Vapaus, December 20, 1921

              Sivu 2 T i j s ^ a , J011I111I&Mv-" Tttes. B e cm
Canadan «lomaiaisen ^öväcstön äänenkannattaja, nmes-tyy
Sndburygsa, Ozt., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H PURO J. W. SLUP
Vastaava tounittaja. ^ - Toimitnssihtceri
V A P A U S
The only orgaa of FSnä'workeia in Canada. Pub-lislied
in Sudbury, Ont.. cvery Tnesday. Tharsday and
Saturday. ' '
Advertising rates 40c per «oi, inch. BlmimBro charge
for 8inS"i"sertion 75c. loiscoant 6n standing advertise.
fflent. The Vapaus ia the bestÄdvertisng medium among
the Finnish Peoole In Canada.
. Umotuahinta 40c'palstataumalto. — Alin hinta kerta-ilmotuksesta
75c. ~ ICualemanamotukset «2.00 (muisto-värsyistä
60e. kultakin lisiksi). - Kihlaus-ja avioliitto
ilmot. alin hinta ?2.00, mmenmuttfosilm. («"oten ^^u n
ÄViomttoiImotusten yhteydessä ?2-00 kerta. — Avioerod-notukset
$2.00 kerta (2 kertaa $3.00. ~ Sj/ntymaUmo-tukset
?2.00 kerta. — Halutaan tieto la osoiteilmotukset
«1.00 kerta (3'kertaa $2.00). - Kaxkista ilmotuksista,
joista ei t,\e sopimusta, tulee rahan senjrata mutana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. H'M, guoH vk. 12.25, kolme kk.
n.50 ja yksi kk. 75c. . . , ,
yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
EoonalliEella nimellä,
J, V. KANNASTO, LJikkenhoJtaja,
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
l^rnc St., Puhelin 1038. — PoEtiosotc:
Box 69, Sudbury^ Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
Betond class matter. • ^ ' ^
Manifesti teollisuustyöKisille
Cliicagossa äskettäin muodostettu «Väliaikainen
työväenluokan yhdislämiskomilca», joka työskentelee
radikaalisien T työväen unioitlen yhteistoiminnan lujit­tamiseksi
ja Amerikan taloudellisten järjestöjen Punai­seen
Internationaleen liittämiseksi, on lähettänyt meil­le
seuraavan manifestin:
Jokainen uusi päivä tuo esiin tapahtumia, jotka
todistavat että rae olemme kykenemättömiä voittamaan
/taistelujamme trustiutunutta pääomaa ja imperialisti­sia
työnantajia vastaan; yksinpä meidän jokapäiväi­sessä
taistelussamme meiltä puuttuu solidarisuutta vas­tustaa
työnantajain hyökkäyksiä, heidän pitentäessään
työpäivää ja jatkuvasti -alentaessa palkkoja sekä teh­dessä
tyhjäksi meidän yrityksemriie ylläpitää siedet­täviä
työsuhteita. Herrasluokka on osottautunut meitä
voimakkaammaksi häikäilemättömissä hyökkäyksissään
työläisiä vastaan yleensä. Tätä ei vgida kieltää pala
uttaessn mieliin seuraavat tosiasiat:
Tuomari Andersonin injunktiouixi hiilenkaivajia
vastaan «chcck-off» systeemin poistainisessa; rautatie-yhtiöitten
hyökkäyksen rautatietyÖläisiä vastaan Yhdys-
; valtain rautateitten työlaytakunnan kautta; yrityksessä
pakottaa Chicagon rakennustyöläiset hyväksymään tuo­mari
Lpndistn antama päätös avonaisesta työpajasta
rakennusalalla; Kansasin valtion lakkovastainen laki,
joka on lähettänyt tyrmään Kansasm hiilenkaivajain
union presidentin Howatin ja sihteeri Dorchyn; Yh
dysvaltainlaivastokoniitean antaman avustuksen laiva-
Jcapitalisteille merimiesten' lakon aikana, josta oli seu­rauksena
merimiesten palkkojen alennus ja laivakapi
talislien asettamien ehtojen hyväksyminen • työsuhteis
sa; maidon ajajien lakon murskaaminen New Yorkis­sa;
yritys saada «hiklpaja<järjeatelmä^ käyntiin vaa
teteollisuudessa; kriminaalinen syndikalistilaki, jota
työnantajat käyttävät kostovälineenaän, siten aiheutta­en
järjestymisen miltei mahdottoiaflksrmoni^
;0i6sa^ yksityisten :armeijdnkäylto,kuten^^W Virgi­niassa,
ehkäistökseen United Mine T^orkersin järjes-täraistySn
hiilikentillä; <Gypo»-järjestelmän (kappale-työn)
palauttaminen puutavarateoUisuudessa; palk-
Jkain alennus jalkmeteollisuudessa; paasien union pe­rustaminen
Seattlen satamassa Ja muualla; ja luke­mattomat
muut seikat, jolta on mahdoton tässä Isetella.
Oivaltaen voimattomuutemme, me olemme pako­tetut
tarkastamaan tyoväenliikettämme, josta tarkastuk­sestamme
emme voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin
että: kaaos vallitsee työläisten riveissä. Ammatteihin
jakaantuminen AFLin unioissa, jonka lisäksi on ole­massa
itsenäisiä unioita, kuten I.W.W., (^adan 0.
B.U.,LumberWorkers Union of Ganadai United Shoe
Worker3 Union, Shoe VorkersProtectivC'Union, Amal-gamated
Food Industries Union ja monia muita, kaik­kiaan
12T^14, jotka ovat ulkopuolella A. F. of L:n.
Kaikki nämä itsenäiset uniot ovat järjestömuodoltaan
leollisuusunioita, mutta eivät omaa edes sen vertaa
; yhteistoimintaa keskenään, että heillä olisi rainkään-jaista
yhteistyösopunusta. Tällainen tilantie ehkäisee
nim suuresti kaivatun edistysmielisten unioitten järjes­tyneen
yhteistoiminnan, joka dn~välttämätön ei ainoas-taan
n.k. «itsenäisten» unioitten, mutta myöskin suur­ten
A. F. of L:n edistysmielisten unioitten kanssa.
Ymmärtäen, elia meidän täytyy t y i bllaa täsiteV
läkserame yhdistysmiskysymys ja seurata taluun maail­man
työläisten antamaa esimerkkiä, ;nje esitäöime kes-kusneuvoston
perustamista yhdisiyäiistä. ja yhteistoi­mintaa
varten. Neuvosto tulisi käsittelemään perinpoh­jin
noiden A. F. of L:n ulkopuolella olevien itsenäis­ten
unioitten yhdistämistä. Meidän tarkotuberame
ollen:' (Tätä ohjelmaa voidaan muuttaa,' muuttamatta
kuitenkaan periaatetta)
-Ensiksi: Missä useita itsenäisiä unioita on olemassa
samalla teollisuuden alalla; niiden täytyy yhdistyä yh-
Toiseksi: itsenäiset uniot on 7>yrittävä yhdistä­mään
kiinteästi Yhdeksi Suureksi Unioksi joka on kiel-täraättoraästi
teollisuuden kontrollissa tai sen teollisuu­den
järjestamistyön kontrollissa. " ) -
Kolmanneksi: Touninnan keskittäminen sellaisilla
teollisuuden aloilla, joissa itsenäisillä onioilla on täysi
kontrollivalta, kuten: puutavara', metallikaivos-, maan
viljelys-, jalkine- ja nahka-, elintarve-, meriliikenne-,
tekstiili- ja ylisen rakennusteollisuuden, kuten teitten,
rautateitten, Icanaalien jne. teollisuuksien ja töitten
aloilla.
Neljänneksi: Sallien vähemmistöryhmien työsken
telyn A. F. of L:n unioissa - sellaisilla teollisuuden
aloilla, joissa edistysmielisillä on kontrolli, kuten hii-lenlcaTvajain
järjestöissä, kirjapainoteoTIisuudessa, rau-tatietyöläisten
järjestöissä, vaateollisuudessa ja raken­nustyöläisten
unioissa jne. Sillä ajatuksella, että nämä
vähemmistöt Jcayttävät jokaista taantumuksellisten vir
kailljain toimenpidettä hyväkseen; kehittäen niin pian
kuin mahdollista niissä tieteellisiä Inoklcatietoisia poh
jajouldcoja, jonka työn seurauksena ammattiuniot muut
tuvat luokkaunioibi.
Viidenneksi: Yhteistoiminta ja yhteifetyö kaikkien
tieteellifetenluokkatietoisten järjestöjen kaissa.
Kuudenneksi: Käsittäen että meidän täytyy järjes­tyä
kansainvälisesti, j a että? ei ole olemassa valintaa
Amsterdamin Ammaltiunioitten Kansainvälisen ja
Moskovan Punaisen Työväen Unioitten Inlernationalen
välillä, siksipä yhdistymisen pohjana täytyy olla: liit­tyminen
Työväen Unioitten Punaiseen Internationaleen;
Seitsemännebi; Hyljätä kaikki sellaiset juonet joi
den tarkoituksena on heikentää työläisiä fyysillisesti
henkisesti, kuten voittojen jakojärjestelmä, työläisten
osallisuus liikeyrityksiin, työnantajain ja työläisten yh
teiset''komiteat jne.
Kahdeksanneksi: Katsoa sellaiset uniot mitä työn­antajat
suosittavat, tarjoavat, perustavat tai avustavat,
vahingollisiksi lyöläisetn parhaille eduille.
Yhdeksänneksi: Tieteellisen luokkataistelun käynti
tuotannon ja jaon välineitten valtaamiseksi työläis
Ien käsiin, tulee olla uuden yhdistyneen liikkeen suurin
päämäärä.
Me kohotamme suomalaisiakin työläisiä kaikkialla
ja jcaiklssa ryhmissä, tutkimaan tätä ohjelmaa, ja vilpit­tömästi
miettimään, eikö tämä ole juuri sitä solidari-suuden-
ja yhdistymisen menetelmää, jota Amerikan työ­väenluokka,
nyt niin kipeästi kaipaa, ja jota mekin
olemme kaikin voimin velyolliset edistämään ja edes­auttamaan.
Sikäli kuin tämä työ edistyy, tulemme siitä jatku­vasti
selostamaan Vapaudessa. -
Kuinka luokkatietoisettyöl^
kannattavat lehteään
Kmiiisiio ibnteita
Bertrand Russell, Suom. A. K.
(Shangham. kommunistit painat­tivat
tämän TdinanTdeleTlä lentblehr
tisenä, jonka liaTlitus sitten takava­rikoi.)
Aikomubeni ei ole . puhua bol-sheVikien
toimintatavasta paitsi sii­nä
suhteessa mikäli se kuvaa heidän
Ihanteitaan. Jokaisessa uskonnossa
on ihanteita, joita sen seuraajat
eivät aina onnistu noudattamaan;
lännessä on fäma ilmiö tunnettu
kristinuskoon nähden, ja otabun et­tä'
samaa vpisi «anoa idässä budha-laisundesta.
Aijon käsitellä asioita
joita bolshevikit opettavat ja aiko.
vat seurata, eikä ihmisten vaj^inai-sia
tekoja, ihmisten jotka, kuten
kaikki ihmiset, ovat taipuvaisia in­himillisiin
heikkouksiin.
Taloudellinen oikeus.
Ensimäinen ja perusteellisin kom­munismin
ihanteista on oikeus, erit­täinkin
taloudellinen oikeus. Kom­munistit
opettavat .että omaisuuden
epätasainen jako eri asukkaiden
kesken on puolustamatontä, ja että
taloudellisen Järjestyksen tulisi pyr­kiä
antamaan samallaisen osan kai­kille.
On olemassa toisenkinlaisia
oikeudenmuotoja paitsi tulojen yh­täläisyys,
mutta kommunismi opet­taa
että taloudellinen oikeus eittä-mättomästi
tuo kaikki toiset oikeu-denmuodot
mukanaan. He opettavat
erikoisesti, että poliittinen valta pe­rustuu
aina taloudelliselle vallalle,
a että siellä missä tuotantovälineat
nidetään yhteisenä omaisuutena el
voi olla olemassa toinen toisensa
riistoa. Siten kohdistuu heidän non-nistelunsa
etupäässä', taloudellisen
oikeuden toteuttamiseksi.
Johtuen taloudellisen oikeuden
saavuttamispyrkimyksestä, on Venä-ällä
olemassa ainoastaan yksi lupk-ca
— ainakin teoriassa.. Tämä te-cee
sivistyksen hyvin paljon erilai­seksi
kuin mitä voi löytää m^iualla
mailmassa. Europa ja Amerika ovat
teollisuutensa puolesta plutokraatti-sia;
henkilöä nimittäin kunnioitetoan
vallan sen aseman mukaan joka hä­nellä
on teollisuuden kontrollissa.
Y2{si-luokka-plobleeineja.
Eräs paikallisia ukrainalaisia tovereita ilmptti meil­le,
että: Canadassa olevat ukramalaiset työläiset ovat
keränneet yksin joulukuun ajalla Winnipegi^ä kaksi
kertaa viikossa ilmestyvälle lehdelleen «Ukrainian
Labor New8» SlliiDOO. Tämä on kaunis esimerkki
siitä" kuinka luokkatietoiset työläiset kannattavat omaa
lehteään.; Ukrainalaisten työläistoverien tarmo on si­täkin
huomattavampi, kun otetaan huomioon, että he
joutuvat jatkuvasti lahjotuksillaan ja keräyksillään pi­tämään
lehteään pystyssä, joten summa on vain yhden
kuukauden ajalta.
On niyijskin otettava huomioon, että ukrainalaiset
toverimme ovat keränneet jatkuvasti suuria sUmmia
Venäjän ja Ukrainan lääke- y.m. avustubeen.
Huolimatta työttömyydestä ja ankarasta köyhyy­destä,
jonka keskellä ukrainalaiset ;työläistoyerimme-kin
täällä Canadassa taistelevat, täyttävät he loistavasti
velvollisuutensa luokkataistelua kohtaan itse teoissa
—•eikä vain sanoissa. Ukrainalaisten toverien Cana­dassa
oleva järjestö käsittää nykyään 3,000 täysin mak­sanutta
jäsentä, tämä järjestö on : kokonaisuudessaan
juuri perustetun Canadan Työläisten puolueen kannalla
ja tulee liittymään siihen.V
Suomalaiset työläistoverit —• ottakaamme esimerk­kiä
ukrainalaisista tovereistamme ja avustakaamme
kaikin voimin lehteämme Vapautta. Tällä kertaa voi
daan Vapautta avustaa parhaiten lähettämällä sille pai
jon tilauksia. Jos tilaubia ja ilmotubia tulee riittä­västi,
ei suora rahallinen avustus ole silloin tarpeelli
nen.
Kiina on aristokraattinen samal-a
tavalla kun Europa oli 18 tila
vuosisadalla. Tapaa oppineitten luok­kien
keskuudessa useita, jotka usko­vat
olevansa kommunisteja, mutta
vain harvat näistä, niin minusta
näyttää, ovat käsittäneet muutokset
jotka täytyy ottaa huomioon silloin
kun on- vain' yksi luokka. Epäilen,
esimerkiksi, että: heille olisi ^helppoa
nitää kaakkien halvempia palvelijoi­taan
vertaisinaan. Voidaan sanoa,
että ne eivät tosiasiassa ole yhden­vertaisia,
sen vuoksi että ovat vä­hemmän
oppineita. Mutta tuo seik-ka
vaikka tekeekin heidät eri arvoi­siksi
mitä tulee kuntoisuuteen näh­den
j ei tee heitä eriarvoisiksi oike-ubiin
nähden. Esimerkibi, heidän
lapsillaan on juuri samat oikeudet
hyvään kasvatiikseen kuin rikkaam­pien
luokkien lapsilla. Ja kuka .ta­hansa
toivoo taloudellista oikeutto,
tervehtää jokaista halvimman työtä­tekevän
luokan parempaa ansiota -ja
jokaista parempien työolojen lähen­telyä.
YhteisymmBrryg.
osoittamiseen kuin on yhteiskunnal­lisessa
näyttelemisessä.- Tämän
näyttelemisen vuobi miehet, mutta
vielä suuremmassa määrässä naiset,
joutuvat kuluttamaan rabaa' juhliin
ja seremonioihin, joista ei ole mi­tään
-todellista, .nautintoa ja loistar
vaan vaatetukseen joiden pääasialli­sena
tarkoltubena on tuoda tiiskaa
kilpailijoille. Näinä päivinä, kaikki
se joka voisi tuoda todellista onnea
ja hyödyllisyyttä, ulirataan kunni­anhimolle
ja itserakkaudelle.
Pakollinen tyS.
Kommunismin vallitessa täytyy
kaikkien tebdä työtä —- miesten
sekä naisten. Ei ole olemassa luok­kaa
joka eläisi joutilaisuudessa tois­ten
työstä. Aristokraattisessa eli
plutokraattisessa y h t e i skunnassa;
juuri joutilaita enin kunnioitetaan,
mutta kommunismin vallitessa ei
joutilaisuutta sallita. Seuraus siitä
on että uudenlainen tunne valtaa
koko elämän. Joutilaisuus itsessään
on turmelevaa, ja siellä jossa sitä
kunnioitetaan tuö se Vahinkoa sel­laisillekin
jotka eivät voi sitä saa­vuttaa
— pahojen tapojen seuraa­misen
kautta •— joihin joutilaisuus
johtaa. Mutta kommunistisessa yh­teiskunnassa
pidetään kukin henkilö
terveinä todellisen työn avulla, jota
tehdään yhteishyvän vuoksi eikä
(kuten on laita usein muualla) jou-tilaitten
rikkaitten loiseläjäluokan
hyväksi. v
Yksi kommunismin parhaimpia
ominaisuuksia on siinä, että se yk­sin,
kaikista tähän saakka koete­tuista
taloudellisista järjestelmistä,
tuo naisille todellisen tasa-arvoisuu-den
miesten rinnalla ja suurimman
määrän vapautta mitä on mahdol­lisuus
toteuttaa. Naisten, kuten
miestenkin, täytyy tehdä työtä yh­teiskunnan,'
eikä miehensä ja per­heensä
hyväksi. Seuraus siitä on
että he vapautuvat siteestä, joka
heidät sitoo taloudellisesti mieheen­sä
taikka isäänsä, samoin kuin jo­honkin
työnantajaan, kuten on lai­ta
kapitalistisen idustrialismin val­litessa.
, ' . -
Naisen tasa-arvojsuus.
l i i n n i i i i i i i i i i u i i i i i i i i i i i i i i i i u i m i i i i i m i m n H i i n i i i i i i n n i n u i , , ^^
Canadan!
dollaristali
LÄHETYSKUSTANNUksET:
S Postissa. 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla $3.50 kalKLta
Kysykää erikoidcurssia suurille summille.
Toiminta nopeaa ja perillemeno varma,
Yli 2000 errii llää"h etystä tehty jo tämän vuoden ajalla ' »«
Lähetetyn rahan arvo tähän.mennessä tällä vuodella vii i•^n nnnn, 5
•Rahaa.välitetäänmyöskin-kaikkiin Suomen panShin. ' *'
VAPAUS,
I Box 69, Sudbury,Oni|
— Kuinka.jalpja he ovat! —- Financial Post, Ca­nadan
pörssikuninkaitten ja trustimagnaattien lehti
kertoo Galgajnp rahamiesten, jotka ovat lainanneet
rahoja maanviljelijöille suurta korkoa vastaan, osot-tavan
nyt niin 'suurta jalomielisyyttä puhtaabikyni-miään
farmareita kohtaan, että sanovat ottavansa «vain
kaiken mitä voivat periä» (ei muuta nähkaäs). *He
eivät aijp saattaa perikatoon ketään arvokasta maan­viljelijää
»^ Ja tämä on kuten pitääkin olla, huomaut­taa
Financial Post.
Montrealin suuredut painostavat että Sir Lomer
Gouinin on otettava rautatieministerin paikka uudessa
liberaalihallilubessa. Mibi? Sibi, että hänet tun­netaan
mitä kiivaimpana hallituksen rautateitten vas­tustajana.
•
idebi unioksi.
- - Suuri «humanisti», Yhdysvaltiun kauppaosaston
sihteeri Hoo\-er on äskettäin orcaniseerannul Federaa
lisen lakoni^ikkurikomissionin. Koko valtion vouna-keinot
on tämän komisslonui kä>lettävänä työläisten
taistelujen murskaamisebi. — Syridikalistil ja oikeisto-tuplajuulaisel
väittävät^ ettei valtio ole mikään tekijä
luokkataistelussa.— Näyttää siltä!
Yksi suuri voitto, luokkien hävit­tämisestä
on siinä, että jaot ja ra­joitukset
eivät ole estämässä yhteis­tä
myötätuntoa niinkuin on laita
yhteiskunnassa jossa olosuhteiden ja
kasvatuben eroavaisuudet ovat luo­neet
hyvin suuria katsantokantojen
eroavaisuuksia. Vanhaäsä yhteiskun­nassa,
miehet ja naiset erilaisisto
yhteiskuntaluokista eivät Voi ollen­kaan
ymmärtää toisiaan, lautta
kommunistisessa y h t e isktmnassa,
jossa eri ihmisten olosuhteet ovati
hyvin paljon samallaiset, on -yhteis­ymmärrys
äärettömästi "helpompaa.
Tämä tekee elämän kummallisesti
iloisemmaksi ja keveämmäksi kuin
on laita silloin kun yhteiskunnalliset
eroavaisuudet pidetään tärkeinä.
Toinen kommunistiseen yhdenver-toisuuteen
läheisesti kuuluva etu on,
että se lopettaa kerskailun ja yh­teiskunnallisen
kilpailun.
Kun ihmiset menevät naimisiin eli
kuolevat, ei ole tarpeeiiisto, kom-r
munistisessa yhteiskunnassa, kulut­taa
suuria rahasummia näyttaäk-seeu^
miten suuria henkilöitä he ovat.
Olosuhteissa joissa eroavaisuudet
-»äfat olemassa, yrittävät useimmat
henkilöt näyttää rikkaamilta kuin
he ovat; he voivat esimerkiksi- 'ku­luttaa
vanhempiensa hautajaisiin ra­haa,
jonka he voisivat feulattoä hyo-dyllisemmin
ifeelleen eli toisille, ai­van
erilaisiin tarkoituksiin, kirjojen
ostoon, lapsiensa bjnrään lusvatuk-seen,
nälkäänäkevien alueitten avus­tubeen,.
ja niin edespäin.
Ei mitään näistä tehdä kyllibi
suuressa mittakaavassa, sen vuoksi
että siinä ei tarjoutuisi niin byvä
tilaisuus taloudellisen ylemmyyden
Kaikissa yksilöllisissä suhteissa oh
nainen vapaa kommunismin vallites­sa,
jota ei hän ole ollut missään
muussa järjestelmässä. Ja katsanto­kannan
laajentuminen joka tulee yh­teiskunnalle
työskennellessä, sen- si­jaan
että: oligi rajoitettu perheeseen,
on arvaamattomaksi moraaliseksi ja
henkiseksi eduksi naisille.
Naisten asema, ja naisten ja
miesten suhteet, näyttivät olevan
vapaampia, säädyllisempiä, kunnioi­tusta
herättävämpiä Venäjällä-kuin
missään muussa maassa mitä tun­nen.
Ja: prostitutsioni on melkein
kokonaan hävinnyt sieltä missä bol­shevikit
ovat vallalla. ;
Venäjällä nykyään; johtuen teol­lisuuden
sortumisesta, sodan painos­tuksesta
ja kurjuudesta,^ jonka ai­heutti
saarto, on mahdoton arvostel­la
Kommunismia ;järjestelmänä. Ja
kuitenkin nytkin, (kaikista vastuksis­ta
huolimatta, voi nähdä miten se
voi vapauttaa miehet ja naiset ta.
loudellisista huolista, naurettavista
kilpailuista, kiusoittavien ja vahin­gollisten
sovinnaistapojen orjuudes­ta,
ja koko turhuuden koneistosta,
jolla rikkaat nykyään kuormittavat
itsensä. ^
Etuisuudet rikkaille.
tavallista asettaa paino eduil­le,
joita kommunismi tuo piille jot­ka
ovat nj^kyään köyhiä, mutta olen
vakuutettu että ^kkaat, jos heidät
Wisl saada sitä uskomaan, joisivat
voittoa Vieläkin enemmän heittämäl­lä
pois ne hyodjrttomät taakat joi­ta
"he kantavat ja mtirtamalla teen­näisen
mtiiste eriiläan olonsa, Elä;-
mä kommunismin vallitessa voii olla
paljon onnellisempaa ja kaikin puo­lin
parempaa kuin rikkaitten elä­mä
nykyään, olivatpa he. sitten Eu-ropassa,
Amerikassa taikka Kiinassa
Ja kuitenkin ovat rikkaat valmiita
käyttämään mitä keinoja tahansa;
kuinka hurjanröhkeita tahansa, pi­tääkseen
tämän onnen itseltään kau­kana,
jopa niinkin pitkälle että tuot­tavat
hitaan nälkäkuoleman miljoo-nlile
ihmisille. Todellakin, inhimilli­nen
sokeus on kummallista. •
i o—'•—
Tilatkaa Vapaus, To­veri,
Toveritar, Eteen­päin,
Työmies ja Punik­ki!
Tilatkaa ainoas­taan
selviä luokkatais-telun
kannalla olevia
lehtiä!
5 Torontossa ottaa rahavälitybiä vastaan A. T. Hill 177 D I T -
= fairAve. Belle-5
. f i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i u^
'^Miiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii|iiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiihiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiniii|||„^
1 VAPAUDEN KIRJAILTAMAT I
= Tähän mennessä ovat seuravat osastot meille ilmottanepf h, ^
S levänsä toimenpanemaan kirjailtamat Vapauden hyväksi: * 2
BEAVER LAKE, ONT.
COBALT, ONT.
FORT WILLIAM, ONT. •
SAULT STE. MARIE, ONT.
SOUTH PORCUPINE
TIMMINS
SUDBUEY
SOINTULA
SALMON ARM
• . Kuka on seuraava? , «
TOV. VAPAUDEN KONTTORI 1
F a i n i i i n i n t n i i i i i . i n i i i n n i i ! t i i n f i i i i ( i i u i i i n i i i i i i i i i i i i i i i i i i f H i i i i i i t i n i i H n i i i i i i ^ ^^
Valko-Unkarin uhrien
vastaanotto Mos­kovassa.
Vnharilaiset toverit: <Emme saavu
vieraisille, saavumme kotiin». . \
Muutama viikko sitten oli Mos­kova
tapahtuman• näyttämönä, .jon­ka
veroisia liikuttavaisuudessq har­voin
sattuu. Unkarilaiset pakolaiset
näet saapuivat sinne. Asemalle
riensi heitä vastaan eräät Venä­jällä
oleskelevat unkarilaiset so­tavangit.
Ilohuudoilla syöksivät nä­mä,
syleilemään tulijoita. Vaivoin
pääsivät nämä liikutukseltaan
eteenpäin. Kahden ja puolen vuo-
•den vaAkinaolo-ajan jälkeen tah­dottiin
tietää kaikkea, mistä ei ku­ritushuoneeseen
saa mitään tietoja.
Mutta yhtäkkiä muuttui keskuste­lu
äänekkäiksi eläköön-huudoiksi.
Joku riensi asematalon käytävällä
heitä vastaan: tämä oli heidän
luomatuin toverinsa: Bela Kun;
Hän mieli puhua multa ei liiku­tukseltaan
kyennyt. Kyyneleet sil
missä puristi hän 'vuoroin jokai
sen tulijan kättä ja selitti muuta­min
harvoin sanoi, että Venäjän
proletariaatti oli kaikesta sydämes­tään
jakava pakolaisten kanssa kai­ken
mitä sillä oli. Samassa saa­pui
loinenkin merkkitoveri, Matthi-asRacosi,
Kommunistisen Inlerna­tionalen
sihteeri, jota häntäkin ter­vehti
myrskyisesti entiset taistelu­toverinsa.
Myöhemmin, kun tulijat olivat
saaneet ruokaa, nauttineet tervetul­leesta
kylvystä ja täydentäneet vaa-teVarojaan,
pidettiin heille vas­taanottojuhla
ulkomaalaisien neuvors-tojen
liiton talossa, miinkä neuvos­tohallitus
on luovuttanut pakolais­ten
afeunnobi.
Täällä lausui toveri Radek toi­meenpanevan
keskuskomitean ter
vehdyksen. Kyyneleisin silmin pa­lautti
häh mieliin Tibor Samuelyn
ja Otto Korvinin j a tuhannet muut
unkarilaiset toverit, jotka eivät oi
leet paikalla, heistä kun_ oli tullut
kommunismin veritodistajia ^Unka­rissa.
Sen jälkeen hän jatkoi:
«En tervehdi teitä vierainamme,
tervehdin teitä Imsteluryhmänäm-me,
mistä ölenune kauan olleet
erossa. Kaikki ei ole käynyt niin-kuiri
aikoinamme odotimme. ^Mut­ta
ybi on kuitenkin varmaa, etta
meillä on luokkataistelulla saavur.
lettu asemamme. Venäjän neuvosto­hallitus,
lujasti kourissamme. 7a
että näin on asianlaita, siitä saam­me
me kiittää Unkarin vallanku­mousta.
Juuri silloin näet, kon
Koltshak" uhkasi perikadolla Neu­vosto-
Venäjää, »joka ei silloin vie­lä
ollut riittävästi organiseerannut'
armeijaansa, ja kun yhtynyt länsi- riensa nunessa
europalainen. taantumus varuto'
tui toiselta puolen antamaan tuki.
san iskun maailnianproletariaaliii
linnakkeelle, nousi keskellä Euro^
paa nuoren unkarilaisen proieliri--
aatin vallankumouksellinep \alta'
ja, vapautti meidät välttämättö­myydeltä
jakaa ennesräänkin lii-,
aksi jaetut voimamme tälle suun­nalle.
Mutta ei myöskään i LÄ
uhattu Neuvosto-Venäjä voinut rien­tää
epätoivoisesti taistelevalle Un­karin
proletariaatille avuksi. Ja
niin täytyi Unkarin proletariaatin
ottaa vastuulleen vaarallisen M -
dan etuvartijaosa, missä se oli vi­hitty
varmaan perikatoon pelasta­essaan
kumousarmeijan pääjoukon.
Toverit,, olette, ansainnut maailman
proletariaatin ikuisen kiitollkuu-den.
Voin- teille, toverit, vakuut-^
taa, että oremme tällä haavaa pa­rantamassa
asemaamme,- olemme-hitaan
taloudellisen parannuksen
tiellä. Meidän on valiteltavasli
pakko ottaa joitakin askeleita taak­sepäin.
Nyt on meidän kuljetta-;
va vitkaan, askel askeleelta, niin;
kauan kuin ei maailraantilame
edellytä ripeämpää vauhtia: Tei­dän
vallankumouksemie on tuka-hutettu
veriin, mutta teidän kukis-^
lumisenne ei tapahtunut ilman ope-tubia
Eu^opan proletariaatilla;
Sillä tilanne niin Unkarissa kuia
5ttome55flÄin on parhaana esimeric-kmä
siitä, ettei porvaristo, kukij"
tettuaan vallankumouksen, voi el­vyttää
emialleen taloudellista ase­maa.
Näissä maissa seuraa ^ ,
pula toistaan ja vallankumonksen
kukistamista seurannut valkomei
terrori on saanut aikaan vam ;
että proletariaatin suuri enemi^;
tö riuhtautuu työläisten itset.^0^
suulla sumentavain sosialiJemob^;
tisten johtajam taikapiiristä , a ,
siasiain kamiustamana kallu^
vaikkapa ei julkisestikaan, »«f^.;
leiriimme. Unkarin proletan^:;
ei ole tyhjentänyt karsimy-bö^^
kalkkia, ei uhramiut vertaan 1^
kedcseen kätensä ristun.
. tulee r ^ , ^ ^ : : :
uureen- rymiistybeen. Olen var
^ europalaisen Vrlotl^r"^^^'
Hdarisuuden tunto tässä n
taistelussa on oleva ujemp.^
hittyneempi kuin edelhsessa
pkilussa. , jtei-
Olemme varmoja su^a, eliei
Jän tarvitse täällä kauan odoua.
amoastaan. niin kauan, rf^^
tälle tnlustiia niihin k o k e . ^
joihin neuvostohallitus^on «el^JI^
tisen kamppÄsa^aJ'^^ "
Tämäri i ä l k e e a - ^ ^^
den uusien kokemusten I"P ^
na, entista v a l t a L ^ P f '115.
räietoisempaanrvallankurnonk^
seen otteluun.» ^«1 tove-