Vapaus, May 6, 1929

              Siro 2 Maanantaina, toukok. 6 p;na~-Mon^ May 6 x^v> A w xV£7i
VAPAUS tiMtmH ^»m n»—h
T O I M I T T A J A T a
S. ^ m S C i e A. TAAHA (<«>kiW). A. TESHCSIK. R. rEHXaiE». M. rOHJASSÄtO
•t tfc« rwi Offloa.Ocpvtncat. Onava. w
TATAOB (LilMttr»
TCLAGSHOniATi
K j d : , f l J « . 'C tk. 3 kk. n . » U I kk- SLM. — TkJ,««ItÄ« i>
M l f a r : - 1 «k: 1 6 4 0 . « kk. »3.GC>, a kk. I Z J O J* I kl:. H J » .
ILM0TU5HIRKAT VATACDESSAi
•Qkiera&taBjMCokMt tljSO kerta. t2.0« kskai kotaa. — KfUAiiOmam rnrmuOXn e s a c B t ^ v ^ k M * S»
: NiaesassttoUsuKskaet SO» kerta, t l i » » kotaa. — Sjitf^iaJUtaoMkm «XO kote
• fcaMa>.^-AaBBtoCToaaotiikiet UM kota. <3JW fcakal k o t ^ — ru»o«a«M*ak«et « i » kof-ifcaamtoMtakaet
«ZXO kerta. SOo UaSaiakM MiiaaUaarch» tai MOjtorXnritl. — Halaiaaatieao» i-
- — « c k o a . $1/» kota« kotaa. — Th|»irii»aitm)i<» ia ilia«oaa«amcurie» «». »*a4it
CäkisettSia flaotaabista ctskäccea.
C&t«rf-*Se«njCT a»«.lo««» pitsa otU k««uefU«a kril» 4 ip. ila^r»i«yi»»a» eJdJixca arkJytJTäaä
ycpnOcB (oiitlivs: BiKM^sato S07. Staeker BaOiKac. 4 Oariuaa St. Pakelia S3«V.
ViQiauIai koattarit lifcenr BoiMia», »7 Lone St, P«heI2a 1 ^ Po«tio«>tej Bo« » , SoÄerr, O»'
Vit*«t4ar p a lM |a latofBot Uboty BaiUiiv. $7 Los* St. PalxUa 2»»W.
CSlSiMlI aarotiaias tut», "Ht per u t . (aek. Ulafaaaa <k«(se «iaCU iaaotioa, 75c. Tba Tapaa»
, te M r fteair a^Tectrnac BctUsia aatoas Hie r i a a i * ^eo^to to Caaada.
faa «UcvaiUaia talsaau saa raaUaMa eaaiaulMeii U^eeaeeaaa. k i r j a t t u a sadeteea liikkfcahvitalas
ooaaHiaelU nimettä: J. V. KAJtNASTO. liiktr«»boiuta. ' .. _ _
Ammatillinen liike
Työläiset fascismin maassa
I t a l i a n vapaitten ammattiybdistTS.
t e n edustaja Romagziola p i t i B e r l i n in
kansainvälisessä fasdstivastaisessa
konferenssissa huomattavan jmheen.
Joisa- hän selosti I t a l i a n työläisten
o l o j a j a ammattiyhdistysliikettä s i e M .
K a i k i l l a työläisillä o n syytä tutustua
tämän fascisznin emämaan oloihin.
J o n k a vuoksi selostamme m a i n i t t ua
p u h e t t a seuraavassa lybyfcäisyydes-sään.
R o m a g n o l a lausui m j n . s e u r a a ­v
a a :
O l e n t u l l u t tänne erikoisesti Ilmot-t
a a k s e n i . että I t a l i a n y l e i n e n a m m a t t i -
a l h a i s i a . Teollisuudessa t o i m i v a t työ­läiset.
J o t k a eivät ole ammattimiehiä,
s a a v a t keskimäärin 2 l i i r a a t u n n i s sa
p a l k k a a . Työläiset saavat vieläkin ai»
h a i s e m p i a ^älkkosJa. Niinpä esim.
B o l o g n a v a l u t e h t a i l l a m a k s e t a a n h e i l ­l
e raskaissa töissä 6 l i i r a a päivältä.
Työaika o n 8 - t u n t i n e n,
Luokat mstakkain vapunpäivänä
l^apunpaivänä 1929 oli WinnjpegJn lakon ja ensi kertaa Kommunis-liscil
kansainvälisen osastojen avoimen,,suoranaisen ja jakamattoman joh-imt
alaisena tapahtuneen työväen kansainvälisen .solidaarisuuden päivän
juanmanlaajuiscn viettämisen kymmenes vuosipäivä. Näin ollen on ei
Tain tyydytystä tuottavaa, vaan myös sangen merkitsevää, että porvariston
painotukseen taipumisen ja sosialidemokraattien turhaan toivoman vapun­vieton
yksistään kommunistipuolueille jättämisen asemesta tosiproletaari-silla
vaistoilla varustetut työläiset kokoontuivat vappumielenosotuksiin in-
. Bostuneemmin kuin moneen Vuoteen, kirjottaa Icommuhislipuolueen pää-
- äänenkannattaja toimituspalslallaan- Tiedot osottavat selvästi, jatkaa
lehti, ellä Canadassa tätä vapunpäivää vietettiin tietoisuudella ja inno;:-
; tuksella, jota ci ole milloinkaan ennen ylitetty. Vaildca vuoden 1919
vappumielenosotukset olivat osanottajien lukumäärään katsoen suurem-mat,
niin työväen luokkaliike on sen jälkeen käynyt läpi katkerat taiste­lut
ja oppinut läksyjä, joka vuorostaan teki keskiviikon mielenosotuksien
.. koko sävyn ja luonteen palj^ toisenlaiseksi kuin o.'i vuoden 1919 mielen-
. osoluksicn vallitseva sävy ja luonne.
Vapunpäivää vietettiin tänä vuonna komirvmistipuolueen suoranaisen
johdon alaisena ja tunnuksilla "Puolustakaa Neuvostoliittoa", 'Taistel­kaa
kapitalistisia sotavalmisteluja vastaan", ja "Muuttakaa kapitalistinen
sota luokkasodaksi". Kefläiset ja amrhattiliitlojen pettäjäjohtajat eivät
vain loistaneet poissaolollaan, mutta avoimesti auttoivat työnantajia ja
. poliiscj^t näitten yrittäessä saada meidän punaiset vapunpäiväjuhlamrae
; epäonnistumaan. Työläisiä varotettiin, että jos he jäisnrät pqjs työstä, niin
heidät tultaisiin erottamaan. Ammattiliittojen, jotka (paperilla) ovat hy-
. väks^neet vapunvieton, virkailijasto sopi työnantajain kanssa, että "tänä
vuonna" työläisten täytyy tehdä työtä vapunpäivänä.
Tovereita vangittiin vappulentolehtisten jakamisesta, kokoushuoneita
kiellettiin meiltä, j.n.e., j.n.e., ja se tosiasia, että kaikesta tästä huoli­matta
meidän mielenosotuksemme olivat suuremmat, innostavammat ja
uhmaayoramat, on mainio saavutus Kommunistisen kansainvälisen uudelle
linjalle ja merkittävä suosionosotus Kominternille ja Neuvostoliitolle.
Muissa maissa oli edellämainittu Vapputnielenosoluksien' parem­muus
vielä huomattavampi. Europan kaikissa maissa, joissa työläiset voi­vat
nostaa päätään, vietettiin vapunpäivää tosivallankujnoukscllisella ta-
- valla. Berjiiinissä, jossa sosialidemokraattinen poliisipäällikkö yritti estää
mielenosotuksen, työläiset kommunistipuolueen ja punaisten lintamatais-telijain
johdolla ottelivat poliisien ja sotamiesten kanssd katujen hal*
linnasta; -Pank- ja Poesliner-kaduille kaupungin tyoiäisosassa rakensivat
työläis^ barrikaadit ja pitivät katuja käsissään liiiLä aseistettuja yoimia
vastaan, joitten yli sosialidemokraateilla on sananvalta Berliinin kaupun­gissa/
kapitalismin eduksi. Vasta sen jälkeen, kun voimakkailla valoilla
ja konekivääreillä varustetut pans^riautot tuotiin paikalle ja otettiin
käytäntöön kykenivät sosialidemokraattien johtamat aseistetut voimat kar­kottamaan
toveriratne aseniistaan ja "puhdistamaan kadut". Ja tämä ta­pahtui
myöhään illalla, kun vapunpäivä oli jo päättymässä.
' Kahd^csan tapettiin ja seitsemänkymmentäkahdeksah haavottui. Kaik­ki
kunnia niille kuolleille ja haavottuneille, jotka olivat/meidän puolel­lamme
barrikaadeja. Tuo on kallis hinta maksaa mielenosotuksesta, mut­ta
meidän luokkamme dpp^i tuollaisen hinnan'suorittamisesta, ja punais­ten
rihtamataisteiijain ..ylpeällä ja'.^uhmaavalla huudahduksella: "Rote
Prpnt! Rote Front! Rpte Froht! (Punainen rintama!) bn uusi aseelli­sen
taistelun kokemus takanaan, ja heidän uhmaavilla aseistetuilla paraa­teillaan
Berliinin kaduilla tulee olemaan tuota vertaa suurempi merkitys- ^ ,
-.r ' - j " — •• \u 1 1 11- L • \ i 1 • e n s i n Punaisesta A i m n a t t i y h d l s t y s -
Vapunpaiva on meidän päivämme, vallankumouksellisen harjotuksen. j ^ t ^ ^ ^ j ^ ^ g ^ ^ ^ kommunistipuo-ja
valmistelun päivämme, ja sellaiset vapunpäiväjuhlat kuin oli viime jueesta.
keskiviikon tulevat olemaan tärkeänä tekijänä uusien ja uusien maitten Pimalsten a m m a t t i y h d i s t y s t e n pu-saamisessa
t y ö l ä i s t e p lipun alaiseksi, jolloin vapunpäivä muodostuu, ku- henjohtaja H a l i k o l i kutsunut köoUe
ten keskiviikko oli Neuvostoliitossa, mahtavan juhlinnan päiväksi tvöväen-1 ^^^^f yf,^" hallinnon kokouksen aivan
, , . ^ . - ^ , ' mlelivaitaisesti antamatta kutsua o i .
luokan saavuttamien voittojen puolesta. leukaan. seUaisiUe halliimon jäsenille
jo^kä ovat k o m m u n i s t i p u o l u e e l l g uskol­lisia.
Tässä kokouksessa päätettiin
erottaa p u n a i s t e n a m m a t t i y h d i s t y s t en
johto. Joka o l i valittu täysin l a i l l i ­sella
tavalla P u n a i s e n a m m a t t i y h d i s -
t y s - i n t e m a t i o n a l e n neljännen kongres­s
i n jätösten mukaan. H a i s . Joka noin
vuosi' sitten jätti paikkansa ammatti-y
h d i s t y s j o h d o s s a , valittiin tässä ryh­mäkokouksessa
punaisten ammatti­y
h d i s t y s t e n pääsihteeilksi. Samalla
päätti kokous erottaa ' t o i m e s t a a n p u
k u n työläisiltä <Ai Jäsenmaksuja Jää­n
y t rästiin. K u n u s e U U työläisiltä p e ­r
i t t i i n näin
SaiiItSte.Marienini&ia
V O I M A O N J Y L L f f l f YT
L u o n a a n v i s s i i n , että tgäSä n u k u ­t
a a n , k u n e i o l e u u t i s i a lehdessä, m u t ­t
a kaiaksbB siitä. Täällä o n oUut n i in
k i i r e , että e i d e e h d i t t y k i r j o i t t a m a an
u u t i s i a . K o l m e v i i k k o a sitten alk<d
täällä semmoinen Bike etten ole elä-a
u o r a l t a kädeltä jäsen- m a s s a n i nähnyt S i l l o i n tuli kaikki
m a k s u j a 4 0 : k l n l i i r a a , n i i n ei ollut notlceat Ja t a i t a v a t tänne h a a l i l l e r u u .
t o i v e i t a k a a n minkään t i l i n s a a m l s e s - ^ m i s t a n s a venyttämään. S i t t e n sitä p i i ­tä.
Taloudellisen a h d i n k o t i l a n yhä! s a sL NUtä oU i s o j a j a pieniä, n a i s i a Ja
kasvaessa, saa työläisten toiminta miehiä, a a m u s t a myöhään i l t a a n k u u -
t i s e i n i l m a n mitään järjestelyäkin täy.
d e l l i s e n luokkataisteluluonteen. S y n -
l u i v a a n että: yks' k a k s ' — y k s ' kaks'.
— Seis!—yks, k a k s ' . . . . No. nyt on
t y y o s i t t a i s i a l a k k o j a , j a m u u t e n k i n j n e loppunut. M u t t a annas olla. nyt
k o e t t a / a t työläiset y h t e i s v o i m i n v a s - ! s i t t e n a l k o i voimanmiehet yrittämään.
t u s t a a työnantajain pyrldmyksiä J a t ­k
u v a s t i a l e n t a a työväestön elintasoa.
Olemme aloittaneet vakavan tais­t
e l u n f a s c i s t i s t e n ammattiyhdistysten
o l e m m e k i n onnistuneet mobilisoimaan
jäsenjoukot talstelutui f a s c i s t i s i a a m.
m a t t i y h d l s t y s j o h t a j i a vastaan. Työvä­estön
k o k o u k s i a , j o l t a i a s c l s t i s e t a m ­m
a t t i y h d i s t y s j o h t a j a t ovat kutsuneei
k o o l l e , on täytypyt h a j o i t t a a p o l i i s i ­v
o i m i n , k u n fascistiset Johtajat eivät
k o k o u k s i a .
Meidän s a l a i n e n , s a m o i n k u i n j u l k i ­n
e n k i n toimintamme on pakoittanut
v a l l a s s a o l i j o i t a tekemään f a s c i s t i s l s ta
y h d l s t y s l i i t t o haluaa yhtyä k a n s a i n ­välisen
a n t i - f a s d s t l s e n k o n g r e s s i n t o i ­m
i n t a a n . Sen jälkeen k u n r e f o r m i s t i ­set
a m m a t t i y h u i s t y s j o h t a j a t , l y A r r i a -
gona Ja k u m p p a n i t , pettivät työläis­t
e n j a t a l o n p o i k a i n luokkataisteUijär.
jestöt Ja saattoivat ne M u s s o l i n in
määräysvallan alle, olemme katsoneet
välttämättömäksi järjestää a m m a t t i ­y
h d i s t y k s e t aivan uudelle pohjalle
s a l a i s e n t o i m i n n a n a l a l l e.
U l k o n a i s e t olosuhteet j a p o l i i s i v a i ­n
o t t o i m i n t a a m m e v a i k e u t t a a suuresti.
Siitä h u o l i m a t t a olemme onnistuneet
Järjestämään tärkeimmille teollisuus-p
a l k o i l l e Ja maanviljeljrskeskuksiin
ammattiyhdistyksiä t e h t a i s i i n j a k y ­l
i i n , - J o t k a järjestöt muodostavat I t a .
l i a n tj^väestön tulevan, s u u r e n luok-katalstelujärjestön
pohjan. Näiden
a m m a t t i y h d i s t y s t e n t o i m i n t a (salaiset
konferenssit, laaja fascistivastainen
p r o p a g a n d a Joukkojen keskuudessa,
k a n s a l l i s t e n j a kansainvälisten t a p a h ­t
u m a i n s e l i t t e l y Joukoille jne.) tähtäy-t
y y l a a j o i h i n j o u k k o i h i n Ja on sen' määräävät yksinomaan vallassaolevat
t a r k o i t u k s e n a s a a d a l a a j a t j o u k o t y h - f a s c i s t i i.
tymään näiden a m m a t t i y h d i s t y s t e i i ' A m s t e r d a m i n i n t e r n a t i o n a l e n j o h t a -
v a a t i m u k s U n j a a k t i i v i s e e n t a i s t e l u u n Jäin I t a l i a n m a t k a o i i i t a U a n työväes-f
a s c i s m i a vastaan. ^ t ön keskuudessa herättänyt tavatonta
I t a l i a n työväenluokan t a l o u d e l l i n e n ' s u u t t u m u s t a . I t a l i a n työläiset j a t a -
asema o n n y k y i s i n k a u h i s t u t t a v a . K a u . j l o n p o j a t sanovat, että k a i k k i , jotka
p u n g e i s s a j a m a a s e u d u i l l a k i n vallitsee tulevat I t a l i a a n j a sen jälkeen peittä-t
a v a t o n työttömyys. P a l k a t ' o v a t p e r i n ! vät t o t u u t t a sekä i l k k u v a t - I t a l i an
k u n heikommat <HI väistyneet vähän
" s a i t i i n " . N e t i e t y s t i myöskin haluaa
näyttää mihinkä he pystyyvät. sillä
n y t kuulee vaan että: H a r t i a t mat-h
i l j a a m u t t a v a r m a s t i . K U n että. siinä
e i ole syytä e t t e i ote järjestöt» johonka
v o i s i yhtyä-
K a n s a i a i s e t , ottakaapas huomioon.
että o n j o a i k a Järjestäytyä j a v a a t ia
rCTrfmp^*^ . elämisenmahdoUisunkeia
sillä k a i teistä j o a i n a k i n s u u r i n csa
o n t u l l u t h u o m a a m a a n , että nykyisillä
p a l k o i l l a o n mahdottomuus saada k o.
k o o n sitä n i i n s a n o t t u a vanhanmaan
"steeklä". J a k o s k a teidän siinä t a k l a ­uksessa
täytyy edelleenkin Jäädä tän­ne
toimeentulonne h a n k k i m a a n , n i in
o l ^ i a i k a v a a t i a p a r e m p a a k u i n mitä
täällä n y k y i s i n t a r j o t e a n . Näihin o l o i ­himme
parannusta aaamme ainoas­t
a a n J o u k k o l i i k k e e n a v u l l a . S i i s k a i k ki
metsätyöläiset hittykää L . W i U - ja
alkakaamme v a a t i m a a n o l o i h i n p a r a n -
h a j o i t t a m i s e k s L Useilla työmailla tobn siltä täytyy panna, ei se muuten
usko. — ^ i in
X X N I T O B V I A T R E E N A T T TU
MYÖSKIN
Nämä o n niitä r u u m i i l l i s i a h a r j o i t u k ­s
i a , m u t t a o n täällä henkisiäkin k y k y ­j
ä t r e e n a t t u . L a u l u s e u r a esiintyi ensi-o
l e voineet h a l l i t a i t s e järjestämiään' k e r r a n Vappuna. E i ole vielä k e r i t tj
siinä k o v i n pitkälle, m u t t a toivotaai!
siinäkin mienestystä. V o i m i a kyllä löy.
t y y täällä, k i m v a a n p i i s a a innostus­t
a . S i i s t o i v o i s i n , että k a i k k i he j o i l la
ammattiyhdistyksistä kokonaan v a i t i - o n t a i p u m u s t a laulamaan, saapuisivat
o n l a i t o k s i a . A m m a t t i y h d i s t y s t e n ko- h a r j o i t u k s i i n säännöllisesti, ettei t a r -
k o u k s i a e i enää useinkaan pidetä e i k ä ; v i t s e t o i s t e n odotella. Harjoitukset on
niissä a i n a k a a n saa päättää mistään j j o k a t i i s t a i j a t o r s t a i k e l l o puoli k a h -
a s i c i s t a . N i i d e n t o i m i n n a n arvostele- deksan i l l a l l a.
m i n e n o n k a i k k i a l l a a n k a r a s t i k i e l l e t ­t
y , VähäpätöisimmUlekään p a i k o i l l e e i ­vät
a m m a t t i y h d i s t y k s e t enää s a a itse
v a l i t a edustajiaan. Joukot eivät saa
tehdä edes minkäänlaisia esityksiä
a m m a t t l y h d i s d y s k u n n i l l e . Kaikesta
työläisten k u r j a l l a a s e m a l l a , ovat koko
I t a l i a n työtätekevän k a n s a n v i h o l l i s i a;
J a he vaativat, että kansainvälisen
työväenluokan on myöskin pidettävä
heitä v i h o l l i s i n a a n , olkoonpa, että he
m a h d o l l i s e s t i n a u t t i v a t vielä jonkun
työl^isryhmän (luottamusta miniällä
m a a i l m a s s a . Olenune vakuutettuja
Maatyöläiset saavat s a m o i n päivässä siitä, että fascismi I t a l i a s s a voidaan
keskimäärin v a i n 6 Uhraa p a l k k a a , k u k i s t a a v a h i työläisten j a t a l o n p o i -
MYÖSKIN NÄYTTÄMÖLLE
o n tällä k e r t a a täysi höyry päällä, I s o.
j a näytelmiä o n h a r j o i t u k s e n a l l a , k u ­t
e n " T u h l a a j a p o i k a " , Ajan . l a u l u . ''
"Elämän k o u l u " y.m. " T u h l a a j a p o i k a"
m u u t e n näytellään tämän k u i i n 18 p ä i ­vä.
Joten olisi k o v i n hyvä, että yleisö
pitäisi sen mielessään, sillä sitä ei
näjrtellä toista kertaa. J o k a i n e n t u n ­n
u k s i a .
L A I V A P D U S E P P I E N L A K KO
loppui- j a salvat he 50 c lisää p a l k k aa
päivää kohden, j o t e n heidän n y k y i n en
p a l k k a n s a o n 7 d o l l a r i a {iäivässä. E i ­köhän
niitä Jotka olivat rikkureina:
yhtään hävetä . työskennellä l a k k o ­l
a i s t e n r i n n a l l a j a n a u t t i a niitä e t u i ­s
u u k s i a j o t k a nämä k u u s i v i i k k o i s e l la
t a i s t e l u l l a a n aaavuttiyat.
T A P A T U K M A T
ovat täällä tyi»nailla o i k e i n päiväjär­jestyksessä.
V i i k o n a i k a n a on täällä
s a t t u n u t useampia t a p a t u r m i a , joista
k a k s i päättjri k u o l e m a l l a jä yhden
u h r i m a k a a sairaalassa lantioluut
m u r s k a u t u n e e n a Tästäkin Jo huomaa,
että tämä työläisten elämä ei. ole m i ­tään
r u u s u i l l a kävelemistä, v a a n olem­me
j o k a päivä k a i k e n l a i s i l l e vaaroille
a l t t i i n a , j o t e n meidän sitäkin s u u r e m ­m
a l l a syyllä pitäisi järjestäytyä Ja
v a a t i a oloihiname p a r a n n u k s i a.
C . T . N X I I T O N V A N C O U V E R IN
O S A S T O
toimeenpani iltamat 28 p r n a h u h t i ­k
u u t a . O h j e l m a n puolesta i l t a m a t o n ­n
i s t u i v a t h j r v i n , j o t a s a m a a ei voi s a ­n
o a yleisöön nähden, sillä istuimet
Eri paikkakiBmlfa
Skeena River, B. C. ,
Tässä o l i s i h i e m a n hsää "Levitystä-hystäjän"
a r t i k k e l i i n , joika <^i j a i k a i s.
t u n a V a p a u d e n n:s3a 91. J o p a s sanoa*
siinä selvän t o t u u u d e n suomalaisista
S e o n J u s t i i n s a n a s t a s a n a a n paikal­l
a a n . S e l l a i s i a s u o t o a l a l s l a on ääret­tömän
p a l j o n täällä Canadassa, joöu
k e h u v a t k o m m u n i s t l s u u d e l l a a n , eivät-kä
k u i t e n k a a n ole edes senvertaa sell
Viliä t o d e l l i s e s t a kommunismista, että
liittyisivät alansa työläisten unioihln
j a yhdisö^ksim Ja sitä tietä koettaa
s a a d a p a r a n n u k s i a a i k a a n tähän kur­jaan
työläisten elämään, j o t a täällä
" h y v i n v o i v a s s a " C a n a d a s s a saavat ty*.
Iäiset kokea.
Tämä k a l a s t u s a l a k i n näkyy hiljak-seen
menevän päin k a d o t u s t a . K a i k e n ­karvaiset
n y l k y r i t nylkevät kalastajia
kun e n s i n ovat lipaisseet k a n n u t t a j a -
h e r r a i n kengänpohjia ja s i t e n saaneet
Itselleen k o n t r a h t o r t n v i r a n.
K a l a s t a j a t ovat vieia m m tyluniä,
että pestaavat itsensä-vuodeksi taLs-k
e r t a l s t e n j a p p a r i e n k a u t t a k i n . Kvliä
j o l u u l i s i riittävän, k i m kannuttimojec
o m i s t a j a t meidän h a r t i o i l l a lepää. E i ­kö
se ole t o d e l l a k i n säälittävää, kun
k a n n u t t i m o j e n omistajat ma'*csavat
k c n t r a h t o r i l l e jokaisesta venekunnan
ta. Jonka tämä pestaa, kaksikymmen-t
S v i i s i d o l l a r i a p a l k k i o t a . Eikö olisi ai­k
a jö a j a t e l l a o m i l l a a i v o i l l a ja ai.
kaä miehissä yhtymään tähän yhdis­tykseen,
j o k a on perustettu kalamie-h
i l l e jä joka on lyhennysnimeltään
N . B . C . S . P . Association, sekä 3rricetä?.n
saada p a r a n n u s t a o l o i h i m m e sen avul­l
a . Mitä suurempi o n joukkonune, sitä
v o i r t i a k k a i m p i a olemme. J o k a i n e n siLs
.vhtyaiään a m m a t t i a l a n s a yhdistyksiin
j a u n i o i h i n ja jokaisen suomalainen
työläisen k o t i i n tämä Vapaus-lehti.
h a a l i s s a o l i v a t m e l k e i n tyhjät. Tämä ^^^ten vasta, tämän u r a k a n suoritettu-tee
tämän verrattoman näytelmän I ^ s c i t t a a sitä. että s u u r i m m a l l a osalla
j o k a o n muodostettu näytelmäksi H a l l "Idistä miehistä on, vielä se vanha famassa^k^^^^^^^^
C a i n e n k u u l u i s a s t a r o m a a n i s t a S i l l o i n r a a m a t u n k a t s a n t o k a n t a , että naisesta | teV:^!. nousemassa ensimaoselle tra-s
a a yleisö täysipainoisen näytehnän. ei ole mihuakään muualle k u h i lapsia p u l l e . Näin ajattelee — Minä.
K a i k k i e n työläisten o n £itäpaitsi p a k.
k o lUttyä f a s c i s t i s i i n a m m a t t i y h d i s t y k ­s
i i n . M u u t e n e i s a a töitä.
U s e i l l a työmailla, Milan(«sa, B o -
k a i n y h t e i s v o i m i n . Toivon, että k o n g -
z s s s i a n t a a m i n u l l e v a l t u u d e n k o t i in
p a l a t t u a n i s a n o a I t a l i a n työläisille:
Eteenpäin, t o v e r i , u u d e l l a r o h k e u d c l -
synnjrttämään j a huonekaluksi asun­toon.
M u t t a tällainen ^ajatustapa a i ­n
a k i n m i n u s t a o n väärä j a meidän p i ­täisi
o l l a j o n i i n p a l j o n kehittyneitä,
että a n t a i s i m m e arvon n a i s e l l e k i n . J a
jos nainen rupeaa itseään keliittä-mään,
n i i n antaisimme hänelle k a i k en
apumme j a kannatuksemme. Sillä ei
l<«nassa jne., o h n y t k i n vihne- t a m - l l a ! K o k o m a a i l m a n työläiset j a t a -
m i k u u s s a työläisten t i l i p u s s e i h i n ase­t
e t t u v a i n f a s c i s t i s t e n a m m a t t i y h d i s.
l o n p o j a t ovat kanssamme tänään ja
a i n a r a t k a i s e v a n t a i s t e l u n hetkellä.
t y s t e n jäsenmaksujen k u i t t a u s l i p p u j a , k h i .
Kaappausyritys' Tshekkoslovakian ammatti­yhdistyksissä
epäonnistuhut
J o k u a i k a s i t t e n k e r t o i v a t ^hiropan
sos.-dem. lehdet, k u i n k a Tshekkpslö.
v a k i a n punaisissa a m m a t t i y h d i s t y k ­sissä
mqka on tapahtunut suunnan
muutos, j a k o m m u n i s t i t pois p o t k i t tu
n i i d e n Johdosta. A s i a n k u l k u t o d e l l i ­suudessa
on k u i t e n k i n seuraavaa:
M a a l i s k u u n 10 päivänä t e k i P u n a i ­s
e n A m m a t t i y h d i s t y s j o h d o n n.s. n a i s ­ryhmä,
j o k a j o pitkän a i k a a o n p y r k i -
njrt yhteistyöhön r e f o r m i s t i p e t t u r i e n ja
työväenluokan v i h o l l i s t e n kanssa, y r l -
t y k s e i i h a j o t t a a punaiset a m m a t t i ­y
h d i s t y k s e t , p y r k i e n erottamaan ne
Siirtplaisviranomaiset ovat ilmoltaneet tovereille Sam Langley ja
Joe Farbey, että heidät tullaan karkottamaan Englantiin toukokuun 9
p:nä. Rikos, johon he ovat syyllisiä, on (työnantajaimme silmissä) pa­hin
minkä kukaan' työläinen yoi fchdä. He ovat syyllisiä siihen rikok­seen,
että taistelivat työväenluokan puolesta.
Heidät tuomittiin kolmeksikynimeneksi päiväksi vankeuteen i^uhumi
sesta katukokoukselle. Teknillisenä syytteenä, heitä vastaan oli. "irtolai
suus". •
ijoe Farbey on rakastettava ruskeaihoinen turkistyÖläinen. Sam Lang­ley
on sitkeä pohjahmaalainerf kaivosmies. Canadassa ei ole toista mies-paria,
johon määritelmä "irtolainen" voitaisiin vähemmällä totuuden­mukaisuudella
soveltaa, mutta asia'kuitenkin on niin^ että heidät tullaan
karkottamaan toukokuun 9 prnä — elleivät Canadan työläiset suurin jou­koin
nouse .seisaalleen ja huudahda: E i !
Tietysti olisi, paljoa "kiihdjitävämpää", jos siirtolaisviranoinaiset sa­noisivat
heille, että heidät karkotetaan vallankumouksellisen toimintansa
lakia, kapinallisten lausuntojen tai mellakkaan kiihottamisen takia. Ensi
katsauksella näyttäisi siltä, että tässä olisi enemmän aihetta taistelulle.
Mutta onko näin?
Jos jokainen, ken puliuu katukokouksille, on irtolainen, niin minä
olen yksi, lausuu Workerin toimituspalstalle asiasta kirjottava toveri
Jos Joe Farbey ja Sam Liangley voidaan karkottaa näillä perusteilla, niin
samaten voidaan minut kaHcottaa^ Ja tämä pitää paikkansa satoihin meis­tä
kautta Canadan, ja meidän "karkotettavien" luku lisääntyy jokainen
päivä.;. . . \ .
Taistelu, johon meidän täytyy käydä näitten kahden toverimme kac
kotuksen estämiseksi, todellisuudessa on taistelua liikkeemme olemassa­olosta,
ja tämän tieläessämme, taistelkaamme kuin taistelisimme henkem­me"
puolesta.
Amerikan tupakkayhtiö oh ilmotlanut viimevuotiset voittonsa kah-
Jefcsi-kymmeneksiviideksi' miljoonaksi dollariksi. Tämäh ja muitten
topakksyhtiöitt^n työläisten keskimääräinen Tuo&ipalkka Vain yhdek-n
a i s t e n a m m a t t i y h d i s t y s t e n äänenkan.
n a t t a j a n päätoimittajan H a j e k i n.
M u t t a j o seuraavana päivänä joutui
k a a p p a u k s e n telmyt ryhmä täydelli­s
e s t i eristetyksi a m m a t t i y h d i s t y s j o h -
dosta. M e l k e i n s k a i k k i h u o m a t t a v i m ­mat
pimaisten ammattiyhdistysten
järjestöt k a t k a i s i v a t suhteensa tämän
o m a v a l t a i s e s t i - j o h t o o n asettuneen r y h ­män
kanssa. K e m i a l l i s e n työntekijäin
t e n mielipiteitä k a a p p a u k s e n johdosta
k a a p p a u k s e n tekijöille, j o t k a n y t isän­nöivät
a m m a t t i y h d i s t y s t e n huoneus-t
o l l a . J a välttyäkseen näiden lähetys­t
ö j e n v a s t a a n o t o l t a «vat kaappaajat
pyytäneet p o l i i s i a " s u o j e l e m a a n " itse­ään
j a a m m a t t i y h d i s t y s t e n toimistoa:
etteivät työläiset pääsisi shme a s i o U -
l e e n .
P u n a i s t e n a n i m a t t i y h d i s t y s t e n Jäse­nistön
m i e l i a l a t u l i selvästi i l m i S u i t r -
P r a a g i s s a äskettäin pidetyssä p a l k k a -
k u n n a n k a i k k i e n p u n a i s t e n a m m a t t i ­y
h d i s t y s t e n yhteisessä kokouksessa^
Jossa y k s i m i e l i s e s t i päätettiin erottaa
H a i s j a koko hänen kaappausiryhmän-sä
pois. ammattiyhdistyksistä. Samoin
o n kommunistipuolueen Järjiestöjen
k o k o u k s i s s a päätetty a i v a n y k s i m i e l i ­sesti
erottaa koko kaapimusryhmä
puolueesta. K a i k k i i n häihin kokouk­s
i i n ovat työläiset ottaneet v a r s in
l u k u i s a s t i osaa, eikä yhdessäkään n i i s.
t ä ole vähimmälläkään t a v a l l a r y h ­d
y t t y puolustamiaan kaappauksen te­kijöitä.
Tämä osottaa, että taistelu
h a j o t t a j i a vastaan o n v a r s h i päättä­väistä,
j a o n se t e m m a n n u t m u k a a n ­s
a mitä l a a j i m m a t työläisjoukot
P u n a i s e n a m m a t t i y h d i s t y s - i n t e m a -
t i o n a l e n K e s k i - E u r o p a n t o i m i s t o n e u -
v o t t eU m a a l i s k u u n 15 päivänä k a a p -
pausryhmän k a n s s a j a e s i t t i s i l l e s e u ­r
a a v a t k a k s i ehtoa: A i k a i s e m p i asi­a
i n t i l a punaisessa ammattiyhdistys-
K a t s o k a a i l m o i t u s t a Vapaudesta.
P I O N E E R E I L T A
myöskin tulee p i a n j o t a i n , sillä niillä
o n myös näytelmä harjoitusten alla
j a hyvä o n k i n . A i k a a j a päivät e n voi
vielä sanoa tarkalleen, k o s k a se tulee
esitettäväksi, m u t t a pitäkäää varanne
ettette jää sitä näkemättä. Yleensä naisenkaan pää ole l u o t u ainoastaan
l a s t e n i l t a i n i l l e tarvitsee a n t a a k a n n a - ] h a t t u n a u l a k s i , v a a n on hänellä yhtä
t u k s e n , se i n n o s t a i s i l a p s i a vaan k o - p a l j o n a i v o j a k u i n meillä miehilläkin
v e m p a a n toimintaan, k i m he huo. j a sentähden meidän pitäisi s a a d a h e i -
m a a v a t että heidänkin työnsämerkitsse tä käyttämään niitä n i i n p a l j o n k u in
j o t a i n l u o k k a t a i s t e l u r l n t a m a l l a . mahdollista. Sillä perheessä/ jossa
^ työskentelee molempien perheen päi-
Vielä pyytäisin huomauttaa, että j ä - den aivot, o n p a l j o n p a r e m p i sopu ja
senet kävisi kokouksissa j a ottaisivat r a u h a k u i n päinvastaisessa tapaukses-k
a i k i n t o i m i n t a a n osaa. E t t e i o l l a a i - sa. Siis vastaisuudessa ahtakaamme
n o a s t a a n maksavia jäseniä, vaaa n a i s i l l e j a heidän p y r k i m y k s i l l e e n e-nemmän
h u o m i o t a j a a r v o a k u i n m i ­tä
olemme- tähänasti antaneet;
myöskin t o i m i v i a jäseniä. iSiten t a s a t ­t
a i s i i n työ n i i n että o n t a s a n k a i k i l l a.
— J e p e t t i.
Sudburyn Co-Optas
Työläisten j a f a r m a r i e n osUusUike
C o - O p t a s l a a j e n t a a j a mönipoo-l
i s t o t t a a t o i m i n t a a n sa
S O T A K I I H K O I L U
Vancouverin uutisia
johdossa o n h e t i p a l a u t e t t a v a j a k a ap
p a a j a i n on lähetettävä edustajansa
M o s k o v a a n sopimaan muista ehdois­t
a K a a p p a u k s e n tekijät ovat hylän­neet
molemmat vaatimukset. He ovat
i l m o t t a n e e t edelleen, että he eivät ota
v a s t a a n mitään avustusta Punaisen
a m m a t t i y h d i s t y s - i n t e m a t i o n a l e n t a h o l -
T Y ö O L O T
täällä Vancouverissa ovat' k o v i n huo­n
o t n i l h h i työläisjoukkoihhi verraten,
j o t k a kuljeksivat täällä työttömhaä.
T e h d a s t e o l l i s u u t t a ei täällä ole j u u ri
nimeksikään, r a k e n n u s a l a l l a täällä on
n y t p a r i kolme suurempaa rakennus­t
a r a k e n t e i l l a , m u t t a niilläkin o n m a h ­d
o l l i s u u t t a k o r k e i t a a n v i i d e l l e s a d a l ­l
e työlaiseUe saada työtä,-joka o n a i ­n
o a s t a a n pieni m i u t o - o s a sUtä työttö­m
i e n rakennustyöläisten joukosta jo­k
a täällä k u l j e k s i i työtä etsien. M e t ­sätöitä
täällä ympäristöllä on vähän
enemmän, vaan ovat palkat niissä
n i i n huonot, että t u s k i n toimeen tulee.
S u u r i m p a n a syynä p a l k k o j e n huonou­t
e e n on työläisten Järjestymättömyys,
sillä täällä B r i t i s h Columbiassa työs.
kentelee p a r L kolmekymmentätuhatta
metsätyöläistä j a näistä on ainoas­t
a a n k o r k e i n t a a n t u h a n n e n j o t k a k u u .
l u v a t j o h o n k i n järjestöön. Tänne, p e ­r
u s t e t t i i n v i i m e t a l v e n a L . W J . U . ' o f C ,
j o n k a jäsenmäärä kasvaa v a i k k ^ c in
H u h t i k u u n 24 päivä o l i merkkipäivä
S u d b u r y n j a ympäristön työläisille o-s
u u s t o l m i n n a l l i s e l l a a l a l l a S i U o i n n i ­mittäin
a l l e k i r j o i t e t t i h i k a u p p a k i r ja
joUohx Sudburj-n j a ympäristön työ­l
l i s t e n rakentaman osuusliikkeen —
C o - O p t a s i n — h a l t u u n s i i r t y i se talo
jossa osuusruokala o n v u o k r a l l a t o i m i,
n u t viimeisen kolmen vuoden ajan.
S a m a l l a a i k a a k u n - k a i k e n l a i s e t mus-t
u n t u u olevan täällä koko hyvässä voimat Sudburyssa j a y U k o k o C a -
vauhdlssa, sillä täällä o n p a r i sota- ^ ^ ^ ^ punovat j u o n i a a n kaataakseen
asiäui t u n t i j a a luennoUla. Y k s i o n : f * . ^ ^ ° työläisten Järjestetyn
v a r a - a m u - a a l i C a m b e l l j a t o h i e n m a - lakkauttaakseen lehtemme,
j u r i C r a i g . H e tulevat pitämään use- ^ajottaakseen järjestömme j a ajaak-a
m p i a • l u e n n o l t a täällä j a samalla /»eldät. ku-lcon u s k o l l i s i k s i l a m -
t a r k a s t a v a t täällä olevat joukko-osas. P a i k s V — P a p p i e n j a k a p i t a l i s t i e n k e ­t
o t . S a m a a n a i k a a n k a u p i m g i n m a j u -
r i i l m o i t t a a perustavansa työnvälitys­t
o i m i s t o n entisille v a i v a i s i l l e sotave­t
e r a a n e i l l e j a vetoaa kaupungua l i i k e -
m i e h i i n j a k a p i t a l i s t e i h i n , että he r u .
peaislvat ottamaan näitä miehiä työ­hön.
Se tässä k u u l o s t a a vähän k i m i m a l -
l i s e l t a , että n y t k u n pidetään sotilas-l
u e n n o i t a , n i i n samaan a i k a a n ruve­t
a a n muka a u t t a m a a n entisiä r a a j a ­r
i k k o j a j o t k a ovat saaneet vetelehtiä
rittäväfcsi, s a m a l l a a i k a a työläiset ja
f a r m a r i t Sudburyn ympäristöllä laa­j
e n t a v a t j a l u j i t t a v a t l a i t o k s i e n s a t o i ­m
i n t a a . Tämä o n k i n p a r h a i n vastaus
m u s t i e n vöhnien t o i m i n n a l l e.
Saadaksemme j o n k i n l a i s e n käsityk­sen,
mitä viimeaikaiset laajentamis-päätökset
merkitsevät j a m i h i n ne
meitä velvoittavat l^-otakaon tässä
m u u t a m i n 'sanoin selvitystä a s i a l l e:
C o - O p t a s i n ensimäisenä tehtävänä
oli maidonvälitys. Tämä l i i k e a l a on
o m a n onnensa nojassa toistakymmentä, ^ ^ ^ n k i n käynyt j o n i h i suureksi että
v u o t t a j a n y t m u k a heistä ruvetaan ° " välttämätöntä ryhtyä Uikeraken-pitämään
' o i k e i n todenteoUa huolta, ^ " ^ e n laajentamiseen j a suurempien
Tällätavalla k o e t e t a a n pimittää t y ö l ä i - ' - '^ parempien koneiden hankkimiseen,
siä j a saada heidät u n o h t a m a a n v i i m e ! yhä paremmin palvella
sodan l ^ r s i m y k s e t . Sillä jos k a p i t a l l s - *^yöläisiä j a f a r m a r e i t a . Laajennustyöt
- ovat nyt j o pitkän m a t k a a käynnissä
j a uusi laitos valmistunee käyttökun­toiseksi
heinäkuun a l k u p u o l e l l a . Tä­mä
laitos tulee v a l m i s t u t t u a a n ole­m
a a n k e s k i - O n t a r i o n p a r h a h i , p u h t a in
j a n o s i a i k a i s i n m a i d o n p^töriseeraus-t
e i l l a o l i s i t a r k o i t u s h u o l e h t i a sotiensa
u h r e i s t a , n i i n ei heidän olisi t a r v i n ­n
u t odottaa kymentä Vuotta pannak-nut
odottaa k3anmentä v u o t t a i>annak.
seen suunnitelmansa käytäntöön
C. H .
"Minkä minä kirjoitin, sen minä kirjoitin"
ta. koska m u k a "se v a h i n g o i t t a a ve-järjestön
j o h t o a j a erästä tekstilityö-j näläisten työläisten e t u j a . " K a a p p a -
läisten järjestön pientä ryhmää l u - ; / u k s e n tekijäin hylkäävän k a n n a n j o h -
k u u n o t t a m a t t a ei yksikään järjestö ole
a s e t t u n u t H a i s i n k a a p p a u s h a l l i t u k s en
k a n s s a yhteyteen.
H a i s i n kaappauksen johdosta p i t i ­vät
p u n a i s t e n a m m a t t i y h d i s t y s t e n toi­m
i t s i j a t j o ^seuraavana päivänä kaap­p
a u k s e n Jälkeen k a i k k i a l l a maassa ko­k
o u k s i a . Samoin järjestivät ho heti
yhdessä kommunistipuolueen kanssa
p u n a i s t e n a m m a t t i y h d i s t y s t e n kokouk­s
i a . Joissa työ;^iset ovat k a i k k i a l le
y k s i m i e l i s e s t i tuominneet H a i s i n k a a p.
p a u s y i i t y k s e n . Hais, j o k a seuraavana
d o s t a on Punaisen a m m a t t i y h d i s t y s -
i n t e m a t i o n a l e n KesM-JSuropan t o i ­m
i s t o a n t a n u t j u l i s t u k s e n T s h e k k o s l o ­v
a k i a n työväestölle, j o s s a j u l i s t u k s e s sa
s e l o s t e t a a n asiaa Ja k e h o t e t a a n työ­läisiä
ryhtymään a s i a n v a a t i m i i n t o i ­m
e n p i t e i s i i n . K a a p p a u k s e n t e k i ^ t o-v
a t näin joutuneet täysin e r i s t e t y i k s i.
K a i v o s - , m e t a l l i - , l a s i - , m a a - j a rau«
tatietyöläisten Järjestöt sekä valUön
J a k u n t a i n p a l v e l u s k u n n a n Järjestöt
ovat tehneet päätöksiä, joissa kaap-
Yllä oleva teksti o n n y k y a j a n i h m i ­s
i l l e m i l t e i tuntematon. SenjÄtähden
tä3^yykin m a i n i t a lähde, j o s t a lainaus
o n otettu. T a r i n a n m u k a a n tämän
v i i s a a n l a u s e l m a n o l i s i pitänyt päästää
s u u s t a a n roomalaisen maaherra P o n -
t i u s P i l a t u k s e n n o i n 1900 vuotta s i t ­t
e n eräänä pääsiäis-aikana, k u n hän
o l i lausimut tuomionsa jossain isän-maanpetosjutussa,
s i l l o i s i a kommunis^
t e j a vastaan. T a r i n a n todenperäisyy­destä
^ n mene takuuseen, mutta ei
m i n u n t a r v i t s e k a a n , koska voin ser.
v e s r a t a a i v a n s a m a n l a i s e n maaherra-j
u t i m h i u k a n myöhäisemmältä a j a l t a.
A i v a n tänä vuonna. Suomen kansan
Tästä päätöksestä ei s a a v a l i t t a a .
Helsingissä, lääninkahsliassa h u h t i ­k
u u n 2 päivänä 1929.
L u n a s t u s 20:
L e i m a 8:
Smk. 28:
B r u u n o Jalander.
Tästä ei saa v a l i t t a a , k i r j o i t t i maa­h
e r r a . M i n u l l a k u n s a t t u u olemaan
v a l t a a sitoa j a päästää. J o s p a h a n s i t.
t e n s i t o i s i n. "Minkä minä k i r j o i t i n , s en
minä k i r j o i t i n " , a r v e l i maaherramme
edeltäjä. Sainpahan tuossa hiukan
näyttää n i i l l e s : n a n punikeille. Eipä-viettäessä
tämän Pontius Pilatuksen tekisivät
i h u i s t o a , pääsiäistään, aikoo m a i n i - vallankumouksen palatessaan. Paras
t u s t a , v a l l a n v a l k i a s t a m a a s t a lähteä varuillaan j a h a l l i t a lääniäni,
j o k u n e n työläislaulajaryhmä a n t a m a a n i ^ ' ^ ^ T - ^ - ^ taida tä-konserkteja
m e i l l e , j u u r i j u h n a n p u n a - 1 " " ^ ^ ^ f ^ P " vähentää r i t a r h n e r k to
siUe L e n i n g r a d i s s a asuville b o l s h e v i i - ! " ^ " " t t ^ n i .
N a m ajattelee tämän k h - j o i t t a ja
k o t t i a m m a t t i y h d i s t y s j o h d o n t o i m i t s i ­j
a t p o i s tehtäviltään, a n t a e n man. p o ­l
i i s i v o i m a n r a a h a t a ammattiyhdistys-h
a l l i n h o h Johtavan t o i m i t s i j a n Zapc-t
o c k a n pois a m m a t t i y h d i s t y s t e n toi.
m i s t o s t a , o n j a t k u v a s t i " s u o j e l l u t " a m -
r n a t t i y h d i s t y s t e n toimistoa p o l i i s i v o i ­m
a l l a . K a t k e r o i t u n e e t työläiset n i m i t ­t
ä in , 6 v a t k a i k i l t a työpaikoilta v a l i n ­neet
lähetystöjä i l m o t t a m a a n työläis-kaikki
suhteet.
k e i l l e . Sehän o n selvä, että u l k o m a a n - j
i Niinpä m a i n i t u t L a u l u v e i k o t M n j ä t t i . ! P^^u^een. pelänneen valkoisen
^ ^ . ^ ^ Jälkeen ta-1Ä Ä t Ä S ^ L S f ^ 1 ^ - ^ ^ ' u ^ - p ^ ^ . l Z t , ^ ^ J ^ J ^ . y - ^ -
UUDISTAKAA
TILAUKSENNE!
3 i vät passihakemuksensa lääninsä maa-1 Jf^takomennon horjahtavan Ja sen-
IherraUe. a l k a e n s a m a l l a tehdä l ä h t ö - 1 * ^ ^ ^ ° estäneen m a t k a n . T u r h a v a i -
valmennufcsia. Saapui lähtöpäiväksi' J ^ ' ^ kaatuakseen n i i n k a a .
a j a t e l t u päivä. H i u k a n ennen j u n a n UJ*- x.^ • ^ ^ " ^ ^ ^ " »^
lähtöä h e r r a jättää seuraavan vasta- 7^* mahtoiko arvon maaherra a j a t e l -
u k s e n passien asemasta:
"Tämän a s i a n olen minä t u t k i n u t,
m u t t a en ole katsonut olevan aihetta koa
anomukseen s u o s t u a . ..
l a , että l a u l a j a t kuolisivat nälkään
täällä j a h u o l e h t i tällä t a v o i n läänin­sä
asukkaiden hengestä. T u r h a a p e ' -
k o a sekin. Kyllä meillä atoa sen
v e r r a n leipää riittää, että n i i n i ^ n en
m a a n k u i n Suomen, v a i k k a p a k a i k k i ­k
i n , asukkaat v i i k o n r u o k k i s i m m e ja
v i i k o k s i h a n ne l a u l a j a t k i n v a i n passia
pyysivät. T a i ei tahmvit o l l a kysytty
l u p a a isäntävaltioilta. j o i d e n renkinä
Suomi häärää ja nähi o l l e n e i u s k a l ­l
e t t u itsekään luvata. K u k a p a ne
h e r r o j e n metkut ymmärtää.
N i i n , ylpeä on k o v i n ylpeä, oikein
tyhmän ylpeä tämä v a l k o i n e n por.
v a r i . Esimerkkmä siitä o n erään N e u ­v
o s t o v a l l a n jäänmurtaja L e n i n i n me­r
i m i e h e n tänne lähettämässä kir­jeessä
k e r r o t t u t a p a u s : tavaUisesti l a l -
ivat tervehtivät • merillä tavatessaan
t o i s i a a n . L e n i n lähti a u t t a m a a n Tans­k
a n vesistöUe j ä i hm jäätyneitä laivo­j
a . Sen saapuessa k a i k k i muut laivat
p a i t s i s u o m a l a i s t a jäänmurtajaa S a m ­poa,
vastasivat tervehdykseen nosta­m
a l l a l i p u n . ( R u o t s a l a i n e n M u r t a j a 2
nosti sinikeltaisensa, saMoui kuin
m u u t k i n ) . O l i k o h a n ssunmakon kateut­t
a Sammolla, vai eikö ole Suomessa
vielä päästy selville a l k e e l l i s l m m i s t a -
k a a n s i v i s t y s i h m i s t e n t a v o i s t a . T a i h ä -
pesivätköhän Sammon herrat nostaa
v a l k o i s t a Suomen työläisten verellä
t a h r i t t u a l i p p u a a n ? Ehkä se o l i v a in
a m m a t t i k a t e u t t a , sillä käirotaan tä­män
L e n i n i n käyneen tässä i » r i vuot­t
a sitten Helsingissä, k u n siellä oli
n i i n p a l j o n jäitä, e t t e i Sampo päässyt
minnekään. Vieläkin k e r r a n , kukapa
ne herrojen metkut ymmärtää.
T l s t ä kurjoituksesta ei s a a v a l i t t a a,
sillä minäkin t a h d o n olla satraappi.
j o n k i n l a i n e n h a k a , v a i k k a o l e n v a i n :
R i v i m i e s .
( L e n i n g r a d i n Vapaudessa).