Vapaus, June 13, 1925

              mä
l i i i i
"M
I I ' '
m
MK
li¥ii 2 LaiiaEtaliia, kesäk 13 p, —~ Sat, Iime ISth, 1925
Ifemdaa BcoEsalaisen tySvsestSn Sänenlcsnnattsja. ilmes-
^ Ssdbaryasa, O n t , joka tiistai, torstai j s lauaatai.
T o i i a i t t a j a t :
S. G. N E I L . AEVO V A A R A.
V A P A U S (Liberty)
The only organ of FinniEh Worker3 in Canada. Pub-
IMifid i n Sudbury, O n t , every Taesday, Thursday and
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
m second class matter. —————====
General advertising rates 75c per col. incb. Mi-nimum
charge for single insertion 75c. The Vapaus
Is the best advertising medium among the Fmnish
People in Canada.
ILMOITUSHINNAT V A P A U D E S S A:
Naimailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa,
AvioliittoonmenoilmotukBet 60c palstatuuma.
NimenmuutosUmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa,
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilraotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolimanilmotukset $2.00 kerta, |50c lisämaksu
«iitoslauseelta tai muistovärssyltä. . , ^„
' Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekcriaa. . ,
Tilapäjfiilmottajien j a ilmotusakenttuunen on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan yksi vk. $4,00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c.
YhdyHvaltoihin j a Suomefen, yksi -"k. $5,50, puoli vk.
83.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tuSa lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont*
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
Vehteen torstaina kello 3. .
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lome
S t Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont
Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.i
persoonallisella nin.£llä.
J. V. K A N i ? 4 S T 0 . Lukkeenhoitaja.
Lähetetäänkö Nova Scotian lakko-alueelle
kasakoita ja sotilaita?
Kuten tunnettua, ovat Nova Scotian lakossa olevat
Lsivostyöläiset juuri alkaneet tehokkaan lakkovahdin
nan kaikilla alueella olevilla voimalaitoksilla, joita
yhtiö on ,lähän saakka uskollisten konttorivirkailijainsa
avulla pitänyt käynnissä niiden kaivoksien kunnossa
pitämiseksi, joita se ei ole hylännyt. Täten ovat he
vihdoinkin tehneet lakosta sataprosenttisen; nähtyään
nälkää ja oltuaan tarttumatta tähän keinoon kolme
kuukautta, Jotka lakko on kestänyt, ja siten luottaen
johtajiinsa, jöfcka ovat selittäneet, että tämä lakko voi­daan
voittaa ' «kunniallisemmilla» ja «maltillisemmil-la;>
taistelukeinoilla, hallituksiin ja «yleiseen mieli­piteeseen
» vetoamalla.
Tarpeetonta on sanoa, etteivät nämä «maltilliset»
laistelukcinot ole kuitenkaan (tuottaneet toivottua tulos­ta.'
fäinvjnstoinoii niistä ollut vain vahinkoa lakko­laisten?
taistelulle. , •
Tämän ovat lakkolaiset tulleet huomaamaan ja
päättäneet ryhtyä käyttämään taislelumenetelmiä Bes
con vastarinnan ipurtamiseksi. Näille täytyi kaivos
miesten- järjestön piirlvirkailijainkin lopuksi antaa
«soöÄtunlukscnsa», joskin he samalla kertaa kehottivat
lakkoValsia hyvin, pitkälle menevään varovaisuuteen ja
, raui^al|lisuuteen.
'Seuirauksena oli se, että lakkolaiset ovat saaneet
kaiicici yhtiön kaivoksien kunnossapitomiehet luopua
znaan tehtävistään. New Waterfordin voimalaitoksella
väitetään lakkolaisten väkivalloin ajaneen rrldcurit pois
työstä. Yhtiön hurtat ja poliisit ovat vanginneet kol­misen
kymmentä lakkolaista.
Tämän johdosta ovat maakuntahallituksen päämi­nisteri
Armstrong ja yleinen syyttäjä 0'Hearn jo
uhanneet lähettää ratsupoliiseita lakkoalueelle. Vielä
ei Voida varmuudella sanoa, tulevatko kapitalistit käyt­tämään
tämäi» lakon murskaamiseksi samoja keinoja,
kuin he käyttivät v. 1293, jolloin kaivostyöläiset ja te-
TÖstyöläiset olivat lakossa tällä alueella. Mutta sekin
on mahdollista.
«Gdnadan työläiset! Olkaa varuillanne! Valmis­tautukaa
vastaamaan sotaväen pienimpäänkin liikehti
miseen Nova Scotiassa koko maata koskevalla töiden
seisauttamisella!
«Yleislakko voi estää toverimme tulemasta jul
masti murskatuiksi kapitalismin kasakkajoukkojen toi­mesta
», sanoo puolueemme pää-äänenkannattaja asiasta
julkaisemassaan kirjotuksessa.
A. A, McKay erotettu Kommunisti­puolueesta
A. A. MacKay on yksi niistä kolmesta puolueemme
jäsenestä, jotka ovat jo useitten kuukausien ajan toi­mineet
Amerikan Kaivosmiesjärjestön 26:nnen (Nova
Scotian) piirin toimeenpanevassa komiteassa. Njt on
hänet erotettu puolueesta ja puolueemme toimeenpane­va
keskuskomitea on antanut hänen erottamisensa joh­dosta
seuraavan lausunnon:
Yksikään ihminen ei ole kommunistisen liikkeen ylä­puolella.
Kenenkään, joka pettää ne periatteet, joille
hän, puolueeseen liittyessään, on luvannut olla uskolli­nen,
ei anneta jäädä puolueeseen, jos hänet tavataan
niitä myymässä.
Kommunistipuolueen periaatteet ovat luokkataiste^
lun ja proletaarisen vallankumouksen periaatteita.
Kaikki työmme Työväenpuolueessa, ammattiyhdistys­liikkeessä,
osuustoimintaliikkeessä, kaikkialla, täytyy
o l la työskentelyä vallankumouksellisen liikkeen puoles­ta.
Vain tämä palvelee työväenluokan etuja ja histo­riallista
tehtävää. Vain tämä auttaa työväenliikettä
palkkaorjuuden ikeen murtamisessa ja sosialistisen yh­teiskuntajärjestelmän
rakentamisessa. Tätä Kommu­nistipuolueen
Jcantaa me avoimesti julistamme joka
päivä. Hallitdcsen narrimaisen u i l ^ j a n , kapitalistisen
lehden toimittajan tai työyäenpetturin on turhaa väit­tää
«päässeensä selville» niistä «salaisista» tarkotus-.
peristä, joita kommunistit edistävät, kun he luokkalie-toiäina
taistelijoina tekevät jokapäiväistä työtään työ­väenliikkeessä.
Me emme milloinkaan «salaa» tarko-tusperiämme,
jotka ovat historian kunniaiiaimmat
Kun näin ollen kommunistia kommunistitoveriensa ja
heidän kannattajiensa toimesta avustetaan johonkin toi­mitsijan
tehtävään pääsemisessä, tehdään se sillä ym-märr>-
ksellä, että luokkataistelun kannalta poikkeami­nen
merkitsee paljastetuksi ja erotetuksi tulemista-
Meidän liikkeemtme tarkotus ei ole avustaa miehiä vir­kapaikkoihin
heidän omaksi kunniakseen tai yksityis­ten
pyrkimyksiensä edistämiseksi- Yksityisten, olivat­pa
heidän kykyTisä tai suhteensa ammattiunioihin mit­kä
tahansa, täytyy palvella luokkataistelun etua tai
erota meistä. Toisenlaisen kannan hyväksyminen olisi
työläisten pettämistä, joille me yritämme osottaa mikä
ero on vallankumouksellisen ja petturin välillä. Mies
ei voi olla kommunisti ja työväenpetturi yhdellä ja
samalla kertaa.
Jo ennenkin ovat eräät miehet, joihin Kommunisti­puolue
on luottanut, pettäneet sen. Yksi heistä o li
William Sherman, josta tuli keltainen roisto, fcun hän
pääsi virkapaikkaan. Me rikoimme välimme hänen
kanssaan- Me armotta paljastimme hänet
Ja Alex A. McKay, piiri 26:nnen sihteeri-rahaston­hoitaja
Nova Scotiassa, on nyt mennyt Shennanin ja
luopumuksen tietä. McKay on häpäissyt toimen, jota
Jim MacLachlan kerran hoiti hyvin ja uskollisesti.
McKay oli kerran Kommunistipuolueen osaston sih­teerinä
Glace Bayssä, McKayhin luotettiin ja hänelle
annettiin tilaisuus toimia liikkeemme tärkeimmissä
tehtävissä. Hän on pettänyt meidät Hän on seuran­nut
McLeodin taktiikkaa. Hän on tanssinut 'Lewisin
pillin jälkeen. Hänestä on tullut keltainen. Hän on
valinnut tiensä ja jokainen vasemmistolainen ja luok-katietoinen
taistelija piirissä tulee taistelemaan häntä
vastaan petturuutensa vuoksi.
Kommunistipuolue on erottanut hänet. Hän menet­ti
senkin luottamuksen, mikä puolueella vielä häneen
oli, kun hän viimeisessä kaivostyöläisten konventsionis-sa
kieltäytyi puhumasta sadan prosentin lakon ja tehok.
kaan lakkovahtimisen puolesta. Ja tämä pelkurimai'
nen kanta oli miehen, joka noin kaksi viikkoa myö^
hemmin, mahdollisesti^ Lewisin käskystä, lähti kiertä­mään
piirissä ja puhumaan sen menettelytavan puo
lesta, jota hän konventsionissa vastusti! Konventsio-nissa
olleet vasemmistolaiset ja kommunistit taistelivat
tehokkaan latkovahtimisen puolesta, joka on otettu
käytäntöön nyt, kolme kuukautta myöhemmin kuin olisi
pitänyt Vasemman siiven kanta on myönnetty oi
keaksi.
MoLeod ei ole milloinkaan ollut puolueen jäsen ja
me emme ole si^oranaisessa edesvastuussa ^änen teois­taan.
Vasen siipi tulee selvittämään välinsä hänen
kanssaan myöhemmin. Mutta me kieltäydymme anta
masta McKayn saattaa Kommunistipuoluetta epäilyksen
alaiseksi Ja heikentää joulckojen luottamusta meihin.
•••• •
Miksi K . - 0 . piirtioimikunta on
peruuttanut puhujan- lähettämisen
Beaver Laken F.' Yhd. vuosijuhliin
kesäk. 13—14 p:nä.
Joku aika sitten kirjotti Beaver
Laken F. Yhd. juhlatoimikunta K . -
O. piiritoimikunnalle, kysyen jos
piiritoimikunta voi hankkia puhu­jan
heidän juhliinsa, samalla pyy­täen
tietoa kuka tulee puhujaksi ja
millä ehdoilla. Piiritoimikunta ko­kouksessaan
päätti lähettää tov. A .
Vaaran puhumaan heidän juhliin­sa.
^Kun päätös oli tehty ilmotet-tiin
siitä kirjeellisesti sanotun yhd.
juhlatoimikunnalle ja pyydettiin
heidän ilmottamaan jos he ovat t y y -
tjrväisiä piiritoimikunnan järjeste­lyyn.
Mitään vastausta ei kuiten­kaan
saapunut ja niinollen käsi-
Kommunistinen Kansainvälinen
tuomitsee kapitalistien yalheet
ja väärennykset
Valheet ja väärennykset tulevat yhä enemmän ja
enemmän Kommunistisen Kansainvälisen vihollisten
aseiksi. Kuukausi kuukaudelta, ja aivan hiljattain
viikko viikolta, on julkastu yhä kömpelömpiä väärein-nyksiä,.
ohjeista, määräyksistä, päätöksistä ja muista
«lokumenleista», joita väitetään Kommunistisen k a n ­sainvälisen
Toimeenpanevan Komitean lähettämiksi.
Tässä suhteessa on Zankovin hallitus (Bulgariassa) rik­konut
kaikki ennätykset Sofian tuomiokirkossa tapah­tuneen
räjähdyksen aikana julkasi tämä fascistihallitus
joitakin kiireessä valmistettuja dokumentteja», | joit­ten
piti todistaa Kommunistisen Kansainvälisen osal
lis^us tuohon terroristiseen tekoon.
On tarpeetonta, katsoen siihen tosiasiaan, että Kom­munistinen
i Kansainvälinen periaatteessa vastustaa yk­silöllistä
terroria, huomauttaa, että Kommunistisella
Kansainvälisellä tai sen yhdelläkään osastolla ei ole
ollut, eikä ole voinut olla, mitään tekemistä Sofian rä­jähdyksen
kanssa. Kommunistisen Kansainvälisen Toi­meenpaneva
Komitea kategorisesti julistaa, että kaikki
ne tokumentit, koskien tätä tapahtumaa kuin myöskin
oletettua alkamispäivän määräämistä- Bulgarian kapi­nalle,
ovat ehdottomasti Kommunistisen Kansainvälisen
vannoutuneitten vihollisten toimesta väärennettyjä.
He käyvät pyhää sotaa kommunismia vastaan ja tu­levat
päivä päivältä yhä julkeimmiksi. Kommunisti­sen
Kansainvälisen Toimeenpaneva Komitea kehottaa
kaikkien maitten työläisiä järjestämään tehokasta puo­lustusta
fascistista Zankovin hirmuhallitusta vastaan.
Zankovin verinen hallitus saa yksin kantaa edesvastuun
Bulgarian tapahtumista. Minkäänlainen valkoterrori
ei kykene pysäyttämään työläisten ja talonpoikien tais­telua
vapautuksensa puolesta. Kaikkien maitten vallan­kumouksellisten
ja edistysmielisten työläisten myötä­tunto
on Bulgarian työläisten ja talonpoikien puolella,
heidän esitaistelijainsa ja urhojensa puolella, jotka ei­vät
oikeutetussa taistelussaan kuolemaakaan kammo-neet.
Kommunistisen Kansainvälisen Toimeenpaneva
Komitea.
timme että he hyväksjivät meidän
esityksemme.
Silloin kun puhujaa pyydettiin ei
myöskään ilmotettu piiritoimikun­nalle
mistä aineesta puhujan tulisi
puhua. Tämä asia oli myös esillä
piiritoimikunnan kokouksessa mut­ta
jätettiin siinä suhteessa puheen
sisältö puhujan omaan harkintaan.
Asia piiritoimikunnan mielestä o li
siis tarkoitustaan vastaavasti jär­jestetty.
Kaikesta huolimatta tä­mä
ei miellyttänyt Beaver Laken
F. Yhd. juhlatoimikuntaa ja niin
he olivat lähettäneet K. Jalosen i l ­mottamaan
tov. Vaaralle, että hän
ei saa puhua sanaakaan C. K.-puo-lueen
j a entisen Beaver Laken osas­ton
välisistä erimielisyyksistä, jot­ka
johtivat siihen että sanottu osas­to
erotettiin puolueesta.
K.-0. piiritoimikunta käsitteli a-siaa
kokouksessaan t.k. 10 pnä ja
päätti peruuttaa puhujan lähettä­misen
sanotun yhdistyksen juhliin,
koska juhlatoimikunta on tahtonut
käyttää puolueemme toimitsijoita ja
orgaaneja ainoastaan rahantekoväli-neenä,
j a senjälkeen kun juhlatoi­mikunta
luulee siinä onnistuneensa,
tahtop se asettaa kapulan suuhun,
että puolueemme toimitsijalla ei o-lisi
mitään tilaisuutta selostaa nii­tä
periaatteita joita puolueemme
kä3rttää kaikessa toiminnassaan, ja
joiden periaatteiden ja menettely­tapojen
hylkääminen johti niinhin
erimielisyyksiin, joista beaverlake-laiset.
nyt pelkäävät kuulla sanaa­kaan
mainittavan.
Samalla piiritoimikunta kehottaa
kaikkia tähän piiriin kuuluvia osas­toja
j a osastojen alaorgaaneja kart­tamaan
näitä juhlia j a pysymään
pois koko juhlista, jokaisen puolue­jäsenen
velvollisuus on myöskin py­sytellä
pqis sellaisilta juhlilta, jois­sa
puolueemme puhujan ei anneta
esittää puolueen ihenettelytapoja.
' Tässä lyhyesti selostettu miksi
peruutimme puhujan lähettämisen
beaverlakelaisten juhliin.
K.-O. piiritoimikunnan puolesta:
H. Elimen.
Ahä el K r i m , riffIen
urhea johtaja
Eanskalaisessa työväenlehdessä
L'Humanitessa kertoo A. Berton
henkilökohtaisesta tapaamisestaan
urhean riffien johtajan Abd el
Krimin kanssa keväällä 1923. Tä­mä
tapahtui Pariisissa, jossa viime­mainittu
oli Ranskan ulkoministe­riön
välityksellä järjestämässä eräi­tä
asioita. Krim esiintyi tällöin
kansa on aina ollat vapaa, j a että
sen sotilaat ovat urhoollisia? A i ­otteko
valloittaa E i f f i a ? Varokaa
tästä: Mussolini alkaa jo hermos­toa.
'Daily Herald huomauttaa, et­tä
Jilarokko-seikkailu voi synnyttää
vakavia kansainvälisiä kriisejä. E i f -
fien maa on mineraalirikas
. Abd el Krim, kirjoittaa Berton
lopuksi, siitä kevätillasta alkaen v.
1923, jolloin tapasin teidät erään
sattuman takia, toivotan teille on­nea
kansanne vapautuksessa. Minä
täysin eoropalaisesti, samoin epro- toivon, että teidän onnistuisi ajaa
^^'fif1f"_„_''^^^^^-!! ^tenne'l)ob'likMTuro7alS
ryövärit, jotka siellä yrittävät saa-
'listaa itselleen voittoja.
Muuan haastattelu"
(Riff-Nkansa on,^ kuten tiedetään,
sangen kulttuurikelpoista väkeä,
senhän esi-i«ät ne olivat, jotka t u ­hannen
vuotta sitten loivat Espan­jassa
korkean maurilaisen kulttuu­rin.)
Sallikaa minun tervehtiä Riff-kansan
vapauttajaa, sanoin minä —
kertoo Berton — Abd el Krimille.
Teidän kansanne on vapautensa ar­voinen,
Samalla tiedustelin, millä
asioilla hän liikkui Pariisissa,
Abd el Krim kiitti kohteliaisuuk­sista,
ja ihnoitti, että hän oli P a ­riisissa
saadakseen rajajärjestelyn
suoritetuksi. Sitäpaitsi aikoi hän
käydä eräässä suuressa lyseossa voi­dakseen
järjestää muutamien lah­jakkaiden
riff-nuorukaisten opiske­lun
täällä. Hän oli täynnä toiveita
rauhan aikaansaamiseen sekä ihas­tunut
ranskalaiseen kulttuuriin.
Abd el Krimiä kauempana seu­raava
henkilö aiheutti sen, että ha­vaitsimme
bänen olevan poliisival­vonnan
alaisena. Kun Berton oli
kommunisti j a tällaisella diplomaat­tisella
matkalla tuli siis , noudattaa
mitä suurinta varovaisuutta, olihan
Poincare näihin aikoihin pääminis­terinä,
niin ^molemmat erosivat toi­sistaan.
Muutamia päiviä myöhem­min
sain minä puhelimitse tietää,
kertoo Berton edelleen, että ei ol­lut
onnellista minulle uudestaan
esiintyä yhdessä muukalaisen kans­sa.
En nähnyt Abd el Krimiä
enään tämän jälkeen.
Kaksi vuotta on kulunut, j a mi­nä
olen säilyttänyt riff-johtajan sa­laisuutta
aina tähän saakka, jatkaa
Berton. Poincare oli siis salaisuu­dessa
kutsunut Abd el Krimin Pa­riisiin
sekä tarjonnut hänelle apu­aan
lyödä espanjalaiset tiehensä
Marokossa. Mitä hän tahtoi saada
tästä vastapalvelukseksi? — Poin­care
vaati, että riffien olisi hy­väksyttävä
täydellisesti . Ranskan
suojelusherruus maahansa nähden.
Abd el Krim kieltäytyi tästä ja
"kansallinen bloki" antoi kenraali
Lyauteyn tehtäväksi ryhtyä yksissä
neuvoin Primo de Riveran kanssa
kukistamaan riff-tasavaltaa.
Vasemmistoblokin hallitus on jat­kanut
samaa politiikkaa. Mitä sa­novat
sos.-demit tästä? kysyy Ber­ton.
Nuo, jotka siirsivät Jauresin
ruumiin Pantheonirn, nuo, jotka
lavertelevat oikeudenmukaisuudesta
kansainliitossa •— johon liittoon ei
kuitenkaan saada kutsua Riffin,
Tunisin, Syyrian tai Egyptin edus­tajia.
Tiedättekö, mitä tästä taistelusta
on syntjrvä? kysyy Berton edelleen.
Tiedättekö, että se tulee maksa­maan
suuren joukon ihmishenkiä.
Oletteko unhoittaneet, että Riff-
Ruotsin valtionpalvelijain Venä­jällä
käyneeseen valtuuskuntaan
kuului myös tukholmalainen sosia­lidemokraattinen
neiti Greta Berg,
joka kuvaa varsin kiintoisasti mat­kaansa.
— Jaa, minun on sanottava, et­tä
ihastuin Venäjään, lausuu hän.
Venäjän olosuhteet olivat suurin
piirtein hyvät, ja matka oli erit­täin
kiintoinen. Viihdyin erinomai­sesti
siellä, enkä toivo mitään sen
korkeampaa, kuin saada jäädä Ve­näjälle.
— Mikä siellä eniten kiinnitti
mieltä?
— Naisena kiinnitti mieltäni tie­tysti
enin naisten asema siellä. Ve­näjällä
on toteutettu täydellinen
yhdenvertaisuus miehen ja naisen
välillä, ja molemmat sukupuolet
työskentelevät jokseenkin kaikilla
toiminta-aloilla. Tämä yhteistoimin
ta on luonut joustavan ja hyvän
toveruuden miesten j a naisten vä­lille,
mille ei Ruotsissa löydä mi
tään vastaavaa. Venäjällä vallitse
va sydämellisen hyvä toveruus oh
jotakin, mitä ei ruotsalainen usko
olevan olemassa muualla kuin unis­sa
j a kuvituksissa.
— Miten työläisten elämä oli
järjestetty?
— Näytti, että kaikki oli järjes­tetty
työväenluokan parasta ajatel­len.
Sodan ja vallankumouksen a i ­heuttamia
puutteellisuuksia oltiin
paraikaa täydellä höyryllä korjaa­massa.
Lepokodit ja lastenkodit
olivat suurenmoisia. Useimmassa
tapauksessa olivat yläluokan, palat­sit
otettu tämän jalon tarkoituksen
palvelukseen.
Missään ei ilmennyt, että kommu­nisteilla
olisi ollut joitakin etuja
muiden edellä, seikka oli päinvas­toin
sellainen, että kommunistit sai­vat
uhrata enemmän kuin toiset.
— Oliko neiti tutkinut ammatti-toveriensa,
puhelinneitien, olosuhtei­ta?
-
— Kyllä, vierailimme Moskovan
suurella puhelinasemalla. Se oli or­ganisoitu
samalla tavoin kuin Tuk­holman
puhelinasema. Puhelinnei-tosten
kontrolli siellä oli kuitenkin
paljon lievempi kuin mitä ori laita
Tukholmassa. Tästä johtui, ettei
venäläisten puhelinneitosten työ ol­lut
niin rasittavaa.
Suurella keskusasemalla saattoi
panna merkille, miten kaikki oli jär­jestetty
niin, että työpaikka olisi
ollut mahdollisimman mieluisa. Niin­pä
o l i palielinnfiitosille vsjattu n ä ­riä
makuuhuoneita, missä he
V 2 t tilaisuuden levätä, fcm työ'^!
koi väsyttää. Eräässäkin tälkis^
sa salissa laskin 20 makuapaiikg^
Sali oli suuri j a valoisa, ja kaikki­alla
vallitsi erinomainen puhtaus ja
hauskuus. Sen lisäksi oli työpä?,
kalla suurempi ravintola, miscä pai
helinneidit saivat ruokaa puolella
hintaa- Ja Venäjällä ei muuten­kaan
ollut pulaa ruuasta, ja venä.
i = : t - i : 1. L ^ Iäiset olivat- mestareita ruuanlaitto­taidossa.
— Sanomalehdissä on kerrottu
kuinka Venäjällä on kaikki niin hji'.
vittävää?
— Osoittautui valheeksi, mitä
lehdet ovat kirjoittaneet Venäjästä.
Katujen puhtaanapitokin oli erin­omainen,
j a olosuhteet yleensä, hi-ten
sanottu, hyvät
— On sanottu, että venäEiset
näyttävät vain edulliset puolet.
— Saimme vapaasti liikkua kaik­kialla
j a itse määrätä ajan, milloin
saavuimme johonkin laitokseen.
Meille ei niinmuodoin voitu asettaa
mitään Potemkin-kulisseja, jotta oli­si
salattu jotakin.
Mutta nyt en enää tahdo lisätä
mitään, jotta ei raportti, jonka jul­kaisemme,
menettäisi kaikkea kiin­toisuuttaan.
Kunpahan ei vain mei­dän
selvitystämme kokemuksistani,
me Venäjällä otettaisi vastaan kuin
englantilaisen valtuuston raporttia.
On ikävää, etteivät ihmiset tahdo
kuulla totuutta Neuvosto-Venäjästä.
Kiihoitus englantilaisten raporttia
vastaan on naurettava, sillä on päi­vän
selvää, että valtuutetut, eivät­kä
heidän sihteerinsä ovat vastuussa
siitä.
— Viihdyittekö paremmin Venä­jällä
kuin täällä?
— Kyllä. Venäjällä olivat kaik­ki
taistelut työväenlurfkan keskuu­dessa
kadonneet j a kaikki työsken­telivät
saman päämaaljn hyväksi.
Venäjällä oli niin rauhallista, ei
mitään juonittelua eikä rähinää työ-
Iäisten kesken, kaikki olivat kelpo
tovereja. Toivon, että saan pian
matkustaa sinne uudelleen.
Lopuksi ilmoitti neiti Berg, että
joukko naisjärjestöjä lähetti terveh­dyksensä
Ruotsin naisille
SaiiltSte. Marien uutisia
Kokousreferaatti kesäk. 7 p. o-saston
kokouksesta.
V. Lehti valittiin organiseeraa-jaksi.\..
E. Harju huvitoimikuntaan.
V. Niskanen j a J . Isomäki järjestys-valiokuntaan.
Anna ja Matti Lampi hyväksyt­tiin
koejäseneksi.
Täysi toveriluotto annettiin todis­tuksien
perusteella Lauri Kasilalle
ja Kalle Peltolalle.
Keski-Ontarion piirin edustaja­kokoukseen
valittiin edustajaksi H.
Hämäläinen ja E. Kuusela.
L. Lappi kirjeessään pyysi vuok­rata
, haalia keskivaltioiden lävitse
kulkevan teatteriseurueen käytettä­väksi,
vaan ei annettu koska sano­tulla
seurueella ei ollut mitään sel­vitystä
kenen hyväksi varat lankea­vat.
Ja niin ollen ei katsottu voi­tavan
antaa mitään kannatusta yk-
K i r j . Henri Barbusse.
Nyt, kun tuo suuri mies on pois-| Minä en nähnyt Francea vuosina
tunut keskuudestamme ja on iäksi
valjennut, ei riitä se, että me pu­humme
hänestä. Meidän tulee saa­da
hänet' puhumaan, lainaamalla hä­nen
luonnekuvauksiaan ja katso-muksiaan,
niin kauan kuin hänen
nerokkuutensa heijastukset esiinty­vät
tekijöinä yleisissä väitelmissä.
Minä en olisi halunnut ensinkään
esittää omaa osaani tässä väittelys­sä,
missä jÄainen on liian paljon
taipuvainen painostamaan omaa kat­somustaan,
puhuttaissa tuosta hur­maavasta
äänestä, joka ei voi itse
enää vastata. Vaan kuitenkin m i ­nä
teen sen, kunnioittaakseni aika­kautemme
loistavimman kirjailijan
muistoa, johon minä olip persoonal­lisilla
mieltymyksen ja kiitollisuu­den
siteillä yhdistetty. Htipmioon
ottaen eräät väitteet j a eräät seli­tykset,
katson välttämättömäksi esit­tää
yleisölle minun omakohtaisen
todistukseni, saadaksemme a.siat pa­lautumaan
oikeaan suhteeseensa.
Minä viittaan erikoisesti kaikkeen
1914-15, enkä —16, syystä, että
minä vietin nuo ajat leireillä, rinta­milla
ja sairaaloissa. Muistan tar­kalleen,
joskaan en ilman alakuloi­suutta,
että se mies, joka ensiksi,
puhui hänestä j a toi minulle hänen
omaksumiaan mielipiteitä, oli m^i-däi)[
amiraalimme Raymond Lesebre
(ranskalainen kommunisti, joka
hukkui V. 1921 ollessaan paluumat­kalla
Venäjältä), joka eräänä päi­vänä
tuli tapaamaan minua Vail-lant-
Couturierin kera, Chartresin
sotilassairaalassa, vuoden 1917 alus­sa.
Saman vuoden lopulla, jolloin
terveyteni pakotti minua pysy­mään
etelässä, tein minä visiitin
PYancen luo Anlibes'ssa. Jälkeen­päin
minä tapasin hänet Pariisissa,
St. Cloudissa ja Toursissa, jossa
meillä oli tärkeitä keskusteluja. Si­täpaitsi
minä usein kirjoitin hänel­le,
I kohtaustemme väliajoilla, kuten
parhaalle ystävälleni.
Minä koetin saada hänet vakuu­tetuksi,
että sellainen liike oli alka­ja
käytännöllisten — puolelle, si-i Hän kääntyi tuohon vallankumo-vuuttamalla
kaiken epävarmuuden' ukselliseen ihanteeseen, josta voi­j
a kohoamalla haaveilevien mieli-[ daan sanoa — riippuen kunkin
kuvien sekä tekopyhien ja petollis- henkilöllisestä katsantokannasta — et­ten
"demokraattisten" opinkappalei-, tä se muodostui hänelle määritel-den
yläpuolelle. V Samoin myös ylä- miin: oikeus, yhdenvertaisuus ja
puolelle reformististen sanasaivar-i kansainvälinen solidaarisuus. Hän
telijain myönnytysten, jota hän itse | osoittautui bolshevikkien vallankn-oli
viime aikoina ajatellut itselleen mouksen vakuutetuksi puoltajaksi.
sopivaksi. Osoitin, että on olemas­sa
vain yksi tapa, saadaksemme keh-
Kerran hän sanoi Lesebrelle ja mi­nulle
: "Minä olen enemmän bols-not,
ylösalasin olevat sivistyspyrki- hevikki kuin te" (ja hän sanoi tätä
siihen liioiteltuun j a epäsiveelliseen t nut, jossa sivistyneistön tulee valita
— Kun sivistj^^kauden perusteena on toisen luokan
riistäminen toisen kautta, niin sen koko kehitys liiidkuu
yhä kestävässä ristiriidassa. Jokainen tuotannon edis­tysaskel
on samalla taka-askel sorretun luokan, s. o.
suuren enemmistön tilassa. Jc^ainen hyvä teko toisel­le
on välttämättä paha toiselle, jokainen uusi vapautus
toiselle luokalle luo uutta sortoa toista kehtaan. Räi
keimmän todistuksen siitä esittää koneiden käytäntöön
ottaminen, jonka vaikutukset tätänykyä ovat hymi tu&'
netut.
tapaan, jolla poliittiset vastusta­jamme
ovat yrittäneet puolustaa ja
ottaa yksinoikeudekseen tulkita hä­nen,
Anatole Francen, persoonalli­suutta,
sikäli kuin on kysymykses­sä
hänen suhtautumisensa Neuvosto-
Venäjään ja köyhälistön vallanku­moukseen.
Aivan hiljakkoin eräs hyvin tun­nettu
sanomalehtimies, M. Jean-
Bernard, sanoi artikkelissaan, joka
oli jäljennetty useissa Ranskan ja
ulkomaiden sanomalehdissä, että s i i ­tä
voidaan olla minulle kiitollisia,
jotta France tuli Clarte-ryhmän jä­seneksi
ja liittyi kommunistiseen
liikkeeseen. Tämän kohdan minä
haluan tehdä selväksi. ;
porvarillisen ideologian — jonka
vararikko on paljastunut maailman
jokaisella kolkalla — sekä työtä-tekeräin
joukkojen aatteen välillä.
Se ,on suora j a kaita tie, joka ei
salli mitään eri suuntaa, ei mitään
kompromissia. Minä ponnistelin
osoittaakseni hänelle sen mahtavan
osuuden, joka hänen teoksiensa oi­vallisen
tarkassa sisällössä oli, ja
joka pakotti hänet yhteiskunnallis­ten
teoriain taisteluihin. Minä k u ­lutin
aikaani saadakseni hänet huo­maamaan,
mitep kaunista j a arvo­kasta
olisi joukkojen vapauttamis-asialle
se, että. hänen kaltaisensa
mies päättävästi asettaisi realistis­ten
menettelytapojen — todellisten
myksemme oikealle kannalle: aloit­taa
kaikki uudestaan proletariaatin
johdolla, huomioon ottaen materia­listiset'
kansainvälisen talouden lait,
sekä "yleisen edun" lait, jotka on
rikottu tai väärennetty tähän asti
vallassa olleiden etuoikeutettujen
luokkain ja heidän puolustajainsä
taholta.
Tulee ymmärtää, että minä en
koskaan koettanut teeskennellä jon­kun
historiallisen tai sosiaalisen
teorian luennoitsijain osaa, vaikut-taakseni
L'Ile des Pingonins j a Sur
la Pierre Blänchen kirjoittajaan,
en myöskään selittää hänelle sitä
ilmiötä, että nykyiset maailman k r i i ­sit
ovat kohdanneet meidät jonkin­laisina
äärimmäisen tuskallisina.
Minun tarkoitukseni ennen kaikkea
oli saada h^net omaksumaan sen,
etta nyt ei enaa riita vain periaat­teista
sopiminen, vakaumuksen tu­lee
saada yarma, aktiivinen, elimel­linen
ilmaisu j a muodostua sen vält­tämättömän
yhteiskunnallisen tais­telun
osaksi, joka on: vastakohta
työläisten ja kapitalistien välillä.
Sinä aikana hänen elämästään,
josta minä 'puhun, Anatole France
usein, ollessaan kuulijain ympäröi­mänä).
Myöskin hän useita kerto­j
a julkisesti tunnusti omaavansa
köyhälistön aatteen'. Hänen avun-keräysesityksensä
ja vetoomuksen­sa,
sekä hänen peittelemätön sym­patiansa,
ei ainoastaan kapijoivia
ent. sotilaita j a Työväen Kaisain-välistS
Avustuskomiteaa kohaan,
jotka ovat yksinomaan proletariaa­tin
taistelujärjestöjä (hiljaftoin
sain kuulla hänestä myötäta^ol^a
muisteltavan Skotlannin j a ^fagi&i^-
nin kaivosmiesten keskuudessa),
mutta myöskin Neuvosto-Venäjää ja
kommunistipuoluetta kohtaan, osoit­tavat
samaa.
Ja kuitenkin, vaikka hän oli niin
lähellä meitä, voi meissä kuitenkjn
herätä ajatus, että hän vaikuttaa
tuhoaVasti kahteen suuntaan. Kak­si
kiihotinta oli olemassa. Toinen,
kokonaan intellektuaalinen, seura­uksena
hänen korkeasta kaukonä­köisyydestään,
johti hänet luonnolli­sesti
— tosiasiain kaaokseen j»
suurten heilahdusten keskelle, «f;
manaikaisesti ajatellen äärimmäisi»
syitä j a seurauksia. Toinen syn­tyi
taas liian pitkällisestä skepbUi-minä
voin todistaa — käsitti sen seen kirjallisuuteen tutustumises^
korkean johdonmukaisuuden ja mo- suopeudesta ja hymyilystä,,
raalin välttämättömyyden, joka vaa- luonteenlaadusta, joka oli iloinen ja
ditaan rikkomaan ne esteet, jotka " ' '
jyrkästi eroiltavat tavallisen opin-tunnustamisen
ja sen loogQlisen
taistelun etenemisen, jonka pää­määränä
seufaart yhteiskunnallisten
j a poliittisten olosuhteiden vahtn-minen
toisiin.
rauhallisen .tyynL Hänen henkensi
oK edellä hänen luonnettaan;-n^-
nen henkensä oK rohkea ja vapaa;
mutta hän. hän ei oUot, Sänä. f
jotain traagiiHsta, kuh näki t ä J ^
etevän .veteraanin, - täynnä p^P^
tä.' lahjäkkaotta ja mainetta,
Vapsnden asiai
; Vapauden liik
I istsottava että tUi-
I pitää velat oUa ma
* Tehkää suoritu
I tnn että rahat eh:
* loppca.
Muistakaa etta
Sten omaa liikettäi
tsrvitse personallisili
Toverillii
Dolla
LÄHETYSKUI
40c lähetyksistä ai
60c lähetyksistä ?c
asti, 75c lähetyksis
_$99.99 ja $1.0(
1100.00 taikka siti
milta lähetyksiltä. {
malähetyksiile on kr
Torontossa ottaa
tyksiä vastaan A. l
957 Broadview Ave,
Sudburyssa ja yi
asuvat voivat käydä
konttorissa tiedusta!
koiskurssia.
Laivapiletteja my;
Tiedattakaa pilei
VAPAU
Box 69. Sudi
sityisluontoisille yrityk
oa oman järjestön kesk
duttu sivuuttamaan pai
jieräyksiä jotka ovat o
työväenliikkeen hyödyl
Huvitoimikunnan rj
jan E. Kuuselan tilinpi
OTttiin tilintarkastajair
'perusteella. Kaikki ali
jTotettiin tuomaan pu<
Vksensa puolivuosikok
|ia pidetään 24 pnä kesi
Jökset pitää olla valmiit
jvään ja sen jälestä ;
tilintarkastajille.
Matti Kivimäki oli lä
peen missä pyysi että
Vapaudessa minkälaiset
bänelle on Suomesta i
tcttiin antaa kopiot itse
la huomauttaa lehdess
Vttu toveri on täydel
uoton saanut jo enne:
farastettuna sellaisella
falla lumousvoimalla, n
Ppittömänä ja sitten
|ä vastaan. Korottaen
joa kohden ja sitten
™ vanha Oido. Ah
•^ampi kuin henki,
Kaitenkin minä aj£
latole France olisi v
ikesta huolimatta s
pllä, jolle hän viimein
ikä olisi erikoisest
äansa hänen lepoon
»ensi. Uuden maalin
Sl^aen johtavat hyveet
Hian myöhään. ]
l^jke^evä vastaan ottar
liassa salaman, leimau!
i\ innostusta, joka ai
loisteliasta ja humanisf
|| täyteläisyj^ttä. vastai
ifans sanoo, että hin
ga.vasta ensimäiselt
P«fa todellisuudessa
I? ^"neinen askel, j
ff^P3ljon, •
Tässä on polttava
että France oli
vähitellen suistui
g f i s e n demokratia
^'"««iin, jonka ilveil
^"1..selvästi paljastani
ennenkuin
fjan Akademiaan, j
'f«andt, kuten vap
,00 eronnut omasi
'«aan, pusertaen hä
»tuensa ääressä oleva
j^a.-,.,.
.Öf: saimme kokea
*«ta nähdessämme/'h
niiden tahdon ala
^en ympärillään bdot
esiintymistä ö
;'flmai3ivafc • ndelt
1 ^ hänen hyv
, • E i myöskääi
"eeluottamnksen -(
•"«a- hänessä -mie
**ki avuksipyymic
» y ^ W I . . , , I M I ) ^ W l . . y , W y ^
mu
m