«.eHTmiapä»in edeUi.«°i a/kipäiwpi
TapMdeo trfoittu: Huoneofto 207. Mackey BaiUio*. 4 Ihx/tam St. PabeCa S36W- .
Ta^aoacä konttori: Libertr BoUdiBt. 87 Loma St. Putelin 1C38. PortIo«rte: Boa 69, Sodbary, OB».
•apasdca paino ja latomo: La>«rt» BoiUiafc 37 Loma Sl. Piielia aS8rW^^ . ,
Ceserd x!>erti>iBC rale«. 75i pet col. iach. Minimum c£ar(e for »iogle Inaextioo, 75c.
l i (he'be*t adfertjalsc medios aaoog tbe Finoitb *eapU ia Canxta. ^
The Vapaut
| o ( rtt« tniUois takaau «aa TattatuU eii.i«näi«en kirjeeteeaoe, ki/jottakai nadelieeo iJ.lkeenhMUJaa
^—iliiiinriaia etoelli; J. V. KANNASTO. IHJikeenbomia.
Ovatko italialaiset omaksuneet fascismin
Tästä lähtien tullaan sanomaan, että italialaiset ovat vapaaehtoisesti
valinneet fascismin, ko.ska he menivät äänestysuurnille ja antoivat äänen
sä sen puolesta. Mutta "kolmannen asteen kuulustelu", eli oikeammin,
kuritus, joka on täydellistetty amerikalaisissa vankiloissa, on leikintekoa
verrattuna niihin keinoihin, joita Mussolini käytti viimeisintä koriste
akkuna-temppuaan suorittaessaan.
Italialaisten yleisestä mielipiteestä saa' paremman käsityksen tutki­malla
sanomalehtien le\ikkiä Roomassa ennen fascistien tuohon kaupun­kiin
marssimista ja sen jälkeen. ,
V. 1922 "MessageroV myytiin päivittäin 122,000 kappaletta. Fas-cistisen
sensuurin alaisena (jota sensuuria lehti kannattaa) myydään sitä
nyt vain 50,000 kpl. "Giornale d'Italiaa" levisi 500,000 kappaletta ja ny­kyään
sitä leviää vain 10,000. Ennen Mussolinin valtaantuloa "Corrierre
della Seralla" oli 700,000 levikki ja viime vuonna oli tämä laskenut
300,000;nteen. Hallituksen äänitor%i "Popolo d'Italia" säilyttää levik-kinsä
vain viranomaisten tilauspakotuksen turvin.
Kaikki nämä lehdet ovat tukeneet fascisteja ja sen tuloksena jokainen
niistä on menettänyt suuren määrän lukijoistaan. Italialaisten tunteita
fascismia kohtaan voidaan mitata paremmin tästä kuin niistä hanhen-askeleista,
joita he olivat pakotetut ottamaan vaalipäivänä. — J .S. W.
''Yksityisen" kenraalin virallinen tunnustus
Vastatessaan tov, Marcel Cachinin Ranskan parlamentissa tekemään
kysymykseen, joka koski kenraali Le Rondin salaista toimintaa, tämän
matkustaessa Pariisin, Bukarestin, Varsovan ja Itämeren maiden pää­kaupunkien
väliä, ulkoasiain ministeri Briänd lausui: "Minä en ollen­kaan-
tiedä, kuka Le Rond on. Ranskan armeijan palveluksessa ei tämän­nimistä
kenraalia ole, ja jos sellainen matkusteleekin, niin hän matkuste­lee
yksityisenä henkilönä."
Diplomaateilla on kieli sitä varten, että he paremmin voisivat salata
ajtauksiaan, mutta tässä tapauksessa Briand ei kuitenkaan onnistunut.
Parlamentin samassa istunnossa kerrotaan hänelle psotetun, että vaikka­kaan
kenraali Le Rond ei tällä kertaa palvei^e rivistössä, on hän kuitenkin
reservissä yleisesti tunnettu ja myös tiedetään hänen olleen Ranskan sota­voimien
ylipäällikön, edesmenneen kenraali Fochin uskotun. Mitä taas
tuli Le Rondin "yksityisiin" matkoihin Neuvostoliiton erinäisissä uaapuri-ihasisa,
niin näiden matkojen todellinen luonnehan tunnetaan Europan
karkbsa maissa.
Ranskan ulkoministerin lausunnon valheellisuus onkin tullut mitä
selvemmin todistettua. Saksan kommunistipuolueen äänenkannattaja "Rote
Fahnen" julkaistessa herra Le Rondin "yksityisiltä" matkoiltaan Ranskan
hallitukselle tekemän salaisen £elostuksen, jossa kuvataan Puolan sota­voimien
Kenraali Le Rpnd ei kehu Puolan armeijan taiatelukykyi-
^yytta. Hän arvioi sen rivistökuntoisuuden Verraltam alhaiseksi ja arvos'
telee ankarasti" teknillisten taistelukeinoje käyttömuotoja tässä armei­jassa.
Hänen mielestään "Puolan armeija ei kykene taistelemaan sellaisia
sotajoukkoja vastaan, joilla on Neuvostoliiton puna-armeijan tahi Saksan
puolustusjoukkojen voima". Mikä taas koskee päällystöä, on hän sen suh­teen
niin tyytymätön, että vaatii "sen muuttamista ylhäältä alas asti am­mattitaitoisiin
ranskalaisiin upseerehiin". Sen lisäksi ei hänen mielestään
kelpaa mihinkään ilmalaivaston aineellinen varustelu, joka suoritetaan
Puolan oman tuotannon avulla.
"Olipa tällainen kuvaus meidän imperialbtisen naapurimme sola-voimista
kuinka vakuuttava tahansa, on meidän suhtauduttava tähän rans­kalaisen
kenraalin pessimistisyyteen hyvin arvostelevasti", lausutaan erääs­sä
neuvostoliittolaisessa lehdessä, ja jatketaan seuraavasti: "Asianlaita
ön nimittäin niin, että tämä Ranskan imperialismin asiamies on samalla
myöskin ranskalaisten sotatarpeila ja lentokoneita valmistavien liikkei-
J^ri asiamies. Jos yhdeltä puolen hänen selostuksensa tarkotuksena on
alistaa Puolan armeija vielä entistä enemmän ranskalaisen johdon alle
ja pakottaa Pugian hallitus myöntämään vieläkin enemmän varoja ar­meijalle,
niin toiselta puolen selostuksen Puolan ilmalaivaston aineellista
lilaa kuvaavan osan tarkotuksena on hankkia tilauksia ranskalaiselle sota-tarve-
jä-ientokoneteojlisuudelle.
"Aiiioä,' irds^^^^^ Le Rond, kaikesta päättäen, puhuu siten
kuin asiantila todellisuudessa on, on taionpoikaiston mieliala. Puolan
armeijan viimeisten manööverien aikana, joihin itse kenraali,Le Rondkin
osallistui, piiloutuivat kaikki mohööveripaikalla asuvat puolalaiset ta­lonpojat
itse ja piilottivat hevosensakin, heti kun kylään ilmestyi jolcu
-inanöö\''ereihin osallistunut joukko-osasto. On helppo käsittää, miten
talonpoikäisväestö, varsinkin se väestö, joka kuuluu vähemmistökansalli-suuksiih,
tulee käy-ttäytj-mään todellisen sodan syttyessä."
"Spartakns"
Kenpä ei olisi lukenut jotakin Sparlakuksesta, tuosta urheasta roo­malaisesta
orjataistelijasta, joka kokosi ympärilleen tyytymättömien or­jien
armeijan, jonka avulla kävi sitkeää taistelua Rooman mahtavaa val­taa
vastaan ja orjien vapauden puolesta. Ken.on tuosta orjien kapinas­ta
lukenut vain lyhyitä kuvauksia, hän epäilemättä haluaisi saada siitä
lisätietoja. Ennen ei tästä, asiasta ole suomenkielellä ilmestynyt mitään
^ai^ijäist^' W miitta fl>t on lehtiliikkeittemnae kustannusliiton
toimesta juikMstii" m jonka nimi on "Spartafcus".' Se sisältää
rasiallisen tarkan., kuvauksen Spartakus-kapinasla, sen. synnystä, kehitys-'
vaiheista jäpäättytaisestä. Kirja on kirjotetläSöiiäloisteliaarimialla tyy­lillä;
joka tekee sen iiikemisen, sangen,raielenkiintoiselcsi ja nautinnolli­seksi.
Teos käsittää 237 sivua ja on'»MI hinta ainoastaan 75 senttiä.
Työläisiä kehotetaan hankkimaan se luettavakseen Vapauden kirjakau­pasta,
haaraliikkeistä tahi asiamiehiltä.
Yhdysvaltalaisia kaivosmiehiä Prioffihfernun
Yhdysvaltain kansallisen kaivosmiesliiton toimeenpanevan komitean
äskettäin Pittsburgissa, Penn., pidetyn täysistunnon ilmotetaan päättä^
neen, että tämä uusi. kaivosmiesliitto liittyy Ammattiliittojen punaiseen
kansainväliseen. Samassa kokouksessa oli päätelty lisätyllä tarmolla jat­kaa
taistelua järjeslymättömien hiilenkäivajain järjestämiseksi tähän luok-
Icataistelukannalla olevaan liittoon, joka joutuu taistelemaan kaivosyhtiöi­den
ja valtion sekä taantumuksellisten työväenpettäjäin ja pyssyhurttien
yhdistyneitä voimia vastaan.
on tartuttava kiiimi täydellä kouralla.
Jos mielitään niitä viedä menestyk.
selliseen tulokseen. Hyvät Ja loistavat
suunnitelmatkin ovat tarpeelliset,
mutta Jos ne Jäävät toteuttamatta,
kaatavat ne mukanaan Joukon niitä
Jokapälväisempiäkin suunnitelmia Ja
allxeuttavat sillätavoin suurta vahin­koa
ei yksin rahallisessa merkitykses'
sä, vaan myöskin siten, että tullaan
aremmiksi enää vastaiöundessakaan
yrittämään täydellä voimalla.
Meillä on nyt meiJeriUike ja ruoka-lahomma
niinhyvin kuin yhdistettynä
yhdeksi liikkeeksi, rjainoastaan eräitä
pienempiä käytäntfiönpano-tolmenpi-teitä
puuttuu. Ja se on työtätekevien
voimien Jrhte^iliittämisen kannalta
tärkeä tapahtuma. Meillä on senli-säksi.
tämän yhteenliittymisen yhtenä
tuloksena, myöskin selvä tie osuus­kaupan
fiaamiseen — tai oikeammin:
meillä on sellainen Jo olemassa pie.
noiskoossa — Ja se on vieläkin tär­keämpi
tapahtuma, mutta nämii ta­pahtumat
jäävät helposti leijailemaan
ilmassa, ellei niihin tartuta kiinni Ja ase
teta maaperään sementin Ja tiiliski-vlen
muodossa.
Asioita ei aina saada menemään ihan
prikulleen sillätavalla, kun alussa on
suunniteltu; varsinkin rahalliset asiat
ovat meUle köyhälistöläisille ikuista, vi
saa, mutta silti ei saa luopua pyrki­mästä
päämäärään. On toisinaan teh­tävä
suurikin mutka metsäpolulla, en.
nemmin kuin taistella voittamatonta
luonnonestettä vastaan, Joka ehkä pa­koiltaisi
lopulta kerrassaan käänty­mään
takaista. Tarkoitan tällä sitä
että meillä oli vakava mieliteko, saa­da
hankituksi oma talo heti osuusruo.
kalalle, mutta se osoittautui tälläker-taa
mahdottomuudeksi. Teemme par­haan
palveluksen sen ajatuksen toteut­tamiseksi
vastaisuudessa. Jos nyt me­nemme
eteenpäin niitä teitä. Joita pää­semme.
Canadan Suomalainen Järjestö tui-i?
rakentamaan alkavan kesän aikana ta­lon
Sudburyyn Vapauden lehtiliikkeel.
le. Ja siihen taloon voidaan Ja aiotaan
sovittaa tilava Ja mahdollisimman ny-kjraikainen
ruokalahuoneusto. johon
Co- Optasta ruokalahomma siirretään
Siellä tulee olemsuin mahdollisuus vält­tää
sellainen suututtava jonotus, jo-honka
rucrfcaUiJat ovat nykyisessä poi-poistetuksi
se "suxmnaton määrä hyö­dytöntä
työtä. Jota palveluskunta Jou­tuu
nykyisessä ruokalassa suoritta,
maan, ruokailuhuoneen haarapussimai-suuden
takia.
Nykyistä "Poikataloa" on ajateltu
vuorata toistaiseksi, vieläpä senkin
Jälkeen, kun Vapauden talo on val­mistunut,
jos vuokra pysyy kohtuulli­sena.
, Muuten on mahdotonta sanoa,
kuinka paljon tilaa vastaisuudes­sa
tarvitaan. NykyL<«lläänkm o l ­len
on Poikatalolle pyrkijöitä
paljon enemmän kuin tiloja. Un.
den ruokalan valmistuttua voitaisiin
nykyinen talo Järjestää kokonaan a-suintiloiksi,
tai miten sillota parhaaksi
nähtäisiin. Voisi myöskta olla mab.
dollista, että sillota nähtäisi mahdol­liseksi
ostaa nykytaen talo, kun ny­kyiset
raha-asiat olisivat järjestyneet
Ja työväestö mtdidollisesti lisääntynyt.
Mutta tälläkerta on, kuten sanottu
ryhdyttävä tarmokkaasti toteuttamaan
sitä ohjelmaa. Joka nyt on huomattu
ainoaksi mahdolliseksi. Co-Optasin
maitoliike on kasvanut, ja yhä kasvaa
siinä määrin, että sille on laajemman
työhuoneen saanti ja koneiston uusl-mtaen,
elämän, tai kuihtumisen Ja
kuoleman kysymys. Eikä sen suh.
teen saa enää tulla kysymykseen sei-lataen
uusiminen, joka jälleen huo-mattaisita
riittämättömäksi puolen-vuoden
perästä. Silloin kuta perus­timme
liikkeen »olimme pakoitetut te­kemään
tyhmyyksiä, melkein avoimin
silmta. Paljon ei meUlä sillota mah­dollisuuksia
ollut kunnollisten koneiden
ja rakennusten hanktataan, emmekä
mahdollisesti huomanneet, tai uskal.
taneet käyttää kaikkia niitäkään, mitä
oli, mutta nyt on toisin. Saavutettu
kokemus takaa jäsenistön ja, liikkeen,
teon määrän suuren lisääntymisen, mi-,
käli kyetään lisääntyvää kysyntää tyy­dyttämään.
Aina ei ole näin kUtoUis-ta
aikaa Ja tilaisuutta täUäkään alalla
melkoisten työmisjoukkojen kiinnittä­miselle
proletaarisen osuustolnninnau
yhteyteen. Siis Co-Optasta maitoliik-keenkta
täytyy päästä rahavaikeuksis.
taan selviytymään..
Eikä mySiskään osuuskaupan varsi­naista
alkamista sovi siirtää päivää­kään
tuonnemmaksi, kuta on välttä­mätöntä.
Kaupungta kehitys on Jumi
siinä asteessaan. Jolloin on heipr>iii läh­teä
liikkeelle tällaisen yrityk-t-u kans­sa.
Osuuskauppahomman takana tim-tuu
muuten olevan, sekä maanviljeljrs-e
t t ä kaupunkilaistyöläiset yksimieli­sesti.
Joka onkta aivan luonnnlitsta. sil­lä
homma on taloudellisesti tärkeä a-lueen
työläisille yleensä.
Taloudelltaen puoli ei ole kuiten­kaan
aina, eikä edes tärkein puoU
asiasta. Luokkataistelullinen merkitys
oh suuriarvoista, vaikkakta se on hiu­kan
vaikeampi käsittää. Osuustcimta-tamme
avulla me voiimne luoda e-räänlaisen
yhdyssiteen alueen työ­läisten
eri mielipide- Ja kansallisuus-ryhmien
kesken j a saada heidät vä­hitellen
ymmärtämään toisiaan ja sillä
on vastaisuudessa suuri merkitjrs.
Tarttukaamme siis rivakasti asiaan;
samalla tarmolla, kuta Co-Optarla al-kuperäiscstl
pystyyn pannessa, tai sa-mallaisella,
mitä mjn. Pohjois.Onta-rion
toverit ovat osuustoiminnassaaxi
osoittaneet. Panemme ensiksi maito-liikkeen
reippaasti kävelemään, sitten
varustamme ajanmukaisen ruokalan
uuteen Vapauden taloon j a senjälkeen
tai paremminkta rinnakkain sen kans­sa,
avaamme osuiiskaupan uudessa,
laajemmasa muodossa, samassa uu­dessa
talossa. Kun nämät hommat o-vat
kunnollisessa käynnissä, ja mitään
sellaista ei ole näkyvissä, joka niiden
käyntitapääsyn ehkäisisi, jää vata
ajan kysymykseksi, millota Ja mihta
rakennetaan avara asutatalo nuorIi!6
miehille. Meille ei tule sellaisen ai-kaansaamtaen
olemaan hiluistakaan
vaikeampaa^, kiita on ollut esim. Kirk-land
Lakenc tovereillekaan. Täytyy
vata hiukan hillitä mielitekojaan sil­lävälin
ja auttaa ensin ne yritykset
ratkaisuun, jotka ovat tällähetkeilä
tärkeimmät.
Kaikki tämä edellyttää Co-Optasto
osuuksien ostamista. Ne maksavat
$10.00 kappaleelta, mutta toivotaan jo­kaisen
työssäolevan työläisen ostavan
useampia kuta yhden osuuden. Sel-lataen
harhaluulo on heti alussa hy­lättävä,
että olisi kysymys jostakta
"avustamisesta", tai "uhrauksesta". Ei
ole kysymys mistään veteläst|i hyväj*-
tekeväisyydestä, vaan keskinäisestä" yh­teisten
etujen valvomisesta, ja työläis
ten hajanaisten voimien yhteenlUttä-misestä.
Kymmenenkta dollaria on
kyllä monasti suuri raha, mutta , sa.
mallakertaa voidaan monta monituista
kymppiä siirtää palvelemaan työläis­ten
selvällä luokkakannalla olevaa o-suustoimtataa,
Jos vata tulee tosis­saan
"asiaa oikein aateUuksi."
J. W.
asiasta'
ilmeni,'
rätyllä ajalla. Sanotusta
käydyistä puheenvuoroista
e t t ä sanotut edustajakokoukset olisi
saanut olla kuten ennemmin oli mää­ritelty.
Kun ilmeni puolueen edus­tajakokouksen
välttämättömyys siir­t
ä ä toukokuuhun, niin eikö olisi C.
S. J m edustajakokousta voitu siir­tää
samassa suhteessa, sillä mieles­tämme
olisi säästetty varoja eikä
olisi tullut kaksinkertaisia rautatie-eli,
junakustannnksia, kun'-monessa
tapauksessa samat edustajat ovat
edustettuina molemmissa edustaja­kokouksissa.
Tämä on meidän näkö­kannalta
katsottuna. Voi olla asioi-
Vapnden pnolnstns-taisMn
SCDBUBTN TYÖLÄISTEN LAHJO-TUKSET
PVOLVSTCSBAHASTÖON'
Kommunistipuolueen työpaikkaryh­mä^
n:o.7:nneii totaiesta on eiler.
lahjotettu tov. Arvo Vaaran puolustus,
rahastoon neljä dollaria, Umottaa Ca­nadan
työväen puolustusliiton Sud­buryn
suomalaisen osaston puolustus-set
pitamaan en ajoilla joitakm viik- ,...,„^._ 77
koja toisistaan, mutta ne seikat ei
ole -tiedossamme.
Osaston huvitoimikunta oli hom­mannut
iltamat osastomme haalille,
jossa esitettiin pieni kaksinäytöksi­nen
kappale "Tahvo ^"-Taryiaisen
kääntymys" maalisk. 30 p. illaksL
Siinä oli pari muuta ohjelmanume­roa
ja lopuksi oli tanssit hyvällä
hanurinsoitolla.
Ennemmta on meille lähetetty C.
T. P. Liitolta kaksisataa merklriä
myytäväksi. Ne on loppuun myyty
j a kertyneet varat suoritetaan asian­omaiseen
paikkaanr- mahdollisimman
pian. — O.
J]aUEST0N ASIAT
^'Canadan suomalaisen
järjestön uusi johto
Ylläolevalla jotsikoHa julkaistu uu­tinen
Canadan. Suom. Järjestön e-dUBtajakokouksesta,
osoittautuu ole­van
virheellinen kohdassa missä lau­sutaan,
että "Sihteeriksi valittiin to­veri
J . Wirt a yksimielisesti."
Tähän asian käsittelyyn nähden
on asianmukaista tehdä seuraava oi­kaisu:
Sihteerirahastonhoitajan eh­dokkaan
nimityksestä olivat ilmoi­tuksensa
lähettänyt ainoastaan 28
osastoa, joista 24 oli asettanut eh­dokkaakseen
tov. A . T. Hiirin, yksi
osasto tov. J . W. Ahlqvistin, yksi
osasto tov. S. G. N e i r i n , yksi osasto
tov. J.- Wirran ja yksi osasto tov.
M. Pohjansalon. '
Ennenkuin ryhdyttiin sihteerin
valintaa suorittamaan keskusteltiin
sihteerin toimen eristämistä koko­naan
muista tehtävistä keskuksessa.
Keskustelujen pohjalla yksimielises­t
i päätettiin että tähän mennessä
sihteerillä olleet tehtävät jaotellaan
siten, että sihteerin toimeen kuu­luu
yksistään Järjestön sihteerin ja
näytelmäviraston hoitajan tehtävät. . ^ ^ ^
Toverit Ahlqvist j a Neil pyysivät 1^°??*""^' uhraamaan tähän -näytel-vapautta
ehdokkuudesta, mikä heil­le
myönnettiin Senjälkeen valittiin
Vapauden keskustoimittajaksi To­rontoon
toy. A . T. H i l l . Sihteerin
valinnassa suoritettiin sitten äänes­tys
jälellä olevien ehdokkaiden, tov.
J . Wirran ja M . Pohjansalon välil­lä.
Tov. Wirran puolesta annettiin
H ääntä ja tov. M . Pohjansalolle
yksi ääni. Tov., John Wirta tuli t ä ­ten
valituksi sihteeri-rahastonhoita-jaksL
Myöskin on harhaanjohtavaa
sanoa, että valinta j ä i riippuvaksi
"jos hän kieltäytyy, tai tulee josta­kin
muusta , syystä estetyksi otta­masta
tointa' "vastaan."
Tov. Wirta valittiin ilman mitään
ehtoja sillä ymmärryksellä että toi­meenpanevaa
komitea sovittelee^hä-nen
toimet&hsä astumisen. Edastaja-kokouluen
jilkeen pidetyMa toi-meenpaaemi
komitean kokouluessa
päätettiin ilmoittaa tov. Wirralle,
että_^ hänen on astuttava toimeensa
toukokuun 1 p. Toimeenpanevan
komitean puheenjohtajaksi valittiin
tov. J . W. Ahlqvist, varapuheenjoh­tajaksi
tov. J . V . Latva, Toimeen­panevan
komitean trustiiseiksi valit­tiin
tov. Ahlqvist j a E . Pirttinen.
Edustajakokouksen päätöksien se­lostamista
varten järjestettiin Alber-tan
alueen edustajalle tov. Frank
Jacksonille matka Albertan j a B r i ­tish
Columbian alueille, sekä muilla
alueilla .toivotaan aluetoimikuntien
järjestävän edustajain selostelumat-kat.
"YLÖSNOUSEMUS"
Tuo kuuluisa nimi jo itse takaa
tuon valtavan yhteiskunnallisen näy­telmän
taiteellisen arvon, sillä se
on lähtenyt sellaisen miehen kynäs­t
ä joita sukupolvien aikana ,ei mon­ta
synny. Siksi tällaisten suurmies­ten
taokset elävät, vaikka itse teki­j
ä onkin maannut vuosisatoja maan
alla. Kuten mainitun näytelmän
kirjoittaja Leo Tolstoi. Ja' kenelle
tämä nimi olisi tuntematon? Tus­kin
sellaista maailman kolkkaa löy­tyy
jossa ei s i t ä tunnettaisi, j a on­han
"Ylösnousemus" käännetty mel­kein
kaikille Euroopan kielille, ja
filmattu.' eurooppalaisten kuin myös
amerikalaisten filmiyhtiöiden toi­mesta.
tJsea onkin nähnyt tuon
valtavan näytelmän filmissä, toiset
taas lukeneet sen romaanina.
Nyt tarjoutuu toröntolaisille tilai­suus
nähdä tuo suurteos puhenäyt­tämöllä,
joka esitetään Pon-haalilla
lauantaina huhtikuun 13 p. kello
8.15 illalla. Näyttämöllämme on
aikaisempina Vuosina ollut ajatus
ottaa tämä suurteos, mutta on sil­loin
hylätty suurten dekoratsioonien-sa
tähden. Nyt on kuitenkin pää­tetty
uhrata j a valmistaa nuo suu­ret
varusteet. Ja paljon olemmekin
mään, puvustoon kuin myös kulii-seihin
y.m. Lippuja saa ennakolta
Jokelan palloruum^sta, Mrs. Kauha­selta
j a Don-haalilta.
Siis kaikki haalille silloin.
Työttömyys kasvaa
Ladysniithissä, B. C
Kolme kaivantoa suljettu äskettäin
Edellisessä paikkakuntauutisessa
huomautettiin, - että on' odotettavissa
näillä ' kolikalvoksilla .työvoiman vä­hennystä
sen perustiE»eIla, e t t ä se on
ollut joka keväinen vitsaus jo use­ampana
vuotena' perätysten. Vaan
tämänkevämen löi kaikki entiset re-kortit
pois laudalta. MaanantainäT
maalisk. 25 p. kun tulimme ulos kai­vannosta,
näimme ilmoitukset naulit­tuna
yleiselle paikalle, jossa oli sel­lainen
"pieni" huomautus työläisil­le,
että huonojen kolimarkkinain ta­kia
kolialueilla komppania on pakoi-tettu
keskeyttämään työt 1, 2 ja
3:nnessa kaivoksessa maalisk. 28 p.
Canadian Collieries (Dunsmuir) L .
L D.
Se oli kova isku työläisille ja
etenkin sellaisille, jotka eivät näe
mitään tarvetta'loimia tämän järjes­telmän
muuttamiseksi sellaiseksi, et*
tä se turvaisi työtätekevän luokan.
Kuulee usein, sanottavan, että minkä
sille järjestelmälle voi, se gn tällai­nen
aina ollut j a tällaisena se tulee
pysymään. Tuon edemmäs ei usein­kaan
pääse keskustelussa ja luulta­vasti
on samainen usko ollut työ­hönkin
nähden, että sitä saa olla
työssä, kun työnsä tekee kunnol­leen;
on nöyrä, alistuvainen. Vaan
niin ei ollut tällä kertaa asian laita,
armotta se potkii kaikki meidät pois,
vieläpä isäntämiehetkin eli paasit,
jotka meille, ennen lakia lukivat.
Tulevaisuus näyttää olemmeko t ä ­mänlaatuisesta
läksystä mitään op­pineet,
kun uusia samanlaatuisia t i ­lanteita
astuu eteemme. Luulisi sen
opettavan, e t t ä tämä järjestelmä on
muutettava sellaiseksi, e t t ä se takaa
työtätekeville työnsä osuuden ja
kunnollisen toimeentulon.
Maalisk. 30 päivä oli täällä kut­suttu
koolle työttömien kokous, jo­hon
oli kutsuttu tämän piirin maa­kunnan
parlamenttiedustaja Mr. Da-vie,
joka oli kutsua noudattanut.
Kriitillisestä tilanteesta keskustelta­essa
"edustajamme" lupasi tehdä
sen minkä hän voi työttömäin tilan­teen
avustamiseksi. Oli sitä mieltä,
e t t ä jonkunverran avustustöitä luu­lisi
alettavan, vaan ei ollut varma
riittääkö siitä juuri minkään vertaa
kaikiUe, sillä tällä kertaa on työttö­mäin
lukumäärä moninverroin suu­rempi
kuin koskaan ennen viimevuo­siin
verraten. Valittiin komitea, jo­ka
on kosketuksissa sanotussa asias­sa
töitten ja muitten järjestel3^sä
— jos jotain sellaista ilmenisi.
'' . .1 • • •
JÄRJESTÖTOIMINNASTA
LADYSMIXHISSA
Maalisk. 17 p. oli' 'kpzn solujen yh­teinen
kokous, jossa muiden muassa
sukeutui kysjnmys, mitä keinoja käyt­t
ä e n voisimme saada parhaat tulok­set
tov. Arvo Vaaran puolustusra-haston
avustamiseksi. Keskustelun
tuloksena oli, e t t ä keräämme vapaa­ehtoisen
kolehdin keräyslistoilla,
vaan toivomuksena oK evästys, että
kaikkien puoluejäsenten olisi luovu­tettava
yksi dollari pariskunnalta ja
samainen määrä yksinäisiltä miehil­tä.
Sanottua toivomusta ' on jota­kuinkin
noudatettu, lukuunottamat­ta
kahta eli kolmea, jotka kieltäy­tyivät
. avustamasta, amakin. osa^ ve­rukkeiden
perusteella niinkuin hä­nen
oma : lausuntonsa sen toteaa.
Ajatelkaa, olemme kuuluneet työ­väen
järjestöihin parisenkymmentä
vuotta, vaan vuodet eivät näköjään
kaikistellen kohota velvollisuutta ja
solidarisuutta, sen todistaa tämäkin
tapaus kyllin selvään.
S. J m osaston kokous oli neljän­tenä
sunnuntaina maalisk., kuten ta­vallista.
Siinä luetussa kirjeenvaih­dossa
oli kirje, jossa mamittiin m.m,.
e t t ä puolueen edustajakokous on
siirretty toukokuun 24 p . alkavaksi,
vaan Canadan Suom. Järjestön edus-tajakokuos
pidetään ennemmin mää-
Creigrhtpn Mine, Ont.
Kyhä käteen j a a la kirjottamaan,
kun kerran sellainen tehtävä on an­nettu.
Eihän siitä kyllä tahdo tul­la
mitään, kun ajatukset pyörii pääs­sä
sinne tänne, mutta yrittää täy­tyy.
Naisosaston kokouksia on pidetty
säännöllisesti joka toinen maanan­tai
kello 8 illalla, eikä enää päi­vällä
niinkuin ennen. Kokousaika
vaihdettiin, illaksi sen vuoksi kun
päivällä- pidetyissä kokouksissa oli
kovin vähän osanottajia. Ottakaapa
siis naiset tämä huomioonne, j a si­vuuttakaa
kaikki muut kestit sinä
iltana j a saapukaa kokoukseen. Täs­tä
erikoisesti piti huomauttaa, kos­ka
kokous teki sellaisen päätöksen
kuin seuraa:
Kaikki sellaiset naisosaston jäsd-net,
jotka ovat pojssa kpkou^s^a
kaksi kertaa peräkkäin ilman päte­vää
syytä, tullaan erottamaan jäse­nyydestä
ainakin toistaiseksL
Siis kaikki jäsenet, ottakaa huo­mioonne
tuo ylläoleva päätös ja
saapukaa kokouksiin ainä runsaslu­kuisina.
Kun meillä naisilla ker­ran
on oma osastomme, niin se vel­voittaa
meitä kaikkia sen eteen työs­kentelemään.
Joukkoina voitamme
taistelussa, mutta yksilöinä sorrum­me.
.
Paljon olisi sanottavaa vielä t ä ­män
kylän väestölle kaikenlaisista
asioista, mutta sanokoon niistä pa­remmat
kynäniekat. — Valittu.
haa lähetetyn puolustusliiton pääma­jaan
seuraavasti:
Maalisk. 2 p:nä .$132.00
Maalisk. 9 p:nä 52.25
Maalisk. 16 p m ä 22.?5
..Huhtikmm 6 p:nä 33.00
—
Yhteensä $239.50
Hyväksyttiin viime vuoden tilit t i ­lientarkastajien
lausunnon perus­teella.
Koska joltakin taholta oli levin­nyt
huhuja jo aikaisemmin seuram­me
jäsentä^C^ Janssonia vastaan, et­t
ä hänen proletaärimaineensa ei oli­si
puhdas, oli johtokunta hänelle
hankkiniit todisteet, joista selvisi,
e t t ä Jansson on todella puhdas kai­kista
syytöksistä, joten ne ovat täy­dellisesti
olleet perättömiä.
Port Arthurissa t.k. 13 prnä pi­dettäviin
painikilpailuihin päätettiin
osallistua kahdella painijalla, nim.
sinne lähetetään E . Sankala j a O.
Lind. Varalle valitsi kokous K . H i i ­rosen.
Täydennettiin seuran johtokuntaa
neljällä henkilöllä. • Valituiksi tuli­vat
V. Karhunen, K . Karhunen, P.
Ruohonen j a V . Muuriaisniemi.
Hyväksyttiin liittokokouksena o l ­leiden
edustajien raportit.
Seuran kenttäkomiteaan valittiin
Heiskanen, Seppälä j a Jansson.
Valittiin eri urheilulajeille ohjaa­jat:
juoksujen Jansson, hyppyjen ja
lyhyiden matkojen P. Häkkinen se­kä
heittojen E . Ristonen, viimeksi­mainitut
ovat myöskin naisten oh­jaajia.
Päätettiin pyytää liiton murto-maajuoksumestaruuskilpailuja,
jotka
pantaisiin toimeen Victorian p :nä.
J ä t e t t i in johtokunnan järjestet­täväksi
ukko- j a poikamiesten väli­set
murtomaakilpailut.
Päätettiin ottaa ohjelmistoon nais­ten
räjapallopeli. Järjestely jäi vii­me
kokouksessa valitulle naisten ko­mitealle.
— K . S.
Ehdoton raittiusaate
luokkataistelun
kulmakivi
Raportti
työläisnaisten liiton ryhmä
3 :nnen neuvottelukokoukses­ta
Port Arthurin piirissä.
Kokous pidettiin Intolan haalilla
maalisk. 10 p. 1929.
Vaikka osanotto olikin laimean-laista
naistemme taholta, niin pää­tettiin
kokous kuitenkin pitää,, ja
keskusteltiin niistä asioista, mitkä
kokoukselle oli valmistettu j a eväs­tetty
ryhmän osastojen taholta. In­tolan
osastosta oli läsnä kokouk­sessa
toverittaret Hilda Ojala (v),
Aino Blom, Ida Hostikka, Hilda 01-
likkala. Alppilasta ei ollut osanotta­j
ia kuin Sanni Tiivis. Valittiin vir­kailijat:
puheenj. Ida Hostikka ja
pöytäkirjuriksi allekirj., sekä leh­tiin
raportin laatimaan valittiin pöy-täkirjuri.
Kokouksessa keskusteltiin
seuraavista asioista: Nuorison ja
lasten kasvatus. Oltiin sitä mieltä,
e t t ä meidän naistenkin on tehtävä
parhaamme nuorisokurssien onnis­tumisen
hyväksi taasen tämän kesän
aikana, sillä kurssit on aivan vält­tämättömät
nuorison kasvatustyössä.
Myös pidettiin tarpeellisena i>erus-taa
n:n ja pioneerien kiertävä kir­jasto
piiriimme, sillä siten voisim­me
parhaiten suojella lapsemme tur­melevalta
kirjallisuudelta j a samalla
siitä olisi se etu, e t t ä se elvyttäisi
yhteistoimintaa nuorison j a pionee^
riosastojen keskuudessa.
Sitten oli meillä vielä useampia
kysymyksiä, kuten opiskelukerhojen
tärkeys työläisnaisille. Osuustoimin-takysymys,
johon katsottiin naisten
suhtautuvan aivan liian laimeasti.
Kysymys miten voisi osastot vaikut­taa
koululautakuntim, sekä agitat-sionityö,
kesäjuhlat, nyrkkilehdet,
miten ne saataisiin tarkotustaan vas­taaviksi.
Laajennettuun sihteeristöön va­littiin
edelleen Sanni Tiivis. Siinä­hän
se iltapäivä hupenikin jo koko
tarkoin. Juotiin kahvit j a niin j o ­kainen
kiirehti taasen kotiinsa ilta­töilleen.
— Sanni Tiivis.
TYÖVÄEN URHEILU
Selostus Kisan kokouk­sesta
Viime sunnuntaina pidetyssä v.-
j a u.-seura Kisan yleisessä kokouk­sessa
päätettiin m.m. seuraavista
asioista: ^
Ehdottomaan raittiuteen pjrrkivä aat.
teellinen raittiuskasvatustyö on luok-katietoisen
työväestön aikaansaannos
käytännölliseen toteuttamiseensa näh­den.
Tämä siksi. _ e t t ä turmeltunut
yläluokka on kykenemätön luovaan
kulttuurityöhön, koska se elä<n kaa-voihtasa
kangistuneen "sivistyksen'*
varjolla, • on menettänyt kaiken ha­lun
viedä inhimillisiä kehitystä e-teehpäta.
Alkoholivapaa kulttuuri ei kyliä
seUaisenaan kykene Muodostamaan
parempaa yhteiskuntaelämää. Niin
Jalo ja ylevä, kuin raittiustaistelun
päämäärä onkin, ei se toteutettuna
merkitse siveellisesti korkeamman olo­tilan
sjmtymlstä. * .
Miksi el?
Siksi, että koko yhteiskuntaelämä
on vaan heijastus luokkien välisestä
taistelusta j a e t t ä siveellisesti raken­tavat
vohnat kuten esimerkiksi rait.
tiuskasvatustyön, tulee niidenkta, pal­vella
tätä valtataistelua. Niin myöskta
työtätekevien' luokkataistelussa sorta-
Jsduokkaa vastaan.
£änme siis taistele Juoppousklrousta
vastaan vaan" Sksi, eKä, tämä työ on
inhimillisesti jaloa ja e t tä sen: kautta
autamme tähän paheeseen vaipuneita
yksityisiä tovereita siitä vapautumaan
E i ! Me taistelemme juoppousklrousta
vastaan pääasiallisesti siksi, että luok­kamme
viinakapitalistien huumaami­na
kieltää oman paremmuutensa. Jc
Fred Lassalle sanoi: "Porvaristo tulee
luovuttamaan vallan vaan siveellisesii
voimakkaammalle työväenluokalle."
Tällä tämä kuuluisa agitaattori ei
ajanut mitään siyeymioraalia, vaan
porvariston elämään tutustuneena hän
tajusi, että työtätekevien mltjoona-armeljasta
kumpuaa se uusi voima
Joka kykeniee j a tahtoo viedä maaU-maa
eteenpäin. . ' '
Juoppouskirous alas! Jc^^ataoa työ-läistoveri
mukaan raittiusrintamaaii
luokkataistelumme hyVäksi!
Siinä ne tunuslauseet, jonka elä.
hyttämänä luokkatietoinen työlätaen
osallistuu taisteluun raittiuden puolel­ta.
Tietoisuus siitä ,että vata raitis
työväenlucdcka .kykenee,^. miir|amaan
kahleensa j a vapautumaan kapitalisti­sen
riistonalaisuudesta pakolttaa mei­t
ä aktiivisestL työskentelenään rait-tita
Ja taistelukuntoisen sukupolven
kasvattamiseksL
ISssä työssä on tditäviä meillä jo­kaisella.
Asunnoissa, työpaikoälla, ko­kouksissa,
kaikMaila on meidän vä.sj'-
mättömästi t ö i t ä v ä työtämme raittiu­den
hyväksL Vaan keSkey^mättä jat­kuvasti
taistelu Juoppouspahetta vas­taan
tulee viemään lopulliseen voit-toon.
1
lEAUKSENNL'
No.i
Voi
"Suo
proft
''Mm
tulee
Taidi
mistä
Sivul
suasii
Oului
sizivai
Rikki
pahat,
Kokoi
mytty
Aikee
kohta
"Hyvi
tahtoc
Siksi
rahofc
Ehkä
aulihL
Valmi
hyökh
• , -
Miljoc
Genen
Niukki
ttUoksi
Työlai
kultam
**Liikei
dollari
Tunnel
taas tl
Kun y
"hovisi
Toiset
scuvat
^ Kohtuu
Suomei
Sinovje
' Trotski
: Vaikka
' nyt he
l Näkevä
liian li
Sekä at
\ itsensä
Chicago
' kaupuni
: Varat k
poUtiikc
Kaupun,
saa pai
Kttska r
käsissä
Arvosta
Kapitalist
eee j a käyt
siinsa kalkk
- ja henkisen
ole päässyt ]
£a ataoasta
menpitein. ^
ketaonaan '
telun tukal-i
vän riistäjäl
ty, jopa vä
lettu sivlslj
maksumaan
muksia j a i
riistettävät j
j<^ksl baUits
Uskonto ö]
jimka avull
joukot her
kärsimylEseu
teluuh sortaj
konnot palvi
Kaikki usko
loonsa alist
rostilassa oi
menee kaikl
masta tahdc
mäa hallitsee
liselle ajattel
nms, Jonka t
nen edistys!
kaikki köyt
kärsimykset j
set j a välttäi
mätän jumal
•jaliiset kärsi
vaanvaltakuni
Tämän "Uon-joutiia
epätoi
dosta. vaan p i
t ä Ja kestettä
mta alheiittai
pitkästä työj
kuristuslaelsta
kärsimykset:
mukaan ovat
tämättömiä, e
vaan lioista xii
vielä rebdotiQn
uskoa kaiUd
^ . pa4n>eibixi
Peloetä on ka
tava MrJalmel
vat Ja määräi
suurten vioiikk
Iniinka v»hing<
Maiiaittuja e
kä papit m$är
Onpa heillä h i
symahdoliisimd
köyhälistöllä,
kaitselnius^on
luokffle heidän
heiUe vallan ri
Iita köyhälisti
ki on täysta
"maanpäällisen,
yksityisomajsiiu
jestelmän. .feam