1926-03-25-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i UI fallankapps. Kirj. KARL MARX Sinin 2 0 5 — H i n t a 7 0 s e n t t uL Tämä kirjanen antaa näsrttecn Tnatcrialistiscn Justoriankäsitykaen metoodista, sellaisena kain Marx itse sitä käyttelL Tätä hänen esitelmäänsäi pidetään yhtenä hänen parhaimmista kirjoituksistaan mitä jälkimaailmalle on häneltä sailsiiiyt. Siinä osotetäan se yhteiskunnallisten tapahtumain liikkeellepaneva voima, joka viimekädessä määrää hstoriallisten tapahtumain kulun. ^ ^^^^^^^^^^ käsittävät ^yhdeksännentoista vuosisadan vallaur kumonkselliäimman aikakauden, Hanskan helmikuun vallankumouksesta^ 1848, n.8. Brumairen 18 p. XMarrask. 6 p.) 1851. Marx kuvaa näiden tapahtumien Wokka-luonnctta j a silloisen yhteiskunnan luokkasuhteita, osottaen aina sen taloudellisen perustan, jolta kukin valtaa tavoitteleva ryhmä ponnisteU. Nykyajan vallankumo- Hstapahtumien ymmärtäminen käy tämän kirjana s^^ ' ' " ' ^ ä s t ä kirjasta otettu painos on verrattain pieni, muihin samankokoisiin kirjoihin verrattuna. Ja sen vuoksi lähetetään tätä kirjaa asiamiehille ainoastaan tilauksesta. Siitä huolimatta on jokaisen kirjallisuusasiamiehen tilattava niin monta Irappaletta kun arvailee mahdollisesti voivansa myydä; Eikä ole mitään vahinkoa vaikka muutamia joutuisi palauttamaan myöhemmin, mutta pääasia on että jokainne asiamies tilaa varastoonsa Jiäitä nyt aivan heti, voidakseen tarjota tätä uutuutta lukijoille tämän kirjallisuuskuukauden aikana. Pienemmätkin tilaukset täytämme .mielihyvällä. Ja 5 kpl. tilauksesta myönnämme kfeneUe tahansa tilaajalle 20 pros. asiamies alennuksen. : V A P A U D E N K I R J A K A U P P A, S o d b o r r , O n U r i o. Lähettäkää minulle heti palaavassa postissa kpl. sitä uutta Marxin kirjasta, NAPOLEON UI VALLANKAAPPAUS, jonka hinta on 70c kpL Voitte vclpittaa tiliini siksi kun olen kirjat myynyt. Nimi Osote Mi=li=ii=ii=Jr=ii=ini=ii=ii=ii5Mi=ii=ii=lEI n nn nn i li n E 10 liir<p kapitalistisen tootamioD ääri-nnisellä rajalla •trBt«flffj» viimeiseen kuuteen vuoteen osöttaa ^ kirj. prof. Varga vielä ole ollut mitään oikeata kor- Joe^njunktauria, vaan että. s e . on^ ioatonnt "otfteeh kauteen: laskupe. xlodiio. Tätä osottave^t kapitalis-min rakennemuutokset ovat seu!iraa-> vat: ' % .1» litesi-Earepa on toenetläDyt «taeiloNiteUia ••emaaa* maailman «ao!llMitt«|Nij«M< Kaikki raaka-ai" :netta' tuottavat maat ovat i^Jkaneet nopeasti teoUisoitua*. ^ IThdysvallois* ta on yhS*. enemmän tiiUat johtava ieolliaala«äaa. C 2 . SiirteoMallikävoItot pieneaevit. VallanlciUDoakseUirien kuohunta aa. sialaifBten- CJa' pohjolsafrikalaisten), BiittnauugS^ansalA' keakuudessa;-. aie 3ceät dietofoaasodat^ Marokossa, Syy; tiassa. -Turkin jo saavuttama ja Kiinaa •läbeIUi;'iöleva vapantus > riis-tSä. «imopalaiselti^ , imperialismilta oteonassaolon perustan. Ei ole mitään nmhd^llisuuksla virtausten munttumfsekai päinvastaisiksi. 3 . C o M i M u i n a n t t u m l n e n I c a p i t a a - l i a v i s v B r t S iEapUaalia|aot««T*k«i «In-t n l r t i Tämä on var^n huomattava rakenneonntos < -maailmankapitalisT. missä. - Boropan kapitalistit e i v ät «nää eaa vieraissa x n a i B s s t u o t e t t ua -yliarvoa, vaau t ä y t y y heidän antaa osa Eatopan proletariaatin tuotta* '-masta ^atvosta -^dysvaltoihin. ;Tä« mä koskee etukädessä Europan mannevmaatar^ mutta V jossakin; mää* rin myös Boglantia. , " " Näilia kolmella pohjaavaa laatua olevalla, kestävällä muutoksella oh seuraolöenaan, ettei Euz^pan kapitalismi enää voi kustantaa sitä yleUisyyttä, että joillakin p d y t o m u - miUaaA > pysyttäisi kapitalistista yh< t e i s k U B t a j ä r j e s t e l m ä ä kartnattavaa tySväenaristokratiaa.' Tämä näh. dään selvemmin Ensriahnissa. Bald-nran puhuu Jcauniita sanoja yhteis* tunteesta, mutta Englannin porva- ^ ole «nää varaa pitää voimassa tyoväenarist^Iaatiaa. 'Samoin <sm laita m u i s s a Europan m a i s s a. Porvaristo e n p a k o t e t t n kerta kerralta ^IqrSBdcäämään tySväen «linta- Boa vastaan. Tämä eristää kapi. : taliBtit -proletariaatista, j a saa . a i kaan, että so^alidemokraattisille johtajille: käy yhä vaikeammaksi — joita johtajia Lenin:aivan oikein kutsui '^rvariston agenteiksi työ-lätsten keskuudessa .-^ harjottaa työtään. t 4. E^italistien eristyminen meiN-kitsee -myöskin kaikissa valuutan-huononHDsmiissa merkille pantua plldttt d u U t i j S i a i t a t o a i a i s U . Nämä olivat kapitalismin varmin apujoukko, hehän ^ v ä t , kapitalistisesta nyl-iennästä äman, että heidän tarvitsi ' tdidä mUiän. Paraikaa on tämä ' Jhteisknntaryhinä tosiasiassa kaiion-nnt Saksassa, Ranskassa, Belgiassa, ItavaUoasa, Puolassa i.n.e. Valuut- 'iahuononnus on tuhonnut pienkapi-taalin ^kaikiasa muodoissaan. Se on hävinnyt teoUisunskapitalistien tas» kuihin. : t 'Nimä vneUä europalaisen kapitalismin rakennemuutosta ovat merkkinä, sen taskusta, ja niin kaupn, •kun «i ats f"Jcorvata vastaiekaidna v i r t a c k M l i f t , jatlcau vaellus alaspäin. E a p i t a listiap-aosialidemokraattinen yritys kansainvälisen taloudellisen konferenssin ::j.nve. avulla toimitet. tavaksi "säännöUistyttämiseksi" k tässä tapauksessa auta vähän vähääi kSänl/ Suunniteltu., t a l o n d e l l i n ea konferenssi on; mannermaan teollisuusmaiden ohjelmana, joka suuntautuu osin Europan pikku valtioita^ osin. kahden anglosaksilaisen teollisuusmaan liian painavaa' ylivaltaa vastaan. Englannin ja Yhdysvaltain kapitalistien kylmä konferenssi-, hyljcäys osottaä, että he ovat ymmärtäneet,' mitä asia koskee. Ilman näitä kahta suurvaltaa .tulee konferenssista merkityksetöti,' kun se taas' niiden kera merkitsee Europan manr nermaan 'riippuvaisuuden lisäämistä: Amerikasta. Sitä' paitsi on'pelkkä hiili- j a rautateollisuuden kansain-välineft järjestely.yrityskin osottau-tnnut'tuloksettomaksi kahden vuoden neuvotteluista huolimatta. Europan kapitalismin perusta on tuhottu. Ei enempää taloudelliset ^'maailmankonferenssit" kuin valuutan vakauttaminenkaan taikka kapitalististen valtioiden yhdistyminen "Europan Yhdysvalloiksi" tai mikä muu keino: tahansa voi korjata sen •penistuksia.:'. Europan porvaristo ei voi enää taata proletariaatilleen työtä ja leipää. Joukkotyöttömyys on jo kestävä ilmiö. Kehitys vie kapitalististen vastakohtaisuuksien suunnattomaan 'kärjistymiseen: sotayh. teentörmäyksiin valtioiden kesken ja tehostettuun'luokkataisteluun. Olemme ehtineet «kaipitalismin; - rajalle. Joskin nykyinen suhteellinen kainta-lismin vakiintuminen; on hidastutta-^ nut vallankumouksellisten ^. tilantein: den ilmenemistä, olemme me Euro-passa. epäilemättä ehtineet kapitalistisen- tuotantotavan rajoille. ^ V Neuvostoliitto on jo näiden rajojen toisella puolella — tulevaisuuden maaperällä. Kapitalististen : maiden kriisillä saattaa olla monia ratkaisumahdollisuuksia: Ellei proletariaatti nopeasti voita loppukamppailussaan por^ Variston kanssa, ^saattaa sisällissota päättyä "tarpeettomain" tuotantovälineiden ja "tarpeettomain" ihmisten hukkaan, jolloin Europassa vöi kas^ vaa uusi kapitalismi - r - Amerikan siirtomaana. Vain sosialidemokraaV tinen näköranta on mahdoton, nimittäin Europan kapitalismin ran- -hallisen nousun kausi, lausuu ^Varga. «fVahnit» Inokka-taistelijat Onko tosiaankin olemassa "val-miita'MuokkataisteIijoiur A i n >^ niin useat järjestötoimintaa sivusta katselevat työläistoverit tuumivat He ilmaisevat ajatuksensa jotakuinkin näin: "Kyllä minä tunnen tä. mäa .järjestelmän kierouden. Tiedän, löitä on porvari j a mitä työmies ja i n \ ^ on työmiehen tehtävä. Se on: hätistää porvaria haivenista ja lennättää hurjalla, vauhdilla alas työmiehen harteiltaT "Mutta minä osaan sen tehdä ilman siellä* järjes^ töissä rymySmättäkin. K y l l i minä. jukraviti, jahka jymakkä nousee... olin minä mies paikallani silloink i n . . . " . No. Scddn on hyvä, että tuntee, vaikkapa vain summittain taloudelliset j a yhteiskunnalliset ristiriidat j a osaa vetää niistä johtopäätöksen, että porvari on yhteiskunnan huipulta heitettävä homantuuttiin. Siinä on hyvä pohja, jolle voi kehittyä luokkataistelija. mutta täydellisyyttä se «i lainkaan ilmaise. - Sillä luol^- ikataistelur ei ole suinkaan näin yksinkertainen juttu. -Olettakaamme, että Kaikki työläiset ajattelisivat samalla tavalla. Mihin me silloin joutuisimme? Jou-tuisintme siihen, ettei meillä olisi lainkaan järjestöjä, vaan me jokai-^ nen nurkassamme, toisistamme erossa, odottelisimme "jytäkkää" kuin jotakin herrantuleniusta. ^ Tietysti potrvaristolla olisi «Iloin meidän ky-nimisessä vapaat kädet; Porvaristo luonnollisesti myös käyttäisi tätä vapautta hyväkseen, niin että elämämme säilyttämisvaistoi^amsr meidät liikehtimään. Mutta mitä me mahtaisimme? Emme mitään! Sillä liikehtimisemme olisi järjestymättömien ihmismassojen luonnonvoimaista, sokeata mylvimistä. Porvaristolle olisi silloin maailman yksinkertaisin tehtävä pyyhkäistä osa olemattomiin ty-k e i l l ^ n , kuularuiaknillaan ja helve, tinkoneillaan^psa pistää vankiloihin, j a loput alistaa jälleen orjantyöhön. Se; panisi käyntiin koko suunnitel-- manmukaisesti toimivan koneistonsa meidän Ilman suunnitelmallisuutta tapahtuvaa liilcehtimistämme : vastaan. Ja mitä V tällainen toimintamme hyödyttäisi? Tuntisimme tietenkin omissa nahoissamme - järjestyneisyyden ja: ratkaisevan ottelun • edellä käyvän suunnittelun tarpeellisuuden. Toistuisi järjestymättömien. orja- ja talonpoikaiskapinoiden historia. Mutta miksi sen. antaisimme toistuB?* Miksi emme jo tapahtuneista oppia i ottaisi? Miksi vielä vanhat opetukset ostaisinune oman selkänahkamme hinnalla? Eikö meille ole kylliksi uuttakin opittavaa? ' On. Meille asettaa joka hetki uu. sia tehtäviä eteemme. ? Luokkatais. telu käy yhä monimutkaisemmaksi. Luokkataistelu vaatii luokkataistelu-taitoa. . J a järjestyneisyys on tuon taidon pohja ja perusta. Siltä pohjalta kaikki muu kasvaa jokapäiväisen työn, kokemusten ja taistelujen kiirastulessa, niissä lukemattomissa etuvartiotaisteluissa, joita työväestön on joka hetki käytävä porvaristoa vastaan.. Mutta, joka jää pois tästä taistelusta, joka pysyy sivustakatsojana;- odottelee järjestöjen u l - kopiioleUa "jymäkkä-aikaa". jolloin voisi vihaamaansa porvaria haivenista ottaa, hän jää myös osattomaksi (suurelta osataan) luokkataistelu, taidosta. Hänestä ei voi koskaan tullakaan edes kelvollista, sitä vä-hempi täydellistä luokkataistelijaa. On näin ollen mitä suurin virhe pitää itseäni täydellisenä ja kykenevänä, vaikka ei täytä edes täydellisyyden pemsehtoa. On paljon miesmäisempää j a kauniimpaa tunnustaa vajavaisuutensa, ja käydä sen "tiededcatemian" jäseneksi, joka yksin kykenee kasvattamaan — joskaan ei täydellisiä, niin kuitenkin kunnoUida j a edes suunnilleen suuren tehtävänsä tasalla olevia luokka-taistelijoita. Lenin Uijoittaa' omahyväisistä kerakailtjoista seuraavaa: * **Jos kommunisti mielisi kerskailla kommunismilla" - saamiensa - valmiiden johtopäätösten perusteella^ suoritta- >matta vakavaa,' vaikeaa, suurta lyör^ täi, ihnan, että selvittää jtseHeen,ne tosiasiat, joihin hän on velvollinen kriitmisesti suhtautumaan, olisi tnoU lainen kommunisti sangen suxknt^r tava. Sellainen pintapuolisuus olisi kerrassaan:; tutmiollista." Ja edelf leen: "J^s tiedän, että teidän vähän, ponnistan saadakseni. tietäi enenunän; mutta jos ihminen sanoo olevansa kommunisti ja ettei hänen tarvitse tietääkään mitään perus^ teellisesti, e i ' hänestä tule mitään kommunistiin päinkään.",. Ja lopukd: Jos olisikin mahdollista jollekin saada teoreettiset tietonsa; jotka hänestä tekevät kykenevän luokkatjus-telijan, ulkopuolella järjestötoiminr nan; niin mitä olisi sanottava sellaisesta - ^'hiokkataistelijasta"i joka nuo tietonsa'"kätkee vakan aUe"? Vastaus ei voi olla kovinkaan mairitteleva. Sillä hänen tulisi tokihan silloin tietaa, että on lukemattomia muita työläisiä, joilta tietoja puut. tuu ja «ttä juuri järjestöissähän heitä voiden kasvattaa ja heidän toimintaansa ohjata. Paljastuisi d i s tässäkin tapauksessa puuttuvan tällaiselta fienkflöltä alkeellteimmankiJii luokkajaistelijän velvolliäuudenturi nonT Ei toverit!; Tavallisesti esitetyt syyt eivät lainkaan oikeuta järjestör toiminnasta.syrjään jäämiseen. Emme kuitenkaan tässä yhteydessä tahdo käydä «todellisia syitä arvailemaan. — J . Ontarion korvenraata-jat heräävät Ontarion metsätyöläiset alkavat suurelta Osalta käsittämään, että he työskentelevät yhdessä kaikkeitt huomatuiin^assa teollisuudessa, nir mittain puutavarateollisuudessa, ja ovat luoneet rikkauksia puutavara-kapitalisteBle, vaan ovat itse kuitenkin vailla kaikkia olemassaolon ja elämisen mahdollisuutta; ollen vielä kahdenneUakymenennellä vuod-sadalla huonommassa kuin: kahleor-jan "asemassa.. Viimeisten • vuosien aikana on metsätyöläisen asema hjaomattavasti huonontunut jä ollakseen rehellinen täytyy'; tunnustaa, että metsä-työläiseltä rikkauden luojana puuV tuu välttämättömämpiäkin elämisen tarpeitai- Vuosikymmenien aikana ei ole tilanne vähemmässakään määrässä parantunut, joskin teknillinen kehitys kaikilla aloilla on jät-tiläisaskelin. kulkenut eteenpäin, kuten papö-iteollisuudessakinj 'niin se ei ole' huojentanut työtä eikä lyhentänyt työpäivää eikä kohottanut elintasoa. ^ Päinvastoin, elintaso on alentunut. , Toveri, sinä tiedät, että kaikkeen'tähän elintasosi -~ alaspainami-: seen on suurimpana syynä se, kun emme ole järjestyneet ja joukkona valvonut etujamme; olemme mielivaltaisesti antaneet kaikenlaisten onnenoikijoiden : j a jappareiden , i t seämme mielivaltaisesti riistää. Fääomanvalta: j a jappareiden edut ovat painaneet meidät siihen ase-lautan missä; tänäpäivänä olenime. Pääoman etujen. mukaista :on, että työläinen on mahdoUisinmian kurjassa asemassa. Niinpä metsä-- ja sekatyöläisen - palkka onkin tällä kertaa niin alhainen, että se on, nälkärajan alapuolella: Tämän a l kavat'- jo . meti^työlsusetkin käsittämään ja myös sen, : että ainoastaan järjestyneenä, ; eikä yksilöinä, me x-oimme olosuhteitamme korjata. Siksipä metsätyöläiset ovat alkaneet liittymään - L . W ^ L U . of C; järjestöön. Liity sinäkin, sillä 'toverisi kaipaavat sinunkin apuasi ja oma etusikin sitä vaatii. Liity jo tänään j a jos olet j o liittynyt, niin tee .jotain asian .eteenpäin viemiseksi, sillä on muistettava, että jokaisen on osaltaan toimittava jä taisteltava, sillä ilman taistelua ei työläinen saa mitään aikaan. Toveri, eihän • meillä ole mitään menetettävää,: a vaikka taistelumme ei aiAa täydellilsesti onnistuisikaan. Olomme eivät voi kurjemmaksi tulla, sillä olemme nykyään niin kurjassa asemassa, että olemme täydellisesti työnantajien mielivallan alaisena. Viime talvenakin olemme joutuneet tekemään jtyötä kuukausimääriä Vu^jbsa kämppäolois^ sa, ylen pitkää päivää, ja monessa tapauksessa sunnuntainakin, kuitenr kaan saamatta mitään sellaista jota voitaisiin palkaksi sanoa. Sinä tiedät, että näin on tapahtunut j a o-let itsekin voinut olla samanlaiseh kohtalon alaisena j a niinollen ajatellut, että jotakin on tehtävä, tai ainakin toivonut, että olot muuttuisivat ja tilanne paranisi edes sen verran, että metsätyöläiset saavat edes nekään oikeudet mitkä .porva-rUIinen laki tällä hetkellä turvaa, sillä ei pienimmässäkään määrässä edes voimassa olevaa lakiakaan toteuteta asunto- palkka-1 ynnä muissa kysymyksissä. >; Mutta, hyvät toverit, toivomuk&eteivfit- toteudu ilman toimintaa ja ainoastaan yfateiselUl lAA MATKA SUOMEEN LYHYEMJL JA MUKAV^U^ RUOTSIN AMERIKAN LINJALLA j o s t a suomalaiset p a l j o pitävSt, j o k » myösbia t ä n ä v n o a n a j a r j e s t SS Kaksi Suurta HuTimatkaa CGötehorffin k a n t t a ) ^ ' flokeneitten ja pätevien merimatka-johtajien johdolla. Ensim^nen TOuri huvimatka tehdään" Skandinavian suurimmalla, nopeimmalla, ajanmukaislmmalla ja hienoimmalla laivalla. fl«R A L E X R A N T A. Linjan .Suomalainen - Asii-^ - mies,^ ^ johtaa suomalaiset matkustajat MOOTTORI ' L A I V A L L A GRlPSHoS l^btopMvät Montrealista: . Huhtikuim 28 p. Matkns- - tajat. teytyy olla Euobio '^^'^^i/^^of™!?», konttoris. sa, 518 St. Catherine St^ West, Montreal, (samasi rakennuksessa kuin men konsulin virasto), hnh-tiköun ^ Jo"oin Linja auttaa Yhdysvaltain pas^ viseerauksen hankkimisessa, ilman maksua ja vaikeukSa! Laivaan voi astua Ne» Yorkissa huhtik.'29 ja Bos: tonissa huhtik. 30 p. Uusi moottorUaiva GRIPSHOLM Matkustajilla on tilaisuus astua tähän mahtavaan Moottorilaivaan joko New Yorkista huhtik 29:p.,vtaikka Bostonista huhtik. 30 p. Iteutatiepiletin hinta Montrealista New YröM^ $14llfi j a Bostoniin $11.80. Matkustajien, jotka nousevat laivaan New ^Yorkista^ on lähdettävä Mo'n^* realista 8.15 illalla, huhtikuun 28^ p. ja niiden jotka haluavat astua laivaan Bostonista, on läh dettävä Montrealista kello 8 illalla; huhtik. 29 p. Kaikkien matkustajien on saavuttava Montr^I l i i n vähintäin vuorokautta ennen matkalle lähtöä, että voidaan toimittaa tarpeelläetpassiviseeraaki' set y.ni. toimenpiteet. T O I N E N S U U R I H U V I M A T K A TEHDÄXN L I N J A N S U O S I T U L L A L A I V A L LA S. s. DROTTNINGHOLM Lähtee N E W Y O R K I S T A t o n k o k u n n 8 p , B O S T O N I S T A t o u k o k a a n 9 päivänä E r i k o i s i a a l e n n u s b l a t o ja E D E S T A K A I N E N M A T K A «Gnpsholm'' . . . . ^DrottninfiTholm'* K o l m a n n e s s a l u o k a s s a N E W Y O R K I S T A tahi B O S T O N I S T A S U O M E E N j a t a k a i s in . .$190.00 ..$186.00 Cabinissä ja Toisessa luokassa: $172.50 ylöspäin, menomatka. Kolmannessa luokassa: itääni päin $110.60, länteenpäin $122,00. Nämä suuremmolset huvimatkat tarjoavat suomalaisille matkustajille 'parhaimmat mukavnn-'- det täältä 'Suomeen- ja päinva^in; 'Paras suomalainen rnokajärjestelmä, suomalaiset palvelijat •ja suomalaista-"matkaseuraa. •- ' T ä l l ä linjalla matkustaessanne pääsette yli Atlannin ja Pohjanmeren samalla jättiläislai-valla, j a säästytte vaihtelemuesta pienempiin. laivoihin.: Matka tulee tapahtumaan linjan omissa - laivoissa perille asti. Ruotsin kautta kulkiessanne säästytte passiviseerauksesta, tollitarfcastnksesta' y.m. vli^^rtyksistä. — Suomen alamaiset saavat vaikeuksitta passin Suomen konsulaatista Ja l a i l . ' lisen luvan takaisin tuloa varten Amerikaan toimittaa Yhdysvaltain hallitus. . A I K A I S E M P I A K U L K U V U O R O J A N E W Y O R K I S T A : Matkustakaa tänä vuonna j a valitkaa, mukava Ruotsin Amerikan Linja.' «Halutessanne läheia-piä tietoja tarpeellisista papereista, hyttipaikkojen tilauksista y.nt^ lähimmän asiamiehemme puoleen, tahi suoraan konttoriimme. , Swedish American Line M O N T R E A L , Q u e . , C a n . , S 1 8 S t . C a t h e r i n e S t . , W . W I N N I P E G , Blan., C a n . , 4 7 0 M u n Street H A L I F A X , N . S . , C a n . , 7 1 U p p e r W « l e r S t r e e t . D E T R O I T , M i c h . , ( 6 t h floor) 73 Monroe S L J . V . K A N N A S T O , B o x 6 9 , S n d b u r y , O n t . , Cmn. mONGCHAMP CHti$( (k, Iti Sudbury, Ont. Olemme avanneet autokumien kor- : ausliikkeen joten otamme nyt vastaan kaikenlaista autokumien j a s i säkumien korjausta. T y y J y t t a v i i a y y s t a a t a a n - R U O K A A J A K A H V I A R E I P A S L U N CH I 12 M i n t o St.^ Sndbnry^ O n t . lähellä C , P . E . asemaa — Tilaa y o v i e r a U l e - . . I Phone 1396 J. REIPAS. joukkotoiminnalla' me - voimme olo- Copper Giffilaiset Pistäytykää puotiin jossa- on kaikenlasta ensiluokan ruokatavaraa päivän halvimpiin hintoihin. A P E L K OU 7 F i n l a n d S t . P h o e e 194 LABERGE LUMBER COMPANY Täydellinen varasto ra-tcennustarpeita. jamme korjata. : Hajanaisina joukkoina emme saa mitään aikaan. Tee sinäkin jotam yhteisen asian eteenpäin viemiseksi. Ole kämpällä apuna tjrSmaakomltean perustamisessa ja toimi kaikkialla asiamme eteen ^ j a kon ' niin .teemme, niin JbuUid esteet murinvat tieltanv- me. Poia velttous, j a tositolnun-taan. J . Lund- CANADASTA SUOMEEN ^ OSLON T A I KÖÖPENHAMINAN KAUTTA;;^ j Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canad»- laisen reittimme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavat nat* kavuorot H a l i f a x i s t a s u o r a a n - S k a n d i n a a v i a a n . P n r j e h d a k s e t H a l i f a x i s t a , N . S . U N I T E D S T A T E S , h u h t i k u u n 3 p. O S C A i t II t o n k o k . 1 p a i v a . '* A L E N N E T U T K O L M A N N E N L U O K AN e d e s t a k a i s t e n matkaiin h i n n at SäSstStaa $46.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun Hankoon, Helsmkiin tai Maarianhaminaian $183.00. Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttiä 2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamiehelS nun aikaisin kuin mahdollista. ^ C A N A D A S S A M A K S E T T U J A P I L E T T E J X matkustusta V M - ten Suomesta myydään kaikkiaUeCanadaan^>'' Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää palkallisen a8ia]ni^ hen puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin: SCANDINAVIAN-AMERICAN LINE 461 M a i n S t . W i n n i p e f f . C a n . 51 U p p e r W a t e r 5 » . , H a l i f a x , Cia. E U G E N W . E L F V E N G R E N , No. 338 A . S t . James S t r e e t , M p n t r e a l , Que. J . V , K A N N A S T O ERICH J . K O R T E . Box 69, S u d b u r y , O n t . , C a n . Port A r t h u r , Ont., CtO' WALFR. KUOPAN SAUNA pidetään avoinna joka lauantai kello 1 päivällä, kello 12 yöllä sekä kello 3—1 sunnnntai-aamuna; WALPR. KUOPPA K i r U a n d L a k e , O n t . ' VancouVerin ja ympäristön suomalaiset tilatkaa puvut ja palttoot J . H . Sweder & Co. ensiluokan räätäli-liikkeestä 427 Seymor St. Phone Sey. 8 6 28 Liikkeen puolesta ^' ' - - • - - J. Gröhn. MATKÄUJJAKOI] ' . Sttatejfi huoneita saaUvi&a E M I L J O H N S ON ,62 Edmond Lane S U D B U B Y , «NTAJöfi XAhellä C . N . R . Telefooni 632 Robert; Undforsfe Avoinna: lauanttusin Snnhnntai aamusta puoO R iJOTFORS K i f M a a i Lake, o»»**"
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 25, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-03-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260325 |
Description
Title | 1926-03-25-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
i
UI fallankapps.
Kirj. KARL MARX
Sinin 2 0 5 — H i n t a 7 0 s e n t t uL
Tämä kirjanen antaa näsrttecn Tnatcrialistiscn Justoriankäsitykaen metoodista,
sellaisena kain Marx itse sitä käyttelL Tätä hänen esitelmäänsäi pidetään yhtenä
hänen parhaimmista kirjoituksistaan mitä jälkimaailmalle on häneltä sailsiiiyt. Siinä
osotetäan se yhteiskunnallisten tapahtumain liikkeellepaneva voima, joka viimekädessä
määrää hstoriallisten tapahtumain kulun. ^
^^^^^^^^^^ käsittävät ^yhdeksännentoista vuosisadan vallaur
kumonkselliäimman aikakauden, Hanskan helmikuun vallankumouksesta^ 1848, n.8.
Brumairen 18 p. XMarrask. 6 p.) 1851. Marx kuvaa näiden tapahtumien Wokka-luonnctta
j a silloisen yhteiskunnan luokkasuhteita, osottaen aina sen taloudellisen
perustan, jolta kukin valtaa tavoitteleva ryhmä ponnisteU. Nykyajan vallankumo-
Hstapahtumien ymmärtäminen käy tämän kirjana s^^
' ' " ' ^ ä s t ä kirjasta otettu painos on verrattain pieni, muihin samankokoisiin kirjoihin
verrattuna. Ja sen vuoksi lähetetään tätä kirjaa asiamiehille ainoastaan
tilauksesta. Siitä huolimatta on jokaisen kirjallisuusasiamiehen tilattava niin monta
Irappaletta kun arvailee mahdollisesti voivansa myydä; Eikä ole mitään vahinkoa
vaikka muutamia joutuisi palauttamaan myöhemmin, mutta pääasia on että
jokainne asiamies tilaa varastoonsa Jiäitä nyt aivan heti, voidakseen tarjota tätä
uutuutta lukijoille tämän kirjallisuuskuukauden aikana.
Pienemmätkin tilaukset täytämme .mielihyvällä. Ja 5 kpl. tilauksesta myönnämme
kfeneUe tahansa tilaajalle 20 pros. asiamies alennuksen. :
V A P A U D E N K I R J A K A U P P A,
S o d b o r r , O n U r i o.
Lähettäkää minulle heti palaavassa postissa kpl. sitä uutta Marxin
kirjasta, NAPOLEON UI VALLANKAAPPAUS, jonka hinta on 70c kpL Voitte
vclpittaa tiliini siksi kun olen kirjat myynyt.
Nimi
Osote
Mi=li=ii=ii=Jr=ii=ini=ii=ii=ii5Mi=ii=ii=lEI
n
nn
nn
i
li
n
E
10
liir
vat: ' %
.1» litesi-Earepa on toenetläDyt
«taeiloNiteUia ••emaaa* maailman
«ao!llMitt«|Nij«M< Kaikki raaka-ai"
:netta' tuottavat maat ovat i^Jkaneet
nopeasti teoUisoitua*. ^ IThdysvallois*
ta on yhS*. enemmän tiiUat johtava
ieolliaala«äaa. C
2 . SiirteoMallikävoItot pieneaevit.
VallanlciUDoakseUirien kuohunta aa.
sialaifBten- CJa' pohjolsafrikalaisten),
BiittnauugS^ansalA' keakuudessa;-. aie
3ceät dietofoaasodat^ Marokossa, Syy;
tiassa. -Turkin jo saavuttama ja
Kiinaa •läbeIUi;'iöleva vapantus > riis-tSä.
«imopalaiselti^ , imperialismilta
oteonassaolon perustan. Ei ole mitään
nmhd^llisuuksla virtausten
munttumfsekai päinvastaisiksi.
3 . C o M i M u i n a n t t u m l n e n I c a p i t a a -
l i a v i s v B r t S iEapUaalia|aot««T*k«i «In-t
n l r t i Tämä on var^n huomattava
rakenneonntos < -maailmankapitalisT.
missä. - Boropan kapitalistit e i v ät
«nää eaa vieraissa x n a i B s s t u o t e t t ua
-yliarvoa, vaau t ä y t y y heidän antaa
osa Eatopan proletariaatin tuotta*
'-masta ^atvosta -^dysvaltoihin. ;Tä«
mä koskee etukädessä Europan
mannevmaatar^ mutta V jossakin; mää*
rin myös Boglantia. , " "
Näilia kolmella pohjaavaa laatua
olevalla, kestävällä muutoksella oh
seuraolöenaan, ettei Euz^pan kapitalismi
enää voi kustantaa sitä
yleUisyyttä, että joillakin p d y t o m u -
miUaaA > pysyttäisi kapitalistista yh<
t e i s k U B t a j ä r j e s t e l m ä ä kartnattavaa
tySväenaristokratiaa.' Tämä näh.
dään selvemmin Ensriahnissa. Bald-nran
puhuu Jcauniita sanoja yhteis*
tunteesta, mutta Englannin porva-
^ ole «nää varaa pitää voimassa
tyoväenarist^Iaatiaa. 'Samoin
|