Vapaus, January 7, 1926

              Bilc7p:nä
KiiiutalHsvaalit Siio-mess9
• , ^
Kbn»amstlen; iaxurfiSin;^
Joolukaun' alassa ;; toimitetaissa
kttnhälKBraaleissa^ M
jkommunisden^ääTiimäära k a s v a n ee
v a r a n k i n Pöfajanmaaalla.: Helsingissa
tosin' kommunistit menettivät jcaksr.
£ijaa valtaostossa; mutta tapahtui s|e
siitä liaolimiatta^ v a i k k a 'heidän ääni­määränsä
kasvoi lähes; kahdella t u ­hannella
eli-27.85 prosentilla. Seu­raavassa
o n ezi puolueiden äänimää­rät
ja valittujen - edustajien luku­määrät.
• Sulkujen sisälle/.on mer­k
i t t y entmen: äänimäärä ja edusta­j
i e n entinen anäärä:
Sos. työväki 8,295 (6,488),
Sos.-dem. 10,684 (8,€75).
Edtstysp, 4,196 (3,732). .
Kokoomus 9,389 (9,101). ,
Ruotsikot 20,147 (16,743).
Hylättyjä 438. '
Yhteensä 53,149 (44,749).
•Edustajia kaupunginvaltuustoon
Baavat e r i puolueet:
Sos. työväki'^ 9 (11)
Söa.Hlem: . . . . • . . . 12' _ ( i l ) .
Edistysp 12 (3) _
Kokoomus 11 (11)
Ruotsikot 23, ^24) .
Yhteensä 59,(60)
Jos «osiaiistinen työväki -olisi saa­nut
25 ääntä enemmän, olfsi edusta­j
i a saatu 10. '
^ässä on myöskin pantava merkil.
le se seikka, että vaikka sosdemien
äänimäärä suhteellisesti ei kasvanut
n i i n paljon k u i n kommunistien (sos.
työv.)^ ollen ^sen kasvaminen ainoas­taan
23.15 pros. entiseen äänimää­rään
verraten,^ niin valtasivat > he
' kaksi tUaa enempi valtuustossa^
Soatalistisen työväen valitsemat
edustajat valtuustoon ovat satama-työmies
Edward Jokela,' maalari U u ­no
Nurminen, rouva F i i n a Pietikäi­nen,
toimittaja August Nie^istö^ t a ­loudenhoitaja
H e i k k i Moisio^ maala-.
l i Aleksander A l i l l a , t o i m i t t a a A n t ti
Juho Xoiostarinen, toimitsija Yrjö
^ E n n e j a ompelija Sandra Lehtinen.
S a a r i a l y o v a e n voittoja ö Pohjaa-m
a a l l a
Vaasassa on työväen äänimäärä
lisääntynyt 95 äänellä' . ollen .nyt
näissä .vaaleissa 1,031.; ^ Vaaleihin
otti osaa 58; 4 pros. äänioikeutetuis­ta.
Valituksi on tullut 19: ruotsikko-
•. porvaria, . 9 suom. TJorvarja 6. työv.'
edustajaa j a 1 noskelaisporvarii, Työ­väki
menetti yhden < paikan valtuus,
toif vähennyksen takia.
Pietarsaaressa on työväki valloit-
; tanut 3 paikkaa; Ennen oli valtuus­tossa
4,. nyib 7.i Ainoastaan kolmea
ääntä, puuttui, jotta työväestö olisi
saaniitv vielä 8 mnenkin edustajan.
Kaskisissa on työväki valloittanut
4 paikkaa. Elnnen ei valtuustossa
ole ollut 'ollenkaan työväen edusta­j
i a .
Kurikassa on työväen äänimäärä
noussut 100 pros. Valtuuston'supis­tamisesta
huolimatta on säellä val­lattu
l paikka työväelle, i -
Xiaihialla on työväen äänimäärä
nonssuj; noin 50 pros. Supistuksesta
huolimatta vallattu 1 paikka työvä­estölle.
Ennen oli 5 paikkaa, nyt
on 6. ^ '
Ylistarossa^on:.valloitettu 3 paik­kaa.
Ennen o l i 3, nyt on: 6.
S^urvasaa on saatu 1 paikka lisää;
vaUcka ^valtuustoa on supistettu.
Teuvalla on äänimäärä noussut
25 pros.
Alahärmässä on valittu 7 työläis­tä
j a 12 "porvaria.
Mustasaarella ei ollut ennen" y h ­tään
paikkaa, nyt on valloitettu ' 4.
O u l u n läänin' polgoisessa j a ete-
, Iäisessä" vaalipiirissä Jonjsaamiemme
tietojei^ mukaan seitsemässä pitä­jässä
työväki saanut enemmistön
valtuustoon.
Töysässä on valittu 3 työväen
edustajaa.' Sielläkään 'ei ollut e n.
nen yhtään valtuutettua työläistä.
Samoin ^on asianlaita Kuortaneella,
jossa valittiin 1 työväen edustaja.
Isossakyrössä on työväki valloittanut
4 paikkaa. >
Iissä saivat sosialistit 669, ääntä
j a ponraiTit 757 ääntä, 3 lippua tuli
hylätyksi. Tämän mukaan jakaan^
ttiivat; paikat siten, (että sos. työ­väki
j a pienviljelijät saivat'8 j a por­v
a r i t 9 pätkkaa. Aikaisemmassa
valtuustossa, jossa oli 21 jäsentä,
o l i työläisillä 10 j a liorvareilla 11
paikkaa,-joten suhde pysyi ennal­laan.
: Äänestysprosentti 73.
/ K e m i n maalaiskunnassa tuli vali-
. tuksi 16 työläistä, 1 noske j a 12
porvaria. < Aikaisemmin o l i . valtuus­tossa
li6 työläistä j a 14^
yht. 30, joten työläiset pitivät enti­sen
määrän paikkoja - hallussaan,
vaikka valtuuston lukumäärä : aleni
yhdellä.
voiton. Entisten 2.edustajan li-räkiBi^
«n^ 3, joten nyt on työ-läiflÖlä
^ ;<raltnntettn^^^^ Porvareilla
«n 12, ennen 19, joten putous on
roina.
TemmeknellS kävi 451»tä)äämoi-kentetnst^:
äänestämässä 220 .lienki-l
ö ä , '— Työläiset saivat 3 ^ n s t a j a a ,
ennen 3. , P o r v a r i t 8, ennen O^^ Sos.-
dem. l i s t a säi ,vain 15 ääntä,; jää.
den ilman edustajaa.
.: < Bevonlahdella kävi äänestämässä
250 henkilöä äänioikeutettuja-, olles­sa
567.' ^nestän^^sälJcävi siis 44.8
pros. -Työläiset .saivat ^5. ennen; 5.
Porvarit saivat S, ennen 10.
:; Siikajoellaikävi äänestämässä 325
henkilöä, eli noin:4(Ljroä:^ V a l i t u k s i
tuli 5 työläistä, ennen ^8, ja porva­reista
8, ennen 12.
Muhoksella saivat työläiset::. 3^2
ääntä j a pprvarit .579. Työläiset
saivat 6 edusiajaa^ ennen' 6 ^^a por­varit
11, ennen 15.
Haapajärvellä: valittiin 6 työläistä
j a 13 porvaria.
.. . L u m i j o e l l a , s a i v a t ja
pienvilj. 5 ed. (ennen: i ) , maalais-:
liitto 10 e d . T y ö l ä b t e n äänimäärä
oli 110: j a porvarien 223. Valtuus­tossa
oli ennen^^l 8 jäsentä, nyt 15,
joten työtätekevän kansan vaalivoit­to
oli huomattava.
lleisjärvellä t u l i valituksi valtuus­toon
7 työläistä j a 10 porv. : ;
Pälkäneellä 2 sos;' työh j a 5 sos.-
demiä j a 10 porvaria. -Ennen vas­taavat
luvut 2, 6 j a . 13, joten sos.
työläiset saavuttivift hyyän tuloksen.
-Ruovedellä' 3 sos. työL 17 sos.-
demiä j a 18 porvaria. Työläiset
voittivat' yhden paikan porvareilta;
Pohjois-Pirfckalassa tuli valituksi
4 so^s. työläistä, nimittäin työmies
Juho t Suonpää, autonkuljettaja K.
E. Kandell,, suorista j a J . A . Suuri,
taäki j a valuri l ( . W . Wahlroos, 16
8os.-demiä,: 7 porvaria j a 2 ' " p i e n ­viljelijää."
Pälkäneellä valittiin 2 sos. työ­läistä,
5 «os.-demiä- j a 10 porvaria. •
Työväen edustus jää ennalleen.
Sos.-demit menettivät yhden paikan.
Ruovedellä ovat työläiset saa^neet
valtuustoon 3, sos.-demit 17 j a por-^
värit 9 edustajaa. Porvarit menet*
tivät 2 paikkaa, toisen - sos.-demille
j a toisen siksi, että valtuuston jä­senluku
vähenee yhdellä. -
'Juupajoella valittiin sos.- pienvil­jelijäin,
listalta 1 edustaja, nim.
Heikki, Muurimäki, sos.-demien l i s.
taita 8 j a porvarien listalta 6. Sos.-
demit menettivät yhden paikan sos.
pienvilj., joilla ei ennen ole ollut
edustajaa valtuustossa. '
Kaarinassa t u l i valituksi 11 sos;
työläistä,' 4 sos.-dem. j a 8 porvaria.
: Maariassa saivat ääniä sos. työ­väki
879, sos.-demit 423 j a porvarit
"699. Tämän mukaan tuli valituksi
13. työläistä, 6 sos.-demiä j a 10 por­varia.
Isossakyrössä 4 sos. työläistä ja
18 porvaria.
Tuusniemellä valittiin 8 sos. työ­läistä
(ennen 13), 3 sos.-demiä (en­nen
ei yhtään) j a 8 porvaria (en­nen
11).
Pielavedjellä valittiin 12 sos. työ­läistä,
Z -sos..demiä, 3 kokoomusta
j a 10 maalaisliittolaista.:
VKuopion maalaiskunnassa v a l i t t i in
11 SOS. työläistä j a 12 porvaria. E n - :
nen 12 tyol.; j ä 15 porvaria.
Rautalammilla ^n valittu 9 sos.
työläistä, 1 sos.-d€m. j a 9 porvaria.
^ Karttulassa valittiin 9 sos,työläis-tä,'
3:sos.-deniiä j a 11 porvaria.
'Ulvilassa on valittu 4 sos. työläis­tä,
11 sos.-demiä j a 8 porvaria.
Hangossa on valittu 2 sos. työ­läistä,;
2 * sos. demiä, 21 i^uotsalaista
porvaria j a 4 suom. porvaria. Sekä
SOS. työläisten että sos.-demien edus-tajaluku
sai siten yhden lisäyksAi.;
Mäntsälässä valittiin 4 sos. työ­läistä,
8; sos.-demiä j a 11 porvaria.;
• Porissa saivat s(js. työväki 606
ääntä, ennen 4 6 3 s o s . - d e m . 1,683
ääntä,'ennen 1,099; porvarit 2,936
ääntä, ennen 2,755.
Paikat jakaantuivat seuraavasti:
Sos. työväki 4 edustajaa^ nimittäin,
Kustaa Liesmäki, Hjalmar Nylund,
K a r l Varho j a Arvo l^ylund.
So3..dem,-llaedtistajaa. Porvarit
20 edustajaa.
H e l s i n g i n pitäjän työväeni v a l t a va
' vaalivoitto
T. T. kertoo:
Heti kun kunnallisvaalit ) olivat
toimitetut, julkaisi m.m. Helsingrin
pitäjän keskusvaalilautakunta pitä­jässään
toimitettujen vaalien tulokr
set., N i i d e n inukaan oli .sos. työllis­ten
äänimäärä kohonnut viime'*Vuo-desta
saakka enemmällä kuin puo-lella;
ollen nyt 735 ääntä. Sosde­mien
'äänimäärä oli pysynyt joten­k
i n entisellä tasolla, käsittäen se 906
ääntä. . Suomalaisten ; porvarien ää­nimäärä
oli 403 'ja ruotsikkoporva-rien
1,667.-
'Keskuslautakunta jakoi' edustaja­paikat
siten,' että sos. työväelle määr
rättiin 6) -sosdemeille 9, suomalai­sille
porvareille 4 ja ruotsalaisille
porvareille 16 edustajapaikkaa. Jaon
mukaan sai sos. työväki lisäytyksi'
edubtajalukuaan kolmella entisen
kolmen lisäksi. Sosdemien edustaja.:
Iu'vnn pysyessä entisellään.
Nyt on tätä Jcesknsvaalilautalcan-nim'
toimittamaa jakoa 'vastaan tehty
k l t j a l l i n e n valitus Malmia työläisten
taholta. Valituksessa hatmmntetaan,
efia
v a a l i l a v f a i l n i n t a tf^^yt lasfenir*^
. 'hcafea' -sai^cmic» :::'<äalEai j a sos.
., Annettujen äänien perusteella t u ­lee
: sos. työväki samaan yaltuusr
toon ^ , j a sosdemit 8 edustajaa.
Valituskirjelmän: oheen on liitetty
oikea Iaskelma'i vaalien tuloksista < j a
vaaditaan kirjelmäis^, että:vaalilau-i
takuuta oikaisee sattuneen 1askn'vir<'':
heen. >
Vaikka keskus^raaliIautakunnan ja.^^
ko olisi ollut oikeakin, niin «Iisi
työläisten voitto .valta'va, mutta asir
an nykyisessä vaiheessa se ilmenee
vielä valtavampana. Nousu kolmejr
t a edustajapaikasta ^seitsemään el
ole merkityksetön~ kun samaan ai-:
kaan sos..4emien laskee yhdeksäs)^
kahdeksaan j a motsikkoporvariston
kahdestakymmenestä. kuuteentoista..
Se osoittaa, - että - Helsingin pitäjän
työväld alkaa saada:.tarpeekse'enpor-,
värillisestä knnnalliskomennosta.^
; Mitä tällaisesta mahtanevat sanoa
porvarit j a .sosdemnarrit.- Jankutta-vatkohan
yhä kulunutta fraasiaan::
tfkuole-va/kommunistinen' liike?V' ; • i
370,863,700 markkaa
sotalaitoshullut-teluiin
p:— ThuiW Jan» 7^
sösdänit rmerkkaattiästa kantaanisa,
inatia^
Jteidänvahennysehdotosta vastusta­van.
' '
~ - Sosdemitkin^ puhumattakaan maa­laisliittolaisten
''kixToista", ovat ais
taas lcmai> osottaneet olevansa to^
d^iUsuudessasotaporvarien renkejä
kaikista^, «uurista^ranhan' sanoistaan
huolinmtta.:' A i n o a s i sos; tyoyä>
en; edustajat vaativat sotalaitosmää-zärahdijenv
vähennyksiä tinkimättö*
mästi. .
Sosdemit p o r v a r i e n k a n s s a yhteis^:
. t y ö s s ä s o t a l a i t o a t a p o n l d t - : - '
tämassa
Eduskunnan istunnossa oli :käsi-;
teltävänä sotalaitoksen vakituinen
budjetti. Tämä budjetti oli halli­tuksen
esityksessä, kuten inuiste-;
taan, huomattavasti korkeampi kuin
viime vuoden : sotalaitosbudjetti.;
Huolimatta siitä, . että sotalaitosme-;
noja on luvattu alentaa, nousi siis-tänäkin
vuonna sotabudjetti.: ; ;
Valtiovarain valiokunta on tähän:
budjettiin ,tehnyt joitakin pieniä su­pistuksia
eräisiin ^ menoeriin, mutta
^siitä huolimatta budjetti oli vielä.
valiokunnan, ehdottamassa muodos>
sakin edellisen -möden sotalaitosbud-.
jettiä korkeampi.
i" Tämä ei tietystikään voinut 'tyy­dyttää
sosialistisen työväen j a pien-
'viljelljäin eduskuntaryhmää. J a ryhi
mä onkin liit!tänyt valiokunnan mie­tintöön
vastalauseensa, jossa ehdo-<
tetaan sotilaiden palkkoja .korotet».
tavaksi j a muita sotalaitosmenoja
huomattavasti vähennettäväksi.
Vastalauseen perusteluissa^ sano­taan
m.m.:
Sellaisena kuin Suomen armeija
nyt on, on se kapitalistisen talous­järjestelmän
perusteelle rakennetun
luokkavaltion aseellinen selkäranka,
luokkavaltion, joka i a j a a suuromis­tajien
etuja vähävaraisia kansan­luokkia
vastaan. On näinollen i t ­sestään
selvääi että ei voiäa myön-.
tää tällaisen Juokka-armeijan ylläpi-
'tämiseksi niitä menoeriä; j o i t ^ ny­kyinen
hallitus on tarkotukseenesit-tänjrt.
Koska meillä ei tällä kertaa
ole mahdollisuuksia, sanotaan edel­leen
vastalauseessa, muuttaa armei­j
a a työläisten j a työtätekevien tar
lonpoikien etua- ^vastpavak^, täytyy
meidän rajottua esittämään: vain
ehdottoman tarpeellisiksi katsomani-me
muutokset.
Suomen armeijassa ^n l i i a n pal­j
o n 'korkeäpalkXaittd upseeristoa.:
Paljon vähemmällä voidaan hyvin-tulla
toimeen. Useita sotilasviras-:
toja^ voidaan lakkauttaa j a jälelle
jäävien henkilölukua voidaan - supis­taa.
Vain sellainen upseeristo: on
jätettävä jälelle, joka sitoutuu soti-;
laita kohtelemaan vertaisinaan.
Sotilaiden asema on' monessa suh--^
teessä korjaamisen tarpeessa. Asun-to'-
olot ovat puutteellisia j a ruoka-komento
on huono. Palvelusaika on
liian pitkä. Sitä lyhentämällä voi­daan
huomattavasti -väheiltää tämän
pääluokan peruskustannuksia.: Soti'^
laiden päiväpalkkaa on mielestämme
korotettava, i
Kaiken edellä esitetyn; perusteella
ehdotetaan sitten, että sotaministp-riön
ja sotalaitoksen määrärahoja
•vähennettäisiin yhteensä , 134,033,r
200 markkaa j a että jälelle jäävästä
rahamäärästä siirretään sotilaiden
palkkausmomentille '39,000,000 marlc
kaa j a sotilaiden: päiväraha' korote­taan
5 mk. päivältä.
Ottaen huomioon hirvittävän ras­kaan
: sotilastaakan, mikä työläisillä
j a talonpojilla on kannettavanaan ja
myöskin köyhempien ^sotilaiden aser
man armeijassa -— hehän .ovat j o u ­tuneet
palkan pienuuden takia ker^
jäämäänkin olivat nämä ehdotuk­set
sellaisia, että niitä olisi luullut
kannattavan koko sos.-dem. ryhmän,
ovathan he puhuneet sotalaitosrasi-tusten
vähentämisestä. Samoin olisi
luullut, että maalaisliittolaisista, jot-:
ka väittävät' toimivansa maalaisten
pieneläjienkin etua. silmälläpitäen,
ainakin osa -olisi k^^nnattanut näitä;
ehdotuksia. Sitä he eivät kuiten-:
kaan .tehneet- Vain pieni:,osa'sos^;
demeistä äänesti sotaministeriön
määrärahojen vähennylaen ja ^ t i - ;
laiden päivärahan. korotuksen pno-.
lesta, mutta suurin ösa äänesti por-'
värien mukana ;i>äitä ehdotuksia vas­taan.
Ja -viimeinen: sosialististen:
edustajain ehdotus^ sotdsttosmlljoö-nien
väbennyselidotiuit'4iyIättiin httii--
toainestykselia. Lippnäänestysta oli
IcyUä pyydetty, mutta pdbemlesi
VnolUold katMn sen Uiaa nyöbäan
Havaihtoja-Porin suu­rimmista
teollisuuslai­toksista
; T y o l i u s t e n o l o t ; o v a t t a v a t t o m an
:;;"v;:'-;::;V^;;:-];^!;;^
:• .^Omistavan luokan harjottama sor­to
työväestöön: ilmenee monella eri
tavalla. ;Josk\is saa työläinen teh­dä
tutta-vuutta- porvariston kurjan
palkkarengin, ohranan kanssa ja
maistsia^täm^n'. -"länsimaisella sivis>
tyksellä" v o i d e l l u n "isänmaan" •^n-kilaelämää.
Tämä e i kuitenkaan oh
ainoa tapa työläisiin kohdistuvasta,
vainosta.: MJonella m u i l l a tiavalla se
ilmenee. ' -Eräs sellainen tapa on
työnantajain'harjottama vaino tyjos-sä
oleviin työläisiin nähden. Tämä
on silmäänpistävä kaikkialla, mutta
kaikkein räikeimmin'se ilmenee pie­nillä
tai ^keskikokoisilla teollisuus-seuduilla.
Tarkkailkaamme tällä
kertaa, miten se ilmenee P o r i n suu­rimmissa-
iteöUisuuslaitoksissa. 'Sa­malla
voimme katsella muitakin ^puo.
lia e r i työpaikkojen oloista.
P o r i n K o n e p a j a Qy.
On • a i k a suuri työmaa. Siellä työs­kentelee
keskimäärin noin 400 työ­läistä.
/ V ' .
' P a l k a t tälläkin työmaalla ovat
k a r j a t . ^
Tuntipalkkojen suuruutta on vai­kea
tietää, syystä, että melkein poik­keuksetta
työt teetetään urakalla.
Kuitenkin pääsemme palkoista osit*
täiseen käsitykseen,: kun otamme
huomioon, että kaikkein kovimmin
urakalla työ: »tehden, saadaan keski­määrin
n<)in 40 markkaa päivässä.
V e r s t a a t " o v a t s u o r a s t a a n ilettävästä
k a n n o s sa
Minkäänlaisia, ilmanvaihtolaitteita
e l ole, ellei ovia j a - a k k u n o i t a huo-i
mioon oteta, J I l m a on ainakin va­limonsa
min tomuista, että sitä täy­tyy
"haukkomalla^ hengittää. Suo­j
a l a i t t e i t a ei ole . ollenkaap. Am-mattitarkastaja-'
tosiiv••^määräsi joku
aika sitten, että ne, täytyy laittaa^
ainakin mirkeleihin,; mutta ei- niitä;
ole laitettu.
P a p e r i t e h d a s -
on niinikään Porin oloihin katsoen
huomioon otettava teollisuuslaitos.
Nälkäpalkat ovat tämänkin työmaan,
työläisillä. Ylitöitä tehdään enem­män
kuin laki sallii. "Ruokahuonet.
t a " käytetään myöskin työverstaana.
Ammattitarkastajalle ei ole tästä
voitu tehdä valitusta, koska häntä
e i ole työmaalla nähty./ Luokkatie­toisuus
työläisten „ keskuudessa on
vielä vähäistä. ' Sillä^ mainitun -työ­paikan
työläiset 'menivät tunnettu­j
en porvarillisten urheilijain kanssa
veljesotteluun.
P o r i n l a a t i k k o t e h d as
oji tunnettu röyhkeistä pomoista.
Innostuipa heistä joku siinä määrin,
että löi erästä töissä ole-v^aa miestä,
joka oli: -vielä mykkä. Samoin hän
löi tehtaalla työssä olevaa vaimoa.
Ruokahuoneen tapainen tälläkin työ­maalla
on, mutta sinne sisälle pääsy
on kyseenalaista^ sillä tehtaan vahti
on avaimen omistaja, eikä vahdin
löytäminen ole vallan helppoa;' L i i ­allista
juomavedeh käjrttöä kai työ­paikan
puolesta myöskin pyritään
rajottamhan, koskapa vesi pidetään
niin kylmissä paikoissa, että se jää­t
y y . ' '
i
P u u v i l l a t e h d a s ,
jossa työskentelee noin .750—-800
työläistä, on P o r i n suurin teollisuus­laitos.
^Työpaikan työläiset ovat,
'ellei n!s. laitosmiehiä! j a värjäreitä
huomioon lOteta, kaikki naisia^ Pal­kat,
etenkin naisille, ovat niin huo­not,,
että täytyy suorastaan ihme­tellä,
miten niillä tullaan toimeen.
Keskimäärin naistyöläisten palkka
tekee viikossa vain 100 mk, j a oppi.
laiden 50 mk., vaikka työ tehclään
urakalla. Kun -vielä lisäksi otamme
huomioon sakot, mitkä työläisten ti­leistä
pois otetaan jos koneeseen
tulleen vian takia työ e i t u l e herro­j
e n mieleistä, niin alamme ymmär­tää,
miten kurjat olot työläisillä;
ovat..'.'-.- .- • . • '. ,
M\Uaisefc ovat sitten , «dosuhteet,
missä työ te£dään? YJksinpä kes­kusteleminen
j a hiusten 'Icampaaml-nen
on kielletty. Mutta vpiton k a i ­k
i s t a : v i e laitosiniesten,: koneideii
korjaajien suhtautuminen ^ naistyö-
Iäisiin. Mikäli on Icenrotta, niin
katilavat ;]ie l u i k k i Itatomatyönteklr
-jäin liirtoon.. He Saarastaan estä^
vät naistyöläisten jS^iestaytymistft,
mäSraävSt sakkoja Ja «npa:
tapauksia, että he nOasmst, kenet
Suojeljiiskuntalainen ka­valtanut
yli puoli mil­joonaa
kunnan
varoja '
o n töistä erotettava j a ^htöpasaän
ovat. saaneet "järjestöihin kuuluvat
työläiset, ^yttää inltä, että yllä-mainittiunn'lltittoon'
Iraulovat henki­löt
.saavat; toimia^ miten;' halpamair
sesti tahan$a, ilman: että' liitto asi.
aan kajoaisi. '
; vOIemme tässä:^Imäilleet lyhyesU
eiäitä P o r i n suurimpia teollisiiuslai.^
toksia. Näissä tapahtuu '
t & t a erottamisia y j a r j e t t o t o i r a i n n a a
t a i d a
j a harJQtetaan järjestyneisiin nähden
k u k k e a mahdollista painostusta; S i ­ten
koetetaan^ estää työläisiä järjesf:
täytymästä.. «Työnantajat päättele­vät,
että kiin järjestyneisyys on
mahdollisimman pieni, n i i n : silloin he
voivat määrätä, miten kurjan. nälkä-palkan
haluavat. -Niinpä on esim.
Kaasmarkussa^. . jos : paikkakunnan
työläisten A kertomiset ovat - totta; jo-:
t a meidän ei ole syytä epäillä, sikä­läisellä
yerkatehtaalla työläisiä, jot­ka
saa-^^t. v a i n 8 :mk. päivässä. On
suorastaan ihmeellistä, kuinka sillä
tullaan toimeen.
iSamainen k a v a l t a j a r i e h u n u t i n n o k -
k a a a t i työläisten kimpussa
V. 1918
Pitemmän^ikaa on Haapavedellä
huhuiltu^ että kunnan varojen hoito
olisi* jotenkuten .huonolla 'kannalla.
K u n : epäilykset viime kesänä kävi­vät
yhä todeivnäköisemmiksi,' mää.
rättiin kunnan puolesta toimeenpan.
tavaksi tilintarkastus. Äsken saivat
tilintarkastajat,. kruununvouti O.
Saajoranta j a H i l j a Ahola tarkastuk­sen
loppuunsuoritetuksi. Siinä, to-;
dettiin, etta:lsunndn tileissä o n noin
puolen miljoonan ' markan vajaus,
jonka on tehnyt kunnankirjuri ja
kassahoitaja Oskari- Kuittinen; Sitä­paitsi
on mahdollista, että viimeisis­sä
kunnallisverojen rästikannoissa,
j o i t a e i ole vielä tarkastettu, on jää­nyt
myöskin varoja Kuittisen hal­tuuni
jolloin vajaukset nousisivat
hyvän joukon y l i puolen miljoonan,
r Tarkastus on muuten viivästynyt
senkin vuoksi, että Kuittiselta ei ole
|saatu aikaisemmin tilinpäätöksiä. S i ­käli
Jninr toistaiseksi on saatu sel­ville,
ei varsinaisia väärennyksiä pi-i
täisi tileissä esiintyä.
Selityksenä siihen, että Kuittisen
aiheuttamat vajaukset ovat pääs­seet
nousemaan näinkin huomatta­v
i i n määriin miltään taholta kiin;
nittämättä siihen aikaisemmin vaka­vampaa
huomiota, on h r a Khittisen
nauttima yleinen luottamus j a ar­vonanto,
muissakin, kuin kuntansa;
luottamustoimissa. «
i Kunnankirjurin toimessa on hra
Kuittinen ollut kuutisen vuotta, t o ii
mien sitä ennen maanmittarin apu^
laisena. Mikäli porvärilehdet ker­tovat
ei kavaltajaa- ole vielä . pidä­t
e t t y !
Tällaisia olioita asettavat porva­rit
kunnan varoja hoitamaan./ 'Suo­situkseksi
useasti riittää^ vain suo­jeluskunnan
paperi. Jos työläiset'ja
pienviljelijät aikovat ^turvata kun­nan
kassat rosvoilta, on vaaleissa ää­nestettävä
ainoastaan vähäväkisten
edustajia. - Porvareita äänestämällä
voivat .kaikenlaiset herrat kuittiset
päästä tekemään kuittia kunnan v a ­roista'.-:
Sikäli kuin Pohjan Voimalle Oli
kerrottu, oli tämä samainen herra
Kuittinen ensimäisiä miehiä valkai.
suvuonna riehumassa työläisten kim­pussa,
nimittäen rehellisiä työläisiä
varkaiksi j a rosvoiksi.
Tuntuu kummalliselta, että täl­lainen
henkilö ^vielä saa olla vapaal­l
a jialalla. •
Parlamenttaarisuus
narripQliä
Olen muuttanut leipurililkkeeni miiteen «jnnmn|ta(semptMW, paik-kaan
201 John St. Toivon edelleentdtt snontataistenC tettnaliiirta^^
Finnisli BakenT'
A. A N G I L A.
Sault Ste. Marie» Ont,
- • n - — ^ • - • « i - » . ^ -
— ¥honm\tS7ZJ»
Sautt Ste. Marien Ja ynpariston «ttomal; viestS tehka&i^
COCHRANEN RAUTAKAUPASTA
Kaikkea tautldeauppii-alaankauIavBatavaraa^^ 8^^
vemmll kuin pienemSiista liikkeistä.
COCHRANE HARDWARE LIMITED, Soit Stc^ Marie, datarfo.
voida kumminkaan tässä tapaukses­sa
äänioikeuttai riistää. Äänioikeus
voidaan riistää vain siinä tapauk.'
sessa,' jos henkilö elää kokonaan
köyhäinhoidon varassa.
"Parlamenttaarinen'* sääntö nftyfc*
tää siis olevan: Rikkaalla on a i n^
äänioikeus. 'Köyhällä miten sattuu.
QUEBECIN SUOMALAISILTA
ASUTUKSILTA
"Pohjan^ V o i m a " kertoo, että Ou­lujoella
on äsken-' suoritettujen^ kun­nallisvaalien
aikana sattunut tapaus,
j o k a osottaa kouraantuntuvasti pap-pismiesten
häikäilemättömyyttä. Ou­lujoen
kirkkoherra E r k k i Pesonen on
nimittäin äänestänyt -viimeisissä kun­nallisvaaleissa,
' vaikka hän ei ole
pitkään aikaan suorittanut kunnal­lisveroja.
Pohjimmaisena;^ syynä tä­hän
on set, e t ^ vaalilautakunta luet­teloja
laatiessaan ei ole jättänyt ve.'
ronsa ^maksamatta jättäneen prelaa-t
i n nimeä -pois luetteloista j a näin,
määräajan kuluttua, saa-vutti pappis-mies
äänioikeuden, jota hänellä ei
ole. Hra kirkkoherra ei .osottanut
tällä teollaan olevansa mikään oman-tunnontarkka-:
suoraan peliin^ nähden.
'Muuten^ainittakoori-rlisäksi, että
kunnaltiiviäljen yhteydessä Oulujo­ella
on tapahtunut muitakin huoli­mattomuuksia;
On nim. tapahtunut,
että vaimolta on viety äänioikeus sii­nä
tapauksessa, kun mieheltä ovat
verot olleet maksamatta
Samoin on tapahtunut; että - ääni­oikeus
on riistetty myöskin: sellaisil­ta^
Jotka ovat nauttineet säännöllis­tä
(Jatkavaa) - köyhäinapua,; mutta
eivät ole komminkaan «Ueei^iJcoko*
muiA Jkl^liiinlioidon ^v^ruauu:
Nykyisen IraniudlisUin Hraluail el
Lienee monelle suomalaiselle: mie­lenkiintoista
kuulla uutisia täältä
uudesta "isänmaasta'> missä Suo­man
pojat elävät, kuten entiseen
aikaan Härmässä. Tänne on viime
vuosien aikana - saapunut paljon
Suomen "sivistyneistöä"j jotka ovat
esimerkkinä meille "sivistymättö­m
i l l e " jätkille.
Joulujuhlaa vietettiin täällä suu­r
e l l a innolla, ryypättiin : viinaa, soi­tettiin
ja laulettiin. Juhlavieraat
suurelta osalta kuuluivat Suomen
kansallisen aatteen edustajien jouk­koon.
"Pelimannit" vetivät " h a i -
t e r i a " . Soitettiin "jääkärin mars-s
i a " ja/Väliin härmäläistä tappelu-polkkaa,-
^ja juhlavieraat kirbilivat
^'icauniilla" Härmän" kielellä.
Korkeasti sivistynyt, hienosto tans­s
i i alkoholin liiJcuttamana;' : '
Lauletaan suomenkielistä! laatuaan
kaikkein siveetöintä laulua j a sivis-tyityt
herra seisoo pöydällä, olut
pullolla lyöden tahtia.
Vieraat ovat n i i n innostuneita,
että ' keskustellaan kaikesta "sivis­tyneisyydestä",
kuten heiltä :odot-taa:
sopii. Joku kehasec^ että
niin m o n t a " p u n i k k i a ' " minä olen'
passittanut helvettiin. Toinen k i ­roaa,''
että "perkeleen punikit olisi
kaikki t—va, sillä ne pilaa työ-maat."
" J o o , ' kyllä me^ niistä selvän
teemme,"^ lisää Itolmas. '
Onpa joukkoon eksynyt, " p u n i k ­ki
raukkakin", joka vuoroltaan al>
kaa laulamaan alkoholin liikutta-;
i n a n a . : Siihen 'yhtyy' toisia ohä
kavereitaan, j a tämä jo suututtaa
sivistyneistöä;^He eivät ole l i a l u k -
kaita kuulemaan > sivh^tymättömien
lauluja. ^ Pyydetään pelimannia
soittamaan ^"jääkärin marssia" ja
hän tottelee j a tämän jälkeen saa
soittaja ryypyt. Nyt tulee "jätkä"-
mies j a Inhottaa soittamaan: Työvä­en
marssia. Soittaja: tekee työtä
käskettyä j a saa ryypyn.
" Luokkarajat kärjistyvät aina; lu­jemmalle.
On joulunaatto j a v a ­pahtajan
.'syntymäjuhla, ja siksipä
muistetaan, että se on "rauhan
j u h l a " ja sitä ei nyt tahdota rik­koa,
lyömällä toista .vasten suuta,
kuten se kuuluu yleiseen " s i v i s t yi
neistön" tapaan tälliä uudella
"isänmaalla". ' Vieraat nauttivat
" t o t i a " j a tytöt ovat^öyriä kanta­maan
"herroille" Juotavaa.
A i k a on kulunut pikkutunneille
saakka. Osa vieraista nukkuu istu­alleen.
Toiset heistä lähtee' kotia;
j a esivallan palvelija on ulkona o-dottamassa
saalista. Tulos on hyvä.
j a jouluaamuna herää. osa juhlavie­raista
kaupungin likaisessa .-putlcas;
sa. ' *
Juhlia:/ jatketaan ja joulua -vie.-
tetään kaiken päivää,' mutta joulu­iltana
ovat jo juhlavieraat väsy­neitä,
niin että elämä on jo pal­jon
hiljaisempaa.
Rahat ovat loppuneet*, j a pää on
kipeä. Työhön olisi päästävä; mut­ta
sen saanti on nyt huonoa. Pu­nikit
ovat pilanneet tämänkin
"kontrin"» kiroaa "sivistyneistöön"
kuuluva joukko,
" R o u v a t " • juttelevat kauniita
muistoja'-'Joulujuhlilta ja kehuvat,
että mitä se j a se " h e r r a " lauloi
j a kuinka sillä " h e r r a l l a " on kaunis
käytös juopuneenakin ollessaan;
Canadan suomalaiset, j o t k a asut­te
Ontariossa, tai missä maakun­nassa)'
tahansa, ette voi kuvitella et­tä
kansalaisemme täällä Quebecin
maakunnassa ovat edellä kerro­t
u l l a "kehity«tasolla'% mutta tässä
ei ole voitu kuvata Icaikkea "sitä mir
tä täältä voisi kertoa JOB kirjeen­vaihtaja
olisi n i i n " s i v i s t y n y t " , että
voisi syventyä Icaikkeen siihen kan­salaistemme
- henkiseen harrastuk­seen
tapita he täällä barjottavat.
Tappelet ovat täällä aivanpäivä^
järjestyksdvä.'Viinakauppiaita tääU
ia o|i ;kymmenUn nouseva Jouldco*
ihmiset övat k u i n mielipnolia^ H e i l^
le ei^ saisi puhua mistään. J o k a Jcosr
fcee. työoloja, faf mitään ybteislnnir
nalllBlk^pi^Kiita. Kro/titikaltaa nlUsr
ta pn£tM,^iiiin hSneUc) M n o t f l i ^
fiiARNES DRM CO.
Suomalainea UIkolali*tya,ept«iUki
Canadan Soossa
Aiaoa, Soossa olava «ptackld. Jo­ka
ilmottaa Vapaudassa. /
1--ife:
McFadden&mcMillao
Asianajajat, lakioiiehat* „ ootoriot
Konttori:
SAULT STE. MARIE^ ONT.
. Uriafa McFadden, JC,,C.
E. V. McMillan.
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus­kauppa
.
valittaa ^caikenlaista enriloo1caD~ rno--
katavaraa seita kaikenlalata. «UUn-ten
rdins. Utijalltt öUJafe tehkift b»>
toksenne osnofllkaapaBtfb
369 W«llIn8htoB St., ^WMI. O aU
Can. — Teiafooal I8ia F,
J . , A . .Maclnnes, fi.'A. W.H.O.' B m n
MaclNNES & BRlEN ,
Lakimiehet, AslaDajaJBt.' Notoviot. v
S63 Qaaen Str,; '
Sault Ste. Maria, Otttvrlot
Konttori vastapäätä Sanlt Stnettia,
Rahaa lainataan halvimfnalla ikoroliat
< \
m'äI?
HAUTAPATSAITA
Kun haluatte hauta- eli mutsfopat»
sasta, neuvotelkaa siitä .kanssamlne.
Meillä on parhain varasto koko kuu*
pungiBsa.' i " V '
Lake Superlor Gf aulte & MarhU W l»
W. i . McPhersoQ
mm
Soo. Ont. W ^24. im-iS
m ERIKOINEN . MUOMIO ANNS-, ^
TAAN SUOMALAISILLE i
Dr* A. B. WEST
SalUraakattAtorf '
Tarkastetaan K-BaiikSsBd^oiieelU.
217 Cloueest^ir S L ^ ^Seo, Oat
— Phono ISOd -— ' , f'
Viidentoista VQoden kokemus stto»-
malaiaton k^skntidessa.
» M
Leipää .
ja leivoksia, tarjoomme sommissa ja
vähittäin kova|i («hjaa Ja tcorppitla
lähetetään pyydetBQSsa. / '
STEELTON ^ BAKERY
Puhelin' 730 J . ' '
Matti Ketola.
304 WalIlntton SL W. Soo, Oat.
Piano Harmonikkoja
l ' V :
:??fe-f>^
1^
Myös Suomalaisia '
F o n o g r a f i levyjä , » y y v a t BarkersHusicSfore
8 8 D a r h a m St., S n d b u r y , O n t a r i o.
/ Seuraava Blue^n kaupasta.
— F h o n e l g 9 4 — ' "
' / /:-, •^>r--^;'^K';-:i-::-'-v;
0>«jos tahdot kylässä asua, n i i n ei
saa puhua politiikasta. - •
Mutta ei niin patiaa, ettei Jota­kin
hyvää. Täälläkin joukosta löy­t
y y osa luokkatietoista työväestöä.
Heille jää täällä suuri tehtävä, luok­katietoisuuden
levittämiseksi^ Se
tosina on täällä rohkeutta kysyvää .
tehtävää, mutta koko sorretunluo- •
Ican puute j a kurjuus velvottaa m e i -/
tä toimimaan ihmisyyden nimessä.
Toimikaa toverit j a toveriiitoret, s l l - >
lä ainoastaan työväenluokan valtaan •'
astumisen kautta poistetaan se mä-:.?
dännäisyys, joka täälläkin niin tör-keästi
on nähtävänä. .
Kuokkavieras.
Laldmies, (tuomitulle):- Rofakeutt , ^
ta vaan veliseni, salaisina olet pit--
Mika olis£
ii.'
fcäUe-matkaUe lähdössä,
viimeinen - toivomaksesi?
Tttomitto: ^HanUdkaiinlavnepar
•mmm