Vapaus, January 18, 1930

              Lauantaina, tanunik. 18 p:nä—Sat, Jan. 18 No. 15 —
"hnjtii. f t i f / l i l l r i n i . psiUt Maauiai' ja BiuiUjUä iakUputia*.
VAPAUS (Ubotr)
OIoM Ela StrectiUi.
::»>atjhi^ — Taijan» S36V. Klrjifaapp» 2327^7 ^ ^
•S OCQe* (}ob •drenueoetiu. ctc.) 536V'.-Book(U>n 2387T.
7: V,^3D« r^
$22,000fiQO
AB to >»-iJaraifnJt V^MU. PJO. BOX « , Sodbaxr. Ont.
"mACSHpCUT:
Tämän summan oval Incon orjat koonneet'viinie vuonna osakkeen-omistajiile.
Tulokset ovat kuulemma pareraniat kuin koskaan, etmai.
Froodin rikkaudet selitetään olevan yhtenä tekijänä, vaikka kaiyo^
ei ole vielä saatu huippukuntoon, ja paljon kustannuksia on paitfu
rakennustöihin. Nämä voitot eivät ole syntyneet tyhjästä. Ne ovat
työläisten kätten työtä, raskaan raadannan hedelmiä. Osakkeenomista­jilla
ei ole mitään osuutta näiden luomisessa, sillä pääoma, koneistot
ja rakennukset edustavat vain ennen ryöstettyä voittoa eli yliarvoa,
joka sekin kertyy työstä.
Maailman nikkelikuninkaiden voitto puhuu paljon. Se ei ainoas­taan
kerro työläisten riistännästä, vaan todistaa sotatarveleolUsuuksien
olevan kuumeisessa käynnissä. Vaikkakin nikkelin käyttö muissakin
teollisuuksissa on lisääntynjl, on se näet edelleenkin yksi huomattavim­mista
sotatarve-aineisla. Sitä käytetään apuaineena kestävimmän teräk-
. tmmVSnHKAT VAPAUDESSA»
{febili $iJttiakMi kerU*; — AriotUUoas meu»tiila ooaeotohotskKt
^- . ,^,.jM»n»tSkiMak>Ct SOe kerta. UM 3 kerta.: — SyiitTBäitootnluet « 4 »
. l U » raccrtM.-~';A>aB«att«u^^ «2Ä) ketu. flM kertaa. — fcito|ulxootukKt
L^k^*»* ~ tt.„j^^^n^^},^ S2.00 kerta. SO liaimalua kiitoiIaBieeUa tai imuiio»r«7Ua. —
i9 «MiOtffttkttt SOe hcfiM. %ixo kolme kerua. — TaapäiaUBetujiea ja Ilmola» | valmistukscssa, tykkien, panssarilcv yjcn ym.. valmistuksessa. Nik
n^eVB, B&i^ct'eit^ll'TeJti> vll.f'oiooteiubl.s iBUM icBtimakoimte ecsb. arfs for jSa^ isaertion. 7Se. Tbe 1| .k e^lin sul.a tus' prosessissa muodostuvista kaasuista aijotaan vastaisuudes-
•fr^yi *°o°« t»" Tmaäii peopia to _ ! gg valmistaa solien myrkkykaasuja. Parhaillaan rakennetaan Incon
-^.l^aSdS'^^ '^^"''^ "'^^ sulattimojen yhteyteen Copper Clif f iin ~täl laista, xayxkkylehdasla.
Maailman nikkelimonopoli on trusti, joka käärii kokoon voittoja
sodista ja niiden valmisteluista. Tuo $22,(K)0,000:n voitto pn siis isku
A#sten pasifistien j-a rauhanintoilijain kasvoja. Maailman nikkeli-trustin
johtaja on entinen Sir Alfred Mond, nykyinen lordi A|elchett-
NeuvosUMtollakin jojl^kin $anomsla
Bavintqla ja periiepalveKsam uni­en
toimesta'on ä t t e n ne hauskat
iltamat maanantaina, 27 p. tii. Oh­jelmaa
tulee oelmaan riittävästi ja
hyvää, mutta tanssillekin jää var­masti
paljon aikaa, joten jokainen
TTol "'tulia' sillolii mukaan. Kuten
ennemmin ilmoitettiin, pääsevät
Xaikki union jäsenet vapaasti, toisil­ta
peritään v a r t t i ' Tervietuloa vaan
kaupunkilaiset, farmarit, ja kaikki
jotka kaipaavat virkis^stä!
Nonse ja £3ke — niin mitäkö se
tarkoittaa? ,Se on sen uuden tulok­kaan
nimi Union viime kokouksessa
perustettiin oikein oma lehti, jolle
annettiin noin komea nimi. Sen s i ­ten
kieltä omaavien toimitsijain ja
työntekijäin väbalakuisiids. Kar­jalaisia
puolueen jäseniä on vaan
n. puolitoista sataa j a nuorisoliitto­laisia
700—^800. Opettajistosta ja
a^onoomeista on joku määrä kar­jalaisia,
mutta, nekin ovat saaneet
venäläisen kasvatuksen* j a työsken­televät
vähänpuoleisesti omalla
kielellään. Tällä kertaa opiskelee
Tverin korkea- ja . keskikouluissa
57 karjalaista j a Moskovan j a i«e-ningradin
kouluissa niinikään jon-kunverran.
Tverissä on näiden keskuudessa
alettu viime aikoina suorittaa Eri­koista
kasvatustyötä kansallist?
toimintaa vaftten,'samoin olisi alet­tava
tehdä Leningradissakin.
Lukutaidottomaus on korkea
naisten keskuudessa 52 pi-os.
Tänä vuonna on 8930 lukutai-vottelu
kiireellisesti juuri TTTm
komissian saapumisen edellä. K i l -
pailusopimukset on hyväksytty,- ikä-sittelemättä
niitä tuotannollisissa
neuvotteluissa, joten työläiset ei­vät
itedä, mitä sopimukset sisältä-,
vät.
Neuvostotalouksien edessä olevat
valtavat tehtävät eivät cule suori­tettua,
' jos maatyöläisten ammatti
liitto ei järjestä työtään uusiin
muotoihin j a jos «telidaskunniapääl-liköt
eivät täytä ottamiaan tehtä­viä.
• ~
LUOiCKAVIHOLLISTEN V E H -
jCEILY — PAPITKIN
JLJMOCOILEVAT
a
Veteraani-tovai Martin He.
son^ kieäaä täUakertiaa Cah.
:Järj^tön jmhujMrEaniseCTaaj
tovelrelta afempghamafnituilla
fcakimnilla ^ätioiteta^ teli
parhaansa hänen matkansa oi
mj.selrsi. iUuetqimikuntien ja
ti)j«i johtolniiitten i^detääp
iesti huoUil3f%aan. :efi^ ^
lee olemaian ' hiitme kä3rtiettäT
määräiltoina, ettei matkaa]
säilöstä tulevat huolehtimaan union dottomasta vedetty opiskeluun 6,
tytöt ja pojat ja ilmestyy se kerran
ilmestyy' edellämainitxm iltamatilai-suudeh
aikanai pttaiaapa nyt jo-
:kBihen yaesn ja jäseneksi aikova
lEynä käteen ja kirjoittakaa jotakin
työpipist^ne, tai '^miiista asioista
:J00. Okrugah komitea on päättä-kuukaudess3(.
£nsimainen numero nj-t alkaa karjalaistuttamisen, mut-i^
sti^ttd^ aseistariisumisesta. M-Kiinan rautalieselkkaus oli suur- ammaUllisen liikkeen taantumukselliset johtajat Englannissa ja Cana-.
•a^gn järjestämä, ja selkkauksen yhteydessä esiintyivät imperialisti- ^^^^ J*^^.^WO^^.J hyv.a «»fljapuhaden aiheita työnantajain ja "työ-
Vd^yhteUesB I ^ e u v o s Ä o a vastaan (KeUogg-sopimuksen varjolla vaen johtajam yhte.snia päivällisillä. , .
MpäJbitS Äaniuniinen). Jluroopassa ovat suuremmat kapitalisti- Canadassa nikkehkaivanto-alueilla^e. Melclm^^^^ ole v.ela tarvin-v
Ä ^ i Ä n i l Ä ^ e s t i puuhanneet n.s. reunavaltioiden, Puolan, Ru- "ut erikoisemmin lahtea saarnaaniaan työn ja pääoman etujen" evän-mÄi'
Tdiekkoslovakial. y.m. sotaUittoa työllisten valtiota vastaan. ' ' « . l / T ' ^ ' / " ^ l^,"i^'"^?-n?^Tn^ """^^
? Z ^ ä n ä e d p s o t t a m i s e n a on täs*ä kuussa kokponluva viiden vai- "if^^'^ P - ^ , ^ " r-^S. ^ ^«\kdla. Uskomme,
jJ^SokonC^enssi, jota satoina ennakkoneuvotteluilla on puu- f"." n.kkelikaiyajat kerran lähtevät liikkeelle joukkona, eivat m.n-t
^ A ^ s d . ^ ia joka ilmeisesH tulee olemaa. ^;^X^'n!:l::!t^JZ^ '''' ^'"^ Netivostoliittpa vastaan.
i Ei ole siis lainkaan kummastuttavaa, että Neuvostohallitus on se­littäni
Englannin ulkorainkteriöUe, että se pidättää itselleen oi-keudep.
osanpa ^anpttayaQsa niisiä sopimuksista, joihin tässä konferens­sissa
xnähdpiUsesti iidläan pääsemään, varsinkin mitä tulee Japanin
Iar|ra8t09 sjiiuruuteen, sillä Neuvostohallitus ei tietenkään voi rauhalli-aesfli
i(atsoa päältä, k;un viljamieliset imperialistivallat sen ympärillä:
I I lisäävät varuslul^ia.aq.
Kqpitalistis0tt talouden pula kasvaa
Taaskin iyöttpmyydestä
; mttoh^lituksen tilaslpIHnen toimisto on julkaissut numeroita,
4^09^31^^^ J^ysymyksessä on n. 6,700 firmaa jot-tilastolliset
kaavakkeet. Näiden liik-vuoden
aikana oli keskimäärin 1,020,-
, ^ / : t y o i D ^ l m ä ä ku^^ kohU- Indeksi jouluk. 1 pnä oli kuu-
#^i3(cj^^ 3^ kuin viime vuoden alusia. Tämä mer-
. idtc^ sU^, ^gULä ky&ymyji^^ ojievien liikkeiden kirjoissa oli joulu- i Jkouä-ddussa 20,000 tyiilä^^^^ ktiin vuoden ^alussa.
Näihin tilastoihin on työministeri Heenan nojautunut puoluslaes-
^: 8 a i | ^ - | ^ työttömyyte;en näliden. Näyttäväthän
tiisil^^t e.4ulU8immiJ[Ui. Qnhan rtmsaasti kymmenesosa maan vä-
IJIii^lSöia heidän palkollisensa. Ei
' 'siifk'noitaan s y y t ä pUäa melua työttpmyydestä, huutavat jotkut por-
^ f ^ ^ ^ ^ j^j^iasUtf J ^ u ^ ^ toiscnlsMSta kiitfllä. Hallituksen
j a nmakuntien .työvväUystpinaistöjcn taholta ilinoitetaan, että lyöttö-mi(|'
OD'faeiään kuin muina vuosina.
,v , ^ < ^ ^ p i ^ ^ ollut ^ i i n huolestuttava, että paikallisten
>w^fu^i^säpi^ on täytynyt, pdes näön vuoksi järjestää hätäaputöitä,
|||||gpjiite^^^^^ro sekä asunloapua. Työttömien
i--':ii)^jil^ff^l?^ monin p a i k o i n mitä räikeintä keinottelua. Länsi-m
j B ^ n n ^ onnistuneet nionin paikoin käyttä-f
i ^ ^ ^ ^ l ^ n ^y^Uöraa^^ taitaän "mahapal-
^ 8 ^ ^ ^ ^ ^ X^okaa j a asuntoa vastaan. Saskaloonissa
|raji|^ai^ kapinaan tällaista kiristystä vastaan,
l^yii^^S^^ vastaanottamasta tällaista tarjot-tiiik^^^
on evätty useilta sa-
:i|piltia; a s i ^ vt^aat yösijat. Tuhannet työltö-i|
iät«;^n^^ idän kaupunkien kaluja.
^ i j S i l a . l u s s a työssä tilastoissa niai-tipbu^
a tU^^ alussa. Maahan kuitenkin
v f i ^ Myöskin Canadan maan-
^J^U^Sj^ta^ %tsä- ja paperi-
IlllpÖ^ijUs • <^ näistä syistä, jotka eivät
I 1^1^^^ iäavastu on työttömyys pai-iRiiplueeinme
ja muiden vasemniisto-i
jaQeEjtol^ tärj^eiil^^^ tehtäviä on taistella työttömyyllä vastaan.
Iiehdessä saa huumorikin tUansa, siis
jolla bn siihen taipuAusta niin kynä
^ i l l e ! Kirjoitukset voi lähettää o-'
soitteella: Nouse ja iske, cjo Vapaus,
«16 Bay St.
JuhlakiJmitea.
Puolasta kerrotaan, että n. 25,000 kaivostyöläistä viime vuoden
aikana ansaitsi keskimäärin vähemmän kuin SI2 kuukaudessa. Tässä
Neu\'osto'liiton läntisellä rajalla olevassa fascistisessa maassa on 300,-
000 työtöntä. Kuluneena vuonna oli maassa suuria kaivos- ja kutomo-työläisien
taisteluita palkanalennuksia vastaan ja työehtosopimusten
aikaansaaniiseksi. .-
Saksassa on työttömiä lähes parimiljoonaa, eli paljon enemmän
kuin vuosi takaperin. Siellä on tilanne niin kärjistynyt, että tämän
tästä tapahtuu vakavia mellakoita.^ Viime vuoden aikana oli siellä
suuria metallilyöläbten, satama- ja telakkatyöläisten sekä rakennus­työläisten
lakkoja. Melpllityöläiset petettiin vanhoillisten ammatti-unioiden
johtajain ja sosdem. hallitusherrain loimesta alistumaan palk­kojen
alennukseen.
Englannissa on kuluneena vuonna ollut vakavia kutoniotäisteluita,
joiden yhteydessä työläiset narrattiin "työväenpuolucfin".johtajien aja­miin
sovilleluihin, jotka päättyivät tuntuvaan palklcojen" alennukseen.:
Työttömyys on siellä lisääntynyt niin, eitä viime kuun aikana ylittil^
melkein kaikki entiset saavutukset. Intiassa on ollut suuria 'kutomo-'
työläistai^teluila, talönpoikaiston veromaksiusaT>otaasia, ja valtiolliset
olosuhteet ovat siellä suuresti kärjistyneet viime aikoina.
Yhdysvalloissa oli kulunut vuosi myöskin työtaistelujen vuosi. v",^,5:f ^ ' ' ^ "f^- ^^^^^^
TVT"i j " " • tl ••• 1.. « ... . •' ' iiU Soohon perjantaina ja vasta lau-
Nahdaan m.m. merkkejä etelän kulompleollisuuden työläisten liikehtii'^itama tohtorit asettelivat murtu­misesta,
jopa Icansaihvälisiä huomiota herättäviä erittäin teräviä tais- '
teluita, kuten Gastonian taistelu, Marionin tapahtuipa y.m. Työttömyys
Yhdysvalloissakin kohoaa miljooniin.
Siis kaikkialta saapuu viestejä työväenluokan elämänehtojen kiris­tymisestä.
Kapitalistisen talouden väliaikaisen vakiintumisen kausi on
lopussa. Ratsionalisoimisprosessi, tuotannon tehostaminen tqolliauu
dessa, kustannusten alentamispyrkimykset, pn johtanut yoin entistä laa­jempaan
pulakauteen, työnantajaluokkien järje&telinälliseen hyökkäyk­seen
työväen elintasoa vastaan, palkkojen alentainiseksi, työpäivän pi­dentämiseksi,
työläisten militanttisten •laistelujärjestöjen vainoamiseen,
valtiolliseen sortoon ja sosialifascismiin. Järjestelmä kulkee nopeasti
romahdusta kohti.
SaqitSte Marien uutisia
Toveri Kesti Tuomi
Icnkbaantanat. T.k. 8 p. sattui to­veri
Kosti Tuomelle ikävä onnetto­muus,
hänen veistäessään taisla
A. C. By. MUe 20?'/j. Hän*oU kaata­nut
puun, joka jäi n i . "saitipins-siin".
Veistmyään valm.iiksi puun
hän ei huomannut että pinssaus oli­si
vaHffuttanut latvapuoleen asti,
vaan alkoi halkaista puuta taisin
mitoille latvasta päin. Poikki sa­hauksessa
ei ilmaantunut mitään
merkkiä että puu piisi vipannut s i ­vulle,
mutta kun katko oli tehty,
heitti latva noin 3—4 jalkaa sivulle
ja sillol|i sattui niin onnettomasti,
.fcttäTuörhen jalka jäi kimpoavan ja
kasvavan puim väliin murskaantuen
vasen jalka säärestä poikki. Säären
etupuolelta tunkeutui luun paloja
nahan lävitse aiheuttaen haava^ jo­ka
vuoti runsaasti varta. Ikävintä
kuitenkin oU se, että toveri Tuomi
ei saanut. a j a l l a ^ lääkärin hoitoa
Hän loukkaantui keskivfikkona kel-
10 kahden aikoina. Soohon menevä
juna oh''noin-Sello 11 Mile 209*-j ja
niin ollen Tupmil kuletettiin Hearst-iln
kun Hearstin juna sivuuttaa sa­notun
l » i k a a kello 5 illalla. Hears-tlssa
ei kuitenkaan voitu niin pahoin
murskafflitunutta jalkaa penisteeUi-sesti
edes tutkia, sillä olisi pitänyt
olla X-säteet ja niin lähetettiin Tuo-
D la
j^jjui!^^ v^iaustaisteliiat
"Savon Työssä" ku-joittaa nimi­merkki
" A . T — i " edeUämainitusta
aiheesta seuraavasti:
Ilistiriitainen tilanne nykyisen
riistojärjestelmän aikana aiheut­taa
sen, e t t ä sekä talonpoika että
työmies joutuvat saamaan ityös-tään
liian pienen palkan. Huoli­matta
> siitä, että viljan hinta,
maanviljelijäin joutuessa sitä myy­mään,'
on jo vuosikausia ollut hal-vanlainen,
niin silti on täytynyt
työmiehen, kuluttajan, maksaa jat­kuvasti
leivästä ylettömän korkeita
hintoja. Viljan tuottaminen .on
itullut siis talonpojalle kalliiksi ja
toiselta puolen leivän syöminen on
monasti ipitunut työmiehelle ylivoi­maisen
kaiiiiksi. JCaksi kansanosaa
tekevät työtä j a elävät kituen kun
sensijaan kolmas osa elää hyvin
j a kei:ää rikkauksia.
Erittäin nykyhetkeen perustu­vien
laskelmien mukaan, jotka ovat
sangen varovaisesti otetut, joutuu
työmies, kuluttaja, maksamaan lei-i^^
lnJännpi]]^ jotka näkivät, etla -j^pfeken, Ehertin ja Scheide-
^ l ^ ä a m i i lialUt^^ oiijpetlänyt vallankumpuksen, saattanut salakavalasti
4^^^ jälleen valtaan, jpta vastaan sotaan ja riistoon kyl-imeet
olivat nousseet taistelemaan, kukistaen
^ v i A i a n . J^osa XiUXemburg, Karl Liehknecht ja spartakistit tah-ll^
ali Jätkää kumousta voittoisaan loppuun, s i k s i Nosken murhaajat
j i ^ t ^ ^ v a t
7: [ Nipnaä jo^iarttyyril olivat en^ kaikkea työläisnuorison johtajia, jvästä talonpojalle, s.o. viljan tuot-
^«l|il|S=Jl54Ua^ nuprisp o n valmis uhrauksiin jja. se muo- taj»lle . i - i ^ . . . - , - - ..
|p^3(Ää myöskin spartakistiliitossa. Mutta Liehknecht ja
' l i U K O i ^ u i g eivät siuidfäan olleet yallantkumouksellisen tilantdbn syn-
|^7j|t2^nia s u u r i a sieluja, vaan heidän aikaisempikin elämä o l i taistc-
||clll|ffi>il' ' i^ir}^a^u^ ^e karaisti^yat taisteluissa jo maailman sodan
Ipyfi^tft fifljaVka j a todistivat uskollisuutensa köyhälistön asialle, nousc-
|jJ>|^iP|9V|m^ vastaan Ja kohottamalla tunnuksen taislc-
? ^ ^ ' | ( a ä ä ^ ( ^ i c p e ^ t ä V^^^ ^^A'^)}^ vastaan aikana, jolloin junkkeri-ll^
ijii^d^toufö yiun^lään, ja jpUoin Saksan sosialidemokratia oli
;il|$.|Ni^li»esd^^ alisttmut astinlaudi^isi veriselle impcrialistbellc sotahuma-l
|||U|te.> Sisäinen VelypUbuus kutsui heitä Jatkamaan samaa taistelua sen
l l l a i k e e n , kun näkivät sosdem. petturien johtavan kumouksellisen kuo-
0^wai^a- •porvarillisen refpxmismin allikkoOK, ja hävittävän mahdolli-
©l^d^vallpiiuiaodjsen kehittämisestä todelliseksi proletariseksi ku-hemmät
tapahtumat ovat todistaneet Liebknechtin ja Luxem-
Iflbu^ppui^llfe^ Saksan k;öyhälistö on saanut kokea ennenkuulu
de^^Q^ta-rä^ taantumus on satulassa, j a sen leivästä ja sen suhteettomasta hin-
34.9 pros., myllylaitoksille
4 pros., mutta leipomoille ja leipää
kauppiaille kokonaista 61.1 pros.
Välikädet ovat siis hyötyneet
koko leipähommasta eniten j a työ-^
mies sekä talonpoika ovat yhtei­sesti
saa.neet "maksaa * viulut".
Tilanteen näin ollessa ei ole siis
suinkaan vailla tarkoitusta se por­varillisen
keinottelijaluokan har­j
o i t t a j a politiikka, että talonpojan
j a työmiehen edut muka ovat risti­riidassa.
Kapitalismi hyötyy juuri
itse tuosta ristiriidasta,- se on sen
elinehto.; .
Nykyinen porvarillinen komento
elää suorastaan tuosta ristiriidas­ta,
se näet saa siitä ilmaisen tu­lonsa
kaikkein helpoimmalla taval­la.
Tämä esimerkki, joka on otettu
riistäjä niillä molemmilla pn, mikä
on omiansa pitämään näitä kum­piakin
hyödyllisen työn tekijöitä
etuihinsa nähden näennäisesti toi­siinsa
nähden vieroksuvalla kan­nalla.
Talonpojan ja työmiehen on sen
tähden entistä tarkemmin ruvet­tava
tarkkaamaan, mihin hyöty
heidän työstään virtaa, kapitalis-itinen
järjestelmä, jonk aoleellisin
osa keinottelijaluokka kaikkine eri
muotuineen on, pitää sekä talon­pojan
että työmiehen aseman mi­nimissä
niin kauan, kun se saa
asioista yksin, ominpäin määrätä.
Ifun siis talonpoika ja työmies
täysin yhtyvät luokkataistelussa yh­teistä
perusvihoUistaan vastaan.,
niin muuta seurausta ei voi olla
kuin että molempien luokkien hy­vinvointi
kasvaa, tosin tuon kol­mannen
keinotteiija-riistäjäluokan
kustannuksella.
Talonpoika, ryhdy siis taistele­maan
itsellesi parempia hintoja
tuotteistasi ja työmies, ponnistele
sinäkin halvempien leipä- y.m. hin­tojen
puolesta. Pankaamme tuo
61.1 prosenttia tasan.
tieita luita paikoilleen. Tämän kuun
16 levään inennessä ei jalkaa kui­tenkaan
ole voitu kipsata ankaran
ajettumisen takia, mahdollisesti Iso
noin 3 ijuumaä syvä jä' neliötuuman
taajulneii verihaaya on myös kip­sausta
yiiys^tämässä. Sangen ym-nö^
rrettäyää pn^^^^^ että toveirl Tuomel­la
on ollut kovat tuskat jota todis­taa
sekin ettei hiin morfiiniruisku-tiiksept^
huolimatta ole voinut koko
viikon ajalla juuri ensinkään nuk­kua.
Toveri Tupmi on ollut innokas
toiminnan mies kaikissa järjestöasi-ölssa.
Erittäin tarmokkaasti on hän
toiminut urheiluseurassa, jpssa hän
juoksussa kaikilla viime kesänä k i l -
p^iuilla matkpilla osallistui useihin
liittomme järjestämiin kilpailuihin.
Toivomme, kunnon toverin pikaista
paranemista. — U . K .
Ka tämä onvaikean puojeista kirja­kielen
ja kirjaimiston puutteen
tähden. Tverissä työskentelevät
karjalaistoverit sanovat karjalais­ten
kielessä löytyvän 60 pros. suo­malaisia
sanoja. Käytännössä
näyttäisi kuitenkin, -että niitä on
vähemmän. Muuten olisi t ä t ä kar-jalaistuttamiikysymystä
monipuo­lisemmin
tutkittava suomalaisten
•Uholta. Yleensä on kielikysymys
suurena haittana Tverin Karjalan
kulttuuri- ja valistustyön alalla, jo­ka
tulee nyt yleisen kollektivisoi-misen
yhteydessä ydinkysyinyksek-si,
sillä sosialistiset i;uotantotavat-vakavasti
},an vaativat korkeata kehitysta­soa.
Lähtiessämme Tveristä piireille.,
odotimme, että koh'taamm'e taka­pajuisen
seudun ulkonäöltäänkin,
mutta tässä erehdyimme, sillä kar­jalaisten
työinto on kyennyt vä­häiselläkin
tietomäärällä saamaan
paljon aikaan.
Lihoslavlin asemalta
itään
kylässä
aittoja ja muita yhteiskunnallisen
työn tuloksia. Erikoisen mielen­kiintoisia
ovat mm. tuotanto-osuus­kuntien
rakentamat neulomateh-taat.
Naisten käsityötä on täällä
jo kauan aikaa harjoitettu. Aikai­semmin
työskentelivät naiset koto­na,
saaden välittäjiltä raaka-aineet
j a luovuttaen ijuotteensa niille.
Nyt nämä riistäjät on poistettu.
Tuotanto-osuuskunnat ovat useis­sa
kylissä rakentaneet tehdasra-kenni;
ksia, hankkineet koneita jne.
Näiden osuuskuntatehtaiden ole­massaolo
on ollut suurena vaikut­tajana
myöskin kollektiyisoimisen
tiellä ja tulee se olemaan työvoi­man
sitojana talviaikoina edelleen­kin.
, '
Yleensä voidaan sanoa, e t t ä Tve­rin
Karjala on oikealla tiellä ja
kulkee puolueemme johdolla koh­den
sosialismia.. ,Näitä pyrintöjä
olisi, suomalaisten avustettava voi­miemme
mukaan valistusrintaman
osalta. —- J . Lemetti.
ja kohtasimme useammassa
sähkövalon, kollektiivisia
Kone-traktoriasemien kehitys ja
kollektivisoimisen edistyminen koh­taa
papiston ja kulakkien taholta
epätoivpista vastarintaa. He koet­tavat
kaikin keinoin'-häiritä ja ya-hingoittaa
sopimusten tekoa kone-
• träktoriaisemien "iänssa. iSsim. No-vo-
Malyikleiskin rajonissa, Ulja-novskin
pkrugassa kulakit j a papit
vetivät köyhiä, batrakkeja naisia
. kirkkohuoneustoon, vieroittaakseeh
heidät siten kone-traktoriasemien
ja kollektiivisten talöiiksien srmpä-riltä.
Kun kuitenkin talönpoikais­ton
painostuksesta sopimusten teko
kone-traktoriasemien kanssa tai
koHsfctiivisen talouden perustami­nen
tulee tosiasiaksi, niin he muut­tavat
täysin taMnkkaansa, alkaen
kamppailun sen puolesta, että hei­dätkin
otettaisiin yhteisyrityksien
jäseniksi. Esim. yllämainitussa
Malykleiskin rajonissa ilmoittivat
useiden kylien mullat (muhametti-lais-
papit) uskovaisille, että he ei­vät
enää ryhdy jumalanpalvelusta
suorittamaan, syystä että heitä ei
oteta kone-traktoriaseman jäsenik­si.
Hefi kun papit olivat julista­neet
"lakon", järjestivät "oikea-uskoiset"
kulakkien johdolla ko­lahdimme
I köuksen, esittäen vaatimuksen, et­t
ä papitkin on otettaya kone-trak-toriosuuskuntiin.
Samalla on huomautettava, että
edistyneimmissä tataärirajonleissa
tällainen mullien a^tatsiooni he­r
ä t t ä ä ihan päinvastaisen liikkeen
Esim.' Pensan okrugän Issinskin
rajonissa päättivät useiden kylien
yleiset kokoukset, että tällaisen
mullien vehkeilyn johdosta kirkot
on muutettava kulttuuritarkoituk­siin.
Syisränskin okrugaii Kiepjev-kan-
kylän kansalaiset päättivät ot­taa
kirkoista kellot ja luovuttaa
ne teollisuudelle etumaksuna trak­toreita
varten.
häiriinny.
Matkaohjelma on seuraava:
Sqdbury
Wanup
I^syflictc
JSu^uiy
Garson
Creghton
Wi>rthingtpn '1
Esfanijla-
Bruce Mine
Sbo helmlk, i-;
Ohjelma jatketaan tuonnem
Jäijestöixune n^sorganisee:
tover;itar LyyU Toivonen parha;
ori kiotomatkalla" Port Arthuri
lueen' osastoissa. K'eh6itamme
vereltä tekemään parhaapsa t.
tnatkansa pnnistumlseksi.
LENTOYHTEYS SAMARAN
MpSKÖVAN VÄLltLE
J A
KOLLEKTIIVISTEN TALOUK-SIEN
J A NEUVOSTO-TILOJEN
YHDIS-TÄMINEN
Tulevan kesän keskivaiheilla
tullaan' Samaran ja Moskovan vä­lille
järjestämään säännöllinen len­toyhteys.
Tämä tulee olemaan osa
Jentolinjasta, joka yhdistää Mos­kovan
Keski-Aäsiaah. Samaraan
on saapunut Doproljotin erikoisko-mitea.
^
ARVOKAS KEKSINTÖ
Neniistollitosta
•SUURI MAITOFARMI V A L -
MISTUMASSA
i^plmisf, spsiaUfascistit, suorittavat kaikkein likaisimmat palvelukset
jljnfljianfrise^ työväenliikkeen al^pplkemiseksi. Saksan proletariaatti
^ 0 o S ^ f ^ ^ l i ^ S i ^ t u l e e innoittamaan kaatuneiden sanka-
(;%^||$ijmiu6tp Jj^ fsimeckki. JUehknecht ja Luxembuig^ tulevat elämään
;:vlMBH^»nvSligen vallankqmouksellisen köyhälistön mielessä ja kannus-
'•^^^fSBiii(3l^'^& taistelemaan saman päämäärän puolesta, jonka eteen he
^;tt^(|viE^: Jcansai^^^^^ köyhälistön vapaultaminen kapitalistisen jär-
J^^BBteflm^ jkeestä.
nan jakautumisesta, soveltuu mui­hinkin
talonpojan tuottamiin ra-vintotarvikkeisiin
nähden. Tosin
prosenttiluvut saattavat hiukan
muuteUa, mutta perusajatus niissä
kaikissa on sama.
On siis turhaa lorua, että työ­miehen
ja talonpojan edut olisi­vat
muka ristiiiidiassa. Sjtä ne ei­vät
tosiasiassa ole, mutta yhteinen
Ivanovo-Vosnesensk. — Syys­kuussa
ryhdyttiin lähellä lyanoyo-
Vosnesenskia järjestämään suurta
maitofarmia. Joulukuun 25 päivä­nä
toi tämä farmi ensimäiset mai­tolitrat
kaupunkiin. Piakkoin tu­lee
farmi laskemaan markkinoille
1,700 litraa maitoa_päivittäin.
ULKOMAALAISET TAVARAT
K A U P P A A N
Tyerit^ Karjalaa
t^tJsim^^a
Täällä Tverin Karjalassa, Mos­kovan
pohjoispuolella, ollaan sosia­listisessa
rakennustyössä päästy
paljpn pitemmälle kun esim. Le­ningradin
alueen suomalaisten kes­kuudessa.
Tverin Karjalan väestö oli v.
192& suoritetun yäenlaskun mu­kaan
yli" 130 tuhatta, joista ny­kyisessä
Tverin oicrugassa on n.
82 tuh. j a Beshetskin ökrugassa
50' tuh. Tverin okrugan väestöstä
asuu kaupungeissa n. 750 henkeä,
kaikki muut maataloudessa. A n ­sioteissä
käynti karjalaisten kes­kuudessa
on pienempi kuin saman
seudun venäläisten keskuudessa.
Valtava enemmistö talonpojista on
köyhiä ja keskivarakkaita. Mutta
yleinen hyvinvointi on verrattain
korkealla. Rakennukset ovat enem-niistöUä
hyvät. Karjakanta sietää
Hopcrin piirikunnan kollektiivis­ten
talouksien liitto on ryhtynyt
tutkimaan kysymystä sellaisten
kombinaattien järjestämisestä, jois­sa
on yhdistetty neuvostotila ja
kollektiivinen talous. Tällaisten
kombinaattien perusperiaaitteet
ovat seuraavat: yhteinen tuotanto­suunnitelma,
kaikkiin töihin käy­tetään
kollektiivisten _ talouksien
voimia, tuotantovälineet ovat yh­teisiä,
kulttuurilaitokset järjesite-tään
yhteisin voimin j.n.e. Tällai­sia
kombinaatteja suunnitellaan
järjestettäväksi piirikunnan viides­sä
piirissä. Tammikuussa kokoon­tuu
kollektiivisten talouksien pu­heenjohtajien
ja neuvostotilojen
tirehtöörien yhteinen piirikuwtaa
käsittävä edustajakokous, jossa tul­laan
käsittelemään erikoisesti tätä
kysymystä.
Dnepropetrovskin vuosi-instituu-
. tin ylioppilas. Leontoyski on. ^ kek­sinyt
pannituskoneen, jolla voi, iteh-dä
työtä 7 kertaa popeainmin ta­vallista
j a tulee tutkimus kahdek­san
kertaa halvemmaksi tavaöisita.
Ön käytetty neljää tällaista pun-nitulkonetta
suoritetuissa (tutki­muksissa
ja jo säästetty muuta­mia
kymmeniä tuhansia ruplia
SSSEm "Korkein känsantalousneu
vosto on päättänyt järjestää näi­den
koneiden joukkotuotannon.
siäUä, jotta joku koiranleuka
.vissihin päättäny kauhajokisia
majatakkisia vähä jymähyttää,
tiäsi niiireh hölömöyden jo kap
ajboltä asti. Eikä ne öllutkaa
sästunu. Täs punaasen ,päivän '
tos'' ei oilu tarvinnu muuta
misteluja kun sanua jollekin, j
kurjkkaläaset kommunistit t
Hariarikyläästen kans ny r yi
retkelle Kauhajoelle ja jotta n
on tullut aseetkin monta kuar
j a jonsei hy ollä varuullansa
paha meirän. perii. "Esikunr
päiväkäskyllä määrättihin ka
siiajeJuskuntalaaset ja lotat
yaamahän kiväärinsä j a valvom
j ä oloina valaniip maikalle. Su;
lijat hyppäs housuuhinsa j a lotj
yyätti kupehensa, pani kengät
läkoohinsa ja oli niinkun nolis
.ruhtanu matkalle. Pitkä paryi s
•jelijpptä, j ä ' vissihin osa poliisi
meriT vahtihi asemalle j a muille
Inkisille paikoolle jotta saatas v;
va9t.u45tetuk^ sen punaasen pati
lih tuiua "ehhöco" se ke^^ kä
t ä a koko Kauhajoen ylösalaas
Siälä he sitteij- seisuä kyyrötti
vTahis kiväärit öikoösna, ja lo
vahtas koko yän leuka akkuna
j a niiren housuus sykki lämmin
rän rakasta isänmaata k<^htaha.
kuluu eikä kuulu koko yänä mi
ta ihmeellistä" kun ruisrääkän s
tunu ääni, joka ilikkuu nualle is;
maan hölömöölle paimen poi'il
jokka viätti "punaaista yätä", Kj
hajoella. Mä vaih-,öhokulikovz
sena oli kiitollinen jotten oo K.a
ha joelta jjä tuumasiii jo1;aa:."k;
kenmoosia kukkia sialä heix
kryytimaas .kasvaa".
' 'keltaisen ttuvan isäntä.
UUSI OMPELUKONETEHDAS
Tänä vuonna aloitetaan Jaro-slavlissa
uuden ompelukonetehtaan
rakennustyöt. Rakennustyöt tule­vat
maksamaan 2,850,000 ruplaa.
Tehdas tulee valmistumaan vuo­den
1930 lokakuuhun mennessä.
T E H T A A T NEUVOSTOTALOUK­SIEN
KUNNIAPAÄLLIKÖIKSI
Nykyään voimistunut kunnia-päällikkj^
ysliike, on vain sattumal­ta
joskus ylettynyt neuvostotalouk­siinkin.
Edessä olevan kylvökamp-pailun
yhteydessä saa 80 pros. Le­ningradin
alueen' neuvostotalouk­sista
vakituiset kunniapäälliköt.
KAUHAJOKIISIA K U U -
LUMISIA
Tässä taannoin oltihin "Työn
Äänes" vihaasia Soamen porvarille
siitä,^ jottei ne anna Passia Venä
jälle. Soon m'un mialestanl turhaa
kyllä niitä saa kun vaan tietää
mistä sen saa. Mä voin sen hy
suarälta käreltä sanoa, jotta Koi­viston
isäntä joka Öh Kurikan "pi­täjähän
"keisari" j a nouseva Etelä­pohjanmaan
- valtias, on vaalipu-heesnänsa
Perälän Nuorisoseuran
taloollä kehopttanu kommunistia
menerpähä Yenäjälle, i^Uä h än
hommaa passit. Mpon kyllä ^ h
tiätänyt aikaa jo, mutta en m ^
puhunu ' mitään, jottei tuu liian
suurta^ jonua Koiviston veiräjäUe.
Eikä sinne ny kaikien- pirä silti
lähtiä, pitää tännekkin porvarille
kiusankapuloita jäärä. En mäkää
raee 'vaikka, he on liivahnu mulle
viälä kyytirahäkkin. Jotta soon
turhaa syyttää jottei passia saa
Juuri näitä kunniapäällikkyyden j kun vain tiätäa mistä hakee,
muotoja j a avustamisteitä pohdit-»
tiin alueen neuvostotalouksien ja
Kurikas pn vaikka mitä ja mon-
!ta muuta hyvää kykyä, niinkuin
Tatnmik. 1 pistä otetaan käy­täntöön
uusi tullissa t a k ä v a ^ o i -
tujen ulkomaisten tavaroiden
myyn tjjärjestys. Kaikki . tayarat
tullaan lähettämään laatunsa niu~
kaan valtion j a osunstoiminnalli-sille
laitoksUle. Kaikki y l ^ en
käytön esin^t tullaan myymään
väestölle koopefatuyien kantta.
Tuotannolliset tayarat tuilsian käyt­tämään
valtion tepllisuuden tar­peisiin.
parantamista.' Talouden paranta- työläisjärjestöjen yhteisessä koko-.l Homin pettiuikin, joka' kans
nusen j a yleisen hyvinvoinnin ko-'
hötiamisen hyväksi tehdään suur­ta
j a tuloksellista työtä- Kolmessa
karjalaisessa piirissä. Tverin Kar­jalassa
on jo 35 pros. talouksista
koUektivisoitu. Kevääseen kollek­tivisoidaan,
nämä piurit 100 pro­senttisesti.
Kuin muurahaispesäs­sä
ftphdään tääUä njrt työtä tä­män
päämäärän hyväksi. Työläis-prikaatii
häärivät jatkuvasti ky­lissä,
järjestetään erilaisia kurs­seja,
piirejä jne.
'TäBöin luonnollisesti on myös
kuia^iäen vastus tosiasia, joka
esdin;^ pääasiassa kaikenmoisten
hiihaien lukfceelle laskemisena ja
joskus avoimena provokatsionina
uksessa.
Maatalo ustyöläisten ammattilii­ton
edustaja teki selostuksessaan
yhteenvedon tuotannollisten neu-votelujen
työstä ja sosialistisesta
kilpailusta neuvostotalouksissa. Yh­teenvedot
osottautuivat. hyvin köy­hiksi,
etenkin kun niitä verrattiin
Leningradia työläisten kertomiin,
sosialistisessa kilpailussa saamiin­sa
saavutuksiin. Maatalousproleta-on
nousukas j a hyyaä '^raaka-imetta''^
Puhujanakin vaalien jaikana jo a i ­van
"täysipainoinen". Sisäluku
vain oli vähä huaiio. Saatei se
nnn käy k u n toisten kirjppttamaa
pitää iukia j a vaikka kuiojka tuntis
puustayi- kun ei t i a r ä niiden nimiä»
Eikoo keriinny harjootella-
Te arvoosat ys£ävät ette taira
tiätääkään jotta .Kauhajpellakin pn
eletty sitä maaUmankuulna punaas-
HYöKKAAJf^N RUOKAHALU
KlASVÄ^ SlOpjpJESSÄ
Yhdistymisyapauden kirlstämislai
lepäsopään jättämisen ollessa kysj
mykses»' eduskunnassa, selitit
U ' sosialifascistl J. F. Aalt
ettei entinen ^sdem eduskuntaryl
mä vpi äänestää lepäärhäänjättämii
ehdotuksen puolesta, koska siit
saattaisi pila seura;Uksena, että edus
kimta hajpitettalsiin ja pantaisii
lxiuneen- hudet vaalit, jpllpin fascis
tit eMä saisiyat aiheen järjestä
kylähuUnpita ja tilanne voisi näin
oUenmuodostua n^kyistäldn pahem
maksi.
Tälalinen selitys ei itse asiassa ol­lut
mitään miiuta kuin lupaus fas-cisteUle,
että, jos he vaativat edus-kiinnaita
uusia kiristy^akeja ja saa­vat
uhkauksillaan ja "lähetystöiJ-lääa"
hE^tuksen painostetuksi puo­lelleen,
väix). tulee spsialifascistinen
ryhmä/ kiltisti t ^ e m ä ä n kaikkensa
saad^cseen lait hyväksytetyksi ja
heti yoihiaan.
Fascistit puolestaan ovat ymmär­täneet
tämän iuiÄuksen oikein. Ne
eivät; k^ten pdöttaa sppUcin, aio
suinkaan tyytyä yahi yhdistymisva­pauden
Mristänusreen, vaan ovat nyt
jo heti kiirehtineet esittämään uusia
klristysvaatimuksia. Niinpä on Mil:-
kelissä ä s k ^ pidetyssä fascistien
''maakUB^akpkpiiksessa'' hyväksytty
tavallista- ijta-ja^enki.^^ pon­net,
joissa vaaditaan m.m. "kommu­nistien"
(työläisten) osanottoa e-duskuhta-
jä kuhnauiseen sekä kai'^-
•kinaiseen yhteiskhhzialliseen toimin­taan
lopetettavaksi. Edelleen vaa­ditan,
ett^ t y ö l ä i s t ä "kirjapainot on
otettava valtille j a heidän sanoma-lehteshsS
sekä heidäii kaikkien muit-teiikln
jjrikaisujensa painattaminen
ja levittäminen'bn tässä ihaassa täy-dellsestl
ehkäistävä". «Lisäksi esite­tään
joukko muita vaatimuksiia. mjn.
vaaditaan - . kuolemahiangaistuksen
käytäntöön ott£un|stal Lopul^^ esite­tään
•tAvnpmT»lrj»i«;:Alr.';i mUUttunUt
Uhkaus, että ellei näitä vaatimuksia
kyetä "laillisin keinoih"toteuttamaan
niin fesci^f eivät sitä "tietenkään
riaa-.ista paljon jälelle. Keväälle
suoritettava laaja MinniapääUik-kyys
auttaa siirtämään Leningira-din
työläisten saavuttama järjestö­j
ä tuotantokokemus. noihin maata-loustehtaisiin.
eri ipunenpiteitä vastaan. Tässä! .Selostaja osotti, miten muodol-
+ « » V r t i t ; . t r c ö « 9 .l-5r+t5.E^f _ lisesti on neuvostotalouksissa suh-taudu-:
tu tuotannollisiin neuvotte-tai^
itnksessa käyttävät »kulakit
n karjalaista kan
saSätienkeä^ esiintyen kansan kie-l
ä l k j | i e .
Suurena puutteena on paikaUis-riaatti
oli jäänyt teollisuusproleta-j ta päivää elokuun i : n ä päivänä tai
riafl-i«;fca tialinn IP.IPIIO. KOI?5511? oikiammin sauoen , 1 p:n jäläkihih
yäHä. 'Monet tämän lehren luki­jat
tiätävät, ettei se luokkataiste­lun
aaie po kovankaan Idritasta
Kauhajpella, mutta aaaraan sitä
a i k ^ ^ n .siallakin ^takx.' B^öon jo
tullu a i ^ näkemaäh, jottei "hul­luja
tarvitte kylvää eikä kyntää,
jotta nntä kasvaa -aiya ittell^nsä
j a Kauhajoella näkyy olevan sipien
viijelyksehen hyv^ maapeiä.' Sö"' pii
sellaasta sen p^aasen jtä^^ä^
voi rauhassa f n ä l i ä ä " j . n . e .
T^män •'maafeintäkpkouksen'' pon­sien
mukaan - siis hallitukselta tul­laan
hetizniteh vaatimaan uusia-entistä
synkemjaä iaantiimuslakiesi-tyksiä.
Ja kUjQ liallitus.i on fescistei-h
i n , ' l i i d ä n yaa ja "kan-fiaiaisfehkhuksiihsa""
ottanut sen kan-
Inihin ja sosialistiseen kilpailuun.
Esim. eräässä neuvostotaloudessa
muodostettiin tuotannollinen neu-nah
kilin se'on'ottäi^^ e-
^ a e m i s t ä , etsikö i e tute o t t a ma
n^ääljä^^ vartegQ. Uatnolten voimnie
kaatigi jo "hyytok^ ^
h?S0i!qi^d\ik uusia ^ i i i s t y^
ialdesityksfä edusäm^nalle.- Ja jo^
hkoiiäUs siinä tapäiiksesSa, ettei näi­t
ä "latejä ^ r e e l ^ ^ ja
'iiäis^i^ ja