Vapaus, October 8, 1929

              8hra2 TJistaJga, Idaait. 8 pjBä — Tues., Oct 8 No. 237— im
VAPAUS
_ VAPAUS cuixxtT) . ^ ; ,
tk* «dy « s t t af risaUb V«fc(a U CM«<1«. Pnbliibcd d«Uy at SaSbuiT. Ostsrio.
« t t i t n a J at tk* PoM Ofllea O^tnacsi. Oa«wa. ncoci cUm «tena.
8. C . NEIL. A. VAAS>
T O I i r i T T A I A T :
B. TENHUNEN, « . POHJA.VSALO. A- PAIVIO.
TOAOSHDCNATJ . n-
S »k. • kk. t2M. « k k . n.75 la I kk- tlM. — 'nirmiuaia f Smm-m «ckS maD»
" « » »k. K M . ( kk. UM, S kk, »Ä» Ja l kk. M Ä . .
tLMOTOSHINNAT VAPAUDESSA: _.«,....„v«, w
KifJeraiklaaaMtBkatt U J O karta, «2X0 kakaJ kanaa. — A»ioUlttoo« «>«»»3Jf_~SSrT?Sfc^ ^i^,—— _ w;->».»-^,^~p»n1rf-t SOe kertaC «IJO S kertaa. — SrsnruUaotakact n X O karta.
S S J T C u a . ir^SSSSÄSSS? «3o iSl »JO k ^ iS^'SS.t!L1L^
— KsolasaaHaotakaet «3J0 karta. SOe lUiaukaa klUaalasMaita tai tazittmlnrUi. — Hititfuntlaint >a
»otan»ohtkirt SOe^karta. «IJO kotoa kama. - rOaplSaitoottaJiaa Ja iI»0W«a««m»aria« o», «aadit.
M M *C. aaKarhaalt ratatJ«Telr tinJIBa«s« tcaataUa«. a7 5aet apkelrt aecoal.. JneJ», JliniBtaai ekaxfa to, aia«U laaartio». TSc. \ ' -
«I M Mat «dreitiiiaf mtiimm amoog tba irinold ''eopla ta
Tka Vapaaa
'm
laa atta «nioäB tabaaaa aaa naugaU aoriiaJlaea» kj^JaaUa»»», kirjottakaa muätbma HOkaaÄJtoJk»
•aaniTHifna alaa3it J . V. KAN!<ASTO. liikk^^iihcima.
Mktaea aiottajea Oavtoataa pttU «Ua koottcni*» »Ma * n»aatyn1apU»ta a<UBl«an« arMpUrfal.
66 rau 99
Koko lupitalistinm Ja soäalidemo- settamist^ Päinvastoin
raatUnen sanomalehdistö koettaa us-! ?oung-plaa
merkitsee
kraatUnen SToong-plaanin toteuttaminen Tbdys-kcttaa
työläisille Ja työtätekeville far-: valtain Johtamaa Englannin entistä
anfcarampa» iBiartamfsta Ja että im-
••p«<Iaa tciaitaai Haa«a«ata » J . Maekar BolUiag. 4 0 « t * » St. Pakali» tsC9.
VftmUm kaattatlt Ukarty BmiUiot. S7 Ur.«a St. Pnhall. MÄ PaaHoao«i Bo. W. S«ffl«r». OB».
»afaa ta latoaio» ttharty BaUdiafc « Loma St. PnhaHa ^
te
Toisteluohjelma työväenpettäjiä va^
Eilen alkoi Torontossa Amerikan työväenliiton vuotuinen edustaja
kokous, joka kaikesta päättäen muodostuu entisiä taäntumuksellisem-maksi
ja önlistään enemmän luokkarauhaa ^edistäväksi Yhdysvaltain im­perialismin
ja yleensä kapitalistien hyväksi. Siellä tulevat menestyneet
liikemiehet, militaristit, työväen harhaanjohtajat ja * muut työläisten ja
näiden taistelujärjestöjen viholliset puhumaan ja tekemään työläisten
nimessä päätöksiä imperialistisen kapitalismin h3fväksi. '
Näin ollen on mitä suurimmasta merkityksestä, että tähän porvaril­liseen
propagandaan vastataan jä paljastetaan Amerikan työyäenlii^ton
petollinen osuus ja esitetään Amerikan työväenliiton luokkarauhan ja
kapitalistien ja työläisten yhteistoiminnan ohjelmaa vastaan vallanku­mouksellinen
ohjelma järjestäylymisestä ja taistelusta teollisuuden kapi­talistista
järkiperäistyttämistä, palkanalennuksia ja imperialistista sotaa
vastaan. Tämä tullaan tekemään kokouksessa, joka on kutsuttu keski­viikoksi
Yhdysvaltain äsken perustetun ammatillisen yhtenäisyysliiton
ja Canadan ammatillisen yalistusliiton toimesta ja jossa tulee puhu­maan
ensinmainitun liiton yleissihteeri William Z. Foster ja useat huo­matut
canadalaiset toverit.
mareille, että Rnglannin "työväen"
hallltulsxen pääministerin, MacOonald-in,
Amerikan tulolla olisi "rauhan lu­jittamisen"
taricotus. Tämä tulkinta
on niin kaukana todellisuudesta kuin
it& on lämiestä Ja suoraa Ja avointa
petosta.
Kysymyksessä ei ole mikään "rau­han
lujittaminen", vaan se. että
ENGLANNIN JA ABIEBIKAN VÄLI­SET
BISTIBIIDAT OVAT^KXBJIS-,
TTNEET SIINÄ SIAABIN, ETTX i Snowden
ENGLANTI ON PAKOTETTU RYH­TYMÄÄN
ERIKOISIIN MANOVK-KEIHIN
VOIDAKSEEN FIDATTÄX
KÄSIINSÄ AIKAMÄÄBITELMÄN,
HILLOIN TUO UUSI SOTA JULIS­TETAAN.
Toisin sanoen En^anti
pyrkit saamaan lisää alkaa tähkti So­taan
vaJmistautumiseen.
Amerikan puolelta oli 'Kellogsin
sopimaa manööveri. Jonka kautta A -
perialistinen Englanti täysin selvästi
tämän Käsittää, kävi ilmi siitä päättä­väisestä
k£^;änasta. mihin sosialidemo-,
kraattinen Philip Snowden. Knglanriin
merikan Yhdysvallat otti Itselleen alo-temahdonisuudet
Ja Yhdysvallat syn­nytti
tuon sopimuksen vastapainoksi
Kansojen liitolle, Jota Englanti pää­asiallisesti
on kontrolloinut ja käyttä­nyt
ei ainoastaan Neuvostoliittoa, mut­ta
myöskin Amerikan Yhdysvaltoja
vastaan. '-/•
mtkA ovat ne pakottavat tekijät
jotka ajavat Englannin tähän manöö-yeriln?
Mitä merkkejä on olemassa
sUtä, että' ristiriidat ovat arvelutta­vassa
määrässä entisestään kärjisty­neet?
. ,
Porvaristo, sosialidemokraatit, vie­läpä
oikeistoon vaipuneet kommunls-tUuopiotkin
koettavat väittää, jettä so-takorvauskysymysten
ratkaTsen^isyri-tykset
uuden Young-plaanin mukaan
matut j^adalaiset tovenv . ^ ^ ^ _ "vakaannuttaisivat kapitalistista sta-jdoUa oU määrä alottaa aseel
? ;'f|fr . Yhdysvaltam ammatillisen yhtenaisyysliifon ja Canadan amraatiUi-j j j y j g ^ ^ g i Q ^ ^ . , ja «heikentäisivät inipe- hyökMys NeuvostoUlttoa vastaan,
iiyj -sen valistusliiton toimesta^"'tullaan tilaisuudessa Toronton työläisille rJalistlsia ristiriiitoja". Tämä väite on | psriallstisen Amerikan ja imperia
i i i i : - :
|||||lf::^::'
paljastamaan Amerikan työväenliiton ohjelman ja raenettelytapain mä-dännäisyys
ja petollisuus työläisiä kohtaan, joka m.m. ilmenee äskei­sessä
New Orleansin lakon myymisessä sen toimesta, Elibethtonin ja
Marionin kutomalakk^laisten pettämiseäsä, satamatyöläisten palkkoja
alentavan sopimuksen liyväksymisessä ja puheenjohtaja William Greenin
esiintymisessä kaikissa. kiihkoisänmaallisissa ja militaristisissa seremo­nioissa
ja juhlatilaisuuksssa.
Kokouksessa esijntyvät puhujat tulevat tekemään selvää siitä liik­keestä,
joka Yhdysvalloissa alkoi Clevelandissa syyskuun alussa, pidetys­sä
ammatillisessa yhtenäisyyskqkouksessav/jossa perustettiin taisteleva
keskus teollisuusliitoille ja vanhoillisten ammattiliittojen vasemmistolai­sille
vähemmistöille, keskus^ jonka ohjelmaksi hyväksyttiin järjestymät­tömien
työläisten järjestäminen laokkapohjälla ja taistelu järkiperäis-tyttämtstä
palkfulalennuksia ja työsuhteiden: huonontamista .ja imperiai-listista
söjtaäyjast^ah. Tätä samaa ohjelmaa on kommunistipuolue ja
aixunatillinei^ ^v4istusliitto Canadassa noudattanut jbhtaessaan työläisiä
taistelevien teollisuusliittojen perustamisessa ja rdköhtamisessa puutavi(
ra-, kaivos-; aujilo^ ja terästeollisuuden aloilla seka neulomatyöläisteh
keskuuteen ja johteessaan iyöläisiptai^^^
Se on taisteluohjeliria^ kapitalisteja "ja työväenp vastaan työ­läisten
lähimpien etujen ja vaatimuksien, kuin myös ka^ loplil-lisen
kukistamisen puolesta! 'V . ^ . . :
mmm itadiAäi^ Gastonian
lesta
m.
•r.
• t
ISlil-':;::;
Kansainvälisen Työväenavun keskuskomitea on julkaissut kutsun,
jossa kehotetaan tukemaan Gastonian työläistaistelijoita, joita pääoman
valta uhkaa. Tämän kutsun allekirjöttajain joukossa ovat Upton Sinc­lair,
Maxini Gorki, Henri Barbusse, Carl Lindhagen, prof. Alfred Gold-smidt
ja munitun järjestön keskuskomitean nimessä Georg Ledebour
ja WiUie Munzenberg.
Näitten lisäksi on tunnettu saksalainen kumouksellinen teatterin­johtaja
Edivin Piscator lähettänyt sähkösanoman Charlie Chaplinille,
kehottaen häntä asettumaan Gastonian työläisten taistelijain puolustuk­sen
johtajaksi. "Sellaisella teolla teidäii puoleltanne", sanotaan sähkö­sanomassa,
"maailma ja koko Amerikä tulee tietämään, että intellekiua-liset
työläiset muodostavat yhden yhtenäisen rintaman lausuakseen julki
suuttumuksensa." <
Paitsi näitä toimenpiteitä, pn Kansainvälisen Työväenavun., keskus­komitea
päättänyt lähettää Amerikaan joitakin lakimiehiä avustamaan
Charlotten oikeistaistelussa syytettyjä. Seuraavat tunnetut «uropalaiset
lakimiehet lähetetään: T:ri Werthauer Berliinistä, t:ri Albert Foumier
Parikista, t:ri Bartosek Praagista, t:ri Schönhof Wienistä ja t;ri Mayer
Oslosta.- ^''•• ','':''-:'': • f^'-''':-'-^
kokonaan kysymyksen päälaelleen a- sen Englannin
imperialistisena vaitlokanslerina nousi
Hagln konferenssissa. Kansalliset kapi-talistiryhmät
eivät moniin vuosiin ole
Joutuneet niin käiicevästt keskenään
vastakkain kuin Juuri Hngissa,
Mutta vaikka sosialidemokraatti
esiintyikin'^ Englannin Im­perialismin
ennen kinilumattoman kii­vaana
puolustajana, el hän pniUstunut
t e h t ä v ä s s ä ^ ;Hän sai pieniä konsessl-ooneja
— tietenkin Saksan työväen­luokan
kustannuksella — Englannin
imperlalismlUe. Mutta tosiasiaksi Jää
että Amerlka imperialismi ajoi' Youn­gin
plaanln läpi Ja e t t ä sen kautta r a ­kennetaan
uusi Ja tehokkaampi sota­korvausten
Amerikalle perustamisväli-ne,
sekä että sen mukaan -Europan
imperialistiset vallat joutuvat toimi­maan
Amerikan Imperialismin {jiisku-rivouteina.
J a näinä päivinä kokoon­tuvat
kansainväliset pankkiirit Ameri­kan
imperialististen' jpankklirien Joh­dolla
Bade Badeniin, Saksaan —- luo­maan
Amerikan' kontrolloimaa kan­sainvälistä
pankkilaitosta. S ^ tehtä'
Vänä tulee TOlemaan toimia Young-plaalin
toteuttajana Ja Amerikan im­perialismin
agenttuurlha Europan ta-loudelUsen
kontrollin valtauksessa.
Toiseksi on pidettävä mielessä, että
Englannin imperialismi on systemaat­tisesti
kiristänyt Joka puoleUa maaU-man
saartorengasta Neuvostoliiton
ympärille^ Sosialidemokraattisen Mac-
Donaldin "työväen" haUituksen Joh-aseelilnen
Im-imperialistl-vlhjauksesta
Kiinan vaTlankumoukseh pyövelit tuo­ta
hyökkä3^tä alottamaan. Neuvosto­liiton
kumouksellinen diplomatia kui­tenkin
murskasi tilapäisesti tuon so-tBinx>
vokats£onin Ja paljasti koko
mailman työläisille Ja talonpojille im­perialistisen
niaailman 'sot£4;nx)vol£at-sipnln
tarkotusperät Ja sen sijaan
että imperialismin Ja sen sosialide­mokraattisten
lakeijoitten olisi onnis­tunut
täUä. kertaa saada yleismaail­mallinen
hyökkäys aikaan Neuvosto­liittoa
vastaan, taistelevat niaailman
imperialististen valtojen lakeijat par-liaUlaan
Kiinassa keskenään sisällis­sodan
muodossa ylivallasta. Siis to­dellisuudessa
käydään Kiinassa i>ar-haillaan
Imperialistisen maailmar
uutta sotaa etuvartiokahakan muo-dossa
Paitsi tätä onnistui Yhdysvaltain
diplomatian Haagissa asettaa hyökkä­ys
ja puolustusliiton keskenään teh­neet
imperialistisen Ranskan ja im­perialistisen
Englannin keskenään vas­takkain.
NUtten välillä vallinnut su­loinen
yhteisymmärrys ^6n kylmennjrt
huomattavastL
Samanaikaisesti näitten diplomaat­tisten
tappioitten kanssa on Britan­nian
• soslafidemokraattlen Johtamalla
imperialismilla viastassaan kasvava
kumouksellinen siirtom^akansojen l i i ­kehtiminen
Intiassa, Egjrptissä' ja Pa-lestinassa.
Maan sisäinen taloudelli­nen
tilanne kärjistjry. Englannin
pankki on kohottanut diskonttokoron
6'v^%:lin, mikä oh korkein, missä s-on
ollut kahdeksaan/Vuoteen. Luotto­suhteet
klrlst3?vät huomattavasta. - Se-vaikuttaa
voimakkaana vipusimena
teolllsuuslamaannuksen laajentami­seen
ja syventämiseen hetkellä. Jolloir
Englannin Imperialistinen kapitalismi
parhaillaan sosialidemokraattien joh­tamana
.toimeenpanee kapitalistista
ratslonaliso:
I » suuria terästehtaitakin Joudutaan
panemaan seisauksiin — keskellä a-seistautumiskllpailua
(esim. Ebliw Vale
Iron and Steel Works, Walesissa.>
Nämä seikat Ja monet muut näitten
lisäksi pakattavat Englannin Impe-
(ihicagossa tarvitaan
jo lentopolusata,'
vaikeaa •kun - muuten oisi
pidätellä juopuneita,
jotka kännipäissään lentää,
ennen aikaa surmaan entää.
Boroivskinpa murhaajille
rialismin' taistelussato^maäUmanval- l^^^^yy* jo julisteitiin.
lasta etsimään Itselleen "hengähtä-iIhme kyllä,.
misalkaa". Ja toiseksi on sen VSrmÄ-]yleisellä syyttäjällä
vä punomaaii kiinni sitä imperialisti-i „„,,„,^„.\-^ "'
sen kairitaliSmin h y ö k k ä ^ k k o a h,"^"f*
Neuvostolllttoa vastaan. Joka Kiinassa ^"fr*"*
on repeydyt Neuvostoliiton kumoiik-selUsen
diplomatian ja Punaisen A r ­meijan
edessä.
Näinä ovat syyt, jotka vetävät sosi­alidemokraatti
MacDonaldln Englan­nin
imperialistisen kapitalismin asi­anajajana
Washlngtoniin tapaamaan
Amerikan imperialismin toimeenpa­nevan
vallan edustajaa. Herbert Hoo-veria.
J a että kysymyksessä on poikkeuk­sellisen
tärkeä imperialistinen pulma
käy ereht^miättömällä tavalla ilmi
imperialistisen Washlngtonin valmis­teluista.
Huomattavilla otsikoilla ilmo-tetaan
näet, että vastoin kaikkia a i ­kaisempia
traditsioita suljetaan val­tiosihteeri
Stimsonin MacDonaldills
järjestämästä "kunniapälvällisestä'"
pois kaikki naiset — y k s l i ^ MacDo­naldln
tytär ja valtiosihteeri Stimso­nin
vaimokin. Läsnä tulevat olemaan
ainoastaan Amerikan imperialismin
valitut ja luotetut edustajat. Kysy­myksessä
ovat kahden maailman voi­makkaimman
Imperialistisen vallan
•keskinäiJset kärjistyvät ristiriidat maa-llmanvaiiastsr-
Kysymyksessä ovat so-tahankkeet
Neuvostoliittoa vastaan.
Ja tällöhi ei imperialistinen Washing­ton
luota edes omien valionalstensa
kielenkantimiin, naisten, joitten teh­täväksi
tämä samainen imperialismi
asettaa mobilisoida ja voittaa Ameri-murhaajille
takuu nousee,
joskin lautakunta
oikeuden jalkoihinsa polkee,
"Työväen >puolueen" konferenssi
pitää "turpakäräjiff*
Englannissa.
Kolme päivää kulutettiin
tervehdykset puhuessa.
Koulu-apu työläislasten
siinä sivuun suistateltiin, ^
etCei riistoluokan mieltä
mitenkään sois' pahoitella,
sitä vanhoillinen johto
tarkoin koittaa noudatella'
For di lisää työttömyyttä
siinä tulos tehostuksen työssä;
tuhannet taas tuosta tuntee
kiriityksen nälkävyössä.
Seitsemän on syytettyä
Gastonian juttuun jäänyt,
kun ei muka yhdeksässä
"syytä" oikeuskaan nähnyt.
Työläisien joukkomahti
asiaan on vaikuttanut, '
puolustus kun toimintaansa
yhäti on tehostanut.
onalisoimista. Työttömien mUjoo- kan työläis- j a farmarinaiset imperia- "Työväen Tiedonantajalla'
pantiin nien työläisten armeija kasvaa.-Yksin- uutisen sodan puolelle. — SJCT. ^^^^ taas on ilmestyä
Huohoa Suomen punauivaliideiile
Suorhen porvaripuolueet — sosiali-demokraatUsen.
puolueen muodosta­essa
nlidenlelrln vasemman sivustan
— ovat ankarassa tuohussa virkamies­ten
palkkain korotuksessa j a v. 1918
kansalaissodan valkoisten invaliidien
avustaspiisessa. Mutta työläisille, punar
invallideille. ei riitä penniäkään.
Nyt on . sosialistinen työläisten ja
plenvUjelljäin eduskuntaryhmä, jättää
nyt eduskunnalle seuraavan esityksen
punalnvällidlenaVt^tamiseksI: v^tatun
menoerän' sisällyttämisestä valtion
budjettiin: - / ' : '
Tämän maan työväenluokka — sa­notaan
esityl^essä — on yhteiskun­nalliseen
huoltoon niinkuin muihinkin
etuiliin nähden-lapsipuolen asemassa,
verrattuna yläluokkalaisiin^ Tämän
maan po^aristo on ^ varslnidn viime
vuosien aikana saanut [ Eduskunnassa
h]nräksytyksl''mitä erilaisimpia lakeja
ja asetuksia, joiden tarkotuksena on
ollut yhteiskunnan kustäimuksellä y i .
läpitää niitä yhteiskunan jäseniä. Jot­ka
kuuluvat oniistävaan luokkiaan ja
sen: piuoltajlin.'Yläluokan huoltamista
tarkoittavia määrärahbja onkin por­varisto
stsäUyttänyt budjettiin. Iko­nien
eri päälupkkien kohdalle hdikelta
summia niin että sellaiset huoltomää-rärahat
tekevät v. 1930 menoarviossa
jo toistasataa miljoonaa markkaa,
mistä työtätekevä luokka pääsee tus­kin
enstokään osalliseksL Tämä räl-,
keä epäkohta e s i i a ^ jokaisessa ta­pauksessa.
Jolloin yhteikunnan huol­totoimenpiteitä
on pantu käytäntöön
valtion varoilla.' '\
sodan johdosta invaliidleiksi joutunei­den,
avustamisessa yhteiskunnan va­roilla.
Vaikkakin valtion varoista on
jo siltä lähtien. kun kansalaissota
päättyi maksettu aviistuksia Ja e-läkkeitä
valkoisten puolella raajarik-koutuneille,
on kuitenkin työväenluo­kan
puolella taistellessaan inv^deiksi
joutuneet jätetty tästä avustuksesta
ja eläkkeestä kokonaan osattomiksi
Kuluvan, vuoden tulprija menoarViosisa
.pn . 16 _ i^läliiökan kohdalla valkoisten
,invalildi«sn , avustam|s^ -, j a eläkkei­siin
varattu .12 miljoonaa markkaa
mutta punaisten ihyaliäidien avustami­seen
näiden 11 vuoidei^ aikana el ole
varattu penniäkään.
Puuttumatta tässä ,j;yhteydessä lär
hemmln kansalaissodan syihin Ja; vai­heisiin,
rajotumme .vain toteamaan
sen tosiasian, että kai^Iaissotaa, por­variston
puolelta käytiin kahsantyör
tätekevää enemmistöä vastaan Ja ka-pitaUstisen
sorroiv vakii^uttamlseksL
kai tulee olemaan TImminsin mahta-1
vin, sillä se rakennetaan" harmaasta
kivestä. Moni poika pn sinnekin ollut
käsivarslaan tarjoUa, vaan el ole kel-vaimut.
sUlä työttömien luku on siksi
suuri. Palkka tavalliselle sekatyöläi-seUe
siinä on 35,senttiä tunnilta. E i ­hän
siitä muuten Jäisikään urakaoitsi-lalle
taskun täytettä.
> Kansalaissota-niminen kappale
esitetään osaston näyttämöltä tämän
kuun 13 PvkeUo 8 Ulalla. Kappale on
kirjoitettu vuoden 1917 j a 1918 tapah-t\
anlsta Suomessa., Kappaleen kirjoit­taja
Edwart Lapinsalo on siinä mel­koisen
asiakkaasti: kuvaillut niitä ai­koja.
-Edellämainittujen vuosien ta­pahtumista
ön kai Jo olemassa-use-athpia
näytelmiä,-van eihän lisä pa­haa
tee, tavataan- sanoa. Mitä itse
kappaleen sisältöön Ja kokoonpanoon
tuleei niin olenpa varma, että tämä
on helmi Joukosta. En lähde tässä ser
pitemmälle selittämään- kappaleen si­sältöä,
vaan Jokaisella on se tilai­suus'nähdä
13 päivänä. Kappale on 5-
näytöksessä. Mutta el silti Ulan pit­kä,
esittäminen ottaa kolmisen tuntia
MeiUe tinimlnsilälsille on annettu vä­hän
etuisuuksia, nimittäin siinä suh-
SadtSte. Marien uutisia
Punaisten puolella taistelleet ovat si- i!r^:„t*f. r«^!5" ' f ^ '^if^oS" *ta8kt ijn« ' «oiiikmeu, .tfeotuf „im« « m, ^a„tf ^, sea- »a«m, -a>a. ^n val­^
kappale Canadan kamaralla. Tul­tion
huoltoa Ja. eläkettä, sillä punai­set
taisteUvat köyhäUstön vapautuk­sen
puolesta. .: r.
Jotta punaisten invalidien toimeen­tulo
turvattaisiin ja heidän huoltami­sessaan
vaUltseva räiläiä epäkohta voi­taisiin
edes osittain poistaa, olisi tulo­j
a menp^-viossa varattava riittävän
suuri määräraha vuosittain punais­ten
invaliidien eläkkeitä Ja avustuksia
varten. Ehdotamme sen vuoksi: että
Eduskunta päättäisi pttaä vuoden 1930
tulo- ja menoarvioon 16 P, L koh­dalle
5,000,000 markdh suuruisen ar-
' Yksi tällainen räikeä luokk%pyytei-' vlomäärärahän kansalai^odässa raa-den
sanelema epäkohta luTee näky-, Jarikkputuneiden punaisten sotilaiden
viin vuonna 1918 käydyn kansalais- avustuksia Ja eläkkeitä varten.
kaa siis ajoissa ettei i^mny mitään
häiriötä kappaleen .esityksen aikan.
Ajatelkaapa kutoka suurta vääryyttä
te teette nilUe henkUöiUe. Jotka ha­luaisivat
seurata kappaleen esitystä.
Erittäinkin haluaisin hieman muistut­taa
niitä ääneensä ajattelijoita, jot­ka
tavallisesti ottavat paikkansa par­vekkeella,
siinä "kuherruskoomerissa"
Teillä arvoisat sanansekaajat on kyl­lä
puheoikeus, mutta ajatelkaahan
samalla; e t t ä joillekin on annettu kor-*
vat sitÄ varten että niillä kuiUlsL —
Jupet. ^
Eräs suurimiläiykse^^ hyökkäys
Toveri-lehti kirjotlaa:
Yhdysvaltain työdepartementti suorittaa parhaillaan kaikkien niiden
työläisten Vegisteröintiä, jotka kuuluvat Ii^ependent Shoe Workerä Unio­niin-
Tämä on tämän maan työläisten luokkataistelun, kannalta katsot-tima
mitä suurimerkityksisih asia. Se ei .ole enempää eikä .vähempää
kuin A. F. pf L:n ja valtion taholta hyökkäys taistelumielisiä työläisiä
vastaan. Tarkotus' on ennenkaikkea hyökätä tässä yhteydessä ja. tällä
tavalla ulkomailla syntyneitä työläisiä vastaan, samalla kun se oh hyök
käys amerikälaissyhtyisiäkin taistelumielisiä työläisiä vastaan niiden
taistelutahdon' lanriistainiseksi, ja taistelujärjestön murskaamiseksi. Tä
män registeröihnip pohjalla suunnittelevat kapitalistit valtalaitoksineen
maastakarkotuksia. Suunnitelma — joka kuuluu erottamattomana osa­na
imperialistisen sotavalmistelutm — tarkottaa lopuksi tuhota koko tais-telumielisen
vasemmistoliikkeen. Gastonian taistelut, Anuhattiunioitten
Yhtenäisyj^tiiton muodostaminen Clevelandin kokouksessa, kaikki nä­mä,
jotka ovat tämäii iha^m työläisten födik^^^^
merkkejä, ovat nostattaneet kapitdistit'vaIt^öheistoineen tähän hyök-
Työläisien on tähän hyökkäykseen yastaUava va^taliyökkayksellä, llfiS ' " järjestämistyönsä laajentamisella' ja tehostamisella. Maan kaikilla kol-kaikissa
teollisuuksissa, ^>n. tämä työ asetettava ensiAiäiseksL Län­sirannikolla
on puutavarateollisuuden yslalla-luotava voimakas jiärjestöi
; joka on yhteydessä maaii muitten teollisuuksien tyoIäisteQ järjestöien
^ l l l l f i t o s s a . • -: . • : '
Port Arthurin 1 ^
Nnorafcainen mhjontni junan alle.
Sidney CJhapman, 16 vuotias •cnglantf-laineh
nuorukainen .tävattän tJc.' 2
p:hä'Canadan P&ciflein raiteilta oi­kea
jalka irti poikki ja h e i k o t tilas­sa.
Hänet kuljetettihi täkäläiseen sal-raalsAn,
jossa hänessä' toimitettiin
leikkaus. Ja-yhteen aikaan hän oli­kin
jo melko virkeä, mäkärit ptaksuen
hänen paranevan. Mutta viriiessaan
useampia tunteja rautatiellä ennen-kuh
hänet tavattiin ehti' hänestä vuo­taa
veri siksi vähiin, että el yoinul
kestää loukkaantumisen aiheuttamaa
kamppailua vaan,kuoli tk. 4 po&.
Sainialan viranomaisille pii hän ker­tonut
olleensa matkalla Montrealiin
Ja taloturman sattuessa oli liän 3rrit-tänyt
ottaa kiinni itäänpähi mene­västä
tavarajunasta.' Mutta sitä. teh­dessään
oli h ä n jotenkin horjahtanut
Pdellä kerrot^la seurauksella.
Bletsäty&läinen mhjootannt
aHe. Arvo J . Kuivanen tavattiin tJc.
3 pnä iltapäivällä kuoheena puui^ altä
lähellä Nolaluta;. Tapatiurman sattu­essa
.hän; työskenteli yksin, Joten:ta-^
pahtiimaa ei Ollut kukaan näkemässä.
Mutta hänen otaksutaan oiieen kand-massa
mäkirinteeseen- kaatainauisa
puuta. Ja puiin alkaessa pyörimämoi a^
lamäken Jääheen s6n alle.' Täpiatur-man
otaksutat tapahtuneen keHo-lÖ
TiinminsiQ uui&ia
1 lenoissa 'a.p^ j a kuoleman piteen sUtä
heti seurauksena. Häneltä: jäi vaimcr
Jakaksi lasta Suomeen, - i ; s. " - ' '
Jäsehryntäys on ollut täällä-ibelllä
kuten muuallakin käynnissä Ja oli s i -
tävarten Järjestetty tervetuUaisIUatsli
29 päivä syyskuuta. Ohjelmaa oli mo­nenlaista.
Niistä mainittakoon puhe
toveri D. Heliniltä^ Joissa h ä n p ^ o s ti
sitä tärkesrttä mikä^on yh^teenliittyini:--
sellä, sillä ^ hajuialislna ollessaimine
emme voi saiada kltäänu aikaaiu. P i i '
he oU erittäin tierveellistä. sellaisille
henkUölUe Jotka ovat ö i n e n olleet mur
kana, vaan syystä tai toisesta jääneet
sivustakatselljoiksi. — Jäseniksi i l ­moittautuneita
oli y l i kolmeh^rmme-nen.
Saapa nyt nähdä onko Joukossa
lialjonkin sellaisia jotka seuraavat n i '
meään, kim sitä exisikerralls maini­taan,
ettdi kävisi nin, että nlihi vaan
on Jäleliä ja nimen omistaja on missä
sattuu. . •
Tanssit Gastonian lakkPläisten a-vnstamfsffksi
oli 2 .p. t.k. Yleisöä ei
ollut. oikein runsaas^. Täxa& kai joh-uutisia
Vast9laiise. — Gastonlassa, North
Carolinan valtiossa, Amerikan, Yhdys­valloissa,
on Kansallisen tekstiilityö-
Iäisten liiton järjestäjiä ja jäseniä a-setettu
syytteeseen poliisipäällikkö
Aderholtin murhasta. Me työläiset kui­tenkin
olemme tietoisia, siitä .tosiasi­asta,
että näiden edellämahalttujeri
henkilöiden syyttämiseen on - ryhdytty
ennenkaikkea senyuoksi, että he ovat
tarmokkaasti järjestäneet etelävaltioi­den
tekstimtyöläisiä taistelemaan pa­rempien
elinmahdollisuuksien puoles­ta.
Oikeudenkäynin aUcana ovat kuto-moparPonlen
palkkaamat kätjnrit Ja
pyssyhurtat: harjoittaneet mitä räl-keintä
väkivaltaa tekstiilltyöläisiä
kohtaan, petomaisella tavalla raaha­ten
heitä kodistaan ja julmasti rää­käten
sekä USäksl ampuen suuren per­heen
äidin Ella May Wigginan. •
Koska me selvästi käsitämme Gas­tonian'
työläisten taistelun myös o-maksl
taisteluksemme, n i i n me Sault
Ste Marien työläiset, kokoontuneina
joukkokokoukseen suomalaisella haa-lille
päätämme:
1) että me vaadimme Gastonian
lakon Johtajia vastaan nostettujen
syytösten kumoamista' sekä 'kaikkien
syytettyjen heti vapaalle jalalle^ laske-kunnes
ohranoiden kynnet
alkaa kurkkuun kiristyä.
Suomessa kun tunnettuna
"painovapaus' on kyllä,
painokanteen pahahenki
työläisten on lehden yllä.
MAGNUS RAEUS.
kopaikaUe. tarkötuksella avustaa lak-kovartijoltft,
nito siellä ei sattunut o-lemaan
ketään Jonka' olisivat tunte­neet,
joten lakkovariJJat luulivat että
niillä on tarkotus mennä rikkuriksi.
Vaa:n kun lakonjohtaja törf paikalle Ja
kysyi, että mitäs lehteä he pajot l u ­kee
ja pojat vastasi että Vapautta,
niin Johtaja sanoi: m ne pojait mene
rikkureiksi, koska ne -lukevat Vapatit-ta.
— J a se on tpttä. — B^J.V;
mistä; ja
2) että m? tulemme viimeiseen
saakka puolustamaan ja vastaamaan
niin moraalisesti kuin taloudellisesti
ARVOKKAAN ILLAN
näitä oikeuksiansa ^luolesta taistele­via
tovereltMame. '
Edelläoleva protesti lähetetään
North Carolinan valtion kuvemöö-'
riile ja työväenlehdille.
Sault Ste. Marie, Elok. 28 p. 1929.
Canadan Työläisnaisten Uitto,
Miinia Aalto . Maxtha Koski,
puheenjohtaja Sihteeri.
Viimeinen hnomantos kaikiUe näy­telmiä
harrastaville, * että Työläisen
tTtär. 5-näytöksinen murhehäytelmä
esitetään osaston näyttämöllä ensi
sunnuntaina, esitys aikaa kello 8.30 i l ­lalla.
Pilettiä saa ostaa etukäteen Va­pauden
kirjakaupasta, HeikkllÖi ruo­kalasta.
Järven kaupasta, yimä toi­mikunnan
jäseniltä., Katsokaa UXDOI-tusta
täSitä lehdestä.
Osaston myyjäiset, Myyjäistöiml-kunta.
viime kokouksessaan teki val­mistuksia
19 p. pidettäviä. ndyyjäisiä
varten. Easlnnäkin i^tettim sinä i l ­tana
tanssia-kahden hanurin Ja 1 or­kesterini
soitolla kahdella lattialla, sa­malla
ollen myyjäisnäyttely ylä lat­tialla.
Joten kenellekään ei tule ikä­vä;
jos. ei tykkää mennä*, kontrin
'yätsiä'' niin menee vanhanmaan
polkkaa, molemmista taudeista pää­see.
Haali tullaan silloin laittamaan
erikoisesti sitä varten, samoin naiset
ovat luvanneet laittaa ravintolan.
Myyjäislippuja on myyty etukäteen ja
ovat menneetkin kiiin kuumille kiville.
Jos myymättä jää, niin loput myy­dään
tässä tilaisuudessa. Samalla on
tui siitä että "el moifikaän tiennyt IS-fsinne järjestetty muutakin hauskaa.
Hamilton, Ont.
Unsi osasto puolnstosrihtamaan
Täällä oh jo pitemmän aikaa ollut
ajatusta perustaa osastoa tai puPlus-tuslilttoa,
vaan suomalaisten vähälu-köisuuden
ja- erimielisyyden tähden ei
sitä ole vielä ennen voitu toteuttaa.
Nyt syysk. 31 p. perustettiin tänne
Canadan Työväen Puolustusliiton haa­raosasto.
Johon: perustettaessa yh­tyi
14 Jäsentä. Kokouksen alussa pu­hui
eräs toiskielinen toveri, Jonka jäl­keen
alettiin kokous. Ja valittiin sih­teeriksi
Ida Myll^äiäkl. organiseeraa-jaksi
Ja Vapauden kh-jeenvalhtajaksi
John J. Tarvud. rahastonhoitajaksi
Martha Helminen, jäsenkirjuriksi Elli
Pukkila, kaupungin keskuskomiteaan
John J. Tarvud jä Esteri Jylänkä
vaikka surullisen, saimme viime lauan-tähia
Liberty-haalilla, jonka' näyttä­möllä
esitettiin Strindbergin "Isä". —
fi:un olimme kuulleet, että näytelmä
oli lyöty lavalle kaikella kiireellä l i i ­an
paljojen perättäisten tanssien väli­palaksi,
niin otaksuimme että saamme
siis Jonkmiaista hätärieskaa, joka mei­dän
pn kohteliaisuudesta nautittava,
Hämmästylmmepä siis Jonkun verran,
kun salmmeksih aivan täysipainosta
esitystä.
"Isä" — aito strindbergUäistä muu­ten
— on näytelmä. Jonka sisältö e:
selvene muutamilla,lauseilla, eikä o i ­keastaan
mitenkään muuten, kuin n ä ­kemällä
ja kuulemalla, sellaisen aja­tusten
Ja slelulllxten rlsttriitojen pal­jouden
se sisältää. Ilmiöityy taistelu
miehen Ja naisen, "uroon j a naaraan"
välillä, isän Ja äidin Ja isyyden j a ä i ­tiyden
välillä lapsesta, ,;iai>sen "sielus­ta".
Järjen ja tuntera,' va^ampain a-jatusten
Ja pilntsmeen vanhoillisuuden
kylmän harkinnan Ja uskonnollisten
houraUujen välisiä ristiriitoja, jotka
johtavat tekoihin.
Nainen, äiti (Laura) voittaa. Viatto­mana,
keinoja katsomalla, tunnotto­malla
. ja hämrnnstyttäväh halpamai-johtokimtaan
vlrkailialn lisäksi TTpTtimv
mänlaatuisia tilaisuukisia kun iwnn»ftn joten kaikenlaista htnninaa tulee ole­maan.
Sisäänpää^ tilaisuuteen on ta­vallinen
tanssimaksu.
Kaikkia, jotka eivät ole vielä lah­joittaneet
myyJäisilH tavaroita Ja ha^
toimeen niin niistä pitäfiä tiedottaa
hiukan ' aiifft».«a»mmiTi eikä täräyttää
nilm äkkiä, sim- onhan 'Reillä pUut
tiedossa Gastonian tpveriölanne.
Mutta: hyvähän se c>li nSinkih.^Ollaan - luavat sen tehdä, pyydetään ne J ä t -
ehsikeitalla aikaisempia. - " \ itämään haalille tk. 13 p. kello 2 a i -
tutta, posrtikiHittotjb OÄ alettu ra^ ^ kaan, samoin ne Jotka ovat olleet ke-kehtamasp
Hne (äL ik. neljännem a- räämässä lahjottuko J ä l k e e n M n i^
Venuen - ktdriMi^ kaikki lahjotukset' miellhy-tajdöausairvio
75 t u h i ^ ^ vastaan, aina 19 päivän' flta-cJ^^
iGsila mu O ClailällSl
ja Alma Lakanen j a Esteri Jylänkä.
Vielä raUttiin litamatoimlkunta ja
Idätettiin toimia lakon avustamiseksi
mitä voidaan. . ' • .,
;.Lakko jatfcmi yhä. Lakkolaiset ovat
päättäneet Jatkaa taistelua loppuun
astL AinPa niikä huolestuttaa lakkp-laisla
on — nälkä. Jos se voidaan t(»>-
seUa vehkeUyUä, Jonka hän itse va­kuuttaa
tapahtuvan ilman harkintaa,
pääsee h ä n lÄämääräänsä —.saa mur­retuksi
miehen, voitetuksi lapsen ja
pidetyksi oman päänsä. VäUkappalei-na
häneUä siinä ovat toiset haiset su-kupUoUvaistoIneen
Jä miehet, Jotka
Joutuvat Juonten vyyhteen. — Mies,
Isä (Ratsumestari) n&viää. Hän, va-paa-
aatteinen, teräväkärkinen, kun­nianhimoinen
mies. Joka rakastaa las-:
taan, näkee hänessä .onum elämänsä
jatkon Ja pyrkö sUs, itsekkäästi kyl­lä.
Pbjaaniaa hänen kasvatustaan Jär-ki-
Ihanteittensa mukaan, sortuu veh-keUyjen
lyömänä. VuosikauMa on Lau­ra
herättänyt huhu^ että hänen mie­hensä
on tulemassa mlelenvikaan, sit­ten
hän herättää miehessä epäilyksen
ettei tämä olidkaan lapsekseen luule-'
mansa lapsen isä. Saapi är^rtetyksi
Jua, niin sitte on kaikki hyvin. J a se
voidaan torjua ainoastaan tovereitten
miehen hermoston Jä viimein uskote-tuksl
kaJkiUe, Jopa lääkäriUekin, että
mies on^^mteloivikainal- Hänet; asete-tetaian
holhoukseni ailie j a puetaan hul-
^ma:pateopaitaan; J q ^^
tuu hänen entinen imettöjäiJsä(Märg-ret),
nainen, joka häntä riakastaa ä i -
yhtelseUa apuunrientämfceUä, sUlä; din, heUyydeUä Ja Jota h ä n puolestaan
muualta emme saa lakkoavustusta pitää ainoana iisbiniseha ymiÄriilään.
kim ainoastaan ^työläistcveienta. Möin ^ k i i i n i ^
* v a p a » fannetaan, sen saivat pari.kytetty hnUuuäfen rajöuie.Loppuiskuna
toveria tadcea. Kun he menivät erää- on halvaus. yht&.vkuln kuolema,
na fltana Nat; Steel car Comp. lak-| Emme pyri ilmvaaznaa^ s ä y ^ ^