1926-09-15-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mi
Keskiviikkoiia, syysk. 15 p;nä—Wed, Sept 15 No. 107 mtt
I KOMMUNISHNEN NUORisoinno JA jmiESTONUOREr
NUOmSO JA TYöVÄENPUOLUSTUS
K i r j - Florence C i u t « n c e,
Canadan työväen pnolustusliiton sihteeri
Tämän päiväisen nuorisomme edess
ä on tulevaisuus, mikä ei millään
tapaa näytä ruusuiselta. , Toinen
toistaan seuraava vuosi näkee luokkataistelun
kiihtyvän entistään kiivaammaksi.
Ja kun vuosi seuraa
toistaan täytyy meidän asettaa it-
Eellemme kysymys: "Valmistuuko
meidän työväenluokan nuorisomme
tuleviin taisteluihin, joissa se mo.
messa tapauksessa joutuu ottamaan
johtavan aseman?"
V Maailinansota veti raskaan veron
työväenluokan riveistä. Samaan tapaan
tulevat tulevaisuuden. kansalaissodat
olemaan katkerampia kuin
muut sodat, sillä vihollinen on aina
paikalla ja kotona.
T ^ ä nykyä on Europassa, missä
käydään luokkataistelua ja kansalaissodat
olemaan katkerampia koin
iijuut sodat, sillä vihollinen on aina
paikalla ja kotona.
T ä t ä nykyä on Europassa, missä
käydään ' luokkataistelua ja kansalaissotaa
melko kärjistyneesti mo.
jiessa eri maassa, vankiloiden loukoissa
tubailsittain uhreja. Mitä
työväenluokan nuoriso, eritoten A -
.'merikan mantereen nuoriso, ajattelee
tällaisesta tilanteesta? Ovat-^
ko he ihka kylmiä j a kerrassaan
välinpitämättömiä pyynnöille, jois.
sa kehotetaan aineellisesti avustamaan
näitä työläistovereita?
i Tähän saakka n ä y t t ä ä siltä, kuin
asianlaita olisi siten, sillä nuoriso
n ä y t t ä ä vielä tietämättömältä luok-l^
ataistelunVI olemassaolosta. Ainoir'
na kapinan merkkeinä ovat tätä
nykyä vielä taistelu kauan vallinneita
sovinnaistapoja'- j a riippovai.
suutta vastaan.
Aina silloin tällöin esiintyy mie-h
e k k p s t i näytteitä uskaliaisuudesta
j a miehekkyydestä, tämän Canadan
nuorÄon yleisen tunteettomuuden
j a välinpitämättömyyden- sumusta.
Kaivostyöläisnuorukainen Cecil. Boor
ne ei epäillyt omaksua omalta koh-dallaian
vastuuta Drumhellerin lak-kohäiriöissä.
Tämän vilpittömyy.
t e n s ä takia,iatuu hän nyt 18 kuukauden
tuomiota Lethbridgen van-kflassa,
Nova Scotiassa on Jcaksi
n u o r u k a i s t ä ^ vankeudessa heidän o-sSlisuudestaan
^ ruokatarpeiden valtaukseen;
Toisella on k ö l i e n j a toimella
kahden - vuoden tuomio. . On
totta, e t t ä .kapitalistiset oikeuslaitokset
ovat .merkinneet nämä nuorekkaat
työläiset rikollisiksi, mutta
luokkamme nuoriso saattaa nähdä
häissä teoissa ainoastaan : tietoisen
ilmauksen työväenluokan uskaliai-
•suudesta j a miehekkyydestä. ^
Onko tehty y r i t y s t ä k ä ä n saattaa
nuoria työläisiä kannattamaan työväen
puolustusliittoa, mikä olisi ke.
v e n t ä n y t n ä i d e n " nuorten. työläisten
puolustamisen johdosta aiheutunutta
taakkaa?
Onko niille, jotka jotakin ymm
ä r t ä v ä t Canadassa vallitsevista
taloudellisista oloista, selvänä, että
työläisnuoriso • tulee vedettäväksi
piakkoin mukaan palkkataisteluihin
j a e t t ä nuorten työläisten tujee näiss
ä taisteluissa toimia lakkovartioin.'
nissa. Lain nykyisellään ollessa
t ä s s ä vaaditaan uskaliaisuuden oso-tiiksia.
Monet voivat sen johdosta
joutua viranomaisten käsiin. Sill
o i n tarvitaan apua näiden nuorten
pelastamiseksi vaikeuksista. Nyt on
— esiintyy siinä sana "vallankumous".
Ja sekin vain heidän päivällisensä
yhteydessä. Tätä "urhoollista
vallankumousta" selostetaan
erittäin pitkästi. \ Päivällinen
oli nähkääs myöhästynyt. Johtajat
nousivat kiihottamaan joukkoja.
Nuoret joukot innostuivat. Tarttuivat
pöytäveitsiin ja haarukoihin.
Marssivat keittiöön. P i i r i t t i v ä t keittäjän.
Seurauksena oli, ' e t t ä päivällinen
tarjottiin. Ja loistava vai.
lankumous oli p ä ä t t y n y t.
E r i t t ä i n mielenkiintoinen osa heidän
ohjelmastaan «li — peseytyminen.
Lainaamme tähän virallisen
selostuksen sanat, jotta - m e i t ä ei
voitaisi s y y t t ä ä vääristelystä:
"Enemmistö edustajista halusi peseytyä
juoksevalla vedellä. Fojat
paljastivat ja pesivät rintansa ja
säärensä polvien alapuolelta. Tyt
ö t olivat pikkuruikkusen häveliääm-piä.
He eivät kyllä epäilleet työnt
y ä yökaapuunsa ja saippuoida niskaansa,
käsivarsiaan ja jalkojaan.
Se lienee ehkä hiukan pilannut suloisemman
sukupolven hurmaava!,
suuden p i r t e y t t ä , kun näki heidät
siten puolialastomana. Eräs poika^
selitti minulle: "Ensimäisenä aamuna
viivyin puoli tuntia, sillä oli
niin paljon nähtävää. -Toisena aa-
'mui^a minä huomasin vain muutj^-
mat—-kauneimmat."
Tuonlainen on sitten sitä konferenssin
työskentelyä, joka kaiken
lisäksi ansaitsee virallisen huomion
j a on painettuna e r ä ä s s ä New Yorkin
jo}itavassa sosialistisessa äänen,
kannattajassa.
Kuvaillessa kulkuetta kaupungin
halki, kerrotaan selostuksessa edelleen;
"Vieläpä* poliisikin, joka oli
kulkueen saattajana, haasteli ystävälliseen
tapaan pitkin matkaa ja
otti tämän t ä s t ä osaa laulamiseen."
, Tämä tuntuu e r i t t ä i n hämmästytt
ä v ä l t ä . Sillä kalKkialla lisääntyy
poliittisten vankien l u k u m ä ä r ä . Puhe-
ja painovapaus ovat riistetyt
t y ö l ä i s i M . Poliisi ei salli ^ d e ? rauhallista
lakkövartiointla. Työväen-luoikan
mielenosotuksiin sekaannutaan
poliisien kapulain kera —•
mutta täällä poliisi on laulaen mu.
kana. Se johtuu siitä, että viranomaiset
t i e t ä v ä t j a tuntevafe et-,
t ä heidän ei tarvitse p e l j ä t ä tätä
"sosialistista"- nuorisoa; . Se johtuu
siitä, e t t ä vallassaolijat t i e t ä v ä t tämän
"sosialistisen nuorison" huvittelevan
ja hajaantuvan mitään tek
e m ä t t ä .
Kuvatessa konferenssin virallista
avajaisia samotaan ^ selostuksessa:
"Millainen hämmästyttävä näky l i p.
puja ja viirejä. EI ainoastaanjso-sialismin
punaista, vaan purppuraa,
k e l t a s t ä , sinistä, vihreää j . n . e . " Tämä
värisohimittelu näkyy vastaavan
heidän mielipiteitään. Ei ollut
n ä y t t e i l l ä ainoastaan, "vallankumor
uksellisen sosialismin" 'punainen,
vaan muutkin vivahdukset ihan pett
ä j i en dceltaista hiyöten.
K Tähän mennessä on selostettu
vain ruoka-apioita, lippuja ja vär
e j ä , pesua ja kulkuetta. Nyt olisi
syytä otaksua selostettavan vakavaa
- puoltakin, heidän keskustelu,
jaan j a päätöksiään. Mutta — selostuksessa
ei mainita mitää^ tämän
tapaisesta. Ehkäpä konferenssissa
ön ollut jotain sellaistakin,
mutta selostaja on nähtävästi unoh-tilaisuus
valmistaptua näitä tulevia tanut kirjottaa siitä. Jotain vä-toisteluita
varten. Nyt, o n aika" pe-[ hemmäh ' t ä r k e i t ä seikkoja, jotka
rustaa puolustusliiton osastoja. Tä-^ ^^^^ unohtuneet mielistä, ymmär.
mänpäiväinen toiminta, on' valmis-^ ygttgjjjl^nj
taulumista huomispäivän taistelulla ja niinpä lopetamme tähän en-varten.
Keltaisen nuorison
konferenssi
Maailman nuorison taistelun hyl-joksiminen
— olla hienoja "sheUc.
k e j ä " ja keijukaisia, mutta huonoja , • , . ..... . „„„ . .
, r . . . .4: . . . ^ . , 5 „ „ „ .kustelemaan ja väittelemään ja te-luokkataistehjoita
— erimielinen '-.^^ „„Wv«t
simaisen sosialistisen nuorison Amsterdamin
konferenssin selostamisen.
He tulivat tyhjinä Amsterdamiin ja
l ä h t i v ä t samanlaisina.
Miten erilaiset ovaiJcaan Kommunistisen
nuorisointernationalen
konferenssit. Edustajat menevät
niihin tärkeine kysjrmykMneen, kes-sitilanne
lähestyy. Siellä t ä ä l l ä kä-r
ä h t e l e v ä t yksityiskapitalistit. Valtiopankit
horjuvat. Kunnes vihdoin
— valtioiden väliset riitaisuudet on
ratkaistava sodalla.
Tämä kehitys -on vääjäämätön.
Näin jouduttiin viimeiseen maailmansotaan
ja samoin joudutaan
seuraavaan. Se on kapitalismista
johtuva, p e r ä ä n a n t a m a t o n l a k i . Se
on imperialismia: Köyhälistö teurastetaan
rintamilla valtiokapitalis-tien
keskinäisten riitojen ratkaise-
,mise-ksi.
akutta kapitalisteille ja kaikille
heidän valtioilleen ei ole eduHista
se, e t t ä laajat t y ö t ä t e k e v ä t joukot
— tulevan sodan uhrit — saavat
tietoonsa y l l ä s a n o t u n ;tosiasian. Sen.
t ä h d e n kapitalistit eivät pubukiaan
sanomalehdistössään imperialistisis-
•ta rosvosodista. Eiväthän he siteii
saisi kansajoukkoja syöksjrmääh ty-kinruoaksi.
Ei. Imperialismi naar
mioidaan kauniilla fraaseiUa. Puhutaan
"isänmaan puolustuksesta".
Porvariston sanomalehdiet ovat
tulvillaan kiihkoisia jkifjotuksia
"kansan puolustustahdon lujittamisesta"
y.m.s. Käytännössä mennään
samaan suuntaan. Yhä suurempia
j a suurempia summia tuhlataan mi^.
lettömiin asevarusteluihin. "Kansa"
— sanan porvarillisessa merkityksessä
— hoippuu "maanpUoIustu&-
sodan" nousuhumalassa^ Erittäiur
kin itäistä työläisvaltiota vastaan
hiotaan sapeleita. Kuvaannollisesti
sanoen: Ei sitä sanomalehtikirjoiusta,
ei sitä juhlapuhetta, joka ei
loppuisi samaan lakooniseen tapaan:
Muuten, olemme sitä mieltä,
e t t ä Neuvostoliitto on" kukistettava.
Tämä jo on tavallaan hyökkäystä*
Ainakin on se valmistelua tulevaan
hyökkäyssotaan. , Muutoinhan
ei voiklaan olla. Imperialistis.
ten sotien kaudella ei ole lainkaan
puolustus-, vaan . ainoastaan hyökkäyssotia.
Kaikki- kapitalistiset valtiot
ovat hyökkääjinä. Se, e t t ä nyk
y i s i n on olemassa myös yksi työ-väenvaltio,
muuttaa tilanteen siicäli,
e t t ä hyökkäys tapahtuu t ä t ä työ-v
ä e n v a l t i o t a vastaan, joten se vain
yksin :,puoIu8tautuu.
S i i s : Vaikkakaan ei vielä olla
sodan jaloissa, niin s i l t i . ei tietoisilla
työläisillä ole aiksA hnkatia-vaksi.
Vakava sodanuhka on ovella.
Kuljetaan vääjäämättömästi maailmansotaan.
Kansainvälinen porvaristo
aikoo kukistaa idän työväen-valtion,
käyttämällä lännen proletariaattia
tukinruokana. V Työläisnuoret
aiotaan v e t ä ä tähän tuleen.
S i t ä on vastustettava. Vastustus
tapahtuu t ä l l ä hetkellä parhaiten si-ten,
e t t ä luokkatietoiset työläisnuo.
ret kaikkialla työpaikoilla, kokouksissa
ja missä vain tilaisuutta on,
selostavat, mitä kapitalistinen puo-lustussota
on. Selostavat^ e t t ä se
on imperialistis|;a hyökkäyssotaa kapitalismin
ja riiston lujittamiseksi.
J a ' e t t ä sitä ei voida vastustaa anti-militaristisilla
lauselmilla, vaan pror
letaarisilla teoilla.
NORVEfaAN AMERICA UNE
Suora ja nopea tie edestakaisin Suomeen
' Oslon < C l m « t i & i u a n ) j a ' S t o c k h o I i n i B k a u t la
O s l o s t o ( C h r i s t i a n i a s t o ) New Y o r k U ta
B E R G E N S J O R D Lokakuun 2 p-
Lokakuun 6 p. STAVANGERFJORD Lokakuun 26 p-
Lokakuun 26 p. BEfCGENHJORD Marrask. 16 p.
Matkallaan New Y o r k i i n .poikkeavat: laivat Halifaxissa.
Kolmannenluokan edestakainen piletti Suomeen .$186.00
'.Matkustakaa Suomeen ja tuokaa sieltä omaisenne joko Y h dysvaltoihin
taikka Canadan Norjan Linjaa, joka tunnetaan erikoisesta
mukavuudesteian, hyvästä kohtelustaan, j a kaikin puolin
erinomaisesta hoidosta. Mennessänne Sieomeen teillä on tilaisuus
poistua laivasta Bergenissä ja matkustaa sieltä Osloon (Christia-niaan)
'kuuluisilla näköälajuriilla läpi Njroan huimaavien vuorisi-tojen
(ilman lisämsJosua). Jokaisen, joka matkustaa. Suomeen,
p i t ä i s i K ä y t t ä ä t ä t ä tilaisuutta hyväkseen.
T u l l i taikka passien tarkastusta ei ole enempää Norjassa kuin
.Ruotsissakaan. ^
Kolmannenluokan matkustajien, joilja on hallussaan maihin
p ä ä s y l u p a , ei tarvitse takaisintuUessaan Iralkea Eilis-saaren kaiutta.
Erikoistietoja sekä hak^musblänkkeja antavfet meidän paikal-liset
akenttimme, taikka ./-..^ -x--.-
NORWTOIAN AMERICA UN
22 W h i t e h a l l Stocet, N e w York;^^ ^N^^
VAPAUDEN KDUAKADPPA
V O I D A A N T I L A T A S E U R A A V I A K I R i O J A:
vt
Alanteen Sanakirja, suomalais-englantilainen, sid.
AmäKkan Suomalaisia^' satjirikertomuksia, Idrj. Rissanen sm
SS i^znerikaMsen Työväenliikkeen vararikko, Idrj. Wm. Z. Poster, äjd.
A u t ö k i r j a / _ o p p i W r j a a n t o a j n r e i I l e ja korjaajille, K r j . Y . Weinn
Kaupunki-Kanisakoulon laskuoppi j a tuloskirj^ —ZOO
Anrihgon poika, kiihkeästi kirjotettn romaani, k i r j . JackLÖndöT*' "*
Aamnen, lasten opettelukirja, sid. — " * -JS
A u n n k o , Kun j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarina. kjr5 " J " " Ä"
- Gibeme .\ — ^ •»••». A .
A t t i l a , historiallinen romaani, k i r j . Dahn, sid. ."T.""." "*—"*
A a v o i l l a Ulapoilla, m i e l l y t t ä v ä romaani, M r j . Jack L o n d o n , " n i d i " *?
Bakteerit, Tietöaarre^ k i r j . O s c S t r e n g , sid. ........ ...„ /"'I-" *-™
Elollisten olentojen l i s ä ä n t y m i n e n , k i r j . F.i Kotpm Ravn. sid *
1.25
Englanninkielen ^ A l k e i s k i r j a , k i r j . Hanna Andersin, sid.
Smeren Auringon A l l a , aeikkailuromäani, ^ l i j . Jack London'"^j" {"S
il^tiUis-Snöxnalainen , Sanakirja hyvä opettelukirja, kirj! ^ - •
Halonen
Engidnnmkidett Oiipikirja i a ESelioppi, k i r j . 'W. Oksanen"'
E r ä m a a ; Kutsuu; k i r j . Jack I<ondon. BIO.
Elsinoren Kapina, seildiailuroniaani, kirj. Japk London, sid.
Halikon. Hakoniskat, m u r r e k e r t o m u k s i a . k ^ K^Iio/ sid.
Heirrai Byronin ammatti, k i r j . Bernhard Shaw, nid.
H e d e l ^ e n j a MairjtmviljelyB, I d r j . - B . W. sid. ......
Hnmoristineh laulukirja, se viimeinen paiiioa
Y O U N G W O R K E R S E P T E M B ER
I n t e m a t i o B a l Y o n t b Day Number
Contehts:
A special -anti-militarist sectiön.
The background of Youth Day.
The youth and labour defense.
Camp life. ^
-Cohferehce of socialist youth.
Editorials, current comment,.-Red
jottings.
Notes on Canadian history.
International youth news.
Worker8' sports. Lenin cOmer.
. A poem by Karl Liebknecht,
New8 of the youth in Canada
and el5ewhere.
Jokes, drawings, shop sfories, etc.
F i v e C e n U the ,Copy
F i f t y C e i i t » , a Y e ar
Address: Room 304, 95 King
Street, East., Toronto, 2, Ont.
Dr. F. C. Fraser
H A M M A S U U U C X R I
J o h n s o n B l o ck
Vastapäätä: Cochranen rauta-kaiuppaa
Phoiiel57
S U D B U R Y , O N T A R IO
H U O M . I Suomalainen konttori-
^tyttö.• • , r.
NAISTEN OSASTO
Tiirmeleeko kommunis-
' mi nuorison?
joukko vailla ohjelmaa ja yhtenäist
ä toimintaa.. Siinä ovat ä s k e t t ä in
pidetyn keltaisen nuorison toiminnan
tunnusmerkit. Verratkaa niitä
kemään päätöksiä sekä palaavat
kukin omaan maahansa tehtyjä
päätöksiä toteuttamaan. Todellisilla
työväenluokan edustajilla ja lanan
lunnusmerKit. verraiKna nut« ,,.-._.„.. . , ., „:t..,siiB
Kommunistisen nuorisointernationa-' ^et ila.Ua ei ole « » ^ ^ P ' ^ f ^ ; ' ' " ^ " '^
Ien vallankumoukselliseen ja yhte- tuntikaupalla puolialastomien t y t t ö -
niiiseen toimeliaisuuteen.
Kuropan "sosialistinen" nuoriso
piti äskettäin ensimäisen kansainvä-
Jisen konferenssinsa Amsterdamissa.
Kun tämä tapahtui aikana,- jolloin ^
jokaisen maan työväenluokka on.
jen peseytymistä.
Sodanuhka
Nykyaika on marxilaisen > m ä ä r i .
, , t e l m ä n mukaan imperialististen so-kiivaassa
taistelussa, niin oli syytä tien aikakautta. Ja t ä t ä määritel-odottaa
t ä l t ä konferenssilta päätök-
=ui monissa tärkeissä asioissa. Joku
olisi voinut odottaa sen keskustelevan
ja pääsevän ^ k i i n t e ä ä n pää-t
ä k r c e n lapsityöstä, antimilitarismis-
Ui, brittiläisten hiilenkaivajain lakosta
j.n.e. Mutta kaikesta huolimatta
näyttää siltä, e t t ä yksikään
n ä i s t ä kysymyksistä ei ollut konferenssin
huomion arvoinen.
Meidän edessämme on Nellie S.
Nearingin selostus sanotusta konferenssista.
Ainoastaan yhden kerran
— Banoo yhden vaivaisen kerran
mää eivät pysty virheelliseksi osot-tamaan
enempää, porvarit kuin sosialidemokraatitkaan.
.
Kapitalismi 'hallitsee kaikkialla
"(lukuunottamatta Neuvostoliittoa,
joka pyrkii pois kapitalismista). Ja
kapitalistien, valtioiksi yhtyneiden
kapitalistien, rilstoedut muodostu-
N;at ristiriitaisiksi keskenään. Välit
k ä r j i s t y v ä t . Suurvallat silmäilevät
kateellisina toisiinsa. Pikkuvallat,
suurrosvojen shakkinappulat, riite,
levät keskenään. Mutta taloudellinen
kehitys kulkee' kulkuaan. K r i i -
International Youth
/Day in Toronto
The tW6lfth 'International Youth
Day wa8 celebrated in Toronto by
"the Young Communist League at
the Alhambra Hall, Sunday night,
September 5.
It is becomi(ig more evident that
the youth of thjs city is following
more closely the doiilgs of the
Y . C . L . , as the audience of 800 con-sisted
to the greater extent of
young workers. There were many
new faces. The Pioneers were well
in evidence and were at the same
time celebrating International Child-ren's
Day.
Two Y.C.L. speakers, a C.P.
speaker and a Pioneer addressed
the meeting and touched on the
most important questions of cori-cern
. to the working class youth
and children. AU speakers were
Weil ' received and brought their
case cleärly before the' meeting.
Comrade John Loas, of C.L.P., ap-
^ealed to the youth to work. for and
support the Labour Party candidates
in the federal elections.,
There was as well an excellent
concert. The recitation of one of
the Young Pioneers was loudly
applaudcd, and it was necessary to
give an encore. A classic dahce
was given; there was plenty of
good music at the beginning and
the end of the concert by an able
string sextette.
The feature of the evening was
the lantern slides and lecture, "A
Half Hour in the Soviet Union."
The meeting was in every way a
success. The Young Communist
League in Toronto is becoming
known to ever-wider masses of
young workers, if one is to judge
at ali by the response to this meeting.
, .
Hiljakkoin julkaistiin porvarillisissa
lehdissä jäljennös siitä "paim
e n k i r j e e s t ä " , jonka kansainvälisen
fascistiliiton johto on lähettänjjt
alaisilleen järjestöille ja eri mäi.
den hallituksille. . Kirjeessä kuvataan
sitä /'Hurmelusta." ja "epäsi-yeellisyyden";
leyenemistä, mikä pn
muka johtunut Icommunismin vaikutuksesta
eri maissa, mutta «ri-toten
Venäjäri, nuoriso on sen mukaan
aivan perikadon partaalla.
Hymyilyttävää loogillisuutta kansainvälisen
fascismin piireissä! Samaan
aikaan kun he haalivat lippunsa
ympärille omistavan luokan
nuorisoa, aivan pienistä koulupojis.
t a lähtien opettaen-,heille kaikenmaailman
sotatemppuja> samaan aikaan
perustetaan. oikein erikoinen
kansainvälinen kommunismin vas-tustamisyhtymä.
Se, merkitsee sitä,
e t t ä työläisnuorison j a yleensä köyhälistön
harrastusten, ja pyrkimysten
tielle koetetaan saada esteitä,
j b t t ' e i v ä t työläiset vain oppisi - mit
ä ä n . Jos työläiset eri maissa olisivat
vieneet lapsensa suojelusliiton
siipien alle, niin luonnollisesti olisi
silloin kaikki oikeassa järjestyksessä,
mutta kun työtätekevä luokka
On tuntenut ja tulee yhä enemmän
tuntemaan, missä heidän lastensa
j a nuorisonsa oikea j^aikka on, niin
porvaristo pn katsonut eduilleen
tärkeäksi vastustaa työläisten pyrkimyksiä.
Kapitalistiluokka kaikissa
maissa t i e t ä ä varsin hyvin, e t t ä jos
t y ö l ä i s e t , pääsevät kohoamaan kör«
keammalle henkiselle kehitystasolle,
jos entiset orjain jälkeläiset eli n.s.
palkkaorjat, tulevat vähitellen ymmärtämään
yhteiskunnallisen asemansa
nurinkurisuuden, sekä keinot,
millä he voivat oikeuksiaan
puoltaa ja vapautua kapitalismin
ikeestä, niin silloin on ponrariston
asema uhattu. Tämä .se on todeili.
nen syy, minkävuoksi "painieiikir-j
e i t ä " lähetetään. Tässä syy min-kätähden
kommunismia vihataan.
Yleensä oh tunnustettua (esim.
useat ulkomaalaiset -matkailijat ja
tutkijat ovat julkisesti todenneet)
sen merkityksellisen kasvatustyön,
jota Neuvostoliitossa tehdään lasten
ja nuorison hyväksi. Tämähän
on luonnollista, sillä: "sellainen on
sen kansakunnan tulevaisuus, millainen
nuoriso sillä on", kuten tuo
vanha porvarillinen fraasi kuuluu.
Kuinka eivät työläiset omassa maassaan
toivoisi ja kasvattaisi prqle-taarihengen
elähdyttämiä kunnon
ihmisiä. Se, että / k a s v a t u s t y ö on
tapahtuhut kansainVälisessä hengessä
ja e t t ä työläiset eri maissa, tuntien
yhteenkuuluvaisuutensa kan-sallisra
joista huolimatta, ovat perustaneet
nuorisolleen omia yhty-
,'miä, se on nyt s y n n y t t ä n y t kansainvälisen
f aseisti j ä r j e s t ö n vihan.
Nämä fascistiliigan kirjenikkarit
soimaavat, kuinka Jcommunismi lev
i t t ä ä paheita, kuten juoppoutta.
LUONTAIN
PARANTOLA
M R S . A L M A A R N IO
on tavattavissa kaikkina aikoina.
. Box B68.\ — Phoae 602 W .
4 t l i A V E . 33 ^ T I M M I N S , O N T.
varkautta, prostitut^onia y.m. Ehkäpä
kommunismi on syynä siihenkin,
kun esim. tässä maassa vuosi
vuodelta rikollisten lukumäärä kais-vaa.
Tiedämmehän jokainen, ettei
ainoassakaan nuoriso-osastossa ole
kehotettu varastamaan, enempää
kuiri muitakaan moraalittpmia tapoj
a neuvottu, vaan päinvastoin on
p y r i t t y kehittämään ja kasvattamaan
työläisnuorisosta ajattelevia,
t e h t ä v i s t ä ä n tietoisia luokkataisteli-joita.
Nuorisojärjestömme on hajotettu
j a nuoret työläisiet, jotka hehkuvat
innostusta j a .palavaa halua' tehdä
hyvää ihmiskunnalle,' heidät telje-t
ä ä ^ vanldloihin yiiosiksi virumaani
Siellä heitä kohdelliaan' huonommin
kuin todellisiaVrikosvankejä. Siellä
h e i s t ä kasvatetaan katkeria, sydäm
e s t ä ä n j a sielustaan kapitalistista
j ä r j e s t e l m ä ä vihaavia yksilöitä.
Tällä tavalla porvaristo pjnrkii
kasvattaihaari työläisnuorisoa. Vank
i l a a ja vuosikausia kestävää ruur'
miillista sekä henkistä kidutusta
tarjotaan työläisnuorisolle kapitalis.
tisissä maissa.
Mutta nämä suojelusliiton johtavat
ainekset tuntevat kyllä n i i n paljon
historiaa, e t t ä he t i e t ä v ä t vai.
l an hyvin sen, ettei' vankiloissa ih-misrinnoista
aatteita pois revitä.
Nuo herrat johtajat tietävät myös
sen, että mitä enemmän he vastustavat
kommunismia, t e k e v ä t he hyvän
palveluksen sen levenemiselle.
'20:nen vuosisadah ihminen ei pelk
ä ä pakkokeinoja, kaikkein vähimmin
nuoriso.
Työläisnuoriso tuntee vaistomai.
sesti, ! m i t ä aika siltä • vaatii. Se
tuntee sen velvotuksen, joka hartioitaan
painaa tulevaisuuden suhteen
j a tämän tuntien se taistelee oikeuksiensa
puolesta vaikeimmissa-kin
olosuhteissa.
Nyt kun meillä' Suomessa on
nousevaa nuorisoamme kohdannut
vastoinkäyminen, tulee meidän vanhempien
tukea heitä. Nuorten oma
j ä r j e s t ö 'on hajalla, toiminta lopetettu,
ja tarjolla on vain porva-reitten
suoielusliitto tai tanssialon-git
ravintoloineen y.m^ ala-arvoisine
nautintoineen. Nämä ne juuri rap-peuttavat
nuoriamme, tekevät heist
ä velttoja elosteliioita porvarilliseen
malliin. Tai toisessa, tapauksessa
meitä itseämme vastaan taistelevia
"suojelusenkeleitä".
Näin t ä r k e ä l l ä hetkellä o n meidän
naisten puututtava tarmolla asiaan.
Meidän tulee tehdä parhaamme kodeissa,
vaikuttaaksemme elähdyttä.
västi ja innottavasti nuoriin olentoihin,
jotta heistä varttuisi kunnon
ihmisiä.
Me kasvatamme lapsistamme rehellisiä,
hyviä ihmisiä ja ennenkaikkea
tarmokkaita luokkataistelijoita.
Meidän tulee osottaa porvaristolle,'
ettei kommunismi turmele nuorisoa,
vaan päinvastoin kasvattaa j a kehitt
ä ä heistä korkean moraalin omaavia
yksilöitä, jotka, yhteisaatteen e l ä -
v ö i t t ä m ä n ä luovat ihmiskunnalle onnellisemman
olotilan.
" T y ö n Äänessä" T. E.
Imperialismi/agitaattorllnrirsBeiUä pidetty esitelmä, nid. ....
Ihmisen H e m i , tarina synnistä, k i r j . Hall Caine, 2 oisaa, sid...
Ihmisen Herra, tarina synnistä, k i r j . H a l l Caine; 2 osaa, nid. .!
ainoastaan leivästä, Idrj. K; Rissanen ,
2-e
2.0b
••••• ,75'
l i s :
-1.40
-yJSO.
~ 1.25
.45
.16
2.S0
Duninen ei elä 1.75
Ilmojen hialki, keri»>mns lennosta pohjc^isnavalle, k i r j . Amundsen, nid /io
JärieBtelmäni Miehille, hyvä voimlstelnkirja. k i r j . J . MueUer .... " , J ?
Jack London,; elämänkertamuistelma,''kirjw Helmi Krohn, nid *^
Kairosta NiUin latvoille,. matkailijakertbmus, k i r j . Pekkala, nid. «n
Kädbtnka^n Kanisaa, kuvaus London I t ä p ä ä s t ä , k i r j . Jack London, sid.' ino
Kemia, rarj. Hanna Seikku, dd.
Kymmenen sokeaa johtajaa, k i r j . Arthur M . Levis ir
KunpXadKso^ romaani, eiämäatä, k i r j . Jack London, sid «IM
]0!llmigätar Hanhenjalan Ra^dntola, k i r j . Anatole Franze, s i d . i S
Kodin TiääfcärikirK etevästi tomiitettu, sid.
Kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, dd. " , ^
Kansakoulun kartasto, uusi, toim. A ; R. Blomqvist j a E. E . Kaiiä ' im
Kommnnfsti'nenMänifesti> k i r i . K a r l Marx, sid. ..„...,. ,'2
Kristinuskon Alkuperä, tutldelnia k i r | . K a r l Kautsky sid. ""'"ilo
KliSridykeii Kuningas, seikkailuromaam Alaskasta, kirj. Jack LÖndöii 1 2
KlpinaTennättinieD toiminta, kuvitettu opas, k i r j . Krigar ja Snbkis
sid. " • • ' . .50
.75
1.50
.75
L a u l u tulipunaisesta kukasta, k i r j . Johannes Linnankoski, sid
L e n i n j a Leninismi, . I n i u l u u s a r j a k i r j a s t o ö n , k i r j . I. Stalin, sid ....
Kirjänpito-opäs, t e h n ^ Juhana Toiviainen, nid.
Kirjanpito, kauppaopistoja varten, k i r j . I. Kovero
Kanojen hoito, k i r j . Matti Järvi
Keittokirja, khfj. Mina WalL sid. 2.00
Kultamaan rakkautta, hiehoja rakkausseikkailuja, kirj. Jack London,
nid'.
Kotipuutarhuri, kuvitettu p n u i ä r l i a n h o i t o k i r j a , kirj. M . Hyvönen, sid i'oo
K i e l l e t t y Hedelmä, rakkausromani, k i r j . P. O. Höcker, sid 'M
Kolme Muskettisoturia, j ä n n i t y s r o m a a n i , kirj. Alexander Dumasj'
•". 3 ; osA&y md*- ••«•••••«••«•«•••••f••••««««•••••«•••••«•••••••«••••««••<•«••«*•,,,.••«•«••,*•,,•.,, 1*00
K y l ä r a i t t i e n kuningas, satakuntalainen kertomus, 'rentoa rakkautta,
k i r j . Kaarlo Halme, sid. , 1.50
K r i s t i t t y , romani, k i r j . H a l l Caine, sid. .........T : . . . 1,75
1.40
. . . - ^ .75
Lumikenttien lytär, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack London,
; &id. 1 . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . • . . . . • « • . . . . . . • . • . % . . . ' . . . . . . . . . . . . . . ^ « . . . . . k . . . . . . 1.25
Xuonnontieteideri voittokulku, Tietoaarre, k i r j . Launhardt, sid M
Luokkien sota, k i r j . Jack London, nid................... .55
Lisoletten äyipIiiUo,^ y^evä raldcausrori^ H. Courths-Mahler,
. n i d o t t u n a .40
Lyhyt tferveysoppi naisiUe, k i r j . t ari F r . Hovitz 45
Meren urhoja, merimiesrondaani, kurj. ;R. K i p l i n g , sid 75
Qerisusi, seikkailuromaani, kirj. Jack London, sid ijo
Maailmanrakenn^ käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. E. Becher,
^ 1.75
1.00
1.50
.50
.$0
.50
.50
1.75
1.2S
n i d . ....
Majcimaren Tyttö, sotaromaani, k i r j . H a l l Caine, nid. ....
Marmn Eden, seikkailuromaani, k i r j . Jack London, sid
Maapallon kehitysMstoria, tietoaarre, k i r j . Victor Madsen, nid.
Maailmanliike, tietoaarre, k i r j . Albrecht Wirth, sid
Maailman avaruus, tietoaarre, k i r j . Tad J . Sehreiner, sid. ..
Maa j a Ihiölnen,"tietöaärrfe, kwj. A l f r e d Kirchhoff, ad
Maanviljelys Kemia j a ^ s i l k k a , kirj. A r t h u r ftindell, sid.
MaanviUelysöppi, k i r j . SnnJnen, dd.
Merikotka, kertomus Saksan kaapparilaivastosta sotaaikana, kirj.
F e l i x von Luckner; sid. ........ 1.2S
Merien takana, seikkailu ' rakkausromani, kirj. H. Courths-Mahler,
. UidottuiiÄ.-. • • • • • • • • » • • • • • • • • • • • • • » • • • • • • • • • • » » • • « # i r » » « « » « « « » , ' ' , » « « « « » » « » » » « « « « « « » « » » » . • • • • • • «60
Murrosajan L^uluja^ runokirja, k i r j . A k u Päiviö, dd 1.25
Minua; sanotaan Puusepäksi, y h t ä s k u n n a l l i n e n romani, kirj. Upton
SuiclfllTj sid» ••••;•,•••••••••••••••.'•••••.•••«•.•••••••..••.',•»,•,•,«.•.• $1*25
Minua s a n o t a a n - P u u s e p ä k s i , yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton
' Siucl&iff md» .-•••«•••••••••••••••••••«•;•••••••,••••••••••„..«»••••••••>••>•••••••••• »90
NaamiOimiskoulu, hyvä näyttämöille; k i r j . Juurioja, nid 75
Nuoren ' Naisen Terveys^ lääketieteellinien kirja, kirj. Kristine
Skjerve, nid. V . . . . . . . . . . 1.00
Naisten Sukuelo, k i r j . L ä ä k e t . T ari E . W. Wrestlind, nid. 1.00
Najgmmjsteln, kuvitettu opas, k i r j . E l l i Björksten, nid. 1.00
Nainen ja Avioliitto, hyvä terveysopillinen kirja, kurj. Margaret
• , .StcpliGiiSf sid* • '•••»••••••«•*••••••••'•'••>••••••••••*•••••••••*»•««••••,«•••••»•«.....••••>•••••••••• 1«S0
Napoleon III vallankaappaus, k i r j , . K i a r r M a r x , nid. •••••••ha** .70
Pialkjiatyö ja Pääoma, k i r j . K a r l Marx ^...g. 3S
Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack
Loiidojiy- sid«. •••••••»•••••«•••••••••••••••••••••«••••••••••.•,••••,„•«,••,•,,•.•.••••..••••••••• 1*78
Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtien Alkuperä, kirj. F. Engels,
8id« • » • • • • • • • • • f • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • ; • • ' • • • • • • • • • . • • • • • • * ' . „ , , , „ , , , , , . . ^ i ^ . ^ ^ ^ ^ . • • • • • • • • • • • •
Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid
^ m k k a t a u t i , kirj. Nikolai Lenin, nid.
PieuL Tietosanakirja; sid.
Perustuslain Olemus, kirj, O. Saari
Pieni Mehiläiskirja, kirj. Mikko Hkka
Ranskan Kansalaissota, k i r j . Karl Marx, nid.
Rannerengas, hieno rakkausromani, k i r j . David Potter, nid. ..
Rakentaja Solnes, M r j . Henrik Ibsen
Silkkilaiva, romani, kirj. Elenius, nid.
Sigialistisen Filosofian Juuret, k i r j . Frietrich Engels, nid
Sairas Lapsi, lasten terveyshoitokirja, k i r j . Ruotsalainen, dd
Sotamuistelmani, k i r j . kenraali Ludendorff, sid.
SuofMD Kielioppi, k i r i . E . N . Setälä; sid.
S o M d e m o k r a t i a ja Sosialismi, k i r j . K. W. SUverberg, nid. .....
.Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. Tn-i Jules
• • • • • • « • • • • • • • * •
Comhy, riid.
1.00
.25
.50
5.00
.30
.25
.35
.40
1.25
.75
.40
1.25
2.S»
.75
JO
1.00 , «Z^^Lt- • •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••.•••••^.••.•«•^•••••••••.•••••••••••••••••••••• * ^
Sukupuolielämän Terveysoppi, k i r j . Max von Gruber, nid. -75
Saarelaiskuvia, I j a II osa yhdessä, k i r j . ^ m i l Elenius, sid 1-00
Suloisen Järjettömyyden kaupunki, e r i t t ä i n hieno rakkausromani,
k i r j . E . Temple Thurstoh, sid. 1S«
bilmukorvan Muori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rak- •
, kautta, k i r j . K a w l o Halme, sid. •
Tarttuvista sukupuolitaudeista, k i r j . Ta-i Pirilä, nid; •
Telinevoimistelu I, kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma -
Telinevoimistelu n , kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma .... - •
TTede j a VaUankumous, mainio teos, k i r j . Ernest Untermann, nid. .60
Tuhlaajapoika, romani, k i r j . HaU Caine, sid. •
T^n Histona, .torj. Tjumenew, sid.
Työmiehen Talousoppia, k i r j . O. W. Kuudnen, nid. ... ^.
Terrorismi j a Kommunismi, k i r j . Leon Trbtsky, nid. - ^
Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, k i r j . H. Courths-Mahler
tr t '''^9^tuna .............,;....,.........,.„
Yalaveljet, romani Islannin asuttamisen ajoilta, kirj. G. Gunnar-soh,.
sid.
,75
liO __ ^ "••••••"••••••••••••••••••••••••••'•••.••••»••.»•••••••,.•••••••.•••••.•.»-••••• •••• • * ^
Vaimo, jonkas minulle annoit, romani elämästä, k i r j . Hall Caine, sid. 2.50
Yaimo jonkas minulle annoit, romani elämästä, k i r j . Hall Caine, md. 1.7»
Valkoinen Prpfetta, romani engl. aiirtomaapolitikasta, kirj. Hall
Vaaliheimolaiset, valitut,teokset, k i r j . J . W. von Goethe, nid
Voimisteluohjelmia I, k n j . Arvo Vartia; nid. ..................
Voimistelnohjeimia H , k i r i . Arvo V a r t i a , nid.
V i l l i r u u s u , rakkausromaani, k i r j . Wiggin, sid.
Valskann_ kertomuksia, k i r j . Sakari Topelius :
Varmlanmn matka, kertomus' Scandinavian salosuomalaisfstia, kirj. \^
Ems Lampen, nid;
IJSO
iSO
1.00
1.00
1.00
.75
Lehtimäki,
Yleinen johdatus luonnontieteisiin, tietoaarre. k i r j . Th. H. Huxley,
d d . , . ^ . " ' £9
Ylläolevan llsäkd Voi Vapauden konttorista tilata WATEBMANS
FOUNTAm KYNIÄ, joiden hinnat ovat ?2.76, ?4.00, ?6.Ö0 ja 17.00.
Vapauden EJrjakauppa, Box 69, Sudbury, Ont
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 15, 1926 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1926-09-15 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus260915 |
Description
| Title | 1926-09-15-06 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
mi
Keskiviikkoiia, syysk. 15 p;nä—Wed, Sept 15 No. 107 mtt
I KOMMUNISHNEN NUORisoinno JA jmiESTONUOREr
NUOmSO JA TYöVÄENPUOLUSTUS
K i r j - Florence C i u t « n c e,
Canadan työväen pnolustusliiton sihteeri
Tämän päiväisen nuorisomme edess
ä on tulevaisuus, mikä ei millään
tapaa näytä ruusuiselta. , Toinen
toistaan seuraava vuosi näkee luokkataistelun
kiihtyvän entistään kiivaammaksi.
Ja kun vuosi seuraa
toistaan täytyy meidän asettaa it-
Eellemme kysymys: "Valmistuuko
meidän työväenluokan nuorisomme
tuleviin taisteluihin, joissa se mo.
messa tapauksessa joutuu ottamaan
johtavan aseman?"
V Maailinansota veti raskaan veron
työväenluokan riveistä. Samaan tapaan
tulevat tulevaisuuden. kansalaissodat
olemaan katkerampia kuin
muut sodat, sillä vihollinen on aina
paikalla ja kotona.
T ^ ä nykyä on Europassa, missä
käydään luokkataistelua ja kansalaissodat
olemaan katkerampia koin
iijuut sodat, sillä vihollinen on aina
paikalla ja kotona.
T ä t ä nykyä on Europassa, missä
käydään ' luokkataistelua ja kansalaissotaa
melko kärjistyneesti mo.
jiessa eri maassa, vankiloiden loukoissa
tubailsittain uhreja. Mitä
työväenluokan nuoriso, eritoten A -
.'merikan mantereen nuoriso, ajattelee
tällaisesta tilanteesta? Ovat-^
ko he ihka kylmiä j a kerrassaan
välinpitämättömiä pyynnöille, jois.
sa kehotetaan aineellisesti avustamaan
näitä työläistovereita?
i Tähän saakka n ä y t t ä ä siltä, kuin
asianlaita olisi siten, sillä nuoriso
n ä y t t ä ä vielä tietämättömältä luok-l^
ataistelunVI olemassaolosta. Ainoir'
na kapinan merkkeinä ovat tätä
nykyä vielä taistelu kauan vallinneita
sovinnaistapoja'- j a riippovai.
suutta vastaan.
Aina silloin tällöin esiintyy mie-h
e k k p s t i näytteitä uskaliaisuudesta
j a miehekkyydestä, tämän Canadan
nuorÄon yleisen tunteettomuuden
j a välinpitämättömyyden- sumusta.
Kaivostyöläisnuorukainen Cecil. Boor
ne ei epäillyt omaksua omalta koh-dallaian
vastuuta Drumhellerin lak-kohäiriöissä.
Tämän vilpittömyy.
t e n s ä takia,iatuu hän nyt 18 kuukauden
tuomiota Lethbridgen van-kflassa,
Nova Scotiassa on Jcaksi
n u o r u k a i s t ä ^ vankeudessa heidän o-sSlisuudestaan
^ ruokatarpeiden valtaukseen;
Toisella on k ö l i e n j a toimella
kahden - vuoden tuomio. . On
totta, e t t ä .kapitalistiset oikeuslaitokset
ovat .merkinneet nämä nuorekkaat
työläiset rikollisiksi, mutta
luokkamme nuoriso saattaa nähdä
häissä teoissa ainoastaan : tietoisen
ilmauksen työväenluokan uskaliai-
•suudesta j a miehekkyydestä. ^
Onko tehty y r i t y s t ä k ä ä n saattaa
nuoria työläisiä kannattamaan työväen
puolustusliittoa, mikä olisi ke.
v e n t ä n y t n ä i d e n " nuorten. työläisten
puolustamisen johdosta aiheutunutta
taakkaa?
Onko niille, jotka jotakin ymm
ä r t ä v ä t Canadassa vallitsevista
taloudellisista oloista, selvänä, että
työläisnuoriso • tulee vedettäväksi
piakkoin mukaan palkkataisteluihin
j a e t t ä nuorten työläisten tujee näiss
ä taisteluissa toimia lakkovartioin.'
nissa. Lain nykyisellään ollessa
t ä s s ä vaaditaan uskaliaisuuden oso-tiiksia.
Monet voivat sen johdosta
joutua viranomaisten käsiin. Sill
o i n tarvitaan apua näiden nuorten
pelastamiseksi vaikeuksista. Nyt on
— esiintyy siinä sana "vallankumous".
Ja sekin vain heidän päivällisensä
yhteydessä. Tätä "urhoollista
vallankumousta" selostetaan
erittäin pitkästi. \ Päivällinen
oli nähkääs myöhästynyt. Johtajat
nousivat kiihottamaan joukkoja.
Nuoret joukot innostuivat. Tarttuivat
pöytäveitsiin ja haarukoihin.
Marssivat keittiöön. P i i r i t t i v ä t keittäjän.
Seurauksena oli, ' e t t ä päivällinen
tarjottiin. Ja loistava vai.
lankumous oli p ä ä t t y n y t.
E r i t t ä i n mielenkiintoinen osa heidän
ohjelmastaan «li — peseytyminen.
Lainaamme tähän virallisen
selostuksen sanat, jotta - m e i t ä ei
voitaisi s y y t t ä ä vääristelystä:
"Enemmistö edustajista halusi peseytyä
juoksevalla vedellä. Fojat
paljastivat ja pesivät rintansa ja
säärensä polvien alapuolelta. Tyt
ö t olivat pikkuruikkusen häveliääm-piä.
He eivät kyllä epäilleet työnt
y ä yökaapuunsa ja saippuoida niskaansa,
käsivarsiaan ja jalkojaan.
Se lienee ehkä hiukan pilannut suloisemman
sukupolven hurmaava!,
suuden p i r t e y t t ä , kun näki heidät
siten puolialastomana. Eräs poika^
selitti minulle: "Ensimäisenä aamuna
viivyin puoli tuntia, sillä oli
niin paljon nähtävää. -Toisena aa-
'mui^a minä huomasin vain muutj^-
mat—-kauneimmat."
Tuonlainen on sitten sitä konferenssin
työskentelyä, joka kaiken
lisäksi ansaitsee virallisen huomion
j a on painettuna e r ä ä s s ä New Yorkin
jo}itavassa sosialistisessa äänen,
kannattajassa.
Kuvaillessa kulkuetta kaupungin
halki, kerrotaan selostuksessa edelleen;
"Vieläpä* poliisikin, joka oli
kulkueen saattajana, haasteli ystävälliseen
tapaan pitkin matkaa ja
otti tämän t ä s t ä osaa laulamiseen."
, Tämä tuntuu e r i t t ä i n hämmästytt
ä v ä l t ä . Sillä kalKkialla lisääntyy
poliittisten vankien l u k u m ä ä r ä . Puhe-
ja painovapaus ovat riistetyt
t y ö l ä i s i M . Poliisi ei salli ^ d e ? rauhallista
lakkövartiointla. Työväen-luoikan
mielenosotuksiin sekaannutaan
poliisien kapulain kera —•
mutta täällä poliisi on laulaen mu.
kana. Se johtuu siitä, että viranomaiset
t i e t ä v ä t j a tuntevafe et-,
t ä heidän ei tarvitse p e l j ä t ä tätä
"sosialistista"- nuorisoa; . Se johtuu
siitä, e t t ä vallassaolijat t i e t ä v ä t tämän
"sosialistisen nuorison" huvittelevan
ja hajaantuvan mitään tek
e m ä t t ä .
Kuvatessa konferenssin virallista
avajaisia samotaan ^ selostuksessa:
"Millainen hämmästyttävä näky l i p.
puja ja viirejä. EI ainoastaanjso-sialismin
punaista, vaan purppuraa,
k e l t a s t ä , sinistä, vihreää j . n . e . " Tämä
värisohimittelu näkyy vastaavan
heidän mielipiteitään. Ei ollut
n ä y t t e i l l ä ainoastaan, "vallankumor
uksellisen sosialismin" 'punainen,
vaan muutkin vivahdukset ihan pett
ä j i en dceltaista hiyöten.
K Tähän mennessä on selostettu
vain ruoka-apioita, lippuja ja vär
e j ä , pesua ja kulkuetta. Nyt olisi
syytä otaksua selostettavan vakavaa
- puoltakin, heidän keskustelu,
jaan j a päätöksiään. Mutta — selostuksessa
ei mainita mitää^ tämän
tapaisesta. Ehkäpä konferenssissa
ön ollut jotain sellaistakin,
mutta selostaja on nähtävästi unoh-tilaisuus
valmistaptua näitä tulevia tanut kirjottaa siitä. Jotain vä-toisteluita
varten. Nyt, o n aika" pe-[ hemmäh ' t ä r k e i t ä seikkoja, jotka
rustaa puolustusliiton osastoja. Tä-^ ^^^^ unohtuneet mielistä, ymmär.
mänpäiväinen toiminta, on' valmis-^ ygttgjjjl^nj
taulumista huomispäivän taistelulla ja niinpä lopetamme tähän en-varten.
Keltaisen nuorison
konferenssi
Maailman nuorison taistelun hyl-joksiminen
— olla hienoja "sheUc.
k e j ä " ja keijukaisia, mutta huonoja , • , . ..... . „„„ . .
, r . . . .4: . . . ^ . , 5 „ „ „ .kustelemaan ja väittelemään ja te-luokkataistehjoita
— erimielinen '-.^^ „„Wv«t
simaisen sosialistisen nuorison Amsterdamin
konferenssin selostamisen.
He tulivat tyhjinä Amsterdamiin ja
l ä h t i v ä t samanlaisina.
Miten erilaiset ovaiJcaan Kommunistisen
nuorisointernationalen
konferenssit. Edustajat menevät
niihin tärkeine kysjrmykMneen, kes-sitilanne
lähestyy. Siellä t ä ä l l ä kä-r
ä h t e l e v ä t yksityiskapitalistit. Valtiopankit
horjuvat. Kunnes vihdoin
— valtioiden väliset riitaisuudet on
ratkaistava sodalla.
Tämä kehitys -on vääjäämätön.
Näin jouduttiin viimeiseen maailmansotaan
ja samoin joudutaan
seuraavaan. Se on kapitalismista
johtuva, p e r ä ä n a n t a m a t o n l a k i . Se
on imperialismia: Köyhälistö teurastetaan
rintamilla valtiokapitalis-tien
keskinäisten riitojen ratkaise-
,mise-ksi.
akutta kapitalisteille ja kaikille
heidän valtioilleen ei ole eduHista
se, e t t ä laajat t y ö t ä t e k e v ä t joukot
— tulevan sodan uhrit — saavat
tietoonsa y l l ä s a n o t u n ;tosiasian. Sen.
t ä h d e n kapitalistit eivät pubukiaan
sanomalehdistössään imperialistisis-
•ta rosvosodista. Eiväthän he siteii
saisi kansajoukkoja syöksjrmääh ty-kinruoaksi.
Ei. Imperialismi naar
mioidaan kauniilla fraaseiUa. Puhutaan
"isänmaan puolustuksesta".
Porvariston sanomalehdiet ovat
tulvillaan kiihkoisia jkifjotuksia
"kansan puolustustahdon lujittamisesta"
y.m.s. Käytännössä mennään
samaan suuntaan. Yhä suurempia
j a suurempia summia tuhlataan mi^.
lettömiin asevarusteluihin. "Kansa"
— sanan porvarillisessa merkityksessä
— hoippuu "maanpUoIustu&-
sodan" nousuhumalassa^ Erittäiur
kin itäistä työläisvaltiota vastaan
hiotaan sapeleita. Kuvaannollisesti
sanoen: Ei sitä sanomalehtikirjoiusta,
ei sitä juhlapuhetta, joka ei
loppuisi samaan lakooniseen tapaan:
Muuten, olemme sitä mieltä,
e t t ä Neuvostoliitto on" kukistettava.
Tämä jo on tavallaan hyökkäystä*
Ainakin on se valmistelua tulevaan
hyökkäyssotaan. , Muutoinhan
ei voiklaan olla. Imperialistis.
ten sotien kaudella ei ole lainkaan
puolustus-, vaan . ainoastaan hyökkäyssotia.
Kaikki- kapitalistiset valtiot
ovat hyökkääjinä. Se, e t t ä nyk
y i s i n on olemassa myös yksi työ-väenvaltio,
muuttaa tilanteen siicäli,
e t t ä hyökkäys tapahtuu t ä t ä työ-v
ä e n v a l t i o t a vastaan, joten se vain
yksin :,puoIu8tautuu.
S i i s : Vaikkakaan ei vielä olla
sodan jaloissa, niin s i l t i . ei tietoisilla
työläisillä ole aiksA hnkatia-vaksi.
Vakava sodanuhka on ovella.
Kuljetaan vääjäämättömästi maailmansotaan.
Kansainvälinen porvaristo
aikoo kukistaa idän työväen-valtion,
käyttämällä lännen proletariaattia
tukinruokana. V Työläisnuoret
aiotaan v e t ä ä tähän tuleen.
S i t ä on vastustettava. Vastustus
tapahtuu t ä l l ä hetkellä parhaiten si-ten,
e t t ä luokkatietoiset työläisnuo.
ret kaikkialla työpaikoilla, kokouksissa
ja missä vain tilaisuutta on,
selostavat, mitä kapitalistinen puo-lustussota
on. Selostavat^ e t t ä se
on imperialistis|;a hyökkäyssotaa kapitalismin
ja riiston lujittamiseksi.
J a ' e t t ä sitä ei voida vastustaa anti-militaristisilla
lauselmilla, vaan pror
letaarisilla teoilla.
NORVEfaAN AMERICA UNE
Suora ja nopea tie edestakaisin Suomeen
' Oslon < C l m « t i & i u a n ) j a ' S t o c k h o I i n i B k a u t la
O s l o s t o ( C h r i s t i a n i a s t o ) New Y o r k U ta
B E R G E N S J O R D Lokakuun 2 p-
Lokakuun 6 p. STAVANGERFJORD Lokakuun 26 p-
Lokakuun 26 p. BEfCGENHJORD Marrask. 16 p.
Matkallaan New Y o r k i i n .poikkeavat: laivat Halifaxissa.
Kolmannenluokan edestakainen piletti Suomeen .$186.00
'.Matkustakaa Suomeen ja tuokaa sieltä omaisenne joko Y h dysvaltoihin
taikka Canadan Norjan Linjaa, joka tunnetaan erikoisesta
mukavuudesteian, hyvästä kohtelustaan, j a kaikin puolin
erinomaisesta hoidosta. Mennessänne Sieomeen teillä on tilaisuus
poistua laivasta Bergenissä ja matkustaa sieltä Osloon (Christia-niaan)
'kuuluisilla näköälajuriilla läpi Njroan huimaavien vuorisi-tojen
(ilman lisämsJosua). Jokaisen, joka matkustaa. Suomeen,
p i t ä i s i K ä y t t ä ä t ä t ä tilaisuutta hyväkseen.
T u l l i taikka passien tarkastusta ei ole enempää Norjassa kuin
.Ruotsissakaan. ^
Kolmannenluokan matkustajien, joilja on hallussaan maihin
p ä ä s y l u p a , ei tarvitse takaisintuUessaan Iralkea Eilis-saaren kaiutta.
Erikoistietoja sekä hak^musblänkkeja antavfet meidän paikal-liset
akenttimme, taikka ./-..^ -x--.-
NORWTOIAN AMERICA UN
22 W h i t e h a l l Stocet, N e w York;^^ ^N^^
VAPAUDEN KDUAKADPPA
V O I D A A N T I L A T A S E U R A A V I A K I R i O J A:
vt
Alanteen Sanakirja, suomalais-englantilainen, sid.
AmäKkan Suomalaisia^' satjirikertomuksia, Idrj. Rissanen sm
SS i^znerikaMsen Työväenliikkeen vararikko, Idrj. Wm. Z. Poster, äjd.
A u t ö k i r j a / _ o p p i W r j a a n t o a j n r e i I l e ja korjaajille, K r j . Y . Weinn
Kaupunki-Kanisakoulon laskuoppi j a tuloskirj^ —ZOO
Anrihgon poika, kiihkeästi kirjotettn romaani, k i r j . JackLÖndöT*' "*
Aamnen, lasten opettelukirja, sid. — " * -JS
A u n n k o , Kun j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarina. kjr5 " J " " Ä"
- Gibeme .\ — ^ •»••». A .
A t t i l a , historiallinen romaani, k i r j . Dahn, sid. ."T.""." "*—"*
A a v o i l l a Ulapoilla, m i e l l y t t ä v ä romaani, M r j . Jack L o n d o n , " n i d i " *?
Bakteerit, Tietöaarre^ k i r j . O s c S t r e n g , sid. ........ ...„ /"'I-" *-™
Elollisten olentojen l i s ä ä n t y m i n e n , k i r j . F.i Kotpm Ravn. sid *
1.25
Englanninkielen ^ A l k e i s k i r j a , k i r j . Hanna Andersin, sid.
Smeren Auringon A l l a , aeikkailuromäani, ^ l i j . Jack London'"^j" {"S
il^tiUis-Snöxnalainen , Sanakirja hyvä opettelukirja, kirj! ^ - •
Halonen
Engidnnmkidett Oiipikirja i a ESelioppi, k i r j . 'W. Oksanen"'
E r ä m a a ; Kutsuu; k i r j . Jack I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-09-15-06
