Vapaus, February 21, 1930

              1930 Per.fähtäina> lielmikV 21'p:nä ~ Fi-i.,rFeb. 21
l l A H AA
;anadan DoUarista
lähetyskuliU:
,., ...liietä -»^»e $20.00, 60t
^Ssä $50.00—?79.99 j£
Ä s i f t ä $80.00-n00 00
SOT jokaiselta seuraavalta ai­to
sadalta dollarilta.
S u t $3.50 lähetykseltä
omen rahaa o.teta.n. KuTM
i sadasta Smksta.
hkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
69. SUDBURY, Ont
Laivapilettejä myydään.
TUduslakaa pUettiasioUa
[jandelJe-ottavat raöavälityk-istaan
myöskin:
VAPAUS
m ARTHUR DRANCB
316 Bay Street, ^
Port Arthur, Ontano
WS MONTREAL BRANCH
1190 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
AARO KfVlNEN
Kirkland Lake. Ont.
JOHN VUORI
South Porcnpine, On .
HARLES HAAPANEN,
uskauppa, Timmins, Ont.
JOHN WIRTA,
roaview Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
kkakMnnilla Keski-Ontari.ossa
katsomaan runsaslukuisina, sillä "
nämä näj^telmät ovat katsomisen
arvoisia.
Näyttämön kokoakseMa tt^. 17
p. hyväksyttiin 2 uutta jäsentäv
päätettiin ottaa ohjelmistoon val­lankumouksellinen
näytelmä "Mur­ros".
Laskiaiskomiteaa täydennet-
J^n. Pari kolme näyttämömme
henkilökunnasta on tehnyt pukuja
edell. näytökseen ilmaiseksi, josta
kaunein kiitos heille. Seuraava ko­kous
on kahden viikon päästä.
Osuuskaupan vuosikokous pidet­tiin
t.k. 9 p. Timminsistä oli pää­liikkeen
hoitaja ja yksi johtokun­nan
jäsen. Paikallisesti oli koko­lailla
runsaslukuisesti edustettuna.
Käsiteltiin laajaperäisesti monia
tärkeitä kysymyksiä, jotka tullaan
lopullisesti päättämään Timminsin
vuosikokouksessa t.k. 23 p. Va­littiin
sinne 2 edustajaa (liikkeen­hoitaja
kuuluu itsestään) ja'eväs­tettiin.
Täydennettiin paikallinen
huoltokomitea. Toivon vaan sen ko­kouksen
onnistumista, joka pide­tään
ensi sunnuntaina Timminsis-
Jo valkenee
sa.
Lauantaina, t.k. 22 p. pidetään
haalilla S. J . agitatsioni- ja jäsen-ryntäysillan
vietto. Siellä esite­tään
näytöskappale "Äärimmäinen
koetus" ja on puhekin Lapinsalol­ta
y.m. ohjelmaa, kuten soittoa,
laulua, runoja y.m. Lopuksi tans-sia
suomalaisen orkesterin soitella.
Tilaisuus on vapaa kaikille ja al­kaa
täsmälleen klo 8. Toivon että
yleisö itäyttää haalin ääriään myö­ten.
— Valittu.
Eri paiiikakiiiiiulta
uubsiaj
Lrjestön kokouksessa t.k. 16
äksyttiin 7 uutta jäsentä,
rjurin raportista ilmeni, et;
saatu CO uui.ta jäsentä tä-rntäyksen
aikana, sehän on
irkoituksemme että saamme
lisimman suuret joukot jär-mme.
isemmin valittu komitea
eijerin avustamiseen toimii
tamat keskiviikkona t.k. 19
tisen paikallisen lehtiasia-i
tilalle valittiin Aaro Kivi-myöskin
uudelle kaupungil-
>lle apulaiseksi = K. Nurmi,
apulaisen valitseminen' jäi
aan kokoukseen kun ei J .
Ilut paikalla kun häntä eh-
1. Näyt. johtajallemme La-e
myönnettiin kiertuemat-ehdolla
että hän luovuttaa
ovituloista S. J . agit. ra-itysvaliokunnan
raportista
että joittenkin poikien suh-si
saatava tehtyä kasvatus-li
toisin sanoen ojennusta,
päätti kutsua pöytäkirjan
niitten lasten vanhukset,
uluu S. J. jäsenyyteen seu-kokoukseen,
joten voi-iskustella
harkitsevasti. ^
tiin alustuksena että jos
ston taholta perustettaisiin
rhoja. Otettiin huomioon
:tiin 3-henkinen komitea
eenpäin viemään,
kaupan huoltokomiteaa
ettiin, että se velvoittaa
palveluskunnan kuulumaan
iittoon, koska ilmeni että
siellä olevat kuulu mihin-
•j estoon.
LmSmme esittäää 4-näyt.
n "Vanki numro 77". Ja
raavana tulee "Viimeinen
'". 4-näyt. Tervetuloa
Rosegrpve, Ont.
Mi—mitä ihmettä tuolta näkyy
tuulen ja lumipyryn seasta? Lähem­min
tarkastettuani minulle selvisi,
että sieltä oli tulossa joku naisim­meinen
— naisosastomme organisee.
raaja, joka senlaisella tuulella tulla
tussutti raportterin luo nuuskarasi-an
kanssa tiedustamaan onka kir-joitusmuste
jäätjnyt vai mikä vai.
vaa kun ei ole näkynyt lehdessä e-dellisen
kokouksen asioista eikä pää­töksistä
mitään. — Senlaisia or-ganiseerajia
pitäisit naisostojen vali­ta,
.niin varmasti olisi toiminta rei­pasta
ja asiat ehtisi aikanaan.
Naisosaston kokous pidettiin V.
Kankarllla 13 p. helmik. Luettiin
sihteeristöltä tullut kirjelmä, joka
antoikip 'köfeloisteiaii äihetta^^ Päätet-ilin
valita edustaja' naisten »euvot
telukokoukseen, joka pidetään Tint;
minssissä 2 p. maallsk. ja valituksi
tuli Hilja Hlltluneh.
Alustusten kanssa el tarvinnut nyt
enää mitään tehdä,.sillä olemmehan
ne jo kuukausi sitten valmistaneet
j a myöskin lähetetty sihteeristölle.
' Otettiin myöskin , huomioon ke.
räysllsta Venäjän naislähetystölle.
Rosegroven naisosasto. päätti yh­tyä
puolustusliittoon.
Päätettiin vletlÄa. nalstefnpäiyä-juhlaa
8 p. maallsk, järj6stoii liäai
4111a ja siellä tulee Umestoniään taas
se ; nyrkkite^li '"^tys. tJtenpa )sM\.
liit'kuiskeita kuvaelmastakin jä liib-nenlaista
muuta kuulemisen arvois­ta.
Seuraava naisosaston kokous on
13 p. maallsk. Väisäsen farmilla.
Tulkaapa silloin kaikki pitkämatkai­setkin,
saammehan silloin kuulla e-dustäjamme
terveiset neuvotteluko­kouksesta
ja jos mahdollista niin
tuokaa jokahinen yksi uusi jäsen
tullessanne.
Olikohan tämäkin luonnon oikku,
kun tov. Martin Hendrlcksonla em­me
saaneet nähdä emmekä kuulla.
Tämä pohjolan luonto on hyvin oi­kullinen!
— Raportterl.
. SUOMEN PUUTYÖNTEKUÄIN
LHTTO EROTETTU AMSTER-..
DAMISTA
Olemmepa tässä jo pääsemässä
käänkuin selvemmille vesille näissä
kahnauksissa jotka tämän syksyä
3vat keskuudessamme vallinneet.
Olemme tässä olleet vaiti, kun em­me
ole suorastaan kuuluneet niihin
joista nämä erimielisyydet ovat läh­töisin
emmekä ole olleet niin kiih­koisia
että olisimme umpimähkään
alkaneet hutkia tuota tai tätä, vaan
ajattelinmie että kyllä ne selvittä­vät
jotka ovat alkaneetkin, — ja niin
se näkyy käjrvän. Nyt kuitenkin kun
jo pyahimmat kiihkoilijat näyttävät
saavan sisuaan hiukan takaisin, nlm
sanomme mekin sananfme. sillä lie­nee
meilläkin siihen oikeus nyt kun
pahin myrsky on ohitse.
No niin, olemme ' mielenkiinnolla
seuranneet tätä reuhaamista ja teh­neet
nyt sen huomion että tämä
kalkki on vain johtunut asioiden
väärin käsityksestä, tottumattomuu­desta
ja itsekkyydestä, ja nämä
kaikki ovat sellaisia syltä joita toi­minnassa
on valktVi välttää, paitsi
viimeksi mainittua, joka riippuu
sum^sti kunkin yksilön luonteenlaa­dusta,
mutta jota hyvällä tahdolla
voidaan hallita Ulaksi puppullemas-ta,
jos halutaan; mutta nykyaikana
sekin huomataan vain muissa, vaan
el omassa itsessään. Tällaiset rii­taisuudet
eivät siis nykyisen ke­hitystason
vallitessa ole vältettävissä
ja tällaisissa tapauksissa opimme
vain paremmin tuntemaan toverei-tamme,
sillä heistä purkautuu ulos
se mitä muuten emme ole heissä
huomannut olevankaan, ja toiseksi
selveneehän näissäkin keskusteluissa
yksi ja toinen asia joka on ollut epä.
tietoinen. — Nyt, kun tämä viimei­nen
puhuja, "Martti-setä", oli liik­keellä
ja hän kun otti naisen hah.
mon päällensä sekä selitti meille
naisille naisten velvollisuuksia kom.
munistista liikettä kohtaan, niin al­lekirjoittanutkin
sai Varmuuden sii.
hen epätietoisuuteen joka ehkä u-seampaakin
meistä on vaivannut.
Hän nimittäin vahvisti sen käsityk­sen
joka meillä on ollut toimintam­me
tarkoituksesta, sillä hän velvoitti
meitä huolehtimaan siitä että toi­mintamme
yhä edelleenkin seuraa
kolmannen kansainvälisen antamia
ohjeita, valvoo nuorison ja pionee­rien
toimintaa ja ohjaamista, tais-t^
eev.- väkijubmapahetU ja ' muita
sellaisia vastaan. —• Oikein se pu­dotti
;suui*en kiven ' hartioilta kun
kuunteli tuota puhetta, se kun oli
juuri sitä, mitä mekin olimme oi­keana
suuntana pitäneet, mutta sit­ten
kun tämän kiihkoilun aikana i l ­mestyi
niitä mestareita jotka tuli­vat
ja sanoivat että stop. teillä el
ole mitään tekemistä juuri näissä
asioissa, jotka ovat kaikkein tär­keimpiä
kommunistisen joukon kas.
vattamiseksi, ja juuri tuon toimin-mVÄENURHQtU
Venäläisten urheilijain,
pakinoilla
NÄYTTÄMÖTAIDE
tulisi myöskin huomata, että työväen
ftäyu?lmakirjallisuus siellä olisi . vas-taa^'
ai^.u luaurin voim-^kasUi. Näin
ei kuiitukaan ole asiaulaitu. Poiva^
risUiu un ounisiuuut valjastaa lyö-
](vat<?JllI«i . ^ l i n t t K ^ n i v j i - ' ^ " ' - * " »liiyttianöt omien luokkatarkoi-
IVcllSaUS JiUOmen l y O - ^,,.,iensa vankkurien vetoon. Se tun.
Vaen taiuelaitOSien i^ee nilUe kalkenhaista -modeniia"
t n i m i n f o n » rcskaa. jotka turruttavat työläisissä
t U l H U H t d c t l l heidän vaistomaisen vapaustunteen-o..,.,.
„, , . . . „ , . . , . ! ^ ai-vostelukyvyltöminU ottavat
^ ua. .^sa tahtoo allck.rjo tunr.t täydestä loisteliaat, puolirivot niiy-oda
IMivou silmäyksen nykyp.ii. telmät. lotka heilir^ i . . i . ^ . n „ tnrSo.
Gordienko, Moskovan urlieiluopis-ton
oppilas ja etevä painija. Osal­listui
Oslon inaailmanmestaruuskil-pailuihin.
Lehtemme edustajalla oli pari viik­koa
sitten mieluisa tilaisuus tavata
Helsingissä työläispainijain maail­manmestaruuskilpailuista
Oslosta pa­luumatkalla
olsvia venäläisiä paini­joita
Gordienkoa ja Borosovia. Siinä
lieidän matkansa vaikutteista puhut­taessa
kulkeutui keskiustelu sitten
Neuvostoliiton urheilucloihiii. Näki
heti. että se oli pojille mieluisa kes­kusteluaihe.
Gordienko vilkkaana
kaukasialaisena oli heti valmis se­littämään
"Suuressa Idä-ssä" tapah­tuvaa
kehitystä m.m. urheilun a-lalla.
— Meillä telidään määrätietoista
työtä urheilun ja yleensä voimailun
juurruttaniLseksi kansan syvien ri­vien
keskuuteen, puheli Qordienko.
mutta vaikeuttaa työtä erittäin
suuresti kykenevien ohjaajien puu­te,
joka varsinkin maaseudulla on
suora.staan huutava. Tätä .suurta e-päkohtaa
poistaakseen onkin halli­tus
perustanut maahan kolme suurta
urheiluopistoa, joista InonnollLsesli
suurin toimii Moskovassa. Toiset toi­mivat
Leningradi-ssa ja Harkovissa.
Moskovassa olevassa opistossa sanoi
Gordienko itsekin opiskelevansa. O-pisto
on 4-vuotinen. mutta muuttuu
5-vuotiseksi sellaiselle, joka el olo
käynyt nniuta kuin alkeiskoulun.
Näille pidetään ensimäinen vuosi
koevuotena. Opistossa annetaan o-petusta
kaikissa fyysillisen kulttuu­rin
alaan kuuluvissa, aineissa. Ja
senjälkeen kun oppilas on suoritta­nut
koulun Ifurssin, komennetaan
hänet ohjaajaksi paikkakunnalle jösi'
sa sellaista kipe^iiiin tarvitaan.
Moskovassa olevan opiston opetta­jisto
on pääasiallisesti venäläisiä,
mutta kuuluu joukossa oP .: n mui­takin
kansallisuuksia, m.ir. 1 suo­malainen.
Samussa opistc . sanoi
Gordienko olevan nykyisin opiskele­massa
myöskin tshekkoslovakialaisia,
puolalaisia ja .saksalaisia. Opistoon
sanoi hän pääsevänkin kenen tahan­sa
ulkomaalaisen työläisen, joka o-mna6n
opikereuissttoelealliase knsiim, ijtati jutolilsmtii nteatmtä-1 massa maassaan kuuluu Punaiseen
naisten toiminta on kokonaan joh­dettu'
! yäärille- ;urille, mutta he tässä
ovat'f^'nutäi''<jehujaj-jotka tietävät
asiat oikein, mutta pahaksi ormeksi
itse. olivatkin väärillä ^urilla.
Tämäkin seikka siis osoittaa että
kärpäsistä on' tehty härkäsiä, mut­ta
kunhan nyt asiat selvenee, niin
yhteen tullaan ja sitten kun oikein
taas suurella sakilla aletaan eteen­päin
rynnistää ja otetaan viholli­nen
sieltä niissä se todellisuudessa
on, niin silloin olemnie kaikin pal­velemassa
sitä asiaa joka jokaiselle
luokkatletolselle työläiselle on kalkki
kaikessa.
Justiina.
BERLIN. 30. — Amsterdamin Am-mattl-
Intematsionalen sanomalehti-b
j T Ö tiedottaa Englannin huonekalu­puuseppien
ammattiliiton, Suomen
puunjalostustyöntekijäin ammatti­liiton
ja Norjan rakennustyöläisten
puunjalostustyöntekijäin sektsian e-rottamisesta
Amsterdamin Intemat-sionalesta
sen takia, etteivät ne ole
täyttäneet päätöstä ystävyyssopimus­ten
peruuttamisesta Neuvostoliiton
ammattiliittojen kanssa.
sielu härän pääll', härkä
i mäen pääll," Nummisuu-ko-"
valnajä" on muistaak-lut
nuo viisaat sanat ja ne
meihin sudburylaislln
suutarin sormi sian nah.
5in kuin on kysymyksessä
uskauppamme kannattami-
1 sielu porvarin pääll', por-sun
mäen pääU'. Tämä on
Sten alku ja loppu ja aa-liikkeitten
edustalla näkee oikeita
"karvajalkojen" paraateja. Niissä o-vat
sekä valkosuomalaiset että kom­munistit
syvässä sovussa keskenään
mennä kyhnyttelemässä. En kyllä­kään
voi sanoa miten monta järjes-kirjottaja
on seurannut
«telun nahinaa mitä on
la sudburylaisten ja tlm.
n välillä ja vaikka olenkin
aen, niin kyllä minun on
nnettävä. että käydyissä
^' ovat timminsiläiset o-olevansa
paljon rehel-a
luokkatietoisempia kuin
^maiset ovat Viimeisessä
^jeessä oU ohjaus pi.
^rylaisia Silmällä, josko
• karvajalkoja". Tämän
tynyttä työläistä tuossa joukossa on.
Mutta kun ottaa huomioon että e-sim.
Vapaudella on noin kuusisataa
tilaajaa Sudburyssa, niin kyllä sil­loin
täytyy ainakin työläisiä noissa
surullisi^ "kamevaalikulkueissa"
olla suuret määrät*. Minä kun olen
hyvin tunteellinen ihminen, niin en
voi muuta kuin vakavasti ajatella,
että voi' tätä maanm^a. ja voi niitä,
joista tämän maailman väkijoukot
muodostuvat.
Mutta toivo on ihmiskunnan pyr­kimyksien
perusta. Ilman toivomatta
me emme mitään yrittäisL Ja juuri
siksi, että sudbiu^Iaisiinkin nähden
on vielä toivoa ple^täsäa. pyrimme
eteenpäin. Me vakavasti uskomme,
että moni sudbuiylalnen ennen jäi­denlähtöä
ajaa "karvat" jaloistaan
ja tulee osuuskaupan kannattajaksi.
Sellainen käsitys, että johonkin
tsröväenjärjestöön kuuluvat yksino.
maan ovat rehellisiä työläisiä ei näy
aina pitävän paikkaansa. Vapau-u-
SUOMESSA VANKEJA LÄHES
10,000!
t^*heiluinternatiq)^ialeen kuuluvaan
liittoon. Opetus • luonnollisesti on
maksutonta.
Opistoilla on myöskin omat varsi­naiset
urheiluseuransa tavalliseen
länsimaiseen malliin. Pääsyvaatimus
on vain sama kuin mihin muuhun
järjestöön Neuvostoliitossa tahansa.
Pyrkijällä täytyy nim. olla täydet
kansalaisoikeudet; niiden puuttuessa
el pääse jäseneksi mihinkään järjes.
töön tai yhteiskunnalliseen laitok­seen.
/
luod
vien näytelmätaideharrastuksiii?
Sucnie-Nsa. Sitäkin suureinnialla
syyllii, koska Suomea näytelmätai-teen
alalla — ei luonnolliseni kor­kean
tasonsa, mutia kansanomalsuu.
tensa vuoksi — pidetään eräänlai­sena
edelläkävijänä. Onhan Suo­messa
.suhteellisesti,- verratessa sila
muihin mailiin, runsaasti etumat­kaa
lutyitöniöiden lukuun nähden,
jcsta luvusta muodostavat huomat­tavasti
suurimman osan työväen te­atterit
ja näyttämöt.
Työviien teatterit ovat, muutamaa
porvarillista teatteria lukuunotta­matta,
siis johtavassa asemassa Suo­men
näyielmätaiteellisessa elämässä.
Muutamat näistä saavat vuosittain
pienen valiioavunkin, mutta yleen-sä
ne nojautuvat kannatuksessaan
työväen joukkoihin. Jopa niin suu-re.
ssa määrin, että ne nielevät niitä
ylläpitävien järjestöjen varat niin
kuiviin, että muu järjestötoiminta
joutuu varojen puuttees.sa toisarvof-seen
asemaan, taikka sitten teat­terien
pelkiksi kannatusyhdistyk-siksi.
Mutta kiisiteltäköön asia • kerrallaan;
alamme ensiksi luonnollisesti näi­den
työväenjärjestöjen "surunlapsi-en",
kuten niitä yleisesti nimite.
tään, taiteellisesta tasosta.
Sanottakoon heti, niin suoraviivai­selta
kuin .se monesta saattaa kuu­luakin,
että niiden taiteellinen tiiso,
kun on ky.syniys työväen ylliipitä-niisLä
teattereista, on hyvin arvelut­tava.
Porvarit ja lUse "taiteilijat"
mahdollisesti ovat Ulstä ttri mieltä,
mutta se ei vaikuta asiaan. Ensiksi,
kin, työväestölle hyvien kapiialeiden
muodo.ssa tarjotaan taiteen jyviLsiä
näistä teattereista santien harvoin.
Niiden ohjelmisto on kauttaltaan
vain paksua porvarillista mtxskaa..
josta ei yhteiskunnallisesta vallasta
ja oikeuksistaan taisteleva työväestö
löydä hakemallakaan muuta kuin
vei-istä pilkkaa itseään kohtaan.
Näytelmät ovat eiiiinmiikseen "lois-to-
operelteja". jois.sa kuvataan por­varillisten
piirien siivotonta riekun-taa
yhteiskunnan kukkuloilla mitä
kauneimmassi^ valaistuksessa, teh-dään
heistä mitä sulolsimpia malli-ihmlsiäj
ja, .sanka,reita.. .Työtätekevät
luonivjlHsesli unliotetaan yisustf ja
jos jo.skli.s on iieitä pakko näytölmSii'
"kansanomaiseksi" .saattamisek.si 'e:-
slttää näyttämöllä, tclidään heistä
poikkeuksetta narreja, joille yleisö
saa nauraa.
•Kuten on sanottu, läs.sä oii puhe'
työväen taidelaij-ok.sista, mutta liuo-limatta'
tästä hlmikiivestä; on' häillö
näyttämöille ka.svanut eräänlainen
taiteilijakasti. joukkio mit/l kirja­vinta
ainesta, joka katsoo oleyan.sa
yläpuolella varsinaisten elättäjiens^,
työväestön, ottamatta osaa inin^ifn-laiseen;
muuhun toimintaan, »jbtka.
tarkott^vat '^työväen- yhtelskunottjll-sen
-•stsjer^an parantamista. Vieläpä
tämä joukkio on niinkin häikäilemä­töntä,
että he suorastaan vihaavat
kaikenlaista järjestötoimintaa ja ko­ettavat
kukin mahdollisuutensa mu­kaan
niiden toimintaa vaikeuttaa.
Sen he tekevät esimerkiksi näytel­mien
esityksessä ja myöskin valin­nassa.
Sattuu nimittäin esim. niin­kin,
että jollekin* näyttämölle ön
teUnut. jotka heille taiteena tarjo-taan.
Kuvaavana vertauksena mainitta­koon,
että meillä Yhdysvaltojen ja
Canadan -suomalaisilla työväen näyt^
tämöillä esitetään, paljon pienem.
mästä lukumäärästään huolimatta
liuomattavasti enempi työläisklrjalli-joiden
näytelmiä kuin "emämaas­sa"
Suomessa. Vieläpä tällä mante­reella
oleva suomalainen työväen
näytelmäkirjallisuuskin on huomat­tavasti
lukumäärältään suurempi
kuin Suomessa. Tämä osoittaa, et­tä
ainakin siinä suhteessa olemme
huomattavasti paremmalla tasolla
kuin "kultaise.ssa kotimaassa". Tämä
huomio el kuitenkaan saa meitä
johtaa ILsekehuun, vaan toimitta­koon
yhä suuremmalla tarmolla sii­hen
suuntaan, että se porvarillinen
näytclmäkirjalllsuusroska, jota vii­me
vuosina on tännekin ilmaantu.
nut. .saadaan poistetuksi näyttämöi.
demnie ohjelmistosta ja tilalle työ.
väen omista riveistä lähteneiden kir­jailijoiden
tuotteet. Samoin pidettä­köön
täällä huoli ettei näyttämöll.
lemme jiääse syntymään muustt^
työväen toiminnasta erillista kastia,
kuten on tapahtunut Suomessa.
Seurauksena työväen näyttämöi­den
ja teatterien painumisesta por­varillisten
näytelmätehtailijolden
icauppalangoksl on ollut siis ensin,
nukin se. että teatterit ovat vie­raantuneet
varsinaisesta proletaari-yleisöstä,
kehittyen vain työväestön
ylläpilänuksi pikkuporvarien huvitte-lulaitoksiksi.
Useilla paikkakunnilla
onkin tuinä näyttämöiden aatteelli­nen
vararikko huomattu ja seura-uk.
s{'na on ollut, että ne on päätetty
lakkauttaa. Näin on jo tähän asti
tapahtunut m.m. sellaisilla .suurilla
paikkakunnilla kuin Vaasassa ja Ou-lu.
ssa, pienemmistä paikkakunnista
puhumattakaan. Täjnä toimenpide
on ollut välttämiltön jo yksin aat­teellisen
vararikon vuoksi ja toisesta
syystä ylitä tarpeellinen, koska nii­den
takia on suunnattomasti kärsi­nyt
muu järjestötoiminta, kuten c-dellä
on mainittu. Sanotunlahien
työväen teatterien nimellä kulkevien
laitosten .lakkauttaminen olisi tar­peellista;
.rr^pnella muuUakhi paikka-kunni^
llä,' jos el ierran järjestöillä
riita'' voimaa ' niiden pysyttämiseksi
työväestölle kelvollisen maailmankat-somuksen
puitteii^sa. Ja tätä voi-maahan
näkyy Suomessa juuri puut-luvankin.
Eihän ilman kalkki Suo­men
työväen teatterit, ainakin huo­mattavimmat
niistä, olisi nyt por­varillisen
ideologian palveluksessa.
Sanoin jo alussa, että näiden lai-to-
stcn taiteellinen taso; on hyvin ar­veluttavaa,
kun .sitä katselee
työläisen . näkökulma.sta, tei-veeltä
'.udkkaiiöhjUlta. Tästä arvostelu.sta
an ' tahdO! ' tinkiä i vähääkään.; Kun
näyltämöiltäi esitetään pelki?st.jiän
n.s. hienostonnäytelmiä. niin .saadaan
niille "taiteellista" loistoa uhraamalla
huomattavia summia pukuihin ja
muihin ulkonaisiin seikkoihin
Itse tulkinta on valtavalta osal­taan
hengetöntä, usein suorastaan
mautontakin. Olin tilaisuudessa ai-
Odotettu LAURI LUODON Romaani
ON NYT VALMIS
Tässä kaunokirjallisessa teokses.saan Luoto onnistuneesti.'
kuvaa Suonien sisällissodan tapahtumia. Alussa on lyhyt kat- ;
saus niiiiin aikaisempiin itaisteluihin mitä Suomen sorrettu .
luokka joutui käymään ulkonaisia sortajiaan vastaan,, siirtyen
sitten Tampereen kunniakkaisiin taisteluihin. ja edelleen' kul­jettaen
mukanaan sissijoukHuoiden toiminnoihin, sekä heidän
johtajiensa "oikeuskuulusteluihin" ja tuomioihin. Pääaiheeseen <
liittyy kaunis rakkau.sjuoni, kulkien kuikkien kiirastulien läpi '
luokkasodan tulikokeissa.
Juonen käsittely on lennokas, kieli mehevän rikas. T5Ui
teosta voi verrata mihin Luodon aikaisemjiaan julkaisuun ta-hansa,
joita on ilmestynyt Pakohii.sena, Valkosen Leijonan
MeLsästujät ja Kamaran Sankarit. >'
Kirjaa on saatavana kaikilta asiamiehiltämme tai suoraan i f ^
kirjakaupastamme. Hinta $1.50 sidottuna j $1.00 nidottuna.'!
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
BOX 69, SUDBURY, ONT. j
Poliittisten vankien
kurjuus Turun
lääninvanki­lassa
joukkojen painostuksesta saatu han-
Seura.ssaan sanoi Gordienko eri. ij^ituksl jokin työväen näytelmä, joh.
koisella innolla harrastettavan myös­kin
painia. Opettajana heillä toimii
etevä painimies, ulkomaillakin tun.
lajien .[ja .muiden "taiteilijoiden"
vastarinnasta huolimatta, niin huo­mataan
ensi-esityksen jälkeen taval-
Jos poliittisten vankien olot y.
leensä ovat kurjalla kannalla, niin
sitäkin kurjempaa on sairoshoito,
Tammisaaressa on kylläkin lääkäri,
"sairaala" ja .sairaanhoitaja, ja Tu..
run lääninvankilassakin lääkäri,
mutta mitä etua niistä-on poliittU'
.sille vangeille. El. juuri niitään.i;^l-;
hän aina tarvites^; piläsQ , lääkä-riä
puhuttelemaankaan. Kuinka
sitten saisi sairaana ollen hoitoa.
Vankilavlrnhomaisten "järjestely-'
toimenpiteiden" ulireina Tammisaa­resta
Turkuun karkoltetut toverit o-vat
olleet lääkärinavun tarpeessa.
Niinpä heistä eslmv Taimi, Kivi ja
Majanen potevat reumatismia. Enne
vikaa .sydänhermoissa ja Latva tu-berkelelsta
kaulassaan, Majanen e-sim.
kärsi koko viime talven: ja v^,-,.
sinkin kevään ja kesän aikana vai.
keataIschiassärkyii, ollen Vuoteen
omanakin/ saamatta jUurl mihkäiiri-läisti;
i iioltoa. Vuoteesta suordä^tttä^'
liet ' Turkuunkin siirrettiin. Mep-tyään
Turussa vankilan lääkärin pu.
heille apua pyytäen, ei sitä annettu.
Ei annettu edes ammekylpyä, hiero­misesta
puhumattakaan. Sisäisetkin
taudit, kuten pistokset jne., on hän
.saanut niine hyvineen kärsiä. Sa-
, moin on Enne saanut tulla omin a-van
äskettäin seuraamaari _^esityk. ^^^^ toimeen. Lääkäriltä saa vain
Kaikki on hyvin ja lääkäri nostaa
palkan "raskaasta työstään". Mol- ;
sella vankeihin kohdistetulla tylyy­dellä
lieneekin tarkoituksena saada
murretuksi vankien vähäinenkin
fyysilllnen kxuato. Siihenliän kaUckl
'•Järjestely tohncnpiteet" topultakln
tähtäävät. ' V
KANSANEDUSTAJA KALLIO
VANGITTU
,Sos. työväen ja pienviljelijäin. |
eduskuntaiyhmäun kuuleva kan- \
sanedustaju Väinö Kallio on vii-me
kuun .'Jl pnä saamamme tiedon
mukaan vangittu kotonaan Pietair-;^;;
saaressa. • ;
Jil:
, T . k :n 1 p:nä oli vanklmäärä Suo­men
vankiloissa kaikkiaan 9,365,. e-dellislauantaln
ollessa 9,162. Viikon
aikana oli siis vankien lukumäärä
kohonnut 203:11a joka on suurin mää­rä
yhden viikon osalle mitä milloin­kaan
on sattunut.
Vuosi sitten samana päivänä oli
vanklmäärä 7,697.
Sisäasiainministeriössä on otettu
kiireisen pohdinnan alaiseksi mihin
nettu Ivanov. Ja vaikka seurassa ujg^gtj^ kappale ei olekaan "jouk.
onkin painia harrastettu vielä kovin I ^ Q J ^ J ^ menevä". Syy siihen ei suin.
lyhyt aika. ovat saavutukset sentään Ij^aaj^ useinkaan ole siinä, etteikö
huomattavan suuret, siitä olivat elä- | näytelmä olisi yhtä kunftol-vana
esimerkkinä juuri haastatel. y^^^^ y.^^^ jo^in porvarillinen kap-tavana
olevat reippaat painijat.
— Urheilu- ja voimisteluoloista
koko maan mittakaavassa puhuen,
mainitsi Gordienko, on Neuvostolll-pale,
mutta syy on siinä, että näyt.
telijöiden taholta on tahallisesti .sa-boteerattu
esityksessä, tekemällä sen
lienkilöistä kerra-ssaan toisia kuin
toimenpiteisiin on ryhdyttävä' huoles­tuttavan
tilanteen johdosta.
j.n.e Suurimmat ovat kok<r Neuvos- !
seitten sudbmj^laisten Ruokatalon-pitäjien
nimet jotka ostavat osuus­kaupasta
ja huomasin, että useat
noista eivät ole työväenjärjestöjen
jäseniä. Mutta tästä huolimatta he
työllään ja menettelyllään kannat­tavat
työläisten hlkettä. Tuntuupa j Ujoina toisten lcan.ssa.
tossa ominaista myöskin fyysiUiscn L 4^..^^^.^ tarkottanut, kuohittu
kulttuurin alaUa joukkotolmintaan ^.^^ sen parhaimmat osat ja lo.
pyrkiminen. KilpaUut esimerkiksi asetettu niin sanoakseni selkä
järjestetään kokonaan toisin kuin i^^^jj^ näyttämölle. Yleisö ei luon.
muissa maissa Ulkomailla järjestä-1^,01153^3^1 huomaa, harvoja poikkeuk-koko
maata lukuunottamatta, näyttelijöiden
käsittäviä kilpailuja, mutta Neuvo.s. j,.^i j^^^^^eja", vaan yhtyy täydel-tohltossa
sellaista sensijaan tapahtuu '^esti tämän koplakunnan lau.sun.
perm harvoin. Siellä joku seura \^^^^ ^^^^^.^ työväen näytelmissä ole
haastaa esim. naapurinsa joukkue- j^^^.^^^^^^ kunnollisia.
' ^ P ^ ' ' " " . ^ Tällaista rikollista toimintaa har-,
ottajamaaralla. Kun halutaan suu. j ^^j^^avat Suomen työväen teatterieii
rempia ki paaluja haastaa joku alue;.^^ näyttämöiden palkeille pcsiyty-toisen
alueen kan.ssaan kilpasille !^...^.^ ..^^jteilijat" työväestöä vastaan
Tästä "taiteilijoiden" taholta tul-siä
useissa suurimmissa työväen te­attereissa
ja ylläolevan kaltainen
kuva jäi niistä ehdottomasti mie­leen.
Olin esimerkiksi seuraamassa
Viipurin työväen teatterissa "loisto-operetti
Orlowia", jota arvostelijoi­den
laholta mainitussa teatterissa
kuulema pidetään malllesityksensä'
aiutta allekirjottaneeseen se vaikutti
y.uten yllä on mainittu: paljon ui.
'ionaista loistoa, mutta tulkinnal­taan
hyvin keskinkertainen, vieläpä
useissa kohdin tympäisevän mau­ton.
Saman käsityksen sain heisin,
•^ilälsistä Koiton ja Sörnäisten työ.
väen näyttämöiden esityksistä. Vai-
Laila vain loisteliaan ulkokuoren e.
5ittäminen — hengeltään tyhjääkin
tyhjempi. Mahdotonhan tosin mai.
nitun kaltaisilta näytelmiltä on hen.
kisiä arvoja vaatiakaan, sillä nehän
ovat vain heijastus nykypäivien
porvarillisen maaijman henklse.stä
köyhyydestä, mutta on rikos työ­väen
varoilla ylläpidettävien laitos-
U;n niitä esittää ja siten olla osa!.
taan painamassa alas nousemaan
pyrkivää työväen näytelmäklrjalli.
-;uutta. Eikä rikos rajoitu yksin­omaan
tiihän, mutta se kaksinker.
I ^ ^ . J S ^ ^ L ^ ' ' ! ! ! : " ! ; i° ! ; ^ " l l - - ta painosluksesta^ ja teatterien siinä/eUä tällaisten esityk-minusta,
että nuo ruokatalojen pi­täjät
ovat osuustoimlntarlntamalla
enemmän 'linjalla" kuin ne järjes.
tyneet, jotka toimeenpanevat palvit-täisiä
"karvajalkakarnevaaleja" kau­pungilla.
Tietysti järjestyminen on
hyvä, mutta järjestyminen Ilman
käytännöllistä työtä, ei suurtakaan
meinaa. Huulipyhimykset, jotka ai­noastaan
kerskailevat sillä, että kuu.
luvat johonkin työväenjärjestöön
kuitenkaan missään käytännöllises.
sä tehtävässä toimimatta mitään,
eivät ole järjestyneen nimen arvoi.
sia.
Mutta olipa miten tahansa. E
ulkomaalaiset työläiset saavat myös- •. ^ näyttämöiden johdossa olevien
kin ottaa osaj^ ta.savertai.sina kilpai-|.;,..^ogt^im,y,,yttö^yy^i,^tä «unreksi
io:.aksi johtuu, että Suomen työläis-jicnklnen
näytelmäkirjallisuus py.syy
j.sangen köyhänä. Kykyjä työväen
näytelmäkirjallisuuden luomiseen en
Painin kertoi Gordienko olevan
Neuvostoliiton laajalla maaseudulla
vielä melkein .-tuntemattoman, mut­ta
oli. hyvässä uskossa, että .se tulee ^'^"';^^^^";^o^'";;:^nm
viela ennenpitkää hyvin kansanomai.;,,.^^^ ä, ettei näytelmiä .suu.
.seksi ja yhtä suosituksi kuin uiko-;
jt.ei niille löydy n.s. raarkkJnoita o-mukaisesti
olen seisoa
^kkasessa pitämässä siL
-n paljon tuossa tinunin-on
perää ja nyt
'^^ onullatunnoHa sanoa:
itamiJn^i!!^ *^'* P*>«van paiKsaansa. vai
hyvm ilmotettujenfdessa irileesta ilmotuksesta luin
sentään kokonaan toivottomuuteen mana kesäpäivänä,
langeta. Kyllä sudburylalsissa on
sellaisia, jotka vielä nyt vaeltavat
porvarillisuuden hämärässä, mutta
jotka aukaisevat silmänsä, kunhan
tässä kevät tulee ja Iiunet sulaa.
CT - * . . ;remmas.sa määrin kirjoiteta, on et.
maUIakin Sanoi muuten etevien neu- . , ^ 1 ^im, i^ydy n.s. Tn2.rV.yiu...^
vostovenalaisten^ 1^^^^^ y_^,_
^^r^Z ^y^^"^';*ienime Suomea työväen näyttämöi.
M 1c5r-n johtavana maana, niin meidän
Nyrkkeilyn kertoivat nämä uhrik- '
seni saamani pojat olevan helliä ;
kaiickein suosituimmas.sa asemassa [menneen m.m. urheilulli.;e,'vsa suh.
ja levinneen jo laajalle maassudulle-|taessa eteenpäin niin jättilalsaskelil-jkin.
Tuumasivat leikillisesti, että nii. Ma, että monet ovat taipuvaisia u.s-ijtä
on kaikkialla kuin kärpäsiä kuu-ikomaan kaikki "jutuksi". Kaikki ih­ana
kesäpäivänä. Imiset eivät nim. voi .sulattaa .sitä,
Mitta.suhteiltaan valtavimphia ja i että työläisten itsensä johtama yh- vapauttakaan, puhumattakaan sll-kaikkein
parhaimpia tuloksia saavut-'leiskunta voisi mitään .saavutuksia jtä, että .salhttaisnn esittää nayt«l-taneina
pitivät haastateltavamme jluoda, — Allekirjoittanut puoler^taan
sien.sä kautta ka.svattavat ne vähi­tellen
työläiskat-sojiin niiden vapau.s.
pyrkimyksille vierasta henkeä.
Tällaisen kuvan .saa Suomen näy-lelmätaiteesta.
kun .sitä katselee
työläLs<;n kannalUi. Oikeastaan siis
ei Suoines.sa mitään omaa työväen
taidetta oie olemas5;akaan, ja nekin
toiveet, mitkä työväen näyttämöiden
ujimintaan niitä perustettaessa on
kinnitetty, ovat täydellisesti pettä­neet.
Mutta toisinhan ei voi olla.
Vaan, maa-ssa. jossa porvaristo ja
sosdem johtajat suhtautuvat täydellä
vihamielisyydellä kaikkiin työväen
jivistyspyrkimyksiin. jotka eivät ole
täydellisesti heidän omien luokka-etujensa
mukaisia. Maa.ssahan el
tällä hetkellä ole edes kokoontumis.
lohdutuksen: Vikahan on .sydänher­moissa
eikä sydäme.ssä, el se niin
vaarallista ole. Sama tehtiin pyy­täessään
hoitoa kaulatuberkelien
suhteen. Ainoa, mitä on laitoksen
puolesta tehty, on annettu neuvo
kääntyä oikeusministeriön puoleen,
^ n hän on tehnytkin. Mutta kun
tietää, mitä sieltä aina anomuksiin
ja valituksiin vangeille kuukausien
perästä, jos ollenkaan, va.stataan, on
epätietoista, jos Latva koko rangals.
tusalkanaan saa kaulansa takia lää.
karin hoitoa. " E i anna aihetta" oli
oikeusministeriön vastaus Majaselle­kin
hänen viime keväänä tekemään,
sä sairasholtoa koskevaan valituk.
seen. Samanlainen päätös tuli hä.
helle joulukuulla oikeusasiamiehelle
tehtyyn samaa a.siaa-koskevaan kan.
teluun.
Moinen vankilan lääkärien poliit­tisiin
vankeihin .suhtautuminen on­kin
aikaansaanut .sen. ettei vanki voi
pyytää apua kuin vasta viime hä-dässä.
Vangillahan täytyy olla vä­hintään
kirveen haava päässä, en­nenkuin
lääkäri katsoo olevan syytä
jotain tehdä. Sitähän .sentään ta­pahtuu
niin harvoin ja jos tapahtuu,
ei lääkäriä silloin juuri tarvita.
tapiJijUtu^Ä^jhfctfh yleirtörii ehyttä--JiB
jä vaatinut hiinenJ vangritsefcoilsäiaan. [ -m
Vaasan hovioikeus, joka juttua, Qlty'
käsitellyt, ei kuitenkaan jutun, e^ii-^^^^^^^^^^^.r
lä ollessa antanut vangitsemismää- v •
räystä. Nyt on vangitseminen ta­pahtunut
- tiettävästi *%ovin!' maä?-'^-f<r
räykseytä. ' • /. /
Kan,saned. Rosenberg y.m. viime
aikoina iioliittisista syistä vangitut.,
yn tiettävästi siirretty jo kaikki f j^
'Turun lääninvankilaan ja ohrapaä"
iähcllii olevat'^Tdhdet tietäv'ä£='k&»'^^'
toa, ;ettäihi)idiän((jubUins»Jtoliar yh» V
•tpun.,Kumka kapan .keB epne^^
kuin" juttu tulee hovissa esille,
siitä ei ole annettu varmaa tietoa.
VALTIO TULI HYVITETYKSI
T.k. 4 pnä vapautui: Tammisaa­ren
pakkoiasta tov. Matti Hiltunen
Oulusta, lusittuaan 2 Tuotta, jon­ka
määrän hän sai n.s. Ahmalan
jutuK.sa. - ,
Samana päivänä vapautui Hä­meenlinnan
keskusvankilasta 2-
vpiotisen kurssin palvelleena tov.
Elsa Korhonen, kotoisin Karihaa-rasta.
,
OHRANA NUOTALLA TAHPE.
BEELLA
taa
T.k, 4 p:nä.klo 9 ajoissa saapui
ohranoita Työväen Lehden kontto,
rlin Tampereella ja pidättivät mai­nitun
lehden taloudenhoitajan Eino'
Laineen. Mitään syytä pidättämiseen
eivät ilmoittaneet. Määräys vain
kuului tulleen Helsingistä.
Ohranat toimittivat noin puoli tun­tia
kestäneen nuusklnnan, löytämättä
mitään mukaansa kelpaavaa. Täältä
menivät he samassa talossa olevaan
Lainen asuntoon, jossa nUnikääa toL
miteltiin tarkastus j » josta, he otti.
vat mukaansa Laineen ulkomaan,
passin..
Lainetta olk haeskeltu jo edellise­nä
iltaha, mutta pidätys toimitettiin
vasta yllämainittuun aikaan, kun L.
saapui toimipaikkaansa.
Siispä kärsivällisyyttä ja liyvää tatu
toa ja eiköliän sitä täälläkin päästä
vielä samanlaisiin; kirjoihin kuin
esim. Timminsissä. So. PorcupJnessa
ja Kirkland Lakella ollaan.
Osuustoiminnan puolesta:
sudburylainen.
kuitenkin yleisurheilua, luistelua ja voi hyvällä omallatunnolla allekir-potkupalloilua.
Mainitsi esimerkkinä
m.m- luistelusta, että viime talvena,
oli yksistään Moskovassa 53 miestä, j välisillä kilpakentillä viimeaikoina o-jotka
500 m :n matkalla alittivat -50 -ottaneet py.styvän.sä pitäm'ään pään-joittaa
hänen lausuntonsa, sillä ve­näläiset
urheilutoverit ovat kan-sain-miä.
jois-sa hituinenkaan arvostel­laan
yhteiskunnallisia epäkohtia.
P. •
seit
— yieispiiretlssään. lopetti vilkas
Gordienko puhelunsa, olemme Neu­vostoliitossa
viime vuosien aikana
.«ä. yhtä korkealla kuin mikä muu
kansallisuus tahansa, vieläpä mone-s-
.sa suhtees.sa toisien .saavutuksia ylit-tämäänkin.
— F, ~
JUDISTÄKAA
mAUKSEKNE!
kirjop
jotka tulisi löytyä jokaisen puoluemielien
ja -naisen kirjastossa, löytj^y suureinmat
määrät Vapauden kirjakaupasta:
Saksan Kumoustaistelut 1848, Karl Marx ^5
Työn Historia, A. Tjumenev ,75
Lenm ja Denmismi, L Stalin .ss
Maailman Taloudellinen Työväenliike, A. Losovsky .«S
Talousmaantiede, Plcbs League ^5
Kommunistinen Manifesti, Marx-Engels i.oo
Napoleon III Vallankaappaus, Karl Marx .70
Imperiali.smi, N. Lenin 45
^ " ? . " ~ Taistelija, Opettaja, Johtaja .40
.Kesäkoulujen Lukemisto (lapsille) .................................... .15
Lasten Kirja (toinen painos) i.oo
Työmiehen Talousoppia, O. V. Kuusinen ..........„.....,..;...-.. .50
Jesus-taru, George Brandes (suom. A . B. Mäkelä) .... .45—.7S
Why Co-Operation, George Halonen ,10
Spartakus, Giovanniuoli ,75
Sementti si'dtl-jn »e
Yhdeksankymmenettä Osaa Kohtalo-sta .................„.....::.. 1,00
VAPAUS, Box 69, SBÄOTJV tfef.