Vapaus, August 4, 1926

              Keskiviikkona, elok. 4 p:nä—Wed., Aug. 4,1926
A H A A
Kurssi Snoien Marttaa
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUTx
40c lähetyksistä alle MO.OO, BOc
Setyksistä ?60.00-.99.99_ ja $1.00
- toikilta $100.00 taikki aita sonrexn-aiilta
lähetyksflta.
SähkoMaomalabetylcsiUe on kniat
'^Sudbnryssa. Ja ympfristgUä asuvat
voivat käydä " ^ ^ ^ ^ ^ ^ " ^ " ^
* ' ^ K S S f S j k S j a h e t t ^ e i tehdSSn
suoraan Sudburysto Helsinkiin aa-niana
päivänä _knin saapuvat Va­pauden
konttoriin.
LAIVAPILETTEJA M Y Y D Ä Ä N.
TIEDUSTAKAA PILETTlASIOlTA
Tehkää läketykset osotteella
VAPAUS,
Bo« 69, SUbBURY, ONT.
Vapaudelle oMvat rahayälitykslä
vastaan mySakin:
V A P A U S B R A N C H OFFICE
816 Bay Street,
Port Artbar. Ontario.
DAVID J I E U N
eripaikksJcnniHilla Pohi,"-OntiarioB8a.
kija selittää kuoleman aiheutuneen
sydänhalvauksesta. '; _
Viime kuun 29 -päiyä saattoi t o -
verijoukko, monivuotisen osaston j ä ­senen,
Tyynelän, .viimeiseen lepoon­sa.
Säntä . o l i vaivannut sydän-heikkous-
ja lisäksi sai hän keuhko­kuumeen,
joka .hänen elämänsä lo­pullisesti
katkaisi. Tyynelä jätti
jälkeensä ; vaimon ja tyttären sekä
lukuisan., -tuttava-. j ^ toveripiirin,
jotka tuntevat syvää sympatiaa v a i -
najata j a oinaisiaan -kohtaan.
. Keraykieo. toinieenpaiiijam pyyn»
Bösta esitän tässä erään Suomen
luokkasodfussa kaatuneen toverin
perheen lausumaan, kiitoksen raha-avustuksesta,
Joka. toimitettiin ke^
rayksen muodossa:
"Kiito..
Sydämelliset kiitokset kaikille
Timminsin työläistovereille kun a-vustitte
minua j a lapsiani tuolla sie-vosella
summalla 2,260 maricalla,
jotka olen saanut västaanbttak.
K i i t o s myöskin kerääjille.
Ensossa, tiöukökuun 28 p. 1926.
Impi Mölsä j a lapset.
CONNAUGHT STA., ONT-Ketajahlat
pidettiin täällä sun­nuntaina,
heinäk. 25 p:nä. Juhlat
onnistuivat hyvin kun sattui ole­maan
kauni^ ilma. Mutta urheiluun
osanotto o l i laimeata.
Miesten kolmiotteluun otti osaa
kolme miestä, joiden palkintojärjes-tys
oli seuraava:' F . Laine, J . Suo-
'minen j a L . ' Salo.
• Miesten 10,000 m:n juoksu: D.
Kumgjjlainen, L . 6alo j a F . Laine-
Naisten^ 60' jji :n juoksu: Hilma
Niemi, L."^Tuomaala j a E l l e n Laine.
Poikain alle 16-vuotiaitten kolmi-tä
työväenliike voi sodat estää. K un
näin ei käsitetty vaaran koko laa­juutta,
tapasi sota puolueet vams-tamättoniina.
Niiden johdot yli­päänsä
joutuivat silloin pelon val­taan
j a antoivat kannatuksensa so-tahalHtuksille.
Imperialistit olivat
niin taitavasti asiansa Järjestäneet,
että joka niaassa voitiin uskotella,
että käjrtiin vain puolustussötaa, ja
että vain vihollinen on "imperialis­tinen".
Lenin/ei kylläkään paljoa
odottanut revisionisteilta, mutta o l i
hänellekin yllätys se, että ne äänes.
tivät sotaverojen puolesta. Olivat­han
ne itse olleet hylkäämässä i n -
temation^en päätöksiä, joissa kiel­lettiin
myöntämästä sotavaroja ja
julistettiin taistelua sotaa vastaan,
viitaten vielä Pariisin Kommuunin
ja Venäjän 1905 :n esimerkkiin, j o .
ka €1 voinut" muuta merkitä kuin s i ­tä,
että sotaa vastaan on asetetta­va
vallankumous. '
Kun Sanoma sotasosialistien pe­toksesta
osottautui todeksi — L e ­nin
. oli sitä ensin epäillyt hallitus­ten
valheeksi oli hänen käsi­tyksensä
myös selvä. Hän osotti
kuinka iiiternationaleri päätökset
tuomitsevat nuo petturit. " K u n op­portunismi
j a intoisähmaallisuus o li
voittanut tärkeimmissä puolueissa,
silloin lakkasi I I intemationale ole­masta.
Sen jälkeen on tuleva uu­si."
Ja Lenin kävi heti .toimeen
sen hyväksi. .
Sota yllätti hänet Gaiitziassa j a !
hänet vangittiin — kun kotitarkas-tusta
suorittavat santarmit epäili­vät
hänen agraaritilastojaan joiksi­kin
valokuvauspapereiksi. Pääsi kui­tenkin
Adlerin, suosituksella v a ­paaksi
j a asettui Sveitsiin. Seurasi-o^
jtelussa: suoriutui voittajana V i l jo
Vesa, toisena Eero Vesa j a kolman­tena
Jaakko Lahti.
A l l e 12-vuotiaitten Arttojen "60
m:n juoksu: Sirkka Vuori, Eevi
Norkäart.
• Parijuoksu: L. Tuomaala j a V.-
Isakson, Hilma Niemi j a L a u r i S a ­lo,
L y y t i Lehto ja^ M a t t i Vesa.
Juhlien yhteydessä suoritettiin
myös henkisiä kilpailuja. Yksinlau­lussa
suoriutui voittajana Saimi E i -
mes, toisena Sylvia Stein.
Runonlausuntokilpailmssa enä-mäisenä
Anni Valo.
Juhliimme oli kerääntynyt, noin
toistasataa henkeä, m.m. Timminsin
näyttelijät. He esittivät juhlissam­me
kaksi kappaletta, jotka tekivät
juhlamme hyvin hauskaksi,, kun
täällä ei ole totuttu kappaleita nä­kemään
ennenkuin vasta tänä kesä­nä.
— Kirjeenvaihtaja. v
Maapallon viimeiset
tutkimattomat
seudut
Amundsen on eräille ulkomaisille
lehdille selostanut pohjoisnaparet­kensä
tarketusta seuraavasti:
Se suuri tehtävä, minkä retki­kunta
on itselleen ensi sijassa aset.
tanut, on luod^ ensimäisenä valoa
pohjoisnavan tuntemattomien j a sa­laperäisten
jääaavikoiden sisäosiin.
Monet laivat ovat koettaneet sinne
tunkeutua, muutamat . niistä . eivät
ole koskaan sieltä palanneet. Pitkiä'
matkoja niiden remuamista ori jo
tutkittu j a monet ovat' uskaltautu­neet
kauas sisäosiinkin. Me siis
tuhneniunie hapamereh rannikot,
mutta sitä suurta valkoista, 2%
m i l j . neliökilometriä laajaa aluetta,
jonka se sulkee sisäänsä, ei ke-nepkään
sivistyneen ihmisen silniä
ole nähnyt:
Me toivomme saavamme lentää
tiion tuntemattoman alueen halki.
Lentoretkemme tulee olemaan ensi
sijassa maantieteellinen tutkimus-retki.
Me taivallamme siksi no­peasti,
ettei ole miAdollista tehdä
muita yksityiskohtaisia tieteellisiä
havaintoja. Olemme maanetsijöitä
— hakeaksemme maapallon merkil­lisintä
maakappaletta, «rämaan kes­kellä
sijaitsevsia keidasta, maa-aluetta,
joka^ jos se löjrtyy, tulee
olemaan arvokkaampi kuin mikään
yhtä suuri maakaistale maan pääl­lä.
Sillä tulevaisuudessa on s e / t u ­leva'
ihmisille kiinteäksi pisteeksi
tuossa maapsUon efistetyimmässä
maanpaikassa — j o k a on vielä eris­tetympi
kuin pelottava etelänavan
manner, '
- . AJojninea maailina. . .
Etelänavan ympärillä on kiinteä
manner, joka kohoaa jäätiköiden
kattamaksi ylätasangoksi. Sinne
pääslyään on tutkija varma ties­tään
j a maalistaan. Pohjoisnavan
ajojäätiköiden perusta tsensljaan <nx
iäkukas j a aina vaihteleva^ Se et
ole koskaan sillä paikalla, missä
hetki sitten vielä oli. Se liikehtii
alituiseen j a nielaisee ne, jotka us.
kaltautuvat sen alueelle, j a tähän
mennessä on se torjunut kaikld
tunkeutumisyritykset. Me toivom­me
voittavamme sen vastuksen.
On aina muistettava, että poh­joisnapa
ei ole napameren keskua.
Pohjoisnapa on paljon nefpommln
luoksepäästävissä • k u in ajojääalu-een
pelottava keskus.
vat raskaat vuodet. Teurastus jat­kui
ja yhä katalammaksi kävi sota
— "sosialistien" petos. Kului aikaa
ennenkuin proletaarinen oppositioni
puoluejohtoja vastaan pääsi vaikut­tamaan.
Mutta Lenin ei koskaan
masentunut. Toveri Sinovjevin y.m.
kanssa alkoi hän taistelun, j u l k a i ­sivat
aika-ajoin lehteä j a kirjasia.
Nuo sodan aikaiset heidän kirjo­tuksensa
ovat ilmestyneet venäjäksi
j a saksaksi nimellä "Vasten v i r t a a"
(useita niistä on suomennettukin).
Lenin lausuu esipuheessa, että nii­tä
tuntematta ei luoxkatietolnen
työläinen voi ymmärtää kansainvä-listen
kumouksellisten aatteitten ke­hitystä
ennen 1917.
Samalla 'knn Lenin alkoi kirjottaa
tutkielmaansa "Imperialismi, kapita­lismin
uusin . kehitysvaihe", ryhtyi
hänen johtamansa keskuskomitea
heti toimeen. Se julkaisi käsityk­sensä
viipymättä j a jouluk. ahtoi se
manifestin' jonka mukana julaistiJn
Leninin kirjotus "Intemationale ja
isänmaan puolustus". Voitijn myös
tiedottaa, että bolsfaeviicien duuma,
ryhmä oli täyttänyt velvollisuuten­sa
ja sotavastaisen toimintansa
vuoksi . tuomittu ^ Siperiaan pakko­työhön.
Mukana tov. Kamenev, j o ­ka
ulkomailta oli matkustanut ye-,
näjälle keskuskomitean työhön Jo
ennen sotaa- — Lenin-instituutin
julkaisussa on myös julaistu Leni­nin
sodanaikaiset kirjeet tov. Shlap-nikoville
ja Kollontaille, jotka sil­l
o i n ' olivat Skandinaviassa; välittä,
mässä yhteyttä Venäjälle;
Koko sodan ajan valaisi - Lenin
valonheittäjällään aineilta käsin
maailmassa .vallitsevaa pimeyttä.
Hän osotti mitä lajia ne olivat nuo
J o k a ei »ole liii^knnut: polyois-napaseudnssa,
hänen on milteipä
mahdotonta kuvitella, kuinka vai­keaa
napajäätiköilä liikkuminen on.
Ainoastaan se, j o k a on kerran olluv
kosketuksessa, ajojäätikon kanssa,
voi aavistaa ne vaikeudet, joita se
nostattaa tielle. Kapteeni Robert
Baitlett^ joka oli Pearjm mukana
per^iehenä, j a jok^ myöhemmin
oli " K a r i n k i n " komentajana tämän
tehdessä retkensä Wrangel-saaTeIIe,
teki matkan Wrangel-saarelta man­tereelle.
Tämän matkan aikana sai
hän kestää j a voittaa aivan usko­mattomia
vaikeuksia, j a kuitenkin
tapahtui tämä matka tunnetun j a
tutkitun alueen reunaa pitkin. Jos
hän olisi yrittänyt pitemmälle sisä­osiin
,ei hän varmaankaan olisi
päässyt eteenpäin.
Petollinen napajaStikko
On puhuttu paljon ystävällisistä
napaseuduista. On kuviteltu j a väi­tetty,
että olisi mahdollista retkeil­lä
napaseuduilla ilman mitään muo.
navara&toja, koska siellä muka voi
elää napaseudun riistalla. |ilinä
voin hyvin ymmärtää, kuinka tämä
väärä käsitys on voinut syntyä sel­laisissa,
jotka ovat siellä liikkues­saan
seurailleet vain rannikkoa.
Mutta tiedän aivan svarmasti, etts.
jääalueen sisäosissa on aivan mah­dotonta
pysyä hengissä ilman m u ­kana
kuljetettua muonaa. Se t a l v i,
jonka ^inä vietin "Maudissa"^ S i ­perian
rannikolla v». 1922—23,
osotti tämän. x
Tuona talvena nini. kuoli monia
niiden seutujen alkuasukkainkin
nälkään jaivaii - rantaviivan lähetty-villakin.
Joka päivä olivat he ha­kemassa
riistaa j a me näimme hei­dän
palaavan kotiin tyhjin käsin.
Noin 300 k m . päässä siltä paikalta,
jossa me olimme kiinni jäissä, kuoli
heitä nälkään. Me autoimme heitä
minkä voimme, mutta suuria ~ me
emme muonavaroillamme tietenkään
voineet.
Mitä . kauemmas pohjoiseen: pääs­tään,
sitä vaikeammaksi tulee eläin,
ravinnon löytäminen. Viinrie lento-:
retkellämme, t.s. itoin 27000 km :n
matkalla näimme me yhden hylkeen
ja kolme lintua. Ihminen, joka
eläisi noin harvinaisesta riistasta,
olisi jokseenkin laiha retkeltä pala»
tessaan.
Mutta joskin on aivan varmaa,
että bn mahdotonta elää napameren
jäätiköillä siellä löytyvistä eläimis­tä,
j a joskin sinne pääsy on. n i in
vaikeaa, että yhteys kiinteän maan
kanssa voi t u l l a mahdottomaksi, ei
ole kuitenkaan aivan maihdotonta,
että tällä hetkelläkin olisi olemas­sa
elämää puheena olevan jääalueen
sisäosissa, nim. siinä : tapauksessa,
että siellä olisi maata, millä-asua.
Oalco napajaätilcon « i M O M i ia
ihnisia?
Otaksukaamme, että siellä c^isi
saari, suuri ,saari jäätiköiden, kes­kellä.
Todennäköisesti sitä ympä­röisi
suhteellisen matalat vedet. K e ­säkuukauden
aikana jään reuna ve.
täytyisi luultavasti vähän taakse­päin
j a tämän tapahtuessa kai aina
ilmaantuisi hylkeitä j a vesilintuja.
Se olisi siis paikka, jossa voisi aina
elää j a asua, mutta joka tapaukses­sa
täytyiä siellä tätä varten olla
maata. Olen usein tuuminut itsek­seni,
miten olisi käynj?t, jos j o k in
niistä monista sadoista valaanpyyn-tilaivoista,
jotka ovat jääneet kiin.
kaikenlaiset petturit: sosiali-impe-rialistit,;
sosialipatriotit, eosialisho-yinistit.
Erikoisen huomion kohdis­taa
Lenin Kautskyyn y.m. keskusta­laisiin.
Kun K . o l i kirjott^nut, e t ­tä
on vain yksi käytännöllinen k y ­symys:
oman maan voitto t a i ' t a p ­pio,
vastaa Lenin: "Niin on, j os
jätetään sosialismi j a luokkataiste­lu
huomioon ottamatta, ei'väite ole
tosi. On toinen käytännöllinen k y ­symys:
Sortuakö orjaTaerrain so­dassa
j a pysyä^ sokeana, avuttoma-
.na orjana, vaiko sortua veljeily.
yrityksessä orjien kesken, tarkotta-essaan
orjuuden kukistamista? Se on
todellisuudessia 'käytännöllinen ky­symys'."
Krupskaja kertoo, kuinka he so­dan
aikana asuivat työläisasuhnois.
sa, vanhassa talorähjässä. Sakki o li
todella "internationaalijnen": isäntä
oli 'puuseppä ja hänen toverinsa
suutari; yhdessä huoneessa saksa­lainen
leipurinväimo, jonka mies
oli rintamalla, ja. toisessa itävalta­lainen
näjrttelijäperhe. Mitään kan­salliskiihkoa
ei ollut j a eräänä päi-vänä
huudahti emäntä: "Sotilait­ten
pitäisi kääntää aseet omia hal­lituksiaan-
vastaan", jolla lauseella
voitti Leninin kunnioituksen.
ni Beringin salmen jäihin, olisi ajo^,
jäiden mukana ajantnnut tuommoi­seen
saareen. Beringin salmesta
lähtcTOt jäävirrat kulkevat pohjois­t
a kohti, j t i n r i s i t a pistettä kohti,
josta ' me ; odotamme tapaavamme
maata, jos siellä yleensä on sitä
ollenkaan. Noiden yjilaanpjyntilai-vojen
miehistö iösitti tavallisesti
viitisenkymmentä miestä j a mukana
oli aiiiä alkuasukasmetsästäjiä Ja
naisia. Jos h e olisivat ajeiehtlneev
pohjoista kohti jas olisivat lopulta
kohdanneet maata, olisivat he kyen­neet
rakentamaan itselleen asuntoja
laivojensa puusta.* Heillä olisi lai­voissaan
-ollut muonaa kylliksi py­syäkseen
hengissä siksi kun olisivat
ehtineet metsästää muonakseen h y i .
keitä j a muita merieläimiä sekä l i n ­tuja.
Heidän saarensa ilmasto olisi
suhteellisen leutoa- kesäkuukausina.
He olisivat voineet jatkaa elämää,
olisivat lisääntyneet ja kasvaneet^
mutta ajo jäät olisivat heidät eris­täneet
kaikesta- yhteydestä mante­reen
kanssa.
Tällainen kuva saattaa näyttää
hyvin kuvitukselliselta j a järjettö­mältä.
Kenties se onkin sellainen.
Mutta se o n kuitenkin yksi niitä
asioita, joita minä usein olen tuu-minut.
'Ja. kokonaan mahdoton se
ei olekaan, jp» otaksutaan että siel­lä
löytyy maata, kuten etelänaval-l
a k i n . Emme odota tapaavamnie
siellä tuommoista' siirtokuntaa. Toi­voisimme
Hian-paljon, jos odottai­simme
tapaavamme ihmisiä. Olisi­han
se jännittävin ja ihmeellisin
löytö koko ihniiskunnah historiassa.
"Pian ei enaa; öle qlemat»a yhtään
tuntematonta, «entua".
On vielä eräs tärkeä etu ilma­tien
käyttämisestä napaseuduilla.
Viime lentoretkellämme me saimme
silmäillä- 17 tuntia kestäneen; len­non
aikana 300,000 neliökilom. suu­ruista
alaa. Jos tho sama retki oli­si
tehty jalan j a rekien avulla, olisi
saatu taistella eteenpäin ajelehti­van
ajojääh kanssa. Jäätiköiden
epätasaisuuden - vuoksi olisi jäiden
liike vienyt meitä etelään käsin
kauemmas kuin omilla ponnistuksil-
}a olisimme samassa ajassa pääs­seet
pohjoista; kohti. Toisin sanoen
pääsy eteenpäin olisi ollut mahdo.
t o n t a . . !
Molemmat navat ovat olleet seik-kailuhaluisten
miesten maaleina pit­kät
ajat. Ain? ön tuntemattoman
mysterip levännyt-' näiden pelotta^
vien, valkoisten kanttien yllä, luul­tavasti
suurempi'-salaperäisyys kuin
se, mikä on troopillisten maiden
yllä, . . '•"'••^•i
Maannavat ovat''kauan olleet vai­t
i , inutta jos niiflä on kätkössään
vielä uusia sälai^uulcsla, o n niiden
pian niistä luovuttava, sillä mat­kustaessaan
on ihminen tehnyt i t ­sensä
riippumattomaksi maanpinnan
vaikeuksista. Piäii ei ole enää ole­massa
yhtään tuntemattomia seu
t u j a . niaailmassa eikä löytöretkeili­jällä
tule enää olemaan mitään teh­tävää.
*•'• ^ . "
Minä olen iloinen, ettei minun
tarvitse elää kauaakaan seii jäl­keen
— jolloin ,kou on jäänyt a i .
noaksi löytöretkeil^ maaliksi.
(•ylläoleva on "i kirjotettu ennen
Amundsenin viime 'matkaa, jolloin
hän lensi Pohjoisnavan y l i . Ku­ten
tunnettua ei A : n toive, että
Pohjoisriapaseuduilta löytyisi maa­ta,
ainakaan vielä toteutunut.)
HSS! f.
50,000 HARVE8TER8
WANTED
F!itsliairaäaatpertalfebeyiw4toanpol^
toba. Saskatchewan. Albtrta,—Kdmönton. Tamros
Calgttty. M«irl>0<l «ndSast.'
p l t i i 920.00 to destftmtloiL;
TImiasfa ^ M K l i J ^ n ^ NatloaalRya. win leavoef foIIow»i CStMMfaid11mai>«
FROM TORONTO (Union Statton) 12.01 AJÄ.Aug. 18 MdnightAu^^^^
Aag.l8; 1330 PJkf. Auff-20; 10.45 P.M. Aus. 20; 12^ P.M. Ac«. 81} 04)0PJl.Aaf.Sl; 12.30 P J l .
Sept.3: 950^J|;.8ept.8. -
tfTROM OTTAWA irX>fA.M. Aug. is (midniglrt Aog. 17); 12.01 «xn Ane ISt U85 A i t Aog. 81;
UJOlooaaAoK.Sl. FROM WIND80li m i A.M.Aus.20 (midntghtAoc. 10), via Chatfaaq. LomlnB. HnmiltoaaaadltnhCTrood.
FROM PALMER8TON 0.00 A.M. Auf. 20. via Goelph, GeoicetmsBd logletrood.
!&iedaltlaöttgbcmbpm<^ Foc dcttik «aoontlt locd
- GBiMiUan National Agenta.
TIffiOllQH TIIAlNS--«OMRmTABI£ G O U ^ CARS-SPECIAL OM» POR WOMEN AND CHIUHHEN
Travel CANADIAN NATIONAL
I 50,000 Elonkorjaajaa halutaaii
, MENO WINNIPEGIIN
$15.00 tähän lisäksi eteenpäin mentäessä ,%
centtiä maililta kaikille paikkakunnille Manlto-bassa,
Saskatchewanissa j a Albertassa, kuuluen
siihen Edmbntoni Galgary j a MacLeod.
Tiketit ovat hyviä elokuun 18 p.,
1926 ja elokuun 31 p., 1926 ,
Kaikilta asemilta Algoma Distrlkistä, Sudburysta
ja sen itäpuolelta sekä asemilta Mactieriata Snd-buryyn.
Lisätietoja saadaksenne, kysykää keneltä tahansa €an. Pac)
Agentilta.
MATKUSTAKAA CANADIAN PACIFIClik,
L. O. TREMBLAY,
' bictrict Passanger Agent, North Bay, Ont
Jo alkoi hyviä merkkejä näkyä
muualta. Karl Liebknecht, joka
elokuussa oli puoluekuria noudat­taen
äänestänyt sotamäärärahain
puoIesta> vaikka oli eduskuntaryh-mässä
esittänyt vastustaviah kan­nan,
oli joulukuussa yksin äänes­tänyt
vastaan. "Spartacuslaiset"
— Liebknejiht, Rosa, Mehring, K l a -
r a Zetkin y.m. -— alkoivat lerittää
salaisia Ijehtiä j a kirjeitä rintamalle.
"Maailmansota muutettava kansa­laissodaksi",
oli tullut heidänkin
tunnussanakseen. .Muissakin maissa
näkyi sodanvastustamisen merklcejä.
Niinpä voitiin ryhtyä totmlln. Ber­nissä
pidettiin ensin naisten ko­kous.
Sitten syyskuussa 1915 pi­dettiin
Zintmervaldin konferenssi,
jossa o l i myöskin keskustalaisia jä
pasifistisia aineksia, ne enemmistö­nä.
Lenin muodosti ZimmervaW-vasemmiston,
joka laati oman mani-festiehdotuksen
ja päätöslauselman.
Hyvä »opetUE on Leninin suhtautu­minen'
Zimmervaldiin. Hän julkaisi
sen päätökfet ja selitti, miksi oli
voinut ne hyväksyä: Ne kun o l i ­vat
sotaa vastustavat eikä vaaral­liset.
Mutta hän j u l k a i s i heti -vie­ressä
bolshevikkien ehdotukset, jois­sa
sanottiin koko totuus. Niin .sai-vrft
lukijat selvän käsityksen, miten
olisi pitänyt sanoa- Sama juttu
uudistuu vuotta my'5hemmin. Kient-halissa.
Tukholmassa pidettiin vie.
lä syksyllä 1^17 kolmas Zimmer-vald-
kokbus, joka antoi tunnussa­nan:
suurlakko sotaa vastaan. Mut­ta
sitä ennen oli jp~ alkanut Venä­jän
yallankumous j a keväällä 1917
oli Lenin puolueelleen esittänyt, etr
tä Zimmervald-vasemmiston vaati­mus,
että on tehtävä selvä ero so-sialipatrioottien
kanssa, on nyt to­teutettava.
Zimmervald on alun
alkaen ollut horjnva, nyt se on Jo
romahtanut. ' Siitä- suosta on pääs­tävä
irti. "Haudatkoot kilbllee-:
kuolleensa. Joka tahtoo auttaa
horjuvia, hänen on iteeneä lakatta. |
. . ^ t ..-.-i^.. .
Miten Cookista
Eliglanhiii kaivos­työläisten
johtaja
Aikakauslehdessä Tit-Bits kirjot­taa
Englannin kaivostyöläisUiton
yleissihteeri Arthur J . Qook seuraa-
•vaa: ' '
Kaivoksessa, jossa työdcentelin,-
syhtyi levottomuuksia palkkiein
puutteellisen hankinnan takia. Saim­me
niitä liian vähän tukeaksemme
kaivossyvennyksiämme. Minun J a
työtovereitteni muistossa oli vielä
ädcen tapahtunut hirvittävä kaivos­onnettomuus,
j a meitä huoletti tur­vallisuutemme.
Meidän usein tois­tuneet
pyyntömme hirsistä laukaus-tieri
suojaämisekBi jätettiin huomi­oon
ottamatta. Kun olin turhaan
kiertänyt -koko kaivc&sen saadakseni
käsiini parruja, niin sain selville,
että kaikki muutkin kaivostyöläiset
olivat meidän asemassamme.
— lähdetään ulcfs, sanoin minä
eräälle työtoverilleni. Mutta hän
tuijotti vain hölmistyneenä minuun.
— Tarkotatko, että lakkaisimme
työstä? Kaikki tyynikö?
— Sitä > j u u r i tarkotan, sanoin
mliiä. Odotahan, kutsun ^ tänne
muutkin. Ja minä lähdin onkalos­ta
' onkaloon ja sanoin .työläisille,
että tämä sai jo riittää, j a ettemme
me koskisi työkaluihin, ennenkuin
olimme saaneet enemriiän puutava.
raa pylväiksi j a parruiksi.
Saavuttuamme ylös kaivoksesta
tulin minä ajatelleeksi, että minun
tehtäväni olisi luonnollisesti pro.
testin esittäminen, vaikka olin nuo­r
i j a vähän tunnettu. Nousin e-räille
työntökärryille ja kaivokses­ta
virtaavat työläiset ryhmittyivät
ympärilleni. Pidin tällöin ensimäi-sen
puheeni työväenjohtajaina. P u ­he
ei ollut pitkä, mutta ponnekas
ja määrätietoinen.
-^Vaarannamme tuolla alhaalla
elämämme kaivaessamme hiiltä y-lös
maan päälle. Aivan äskettäin
kuoli yksi tovereistamme kalvoslu-histuksessä
j a sama kohtalo voi koh
Ihmeellinen kirja juuri ilmestynyt
Suomeksi
«Knua sanotaan Puosefräksi» |
Kirj. UPTON SINCLAIR . . .„
Blainehikas kirjailija on tÖBsä, unennSön muodossa epittS-;
mässään kertomuksessa tuonf^t Natsaretin pi^UBcpän Ametikaa l
kapitalistiseen yhteiskuntaan. ,,' •
Puusepän valtavaan persoonaan taittuvat kaikki sodan. j81kei<>
8on maailman i^ikcydet näkyen niinkuin fiärmiSn^ taittamat yalo^^
ääteet alkuosissaan: kansalli^iihko. Joka on otettu suurkapttoUä^
min palvelukseen; soBasBa veriin istutettu väkivalta, jota M s n ^
tään nälkäisten lakkolaisten rauhoittamiseksi; ylellisyys; iossatg^
set kieriskelevät; kurjuus, johon toiset nfi8»tyvSt. Edelleen kotr
voillaan kirjassa niitä ristiriitoja, joita maailmanBodan synnyttäaaS;
murrosaika on tuonut työväenliikkeeseenkin. Siinä rpaljaste^aiEm!
ulkokuUaisuus. Joko vaLva^- rikkoyksi^. kej^neitä/kirkkokuntia^^^ J
niiden miljonääri jäseniä. Samoin .saa .kertofnuksesta eiavänkfisla
tyksen siitä miten suuria Joukkoja Johdetaan mielin määrin, niitea
niistä muodostellaan kadun roskoväkeä, "mobs", joto sitten tisii»
tetaan mielcttdmiin tekoihin. Vaara» mikä on seurauksena laajo­jen
Joukkojen tietämättömyydestä, kirkastuu lukijalle selvidksi.'/
Ja nämä kalkkl,r eritoten työtätekevälle kon.BoUe tärkeät li^^
valnto-opetukeet esitetään punottuina lennokkaaseen Juoneen,- Joka
tempaa lukijan vastustamattomasti mukaansa. =V-^^
Kirjassaan 240 sivua Ja on sen hinta nidottuna 90 senttiä
ja sidottuna $1.25.
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY, ONT.
TIMMINS TIURKISH BATH
on auki 4 kertaa viikossa: keskiviikkona, torstaina Jä perjantaina
l : B t ä päivällä 12:8ta yöllä. Lauantaina 12 päivällä 2.'tecn yöllä.
75 Rea Street ALEX KOSKELA , Puhelin 696 .W.
Se ei ollut mikään mieluisa ehdotus.
Kuten monet muut, silloiset työto­verini,
olin minäkin ahkera kirkos-sakävijä
j a senvuoksi käännyin m i .
nätoverieni puoleen, j a sanoin:
Katsokaas, pojat, tämä sun-nuntaityövuoro
on io sinänsä kurj.".,
mutta nyt käy meille aivan mahdot­tomaksi
lähteä kirkkoon. Sunnun-talvapaus
merkitsee meille yhtä ja
toista- j a meidän on joka tapauk­sessa
pelastettava jotakin. Meidän
on pidettävä kiinni B-tuntisesta vuo­rosta,
niin että meillä on aikaa läh-
I teä kotiin, pukeutua ja menftä kirk-
KIITOS
Me
Sydämelliset kiitokset kaikille to>
vcreille runBaslukuisesta saapumises* •
tann-a häihimme ja kiitos kauniista-lahjoista.
Joita saimme vastaanottaa.
Toini ja Nikolai Ihander.
So. Poreuplne, Ont.
Myytävänä
Lot No, 11, Con. 3> Waren Town-shipissa,
160 eekkeriä Mansikka j o en
lähellä. Tie menee läpi maan.;
Ihana farmikodinpaikka halvalla.
Victor' Pesonen,
Kaminisiquia, Ont.
— Kohtelette tätä nuorta miestä
aivan virheellisesti omalta näkö­kannaltanne
katsottuna. Siten vain
kiinnitätte työläisten huomion hä^
data meitä muita joka hetki työs-j
kennellessämme. Meillä on oikeus ,. ,. .
. i - i . - • • ...Ks-if" ui^ Tama todistelu oh painava,
vaatia yhtiöltä nittava maara hir- , . ^ 11 ^ •
siä rakentaaksemme työmaamme organisoimme tehokkaan vastarin-turvallisiksi.
Onnettomuuden j a ' Bunnunta^-g-tuntistydvuoroa
ihmisbukan sattuessa saatetaan t o . ^ f « * ^ « " ' T^P^^^^^^i^
. ; , ^ . . . . . 1 ; . ^ r „ t „ ; ; „ f 5 « . . i f ol> i»inu etsittävä tyota toiselta
Kin todeta yhtiön laiminlyönti, ^nut-• ,„ x i i xx
t• a me' . me menetämme 'sHii„nHa In, «e„n -, ktaahi,v ooltk, as.e l,^ta Ku,k laj.ii vn o,k sme„oll net, a mkuuttuak a»uatm,t a
Tam,a n p' uhV,e en, .kt r au_tj„t,a, x„t+,u».tluii nn m« 1,i,;n,n.,a^3 '• ,a k^un, ak a heotlii n.e r-o,Tn,ä„, .ll. äk ,u tanv os. iana tisia,n i n tipe,at.äl jäo,n
agLattoreista". Se oli silloin ja J^. ^^^L^ p i k k u saastoja,
;felä n>tkin' kaikkien niiden hauk- ) "een, j a saatte heidät kuuntele-kumanJmitys.
jotka vaativat epäkoh-; Monta kuukautta ennen Jakon . J»"** j » ? " .^o^»»' « " ^
tain poistamista. .\'o. me voitimme, puhkeamista lordi Rhonddaksen kai-' J « f /»unesta marttyynn. Cookista
lakon,, mutta minä huomasin jäi- voksilla vallita suuri erimielisyys' ^"^«^ '^«r*". '^«'^^»^^»^»f!^" Johta-keenpäin
olevan merkitty henkilö nuoremjiien j a vanhempien työväen-• J \ J f ' ' T ' * f hänet siksi
ja että saisin pian lähteä työpaikas- johtajien välillä. Mutta kaikki ete- • kohtelemalla häntä täten. Cook t u -
tani sen vuoksi, että olin suoritta- ]ä.wale8ilaiscn kaivostyöläisunion tulevaisuudessa seisomaan vas-nut
kjihottajan osaa. vanhemmat johtajat eivät silti oi- tassanne tärkeässä asemassa, j a te
Tätä minun ensimäistä esiintyn^iis- Jet>t meitä vastaan; huomattavan tulette havaitsemaan hänet johte-täni
"agitaattorina" seurasi pian t o i - poikkeuksen teki Tom Richards, jo- toisen hengen elahdyt-sia,
joiden johdosta minusta tuli Jca oli silloin, kuten nytkin, " l a i n i - ! f ' " ^ ' " ! / « " ^^"^'«^^^ etta nyt kohte-kansanomainen
puhuja riippumato tun union sihteeri. Hän puhui ko- r"^ taconi.
va horjumasta." H/cnin vaati, että j tomassa puolueensa. Kun toteutct- mitoaistunnossa meitä vastaan, mut- Mutta ei ' yksikään ka•iv to. shJer r•a ;
heti bn i^yhdyttävä. uuden i n t e r n a - i t i i n 8 tunnin työaika, vaati-hal^ hän e i hyökännyt meidän kimp- kallistanut korvaansa Richardsm
tiorialen perustamiseen. Mutta ka-j kaivoksessa, missä työskentelin, et- puumme julkisesti, kuten muut van-lui
vielä lähes kaksi vuotta ennen- tä siihenastinen 6-tuntinen sunnun- hat johtajat. Hän sanoi kerta ker-kuin
siltä tuli tosi. taivuoro muutettaisiin S-tuntiseksi,' r a i t a kaivosten isännistölle:
-viisaille neuvoille j a fcun^Rhondda-kaivosten
suuri lakko alkoi, seisoin
minä keskellä taistelj^n-vilinää,