Vapaus, September 14, 1929

              No. 217r-ia29 Lanaiitama, gsv^^^^^^^ ptaä— Sat. Sepfc-14
isuutta
kirial^Ste' "'^"^ >»»W»t teokset ovat nytyään s a a t a v M . Vapandei
JEESUSTA^
-Jeesus tar» on George^ B|randes'in^^^k^^^^ A. B. Mäkelän suo­mentama
tieteellmen, mutta silti helppotajuinen tutkielma siitä tarusta,
^ t a on, Jeesuksen olemassaolon ja vaikutuksen selostuksena, fluniskunl
nalle 30 lähes parintuhannen vuoden ajan esitetty. Tämä fcWa on ko­konaan
tosiseikkoihin perustuva, selvittävä ja yksinkertainen, olematta
Sivat
•^JÄynyt yhä. ruokottomamTfialrfiV ^ sa^j R l n k n v a f i i i v i l t d l ^ r t g i d J 4w
f j maila kun vastavallankmnoukselllset | P*^^
Yhdysvaltain -Jfccimm taistelu
oikeistoyaaraa yastaan
• voimat järjestäytiryt yhä kiihkeäm-min
Neuvostoliittoa vastaan.. Tutustut-jtuaan
Neuvostoliiton.(dolhin omakoh-j
toisesti, voivat edustajat. ko^muksen>
i^Ä perusteella kertoa ttdsille työläisille.
palveluksessa
Neuvostoliiton (Sovkinon) elokuva­tuotannossa
on sellainen taiteellinen
mitä siellä on, miten elävät''iyölälset melkein mahdoton, jossa nuo-miten
edistyy sosialistinen rakennus-
Meidän suomalaisessa' ^välehdes^
sämme, "Toverissa", Astoriassa. Ore.
julkaistiin sen ele*. 26 p. numerossa,
eoia.sivulla raportti eräästä veljeys-seuran
pikneästä. "joka oli pidetty
• . i „ — — Mäkelän nimi, kirin suo­mentajana,
t^aa sen, etta alkuperäinen ajatus ei ole kärsinyt, jonka
muuten hyvästi, kuka tahansa lukija huomaa, niin selvätajuinen o i kirja.
Viime vuosmaei ole meidän taholtamme kiinnitetty minkäänlaista
huonuota ndconnollisun kysymyksiin. Tuloksena tästä o i i i n l i S ö S
lapiston yhati kasvava röyhkeys, josta viimeisenä todistukseni ön mm.
vumetalvmen Vapautta vastaan suunnattu hyökkäys kaikkine inhottavine
ytUheineen ja vaanstelymeen. Papisto on yhä suuremmaHa raivolla pal­jastanut
itsensä, sekaantumalla tykkänään maaUisiin asioihin, anta^-
maUa kaivos- ja metsä- y.m. yhtiöitten alhaiseen kätyri ammattiin. Mei-dan
ensmaamen vastauksemme tuo alhaista menettelyä vastaan on tä­män,
puhtaasti tieteeUisen kvjan suomenkielellä julkaiseminen. Toivotta-
TOrtikoko^ Vapauden^ asiamieskqneisto ottaa tarmokkaasti osaa tämän
ristiriidassa vallazdcumouksel-lisen
luokkataistelun periaatteen kans­sa.
Raportin mukaan osottaa "veli"
Thompsonin, ensimäisen puhujan >se-lostus,
puhtaasti ja yksinkertaisesti
porvarillista kantaa ja liberaalista.
puhdasta ja yksinkertaista ammattiu-niokantaa.
johon Sekaantuu syndi-kalistisia
lauseparsia toisen puhujan
iLK. Hakolan taholta, joka on puo­lueemme
jäsen Ja jäsenenä Toverin
työ Jja.e. Tällaisilla vierailuilla lu-molemminpuolisia'
Ja voimistutetaan
vihoUistam-seksi
avustusyhdistykseksi" --- lausun- tvölfisb^n
to. joka pelaa suoraan edellisen ka-!j"f.S^«'Jj™^
^l^^StaSes?sä^ä/n'* s"a!i"r^au s- ja avustusyh'-SrrSj^t^ar^S ^ l h t e i s tä
distykäen poliittisen luonteen puheen-1 «ff, v. f c »«
» 1 . . ^ » v.i!« ,„r,x\^^^^t^ Suomen Ammattijärjestö otti kutsun
porvariston, osaa loihe toveri Hakola
lausumaan:
"KansaTateuus merkitsee sitoutumls-rlso
ei näyttelisi oleellista osaa. Jo-
' kainen työväenvaltiossa valmistettu
lilmi koskettelee jossain määrin-ylei­siä
elämäntapoja, poliittisia tai histo­riallisia
kysymyksiä. Seuraavassa esi­tämme
Boi-is Kulaginin mukaan, nai­ta
pemstoslain noi
tukemaian vissiä vallassa olevaa halli­tusryhmää.'
ImperiaUsmi Jota Amert-
, keskusneuvostoUIe
mä ja kehoitettiin näitä kutsumaan
en
kouksen paikkakunntdlaan ja toimit­tamaan
siinä edustajain valinnan.
Että lähetystöön tulisi mahdoUisim-
^nd^a^tta^mSlsZee^n." "e^ik!ä .^gj^j^j^ kirjelmtäysösaäl ojenm intyköäl äistiyäö aelasnl-kankln
haUitns nykyisellä asteellaan
johtokunnassa. Toimittajilla ei kum- | palvelee, polkee ^ierustuslain Ja siUoUi
.työläisiä pitäisi kultakin paikkakun­nalta
valita.
Keskusneuvostot — Forssaa lukuun-sitä
parempi mitä suurimmaUa tarkkuudeUa. jsantokannoista ole mitään sanottavaa. | vallassa olijoille vastakkaista mieli-! ;^J™^,P;ff^V^JLl^^
, o? asetettu» ainoastaan 45 senttiä, hiin että mah­dollisimman
monet ovat tilaisuudessa sen ostamaan.
ten kommunistinen nuoriso. Neuvosto­liitossa
filmin, avulla taistelee van­hoja,
hyljättäviä elämäntapoja vas­taan.
Vanhat elämäntavat, porvarillisuus
Ja sivlstjntnättömyys, painavet Neuvos­toliitossa
raskaana leimansa uuteen
sukupolveen. Kommunistinen Nuori­soliitto
on vanhaa elämää vastaan
-IMPERIAUSMI
Imperialismi on N. Leninin puhtaasti tieteellinen tutkielma tästä ka-pital^
mm uusimmasta ja viimeisimmästä kehitysvaiheesta. Imperialismi
on aikakautemme suun kysymys. Tähän maailman ja etenkin sen mark­kinoitten,
ja raaka-aineitten valtausyritykseen ovat kaikki nykyaikaiset
kapitalistiset maat vajonneet. Eivätkä ne muuten voikkaan menetellä,
s^a kapitalismin ,nykyisessä vaiheessa on imperialismi sen tärkein eländ!
sen ehto ja vii&einen mihm se voi tunrautua. Kaikki nykyaikaiset sodat
esim. ovat ei ainoastaan pelkkiä ryöstösotia vaan ovat ne imperialistisia
sotia_ja ainoastaan siina valossa voidaan niitä käsitellä.
•»f- 1 ° /"S^-^^^i?"*^ on aikakautemme yksi suurimmista ja tärkeim- Ä^S^l^»^^'^' «"».täytyyhän taistelevan ja valistuneen työväestön.
JOS kenenkään, suhen tutustua. Tämän voi tehdä hyvästi lukemalla otsi­kossa
mainitun imperi^ismia käsittelevän teoksen. Kirjan esitystapa on
yksinkertainen ja sujuva sekä, aineen tarkasti tieteelKsestä esittänrisestä
huohmajto helppotajuinen. Myöskin tämä kirja on melkeinpä
S ^ Ä i T " saatavissa, sillä hinnakii on a s e t e t t u ^ o S n
l^uk^mvs„atSa «Via^pa iud^e^n ^a^siaJm^ieh^il't-ä . ^tL^ä.h Iemttpäekräiaäl istmilaiau kvsoiaid amann st^il«a«ta- Vapaudesta ja
Puheessaan ei toveri Hakola, kuten pidettä."
hänen kommunistinen velvollisuutensa} Nämä ovat sanat.
Toveruudella
VAPAUS, Box 69, StMmy^Oat,
distuksia. Ja jos hän olisi niin ajat.^
telematf^ että lähtisi selittämään,
että hän on lähettänyt varat-johonkin
sisääädrjt^fiiissa kirjeet,'^ n ^ sl-säänkizjoitettujQi
kirjeiden rekordlt
säilytetään myöskin viisi vuotta, jo­ten
siinäkään hänellä ei ole mah-dollisuätta
väittää että ei voi asiataan
todistaa. Asiasta on pobJois-Ontariosr-sa
niin paljcux puhutiäi että jutussa
voi olla perää Ja koska näitä huhut­tuja
varoja ei ole lähetetty
U. of C. virastoon eikä pohJols-On-tarion
lakkokomltealle, niin ön-ole­massa
vain kolme mahdollisuutta; en­siksi
se, että. varat on lähetetty I.W.
W.-virastoon> toisek:^ se, että.E. Ko-pcinen
ei ole lähettänyt niitä millin­kään
jä kolmanneksi se, että koko
juttu on mitä ilkeämielisintä valhetta
ja Vettä nämä. valhetteUjat ön Jokal-eelia
kämpällä Ja Jokaisessa metsä­miesten
keskuspaikassa: paljastettava
ja otettava seh^ liikkuvatb^ he u l -
kofsuomalai^p^hdistyksen tahi Canadan
työnaiitajien asioilla.
L. W. I, U. of C.
-Keskuskomitean puolesta
Alf. Hautamäki
.6lht.-rahaston hoitaja.
vajaloiksi", mutta aiomme taoda
julkisuuteen jokaisen, joka on niin
pöMö, että menee polkemaan omia
etujaan.' — Yksi- joukot -
olisi cälut, hyökännj^ ja arvostellut
ensimäistä porvarillista puhujaa '^reli"
Thompsonia. Hän ainoastaan mainitsi
veljeysseuran työläisomalsen luokka-luonteen,
mutta samaan hengenve­toon
hän kielsi sen luokkaedut po­liittisella
alalla. Toverin oUsl tullut
heti kumota tämän puolueen Jäsenes
ei-suvalttavah teon. ! Täydellinen lai­minlyönti
tehdä tätä osouaa sangen
vakavaa vajavaisuutta lehden toimi­tuskunnassa.
Muutamat lainaukset "veli" Thomp­sonin
puheesta osottavat sen luon-.
Jotka voidaan
löytää mistä' tahansa "Nationin" tai
"New RepubliCin". tapaisista Uberaa-set
valitsivat edustajansa lähetystöön.
'Eri läänien maaherrain virastoissa on
kuitenkin passianomukset viipyneet
niin kauan, ettei vielä tähän mennes-
, CM « * _ i sä ollut passeja saanut kuin Jotkut
lisistä lehdistä. Täs^S-eaintyy t«>v«i valituista ^ t a j i s t a .
teen:
Hakola Amerikan porvariston perus­tuslain
puolustt^ana Amerikan porva­rillista
hallitusta vast^.
Tämän tähden oil ammattijärjestön
toimeenpanevan valiokutman siirret­tävä
lähetystön lähtö hieman tuon-julistanut
leppymättömän sodan. Tä­mä
vanha elämä, vanha elämäntapa
tihkuu esille kal';(ista raoista. hUpU
Joka nurkasta, kietoo ihmisen, Jos hän
oc heikko eikä osallistu yhteisiin py­rintöihin,
verkkoon. Jota on mUtel
mahdoton repiä rikki. Vuonna 1926
kavalsi ylioppilas Tereshov. Komm.
Nuoris<^tpn vanha Jäsen, ylioppilas-rahastoja
ja saattoi vaimonsa teke­mään
itsemurhan. Tästä aiheesta val­misti
Sovklno ylioppilas!ilmin "Vas­tenmielisyys"
(ohjaaja Taritsh). Suu­rella
tahdikkuudella ja totuudenrak­kaudella
täytyi osoittaa, miten ihmi­nen
palaa takaisin yhteisöön puhdls-
S U O M E E N .
M Snoien MarUBtt
Mitä sellaisten ehtojen Biaisaudessa > ^ ^ ^ ^ ' ^ ^ ^ tapauksessa lähe- tautuakseen rikoksesta. Sillä yhteisö
merUteee 6e,^^tta,hän 1^^^^ lähetetään vaikka se tulisi ole- " " ' ^
järjestön InoUailnonnetta? Se on ai- pienempikin,
noastaan fraasi, jonka varjossa toveri,
Halkomiesten vakuut­tamisesta
tapatur-mavaaran
varalta
Haliburton; Ont
Harvoinpa tältä perukalta näkyy
uutisia sanomalehtien palstoilla, joh­tuen
siitä, että mitään säännöllistä
järjestötoimintaa paikkakunnalla ei
ole. Asustamme ja työskentelera.
me siksi hajanaisina pikku joukkoi­na
paikkakunnan jollakin haikokäm-
- pällä-ja pakostakin : niin köyhissä
olosuliteissa, jottei sellaista ole kyet­ty
järjestämään; .
Pikkuisen olemme sentään saa­neet
korjauksia työoloihin. Kovilla
ponnistuksilla saatiin haikokoortin
hintaa kohotettua f2.25:stä $2.50:-
neen ja jollain kämpällä ?2.75 :teen,
' sekin jo ennen tukeiksi hakatusta
metsästä, joka sekään ei kyllä ole
kyllin arvokas maksu kovasti raa­tajan
ruumiista rasittavasta työstä.
Jonkunlaista joukkotoimintaa on siis
kuitenkin ollut.
Nyt on kuitenkin astunut näyttä­mölle
niies. kovasti kadehtien tätä­kin
pikku ylennystä, joka kyllä en­nen
muinoin kuuluikin hänen pus-siinsa^
nim. useammalle metsätyö-
Iäiselle tattu heimoveli, ja täällä
toissa keyääna""|)ostannut" jappa-rL
Samainen herra, joka täällä
Haliburtonista tulleen tiedostelxm-johdosta
on Vapauden toimitus pyy­tänyt
allekirjottanutta selostamaan
"halkomiesten" vakuuttamista työssä
sattuvan tapaturman varaUa.
Kysytte: "Kuinka meidäxi olid me­neteltävä
saadaksemme itsemme va­kuutetuiksi
tapatiumien varalta koäka
meiltä halkomiehiltä on poistettu k.
o. avustus? Onko mitään oikeutta
vaatia työnantajaa pätsärikämpillä Ja
urakkatöissä vakuuttamaan työläiset?
Onko sellainen Jappari pakotettu va­kuuttamaan
työmiebensä. Joka on
koinppanialta ottianut hakkauttaak-seen
metsän Ja saa 25 senttiä koordil-ta
hakkuupalkkaa?
Voimassa olevan Ontarion''maaknn-nan
työläisten tapatnrmain varalta
vakuuttamista koskevan lain CW<H-k-men's
Compensation Act) mukaan
ovat polttopuiden katkasenUsessa työs­kentelevät
työläiset vakuutettavat äl-nä.
tapauksessa kun samaUa työnuita-
Jalla työskentelee kuusi työläistä tai
enemmän. Ainoa laitos Joka työ­läisiä
mainitun lain perusteella On­tarion
maakunnassa ^vakuuttaa on
sanotun lain alaisena toimiva työl^-
ten tapaturmain korvauslantakunta
.(Workmen's Compensation Board),
mikä on valtion (maakunnan) va­kuutuslaitos^
/Vhkuottamisesta.- on
työnantajan huolehdittava. Laki ei
tehne mitään erotusta aika- tai urak­kapalkalla
'työskenteleviin työläisiin
nähden. N Ä pältsärikämMJitn näh
"Nämä Juhlat ovat suomalaisen
kansan Juhlia, Uman minkäänlais­ta
periaatetta muuta kuin veljeys
Ja rakkaus. Jos veljesliitto lähtee
ajiunaaii jonkun poliittisen ryh­män
aatteita, on mahtavuutemme
päivät luetut".
Tässä on tekopyhä porvarillinen
"puolueettomuus" julistettuna, liiok-kartaistelun
kieltämiriieh, liicdct^n vä­liseen
yhteistoimintaan viitattu lause-
IKureUa "veljeys ja reJckaus?, jolla
peitetään jpoliittjsien manööverien to-äasia.
Mr. Thomison selittää, että
veljeysjärjestön ei tule "toteuttaa
minkään poliittisen ryhmän pieriat^-
teita," mutta jo seuraavassa sllmän-räpäykses^
hän selittää:
** matta Amerikan iraitca,taich«a
olemme v«avoiUset. tofantmaan tä­män
maan hanitdksen hyväksL"
T%mä ei ole mitään muuta kuin sen
«polUttisen ryhmän" pää "periaate
jota nhnitetään kapitalistUnokaksi.
Hänen poliittinen "puolueettoman-tensa"
ei ole mitään muuta kuin
kaidtaUsUen poliittista propagandaa^
Koko tämä hänen puheensa "jotakin
poliitijsta ryhmää" vastaan on koh­distettu
Kommunistipuoluetta, työ-
Iäisten loökkapnoloetta .vsistaan.
"Veli Thompsonin "veljeys ja rak­kaus"
Johtaa hänet seUttämään, että
"sekäpunaiset että valkoiset ovat
tervetulleita tähän Järjestöön". Täl­lä
el voi olla mitään ,muuta merki­tystä
kuin että sallitaan "punaisten"
samassa Järjestössä "valkoisten'
kanssa niin kauan kun ne eivät ase^
ta kyseenalaisuuteen "valkoisten" po­liittista
Johtavaa asemaa. Nämä ka-
Hakola kieltää tämän sairaus- Ja a-
XTistusyhdistykesn pörvarillispoliltti-
&en luokkaluönteen. Hän msdnltsee
tosiseikan, että republikaani Ja de-mokräattipuolueet
ovat kapitalistisia
puolueita, mutta hänellä el ole mi­tään
sanomista sosialisUpuolueesta ja
sen esittämästä roolista. Ja työväen­luokan
puolueesta. Kommunistipuolu­eesta,
emme ycd- lösrtää aincotakaan
sanaa. Sellaisten ehtojen alaisuudes­sa
tulevat {»nat "yhdistys nojaa työ­väenluokkaan".
merkityksettömilEsi,
kim itse t o v ^ Hakolan puhe alusta
loppuun asti nojaa porvarilliseen pe-rustudaillisuuteen.
Meillä on viimeisten viikkojen ai­kana
ollut tilaisuus korjata Ulfisi
$00 TYOL»ISTX HEITETXXN TYOT-TOMKSI
KTBONTEHDAS-ALUEELLA
Työläisiä atolaan kiristää. Yhtiö sai
V. 1927 sosdesn haUUokselta vero-hnojennnsta
3,600,000 nA.
den lieiiee asia hiukan epäselvä, sillä
ori ^ötdlyt työläisille ruokapöydäs­sään
"ei opta", säti kiskoen taalan
päivältä ruokarahaa^ (Nälissään oli
poikien turvauduttava itse purois.
ta pyytämurisä sokkereihin.)
Nyt on tämä samainen herra saa­punut
tänne itseään pojilla elätjrt-tämään,
tarjoten räyhkeästi vain
$2.25 h^okbördUta, siis samaan
tapaan ktiin'hän on ennenkiri esiin­tynyt:
raatajiari raskaasta työstä
viimeisetkin sentit nylkien , omaan
pussiinsa.' MyÖs tuäkoon tässä mai­nittua,
että tänä. jappari on niitä
miehiä, jotka käsittävät asiat niin,
jottei työmi^^enr tarvitse myöskään
pila tapaturäeri^^^^^ v ^ ^ joita sat­tuu,
näissäkin metsätöissä tuhka t i ­heään,
turvattuna minkäänlaisella
tapatnrmayaknutnslailla. ,
Siis pyydärnmCi jokaista työläisiin
veriä, joka,^ talräaT paikkakunnalle
sattuisi erehtymään, karttamaan tä­män
jappariri työtä,' ellei hän suos­tu
meidän vaatimul^iimme.
Mutta asiamme ei nykyhetkellä
niin olisikaar./ jollei joukossamme
ole sellaisiakin, joita sanotaan "kar-slinä
tapauksessa ovat työläiset ryh­tyneet
alaurakolträj^si ja eivät liene
lain -kirjaimen naiukaan selväsi työ­läisen
suhteessa ylempään urakoitsi­jaan
tai työnantajaan; Mutfaa siinä-:
kin tapauksessa on asia jyksinhertai-sen
selvä. Jos työläiset pakottavat
"pätsärl|kämpän'' ant^an pttämSän
huolta vakuuttamisesta. Jos n i i n ta­pahtuu,
oh parasta, etiS_^rSnanta
jaHa on esltiää todiste ^itS^ ett&
bän on asian JärjestänyL Sillä nsän
ovat nuo kaikenlaatuiset välikidet
niin köyhiä, että nifltä ei saa pen­niäkään
irti siinä tapauksessa, et&
ovat laiminlyöneet ^«kmittamlsen Ja
tapaturma tapahtuu- Useissa tapauk­sissa
on tehty so^uksia, joissa to­detaan,
että "kämpän ottajat" oax an­tajan
vakuutettava. SamaUa sovitaan
tavallisesti siitä, kumiA pucM makgaa
vakuutusmaksut. Kun vakuubisnudc-sut
määritellään vasta kunkin kalen-täivuoden
jälkeen, niin-el lopuDisista
roaksuista ole tietoa erniRnkntn tam-kin
vuoden kuluttua. Näinollen cm
parasta, että työläiset vaatut "vS^
särikämppää" ottaessaan, että käm­pän
antaja sucnittaa myösadn mak­sut
Viimeiseen kysymykseen on vas­tattava
myönteisesti, edellyttäen, että
"jaKJarOla" on ainaJcin 6 tyKälstä.
Mutta tuon "j^jparin* ySpmaella «fle-va
urakoitsija työnantaja on saatta­nut
ottaa huolekseen järjestämisen.
Tämä selostus cm kirjotetta maini­tun
lain 1924_painc*sen perusteella,
minkä kaiken lodeunäkOisyyden ura­kaan
pitäisi vieläkin pitää paOdcan-
Idtaiistisen Amerikan hallituksen kä­tyrit
ylläpitävät tätä johtaja-ase­maansa
poliittisen puolueettomuuden'
niinessä. Tämä "puolueettomuus" siu­naa
"punajahdlt" vallankumoukselli­sia
työläisiä vastaan yli koko maan;
lakonrikkurihallituksen, joka on työ­väenluokan
vihollihen; ballitulcsen,
Joka on vastuussa'Saccon ja Värizet-tin
murhaamisesta ja hallituksen,
joka yrittää parhaillaan suoraa t&ä-tä
toimituttaa 16 työläistä Gastoni-assa
sähkötuoliin. Punaset työläiset
ovat tervetulleita kalkkiin pmrarisr
ton johtamiin Järjestöihin, mutta
littisen "puolueettomuuden" nimessä
ne ovat "velvollisia toimimaan tämän
maan hallituksen hyväksi", s.o. työ-väerilucAan
etuja vastaan.
Tämänlaatuinen propaganda cm
myöskin höystetty natsionalismin,
niin sucmialaisen kuin amerkalasen-kin
intipagandan myrkyllä. — Ja mel-'
dän kommunistisena päivälehdelläm-me,
"TcjveriUa", ei -ole sanaakaan
sen johdosta sanottavana; myöskään
ei cie sillä puolueen jäsenellä mitä^
sanottavana, joka seurasi "veljeään*
Thcanpsonia puhujana.
nynreri EGakoIa ainoastaan mainitsee
fömän sairaus ja hautausapuyhdis-tyisen
luidEkaluonteen; mutta hän
laiminlöi osottaa, mitenkä sellaisia
monta lehtleirixiie poliittista lausuntoa,
esim. Freiheltln Ja monen muun leh­temme
suhtautumista Palestiinan ky­symykseen;'•'^
ömiestä" suhteistamme
ei-puolueen-^ JäreJEtöihin ja nyt " T o ­veria",
joka' esittää sosialidemokraat­tisia
katsomuksia; Jokaisessa tärkeäs­sä
kysymyksessa. Tämä osottaa, että
meidän Puolueemme ei ole ideologi­sesti
valmistettu sodan Jälkeisen ka­pitalismin
kolmatta kehitysvaihetta
varten- Meidän entinen Johtomme,
Lovestone, Gltlow, WoUe, Pepper el
6:nnen maailmankongressin Jälkeen
juurruttanut Puolueeseen selvää ana­lyysiä
kolmamiSfita" kehitysvaiheesta,
eikä konkretisoinut kolmannen kehi­tysvaiheen
kysymyksiä Puoluettamme
varten Amerikassa.-Puolue ei voi su­vaita
tätä ideologista valmisttunatto-muutta
riveissään. Tämä poliittinen
sekavuus on seurauksena toisten luok­kien
vaikutuksista puolueeseemme.
Ainoastaan, ylläpitämällä tiukkaa
kommunistlstaKllnjaa voiicnme me tais­tella
menestyksellisesti kaikkia näitä Ja
toisia tendenssejä vastaan, Joita meU-le
importeeraavat noitten tendenssien
asiakkaat, luopiot Ja niitten kanssa
sovittelijat. Joikainen sahomalehtem-me
on mobilisoitava taistelemaan ol-kelstovaMan
konkreettisia ilmene­mismuotoja
vastaan, joka näyttää ai­van
liiaksi useasti ^ätään ei ainoas­taan
sanomalehdistössämme. Armo­tonta
taistelua on käytävä luopioita
ja niitten salaisia kannattajia vastaan
Puolueessa. Ei mitään sovittelemista,
armoton suoranainen taistelu oikeisto-vaaraa
ja sen ilmenemistä vastaan.
Amerikan Yhdysvaltain KommimiisEtl-pnolneen
Keslaiksomttean Agftprop
Departementti
—SKT.
MikäU "Työlle" Umoltetaan. on
työttömyys KymlntehtaUla alkanut
saada Jo hyvin uhkaavan luonteen- Jo
viikon kuluessa kerrotaan töistä e-rotetun
n. ISO miestä Ja että lisää
tullaan erottelemaan- Pomot ovat teh­tailla
kertoilleet, että Kymiyhtiö tuleo
Kymin, Kuusaan Ja Voikkaan tehtail­ta
joulukuuhun mennessä erottamaan
ainakin 800 työläistä. Tällaisilla me­nettelyillä
tietehUn tähdätään työ­läisten
palkka- Ja muiden ehtojen
huohontamiseen.
. Tässä yhteydessä on syytä ottaa
huomioon, että Kymlyhtiön tehtailla
v. 1927 maksettiin työläisille niinkin
pieniä kuin 1.40—2.25 mk. tuntipalUEO-koja,
kuten silloin Paperiteollisuus-työväen
liiton sosialidemokraattinen
toimitsija S. Mäkinen todisti, ja yh­tiö
(di edellisen vuoden rilstosaaliina
saanut puhtaaksi voitoksi 32.668.443:54
mk., hankki sosdem haUltus Hannes
Byömän ehdotuksesta Ja sosialidemo­kraattisen
eduskuntaryhmän myötä­vaikutuksella
kapltallstisUle yhtiöU-le
miljooniin nousevia veroaleimuksla.
Kun leimaveroa alennettiin 6:sta 2:een
prosenttiin Ja Kymiyhtiö korotti osa­kepääomaansa
90 miljoonasta 180 mil­joonaan,
sai se ikäänkuin lahjana
sosdem hallitukselta 3,600,000 mark­kaa.
Ja nyt tämä sama yhtiö heittää
työläisistään lähes 1,000 leivättömäksi.
KAKSI "VALTIONPETTÄJXÄ"
PAALLE JALALLE
VA-Kivennapalalsla
Ja viipurilaisia työ­läisiä
vastaan kirjallisuudesta y.m,
nostetussa "valttopetos"-Jutussa syy­tetyistä
Ja vangittuina olleista on ho­vioikeus
välipäätöksellään määrännyt
kuorma-ajuri P. Miettisen VUpurts-ta
ja; työmies Savolaisen Kivenna­valta
vapaalle Jalalle. .Määräys pan­tiin
täytäntöön.
SEKAVA RYÖSTÖJDTTU
OULAISISSA
SUOMEN JÄEJESTYNEEN TYÖ-
VifESTON LÄHETYSTÖ NEU­VOSTOLIITTOON
jäzjestöjä ahia käytetään. poUittisena
välikappaleina porvariston hyväksi:
mitenkä niitä käytetään riistettyjen
työlästen mohilisoimiseksi CRnaa luok­kaansa
v a s t s ^ poliittisesti, sekä'^mi-tOQkä
nämä j ä r j ^ t lisäävät taaUcaa
työläisten hartioille hankkimalla työ^
Iäisiltä avustusta työläisille. Jotka k i -
Idtalisttziin järjestelmä^ on murjonut.
Toveri Hakola selittää,; että "Sairaus-jar*
avustusyhdistyksen' tarve on nyt
suurampi kuinkoskrtan ennen" .—
jättäen vpis Puolueen väatixnukset
yhteiskunnallisesta vakuutuksesta . Ja
vaalimalla työläisten keskuudessa val-sa-:
Canadan puutavaratyöläisten teoDl-suusliitcm
Sudburyn osasbm
sihteerL
litsevia harhakuvia sairaus- ja avus-tusyfadlstylKistä.
Voimlstuttaakseeri
Tait& pikkuporvarillisia harhakuvia
häh 1 1 ^ : "tämä järjestä ei ole puo-
InepoUittfioen" — SJO- hän vahvisti e-deniseri
-puhujan 'tekc^hän selostuk­sen
yhdistylcseh poliittisesta "puolu-eettomopiffista";
mikä oli'. sUonuiaistä
valhettelemista läsnäplevffle , työläi­sille.
Matta el vielä tähäz^n tyy­tyväisenä
hän jatkaa. Julistaen: "Jos
tämä' keskinäinen avustusyhdistys ha­luaa
menestyä pyrkimyksissään, niin
täytyy sen jäädä puhtaasti keskinäl-
Viranomaiset vitkastelevat passien an­tamisessa.
Lähtö diirtynyt tnon-r
; nemmaksi
Noin' kuukausi sitten saapui Suo­men
Airimattijärjestölle kirjelmä Ve­näjän
ammattijärjestöltä, jossa kut­suttiin
työläisten edustajia Neuvcstoj
liittoon kahden vUkon aJaksL Lähe­tystön
kokoonpMiossa kehoitettiin
kiinntttämään huomiota: 1) että lä­hetystön
muodostaisivat tuotannossa
olevat työläiset; 2) valitsemaan siihen
tdustäjia etupäässä rakennus-, puu­työn-,
kuljetus-, rautatieläisten-, me-'
tal[i-. pap^- ja maätyöväen liitoista
lähetystöön kuuluisi 2 0 - ^ työläistä
japitäisi sen olla perillä syyskuun 1
I^ivänä. Lähetystön kustantaa kut­sun
mukaan Neuvostcdiitossa sikäläi­nen
Ammattijärjestö, matkan Suomen
puolelle rajalle ja äeltä takaisin suo­malaiset
järjestöt;
Samanlainen kutsu oU lähetetty
myöskin luotsin, Notjan ja Tanskan
ammatillisen liikkeen yhtenäisyysell-mille
j a NeuvöstblHton ystäväin yh-cistyksille.
-
Skandihaavilaineri. ^öläislähetystö,
93 henkilöä, matkusukin Helringhi
kautta Neuvostoliittoon-
Matkan tarkoituksena on kx>. työ­läisten
tutöstntiafiiinen Nenypetpliiton
eloihin ja soGiaaliseen raköiniistyö-hOn^
Jiamä, onkin erikcdsen tarpeetlis-a
1 ^ kun noskelaisten parjaus jä
yllytys Neuvostoliittoa kehtaan on
V.k. 20 p. sattui Oulaisten Plips-järvellä
ryöstöyritys Joka aluksi tun­tui
hyvin omituiselta syystä, että sii­nä
molemmat asianomaiset väittivät
toistaan ryöstäjiksi Ja Itseään uhrik­si,
Oulaisten Piipsjärveltä kotoisin, o-leva
teurastaja Jaakko Honkala oli
yhdessä oululaisen Iivari Ruotsalaisen
kanssa liikktmut karjemostopuuhissa,
ja olivat he sanottuna Utana viinoja
maisteltuaan lähteneet Honkalan a-
Bunnolle. Kello 11 tienoissa he oUvat
tulleet Höylän talon kohdalle, missä
sitten ryöstön piti tapahtua.
Erääseen parinsadan metrin jAässä
olevaan mökkiin oli kuultu molempien
sekä Honkalan että Ruotsalaisen huu­tavan
apua. Eräs nuorukainen oli
tulhit paikalle hetkistä myöhemmin
ja poliist saapui inyfl(}>irtdättäen mo­lemmat
matkakummpsnit, jotka syyt-el
rankaise, vaan parantaa Ja aset­taa
uudet kasvatusperusteet.
Tsaristinen Järjestelmä Jätti perin­tönä
huliganismin. Joka varsin voimak­kaasti
on levinnyt Järjestymättömän
ja sivistymättömän nuorison keskuu­teen,
Jonka ainoa seurustelutapa on
vain tappelua. Juopottelua, väkivallan­tekoja
— "puoUksi pilan vuoksi". M i ­ten
tätä huliganismia vastaan on tais­teltava?
Tätä aihetta käsittelee (U-mi
"Pitsit" (ohjaaja Jutkewlt8h).
Erään pltsltehtaan seinälehti ilmes­tyy
joka päivä. Eräänä päivänä on
siinä pilapiirros, joka esittää seudul­la
tunnettua ratihanhäiritsijää. erästjä
seppää, tavallisessa toimessaan — tap­pelussa.
— Menehän Ja katsele itseäsi sel-nälehdestät
Sinut on siellä kuulem­ma
aisetettu "kunniapaikalle", sanoi­vat-
SeiÄiler-hänen ystävänsä.
Ja sepi^tf voimamies. Joka painaa
viisi puutaa, menee katsellakseen pi­lakuvaa
itsestääa Seinälehden toi­mittaja.
" arka;'' heikko mies, pelästyy
sejp&n nyrkkejä Ja leikkaa piirroksen
salaa pois selnälehdestä. Kaikki us­koivat,
että sepUä oU sen tehnyt ja
Julistivat hänet saartoon, ään ha­lusi
parantua, tahtoo meimä klubille,
hän häpeää tekojaan, mutta kaikki­alla
häntö vainotaan, hänelle el edes
ojenneta kättä.
. Eräs tehtaan nalstyöläinen — kom-miinistiseh
"nuoHyöUiton Jäsen ~ tote­si
*ultehkto;letttl on rikollista työn­tää
loitolle seUalsta ihmistä, joka
haluaa parantua. Hän herätti sepäs­sä
harrastusta työhön. Entinen huli­gaani
ymmärsi, että on olemassa mie­lenkiintoisempiakin
asioita kuin tap^
pelu Ja Juominen. Hän alkoi innolla
itse työskennellä lehdessä, niin että
työläiset lopultakin sanoivat: "Kuinka
kalkki olisivat sellaisia kuin seppä".
Pihni "Revityt hihat" (ohjaaja B.
Jurzev) kuvailee, miten pioneerit ja
kommunistinen nuorisoliitto tekevät
nuorista rikollisista kunnollisia yhteis­kunnan
työtäjtekeviä Jäseniä.
Moskovan "kodlttomain /keskuudes­sa
vallitsee seuraavanlainen tapa: Jos
joku pojista on tehnyt Itsensä syy­pääksi
Johonkin, revitään häneltä, hi­hat
pois. Lapsi, Joka näin on me­nettänyt
osan vaatetuksestaan, me­nettää
myöskin elämisen oikeutensa,
sillä häntä voi Jokainen pahoinpi­dellä.
Eräs täysikasvuinen varas pahoin­piteli
Julmasti erään "hihattoman'
kodittoman toveria. Tämä vihastui niin
pahoinpitelystä, että päätti etsiä apua
vaikka mistä tahansa. Mutta mistä?
Luonnollisesti , pioneereilta. Melkein
kuoliaaksi" hakattu pieni sankari hä-lyyttää
liikkeelle pioneerit Ja auttaa
heitä vangitsemaan varkaan.
Lapsikommuunin - aktiivisin tulee
pikku kodittomasta, Jolta kerran oli
revitty hihat. — .
Huolimatta siitä, että naiset Neu­vostoliitossa
vallankumouksen avulla
Canadan BoUarista
Lahetyskuba:
lOe Ifihets^ksistft «ne 120.00. 6de B -
hetyksiata $20.00--f 49.99, 80e &•
hetyksis» |60.00--»79.99 Ja
Shetyksistä $80.00~f100.00 sett
iOe Jokaiselta seuraavalta alkavalte
tadalta dollarilta.
SilikosaaomaliliatykaUti ovat Uk
»letysktilut |3.E0 Ifihetykadti.
Saomaa rahaa ostetaan. EvKid
!2AB sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osottealU:
VAPAUS,
Boa 69. SUDBURY, Oat.
LaivapiUUejä myydaam.
Tiedustakaa pUe^anoUa,
Vapaudelle ottavat raliariUltyfadl
rastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR PRANCa
816 Bay Sti«et,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCM
1196 St. Antoine S t ,
Montreal, Qoo.
AARO KIVINEN,
Kirkland Lake, Ont
JOHN VUORI,
South Porcopine, Ont !
CHARLES HAAPANEN,
OanuBkaappa, TimmlnB, Ont
iOHN WIRTA,
967 Broadyiew Ave., Totonto,
DAVID HEUN,
eri paikkakUnnffla Pohj.-OntigbM»
Suomen
gPäakonsoUviraäto
koko Canadaa varten suorittu)^
kia maan viralliselle edutakaaB»
kuulnvia teht&vill,. ente» ptMfefife
matkuBtasta varten kotimadiaa ttd
munalle, vahvistaa asiakiijoja, k i t e -
nöksiä y.m., oelvitUUI perintS. IB
muita Suomen kanBalaiiriin kokdob
tnvia asioita.
Osoite: -TP
. CoBMtlata Craeral of Flalaoil, ^
Boom 918
1410 Stanley Street, MontreaL
(Comer St Catharina and Stanle^l
AKSELI R A U A N H E I U Q,
piÄkonsuH^ ^
Lfsäksi on Suomella edustaJiaM
Canadasaa: Konsuli Eriek J . Kort^
Port Arthnr, Ont — Adiel Sui3-
maki„ 819 Bay S t , Torcnto, Ont —
H. P.^Il>ert Hermansop, 479 Jktafa
St. Winnipefir, Man. — Thonua
Franasi,'Box L., Copper CHff, OaL
Charles E. Ma^nuason 64 Doek St;.
Saint John, N . B.^ G. W. Tonm>«J
551 Howe Street Vanconver. BL CL
tivät toisiaan. Honicalan väitteen mu­kaan
oil Ruotsalainen ampunut häntä
ja olikin kuula Inilkenut oikean kor­van
takaa niskasta läpi aiheuttamat­ta
kuitenkaan mitään vakavampaa
vammaa. Edelleen väitti Honkala
Ruotsalaisen yrittäneen ryöstää hänen
rahansa, joita oli 10,450 markkaa.
Ruotsalainen puolestaan väitti Hbn-^
kalan ryöstäneen hänen rahansa 9,000
mk. ja oli Honkala ottanut muka tas­kustaan
brovmlDgin, jolloin ase hä­nen
yrittäessään sU& poistaa'laukesi
kerrotulla seurauksella. R:n pääs­sä
öU; jollain tylsällä aseella, luulta­vasti
kivellä - lyöty haava. /
Poliisi vei miehet ensinnä kunnan
lääkäri Varilan luo ja tämän sidottua
haavat Oulaisten vanginkuljettajalle
säUytettävikrf. * 4 _
Oulaisten piirin nimismies toimitti
asian johdosta tutkimuksia, mutta
kuinka asiat todella ovat, el ole var­maa
selvyyttä saatu. Sen verran kui­t
e n k i n ; ^ jo selrinnyt että Honka­la
on katsottu voitav^ laskea va-paäksL
Ruotsalainen on''sensijaan pu-ovat
saaneet kaiild siviilioikeudet, ei­vät
he vielä kaikessa ole miehen
kanssa tasavertaisia. Väestön takapa­juisen
osan keskuudessa on vielä suo­siossa
sananlasku: "B^ana ei ole mi­kään
lintu eikä naistenhuone sovi Ih
miselle," Poroporvarllllsuus tarttui l i ­kaisilla
käsillään naisiin Ja sanoi:
Tämä ei ole mikään ihminen, tämä
on joku olio. Sen arvo on vähäinen.
Nuorten kommunistien filmi "Pa­riisin
suutari" (ohjaaja B-lcr) <»olt-taa
j^vastoin. että InbinMllinen hen­kilö,
myöskin naisyksilö, on korvaa­maton.
...
PUmIn sisältö ön seuraava:
Sivistymätön työläinen, juomari ja
huligaani, "kulki" erään tytön kans­sa
ja Jätti hänet, kun sai hänestä
^Ihkseen. Tyttö on raskaiana ja
vanhemmat ajavat hänet i701skot<>a/
Kommuhlstiseii huorispliiton solukaan
el hucnnaä hänen kovaa kohtaloaan
j£ kieltää auttavan kätensä. Tyttö on
miltei joutumassa turmioon.
Siinä i^kkukaupunglssa, jossa toi­minta
tapahtuu, elää suutari, tahi
ANKABA HALLA
on y.k. 21 pälyää vasten yöllä mo­nin
paiitoin Oulun läänissä i« tu­hoa,
. vieden keskikasvuisen perunan
varret maan tasalle ja. vUoiuttaen v i -
OLEm KIPEl
. pyytäkää V A P A A C
UUlKBKIIUA~.No. O
»ut2 on yU 25 lolMtca Ja naUtra teatlc^L.
^ttxvfi. Kola lorSkkfa tl/MUnea Inettel» tm-my
«»kln UUkkclttra Mmm» >. m ! ^ ^
VHkkkcet eim ole iMfanttlUBkkeltl. Taaa ftM»>
TImnii kirjan autte' irapaaaa ia uttllitf mm
tiiraa koaka alM itnUmt^ «MSES tl^tSJSE
—Uimemn ÄtArtkit on a a a r t »—
MATKAILUAKOTI
MoaCreal, Qoe. (MTkf
Suosittelen yleiaSp, kSytettävikiL
BSS St PavM'» L—at
hunut kuulusteluissa sellaista. Joka ei ^ hantaa zmorta ^yUjäa. e^ät .paikoin
vaikuta totuudenmukaiselta. Ja on
hänen tililleen paljastumassa muita­kin'juttuja;
,
turmellut sen. kcfkonaan.
Kuinka suori on yleisesti tuho ollut,
nähdään ttHaamempana. •
kuten hän Itaefiäa nhnlttU
suutari". Hän on innifw>Hytva. .ft^
kuten kaikki numiffllabt»
käralväi' Ihmiset pitfift hän
cnnettomuutta; erikoisen > sttarena. K -
räänä päivänä hän näkee^ mltea ae,
oka tytön on jättänyt Ivnkuttdee
multa huUgaanejflk tekemiia taSe vä­kivaltaa,
päästUseen siten itse kiS>
kesta Byystä: sttenbäa heriUsI selMneB
vaikutus, että tyttö on ollut
kanssa. • •• . • v .
Kuuromykkä haluaa paljastaa
jan rikcdliseh, mutta miten hän
osoittaa, miten voisi faän stibäSB
Uttää. kun hän el vai kuona eikä
hua. Miten suuri ihmisrakkaus,
nhimilllsen henkilöllisyyden konnlaft-tus
Ilmeneekä&i. kuuramykän fiOcei»»
sä ja eleissä, kon hän pomdatdefe
couristuksentap^[se0i tehdäkseen ^
ceensa ymznänetiäväkBL Ja tnifiem
>alJon ylpeyttä ja iloa kovastmdaaBB
länen kasvoillaan, fam hSn on asH^
lussa sammut itsensä ymmaxretyfcst JK
nuorkommunisUt zyirtasvät pdast»-
maan tyttöä hoUgaanlea kSsIstS. —
Nuorisofilmlen loka kasvaa Setit
vuosL Pöoloeen reservi — konnnnifhi-"
tinen nuorisoliitto . on nenvoCto-elokuvassa
vallamnit-vannaii Ja
niakkaan palkan.