Vapaus, September 21, 1927

              S n m 2 KesMviikkona» syysk. 21 p:nä—Wed.^ Sept 21 J>IO. AUa — 1927
Kommunisti
Huomioita Canadan kommunistipuolueen piiri
5:nnen Beaver Lakella, elokuun l:sen ja 28:n-nen
päivän välillä, 1927, toimeenpanemien
nuorisokurssien johdosta ja eräitä suun­nitteluja
vastaisuudessa toimeenpan­tavien,
samanluontoisten kurssien
varalta
Käfitys työläisnuorison kesknn-dessa
tehtävän luokkavalistustyön
välttämättömydestä ei suinkaan ole
uusi Sadburyn ympäristön suoma-lairten
työläisten , keskuudessa. Jo
Tiiin aikaiseen kun 15 :sta vuotta ta-iar/
crln, pani silloinen Copper Clif-fin
Nuorisoseura toimeen kesäkou­lun,
kaiitena kesänä perättäin; kum­mallakin
kerralla ollen runsas ja in­nostunut
oppilasjoukko. Tämä y-ritys
tarkoitti tosin varhaisnuorisoa
mutta varttuneempaakin nuorisoa
oli mukana.
Opettajana toimi kummallakin
kerralla Työväen opiston "ylioppi­las";
ensikerralla Onni Saari ja toi-sellakertaa
erä» Emil Pelto, jotka
kumpikin ovat jälkeenpäin osoittau­tuneet
poliittisiksi harhailijoiksi,
joka ominaisuus jo silloin lienee vai­kuttanut
heidän työnsä merkityk­seen.
Sittemmin alkoi ympäristön suo-malaifiten
keskuudessa suuri poliit­tinen,
ja yleensä henkinen taantu­mus,
joka ei vieläkään ole täysin
hellittänyt. Sellaiseen oli, ja on yhS
edelleenkin, useampiakin syitä nä­kyvissä,
kuteh Copper Cliffin ja
muutamien muiden ' kaivoksien sei­sahtuminen,
Frank Snellmannin rö­tösten
tapahtuminen ja työnanta­jien
jatkuvasti käjrttämä mustalista-ja
seulontajärjestelmä. Näistä, syis-
-tä joutui rivakampi ja luokkatietpi-eempi
työläisaines suurelta osalta
poistumaan paikkakunnalta, tai siir­tymään
1 yksineläjiksi, pikkuvil jeli-jöiksi,
lähiseudun poltetuille savi­koille.
Vaikka työniantajain apuri­en
nostama oikeusjuttu Copper Clif-fin
Nuorisoseuraa vastaan —-joka
silloin jo oli muodostunut puolue­osastoksi
— päättyikin, lalnopllli.
^ seita . ja siveelliseltä kannalta kat­sottuna,
työläisten täydelliseen voit­toon,
vaikuttivat edellämainitut teki­jät
ja lisäksi Copper Cliffin Nuo­risoseuran
talon katala murhapoltto,
tavattomasti puolue- jä valitustoi-minnan
lamautumisceiv paikkakun­nalla,
y. •^,
\ 'Mutta vaikka .senaikaiset toimln-jiah
keskukset piirissämme,' kuten
Copper Cliff, Mond ja Garson Miner
ovatkin menettäneet, joko osittain
tai kokonaan merkityksensä, niin
toiset pa?kkakunnat, kuten Sudbury,
Soo ja Beaver Lake^ ovat suuresti
kohonneet ja merkeistä päättäen
on lamaannus-kausi, lyhyessä ajas-
. sa, kokonaan lopetettavissa, kunhan
vain ne toverit, jotka työläisten a-seman
ja taisteluvälttämättömyyden
• selvästi tajuavat^ ottavat tilaisuuk­sien
käyttämisestä tarkan vaarin.
Tällaisen heräämiskauden* oirecjna
on pidettävä sitäkin, että piirimme
viimekeväisessä konventsionissa, yk­simielisesti
ja innostuksella, päätet­tiin
toimeenpantavaksi Nuorisokurs-sit
varttuneemmalle nuorisolle tä­män
kesän aikana. Tämän päätök­sen
tuloksena nämä Inirsslt nyt o-vatkin
j * pidetyt ja vaikka kaikki
olikin näin alkuyrityksessä, suurel­ta
osalta kokeilua, oli menestys näh-
- ta västi tyydyttävä.
, NaorUo]car«aIt alkoivat
elokuun l:senä päivänä Beaver La­ken
koululla ja päättyivät saman
kuun 28:sas päivä, kestäen siis nel­jä
viikkoa. Varsinainen opetus ta­pahtui
koululla, englanninkielellä,
mutta suomenkielinen eaintymis- ja
«hjelmansuoritus-harjöittelu C. S.
J . :n Beaver Laken osaston talolla.
Muuten «n tunnustuksella mainittava,
että Beaver Laken toverit antoivat
3nimmankin rakennuksen vuokratta
kurssilaisten käytettäväksL
Oppilaita oli 35, niistä 24 tyttöä
ja 11 poikaa. Pienempiä muutok­sia
tapalitui kurssien aikana. Yksi
jäi pois heikon englanninkielen ta­kia,
kaksi työsuhteidensa, vuoksi,
yksi sairauden takia j a yksi siksi,
että arveli olevansa liian nuori seu­raamaan
opetusta, siis poisjääneitä
6. Uusia tikille 3.
YhtMsrnokaila
oli järjestettynä Beaver Laken o-saston
talon ravintolahuoneeseen ja
noudatettiin sunä mitä suurinta yk-fiinkertaisuutte.
Tämä ensinnäkin
eiksi, että tääSä|^ suhteessa asetet­taisiin
tSBaisiUe ikursiseille proletaa­rinen
ikesäleirin leima ja toiseksi
kustannusten alhaidna pitämiseksi
joka taas puokstaajÄ vaikuttaa sii­hen,
että ensikesähä on helpompi
saada samantap^set aikaan.
KeittiökfJusto oK m j ^ ! *^
nen tSyddlisemmän itiuaht^^
sen aikaansaiamiseksi. yyytymattö-myyttä
«i tässä suhteet kuiten­kaan
ky^yttäessäkaän ilmexmyt^ E -
mannoitsijäBä toimi knrsäen ajaa
toveritar Mrs, Maria Johnson, suo­rittaen
tehtävänsä kunnollisesti, vai­keuksista
huolimatta. Toisinaan i l ­meni
hankaluutta ja edeltäpäin jär­jestelyn
puutetta ruoka-aineiden
hankinnassa, sekä yleensä ruokailu­välineiden
puutteellisuudessa^ Tov.
Johnson teki muuten tehtävänsä
melkeinpä yksinomaan asianharras­tuksesta,
ottaen palkkiota ainoas­taan
$1,00, päivältä. Emännöitsi-jän
apulaisina toimi tavallisesti kak­si
tyttöä kerrallaan, loma-aikoinaan
ja yksi poika vedenkantajana ja pui­den
pilkkojana, Nämät tehtävät
eivät kylläkään tulleet läheskään
aina täysin tyydyttävällä täsmälli­syydellä
suoritetuiksi, johon osalta
lienee ollut- syyn verrattpin pitkät
kortteerimatkat ja hajalla asuminen.
Taloudenhoitajana ja kirlanpitäjä-nä
toimi kurssilaisista, tov. Martti
Pohjansalo, saaden palkkioksi ruo­kansa
vapaasti.
Ruokarahaksi määrättiin edeltä­päin
$3.50 viikolta, henkilöä kohti,
joka oli suoritettava etukäteen, jot­ta
voitiin ostaa ruokatarpeita kä­teisellä.
^ Päätös edellytti lisämak­sun
kantamisen kurssien loputtua,
ellei mainittu summa riitä. Se kui­tenkin
osottautui riittäväksi, kuten
taloudenhoitajan raportista lähem­min
selviää.
Osa oppilaista sai ruokarahansa
järjestöiltään. Toiset suorittivat-Sen
itse, tai heidän vanhempansa. '
Kurssilaisten keskuudessa ilmeni
jonkunven-an ohimeneviä sairaus­tapauksia,
joiden syytä ei voitu
saada selville. Todennäköistä ori,
€ttä ainal^ marjamyrkytyksellä
oli osansa, joka taas oli luultavasti
johtunut tavattoman pitkällisistä
pöutailmoista. Muut ruoka-aineet
olivat parasta saatavilla olevaa ja
vesikin kirkasta ja puhtaanmakuista,
joskin hiukan rautapitoista. Erästä
oppilasia, joka jo tullessaankin oli
sairaaloinen, katsottiin parhaaksi
käyttää lääkärissä ja lääkärin ilmoi­tettua
hänen tarvitsevan täydellistä
lepoa, vietiin hänet kotiinsa, kurs-^
sien kolmannella viikolla.
Mai<5ftakaeq
suhteen ilmeni jonkunverran hanka­luutta,
varsinkin alussa, kun hei­nänteon
aika oli käsillä ja-farma­reilla
oli, oman väen lisäksi vielä
"heinämiehife" asumassa. Eräät
oppilaat -— heitä oli asumassa kah­denkin
mailin päässä — valitteli­vat
alussa matkan pituutta mutta
paikallinen komitea katsoi vaikeaksi
korjata asiaa, eikä kävelyn tuotta­van
mitään todellista vahinkoa op­pilaille,
joten asia jäi silleen, eikä
myöhemmin enää valittelua kuulu­nutkaan.
Yhteisasunta, huolellisesti
valvottuna, olisi tietenkin paras. Se
synnyttäisi joukkotunnetta ja oppi­laat
olisivat esillä loma-aikoina suo­ritettavia
tehtäviä vatten. Silloin
voitaisi myöskin valvoa, että oppi­laat
nukkuisivat tarpeeksi. Tämä
olisi tarpeellista, ei yksin kurssien
menestymiselle, mutt*. myöskin oh-jeelcsi
jokapäiväiseen elämään.
Aamuyöhön tanssiminen on muo­dostunut
tällä alueella, varsinkin
maalaiskylissä, melkelnpS paheeksi.
Se on vastaisuudessa jyrkästi estet­tävä
kurssilaisten tilaisuuksissa.
Viimeistään 12 :sta on oppilaan ol­tava
nukkumassa, tällaisinakin i l ­toina,,
jos seuraavana päivänä lain­kaan
tahdotaan opiskella. Sellai­sen
välttämättömyyden osoitti sel­västi
näiden kurssien kokemus,
Johtajjakysymys
Piiritoimikunta ja samalla pai­kallinen
kurssikomitea, olivat tar­koittaneet
saada kurssien johtajaksi
jonkun sellaisen englanninkielisen
toverin, jolla olisi ollut entistä ko­kemusta
varsinaisessa opetustyössä,
kuten toverittaret Gustance ja Held
Toronrtbssa, mutta heillä oli kum­mallakin
esteensä. Mahdollisesti he
eivät myöskään pitäneet juuri tä­tä
työtä niin ensitilalle asetettavan
tärkeänä, kun me sen pidimme.
Saimme kuitenkin tov. "Wm. Moriar-tyn,
Toronnosta tähän toimeen ja
hän olikin mahdollisesti kykenevin,
mitä
ei ollut yhtä onnistunut. Ymmär­tääkseni
olisi tällaisilla frarsselUa
yritettävä saada aikaan luja jär­jestyneisyyden
tunne ja sitä ei näil­lä
kursseilla täysin saavutettu. On
kuitenkin muistettava, ettei yhden
opettajan aika ja energia miten­kään
riitä kaikkeen, mikä olisi tar­peellista,
Opetakohjelma
Piirikokouksen alkuperäinen tar­koitus
oli panna kurssit toimeen
englanninkielellä. Sitten myöhem­min
heräsi kuitenkin piiritoimikun­nassa
ja paikallisessa komiteassa a-jatus
järjestää osa opetuksesta
myöskin suomenkielelle, sellaisten
oppilaiden mukanapitämi^eksi, joilla
on vajava englanninkielen taito.
Johtaja, tov. Moriärty; oli kuiten­kin
laatinut valmiiksi opetusohjel­man
ja valmistautunut sen suorit­tamaan
ja hän piti melkein mahdot>
tomana saada opetusta pysymään
yhtenäisenä, kahden henkilön käsit­telemänä,
varsinkin kun se olisi ta­pahtunut
eri kielillä. Piiritoimikun­takin
käsitti ne vaikeudet mitä sii­tä
olisi aiheutunut, varsinkin kun
johtaja oli toista mieltä ja poisti
suomenkielisen opetuksen. Sen s i ­jaan
päätettiin opettaa julkista e-siintymistä
ja harjoittaa ohjelmis­ton,
kurssien aikana toimeenpan­taviin
tilaisuuksiin suomen kielellä.
Tähän tehtävään määrättiin John
Virta.
Tov. Moriartyn opetusohjelmaa
piti piiritoimikunta -lii^n korkeana
ja laajana, mutta koska valmiste­lutyöt
olivat tehtynä, hyväksyttiin
SO kokeiltavaksi ensimäisen viikon
ajaksi ja tov. Motiarty lupautu^l ohje-maa
sovittelemaan sen mukaan, kun
kokeilu näyttää vaativan. Tätä so­vittelua
ja lyhentelyä häh joutui­kin
tekemään, joten lopputulos lie­nee
ollut melkoisen tyydyttävä^
Varsmaisena luentonaineena oli
luokkien historia, henkiorjuudesta
nykypäivien palkkaorjuuteen asti;
talousoppi ja yhteiskuntatiede. Nä­mät
aineet olivat^ nähtävästi raskai­ta
oppilaille, koskapa luennoitsijan
oli vaikeata saada heiltä vastauk­sia
kysymyksiinsä.
Lehdistötyössä ja julkisessa esiin­tymisessä
oli opetustapa yksjnker-täista
ja havaintomenetelmiin pe­rustuvaa
ja ne näyttivätkin voimak­kaasti
kiinittävän oppilaita. Kokous
toiminnassa annettiin kurssien lop­pupuolella
runsaasti ohjausta ja har-joiteltith
sitä käytännöllisesti, joka
osoittautui olevan' kaikkein mielen­kiintoisinta
oppilaille.
Oppilaiden piti, huomautettaissa,
tehdä muistiinpanoja luentojen ai­kana-
ja sitten toisinaan laatia ai­nekirjoitus
jonkun kohdan johdosta.
Lehdistötyön yhteydessä harjoitet­tiin
myös ainekirjoitusta, samoin
piirustusta, omaa leirilehteä ja y-leensä
seinälehtiä ja muita, julkai­suja
varten. Omaa julkaisua, n i -
tä: "TheBeavter Lokd Red Youth"
(Beaver Laken piinanen nuoriso)
toimitettiin kaksi nelisivuista nu­meroa,
joista jälkimäinen ei kuitcn-kaan^
ehtinyt tulla monistetuksi, vaari
lähetettiin se myöhemmin oppilaille
ja piirjtoimikunnalle.
Eri komiteoja.oli toiminnassa seu­raavat:
Yleinen leirikomitea, jär-jestyskomitea,
iltamakomitea, ur­heilukomitea
.ja lehtikomitea. Viime­mainittua
lukuunottamatta, oli näi­den
toiminta heikkoa. Urheilupuoli
tuli kokonaan laiminlyötyä, paitsi
yksityisiä uimassa käyntejä, ja ryh
tiä puuttui myöskin iltamatoimin-nasta.
Ohjelma- ja naytelmailtamia
pantiin kurssien aikana toimeen 3.
eli jokaisen viikon torstaina, paitsi
ensimäisellä viikolla, ja lojjettajais-juhlat
viimeisenä sunnuntaina. Näis­sä
tilaisuuksissa esitettiin yhteensä
8 näytelmää, niistä englanninkie­lisiä:
"Wayward Children", "What
Money Can Do", ja Scales and
Svv-ords". Suomenkielisiä: "Ihme",
"Punanen kenraali", "Sotamorsiot",
"Äärimäinen koetus" ja tValheen
kengillä", kaikki muut ollen luokka-taistelunäytelmiä,
- paitsi viimeiTTeri,
joka oli kevyt huvinäytelmä; siinä­kin
eräitä kohtia korjattiin.
Koska englanninkielisen koulun
käjmeillä on yleensä heikko. suomen­kielen
lausunta, jä se silti on eräs
tärkeimpiä onnistumisen ehtoja kai­kelle
muulle esitykselle, niin tehtiin
runonlausunnan hyväksi verrattain
paljon työtä, joten runonlausunta-numeroita
olikin verrattain runsaas­ti
ohjelmissa. Muutamia lausunta-kuvaelmia
esitettiin myöskin. Jouk-kolausunta
olisi perin suotavaa nuo-
On todetta etta tueimmat soomalax«et 'nuttkoxtavat
RUOTSIN AMERIKAN LINJMJLA
Tähän heillä on monta pätevää syytä!
Näin tekemällä he menettelevät viisaasti!
— MINKÄTÄHDEN—
Suomalaiset tietävät että
ON SUORA JA MUKAVA TIE
N SUOMEEN tai L U O M E S T A ' "^
AINOASTAAN 10 VUOROKAUTTA KUMPAAKIN TIETÄ
Ei minkäänlaisia viivytyksiä ;
Atlannin ja Pohjanmeren poikki samassa komeassa valtamerilaivassa
Jos aiotte matkustaa Suomeen taikka tuottaa omaisianne tai ystä­viänne
.Suomesta Ganadaan, menettelette viisaasti jos käytätte
hyväksenne RUOTSIN AMERIKAN LINJAN tarjoamaa erin­omaista
palvelusta ja nopeata kuljetusta.
KAIKKI NYKYAIKAISEN VALTAMERIMATKUSTUKSEN
' MUKAVUUDET
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN laivoilla vallitsee mitä suurin
puhtaus ja ruokajärjestys on soviteltu tyydyttämään suoma-
- laisten makua.
Käyttäkää aina RUOTSIN AMERIKAN LINJAA ja olkaa vakuu­tetut
luotettavasta palveluksesta ja tunnetusta mukavuudesta.
Säännöllinen liikenne vuoden ympäri Halifaxiin
Itäänpäin New Yorkista, aekä talvisän myöaJdn Haltfaxista
KOLMANNEN LUOKAN ALIMMAT HINNAT:
SUOMEEN $110.50 — SUOMESTA $122.00
EDESTAKAINEN PILETTI $186.00
(Canadan vero $5.00 lisää)
Laivojen kalkuvuorot New Yorkista
Droti^ingholm . ... Syysk. 24 p:nä
S|S ^tockholm .. ... Lokak. 1 p:nä
Gripsholm .. .. Lokak, 8 p.
: r O S AIJOTTE VIEtTÄÄ JOULUNNE SUOMESSA
teette viisaasti matkustamalla
jommallakummalla RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
JOULUHUVIMATKA-LAIVOISTA
H A L I F A X I S T A—S U O M E E N
S S*"DrottningrhoIm'* marraskuun 28 p:nä
S S "Stockholm" joulukuun 5 p:nä
* ' (Gööteporin kautta)
Ainoastaan 10 vuorokantta Suomeen saakka
Matkustakaa näillä laivoilla,; silloin vältätte väsyttävän poikki-kulun
Englannin kautt» ja myös hankalan matkan Itämeren yli.
Voitte myös tehdä miellyttävimmän' '
JOULUHUVIRETKEILYN matkustamalla kuuluisalla
Möottorilaivallamme
"Gripsholm" New Yorkista, jou^uk. 9 p:nä
Ainoastaan 10 tuntia Montrealista New Yorkiin
Ainoastaan 10 vuorokautta New Yorkista Suomeen
(Gööteporin kautta) -
Saapukaa MONTREALIIN noin ^ a r i , kolme päivää ennen laivan
lähtöpäivää ja ilmoittakaa kIrjeeUlsesti MONTREALIN KONT-
' TORIIN osoitteella: SWEDISH AMERICAN LINE, 1410
STANLEY ST., MONTREAL, QUE., milloin ja millä junalla
saavutte, niin Linjan suomalaiset edustajat ovat vastassa ase­malla
ja auttavat Teitä avuliaasti, nopeasti ja maksutta kai­kissa
matkaa koskevissa asioissa, passin kuntoon saami­sessa
j . n. e.
Halutessanne yksityiskohtaisia tietoja kaikista matkaa koskevista
kysymyksistä kääntykää lähimmän asiamiehemme puoleen tahi.
kirjoittakaa' suoraan: (
SWEDISH AMERICAN LINE
1410 STANLEY STREET, MONTREAL, QUE.
J. V. KANNASTO. BOX 69. SUDBURY, ONT.
Matkustakaa Skanfayian-Amerikp läp^ a
Saosittn, mukava ja nppe* tie
SUOMEEN ja SUOMESTA
i
NORTHERN COAL & W
KOVAA JA PEHME<;^ KOLIA — KOKSIA
PEHMEÄÄ PUUTA
_ KOVAA^JA
202 Mackey Bldg. — Puhelin 744, Sudbury.
VARASTOPAIKKA ^ — L O R N E STREET PUHELIN 86.
joka sekin oli paremmin yksityistä oli ohi, kypsyivät mustikat. Nämä
laatuä — oli yhteistoiminta ja so­pusointu
kurssilaisten ja paikallis­ten
elimien ja järj^öjen välillä kii­tettävä.
PaikalliseiN voimistelu- ja
urheiluseura "Jehun" kanssa meni
veljeOy niin pitkälle, että "Jehu"
luovutti oman kilpailupäivänsä illan
kurssien lopettajaisjuhlaa varten
Kauniisti tehty. Tosi .kyllä, että
kurssilaisetkin yrittivät auttaa "Je­hua",
tekemällä "jehun" puolesta
iltamavierailun Long Lakelle, mel­koisella
ohjelnjallä. Yhteistoimin-seikat
vaikuttavat paljon paikalli
siin oppilaiksi aikoviin, samoin toi­siinkin
larmikylJin. Pitäisin sopi­vampana
alkamis-aikana heinäkuun
alkupuolta. Tänä kesänä koulunsa
päättäneitä ei tälläkään kerralla ol­lut,
kovin useita ja sellaisillekin jäi­si
sentään parin vjikon loma ennen
kurssien alkua.
Kurssiaikaa ei tulisi missään ni­messä
pidentää, paremminkin luuli­sin
kolmessa viikossa saatavan ai­kaan
saman kuin pitemiiiässäkin a-taa
ja ymraättämystä, varsinkin jassa. Ainakin oli talläkertaakyl-nu
orisoa kohtaan me juuri tarvit­semme.
Suunnitteluja vastaisien kurssien
varalta _
Yleensä," milloin keskustelu siihen
suuntaan johtui, puhuivat oppilaat
"seuraavista kursseista" samallal-sella
varmalla olettamuksella, kuin
puhutaan tulevasta keväästä. Sel­lainen
käsitys lienee vallitsemassa
vanhempienkin tovereiden keskuu­dessa,
että tällaiset' kurssit tulee
lästymistä ^huomattavissa viimeisellä
viikolla. Tosi kylläkin, että lähe­nevä
syksy on ti^ös omiaan synnyt­tämään
kyllästymisen tunnetta, joka
syy poistuu, jos aletaan aikaisem­min.
^ (Jatket.)
'S
HAUTAANTOIMITUSLIIKE
tästälähtien pidettäväksi jokaisena Perustettu 1911 — 12% Pine St.
kesänä, mikäli ei tavattomia tilan­teita
satu. Ensikesänä toimeenpan­tavat
kurssit yoiianee siis,pitää mel­kein
päätettynä qsjana. .
Paikka. Oppiläjät olivat yleensä
lee, oli hän eräissä suhteissa ker­rassaan
onnistunut. Mielenkiinnon
herättäminen ja koossapito oli hä­nen
vahvin puolensa. Aina, kun
levottomuus ja väsymys alkoi saada
valtaa oppilaissa» keksi.hän jonkun
kevyemmän asiakohdan, teki piirrok­sen
mustalle taululle, tai pahitaim^n
sattuessa, luopUi kokonaan hetkek­si
varsii^isesta aineesta, palatak­seen
siihen heti jälleen kun mie­lenkiinto
oli saavutettu. Voimak­kaana
joukkohengen herättäjänä hän
rison ohjelmaesityksissä, mutta se
vaatii verrattain kovan harjoittelun,; sitä mieltä, että Beaver Xake on
itä saatavissa oli. joten siltä alalta ei saatu aikaan e- tämän piirin kopiyin kurssien -pito-
Mitä tov. Moriartyn kykjrihin tu- nempää kuin yksi nutnero päättäjäis- plaikka vafstaisundesMikin. Samaa
» ^i; vs„ «-sjoos ...,v«^o;<r«> i-o^- juhlaan. Iltamissa ja päättäjäis-i tuelta oli tovi Moriajctykin ja alle-juhlissa
puhuivat Moriärty, Wirta| ^'fjoittaneen oti m^ yhdyttävä
ja Pohjansalo, sitäpaitsi oli viime­mainitussa
tilaisuudessa puheita vii-
4elj;ä oppilaalta,, joista yksi suomen­kielinen.
Martin Moriärty, johta­jan
veli, joka oli myöskin oppilaana,
lisäsi paljon viehätystä, tilaisuuksien
ohjelmiin, soittelemalla harvinaisella
Dulsimoinstrunrentillaan.
Lukuunottamatta erästä yritystä
kurssien alussa, estää muutamia
nuoria ottamasta osaa kursseihin —
edellisiin, varsinlön, kun kokemuk­sen
opettamina, suoritetaan edel­täpäin
joitakin järjestelyjä.
Aika. Kurssien alkamis-ajan so­pivaisuutta
on : vsukeai määritellä,
syystä, että se' nipputi paljon siitä,
onko kesä varhainen tai myöhäinen.
Tämä kesä oli kylläfcin myöhäinen
miutta kursät alkoivatkin sitten juu­ri
pahimpaan aikaan. ^ Heinänteko,
oli juuri kuumimmillaan''ja kun se
TIMMINS, ONT-Nopea
ja huolellinen palvelus. —
Hintamme ovat erikoisen
kohtuulliset
S. L. LEES, Hoitaja
EASTON^S
Paiva ja yö telefooni 5
Linjallamme on 48 vuotinen kokemus kohdella matkustajia ia
on ensunainen skandinavialainen linja säännöllisellä laivakuluija
Ganadaan. Linjamme on yhdistys Suomen ja Canadan väliilä
jolla rasittava junamatka Euroopan mantereella voi välttj-ä. At­lantin
ja Pohjanmeren ylitse samalla suurella valtamerilaivalla jä
Köpenhaminasta uusilla ajanmukaisilla ja mukavilla suomalaisilla
laivoilla. Skandinavian-Amerikan Linja on tunnettu hj^vistä lai­voistaan,
mainiosta ruu'asta ja palveluskunnan kohteliaasta ja ys­tävällisestä
kohtelusta. Matkustaja joka kerran oh käyttänvt
meidän laivaamme matkustaa myöhemmin aina linjallamme. '
Säännöllinen laivakulkuyhteys vuoden ympäri Euroopasta Ha-lifax'iin
ja itäänpäin N'ew York'ista sekä talvisin Halifax'ista.
Suomeen 1.- $108.50 Ost^alla edestakainen pilett'"
Suomesta .$120.00 SÄÄSTÄTTE ?45.50 ja piletti
Edestakainen piletti $183.00 on voimassa 12 :sta kuukautta.
Lähettäkää sukulaisillenne tai tuttavillenne Suomessa etu-maksupiletin.
Me takaamme nopean, hauskan ja mukavan matkan
ja parasta avustusta Ganadaan saapuessa.
Laivojen kulkuvuorot New Yorkista:
Syysk. 22 p. United' States
Lokak; 6 p. Oscar II
Lokak. 13 p Helllg Olav
Lokak. 25 p Frederik VIII
Marrask. 3 p. United States
Marrask. 17 p Oscar II
Jpuluk.-1 p ...Hellig Olav
Jouluk. 7 p. Frederik VIII
Tammik. 5 p. ,.Oscar II
MuittaLu Slundinarian-Amerikair Linjaa faauslta jouluretki Kalifii'iiita Suomcrn, Ui-vasiorome
lippulaivalla, aunrella. ja mukavaila Frrderik VIII, joka IHhtce Halirai'ista
joulukuun 9 päivänä, «ieltä oCtsrn kaikki joatuksi kotimaabiD läiileTät vierailumatkusiajat.
Jos ilmoitatte allamainitulla osoitteella koska ja millä junalla
te saavutte Montrealiin niin lähe^mme linjan suomalaisen edus­tajan
ottamaan Teitä vastaan asemalle ja autamme Teitä mak­sutta,
ja mielihyvällä kaikissa matkaa koskevissa asioissa ja annam­me
johdatusta passi- ja leimausanomuksiin nähden j.n.e.
Halutessanne lähempiä tietoja kääntykää lähimmän asiamie­hemme
puoleen~^ tai kirjoittakaa suoraan meille osoitteella:
SCANDINAVIAN AMERICAN LINE
1410 STANLEY STREET MONTREAL, QUEBEC
J U O K A A
Lenton and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Ginger /Jle,
hyvsisi tunnettuja pehmeitä juomia.
Tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella.
ORANGE SMASH iOTTLING WORKS
Box :^749. 61 BircE Sr.. N.. Timmma. Or.c—^Tele? 646 J.—K. A. Merikallio
y.m.
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO,
Käydessänne ^Engrlehartissa tulkaa
C H. I M I y Sons |
Meillä on täydellinen varasto ruokatavaraa,
lihaa,' y.m.
' Kahvia, 5 Ib. erissä 45c Ib. Tuoreita Yeast Cakeja. Kaademummaa.
PERUNAJAUHOJA, SOKERIA, LARDIA Y. M.
(
(((
li
T I M M I N S I N N E W B A K I N G C O M P A NY
— V a l m i s t a a —
Kovaaleipää, Korppuja, Vehualeipiiä ja kaikenlaisia leivoksia.
Käyttäkää meidän valmistamia tuotteita.
N E W B A K I N G CO.
2 BIRCH STREET. Box 1306. TIMMINS, ONTARIO.
A . F O U R N I E R ,
. L I M I T E D
HENKI. PALO. TAPATURMA JA
AKKUNALASI
YAKmjTUKSlA
BALKIE-GILL BLOCK; SUOBURY.
It&inoja' luinldtaan nopeasti ja ai
kalsflla hinnoflla.
\ Timminsin
Suomalainen Poika­talo
valmistaa ruokaa aterioittain ja pai-vittäih.
Järjestyneet voivat jäsa-nyyteen
liittyä. .
50 BaUam St.
Box 520
Timmin*, Oat
Rottyn,Que.,i
Dr. J. S. Miller
HAMMASIASKÄRI
Spesialisti
i • tekohampaiden ja kruunujen lai­tossa
sekä siltatyö alalla.
Acme apteekin yläkerrassa .
Cedar ja Onrham k a t . kulmassa-
P. O. Box 536 Puhelin 52
SUDBURY, ONT. (K)
ROUYN OSIJUSRtlOKALA
Tarjoaa ruokaa aterioittain ja päivittäin. Jäsenyyteen v
myös järjestyneet työläiset Uittyä. '
FINNISH CLUB
Home Ave. Box 455 ^— Rouyn
oivat
(K)
Quebec
MARS HOTEL Ainoa suomalainen hotelURouynissa- Siistiä Luoneita saatavana- ^
(0
ROUYN, f
T. J: KUPIAINEN
Noranda ja Main Ave. kulma.
Rouyn New Baki^gr Co.
KORPUT, KOVAN JA KAIKEL-LAISTEN
KAHVILEIVÄN
saatte parhaiten meDta. Myöskin
Tilkotilaukset täytetään huolella.
NEW BAKING COMPANY
Rouyn, Que. (K)
PALLORUUMA
ja
PARTURI
KEMPPL E- SALOHj
Gam1>el St., Rouyn, Q««e- ^