Vapaus, March 25, 1926

              i
UI fallankapps.
Kirj. KARL MARX
Sinin 2 0 5 — H i n t a 7 0 s e n t t uL
Tämä kirjanen antaa näsrttecn Tnatcrialistiscn Justoriankäsitykaen metoodista,
sellaisena kain Marx itse sitä käyttelL Tätä hänen esitelmäänsäi pidetään yhtenä
hänen parhaimmista kirjoituksistaan mitä jälkimaailmalle on häneltä sailsiiiyt. Sii­nä
osotetäan se yhteiskunnallisten tapahtumain liikkeellepaneva voima, joka vii­mekädessä
määrää hstoriallisten tapahtumain kulun. ^
^^^^^^^^^^ käsittävät ^yhdeksännentoista vuosisadan vallaur
kumonkselliäimman aikakauden, Hanskan helmikuun vallankumouksesta^ 1848, n.8.
Brumairen 18 p. XMarrask. 6 p.) 1851. Marx kuvaa näiden tapahtumien Wokka-luonnctta
j a silloisen yhteiskunnan luokkasuhteita, osottaen aina sen taloudellisen
perustan, jolta kukin valtaa tavoitteleva ryhmä ponnisteU. Nykyajan vallankumo-
Hstapahtumien ymmärtäminen käy tämän kirjana s^^
' ' " ' ^ ä s t ä kirjasta otettu painos on verrattain pieni, muihin samankokoisiin kir­joihin
verrattuna. Ja sen vuoksi lähetetään tätä kirjaa asiamiehille ainoastaan
tilauksesta. Siitä huolimatta on jokaisen kirjallisuusasiamiehen tilattava niin mon­ta
Irappaletta kun arvailee mahdollisesti voivansa myydä; Eikä ole mitään vahin­koa
vaikka muutamia joutuisi palauttamaan myöhemmin, mutta pääasia on että
jokainne asiamies tilaa varastoonsa Jiäitä nyt aivan heti, voidakseen tarjota tätä
uutuutta lukijoille tämän kirjallisuuskuukauden aikana.
Pienemmätkin tilaukset täytämme .mielihyvällä. Ja 5 kpl. tilauksesta myön­nämme
kfeneUe tahansa tilaajalle 20 pros. asiamies alennuksen. :
V A P A U D E N K I R J A K A U P P A,
S o d b o r r , O n U r i o.
Lähettäkää minulle heti palaavassa postissa kpl. sitä uutta Marxin
kirjasta, NAPOLEON UI VALLANKAAPPAUS, jonka hinta on 70c kpL Voitte
vclpittaa tiliini siksi kun olen kirjat myynyt.
Nimi
Osote
Mi=li=ii=ii=Jr=ii=ini=ii=ii=ii5Mi=ii=ii=lEI
n
nn
nn
i
li
n
E
10
liir<p kapitalistisen tootamioD ääri-nnisellä
rajalla
•trBt«flffj» viimeiseen kuuteen vuo­teen
osöttaa ^ kirj. prof. Varga
vielä ole ollut mitään oikeata kor-
Joe^njunktauria, vaan että. s e . on^
ioatonnt "otfteeh kauteen: laskupe.
xlodiio. Tätä osottave^t kapitalis-min
rakennemuutokset ovat seu!iraa->
vat: ' %
.1» litesi-Earepa on toenetläDyt
«taeiloNiteUia ••emaaa* maailman
«ao!llMitt«|Nij«M< Kaikki raaka-ai"
:netta' tuottavat maat ovat i^Jkaneet
nopeasti teoUisoitua*. ^ IThdysvallois*
ta on yhS*. enemmän tiiUat johtava
ieolliaala«äaa. C
2 . SiirteoMallikävoItot pieneaevit.
VallanlciUDoakseUirien kuohunta aa.
sialaifBten- CJa' pohjolsafrikalaisten),
BiittnauugS^ansalA' keakuudessa;-. aie
3ceät dietofoaasodat^ Marokossa, Syy;
tiassa. -Turkin jo saavuttama ja
Kiinaa •läbeIUi;'iöleva vapantus > riis-tSä.
«imopalaiselti^ , imperialismilta
oteonassaolon perustan. Ei ole mi­tään
nmhd^llisuuksla virtausten
munttumfsekai päinvastaisiksi.
3 . C o M i M u i n a n t t u m l n e n I c a p i t a a -
l i a v i s v B r t S iEapUaalia|aot««T*k«i «In-t
n l r t i Tämä on var^n huomattava
rakenneonntos < -maailmankapitalisT.
missä. - Boropan kapitalistit e i v ät
«nää eaa vieraissa x n a i B s s t u o t e t t ua
-yliarvoa, vaau t ä y t y y heidän antaa
osa Eatopan proletariaatin tuotta*
'-masta ^atvosta -^dysvaltoihin. ;Tä«
mä koskee etukädessä Europan
mannevmaatar^ mutta V jossakin; mää*
rin myös Boglantia. , " "
Näilia kolmella pohjaavaa laatua
olevalla, kestävällä muutoksella oh
seuraolöenaan, ettei Euz^pan ka­pitalismi
enää voi kustantaa sitä
yleUisyyttä, että joillakin p d y t o m u -
miUaaA > pysyttäisi kapitalistista yh<
t e i s k U B t a j ä r j e s t e l m ä ä kartnattavaa
tySväenaristokratiaa.' Tämä näh.
dään selvemmin Ensriahnissa. Bald-nran
puhuu Jcauniita sanoja yhteis*
tunteesta, mutta Englannin porva-
^ ole «nää varaa pitää voi­massa
tyoväenarist^Iaatiaa. 'Samoin
<sm laita m u i s s a Europan m a i s s a.
Porvaristo e n p a k o t e t t n kerta ker­ralta
^IqrSBdcäämään tySväen «linta-
Boa vastaan. Tämä eristää kapi.
: taliBtit -proletariaatista, j a saa . a i ­kaan,
että so^alidemokraattisille
johtajille: käy yhä vaikeammaksi —
joita johtajia Lenin:aivan oikein
kutsui '^rvariston agenteiksi työ-lätsten
keskuudessa .-^ harjottaa
työtään. t
4. E^italistien eristyminen meiN-kitsee
-myöskin kaikissa valuutan-huononHDsmiissa
merkille pantua
plldttt d u U t i j S i a i t a t o a i a i s U . Nämä
olivat kapitalismin varmin apujouk­ko,
hehän ^ v ä t , kapitalistisesta nyl-iennästä
äman, että heidän tarvitsi
' tdidä mUiän. Paraikaa on tämä
' Jhteisknntaryhinä tosiasiassa kaiion-nnt
Saksassa, Ranskassa, Belgiassa,
ItavaUoasa, Puolassa i.n.e. Valuut-
'iahuononnus on tuhonnut pienkapi-taalin
^kaikiasa muodoissaan. Se on
hävinnyt teoUisunskapitalistien tas»
kuihin.
: t 'Nimä vneUä europalaisen kapita­lismin
rakennemuutosta ovat merk­kinä,
sen taskusta, ja niin kaupn,
•kun «i ats f"Jcorvata vastaiekaidna
v i r t a c k M l i f t , jatlcau vaellus alaspäin.
E a p i t a listiap-aosialidemokraattinen
yritys kansainvälisen taloudellisen
konferenssin ::j.nve. avulla toimitet.
tavaksi "säännöUistyttämiseksi" k
tässä tapauksessa auta vähän vähääi
kSänl/ Suunniteltu., t a l o n d e l l i n ea
konferenssi on; mannermaan teolli­suusmaiden
ohjelmana, joka suun­tautuu
osin Europan pikku valtioita^
osin. kahden anglosaksilaisen teolli­suusmaan
liian painavaa' ylivaltaa
vastaan. Englannin ja Yhdysval­tain
kapitalistien kylmä konferenssi-,
hyljcäys osottaä, että he ovat ym­märtäneet,'
mitä asia koskee. Ilman
näitä kahta suurvaltaa .tulee konfe­renssista
merkityksetöti,' kun se taas'
niiden kera merkitsee Europan manr
nermaan 'riippuvaisuuden lisäämistä:
Amerikasta. Sitä' paitsi on'pelkkä
hiili- j a rautateollisuuden kansain-välineft
järjestely.yrityskin osottau-tnnut'tuloksettomaksi
kahden vuo­den
neuvotteluista huolimatta.
Europan kapitalismin perusta on
tuhottu. Ei enempää taloudelliset
^'maailmankonferenssit" kuin valuu­tan
vakauttaminenkaan taikka kapi­talististen
valtioiden yhdistyminen
"Europan Yhdysvalloiksi" tai mikä
muu keino: tahansa voi korjata sen
•penistuksia.:'. Europan porvaristo ei
voi enää taata proletariaatilleen työ­tä
ja leipää. Joukkotyöttömyys on
jo kestävä ilmiö. Kehitys vie kapi­talististen
vastakohtaisuuksien suun­nattomaan
'kärjistymiseen: sotayh.
teentörmäyksiin valtioiden kesken ja
tehostettuun'luokkataisteluun. Olem­me
ehtineet «kaipitalismin; - rajalle.
Joskin nykyinen suhteellinen kainta-lismin
vakiintuminen; on hidastutta-^
nut vallankumouksellisten ^. tilantein:
den ilmenemistä, olemme me Euro-passa.
epäilemättä ehtineet kapita­listisen-
tuotantotavan rajoille. ^ V
Neuvostoliitto on jo näiden rajo­jen
toisella puolella — tulevaisuu­den
maaperällä.
Kapitalististen : maiden kriisillä
saattaa olla monia ratkaisumahdol­lisuuksia:
Ellei proletariaatti nope­asti
voita loppukamppailussaan por^
Variston kanssa, ^saattaa sisällissota
päättyä "tarpeettomain" tuotantovä­lineiden
ja "tarpeettomain" ihmisten
hukkaan, jolloin Europassa vöi kas^
vaa uusi kapitalismi - r - Amerikan
siirtomaana. Vain sosialidemokraaV
tinen näköranta on mahdoton, ni­mittäin
Europan kapitalismin ran-
-hallisen nousun kausi, lausuu ^Varga.
«fVahnit» Inokka-taistelijat
Onko tosiaankin olemassa "val-miita'MuokkataisteIijoiur
A i n >^
niin useat järjestötoimintaa sivusta
katselevat työläistoverit tuumivat
He ilmaisevat ajatuksensa jotakuin­kin
näin: "Kyllä minä tunnen tä.
mäa .järjestelmän kierouden. Tie­dän,
löitä on porvari j a mitä työmies
ja i n \ ^ on työmiehen tehtävä. Se
on: hätistää porvaria haivenista ja
lennättää hurjalla, vauhdilla alas
työmiehen harteiltaT "Mutta minä
osaan sen tehdä ilman siellä* järjes^
töissä rymySmättäkin. K y l l i minä.
jukraviti, jahka jymakkä nousee...
olin minä mies paikallani silloin­k
i n . . . " .
No. Scddn on hyvä, että tuntee,
vaikkapa vain summittain taloudel­liset
j a yhteiskunnalliset ristiriidat
j a osaa vetää niistä johtopäätöksen,
että porvari on yhteiskunnan hui­pulta
heitettävä homantuuttiin. Sii­nä
on hyvä pohja, jolle voi kehittyä
luokkataistelija. mutta täydellisyyttä
se «i lainkaan ilmaise. - Sillä luol^-
ikataistelur ei ole suinkaan näin yk­sinkertainen
juttu.
-Olettakaamme, että Kaikki työ­läiset
ajattelisivat samalla tavalla.
Mihin me silloin joutuisimme? Jou-tuisintme
siihen, ettei meillä olisi
lainkaan järjestöjä, vaan me jokai-^
nen nurkassamme, toisistamme eros­sa,
odottelisimme "jytäkkää" kuin
jotakin herrantuleniusta. ^ Tietysti
potrvaristolla olisi «Iloin meidän ky-nimisessä
vapaat kädet; Porvaristo
luonnollisesti myös käyttäisi tätä va­pautta
hyväkseen, niin että elämäm­me
säilyttämisvaistoi^amsr meidät
liikehtimään.
Mutta mitä me mahtaisimme?
Emme mitään! Sillä liikehtimisem­me
olisi järjestymättömien ihmis­massojen
luonnonvoimaista, sokeata
mylvimistä. Porvaristolle olisi sil­loin
maailman yksinkertaisin tehtä­vä
pyyhkäistä osa olemattomiin ty-k
e i l l ^ n , kuularuiaknillaan ja helve,
tinkoneillaan^psa pistää vankiloihin,
j a loput alistaa jälleen orjantyöhön.
Se; panisi käyntiin koko suunnitel--
manmukaisesti toimivan koneistonsa
meidän Ilman suunnitelmallisuutta
tapahtuvaa liilcehtimistämme : vas­taan.
Ja mitä V tällainen toimintamme
hyödyttäisi? Tuntisimme tietenkin
omissa nahoissamme - järjestyneisyy­den
ja: ratkaisevan ottelun • edellä
käyvän suunnittelun tarpeellisuuden.
Toistuisi järjestymättömien. orja- ja
talonpoikaiskapinoiden historia. Mut­ta
miksi sen. antaisimme toistuB?*
Miksi emme jo tapahtuneista oppia i
ottaisi? Miksi vielä vanhat opetuk­set
ostaisinune oman selkänahkam­me
hinnalla? Eikö meille ole kyl­liksi
uuttakin opittavaa? '
On. Meille asettaa joka hetki uu.
sia tehtäviä eteemme. ? Luokkatais.
telu käy yhä monimutkaisemmaksi.
Luokkataistelu vaatii luokkataistelu-taitoa.
. J a järjestyneisyys on tuon
taidon pohja ja perusta. Siltä poh­jalta
kaikki muu kasvaa jokapäiväi­sen
työn, kokemusten ja taistelujen
kiirastulessa, niissä lukemattomissa
etuvartiotaisteluissa, joita työväes­tön
on joka hetki käytävä porvaris­toa
vastaan.. Mutta, joka jää pois
tästä taistelusta, joka pysyy sivusta­katsojana;-
odottelee järjestöjen u l -
kopiioleUa "jymäkkä-aikaa". jolloin
voisi vihaamaansa porvaria haivenis­ta
ottaa, hän jää myös osattomaksi
(suurelta osataan) luokkataistelu,
taidosta. Hänestä ei voi koskaan
tullakaan edes kelvollista, sitä vä-hempi
täydellistä luokkataistelijaa.
On näin ollen mitä suurin virhe
pitää itseäni täydellisenä ja kyke­nevänä,
vaikka ei täytä edes täy­dellisyyden
pemsehtoa. On paljon
miesmäisempää j a kauniimpaa tun­nustaa
vajavaisuutensa, ja käydä
sen "tiededcatemian" jäseneksi, jo­ka
yksin kykenee kasvattamaan —
joskaan ei täydellisiä, niin kuitenkin
kunnoUida j a edes suunnilleen suu­ren
tehtävänsä tasalla olevia luokka-taistelijoita.
Lenin Uijoittaa' omahyväisistä
kerakailtjoista seuraavaa: *
**Jos kommunisti mielisi kerskailla
kommunismilla" - saamiensa - valmiiden
johtopäätösten perusteella^ suoritta-
>matta vakavaa,' vaikeaa, suurta lyör^
täi, ihnan, että selvittää jtseHeen,ne
tosiasiat, joihin hän on velvollinen
kriitmisesti suhtautumaan, olisi tnoU
lainen kommunisti sangen suxknt^r
tava. Sellainen pintapuolisuus olisi
kerrassaan:; tutmiollista." Ja edelf
leen: "J^s tiedän, että teidän vä­hän,
ponnistan saadakseni. tietäi
enenunän; mutta jos ihminen sanoo
olevansa kommunisti ja ettei hänen
tarvitse tietääkään mitään perus^
teellisesti, e i ' hänestä tule mitään
kommunistiin päinkään.",.
Ja lopukd:
Jos olisikin mahdollista jollekin
saada teoreettiset tietonsa; jotka hä­nestä
tekevät kykenevän luokkatjus-telijan,
ulkopuolella järjestötoiminr
nan; niin mitä olisi sanottava sel­laisesta
- ^'hiokkataistelijasta"i joka
nuo tietonsa'"kätkee vakan aUe"?
Vastaus ei voi olla kovinkaan mai­ritteleva.
Sillä hänen tulisi tokihan
silloin tietaa, että on lukemattomia
muita työläisiä, joilta tietoja puut.
tuu ja «ttä juuri järjestöissähän
heitä voiden kasvattaa ja heidän
toimintaansa ohjata. Paljastuisi d i s
tässäkin tapauksessa puuttuvan täl­laiselta
fienkflöltä alkeellteimmankiJii
luokkajaistelijän velvolliäuudenturi
nonT
Ei toverit!; Tavallisesti esitetyt
syyt eivät lainkaan oikeuta järjestör
toiminnasta.syrjään jäämiseen. Em­me
kuitenkaan tässä yhteydessä tah­do
käydä «todellisia syitä arvaile­maan.
— J .
Ontarion korvenraata-jat
heräävät
Ontarion metsätyöläiset alkavat
suurelta Osalta käsittämään, että
he työskentelevät yhdessä kaikkeitt
huomatuiin^assa teollisuudessa, nir
mittain puutavarateollisuudessa, ja
ovat luoneet rikkauksia puutavara-kapitalisteBle,
vaan ovat itse kui­tenkin
vailla kaikkia olemassaolon
ja elämisen mahdollisuutta; ollen
vielä kahdenneUakymenennellä vuod-sadalla
huonommassa kuin: kahleor-jan
"asemassa..
Viimeisten • vuosien aikana on
metsätyöläisen asema hjaomattavasti
huonontunut jä ollakseen rehelli­nen
täytyy'; tunnustaa, että metsä-työläiseltä
rikkauden luojana puuV
tuu välttämättömämpiäkin elämisen
tarpeitai- Vuosikymmenien aikana
ei ole tilanne vähemmässakään
määrässä parantunut, joskin teknil­linen
kehitys kaikilla aloilla on jät-tiläisaskelin.
kulkenut eteenpäin,
kuten papö-iteollisuudessakinj 'niin
se ei ole' huojentanut työtä eikä
lyhentänyt työpäivää eikä kohotta­nut
elintasoa. ^ Päinvastoin, elinta­so
on alentunut.
, Toveri, sinä tiedät, että kaik­keen'tähän
elintasosi -~ alaspainami-:
seen on suurimpana syynä se, kun
emme ole järjestyneet ja joukkona
valvonut etujamme; olemme mieli­valtaisesti
antaneet kaikenlaisten
onnenoikijoiden : j a jappareiden , i t ­seämme
mielivaltaisesti riistää.
Fääomanvalta: j a jappareiden edut
ovat painaneet meidät siihen ase-lautan
missä; tänäpäivänä olenime.
Pääoman etujen. mukaista :on, että
työläinen on mahdoUisinmian kur­jassa
asemassa. Niinpä metsä-- ja
sekatyöläisen - palkka onkin tällä
kertaa niin alhainen, että se on,
nälkärajan alapuolella: Tämän a l ­kavat'-
jo . meti^työlsusetkin käsittä­mään
ja myös sen, : että ainoastaan
järjestyneenä, ; eikä yksilöinä, me
x-oimme olosuhteitamme korjata.
Siksipä metsätyöläiset ovat alka­neet
liittymään - L . W ^ L U . of C;
järjestöön. Liity sinäkin, sillä 'to­verisi
kaipaavat sinunkin apuasi ja
oma etusikin sitä vaatii. Liity jo
tänään j a jos olet j o liittynyt, niin
tee .jotain asian .eteenpäin viemi­seksi,
sillä on muistettava, että
jokaisen on osaltaan toimittava jä
taisteltava, sillä ilman taistelua ei
työläinen saa mitään aikaan.
Toveri, eihän • meillä ole mitään
menetettävää,: a vaikka taistelumme
ei aiAa täydellilsesti onnistuisikaan.
Olomme eivät voi kurjemmaksi tul­la,
sillä olemme nykyään niin kur­jassa
asemassa, että olemme täy­dellisesti
työnantajien mielivallan
alaisena. Viime talvenakin olem­me
joutuneet tekemään jtyötä kuu­kausimääriä
Vu^jbsa kämppäolois^
sa, ylen pitkää päivää, ja monessa
tapauksessa sunnuntainakin, kuitenr
kaan saamatta mitään sellaista jota
voitaisiin palkaksi sanoa. Sinä tie­dät,
että näin on tapahtunut j a o-let
itsekin voinut olla samanlaiseh
kohtalon alaisena j a niinollen aja­tellut,
että jotakin on tehtävä, tai
ainakin toivonut, että olot muut­tuisivat
ja tilanne paranisi edes sen
verran, että metsätyöläiset saavat
edes nekään oikeudet mitkä .porva-rUIinen
laki tällä hetkellä turvaa,
sillä ei pienimmässäkään määrässä
edes voimassa olevaa lakiakaan to­teuteta
asunto- palkka-1 ynnä muissa
kysymyksissä. >; Mutta, hyvät tove­rit,
toivomuk&eteivfit- toteudu ilman
toimintaa ja ainoastaan yfateiselUl
lAA MATKA SUOMEEN LYHYEMJL JA MUKAV^U^
RUOTSIN AMERIKAN LINJALLA
j o s t a suomalaiset p a l j o pitävSt, j o k » myösbia t ä n ä v n o a n a j a r j e s t SS Kaksi Suurta HuTimatkaa CGötehorffin k a n t t a ) ^ '
flokeneitten ja pätevien merimatka-johtajien johdolla. Ensim^nen TOuri huvimatka tehdään"
Skandinavian suurimmalla, nopeimmalla, ajanmukaislmmalla ja hienoimmalla laivalla.
fl«R A L E X R A N T A.
Linjan .Suomalainen - Asii-^ -
mies,^ ^ johtaa suomalaiset
matkustajat MOOTTORI '
L A I V A L L A GRlPSHoS
l^btopMvät Montrealista: .
Huhtikuim 28 p. Matkns- -
tajat. teytyy olla Euobio
'^^'^^i/^^of™!?», konttoris.
sa, 518 St. Catherine St^
West, Montreal, (samasi
rakennuksessa kuin
men konsulin virasto), hnh-tiköun
^ Jo"oin Linja
auttaa Yhdysvaltain pas^
viseerauksen hankkimisessa,
ilman maksua ja vaikeukSa!
Laivaan voi astua Ne»
Yorkissa huhtik.'29 ja Bos:
tonissa huhtik. 30 p.
Uusi moottorUaiva GRIPSHOLM
Matkustajilla on tilaisuus astua tähän mahtavaan Moottorilaivaan joko New Yorkista huhtik
29:p.,vtaikka Bostonista huhtik. 30 p. Iteutatiepiletin hinta Montrealista New YröM^ $14llfi
j a Bostoniin $11.80. Matkustajien, jotka nousevat laivaan New ^Yorkista^ on lähdettävä Mo'n^*
realista 8.15 illalla, huhtikuun 28^ p. ja niiden jotka haluavat astua laivaan Bostonista, on läh
dettävä Montrealista kello 8 illalla; huhtik. 29 p. Kaikkien matkustajien on saavuttava Montr^I
l i i n vähintäin vuorokautta ennen matkalle lähtöä, että voidaan toimittaa tarpeelläetpassiviseeraaki'
set y.ni. toimenpiteet.
T O I N E N S U U R I H U V I M A T K A TEHDÄXN L I N J A N S U O S I T U L L A L A I V A L LA
S. s. DROTTNINGHOLM
Lähtee N E W Y O R K I S T A t o n k o k u n n 8 p , B O S T O N I S T A t o u k o k a a n 9 päivänä
E r i k o i s i a a l e n n u s b l a t o ja
E D E S T A K A I N E N M A T K A «Gnpsholm'' . . . .
^DrottninfiTholm'* K o l m a n n e s s a l u o k a s s a N E W Y O R K I S T A tahi
B O S T O N I S T A S U O M E E N j a t a k a i s in
. .$190.00
..$186.00
Cabinissä ja Toisessa luokassa: $172.50 ylöspäin, menomatka. Kolmannessa luokassa: itääni
päin $110.60, länteenpäin $122,00.
Nämä suuremmolset huvimatkat tarjoavat suomalaisille matkustajille 'parhaimmat mukavnn-'-
det täältä 'Suomeen- ja päinva^in; 'Paras suomalainen rnokajärjestelmä, suomalaiset palvelijat
•ja suomalaista-"matkaseuraa. •-
' T ä l l ä linjalla matkustaessanne pääsette yli Atlannin ja Pohjanmeren samalla jättiläislai-valla,
j a säästytte vaihtelemuesta pienempiin. laivoihin.: Matka tulee tapahtumaan linjan omissa -
laivoissa perille asti. Ruotsin kautta kulkiessanne säästytte passiviseerauksesta, tollitarfcastnksesta'
y.m. vli^^rtyksistä. — Suomen alamaiset saavat vaikeuksitta passin Suomen konsulaatista Ja l a i l . '
lisen luvan takaisin tuloa varten Amerikaan toimittaa Yhdysvaltain hallitus. .
A I K A I S E M P I A K U L K U V U O R O J A N E W Y O R K I S T A :
Matkustakaa tänä vuonna j a valitkaa, mukava Ruotsin Amerikan Linja.' «Halutessanne läheia-piä
tietoja tarpeellisista papereista, hyttipaikkojen tilauksista y.nt^ lähimmän
asiamiehemme puoleen, tahi suoraan konttoriimme. ,
Swedish American Line
M O N T R E A L , Q u e . , C a n . , S 1 8 S t . C a t h e r i n e S t . , W . W I N N I P E G , Blan., C a n . , 4 7 0 M u n Street
H A L I F A X , N . S . , C a n . , 7 1 U p p e r W « l e r S t r e e t . D E T R O I T , M i c h . , ( 6 t h floor) 73 Monroe S L
J . V . K A N N A S T O , B o x 6 9 , S n d b u r y , O n t . , Cmn.
mONGCHAMP
CHti$( (k, Iti
Sudbury, Ont.
Olemme avanneet autokumien kor-
: ausliikkeen joten otamme nyt vas­taan
kaikenlaista autokumien j a s i ­säkumien
korjausta.
T y y J y t t a v i i a y y s t a a t a a n -
R U O K A A J A K A H V I A
R E I P A S L U N CH
I 12 M i n t o St.^ Sndbnry^ O n t .
lähellä C , P . E . asemaa
— Tilaa y o v i e r a U l e - . .
I Phone 1396 J. REIPAS.
joukkotoiminnalla' me - voimme olo-
Copper Giffilaiset
Pistäytykää puotiin jossa- on
kaikenlasta ensiluokan ruokata­varaa
päivän halvimpiin hintoi­hin.
A P E L K OU
7 F i n l a n d S t . P h o e e 194
LABERGE LUMBER
COMPANY
Täydellinen varasto ra-tcennustarpeita.
jamme korjata. : Hajanaisina jouk­koina
emme saa mitään aikaan.
Tee sinäkin jotam yhteisen asian
eteenpäin viemiseksi. Ole kämpäl­lä
apuna tjrSmaakomltean perusta­misessa
ja toimi kaikkialla asiam­me
eteen ^ j a kon ' niin .teemme,
niin JbuUid esteet murinvat tieltanv-
me. Poia velttous, j a tositolnun-taan.
J . Lund-
CANADASTA SUOMEEN
^ OSLON T A I KÖÖPENHAMINAN KAUTTA;;^
j Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canad»-
laisen reittimme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavat nat*
kavuorot H a l i f a x i s t a s u o r a a n - S k a n d i n a a v i a a n .
P n r j e h d a k s e t H a l i f a x i s t a , N . S .
U N I T E D S T A T E S , h u h t i k u u n 3 p.
O S C A i t II t o n k o k . 1 p a i v a . '*
A L E N N E T U T K O L M A N N E N L U O K AN
e d e s t a k a i s t e n matkaiin h i n n at
SäSstStaa $46.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun
Hankoon, Helsmkiin tai Maarianhaminaian $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttiä
2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamiehelS
nun aikaisin kuin mahdollista.
^ C A N A D A S S A M A K S E T T U J A P I L E T T E J X matkustusta V M -
ten Suomesta myydään kaikkiaUeCanadaan^>''
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää palkallisen a8ia]ni^
hen puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDINAVIAN-AMERICAN LINE
461 M a i n S t . W i n n i p e f f . C a n . 51 U p p e r W a t e r 5 » . , H a l i f a x , Cia.
E U G E N W . E L F V E N G R E N ,
No. 338 A . S t . James S t r e e t , M p n t r e a l , Que.
J . V , K A N N A S T O ERICH J . K O R T E .
Box 69, S u d b u r y , O n t . , C a n . Port A r t h u r , Ont., CtO'
WALFR. KUOPAN SAUNA pidetään avoinna joka lauantai kel­lo
1 päivällä, kello 12 yöllä sekä
kello 3—1 sunnnntai-aamuna;
WALPR. KUOPPA
K i r U a n d L a k e , O n t . '
VancouVerin ja ympä­ristön
suomalaiset
tilatkaa puvut ja palttoot J . H .
Sweder & Co. ensiluokan räätäli-liikkeestä
427 Seymor St.
Phone Sey. 8 6 28
Liikkeen puolesta ^' ' - - • - -
J. Gröhn.
MATKÄUJJAKOI]
' . Sttatejfi huoneita saaUvi&a
E M I L J O H N S ON
,62 Edmond Lane
S U D B U B Y , «NTAJöfi
XAhellä C . N . R .
Telefooni 632
Robert; Undforsfe
Avoinna: lauanttusin
Snnhnntai aamusta puoO
R iJOTFORS
K i f M a a i Lake, o»»**"