Vapaus, April 26, 1929

              Perjantaina, hiihtik. 26 pmä^FrL, April 26 No. 99 — 1 ^
VAPAUS Ossöo, fciiVWnt. paixi
S. C MEII«
l O l M I T T A / A T j
A. VAABA <»tntn—i), B. A, TENHU-NEU. 8- «MKOS-EK, M. rOBMNSALO,
KcpMxad at tfa« Poin OiCc* D^cnmcst. Ottava, aa aecceJ daaa mttta.
TW «air
VAPiOS* (Ubcnyt
ef.FSsalA WoiUn U Casadi. PaUöhcd ^ I r at Svlbar. Olttario.
TILAUSHIKNAr: '
I.aic MJO. C U . S U . SI.75 ia 1 kk. flJM. — Ykdrmlto&is {a Soautta atkZ aRusalla
_ J l » t t6j0«. 6 kfc. « 4 » , S kk. «240 ja I kk. SIM.
lIMOfTVSaiSiiAT VAPAUDESSA?
KbircnbtenaetBkaet • ! « » kerta. «2X0 kakai kertaa. — Ari«Uittooa fneoneiUe emustoUonluet S«e
pafatatnnaa. — Keieszaacttoaactskaet 50e k«ta, »IJOO 3 kotaa. — Srnty>niiUw>tek»«t nM karta.
• S J M 3 kertaa. — AnntocroilaoCBkaet t2M ken». KM kakai krrtaa. — KiluÄliOofokaet $iM Urtt.
— JCooJosa^Sootiikact (2X0 kerta. SOe Uaäa^aa kiHoabsaeelU tai mai*tonmnria. — Halstaaniicaot ]a
•aoteilsMtokaet 50c kerta. $1X0 ko;ae kertaa. —. TaapäiMlmotujies ja ilmotttaacesttanrica oo, *aa<!it-läbeiettiirg
UmotoAirta eti^teea.
tcbteen aioKti>ea flmoiuatej» p i t ä ä olla k o n U A r i n a keUo 4 i p . ilmrtTmi*p%nMM «delliaena ark^äiränä.
Vapaodea loiallat: Rsosetuto 307, k!aekcr Bältiiag, 4 Dsrliaai Sl. Pobelis S36W.
Vapaades ko<m«ri: Libcity BaOdiag. S7 L O T M St. PabeUo 1038. PaatlOMtei Boa 6 9 . SaOarr. Oat.
Tapaadea paino Ja btoiao: Lihatj BalMiaf. S7 Loma St. Pabelia 23S7W.
Ccnenl aSrertsunc ntef. 73c per eel. incb. Mioimom diarce for aii)(Ia iaaerttoa, 75c.
ti tha t>e*t adrertiiiBc a>e<liaa> anosf iba Fisaiah 'eopU la Canada.
Tba Vapaaa
""EoroiiaD yhfeisnirtaina neoFostoja Yastaao"
P a r i s s a saksalaisessa oikeistoporra-r
i l l i s e s s a lehdessä o n J u l k a i s t u erään
r a n s k a l a i s e n s e n a a l t n t o ^ a r t i k k e l i , j o n ­k
a o t s i k k o n a o n "Eiiröpan y h t e i s r i n t a ­m
a neuvostoja vastaan".
K o s k e t e l l e s s a a n S a k s a n k a n t a a N e u .
lee sitä, millä täiOaista S a k s a n p o l i ­tiikkaa
Soidaan perustella. " S a k s a ha­l
u a a " , — väitetään kirjoituksessa —
"tietenkin käyttää hyväkseen nykyi^-
S . ' J - csaston haalina. J a a l e t a a n ne
Jo t i f e t a i - i l t a n a h u h t i k u u n 30 päivä
i o i k e i n e r i k d s e n rempseillä tansseHla.
V a p p u t a n s s i t ovat vaan k e r r a n v u o .
dessa. Joten »voidaan pitää varmana,
että s i l l o i n e i t u l e t a n s s i j o i t a p u u t t u ­m
a a n . Vähemmän kiihkeät tanssijat­k
i n toki haluavat kerran vuodessa
ta välittäjän asemaansa. Se h a l u a a tanssfa J a mikäpä o l i s i k a an s i i h e n s o ­l
u o d a Itselleen t i e n itään. Jos länteen! P l v a m p i tilaisuus ^ Juun vappu-v
o s t o l i i t t o o n nähden, k i r j o i t t a a tämS päin menevä t i e osottautuu suljetuksi, tanssit.
s e n a a t t o r i : "Se o n anteeksiantama­t
o n t a , että läntiset v a l l a t , j o t k a seiso­vat
yhtä k o r k e a l l a s i v i s t y s t a s o l l a , e i -
K e s k i v i i k k o na toukokuun 1 päivä
var^iiiainen
s en
S i is
j a sanoissa
sanan
ei a i -
loa ene taiiJoia t a b a s M aaa TatUnata esaJtaäiMca kirjeeaeesne, kirjottakax oodelicea liikken^iujaa
faoeoalUaena älaielU; J. V. KAX.NASTO. Uilikwaoiu(a.
Vapunvietto ja sosialidemokratian alennustila
Se p y r k i i myöskin Venäjän a v u l l a p a i - ,
n o s t a m a a n toisia läntisiä valtioita. 1 2 i p . a l k a a sitten
S a k s a n selvästi esiintuoma myötätun-'vappujuhla. Se tulee olemaan luon-väi.
vielä tähän mennessä ole ymmär- i t o N e u v o s t o l i i t t o a kohtaan v a i k u t t a a teeltaan kansainvälinen,
täneet yhtenäisen p o l i t i i k a n väittä-1 myöskin K a n s a i n l i i t t o o n , j o n k a vuo- täydessä merkityksessä,
mättömyyttä venäläisiin nähden, sillä | s i v u o d e l t a o n yhä vaikeampi saavut-.'»oastaan periaatteessa
ennenunlri t a h i myöhemmin neuvosto- • t a a yhtenäistä päätöstä Venäjään vaan käytännössä. S e n Järjestämiseen
h a H i t u s romahtaa Ja s i l l o i n selviää' nähden, k o s k a y k s i K a n s a i n l i i t o n Jäse- ottavat osaa e r i k a n s a l l i s u u k s i i n k u u -
yhtenäisen p o l i t i i k a n etuisuudet. Jo nenä o l e v i s t a v a l t i o i s t a pitää yllä i t - i " v a t työläiset t u n t i e n itsensä saman
y k s i n tämän t a k i a o n k a i k k i e n Euro-J senäisiä s u h t e i t a neuvostohallituksen l u o k a n Jäseniksi, siis^ työläisinä eika
p a n v a l t i o i d e n t o i m i t t a v a yhtenäisesti, k a n s s a . Tämä vaikeus todistaa yhte- minään l a n s a l l i s l n a ryhminä t a i l a h -
j a vältettävä sitä. että liiitä käytet- n a i s e n esitotymlsen ehdotonta väittä-j ^ " ^ " » " n a . J u h l i e n si-rältö myoL-!^
täisiin y k s i t e l l e n Venäjän p o l i t i i k a n mättömyyttä bolshevismia v a s t a a n . " .tulee o l e m a a n s e n m u k a i n e n . Puheita
hyväksi." I L o p u k s i k i r j o i t t a j a lausuu: " E i o le päivän merkityksestä J a tärkeimmistä
S a k s a n p o l i t i i k a n Johdosta l a u s u u '• enää k o v i n k a a n pitkäUä se päivä, j o i - työ\'äenluokan r a t k a i s t a v a n a olevista
• • - - loin läntisten v a l t i o i d e n o n r a t k a i s t a - kysymyksistä, tulee olemaan ainakin
v a , missä määrin ne tulevat olemaan toimella eri kielellä. J a s e n Iisaksi
tiilistä, 5iis tiiliä m i n u n mielestäni
t a r v i t a a n ensin J a l a a t t i a l a u t o j a vas­t
a myöhemmin. M u t t a ehkä a k a t u k -
k o i n e e n ovat'tuumanneet^ että Jäte­tään
n e t i i l e t tyttöjen j a p o i k i e n h a n -
k i t t a v a k s L T a i s i t t e o n heillä t o d e l l a ­k
i n meiltä salas-.a pidettyjä aarteita
VSkon f a p^
Genevessä konferenssi
istuu hikipäässä.
käytettävänään siinä määrässä, että yarastelun lopetus
h a a l i s t a ei ienään puutu m u u t a k u n
p i k k u "fihistyfcset". Meillä — tytöil­lä
j a p o j i l l a — kyllä o l i s e l l a i n e n a i ­komus,
että näistä meidän j u h l i s ta
t u l e v a t varat kanssa v o i t a i s i i n joten­k
i n käyttää s e n u u d e n h a a l i n j o h o n k i i!
keloon. M u t t a ylläolevasta päättäen
clemme fiinä myöhästyneet. N y t a l k aa
siis uusi päänvaiva siitä että mihinkä
ne j u h l i s t a tulevat r a h a t s i a d a a n s i -
j o i t e t i u a . M u t t a k a i ditäkin a i l t a n a an
selvitään. — S.
Työväestö suorittaa manoverejäiin jä sellaisiksi manövereiksi voim­me
Iiy>-ällä syyllä laslcea esimerkiksi vappujuhlien valmistelun, lausu­taan
Virjotulcsessa "Suomen työväestöllä radcaat ajat; mutta lannistu­matta
raskaista kokemulcsistaan, tiivistää se rivejään", joka tullaan heti­miten
julkabemaan Vapaos-lehdessä. Multa sosdemit — jatketaan kir­jotuksensa
— nämä suvustaan, tietoisen proletariaatin mahtavasta su­vusta,
huonomuneet vesat ovat ottaneet elämäntehtäväkseen rengintehtä-vän
porvaristolle, proletaarisen nousun tukahduttamisessa. Niinpä se'u-raa%
aSla näemme, että nämä luihut eivät enää siedä työläisten ter\'etlä yMvoimaan sodan sattuessa". Tämän
yhteydessä kirjoittaja lausuu, ettei hän
täysin usko Venäjän armeijan suu­reen
taisteluvoimaan.
k i r j o i t t a j a " v a l i t t e l u n s a " , k o s k a Saksa
myönsi v. 19^ s u u r i a l a i n o j a . N e u v o s ­t
o l i i t o l l e Ja k i r j o t t a j a n fanojen m u .
k a a n o n p y r k i n y t esittämään välittä­j
än osaa i C a n s a i n l i i t o n i a neuvosto-h
a l l i t u k s e n välillä, tekemättä r a t k a i s e ­v
a a v a l i n t a a enemmän,- k a n s a i n l i i t on
k u i n Neuvostoliitonkaan hyväksi.
" S a k s a n t a h o l t a väitetään" — l a u s u ­t
a a n k l r j o t u k s e s s a — "että S a k s a n o n
o l t a v a hyvissä s u h t e i s s a Venäjään Jo
vielä kosketuksissa Venäjän h a l l i t u k ­seen,
sillä Venäjä e i näy v o i v a n v a ­p
a u t u a koeasemastaan.'
A r t i k k e l i n loppuun on l i i t e t t y t oL
m i t u k s e n huomautus, j o i s a sanotaan,
että k i r j o t t a j a n esittämät käsitteet o -
t u l l a a n t i l a i s u u d e s s a esittämään m u u ,
t a k i n ohjelmaa. E i mitään Jonnin
Joutavaa v a a n t o d e l l a vapunpäivän a r ­v
o i s t a " h e n g e n r a v i n t o a ".
I l l a l l a kello 8:30 k o k o o n n u t a a n u u ­d
e l l e en f a m a a n p a i k k a a n Jatkamaan
s i k s i , että se uskoo Venäjän armeijan
voimannäytettä vappujuhlien muodossa:
"Aikovat tänä vuonna järjestää ^hiljaisen vappujuhlan
"Jokelan työväestö on edellisinä vuosina viettänyt vappujuh­laansa
yhteisesti ja oli tänäkin keväänä samanlaisia aikomuksiav
mutta nyt ovat Jokelan nosket asettaneet niin järjettömiä vajöi-muksia
vappujuhlan viettämisen ehdoksi, että sen viettäminen yh­teisenä
näyttää tänä ke\'äänä mahdottomalta.
**He ovat nimittäin esittäneet rakennustyöväen ammattiosastolle,
että tänäkin vuonna voitaisiin toimia yhteinen vappujuhla ehdolla.
Tämän Jälkeen k i r j o i t t a j a koskettc-vat
sangen m i e l e n k i i n t o i s i a , sillä n e ' J " W a a . I l t a o h j e l m a tules olem?.an mö-osoittavat.
m i t e n suuri m e r k i t y s R a n s - - ° i P " o » n " i ^vaihteleva, joukossa
k a s s a p a n n a a n S a k s a n vetämiseUe y h - ! ^ e v y e m p ^ k h i ohjehnanumeroita. S i -
t e i s r i n t a m a a n N e i i v o s t o l i i t t o a vastaan.
" K i r j o i t t a j a v a i n unohtaa sanoa s e n " ,
— s a n o t a a n huomautuksessa, — " m i n ­kälaisia
e t u i s u u k s i a , v o i d a a n j a h a l u ­t
a a n a n t a a S a k s a l l e , jos £e l u o p u u n y ­kyisestä
p o l i t i i k a s t a a n ."
J o k a i s e l l e suomalaiselle, n i i n ulko­m
a i l l a ' k u i n Suomessakin oleville, on
t u n n e t t u a maassa vallitseva terro-cttä
a m m a t t i o s a s t o antaa k i r j a l l i s e n v a k u u t u k s e n siitä, " e t t e i s o s d em '^järjestelmä. Jota ylläpitää Suomen
' k a n s a l a i s s o d a n jälkeen v a l t a a n nous-
Suomen valkohallitiis kiilkc»e valheen kengiflä
puolueita eikä sen jäseniä millään muotoa tulla loukkaamaan" sekä
vaatrvat oikeatta saada kulkueessa lippunsa ensimäiseksi.
"Vaatimukset ovat järjettömiä. Jos niihin, suostuttaisiin, pi­täisi
juihlien -ohjelma kokonaisuudessaan sensuroida, etteivät noske-laistei?
teot, olkoot ne kuinka törkeitä tahansa, tulisi ilmi. Myöskin
on työväen järjestöjen keskuudessa ollut yleinen ja oikeutettu tapa
ratkai^a kulkuejärjestys. analla, eikä siihen ole kukaan etuoiketik-sia
vaatinut.^'
Mihin proletariaatin vallassapysymineh
perustuu
Nälkäinerf mies ei voi nähdä eroa tasavallan ja monarkian välillä.
PalcUuvaa, kengätöntä, nSänitynyttä sotilasta, joka on menehtymässä
muitten etujen takia, ei voida* saada rakastamaan tasavaltaa. Mutta
ktmtaValiisin työläinen,., jokainen; työtön, jokainen perikatoon syösty
lalotipoika silmin, että proletaarinen
Valta ei kumarra rilckÄ^^^^ etla se ei emmi käyttää kumouk­sellisia
toimenpiteitä, cttä^e ottaa loisilta tuotteiden ylijäämän i antaa , ^ „ . .
- i l . . . -Il .... : . ' I j . . » » Ml • • , .. ' Iden tulisi olla suuret, kuten esim.
sen nälkäisille, etia se a j o a kodittomat rikkaitten asumuksiin, etta se E n g l a n n i s s a , A m e r i k a s s a yjn. muissa
pakottaa rikkaat maksamaan maidosta, antamatta niille-kuitenkaan tip­paakaan
•ennenkuin kaikkien köyhien perheitten lapset ovat saaneet riit­tävät
määrät, että maa siirtyy niideh käsiin, jotka, maata muokkaavat^
että tehtaat j a pankit tulevat työläisten kontrolloitaviksi, että vakava ja
vitkastelematon rangaistus kohtaa niitä rikkaita, jotka salaavat rikkau­tensa
— kun köyhyyden painama näkee kaiken tämän, silloin eivät mit­kään
kapitalistikulakkien voimat, eivät mitkään kansainvälisen finanssi-pääoman
satojen .miljaardien tukemat voimat kykene ;;:i^öjkt^aän'^ku­mousta.
Päinvastoin: se valloittaa koko maailman. •^'•/i^"hrh.^/^^*' '
seet p u o l i r a s i s t i s e t ainekset. Toisek­seen
o n myöskin v a r s i n h y v i n t u n n e t ­tua,
että Suomen v a l t a a pitävä por­v
a r i s t o h a l u a a sangen mielellään k u l ­k
e a — N e u v o s t o l i i t o n n a a p u r i n a ollen
— länsimaisen s i v i s t y k s e n kaapuun
p u e t t u n a , s e n r a j a v a r t i j a n a idästä t u ­l
e v a a kommunististfi k i i h o t u s t a vas­t
a a n , k u t e n n i i n niielellään U£ein por­v
a r i e n t a h o l t a sanotaan.
T i l a n n e t t a Suomessa ei u l k o m a i l la
l a a j e m m i s s a piireissä o i k e a s t a a n t u n -
n e t a k a a n , ei a i n a k a a n siinä valossa
missä todellisuudessa k e h u t t u "länsi-m
a i n e e n " sivisty.3 Suomessa esiintyy.
S y y o n siinä, että kansainväliset työ­väenjärjestöt
ovat kysymykselle l a i ­nanneet
l i i a n vähän huomiota, voi­m
i a ei ole ' r i i t t ä n y t k a i k k i e n n i i d en
t e r r o r i t e k o j e n selostamiseen, mitä k a h -
sainyälinen p o r v a r i s t o e r i m a i s s a h a r ­j
o i t t a a . Lisäksi o n s u u r e n a tekijällä
o l l u t se, että kansainvälinen työväeri
sanomalehdistö on v e r r a t t a i n pieni.
v a r . ; i n k i n s e l l a i s i s s a m a i s s a , missä n f i -
Vallankumoukselliset liikkeet Hän maissa
punainen Karjala-Iehdessä kirjotetaan:
^ Intia, tiip imperialismin suurin siirtomaa,, etenee yhä nopeammassa
ja nopeammassa tahdissa eteenpäin vallankumouksellisella tiellä,
f, Intian vallankiimöuksellisen liikkeein merkitys on tavattoman suuri-y
i i 300 milj. intialaista talonpoikaa ja työläistä, jotka kärsivät suuria
puutetta ja joita painaa tavattoman raskas imperialismin riisto, —
on jättiläismäinen voima. Voidaan rohke^ti sanoa, että silloin, kun
Intiassa puhkee todellinen vallankumous, merkitsee se pääoman lopullista
tuhoa k(^o maailmassa.
Kiinan vallankumous kärsii tappion. Mutta se tappio oli vain
väliaikainen ja vississä mielessä erikoisluontbinen. Ensinnäkin, Kiinan
vailankumpuksella oli suuri vaikutus kbko maailman vallankumoukselli­seen
liikkcesieen. Se heikensi kansainvälistä imperialismia, helppitti si­ten
Neuvostoliiton asemaa ja jpssain määrin heikensi työväenliikkeen
kuristusta;Lännessä. Toiseksi, se oli valtava sysäys vallankumoukselli^
selle liikkeelle kaikissa Idän maissa. Kiinan vallankumouksen jälkeen
ei vallankumouksellista liikettä Idän maissa voida enää verrata entiseen.
Se on mennyt pitkän askeleen eteeupäin.
Itsessään Kiinassa kerätään jälleen vallankumouksellisia voimia,
sillä porvanllinen vallankumous ei ole kyennyt ratkaisemaan ainoata­kaan
vallankumouksen perusk>-symyksistä. Työläiset ja talonpojat val­mistautuvat
toiseen, voitolliset^ vallankumoukseen.
Intian työtätekevien vallankumpuksellinen liike, joka on saanut
omien kokemustensa lisäksi vielä Kiinan työtätekevien arvokkaat koke­mukset,
kasvaa päivä päivältä yhäy suuremmaksi. Lisäksi se alkaa
jo saada lujan proletaarisen johdon. Tämä pr61(^arinen vallankumouk­sellinen
liike, joka on vetänyt ympärilleen talonpoikaiston laajat jou­kot,
menee eteenpäin niiii nopein askelin, ettei ole ollenkaan ihmeellistä
Englannin imperialistien suuri pelko. iVykyisessä liikkeessä nähdään jo
paljon entistä suurempi sehryys Intian pmaan porvaristoonkin nähden,
joka on osoittautunut olevan liitossa Intian sortajien-kanssa> Mitä sel­vemmin
tämä näkyy, sitä parempi vallankumoukselliselle liikkeelle, sitä
suorempi on tie työtätekevien lopulliseen voittoon.
E i ole siis ollenkaan ihmeellistä, että Englannin imperialismi yrit­tää
miita petpmaisimmin tukahduttaa vallankumouksellista liikettä. Se
vain tpdistaa tämän liikkeen voiniain kasvua- Mutta samalla se asettaa
koko maailman työtäteke\'ien eteen välttämättömän tehtävän todellisen
taisteluavun osoittambesta Intian työtätekeville heidän vapautustaiste­lussaan.
j o h t a v i s s a p o r v a r i l l i s i s s a maissa. T o i ­s
e n a suurena tekijänä, ettei monen­k
a a n m a a n todellista t i l a n n e t t a ole
; v o i t u tarpeeksi p o n n e l l a selostaa k a n -
saihvälisesti, o n o l l u t se, että sosdem
j a s y n d i k a l i s t i s c t y m . k i r j a v a t ainek­set
eivät missään tapauksessa ole
k o e t t a n e e t k a a n eri m a i d e n porvarien
t e r r p r l t e k c ^ a enempää k u i n todellista
- k a n n a t a k a a n e r i m a i s s a saada k a n ­sainvälisesti
tunnetuksi; Päinvastoin,
ovat olleet niitä v a l m i i t yhdessä por­v
a r i e n kanssa s a l a a m a a n.
S u u r i m p a n a tekijänä on k u i t e n k in
o l l u t porvarilehdlstön h a r j o i t t a m a häi­käilemätön
tosiasioiden s a l a a m i n e n ja
j o p a suorastaan n i i d e n kuvaaminen
päinvastaisiksi k u i n ne todellisuudes­s
a ovat. V a r s i n k u v a a v a n todisteen
p o r v a r i e n h a r j o i t t a m a s t a tosiasioiden
vääristelystä saamme, k u n luemme
of f a i t h , of t h e Pres?. of assembling,
a n d of förming assoclations." Mitään
tällaisia vapauksia ei Suomessa n y ­kyään
työläisille kuuluu.
Edellä mainitut kohdat "Europa
1929"-teokseen ovatkin tahallisesti
S u o m e n v a l k o h a l l i t u k s e n toimesta l a a ­d
i t u t . Näyttämään, että Suomi muka
o n d e m o k r a a t t i n e n maa. J o s s a j o k a i s e l ­l
a ihmisellä o n l a i n t u r v a J a täydelli­n
e n vapaus poliittiseen m a a l m a n k a t -
Ecmukseen katsomatta. Tämä . v u o ­s
i k i r j a o n p a n t u näjrttämään u l k o m a a ­l
a i s i l l e , että Suomessa m u k a o l i s i J u l ­k
i s e s t i t o i m i v a kommunistipuolue, j o i .
l a m.m. o n e d u s t a j i a k i n parlamentis­sa.
Suurenmoista! Ja että puolueella
o n myöskin johtajat, herrat P e k k a la
j a Rosenberg.
Meistä monesta voi t u n t u a moinen
S u o m e n v a l t a h e r r o j e n valehteleminen
s u o r a s t a a n lapselliselta, v a i l l a m e r k i ­tystä
olevalta. 8i1M. se e i k u i t e n k a an
ole. T u o l l a i s i l l a pienilläkin, mutta
tärkeissä k o h d i s s a l a u s u t u i l l a v a i h e i l la
o n o m a merkityksensä. Tässä. t a p a u k ­sessa
sillä o n se merkitjrs, etitä. u i k o -,
/ h i a i l l a s a a d a a n i ^ i ^ vuosikirjan
m i i k a a h käsitys^'ettil Suomen t a s a v a l ­t
a o i i m a l l l k e i p p i n e n "demoloraattineh
maa. Jossa k a n s a l a i s t e n kesken v a l l i t ­see
r a u h a ja r a k k a u s.
S u o m e n valkovalta turvautuu siis
v a l t a n s a pönkittämiseksi myöskin'
s u o r a n a i s i i n valheisiin. Ihmeteltävää
se ei s u i n k a a n o l e k a a i i , sillä valheen
j a verisen väkivallan a v u l l a o n v a l ­k
o v a l t a Suometen syntynsrtkin. Meidän
työläisten tehtäväksi^ j ää k o e t t a a k a i ­k
e l l a m a h d o l l i s e l l a i a v a l l a tehdä t y h ­jäksi
k a i k k i valkostfomalaislen ponhlsr
tukset, j o i l l a h e k o e t t a v a t esim. tääl­lä
muissa maissa ysilitellä Suomessa
v a l l i t s e v i a blosuhtieita kauniimmiksi
k u i n ne ovat. Meidän tulee jokaisessa
t i l a i s u u d e s s a p a l j s ^ t a a ' heidän Juo­n
e n s a J a selittää v a i k u t t i m i a , j o t k a a -
Javat heitä tekemään valkopropagan-d
a a n s a ulkosuomalaistenkin kes­kuudessa.
M u t t a ki riitä ainoastaan
se, että m e käymme näihin paljastus­t
e n tekoon suomenkielisten keskuudes­sa,
mutta meidän täytyy u l o t t a a se
kaikkia k a n s a l l i s u u k s i a käsittäväksi.
RajakanpttnkieD mtisia
Orastemme toiminnan selostamisilla
el ele hi'coja lehtemme palstoja täy­tetty.
V a i k k a onhan sitä ennen k u n
katficmme taaksepäin p a r i vuotta, s i l ­l
o i n - p a r a s t a a i k a a rakensimme h a a l l ­amme,
j o n k a Uskoimme riittävän s u u ­r
e k s i pitemmäksi aikaa. V a a n suoma­l
a i s e n asutuksen kasvaessa p a i k k a k u n ­n
a l l a m m e , on n y t j o h a v a i t t a v i s s a t i ­l
a n a h t a u t t a iiaalillammie Joten mieles­sämme
j o k a n g a s t a a talomme laajen­nus.
Sitä v a r t e n o n j o (Ktettu toinen
l e t t i entisen vierestä, k i m s e o i i v i e -
. lä saatavissa, v a i k k a sitte r a k e n t a m i -
m a a n vapaa. Näihin t i l a i s u u k s i i n ei ^^^j^ j ^ j ^ ^ tulevaisuuteen. V a a n jos
ketään tarvitse, k e h o i t t a a saapumaan. L ^ u ^ g ^ ^ ^ ^ j j ^ rikkinäistäkin yhteisym.
J o k a i n e n j o k a " k y n n e U e " kykenee s a a - niärrystä säilyy, n i i n e i ole ehkä o i k e in
puu sinne i h n a n k e h o i t u s t a k i n . J u h - k a u k a n a se a i k a j o l l o i n meillä o h t a -
l a m e r k k i e n myynti aletaan t i i s t a i - IN j,n t i l a a toimia,
t a n a j a tulee n i i d e n h i n t a olemaan Osastomme työkokous p i d e t t i i n 14
25 senttiä kappale. p jj^^ jäseniä y h t y i 12. J a se
o n k i n hyvä, että saisimme u u s i a t o i m i -
O S U I T S M E I J E R I N K O K O U S voimia enempi, ettei a i n a joutuisi
K u t e n tässä lehdessä aikasemmin! ^amat yksilöt tehtäviä täyttämään,
j u l k a i s t u i s t a Umotuksista selviää, p i - Järjestön edustajakokouksessa ^ l l ut
detään T h u n d e r B a y C o . O p . Dairie£'fdustaja. tov. V . I ^ u r i l a selosti edus-
L t d . osuuksien o m i s t a j i e n yleinen k o - t a j a k o k o u k s e n paatoksia, j o t k a hyväk-kous
täällä A r t h u r i s s a h u h t i k u u n 30 ^ y t t u n yKsimaelisesti.
päivä kello 2 - i p . K o k o u k s e s s a t u l e e ' "-^^"-1»^'
säänpääsy n ä i h i n t i l a i s u u k s i i n , n i in
iltapäivällä k u n U l a l l a k i n tulee o l e -
r a t k a l s t a v a k s l monta tärkeää kysy­mystä,
k u t e n meijerirakennukspn p i i ­r
u s t u s t e n l o p i i l l i n e n hyväksyminen y.
m. tärkeitä asioita, joten o i i s i suota­v
a a että osuuksien omistajat saapui­s
i v a t m a h d o l l i s i m m a n m o n i l u k u i s i na
päätjämään omista asioistaan.
TYÖSUHTEISTA
täällä A r t h u r i s s a e i o l e t u l l u t p a k i s t ua
Kesäkämppäy-pailtan hankkimisesta
k e s k u s t e l t i i n j a jätettiin johtokunnan
tehtäväksi tiedustella noin 10 eekke­r
i n suuruista m a a t a järven r a n n a l t a.
S u n n u n t a i n a t.k. 21 p. näytelmä-seuramme
näytteli kappaleen " L u o n.
n c n l a p s i a " Ja yleisöä o l i k i n h a a l i täysi.
V a a n se vei k a l k k i surulliseksi, k un
t u l i vähän ennen kappaleen a l k u a t i e ­to,
että yksi t o i m i v a jäsen, O l g a J u k ­k
a l a o n k u o l l u t , j o n k a m u u t a m a t u n ­t
i myöhemmin olisi pitänyt vielä a s -
m u u s t a k a a n . M u t t a mitäpä siltä asias­t
a sitten p a k i n o i s i k u n e l täällä ker­r
a n ole töitäkään joista pakinoisi.
mitään pitkään a i k a a n , j o s e l p a l j o n telia näyttäinön p a l k e i l l a . V a a n k o h -
t a l o o l i määrännyt toisin. Hän kuo-
I l umpisuolen tulehdukseen s u n n u n t a i ­n
a puolenpäivän a i k a a n M e t r o p o l i t an
Työntekijöitä kyllä o l i s i j a n e näyttää; G e n e r a l ' hospitaalissa kovia tuskia
a i n a v a a n lisääntyvän. J o u t i l a s t a , työ* kärsien e n n e n k u i n k e r i t t i i n l e i k k a u s -
v o i m a a k a a n täällä ei sentään tänä t a k a a n suorittaa,
keväänä ole n i i n p a l j o a k u i n mitä s l - Hautaus t o i m i t e t t i i n t i i s t a i n a 23 p .
tä m u i n a v u o s i n a t a v a l l i s e s t i näin t a i - R u u m i s t u o t i i n ensin suomalaiselle
vitöiden päätyttyä tapaa olla, p a i k - h a a l i l l e . Jossa s u o r i t e t t i i n ohjelmaa,
k a k u n n a n vanhempien asukkaiden p i d e t t i i n p l k k u p u h e i t a , l a u s u t t i i n r u -
k e r t o m a n mukaan. noja j a l a u l e t t i i n . Soittokuntamme
Syynä 1 tähän lienee suurimmalta s o i t t i s u r u h y m n i n , s i t t e s i i r r y t t i i n h a u -
c s a l t a se, että talvitöissä — metsässä tausmaalle, jossa myös p i d e t t i i n p u -
— viime talvena ansiomahdollisuudet heitä v a i n a j a n muistolle j a suoritet-oUvat
s i k s i huonot että.talven ansioUla t i i n n^uutakin ohjelmaa. Lopuksi l a u -
e i pitkästi h e r r a s t e l l a . J a k o s k a p a i k - j l e t t i i n "Kansainvälinen",
k a k u n n a l l a el k e r r a n näytä olevan'
mitään työnsaannin m a h d o l l i s u u k s ia
n i m i s t a teosta. Teos o n t a r k o i t e t t u kosketuksessa. Jos ^ä»ä-n..e«.t»t»ö.m..«i.n.uä t y y -
dynune odottamaan t u l o k s i a Suomen
v a l k o i s t e n kaunomaalauksesta, niin
«a-»woT, +j«.f«io« „>,«ii«. o « v , i f o o « ennenpitkää olemme k a s v a t t a n e t i t s e l -
o i k e i d e n t i e t o j en oheUa^ annetaan^ k e r - ^ kansallisuuksien t a h o l -
f ^ f / * . , " ? , ? " ' ? ? ' ^ ? . .^f „ ! f ^ ^ " ^ ? ' t a vastaamme e m i a k k o l u u l o n . että o- ^ ' l ^ ^ ^ J ! ^ " ! ^ ^ " ^ ^"^"V^- l e m m e k l n j o i t a k i n s u u r i a r i k o l l i s i a.
v i r a l l i s e k s i tiedonantolähteeksi e r i E u -
r o p a n maista, m u t t a jossa v i r a l l i s t e ri
j a mahdollisesti monessa tapauksessa
Seppeleitä l a s k e t t i i n puolueen, s u o -
m a l a l s e n järjestön, naisjaoston ja
mhtitulevaisuudessa. n i i n työläiset pa-|näytelmaseuräh~ puolesta j a paljon
kenevat m u i l l e m a r k k i n o i l l e missä o n kukki» ystäviltä Ja tovereilta
m a h d o l l i s u u k s i a , tai a i n a k i n toivoa, - V a i n a j a o l i k i n t o i m i v a jäsen sanan
s a a d a työvoimansa kaupaksi. J a n i i n täydessä merkityksessä;' joten jätti
o n k i n elämä täällä k a k M i s k a u p i u a - t u n t u v a n a^^^ poismennessään. V a an
k e l s s a oUut t ^ r r a t t a i n h i l j a i s t a tänä se o n t o i s i l l e s a m a l l a velvoitus täyt-keväänä.
Worker-lehden viime numerpssa kehotetaan' tovereita tilaamaan leh­den
vapunpäivän numeroa yli tavallisen määrän,'kahden ja puolen sen-tm
hinnalla kappaleelta^
Työväen sanomalehtien ja kirjallisuuden tehokkaaseen levittämiseni
Talmentatituminen kuuluu vapimyieton valmisteluun»
set m o n e s t a k i n maasta.
K o s k a Suomen asiat meitä s i i r t o ­l
a i s i n a olevia s u o m a l a i s i a e n i t e n " u u ­d
e n k o t i m a a m m e " tapahtumien r i n ­n
a l l a k i i n n o s t a a , n i i n ottmune tuosta
v u o s i k i r j a s t a m u u t a m a n s e i k a n käsi­teltäväksi.
V u o s i k i r j a n Suomea koske­vassa
kohdassa o n m a i n i n t a myös­k
i n maassa löytsrvistä p o l i l t t i s L s t a p u o .
l u e i s t a . n i i d e n edustuksesta eduskun­nassa,
j o h t a j i s t a j.n.e. Luettelo on
täysin o l k e a s i i h e n s a a k k a , k u n t u l ­l
a a n kohtnan. Jossa sanotaan: " T he
C o m m u n i s t Party v/as founded in
1917. 20 seats. ( t a r k o i t t a a edustajien
i u k u a , e d u s k u n n a s s a ) . Leaderö: Eino
P e k k a l a , solicltor, a n d M . F . R o s e n ­berg,
E d . "
T i i ö kohta on täysin valheellinen.
Mitään vuotena lOlT p e r u s t e t t u a k o m ­m
u n i s t i p u o l u e t t a ei Suomessa ole. Y h .
tä vähän k u i n s e n j o h t a j i n a k a a n olisi
P e k k a l a j a Rosenberg. J o k a i n e n tie­tää,
ettei Suomessa ole n y k y i s i n o l ­l
e n k a a n j u l k i s t a v a s e m m i s t o l a i s t a puo­l
u e t t a , v a a n ainoast^ftn: rmaanalaisesti
t o i m i v a Suomen k o n u n u n i s t i p u o l u e.
J a sen jobtomiehiä eivät öle P e k k a la
J o i t a koetetaan johdattaa oikealle
t i e l l e . Meidän o n s i i s o t e t t a v a yliote.
I t Reynolds.
Toronton
eikä Rosenberg, sen varsin hyvin tie­tävät
sanotun edellälainatun kohdan
kirjoittajatkin. Ohrana olisi heidät jo
aikaa sitten raahannut kidutuksien
läpi Tanunisaaren kuuluun pakkolaan.
Jos he sanotun pufdueen johtajia o l i .
sivat. Suomessa ei nim. pidä vähää­kään
paikkaansa sekään seuraava
kohta. Joka mainittuun ytiosikirjaan on
lainattu, (mikäli o n kysymyksessä työ­läiset)
joka kuuluu: "Finnish citizens
fue epual before the law, and are
jirotected as to lifef. honour, personal
freed^. ptoperty, and as to Uberty
T O R O N T O N S U O M A L A I S E T RÄÄ­T
Ä L I T
K a l k k i räätäUunioon k u u l u v a t suo­m
a l a i s e t räätäUt kehotetaan saapu­m
a a n suomalaisten jäsenten y h t e i ­seen
kokoukseen osaston t a l o l l e t i i s t a i -
i l t a n a kello 8 h u h t i k . 30 p . O n p a r i
h y v i n tärkeää kysymystä Joista h a l u ­a
i s i n n e u v o t e l l a ennen v a r s i n a i s t a u n i ­e
n kokousta, j o n k a vuoksi toivoisin
k a i k k i e n läsnäoloa.
Tov. L . L a n g , y l e i n e n järjestäjä.
J O K O O L E T T E K U U L L E ET
että ne suuret tyttö-poika-juhlat ovat
t o u k o k u u n 3 j a 4 päivä tätä vuotta,
täällä A r t h u r i s s a ? V a i e i . N o e l se
Ihme olekaah sillä akat ukkolneen
ovat viime a i k o i n a pitäneet sellaista
pärinää, että ei siinä p i u u t ole p a l ­j
o n k a a n saaneet ää,ntään k u u l u v i l l e.
M u t t a nyt k o s k a ufept ovat vähän
hiljentäneet pärinäänsä — akkojen
suostmhuksella - t i e t e n k i n — , n i i n t u l ­k
o o n sanottua koko m a a l i m a n tietoon,
että kyllä ne tyttö-poika-juhlat t u l ­l
a a n pitämään yllämainittuna päivänä.
J a touhusta päättäen niistä u h k a a k in
t u l l a oikein mahtavat juhlat. Noina
k a h t e n a h i s t o r i a l l i s e n a iiälvänä tulee
osaston i i a a l i muodostumaan oikeaksi
k a n s a i n v a e l l u k s e n . keskustaksi. Ja
k u i n k a se m u u t e n voisi o l l a k a a n , sillä
^ u k a voisi vastustaa tyttöjen tenhoa­v
a a vaikutusvaltaa, v a r s i n k i n k u n
p o j a t vielä nykivät sa,maan suuntaan
tyttöjen kanssa.
A k k o j e n ukko-hälyyttäjä fiäj^ttää
hälyytyksissään t u l l e e n katumatuuleU
l e entisten s e i k a i l u j e n s a Johdosta t y t ^
tomaailmassa. Eikä k a t u m i n e n aina
h u l l u m m a k s i olekaan, sen sanotaan
t o i s i n a a n olevan terveellistäkin. - J a
n y t k u n u k o t k e r r a n ovat H a i r a h ­duksensa
huomanneet J a a k k o j e n kans­s
a yhdessä v i i m e a i k o i n a hommailleet,
n i i n k a i t a k a t k i n heidän h a i r a h d u k ­sensa
anteeksi antavat. Sanotaanl^in
s a n a s s a k i n , että "katuvaiselle anne­t
a a n anteeksi". Meillä väärentämät-tää
hänen paikkansa.
läustakaapua ei o l l u t häiritsemässä
h a u t a j a i s i a , — i .
kun on niin sitkeässä^
Onhan nyt jo — paperilla
myrkkykaasun kielto.
Herrain rauhanrakkauteen
aloitus on mieto.
Herra Sosksn "solvaajalle"
vettä, leipää suotiin,
vaikka luihun konnuuksista
todistukset tuotiin-
MajesteeUirikokselle
pykäliä löytyi.
Kunniansa paikkauksen
Noske sillä hyötyi.
Pomniijuiun etelässä
mylly jehut aikoi.
Lakonjohdon tieltänsä
he sillä lyödä tahtoi.
Vaan ei ollut hurtillakaan
tieto tempuistansa.
Kun pommin viejät paljasteltiin
ennenaikojansa.
On Kiinakin jo "sivistynyt"
tappotavoissansa.
Kun ei kaulan katkaisussa
käytä miekkojansa.
Nyt on tukkuteurastukseen
kuularuiskut tuotu.
Riistovallan järjestelmän
pohjaa näin on luotu.
Parlamenttarismillansa
herrat suuta soittaa.
Työväenedustajat Puolassa
he vankiloihin raastaa.
Ei se auta meikäläistä
parlamentin turva.
Pilsudskin kun kotimaassa
terrori ön' julma.
MAGNUS RAEUS.
Eri paikkakumiSta
tömänä poikamiehenä ei ole mitään
tämänsuuntaisia sjsioffia o m a l l a t u n.
n o l l a m m e , emmekä siis h a l u a asian
tästä puolesta pidemmältä J u t u s t e l l a.
M u t t a k u n tämä s a m a i n e n "hälyyt-täjä"
hälyyttää. että akat j a ukot
j u h l i l l a a n h a n k k i v a t uuden h a a l in
Kapuskasing', Ont.
T o v e r i V. Järvi poikkesi kauppa­laamme
p a l u u m a t k a l l a a n So. P o r c u p i -
ne.sta metsätyöläisten edustajakoko­uksesta
Ja järjestettiin täällä p u h e t i ­l
a i s u u s t.k. 11 p. i l l a k s i . Tähän t i ­l
a i s u u t e e n o l i k i n saapunut k u u n t e l i ­j
o i t a koko runsaasti, ollen joukossa
j o i t a i n teollisuusunionismin kannatta­j
i a k i n . Nämä tekivät m u u t a m i a kysy­myksiä
tov. Järvelle, m u t t a saades­s
a a n selvät j a perusteelliset vastauk­set,
katsoivat he parhaaksi valjeta.
Tov. Järvi selosti nykyisen m a a i l m an
k a p i t a l i s m i n kehittymisestä j a t u o t a n ­tovälineiden
köneellistuttamisesta,
j o s t a Johtuu, että a i n a suuremmak­si
j a suuremmaksi kasvaa työttömien
a r m e i j a Ja n i i n ollen työläisten olot
a i n a kirlsty\-ät. Seurauksena on, että
l u r i n t a m a n r a k e n t a m i s t a , k u n te v i i me
syksynä täälläkin k i e r t e l i t t e selvitte­lemässä,
että t u r h a o n r u v e t a l a k ­koon,
ettei sillä mitään voita, että n y t
o n v a a n 8 t u n n i n työpäivästä t a i s t e l ­tava?
Nämä heidän selvittelynsä t a ­p
a h t u i j u u r i samaan aftaato - k u n m e t -
sätyölälset olivat alkaneet l a k k o t a i s -
telunsa. S a m a i s e n järjestön agentit o-l
i v a t myöskin K a p u s k a s i n g i n lakossa
enemmistönä lakkokomiteassa j a n f m .
k u i n o n tiettyä, päättyi, se täydellä
häviöllä j o s t a emme v o i m u u t a k u in
todeta heidän saamattomuutensa l a ­k
o n edistämiseen nähden.
S a m a l l a selveni metsätyöläisille, e t ­tä
I. W . W . e i o l e k a a n mikään t a i s t e -
lujärjestö. vaan o n se järjestö joka
v a i n pettää työläisiä, Todistuksena
tästä o n s e k i n , k u n l u v a t t u a a n m a k ­saa
K a p u s k a s i n g i n lakossa k o i t u v i s ta
k u l u i s t a puolet, n i i n jättivät he s e n
k u i t e n k i n maksamatta.
Metsätyöläisöt, jouduttuanne taas
kämpille, heittäkää pois korttipeUt j a
opeskelkaa todenteolla, että olette
v o i m a k k a i t a tukemaan L.WJ[.U, of
C a n a d a järjestöä, joka o n a i n o a jär­jestö
Canadassa, j o k a tukee metsätyö-
Iäisiä heidän taisteluissaan työnanta
j i a j a heidän kätyreitään vastaan.
Kävipä täällä t.k. 18 p:nä m u u an
s i e l u n p a i m e n k i n meitä suomalaisia
s a n a n v o i m a l l e virvoittamassa, m u t ta
nähtävästi hän e i s a a n u t s u u r t a k a an
kannatusta, vaiicka sitä j o i d e n k i i l hä­n
e n kannattajiensa t a h o l t a kehöite-t
a a h k i n menemään k u u n t e l i j a k s i tätle
t a i v a a n lähetille. S u r k u t e l t a v a a on,
että näkee vielä nuoremmassakin
väestössä n i i n tietämättömiä, että
tällaisten paimenten seuraan l i i t t y ­vät.
— V . . . . •
TIENRAIVAAJAT
Eespäin ryntää nuorten joukko,
ripeät on rivit sen.
Halki vuorten, maitten, merten
raivaa tiensä taistellen.
V A P PU
tuo köyhälistön kansainvälinen juhla­päivä
lähenee j a sitä ovat Port A r t -
hyrinkin työläiset varustautuneet vas­taan
ottamaan. EL-puoIueen täkäläi­sen
keslni£^coinitean toimesta tullaan
vapunpäivänä Ja iltana Järjestämään
juhlatilaisuuksia kaikissa Irolmessa
kaupungissa, himittäin. Port Arthur.
Port wmiam Ja West Fort William.
Port Arthurissa pidetSän Juhlat
laattian hinnan — Jonka muuten otak­sun
heidän saaneenkin — niin tekisi
mieli k^yä tältä s^uUstyneeltä akka
Ja ukkovallalta. että Jokos teillä sit­ten
on niin paljon tiedossa että el
muuta puutu kuin laattlaa? Hyvä
muuten olisi jo^ asia niin olisi, mut­t
a minulla poikamiehenä on asiasta
toisenlaiset käsitykset. E n tunne r a ­kennusalaa
hyvin pdtkälle, mutta olen
jb pitemmän aikaa ollut sellaisessa
käsi^kSKSä että ensin tehdään seinät
Ja sitten vasta, laattia. Ja mikäli olen
kuuiDu|' puhuttavan niin tulee sen
uudin:! haiaiin sänät xakennettavaksi
työn Ja lÄäoman välisiä yhtentörmä-yksiä
e i voida'välttää, v a a n tulee n i i ­tä
j a t k u m a a n edelleen. Näin o l l e n on
meidän ehdoton velvollisuuteimne
järjestyä, että olisimme voimakkaita
t a i s t e l e m a a n yhteistä vmoQistamme
k a p i t a l i s m i a j a heidän kätyreitÄän
vastaan. Taistelu järjestymättömänä
j o u k k o n a o n osoittautunut mahdotto­m
a k s i , sen ovat meille n i i n monet k o ­kemukset
osoittaneet, j o i s t a vielä tuo­reessa
muistissa tämän ympäristönkin
työläistovereilla on metsätyöläisten
IfjSLf^^^^t^i?^ Tämän lakon Valon tiensä tarkoin tuntee,
häviämisen syistä toveri Järvi selosti
m e i l l e h y v i n ymmärrettävästi. V a p a u.
dessa on siitä myös ollut valaisevia
k i r j o t u k s i a paljon T a n y t viimeksi
metsätyöläisten edustajakokouksen
päätösten yhteydessä. K u i t e n k i n on
vielä metsätyöläisiä täällä. Jotka eivät
o t a edes o s i t t a i s t a selkoa häviämisen
syistä, v a a n ovat valmUt i.w.w:läisten
kanssa yhdessä syyttämään j a hajot­t
a m a a n L . W i U . järjestön toimintaa. c . - , , j r 7 , , .
j o k a k u i t e n k i n k a i k k i v o i t a v a n s a ^ ^"^P^^
tehnyt Ja tekee metsätyöläisten e t u - i " * ^ ^ ^ " * roihunaan,
j e n tukemiseksi, aauampa kysyä tea-'«'^ jimkot valon voiman
satyöläisten hyväksi? Onko se t a i s t e -
Nuoren into, nuoren voima
murtua ei koskaan saa,
vaiJcka myrsky myllertääpi
eteenpäin se 'ponnistaa' '
Vaarat vaikeammat voittaa,
mustat voimat murskaks^ Ivö.
vaiJ^k' on ympärillä yö.'
Suunta kun on suunnattuna,
matkan määrä selvä lie ~
reippahasti silloin riennä,
matkasi tuo voittoon vie.
M. HVSU,