Vapaus, February 26, 1925

              SiFii2 Tcggtalna, Jieiinik. 26 p. --Thar^ Feb> 26tfa, 1 ^
h
M'-
ii
h 1
Ppbju Voimaa ndkaaa.
Niitä tySIäisten "Uutisnälän^-
dyttäjä- ei ole yksi eikä kaksi, jot-ka
tämän kysymyksen ovat allekir­joittaneelle
tässä vuoden vaihteessa
heittäneet. Sen lisäksi, että olen
ostanut heille aina kahvit, olen sa­malla
luvannut heti sopivan tilai­suuden
tultua vastata.
Ja ollakseni liittoni ja sen jäse­nistön
puolesta sanani mittainen,
olen sen nyt tekevä.
Ilman suurempaa rinnan rSyhis-tystä
ja olkapäiden kohotusta sa­non
jokaisen liittomme jäsenen puo­lesta,
että "kraatareita olemme
vaan Mutta ©soittakaapa
toinen käsityöläisten ammattikunta
tässä maassa tai muualla, josta työ­väki
olisi esim. "maanvaariksi" eh­dokkaan
itselleen asettanut. Minä
luulen, että sitä ei löydy, niin kuin
ei löydykään.
Mutta siitä huolimatta vaikka
ammattikuntamme hamasta tämän
matoisen maailman alusta on mo­nessa
suhteessa hyvin edustanut
ammattioppineiden työläisten jaloa
asiaa, niin näyttää kaikki merkit
viittaavan siihen, että ennen kuin
t^voA jo lahoamistilassa oleva por­varillinen
yhteiskunta lopullisesti
hajoaa ja ammatillisesti järjestjrnyt
työväki poliittisesti valistuneen jou­kon
kanssa voi saada rakennetuksi
tilalle uuden, niin voi käydä niin,
että "kraataria, sitä kunnian mies*
tä" kuten mestarikirjailijamme Kivi
sanoo, ei uuden njan. ihmiset saa
nähdä muualla kuin museossa. — .
Ja sen ajan neulanheiluttajia
kutsutaan silloin' f vaatetustyöläisik-s
i " . Mutta "nikkari eli puuseppä,
handvärkkäri joka tapauksessa", sa­noi
näyttelijä harjoituksissa, kun
Bai' johtajalta muistutuksen väärin-luvusta.
Tulilinjalla olevia on vaa-
.tetustyöläiset tällä kertaa työn ja
pääoman välisessä taistelussa, sen
osoittaa nykyinen ^
Tyomarkkinaln lUa,
joka miesten tllatuntyön alalla tällä
kertaa on huonoakin huonompi.
Ammattialamme, joka aina on ollut
niin sanottua sesonkityötä, on ny­kyisen
kalHi^ ajan vaikutuksesta,
«Unkustannusten, kuten vuokrien,
verojen y. m . kohoamisen takia, pa-kotton^
t vähävaraisen nkuluttaja-ylehon,
työväestöstä puhumatta­kaan,
tinkfanään | vaatimuksistaan
vaatetuskysymyksessä; Senpä vuok-
, si nämä entiset tilatun vaatekerran
pitäjät ovat nyt vasta aina viime
> tingassa: ottaneet tämän kysymyk­sen
taloudessaan pohdittavaksi. —
Tuloksena onkin, että ön ostettu
Juutalaiselta varastotyönä valmis­tettua,
syystä että se on enemmän
kuin kolmanneksen halvempaa. On
lohdutettu itseään sillä,; että vaikka
ee ei olekaan niin hyvistä tarpeista,
eikä sopivaisuus myöskääfa aina vas­taa
niitä vaatimuksia, mitä tilaten
i valmistetulle olisi voinut asettaa^
niin onhan se kumminkin säästänyt
markkoja toisiin yhtä välttämättö­miin
tarpeisiin j a vaatteetkin on
puhtaat ja ehyet aihakin sen ker­ran.
Tämä on tosiasiallinen syy, miksi
ammattialamme miesten tilatun
työn tekijöillä nykyään on työttö­myyttä.
Varastotyöalalla on myöskin ha­vaittavissa
työn vähyyttä.
Kun muutamia vuosia takaperin
alettiin perustaa pukutehtaita Tamr
pereelle, jossa niitä nykyään on ai­nakin
kolme, Helsingissä kaksi, V i i ­purissa
ja Vaasassa yksi ja niissä
suoritettu työtapa järjestettiin osa­työksi,
niin ammattitaitoista työvoi­maa
niissä ei ole tarvittu Inain joku
sielu. Näiden työlaitosten pääasial­linen
työvoima on ollut naisia, joil­ta
työhön mennessä ei ole vaadittu
mitään ammattitaitoa, onpa työnan­tajain
taholta suorastaan kieltäydyt­ty
ottamasta vastaan tottunutta työ­voimaa.
Tähän menetelmään on
luonnollisesti vaikuttanut se, että
näitä oppimattomia on liike voinut
pitää kauemmin työssään niillä keh­noilla
palkoilla mitä tähän asti on
maksettu, kuin mihin tottunut työ­voima
ei kaikissa tilanteissa olisi
alistunut.
Tämä on vaikuttanut sen, että
varsinabena käsityönä suoritettu
värastotyö, jota työntekijä joko yh­den
eli useampian apulaisen kanssa
on valmistanut, on alkanut hyvin
huomattavasti y^ähetä. Ja se vähä
mikä vielä tähän asti on työtä tar­jolla
ollut, on sen työpalkka välittä­jäin
kesken kilpailtu niin alas, että
siitä ei tekijät saa sopimusten mu­kaista
hintaa millään. Näistä kun
ammattimiesten taholta, niin juuta­laisille
kuin muillekin meidän alalla;
keinotteleville, valitetaan, niin saa
vastauksen, ,että tehdas valmistaa
halvemmalla. Vieläpä selittävät, et­tä
vaikka tehdastyö ei ole niin puh­dasta
ja siistiä |kuin ammattilaisten
suorittama käsityö, niin menekki
sittenkin' on sille parempi, syystä
että se on halpaa. Ammattitaitoi­set
työläiset saavat tämän johdos­ta
kävellä j a aina, etupäässä järjes­tyneet
työläiset,
Kappatyöala on tässä maassa etu­päässä
ollut juutalaisten monopooli-na
parin vuosikymmenen ajan.
Muutamilla paikkakunnilla, kuten
Helsingissä, Turussa ja Viipurissar
on ollut työnantajain ja työnteki­jäin
välillä hyväksyttyjä palkka- ja
työehtosopimuksiakin ja on niitä
muutamissa työpaikoissa suurin piir­tein
noudatettuidn. Mutta juutalai­set
ovat tämän alan työläiset saa­neet
sellaisen hurmion tilaan, että
hyVin harvassiy työpaikassa enää
työläiset noudattavat äikaisemmm
taistelun kautta saavuttamiaan so­pimuksia.
Tähän ikävään ilmiöön
suurena tekijänä on .ollut: kappa-työalalla
muotien muuttuminen am­mattitaitoisten
työläisten kannalta
katsoen niin "helppotajuiseksi", et­tä
työnantajat, niiden käytäntöön
tultua ovat voineet ruveta jakamaan
töitään vähemmän taitavien tehtä­väksi,
j a nInuL taas vuorostaan
heikkoina ammattitaitoon nähden
ovat alistuneet tekmiän työtä'näi­tä
hinnoilla, knin työnantaja on
nähnyt hyväkseen maksaa. Mutta
jos näissä työläisissä on joskus syn­tynyt
kapinanbenkea huoma'tess3an
heidän työnsä kelpaavan matkld-noilla
j a alkavat, vaatia parempaa
palkkaa,.suvaitsee työnantaja tähän
vastata: hävetkää! Suutarin pii­koja
te olette, ettekä mitään kun­non
kappaneulojia. Työläiset on
voitettu, suurin osa heistä jatkaa
entisillä ehdoilla, poismuuttaneiden
tilalle otetaan uusia j a tarjokkaita
on joka hetki yli hyvän tarpeen. T i ­lanne
jää entiselleen.
OppilastySroiiiMlIa k^nottelijat
ansaitsee myös tulla mainituksi.
Miesten tilatuntyön alalla on tämä
oppilastyövoiman Itäyttö siitä asti,
kuin oppilaiden palkka- ja työehtoja
on saatu kirjallisilla sopimuksilla
säännösteltyä, ollut jonkunlaisessa
kuolleessa pisteessä monilla paikka­kunnilla.
Tahtoo sanoa, että oppi-laita
ei ole ollut. Työnantajat on
laskeneet, että oppilasta ei hyväk­sytyn
sopimuksen mukaisilla ehdoil­la
kannata pitää. Mutta sen sijaan
heillä on jo kauan ollut hankkeissa
saada perustettua "räätälikouin",
eli oikeammin ,sanottuna koulu
työnhaluisten leipomista varten. Ön
Pa&fcaliikkeet
kuluneena vuotena liittomme aineel­la
oli verrattain huomattavia, koin
myöi meiUe kokolailla f>dullisia,
huomioonottaen työmarlrkinain keh­nouden;
Niitä käytiin seuraavilla
paikkakunnilla:
Viipurissa saatiin palkka- j a työ­ehtosopimus
uusituksi, jonka mu­kaan
saatiin parannuksia palkkoihin
tämän niminen laitos jo ainakin
kerran työnantajain toimesta Hel­sinkiin
perustettukin, mutta on
kuolla kupsahtanut synnytystuskiin­sa
ja köyhyyden runtelemana. Niin,
surullista, mutta totta.
. Tosin tämä kysymys ei työnanJi
tajain toimintaohjelmasta ole vielä­kään
pois päiväjärjestyksestä, kos-
'ka sanomalehtien tietämän mukaan
on Oy. "Tailor" Helsingistä viime
joulukuun 16 p:nä viettämässään
10-vuotisjnhlansa yhteydessä lahjot-tanut
sitä tarkoitusta varten Smk.
10,000:— Suomen. Vaatturiammat-tikoulujen
Kannatusyhdistykselle.
^ m ä työnantajain toimenpiteet
viittaa siihen, että jonakin hetkenä
kun tulevaisuudessa syntyy palkka-liikkeftä
'vaatetnstyöalaUa, niin am-mattityönhaluisten
johtaja Pihkala
saa komennettavakseen koulunkäy-neen
"räStälikaartin" iheitä vas­taan.
•
Tätä edellämainittua vaarallisem­pana
on jo ' toiminnassa olevia n i
"kolmenkuukaiiden kurssien" .anta­jia
kappaompelijoille. Niitä on ai-nakm
Helsinkiin viimeaikoina i l ­maantunut
huomattavan paljon. NiU
mä "kurssilaiset" saavat maksaa
opistaan kolmesta sadasta markasta
aina kuuteen sataan markkaan.
Päästessään iilos sieltä ovat lie yh­tä
oppineita kuin sinne mennes-säänkin.
Nämä kurssien toimeen­panijat
ovat pahimpia työpalkkojen
polkijoita tämän ryhmän työläisille
tällä kertaa. Ja johtuu luonnolli­sesti
siitä, että he ottavat työtä
alennuksella ja valmistuttavat' sen
ilmaisella työvoimalla. Tämä suo­rastaan
rikollinen toiminta näiden
kurssien ^ toimeenpanijain 'taholta
meitä järjestyneitä työläisiä koh­taan
moninkertaistuu, kun otamme
huomioon, sen rikkomuksen, mikä
tapahtuu voimaantullutta öppisopi-muslakia
vastaan.
10 pros.. entisestään. Sopimus on
voimassa kaksi vuotta allekitioitus-puvästa
lukien. Lakkotaistelu tä­män
tifloksen saavuttamiseksi kesti
3 viikkoa ja maksoi liitolle Smk.
2,846:25.
Lahdessa saatiin entinen palkka-ja
työehtosopimus uusituksi ja työ­palkkoja
parännetuksL Sopimus on
vuoden kestävä. *
Hämeenlinnassa, jossa räätälien
palkka- ja työehtosopimus oli 16
vuotta vanha, lainoastaan palkkaus-puolta
oli vuosien kuluessa hiukan
paranneltu, saatiin tämä kaikilta
kohdiltaan parannettua nykyistä a i ­kaa
j a elinkustannuksia vastaavalle
tasolle.
Haminassa myös uusittiin työnte-
Idjäin esityksen mukaisesti palkka­sopimus,
jossa työpalkat kohosi huo­mattavasti.
Näissä kolmessa viime­mainitussa
tapauksessa tuli työläi­sille
voitto ihnan lakkoa.
Helsinid ph kaupungeista Suomen
pää;, sanoi Tanneri laulussaan ja
niin se on, ollut meilliekin. Sen
saimme kokea viimeisessä palkka­taistelussa,
jota käytiin voitollisesti
kohne j a puoli viildcoa. Työläisten
työpalkat kohosivat uusitun kalliin-ajan
sopinmksi^n makaan 100 pro­sentilla
vuMlen 1913 j a vuotena
1917 20 prosentilla koroitettuja
palkkoja.: KokemasperSisten lau­suntojen
miil^an oii tämä taistelu
tuimin, mitat meidän työalalla pit­kiin
aikoihin ern tässä maassa ollut.
Liitolle se ' t u l i maksamaan Smk.
10,819:. -
Lappeenrannassa hävtsimme la­kon,
joka kestf 8- päivää ja se joh­tui
siitä,' että laMooon lähteneiatä.
oli suurin osa naisia ja enempi kuin
puolet järjestymättömiä. Taloudel­lisesti
tämä -voimankoetua ei llitoHe
maksanut mitään, mutta ntotaalöes-ti
se maksoi jonkun verran, koska
"entiset tällaiset tapaukset oli jo
haihtuneet vuosikjrmmenien taakse
Mättömme toimintakautena.
Liiton jaaenluka
on viime kuluneena vuotena vaih­dellut
seuraavasti: I:sen neljännet-sen
aikana oli 1,508, II:sen 1,580,
III :nnen 1,435, IV:nnen neljännek­sen
tiedot eiVät oje. lopulliset, mut­ta
merkeistä päättäen jäsenluku
nousee yli 1,500. Uusia jäseniä
tosin tulee kyllä satakunta joka nel­jänneksellä,
mutta kokonaisjäsen­määrä
ei siitä huolimatta kohoa kun
toisesta päästä niitä valuu pois.
Tällaisina huonoina työaikoina, ku­ten
viimekulunut- vuosikin oli, 4iiin
on tämä ilmiö aina selvemmin ha­vaittavissa.
Meillä ei ole sakkoa jä-eenteii'
uudelleen liittoon tulosta,
kuten on laita eräiclen/toisten am­mattiliittojen
toimintaofiaeissa;. Snn-rin^
jäsenluvun lisäys: vuoifen vii­meisellä
' neljänneksellä on tapohtn-nuf
Vaasan osastossa-
, Kansaiiutalikxja:
käsittää tällä kertaa skandinslyialai-seen
veljesliittoon kunlnvaisauden.
Tämän liittoutuman velvoittamina
joutui liittomme kuluneen vuoden
aikana avustamaan Norjan räätä­lien
Bulkulaisia Smk. 5,733'.-—.
V«lwt«ty5.
Liiton äänenkannattaja "Vaate-tustyöläinen"
on vuoden ajalla fl-mestynyt
4 kertaa, sivuj'a yhteensä
72. '
Suullinen valistustyö op supistu­nut
niihin tilaisuuksiin, joissa alle­kirjoittanut
on ollut^ mukana. Näi­den
tilaisuuksien yhteenlaskettu lu­ku
on 27.
ATOstastoiminta. •
Liittomme toiminta on käsittänyt
sääntömääräisten sairaus- ja hau­tausavustuksen
lisäksi oikeus-avns-tulsen.
Oikeusavustukset on aiheu­tuneet
Työsopimuslain määräämän
loma-ajan palkkajntuista. Tätä työ­läisten
vaatimatonta etuisuutta vas­taan
onkin työnantajat, etupäässä
järjestyneet osoittaneet tiukkaa
vastarintaa.
TuleTBisuateen
nähden voin sanoa, että työtä, on
paljon, mutta työväkeä vähän. Suu­rin
työala on naispuolisten vaate-tustyöläisten
järjestöön saaminen ja
niiden siellä pysyttäminon. Kei­noista,
miten siinä ryhdymme työs­kentelemään,
tulee liittomme ensi
kesänä pidettävä edustajakokous
keskustelemaan j a ' päättämään.
Lopuksi
voih sanoa, että kuluneen vuoden
toiminta on jiarhaih todistus, työn­tekijäin
yksimielisyydestä poliittisis­ta
näkökannoista huolimatta. Sa­ma
oli suhde osastojen ja liitonkin
välillä. Liiton taloudellinen ja hen­kinen
vaurastuminen on todettavis­sa
huolimatta, että taloudellinen ja
poliittinen painostus onkin viime
kuluneena vuoteena koko työväen­luokkaa
raskaasti runnellut.'
Samalla ilmoitan, että liittomme
"Päämaja" muutetaan, heti, kun
Helsingin työväenyhdistys . saa pa­latsinsa
valmiiksi. Jonk^ kaikki re­helliset
työväenasianajajat, aina
"maalaisserkkuja" myöten, tiedoksi
saakkbot. Amen. Terve vaani
"Pääpukki."
Eri paikkahmnilta
CONMEE, ONT.
Taalla eletiuia niinkuin muualla-fcm,
parempaa aikaa varrotessa.
Miehet kulkevat ympäri Canadaa
työtä etsimä^Jä, vaan näyttää, että
jokapaikassa on sama kiiin täällä­kin,
^työnpnutel
Kuolema, vieraili paikkakunnal­lamme
vieden mukanaan parhaassa
iässä olevan perheen äidin Mrs.
Hakalan, jättäen jälkeensä 2 ala­ikäistä
lasta ja lesken. Ikävä t a ­paus
0Tnaisill« sekä naapureille. Kuo­lana
tnli äkkiarvaanial^ Maianan-taina
vainaja oli vähän kivun vcil-lassa
ja kun tiistaina meni sairaa­laan,
niin seuraavaina yönä kuoli.
Vuosi sitten kuoli Hakala-vainajan
ensimäinen mies.
Aina vaan joukkomme U^äntyy.
Lauantaina pidimme /tupaantulijai-
" K i r j a joka on hintansa arvoinen*'
HALOSEN
On nyt valmis. Hm
Meillä on myöskin varastossa joku määrä Raivaajan kattaatsou
Nnoitevaa Sanakirjas. joka on ilmestynyt^ noin lähemmäs kym.
menen vuotta takaperin ja jonka Baivaaja on nähnyt hyväkö
myydä, tämän uuden Sanakirjan ilmestyttyä, huomattavalla hin-nan
alennuksella. Tehdäksemme oikeutta sanakirjojen käyttäjlDe
se£ä myöskin näille sanakirjoille, olemme|me päättäneet seurata
Raivaajan esimerkkiä alentamalla myöskin Nuortevan sanakiijaa
hintaa ja myymme jälellä olevan varastomme, niin kuan kaia
sitä riittää
$1.75
Ärvostellessamme uutta HALOSEN; toinuttamaa ENGLANTI-LAISrSUOMALAISTA
SANAKIEJAA,.;riittää kun tiedämme, että
tov. Jalosen kielitaitoa tarvittiin (lähemmäs 10 vuotta takaperin)
tekemään välttämättömät korjaukset tässä aijemmin tunnetussa
Nuortevan sanakirjassa. Oletamme , hänen kielitaitonsa eenjäl-keen
huomattavasti vielä parantuneen, joten nyt voimme tarjota
sanakirjojen käyttäjille täydellisimmän j a parhaimman, mitä tä­hän
mennessä on koskaan ollut saatavissa.' • ^ .
Pyytäkää asiamiehiltämme nähdäksenne kumpaakin näistä ga-nakirjoista
ja huolellisesti tarkastettuanne, voitte tästä seikasta
itse tulla vakuutetuksi j a tehdä välinänne sen mukaan.
Eäytäkää ainoastaan kahta luotettavaa sanakirjaa, nimittäin:
AläateeD Snomalais-Englantilainen Saald^a, hinta $8.50.
Kalocen En^aatilais-Saomalainen Sanaloi^j $2.69.
V A P A U D E N KIRJAlS^
Box.69, Sudbury, Ont.
Otsikossa: mainittua Jack Londonin kirjaa on nyt taas sasr
punut Vapauden kirjakauppaan Suomesta ja tällä kertaa siksi
paljon ettei ote'pelkoa, ainakaan lähitulevaisuudlessa, sen lop>
pumisesta..
Vapauden konttori pyytää että ne henkilöt, jotka tätä kirjaa
ovat tilanneet,^ sitä kuitenkaan «aamatta, sentähden ettei sitä ole,
ollut lähettää, nyt uusisivat tilauksensa ja silloin tilaukset täy-tetään
viipymättä. Täten menetellen voidaan säästyä muuten
mahdollisista erhetyksistä.
Tämän arvokkaan kirjan hinta on ainoastaan 85c. TeUcää
tilauksia nopeasti
V A P A U D E N KIRJAKAUPPA.
Boa 69, SUDBURY, ONT.
set F. Peteirsonin farmilla. Peter­son,
joka tuli' Amierikan puolelta
viime kesänä, osti talon hyvästä
hintaa K. Holmilta. Ja siksi me
kommunistit kokoonnuimme innos­tamaan
häntä ja hänen perhettään,
saaden hänestä kunnan taistelutove­rin
mukimme.
IkivSsti lonkkiuihtui Oskar Räsä­nen
hiljattain tjröskenpellessään
santakuopassa halTituksen tiellä.
Hänelle meni santaa silmunsa josta
joutui sairaalaaii jja on arvelutta­vassa
tilassa. Mrs. Räsänen, joka
ön äsken tullut vanhasta maasta iI->
moitti meille, että miehensä voi
jäädä sokeaksi:" Ikävä kyllä, mo­lemmat
.ovat jiruri' tulleet vanhasta
maasta jä ovat ihnokkafta osastom­me
jäsenim.
Aina vafin, iMua. DsaS. Mrs, ja
Mr. Tainio, jotka ovat olleet O. B.
U:n jäseniä ovat sen jättäneet ja
yhtjmeet kannattamaan Kommunis­tipuoluetta.
Siis aina ^'aan jouk­komme
lisääntyy. W- S.
LARDER LAKE, ONT.
, Ajattelin Idrjottaa-, muutaman rie­vin
tämän perukan oloista^. \m
eipä sitä täältä ole paljo kirjoitta,
mistakaan, lukuunottamatta fyöttö.
myyttä, joka on ' yleistä kaikkialla.
Osatton toimintakin on oUat by*
vin hiljaista. Kokoukset kyllä on
pidetty säännöllisesti', mutta Dn-;|
tään iltamia tai juhlatilaisuuksia, ei
ole hommattu Lenin-Luxembnrgv
Liebknecht-muiatojuhlan jälkeen.
Luennoitcija toverr A. Hautamä-,
ki luennoi täällä helmik, 14 ja 15
pnä. Luennoissaan toi' Hautamäii
esiin asioita, jotka meikäläiselle ty&.
Iäiselle ovat olleet aivan tietämät­tömiä.
' Kuulijoita puhetilaismA-siiri
oli saapunut tyydyttävästi, oli­pa
sellaisiakin, jotka eivät tavalli­sesti
ole vaivautuneet tulemaan p-hetilaisuuksiin.
Haluaisin huomauttaa niille hen­kilöille,
jotka sanovat kannattavan­sa
kommunistipuoluetta, yhtykää o-sastoon
lujittamaan' jrftteista rinta­maa',
— Uutistenkirjoittaja.
Sosialismi ja uskonto
<Lenlaitt artikkeli, jnlkaitta "Novaja Shiin".Iehdet*i nusa 28
lokakuun 3 pnä 190S.> >
mm
Nykyinen yhteiskunta on koko­naan
rakennettu työväen valtavien
joukkojen riistännälle, jota harjot-taa
väestön mitätön enemmistö,
kuuluva maanomistajien ja kapi­talistien
luokkaan. Tämä yhteis­kunta
on orjayhteiskunta, sillä
"vapailla* työläisillä, jotka teke­vät
koko ikänsä työtä pääoman hy­väksi,
"on oikeus" vain sellaisiin
elämisen välineisiin, jotka ovat
välttämättömät orjien ylläpitoon
niiden tuottaessa voittoa kapitalis­tisen
orjuuden turvaamista ja ikuis-tuttamista
varten.
Työväen taloudellinen sortaminen
ja orjuuttaminen aiheuttaa ja syn­nyttää
välttämättömyydellä kaiken­laista
valtiollista sortoa, yhteiskun­nallista
alennusta sekä kansanjouk­kojen
henkisen ja siveellisen elä­män
raaistuttamista ja pimeyttä.
Työläiset voivat saada itselleen e-nemmän
tai vähemmän valtiollista
vapautta taloudellista vapautumis­taan
varten, mutta mikään vapaus
ei pelasta heitä köyhyydestä, työt-tömyydestä
ja sorrosta,, niinkauan
kuin on kukistamatta pääoman val­ta.
Uskonto on yksi sen henkisen
sorron muotoja, joka kaikkialla ja
joka paikassa painaa kasanjoukkoja
niiden raataessa keskeytymättömäs­sä
työssä toisten hyväksi ja nään­tyessä
puutteen ja yksitoikkoisen
elämän kynsissä. Riistettyjen luok­kien
voimattomuus taistelussa riis­täjiä
'vastaan synnyttää yhtä kier-tamättomaati
tiskoa parempaan
haudantakaiseen elä'mään kuin met­säläisten
voimattomuus- taistelussa
läontoa vastaan synnyttää uskoa
jumliliin, piruihin, ihmeisiin j.n.e.
Sille, joka kaiken elämänsä tekee
työtä ja kärsii puutetta, opettaa
uskonto nöyryyttä ja kärsivälli­syyttä
maallisessa elämässä, loh­duttaen
taivaallisen palkinnon toi­volla.
Mutta niille, jotka elävät
toisten työllä, opettaa uskonto ar^
meliaisuutta ; maallisessa elämässä,
tarjoteh heille hyvin helppohintai-sen
puolustuksen kaikelle heidSn
riistoelämälleen ja myyden heille
käypään hintaan pääsylipun taivaan
iloihin. Uskonto on opiumia kan­salle.-
Uskonto on eräs laji hen­kistä
sikunaa, johon pääoman or­jat
upottavat ihmismuotonsa, vaa­timuksensa
saada edes jotenkin va­kavan
ihmisellisen elämän.
•Mutta orja, joka on tullut tie­toiseksi
orjuudestaan, ja nousee
tai4^anQ vapautuksensa puolesta,
on enää vain puotiksi orja. " Uu­den
ajan tietoinen työläinen, joka
on kasvanut suurteollisuudessa ja
valistunut kaupunkilaiselämässä,
nolliset ennakkoluulot, jättäen tai-heittää
hal^veksuen sivuun uskon-vaan
pappien ja ulkokullattujen
porvarien haltuun, ja valloittaa i t ­selleen
paremman elämän maan
päällä. Aikamme proletariaatti E n ­nättää
sosialismia, joka sovelluttaa
tieteen aseet taisteluun -uskonnol­lisia
sumuja -vastaan ja vapauttaa
työväen uskosta haudantakaiseen
elämään siten, että liittää sen yh­teen
nykyhetken taisteluissa parem­man
maallisen elämän puolesta.
Uskonto on julistettava, yksityis­asiaksi
— näillä sanoflla on tapana
lausua sosialistien yleinen suhtau­tuminen
uskontoon. Mvtta näiden
sanain merkitys on tarkoin määri­teltävä,
niin ettei voi syntyä min­käänlaisia
väärinkäsityksiä. Me
vaadimme, että uskonto olisi. yksi­tyisasia
valtion puolesta, mutta m^
smme- voi mitenkään pitää uskon-
;oa yksitjrisasiana omaan puoluee­seemme
• nähden. Valtio älköön
puuttuko uskontoon, uskonnolliset
yhdyskunnat älkööt olko kytketyt
raltiovaltaan, jokaisella tulee olla
;äysi vapaus tunnustaa mitä us­kontoa
tahansa tai olla tunnusta­matta
mitään uskontoa, s. o, olla
ateisti (jumalankieltäjä), jollainen
tavallisesti jokainen sosialisti , on.
Kaikkinainen erotuksen tekeminen
kansalaisten Oikeuksissa, riippuen
heidän uskonnollisesta uskomises-taan,
on oleva kielletty. Kaikki­naiset
maininnatkin kansalaisten
siitä tai tästä uskontunnustuksesta
-virallisissa asiakirjoissa on ehdot­tomasti
poistettava. Ei saa olla
minkäänlaisia maksuja valtiokirkol­le,
ei mitään valtioavustuksia kir-
' koUisille ja uskonnollisille yhdyskun­nille,
joiden on päästävä täysin va­paiksi
ja -valtiovallasta riippumat-torniko
samanfnielisten kansalais­ten
liitoiksi. Ainoastaan näiden
vaatimusten loppuun saakka täyt­täminen
voi lopettaa sen häpeälli­sen
ja kirotun menneisyyden, jol­loin
kirkko oji orjallisessa riippu­vaisuudessa
valtiokirkosta; jolloin
oli voimassa ja käytännössä keski­aikaiset,
inkvisitooriset lait (ne o-vat
tähän saakka säilyneet rikos­laissamme
j a säädöksissämme), jot­ka
vainoavat uskon tai uskomatto­muuden
perusteella; tekevät ' väki­valtaa
ihmisen omaatuntoa -vastaan,
kytkevät valtion toimdt j a -valtion
palkan riippuviksi t^mäi) tai tuon
valtiokirkollisen huumauksen .levit­tämisestä.
Kirkon, j a valtion täy­delleen
toisistaan erottaminen —
siinä vaatimus,, jonka sosialistinen
proletariaatti esittää nykyaikaiselle
valtiolle ja nykyiselle kirkolle.
Venäjän vnllankttmonksMi täytyy
toteuttaa tämä vaatimus, joka vält­tämättömänä
osana kuuluu valtiol­liseen
vapauteen. Venäjän vallan­kumous
on täs^ suhteessa erikoi­sen
edullisissa oloissa, sillä orjuut­tavan
itsevaltiuden -valtiokirkolli-suua
on aihenttannt tyytymättö­myyttä,
kiihkoa ja suuttumusta pa­pistonkin
keskuudessa. Kuinka pol­jettu,
kuinka pimeä lieneekään Ve­näjän
oikeauskoinen papisto, sen­kin
on nyt herättänyt vanhan, kes­kiaikaisen
järjestyksen sortuminen
Venäjällä. Sekin yhtyy vaatimaan
vapautta, panee vastalauseensa' val-tionalaisuutta
ja virkamielivaltaa
-vastaan, '«jumalan palvelijoile"
pantua poliisinuus>k|ntaa vastaan.
Meidän sosialistien on kannatettava
tätä liikettä, johtaen >^ päähän asti
rehellisten ja yilpittömäin pappien
-vaatimukset, tarttuen heidän sa­noihinsa
; vapaudesta, vaatien heiltä
että he päättäväisesti katkaisisivat
kaikkinaiset siteet uskonnon ja po­liisin
välillä, joko olette -vilpittö­mät,
ja silloin on teidän oltava val­tion
ja koulun täydellisen kirkosta
eroamisen kannalla» vaadittava täy­dellistä
ja ehdotonta uskonnon yk-
-sityisasiaksi julistamista. Tai te et­te
hyväksy näitä johdonmukaisia
vapauden vaatimuksia, ja silloin o-lette
te yhä inkvisitsionin traditsio-nien
vallassa, silloin yhä persoilette
valtiovirkoja ja valtion tuloja, sil­loin
ette usko; aseenne henkiseen
voimaan, otatte yhä vastaan lahjuk­sia
valtiovallalta — silloin koko Ve­näjän
tietoiset työläiset julistavat
leppymättömän sodan teitä vas­taan.'
* Sosialistisen • y^Tofnriaatin puo­lueelle"
eT uskonto ole yksityisasia.
Meidän p " ' ^ ' ' " ' f i T " n i i i r «"*"i7fpn.
etumaiBten^tv5v5enlaokan vapaus-taisteiijain'Tiitto.
• Tällainen liitto
e i ' voi eikä saa . välinpitämättömästi
suhtautua uskonnollisten uskomus­ten
muodossa esiintyvään itsetie-dottomuuteen,
pimeyteen ja valon­arkuuteen.
> Vaadimme kirkon täy­dellistä
valtiosta eroittamista voi­daksemme
taistella uskonnollista
huumausta vastaan puhtaasti hen­kisillä
ja ainoastaan henkisillä a-seilla,.
sanomalehdillämme, puhutul­la
sanallamme. Mutta me olemme
perustaneet liittomme, puolueemme,
juuri sellaista taistelua varten kaik­kinaista
työväen uskonnollista hul-luttamista
vastan. Meille aatteel­linen
taistelu ei ole • yksitjdsasia,
vaan koko puolueen, koko prole­tariaatin
asia.
Jos niin on, miksi sitten emme
julista ohjelmassamme olevamme
ateisteja? Tähän kjrsymykseen an-netta^
van vastauksen täytyy sel-vittää
sen varsin tärkeä erotuksen, mikä on
porvaridemokraattisella ja sosialide­mokraattisella
uskontokysjrmyksen
asettamisella.
Meidän ohjelmamme qn raken­nettu
tieteelliselle ja nimenomaan
materialistiselle maailmankatso­mukselle.'
Ohjelmamme selvittämi­seen
kuuluu sentakia -välttämättö-mästi
myös uskonnollisen sumun
todellisten historiallisten j a talou­dellisten
juurien seMttäminen.
Ft*opagandaamme kuuluu myös
välttämättä ateismin rpropaganda.
Sopivan tieteellisen kirjallisuuden
julkaiseminen, jota tähän asti on
tiukasti ehkäissyt j a vainonnut it-sevaltais-
keskiaikainen hallitusval­ta,
on nyt oleva yksi puolueemme
työala. Meidän on . nyt luultavas­ti
noudatettava Engelsin neuvoa
Saksan sosialisteille: kääntää ja le­vittää
joukottani Ranskan 18:nnen
vuosisadan valistus- ja ateistista kir­jallisuutta.
Mutta : missään tapauksessa em­me
tällöin saa erehtyä abstraktiseen,
idealistiseen uskontokysymyksen ä-settani^
öi «»järjen kannalta", luo­laa
xuppomattomaan taisteluun,
kuten useimmin porvarilliset radi­kaalit
(demokraatit) ' tekevät. Olisi
tyhmää luulla, että työväenjoukko-jen
rajattomalle sorrolle ja raais-tutiamiselle
perustuvassa yhteiskun­nassa
voisi pelkästään saamaamis-tietä
voittaa uskonnolliset ennakko­luulot.
Olisi porvarillista ahdas-mielisysrttä
sen unohtaminen, että
ihmiskunnan uskonnollinen' sorto
on vain yhteiskunnassa vallitsevan
taloudellisen sorron.^; heijastus. Ei
millään kirjoilla eikä millään; saar­noilla
-voida valisftia köyhälistöä,
jos sitä ei valista sen oma taiste­lu
kapitalismin pimeifä voimia vas­taan.
,Tämän todellisen vallanku­mouksellisen
sorretun luokan yhte­näisyys
taistelussa paratiisin luomi­seksi
maan päälle on meille tär­keämpi
kuin työläisten mielipiteit­ten
yhtenäisyys taivaisesta para­tiisista.
; • ", • .,;
Kas siksi emme ohjelmassamme
julista eikä meidän ole julistettava
olevamme ateisteja; dksi emme estä
eikä meidän ole estettävä proletaa­ria,
jolla vielä on jälellä yksiä tai
toisia vanhain ennakkoluulojen jät­teitä,
lähestymästä puoluettamme.
Me tulenune aina. levittämään tie­teellistä
maailmankatsomusta, mei-dän
on välttämättä taisteltavaJm-kenlaisten
J3p-igt.»+t.yfPTi" P^JOMOO-isuntta
vastaan; mutta se o
yllpääiisä merkitse, että uskonto-kysymys
olisi vedfitiävä ensitilalle,
jolle se ei kuulu, että meidän pi­täisi
sallia todella vallankumouk­sellisen,
taloudellisen ja valtiollisen
taistelun voimien hajoittamista fol-maaarvoisten
kysymysten tai haa­veiden
takia, jotka nopeasti me­nettävät
kaiken poliittisen meriä-tyksen,
ja jotka ' itse ; taloudeUisen :
kehityksen kulku heittää romub-;
saan. .
Taantumuksellinen porvaristo on ^
joka paikassa pyrkinjrt ja albaa nyt
meillä pyrkiä» kylvämään uskonnol­lista
vihaa johtaakseen tälle alalle
joukkojen huomion todella tärkeä­tä
taloudellisista ja valtiollisista pe­ruskysymyksistä,
joita paraikaa rat­kaisee
käytännössä vallankumons-taisteluunsa
ryhtynyt koko Venä­jän
• proletariaatti. Tämä taantu-.
muksellinen proletaaristen voimain-hajoittamispolitiikka.
joka tänään
esiint3ry pääasiassa mustasotnialais-pogromeina,
voi huomenna tuuma­ta
joitain hienoimpia reformeja.
Joka tapauksessa asetamme me sito
vastaan t y j ^ n , sitkeän ja kärsiräl-lisen
proletaarisen solidaarisuuden
ja/ tieteellisen maailmankatsomuk­sen
saarnaamisen, jolle kaikenlainen
kiihkoilu toisarvoisista mielipidfi-;
eroavaisuuksista on vieras.^"-
VaUankumouksellinen proletan-aatti
pyrku siihen, että uskonto
tulisi todella yksityisasiaksi talö-oon
nähden. Ja siinä, kcskiaik»-
sesta huoneesta puhdistetussa v«t
tierakennuksessa käy proletariaa» ^
laajaa, avohita taistelua, jotta po*;
tuisi taloudellinen orjuus, j o ^ ^
ihmiskunnan uskonnollisen i
tuksen todellinen lähde.