Vapaus, April 18, 1922

              Sivg 2
""VAPAUS
Kfflnsdan ^uomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-tyy
Sudburyssa, Qnt., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO, • J.W. SLUP
iVastaava toimittaja. Toimitussihteeri.
Tiis^iim, liiihiak. 18 p. " Taesday, April ISth.
VAPAUS
(Uberty)
The only organ of Finnish VVorkers in Canada. Pub-lished
iri Sudbury, Onfc, every Tnesday, "niursday and
Saturday. '
käytävä kauheinta hätää ja suurinta kurjuutta vastaan,
mikä milloinkaan on uhannut Saksan työväestöä. Vain
kaikkien työtätekeväin, kaikkien työläisten, virkailijain
ja palkannauttijain yhteinen rintama voi teidät pelas­taa.
Sen yhteen muovaaminen taistelun käymiseksi
Ilmotushinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-flfflotuksesta
75c. — Kuoleteanilmotukset $2.00 (muisto-värsyistä
BOc. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
ilmot. alin hinta $2.00, nimenrouutosilm. (muuten kuin
flviyliittodmotasten yhteydessä $2.00 kerta. Avioeroil-motukset
$2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailmo-tnkset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilraotukset
f 1.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista llmotuksista,
Jgjsta ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Caiiadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk,
$1.60 ja yksi kk. 75c. . , ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.50, puoli: vk.
f 8.00 Ja kolmekk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
gaftsi asiamiesten joilla on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
fcirjeeseenne, kiillottakaa uudelleen liikkeehoitajan per^
Boonalllsella nime lä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St„ Puhelin 1038, Postiosote: \
Bo?c 69, Sndbu^^^gt.
verorosvoretkeä vastaan on hetken pakottava käsky.
Kommunistipuolueen toverit! Vielakiji kerran on
meidän osoitettava, että me seisomme kurjuuden päivi­nä
yhdessä työtätekevän kansan kanssa, että me jaam­me
sen hädän ja sen kanssa yhdesssä taistelemme rai­vataksemme
ulospääsytien kapitalismin puristuksesta.
Kaikkialla, missä kansanjoukot kokoontuvat, työmailla,
kokouksissa, ammattiyhdistyksissä on työtätekevää kan­saa
' k^oitettava yhtenäiseen puolustukseen Stinnestä
ja hänen apurinapurejaan vastaan.
Vaarallisemman hankkeen hetkellä mihin kapitalis­mi
pitkiin aikoihin on rohjennut työväenluokkaa vas­taan
on puolue tekevä velvollisuutensa.
. • —-—o——
Luokkatafsteljjam jpiina Puolassa
Besistered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class matter. : •
Toistuvat imperialistiset kriisit
m' .\ ' .; •
Vuosi 1922 on imperialismin uuden kansainvälisen
kriisin todistaja. Imperialistisen politiikan sodanjäl
keistoiveet oyat hälvenneet Rauhansopimus, jonka
piti varjolla voittajat sodan seurauksilta, on vain li
sännyt kaaosta. Itse kapitalistien on myönnettävä
että maailmantalouden' uudelleen elvyttäminen on tä­hän
mepnessä jäänyt tyhjäksi korulauseeksi. Mutta
he itse eivät keksi mitään selviytymiskeinoa. Järke
vimmat heistä vaativat sellaista vapaata liikkumismah
doUisuutta maailman markkinoilla kuiri mikä oli vallit
samassa ennen sotaa. Tässä ori harhakuvitelman toi­nen
puoli. Toisen puolen muodostaa tunnustus siitä
että, kapitalismi ei kestä kahden yksityisen ryhmän
kilp^ilutaistelua. Tämä merkitsee käytännössä, että
kapitalistinen pohja maailmantalouden jälleen raken­tamiseksi
kansainvälisellä yhteistoiminnalla on mah­doton.
Tämän osoittaa kylmä todellisuus. Genuan
kansainvälinen konferenssi on kuolleena syntynyt lap­si.
Imperialismin vastakohdat syventyvät syventymis­tään.
Se muokkautuu uusiksi valtasikermiksi.
Valtioryhniät toisiaan vastaan aivan samoin kuin
vuonna 1914. Mutta itse maailma ei ole sama kuin
silloin. Iniperialistisen maailman itseensä sulkemain
vastakohtain sovittamismahdottomuus johti hirvittävään
maailmansotaan. Tämä mahdottomuus on tällä haa­vaa
suurempi kuin milloinkaan ennen. Löytyy tuskin
yhtään uutta siirtomaa-riistökohdetta, joka voisi pal­vella
korvauskohteena. Sen sijaan kiehuu ja» kuohuu
brittiläises^i siirloraaavaltakunnassa. Sen sijaan hal­litsee
suurta ja rikasta Venäjää proletariaatin valtio­valta,
joka kykenee torjumaan kaikki imperialismin
hyökkäykset. Washingtonin kongressi johti kyllä Kili­nän
kustannuksella aikarnisaatöun. sovitukseen. Mutia
Genuan konferenssi, missä Englanti mieli välkauttaa
asemaansa Europassa, kuten Amerikka maailman mit­tapuissa,
on jo ennen kokoontunijeitppn .synnyttänyt
liusj^ yaftakohtia ja paisuttanut ygnhoj^,
Imperialismin kylcenemättömyyä yoittaa maailman­talouden
kriisiä, kykenemättömyys uutisrakennustyö-hön
ilmenee siiriä, että kaikkien maiden kapitalistit
ryhtyvät ryntäämään työläisiä vastaan kovennetulla
riistolla hankkiakseen olemassaololleen uuden perus­tuksen.
Kaikissa maissa siirtyvät valtaan imperialis-min
äärimmäisen siivtn edustajat.
Nykyinen imperialismin kriisi on vuoden 1014 krii­sin
toistumista laajemmalla pohjalla. Multa nyt ei
proletariaatli enää ole eikä Vöi ölk mikään imperialis­min
tahdoton välikappale. Maailinan politiikan kysy­mys
voidaan nyt ratkaista vain kahden luokan keskei­sellä
välinselvityksellä, maailman mittakaavassa, käy­tävällä
taistelulla proletariaatin ja porvariston välillä.
Neuvoso-Venäjän proletaarinen valtio on yksi osa
proletariaatin itsenäisestä edustuksesta kansainvälises­sä
politiikassa. Kansainvälisen proletaarisen toimin­nan
on oltava sen toisena osana.
Puolan valkoporvaristo kiihdyttää ajojahtiaan pro-letariaatia
vastaan. Viimeiseksi on tullut puolalais­ten
ja rumanialaisten kommunistien vuoro Itä-Galitsi-assa,
missä Lecjpolissa pidetyn konferenssin johdosta
on vangittu 60 miestä ja naista sillä perusteella, että
ovat Jäseniä Puolan kommunistipuolueessa.
6 ja 8 vuotta kestävät pakkötyötuomiot, joita Puo­lan
porvaristo jakelee uhreilleen, ei vielä riitä sill.:
vaan täytyy sen vielä kouraantuntuvammin saada kos­taa
vuosina 1918—1919 kokemansa pelon ja kauhis­tuksen.
Vankeja kohdellaan kuin kaikkein törkeimpiä
rikollisia. Tästä syystä ovat nämä olleet pakotetut
turvautumaan , viimei|een keinoon, nälkälakkoon, saa­dakseen
joitakin huojennuksia hirvittävään tilaansa.
Helmikuussa puhkesi nälkälakko Leopolin vankilassa,
maaliskuusssa kahdessa Varsovan vankilassa, joista
toinen naisten. Yksi nälkälakkolaisista on. tehnyt
itsemurhan; useat mies-ja naisvangit ovat sen johdosta
kuolemaisillnan
VAPPU
Nykyisten suurten taistelujen ai­kaa
kuvaillessaan runoilee eräs tyS-läistoveri
kevätjulkaisussamnje Va­pussa
seuraavasti: "
<Kuohmi ajan aallot voimakkaina,
hyöky, nousee toistaan mahtavampi,
padot paasisetkaan eivät paina,
riento entistään on joatuisampi.»
Että aika on smtrten taistelujen
aikaa, se kuvastaa niyöskin Vappu
julkaisumme koko sisällöstä, niin
kirjotuksista, kuvista kuin runoista­kin.
Tässä siitä lyhyt selostus:
Vapaat meitä katsoa I on Anna
Kauppisen kirjottama lyhyt tunne
ma-pala, ikäänkuin 'esipuhe koko
julkaisullemme.
Vappo V. 1922 — Mikael Rutasen
kirjottama,' innostava juhlaruno,
vjyoväenpaolue ja sen perustami
kuolemaisillaan.
Kommunistiedustaja Dombal, tuo luokkatietoisen
proletariaatin miehekkäin esitaistelija Puolassa, ei
maaliskuun 21 päivään mennessä ollut kolmeen viik­koon
nauttinut ruuan rahtuakaan, minkä johdosta hä­nen
sydämentoimintapsa on niin heikontunut, että
kuolema saattaa olla sen välittömänä seurauksena.
Tämä on jo toinen kerta kun hän on vangitsemisensa
jälkeen jakanut toveriensa kohtalon.
Mutta tämä luokkatietoisten työläisien kuoleman-kamppailu
kolkoissa vänkiluolissa ei herätä eloon por­varillisen
maailman ihmisyysvaistoja. Ja vaikutusval­tainen
sosialidemokratia ei toistaiseksi ole tehnyt mi­tään
mikä olisi millään tavoin ollut omiaan vaikutta­maan
lieventävästi porvariston kostonhimon uhriksi
'ontuneiden «toverien» kolkkoon kohtaloon.
Tulevaisuus
Ei lainkaan köyhiä! eikä niinmuodoin siis kerjä­läisiäkään,
ei huolta, surua, murhetta, epätoivoa; ei
mitään kurjuuden katkeria kyyneliä, ei alennusta^^eikä
halveksintaa; ei epätoivoisuutta, typeryyttä, ei mitäSn
repaleita eikä ryysyjä; ei mitään kalvaita, nälän ki­duttamia
kasvoja ja haikeita ja apeita eleitä,,
Ei lainkaan rikoksia, eikä niinmuodoin myöskään
mitään rangaistuksia, ei.mitään tuomareja, poliiseja,
vankiloitn « a n # . ; " « " — -
Yerorosvous Saksassa
Stinneksen ehdottoman voiton johdosta vetokom
promissia koskevassa lehmäkaupan hieronnassa, liiikä
merkitsee lähes koko suunnattoman verotaakan siirtä­mistä
työtätekeväin kansanjoukkojen yksistään kannet-lavaksi,
on Saksan Kommunistinen Puolue osoittanut
työtätekevälle väestölle julistuksen, jossa lausutaan
ram.:
Sosialidemokratisen' puolueen johto bn ilman el
toja hyväksynyt tämän verokömpiromis^in. Vieläkin
kerran seisoo se ratkaisevan hetken tullen proletariaa
tin vihollisten leirissä. Riippumattomalla puolueella
jota kommunistipuolue on kehoittänut yhteiseen tais
teluun tätä verorosvoretkeä vastaan, ei ole ollut aikaa
vastatakseen tähän kehoitukseen.—Se kuuluttaa tosin
euurm sanoin vastarintaansa kompromissia vastaan,
mutta mihinkään ratkaisevaan tekoon ei se vielä tähän
mennessä ole ryhtynyt.
Työläiset.^ Toverit. Tällä työtätekevälle väestölle
raskaalla hetkellä'ei'käy laatuun, että vallankumouk-eellista
proletariaattia johtavat puolueet käyvät kukin
erikseen taisteluaan. Yhteenliittyneenä ja päättävänä
on työtätekeväin kansanjoukkojen asetettava teräksi­nen
tahtonsa veroblokkia vastaan Stinneksestä aina
Ssheidemanniin asti. •
Tällaisena hetkenä on taistelua laajennettava ja
-j,^.^,.^ JO oyy^ciiyja; ei muaatt lakikirjoja, asiakir
ijapinkkoja, teilauspiiluj^t hirsipuita, raippoja; ei hä­tää
eikä pelkoa; ei teeskenneltyjä hyveitä, ei paheita;
ei mitään murhaajia, rosvoja, panettelijoita, pettäjiä.
El mitään herroja; eikä niinmuodoin myöskään
palvelijoita, renkejä, palkkapiikoja, oppipoikia, kisäl­lejä;
ei mitään ylhäisiä eikä alhaisia; ei ylemmyyttä
eikä alamaisuutta; ei mitään vihaa, kateutta, ylpeyttä
eikä ylimielisyyttä; ei mitään epäsuosiota, vainoa, eikä
sortoa.
Ei lainkaan vetelehti] öitä eikä niinmuodoin myös­kään
mitään heittiöitä, ei mitään sairaita Ja pässinpäi-tä
työtätekeviä orjia; ei mitään työn ylenkatsontaa
eikä /pilkkaa, ei mitään taakkaa eikä myöskään huolta
siitä. V
Ei mitään tuhlareita eikä niinmuodoin myöskpn
mitäään puutetta; ei nälkäänäkeviä eikä raadollisia, ei
mitään ylellisyyttä eikä mässäystä; ei mitään hillittö­miä,
yhteiskunnan ruumiillisia ja henkisiä;voimia hal-paavia
intohimoja.
^ Ei mitään ylivaltifjita eikä niinmuodoin myöskään
mitään. orjuutta ja ikeen alaisuutta, ei mielivaltaa,
herrautta, eikä väkivallantekijöitä; ei mitään yleisen
vapauden rajoituksia eikä nyljentää; ei pakkoveroja,
pakkotyötä eikä sotilaspalvelusta; ei kansain pakko-ryöstöä
eikä paloveroja, ei mitään seisovaa sotaväkeä,
ei linnoituksia, ei merimurhahirviöitä eikä ilraalappo-laivoja;
ei mitään tyranneja eikä verikoiria sen koo­min.
— Pariisin proletariaatti valitsi taannoin sanka­rilliset
toverit Martyn ja Badinan kaupunkinsa val­tuustoon.
Mutta Ranskan hallitus kumosi lakeja rik­koen
tämän vaalin. Täten ei tämä terrorihallitus kui­tenkaan
päässyt puusta pitkään. Sillä pariisilaiset tö"-
verit asettivat nämä esitaistelijansa uudelleen ehdok-
';aakseen, tällä kertaa kolmannessa Vaalipiirissä, ja
ovat molemmat tulleet jälleen valituiksi. Mitä tulee
tämän perästä seuraamaan, on vaikea arvata. Mutta
jos hallitus uudelleen julistaa vaalit mitättömiini, niin
tullenee seuraus olemaan vain yksi: Pariisin työläiset
ovat päättäneet valita nämä toverinsa valtuustoon ja
tulevat vastakin valitsemaan heidät.
nen ön tunnetun teoreetikkomme E
Sai kirjottama selostus uuden luok
kataistelupuolueemme synnystä ja
syistä, jotjta sen synnyttivät. Tätä
kysymystä ei ole vielä missään kä­sitelty
niin valaisevalla tavalla kuin
tässä/kirjotuksessa. Tämä kirjotus
on kappale historiaa; siihen tutus­tuminen
on välttämätöntä jokaiselle
joka haluaa saada selvän kokonais
käsityksen vanhan sosialistipuolu-een
hajaantumisesta ja uuden puo­lueen
syrinystä. Ja jokaisen työläi­senhän
on tästä kysymyksestä sel­villä
oltava, Kirjotus jakaantuu seu­raaviin
osiin: Toiminnan ja työn
puolue; Koba riistetyn liiokän yleis-liike;
Soslalistipuoiueesta kohti Työ­väenpuoluetta;
American Labor AI-liance-
järjestö; Workers League;
Workers Council; 011 tultu samaan
tulokseen; Työväenpuolueen perus-tamiskonventsiooni;
Y d i n tc o h d at
Työväenpuolueen olemuksesta; Tyo
väenpuolueen olemubsesta; Tyovä
enpuolue toiminnassa.
T^nssijatai^ ja kuninkaanpoika on
kaunokirjallinen jutelma, jonka on
veistellyt Feidias kuvaukseksi erääs­tä
ijumalan armostaJJ valtaistuimelle
nousua odottelevan prinssin tämän
päiväisistä huminailuista sieväsää
risten tanssijatar-ystäväinsa kans
sa.
Korpit, ruho, kirjo^tanut Tikka
Tiainen.
Amerfhan ohranan kehittäminen
on kirjotus, jossa tehdään selkoa
siitä, mihin laajaperäisiin puuhiin
tämän maan kapitalistit ovat ryhty­neet
kouluuttaakseen palvelukseensa
sellaisen urkkija-armeijan, jolle
«ammattitaidossa» ja muussa tehok-kuudes^
mikään aikaisempi urkki
jalaitos ei kykene vertoja vetämään
Kirjotus on erinomainen kuvaus
«demokratian kehityksestä» tässä
maassa. Sen on laatinut A. H—nen
Fort Leavenworth, runo, kirjotta-nut
Plebeiji.
«Proopuakaa» jonottamassa Seme
noffin valtakunnan pääkaupungissa
on erään Siperian halki seikkailleen
suomalaisen punikkipakolaisen ker­tomus
«passin leimauttamisesta» Val­kosen
rpsYPkenraali Semenoffin alu­eiden
läpi kuljetettaessa — aluei­den,
joilta tämä ryöväripäällikko ai­kaa
sitten on jo ajettu pois, mut­ta
joille hän uudelleen mielisi ]pääs-tä
isännöimään ja on siinä tarko-tuksessa
juuri hiljakkoin saap\iiltil
tähän maahan etsimään Amerikan
kapitalisteilta tukea uusille Iros^o'-
yrityksilleen. Kirjottajä käj^äa ni­mimerkkiä
Spattakiis.
Ajan kutsu, runö, kirjottanut Mi-
Ikael Rtitaften. . •
Kilpailu öljytuotannön Ihei-itu*
desta. Kutefi jö tästä otsikosta käy
selville-käsittelee kirjoitus sitä .ky­symystä,
jonka ympärille suurvalto­jen
lämänpäiväiset riitakysymykset
pyöirivät. Ymmärtääkseen suurvalto­jen
välisiä kiistoja, jotka vallanku­moukselliselle
työväestölle ja olleti­kin
sen etujoukolle Venäjin prole­tariaatille
eivät suinkaan ole yhden­tekeviä,
on oltava selvillä öljykysy
myksestä. Se on avain nykyise.
maailman politiikan ymmärtämiseen.
Kyseessä oleva kirjotus luo hyvän
joukon valoa tähän kysymykseen
Sen on Jukuisain lähteiden ja toku
menttien perusteella laatinut Eeme
li Parras.
Laulu Idästä, runo, ^Mikael Ruta
nen.
Edustaako Kolmas KansainTali
nen jotatin «uuskommunismia» eikä
selvää marxilaisuutta? Tässä on jäi
leen käsiteltävänä yksi tämän päi
vän kiistakysymyksistä. Kirjotukses
sa kumotaan loistavasti oikeistolaisT
ten syytökset Kolmannen Kansain
välisen muka epämarxilaisuudesta.
Se on Richard Pesolan kirjottama.
Ajan aallot ön jälleen Mikael
Rutasen runonpätkä. — Mikollam­me
on taito kirjottaa lyhyitä, pie-nen
tilan ottayia runoja, jotka ovat
niin tarpeellisia — julkaisumme
Ltaittajalle, koska niillä on mukava
täyttää sellaisia aukkopaikkoja, joi­hin
on paha saada sopimaan kuvaa
tai kirjoitusta. Näin voi Mikon ru­noja
tulla yhteen julkaisuun use­ampiakin
samalla kuin joku toinen
ei saa julaistua yhtäkään lähettä-laa
vaativista runoistaan. Tästä voi'
sivat toiset ranontekijät ottaa vas­taisuudessa
opikseen.
1918. Nämä vähemmän runoUise
numerot ovat otsikkona runolla, jo­ka
pituudestaan huolimatta on ollu.
kyllin ansiokas saamaan pari sivua
vaativan tilansa Vappu-julkaisussa
Runon on kirjottanut tunnettu ni­mimerkki
Henkipatto, ja kääntää se
katseemme niihin raskaisiin koke-muksiin,
jotka Suomen työväenluo­kalla
oli mainittuna vuotena kestet-tävänään',"
jolloin Henkipaton sanoja
käyttääksemme se «jätti konnun ja
kodin»
Ja taisteli uljaajiimin kuin konsaan
kansa, ]
mi syössyt on sortovallihin raakaan,
ja suureni uskostaan ja uhmastansa.
Kun kuolohon vihkiytyi, ei katsonut
taakse,
kun kaikkensa viskasi kert' ajan
ankaran vaakaan.»
Lempi ^tai henki. Paljon on kirjo-tettu
kuvauksia Suomen valkovihan
ajoilta, mutta ei monasti vaikutta­vammin
kuin tässä koruttomassa
kertomuksessa, jossa Riku Rouanne
kertoo erään murhenäytelmän Mou-hijärveltä
sen suuren vainovuoden
aikana. Kertomus piirtyy unohtu­mattomana
jokaisen mieleen, joka
sen lukee. - '
Muiselmia Fordin hikihelretista.
^ordin satumainen kohoaminen yh­deksi
maailman mahtavimraaksi ra
haruhtinaaksi tavattomalla nopeu­della
on ilmiö, joka on kaikkialla
herättänyt mielenkiintoa. Ford on
noujiattanut orpia menettelytapo­jaan
ja osannut mestarillisemmin
kuin kukaan toinen riistäjä piilot
taa riistäjän kynnet «ihmisystävän»
hansikkaisiin. Fordin menettelyta
voista, hänen rikastumisensa histo
riasta ja komennosta hänen tehtail
laan antaa tässä kirjotuksessa va­laisevan
kuvan Jukka Salminen, jo
ka itsekin on saanut aikoinaan hi­koilla
Fordin hyväksi.
Uusista taiteen suunnista. Työ
Iäisillä on mielenkiintoa taiteisiin,
josta yhtenä todistuksena on sekin,
että tuskin löytyy montakaan työ­väen
juhlajulkaisua, jossa ei olisi
kirjoitusta taiteesta. Vaikkei olla­kaan
tilaisuudessa paljon taitees­ta
nauttimaan, ollaan kuitenkin tie­toisia
taiteen olemassa olosta ja sii­tä,
että myöskin työväenluokalle on
kerran avautuva ovet taiteen iiaut-timiseen.
Myöskin tässä julkaisussa
on taide-artikkelinsa. Sen on kir­jottanut
Henry Askeli.
Yhdysvaltain historian korjaami­nen.
Monelta lienee jäänyt huomaa­matta,
että viime vuosien tapahtu­mat
ovat antaneet aihetta tämän
maan kapitalisteille viksaiUa uuteen
uskoon vanhoja, pyhiä, historiallisia
totutuksia. Tämä maa irtautui aikoi­naan
Englannista vallankumouksen
kautta ja sen ajan vallankumous-miehiä
on tämän maan kouluhisto­riassa
kerrassaan jumaloitu, samal­la
kuin Englanti on esitetty tylynä
sortajana. Nyt on kuitenkin jou­duttu
vanhan «emämaan» kapitalis­mien
kanssa sellaisiin suhteisiin, että
tuntuu joutavalta muistella vanhoja
pikkuriitoja ja muutenkin on val­lankumous
asia, josta kapitalistit
mieluuuimin haluavat olla puhumat­ta.
Siksijsä onkin otettu tässä maas­sa
käytäntöön uudet kouluhistoriat,
joissa sädekehiä on kopisteltu ar­mottomasti
pois entisten kansallis­sankarien
päistä, jopa toisia sanka­reita
kokonaan viskattu roskaläjälle­kin.
Selostus tästä mielenkilntoises-,
ta historian parsimisesta on asian­tuntijan
Arvid Nelsonin kirjottama.
Yleiskatsau» N e u v bsto-Venäjän
historiaan Viime vuoden ajalla on
kirjotus, jossa aikajärjestyksessä
luetellaan taistelevat proletaarival-
;ion huomatuimmat tapahtumat
mainittuna aikana.
«Eskilstuna III», lyhyt kuvaus
ruotsalaisen laivan • uhkarohkeista
matkoista Pietariin läpi miinoitettu-j^
en merien.
Kylien kujilta öh kirjotus, jossa
Jack Steele kuvailee kokemuksiaan
lehti- ja kirjallsiuusasiamiehenä.
Siinä on yhta ja toista onkeen otet­tavaa
jokaiselle, vaikkapa ei vaki­nainen
asiamies olisikaan, sillä ai­nahan
sitä joutuu vanhoillisten
kanssa suukopuun lehtiasioista. Jac­kin
mielipide siitä, miten niissä­kin
tapauksessa on paras menetel­lä,
ansaitsee ottaa huomioon.
Kaksi muistoa nälkämailta, kir­jottanut
«Lhr», kertoo raatajarah-vaan
kovista kamppailuista nälän
kanssa Venäjällä ja Suomen nälkä-perukoilla.
Kokot loimutkoot, runo, kirjotta­nut
Kössi Kaatra.
Kevät koittava on. Tämä Henki­paton
taisteluhenkeä uhkuva runo
päättää julkaisun sisällön ponteval­la
tavalla.
Kuvat.
M ^^^^ ^ nr ^ (A ^isM
LÄHETYSKUSTANNUKSETj
5 Postissa 16c kaUdHa snmmilta. Sähkösanomalla $3.50 kaijiita
5 Kysykää erikoi^rssia suurille summille.
Rahanvälitykserame on numero 1023 asti kailtU i - i
1= vastaanot^jille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p. '**'«'«tty
s Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A.
S view Ave. ^- Hill. 957 B, "oad-
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
5 Tiedustelkaa hintoja y. m. • i
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. i
- nAv «o VAPAUS, 1
iE Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaston nimessäS. UDBURY, ONT ' 1'
llllllllllUlllllHlllllllllllHIUillHllillllillllllllllllllllliiiiiiiHiiiiu
S. S. Järjestön kesk».
viraston uusi osoite
on nyt:
A. T. Hill, 957 Braodviev ht,
Toronto, • Ont Kaikkia o?»'»'''-
•kirjeenvaihtajia ja tovereita
tään ottamaan tämä huomiooPaJsfid e.
että koko julkaisu on painettu ta­vallista
paremmalla, sepia-värisellä,
kuvien painamiseen erikoisesti so­veltuvalla
painomusteella.
Kansikuva on kaksivärinen, tais-teluhenkinen
sisällöltään ja loista­va
näöltään. Sen on.piirtänyt K. A.
Suvanto.
Julkaisun hinta
on 50 senttiä. Se lähetetään: samalla
hinnalla myöskin Suomeen, mutta
Suomeen aiotut tilaukset on teh­tävä
päivääkään viivyttelemättä.
Lähettäkää ne hei idässä Eteenpäin,
lännellä Toverin ja keskivaltioissa
Työmiehen, Vapauden kirjakaup­paan
Canadassa.
Osotteet ovat seuraavat:
Eteenpäin, 4015—8th Ave.,
Brooklyn, N. Y.
Toveri, Box 99, Astoria, Ore.
Työmies Box 553, Superior, Wis.
Vapaus, Box 69, Sudbury, Ont.
Myös kaikkien muitenkiri tilaus-1 J —lauotas,
:en kanssa ön kiirettä pidetävä, i o s ^ l ^ . »^taa J"°™;™Pana, jet.»
ei meinaa ilman jäädä, sillä pamok. | ! LS '""^
sen suuruuita suunnitellessa ei ole
ollenkaan pidetty silmällä-sitä että
julkaisuja jäisi hyllyille makaamaan.
*ikemmin painos voi osottautua lii­ka
pieneksi kuin liika suureksi, mi­käli
voi päätellä entisistä kokemuk­sista.
Liittäkää raha tilausten mu­kaan.
'
—\ o
toa varten, josta tulot laovutetaaii
myös Neuvosto-Venäjän nälkäalii.
een hyväksi. Sanomalelitiasianiie.
het ilmoittivat raporttinsa. Väfa»
Lehti $96.00, Hilda NurmiJg,0(l,
Wm. Lehtinen $1.00. John Hentitt
son teki ilmoituksen olevansa-kla-kas
yhtymään osastoon, mutta %
nen entinen suhtautumiserja
toa kohtaan sai vilkkaan ke-hjte.
lun aikaan, jossa ilmeni, että i\
oteta nyt vielä, vaan jos näMään
että hänellä on rehellinen tarkotm,
s. s, JÄRJESTÖN ORGANISEE-RAAJAN
A. HAUTAMÄEN
MATKAOHJELMA
Huhtikuulla:
New Pinland'i20, 21, 22 ja 23 p.
Preedale (Rodketön) 26 ja 27 p.
Meaddvv Portage 28 ja 29 p.
Toukokuulla:
Lac Du Bennett 2 ja 3 p.
Elma 5 ja 6 p.
Quibell 7 ja 8 p.
Sioux Lookout 9 ja 10 p. ^ ,
Mokoman 12 p. *
Kaministiqwia 13 ja 14 p. .
Osastojen on ilmoitettava tilai­suuksista
mahdollisimman hyvin ja
paikkakunnilla missä ei ole osastoa
tai on toiminta laniaannuksissa,
pyydämme tovereita ottamaan yllä-asetetut
päivät huomioon, järjestä­en
ja ilmoittaen tilaisuudet, siten
autaen matkan onnistumista.
Puhetilaisuuksien yhteydessä tu­lee
antaa tilaisuus keskusteluun pu­heen
johdosta ja organiseeraajan
tehdä asianhiMkaisia selityksiä.
\J3rganiseeraäJän on neuvoteltava
osastojen agitatsionikomiteain ja
johtokuntien kanssa toiminnan jär­jestämiseen
nähden yleensä. Siellä
missä ei ole ösasoja tulee neuvo­tella
paikkakunnan tietoisempien ja
toimintakykyisempien toverien kans­sa
koettaen saada osaston pystyyn,
tai ainakin saada agitatsionikomi-tea,
joka alkaa yhteistoimintaan
keskusviraston kanssa ja työskente
lee toiminnan laajentamiseksi.
Organiseeraajalla on myöskin ny­kyaikaista
työväenkirjallisuutta myy
tävänä, ja välittää hän lehtien ti
lauksia, joista prosentti lankeaa
järjestölle.
Toverillisesti,
S. S. Järj. t.p. komitea.
K:tta A. T. Hill, sihteeri.
- "<uui asiat
olisivat olleet siinä esteenä. K. t
I K. oli • raportti, jossa iimoitsttiin,
että piirikonventioniin on edusta­jaksi
valittu B. W. — . ? ja että
sama edustaja edustaa kaikkia Työ-läispuolueen
osastoja Soosta. Kan-sainvälinen
komitea velvotettiin te­kemään
raporttinsa 8 p. mml
pitämästä iltamasta Hussey haal­la,
josta on ollut kaikenkaltaiä»
nurkkajuttuja sekä kokouksia, jo>
ta sittep on tuotu uutisia että oa
väärin käytetty iltamavarat
_ Hyvänajan merkkejä on se hnliii
mikä on saatettu työttömäin kes­kuuteen,
että kaupunki lopetta»'
kaiken avustuksen 15 p. huhtikDB-ta.
Avunsaajien Inkumärää ei tä­män
kirjottajä tiedä ja vielä eneni-^
män entistään olisi avuntarpto
olevia,. Työläisperheet yleensä mi
pienien palkkojen ja korkeideo
elinkustannuksien tähden kuin hy^
notismin vaikutuksesta rappeutmti-ta
ja voimattomia taisteluun oniiea
etujensa hyväksi. Onpa toinenlu
juttu liikkeellä, joka on kylmää js
karkeaa, vaikka on kesä tulossi,
nimittäin se että teräsmylly pitäisi
pantaman kylmille huonojen marl-kinoiden
vuoksi, mutta se samajnt-tu"
on ollut aina esillä silloin ha
on aijottu palkkoja alentaa ja äa-ma
kai se on tekeillä nytkin, anne­taan
jo tiedoksi että työläiset las­kisivat
elintasoaan alemmaksi, silli
se on ainoa keino mitä voi nykyi­nen
yhteiskunta tarjota.
Raportteri.
... o-
En
, --lystään ylen pitkistä ja paljon ti-
Lähtemättä yksityiskohtaisesti se­lostamaan
'kuvitusta, mainittakoon
vain, että "kuvia on julkaisussa
neljättakymmentä, a 1 k u p e r ä i S iä
Vappua varten piirrettyjä va­lokuva
jäljennöksiä ja muita kuvia,
jotka iiuoiella on valikoitu laajasta
käytettävissä olevasta kuvakokoel­masta.
Kuvat liittyvät läheisesti kir-jotuksiin
ja on niiden painaminen
hyvin onnistunut jo siitäkin syystä,
SaiiltSte.Manenuutisi ;ia
Kokoujiasioita. Worker3 Partyn
suomalaisen osaston työkokous pi­dettiin
sunnuntaina 9 p. huhtik.
H., Heinosen tilalle valittiin näytel-mäkomiteaan
Impi Hytönen. To­ronton
osaston talon avajais-juh-laan
päätettiin ottaa osä^ terveh-dyssähkösanomalla.
Tutkijakomite-aan
valittiin E. Hautala.
Toimeenp. kom. tulleet keräys­listat
otettiin huomioon, näiden .lis­tojen
"^utta kerätään avustusta
LAPPI, ONT.
Heille kävi täällä 0. B. U:n puo­lesta
puhumassa eräs Vapaa nimi­nen
«oikean kannan» selittäjä, h
tiedättekös ihmiset mitä tämä saar­namies
meille sanoi? Hän sanoi. «
tuntevansa oloja täällä ja sibi hä'
ei puhukaan muusta kun IWW;;lä
ja tuosta suuresta T.hdysvaliat ni­m.
iiiiis)ecsjit,äa tiecuoililiiisiuuuuosimiioa.a..s ta. Siis •'"fi''
le canadalaisille, joille olisi pitänyt
puhua OBUrsta tai yleensä canada-laisesta
työväenliikkeestä, IMA-tiip
puhuja, joka ei mei.käläisktJ
oloista tiedä tuon taivaallista. .3rnti-ten
mainio osoitus siitä, missä mää­rin
mies sanomalehden toimittajana
ja puhujana on tutustunut rajanta­kaiseen
(canadalaiseen) työväenliik­keeseen
ja kuitenkin meidän OBP.ii
kannatusrenkaamme ja fanaattiset
kiihkoifiiamme, jotka itse asissa
puhaltavat vastavallankumonkseHi-seen
hiillokseen pifivä.i lehteä, jon­ka
toimittajat eivät tunne canafr
laista työväenliikettä, riraliL-ena
äänenkannattajanaan.
B^un meille Canadan suo.malaisill*
hankitaan noin tietämättömiä pai"-
Jia ja meidän asiamme valvojia tfi-niittäjiksi,
niin miten on käsitettlTä.
että asioista selvillä olemattomat
voisivat meitä opastaa, kuten kas­tamme
esim. sanoraaleMen toimitt»* ,
Venäjän nälärihätäisille. 'Kerääiiä jan velvollisuudet olevan. Bon*'
yaittim 7 henkilöä. Nnoriso^)sa8- hän me työläiset jotka elämice t»'
tolle lööviitetHih M fltamien pi- - nadassa hyödy paljoakaan, josofii'