1930-02-26-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
_ S £ 0 M E J | N
"SoomenMrkka?
NeflYOStolarlalasta
Tverin Karjalaa tiit«
kiinassa
Kesldviikkönsu Helmiin — Wed.^ Feb. 20
Kyliäiset nälkäisia ruosUmassa
PraktikantÄ huomioita
39-
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
Kj,»tvk=i-tä $20.00» 60t
Sää # 0 . 0 0 - ? 4 9 . 9 9 , 8Gt
•t^ $r,o.oo—$79.99 ja
^ I t y k s i s t ä $80.00-$100.00
: roc jokaiselta seuraavalta a l -
' sadalta dollarilta.
„5t«nomalähetyI«Uta OVat lä.
Ttnlut $3.50 lähetykseltä.
•4en rahaa ostetaan. Kurst
iTsaäasta Sniksta.
itää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Bor 69. SUDBURY. Ont-
Laivapilettejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasioäa
spandelle ottavat raliavälityfc-vastaan
myöskin:
VAPAUS
fORT ARTHUR BRANCH
316 Bav Street,
Port Arthur, Ontario
m MONTREAL BRÄNCH
119Ö St. Antoine St.,
Montreal, Que.
AARO KIVINEN
Kirkland Lake. Ont.
JOHN VUORI
South PorcHpine, On
CHARLES HAAPANEN,
sauskauppa, Timmins, Ont.
:0HNW1RTA,
Broaview Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
paikkakunnilla Keski-Ontariosaa
Neotostoliifosta
LliEKTIVISQIMISLniQE: K £ -
TTYY V A L T A V A L L A N O P
E U D E L L A
paikkakunnilta saapuvat t i e.
kertovat, että koUektivisten ta-
•n suunnitelmat tulee huomatta
ylitettyä.
"in alueen kollektiivisten talo-n
liitto tulee kevätkylvökamp-un
mennessä järjestämään 2,-
kollektiivista taloutta, joista 858
aloutta. 40 piiriä on suunniteltu
ktivisoida kauttaaltaan,
periassa on kevätkylvökamppai-aikana
suunniteltu ^ kauttaaltaan
ktivisoida 55 piiriä j a tähän
on kauttaaltaan kollekti-
-isen alaisena 70 piiriä. Kasäk-
' v i a s s a on muodostettu 64i9
ktiivlsta taloutta, niistä 308 suur.
tta ja 02 kauttaaltaan kollek^
itua piiriä, jotka yhteensä kä-vät
277 tuhatta taloutta,
ganskin piirin köyhien j a keski-kaiden
taloinroikien konferens-päättänyt
voimistuttaa koUek-imisliikettä
ja ryhtyä tarmolla
ttamaan kulakkitalouksien lik-
-ista. '
VöT A L K A N E E T K K I M I L IÄ
mm etelärannikolla on v a l l i n -
poikkeuksellisen lämmin talvi,
n johdosta on Sevastöpolln p iL
alettu kevätkylvöt kuukautta
-mmin kuin tavallisesti. Tois-on
alettu vasta ohran kylvö.
TTIL-^ISKIRJAPAINO HÄR-KOVllN
«kuussa aletaan Katkovissa
tamaan jättUäiskirjapalnoa.
tullaan painamaan kaikki kau-a
ilmestyvät sanomalehdet ja
usjulkaisut.
taan alle rakennetaan tunneli,
myöten sanomalehdet j a aika-uikai.
su c heti painosta ulospääs.
kuljetetaan rautatieasemalle
aan.
TYISKAUPAN LIKVIDOIMI.
^EN MOSKOVASSA
^ovan toimeenpanevan komi-
«miehistö on päättänyt hel-i5:
sta päivästä lähtien kieltää
isen tukku- ja vähittälskau-
«uraavilla aloilla: kutoma- ja
hictteiedn. jalkineiden, paperin.
"uotteiden, radiövälinelden,
•^•paloöljyn, sokerin, suo-uJitikkujen.
tupakan, paperos-maataloustuotteiden
yjn. tuot-aloilla.
»an as3tuksen rikkoja rängals-
«J^oslain 105 jä^löT pykäläh
JOia määrää vankeutta kot
"o*^ta j a omaisuuden takavari-sen.
SIEV AKADEUIKKOJEN
VAALIT
Tsernan kylä p i i r i , jossa kävimme
praktikoimässa kansallisuui. y.m. kysymyksiä,
sijaitsee 35 km. etelään
Maksaatinan asemalta. (Pskovin—
Ryibinskin rata). Kyläpiiri käsittää
24 kylää, niistä karjalaisia 22 j a venäläisiä
2. Talouksia kaikldaan 2^0
«niistä venäläisiä 21). Asukkaita 940
hehkeä.
K a i k k i taloudet ovat viime vuoden
aikana liittyneet kollektiivisiin talouksiin"
lukuunottamatta 42 ääniol-keudetonta
henkilöä, jolta' ei hyväksytty.
Vuoden aikana on eri kylissä
muodostettu pienempiä kollektiiveja,
käsittäen 4—8 taloutta, mutta nykyään
ovat kaikki nämä taloudet liittyneet
koko kyläpiirlä käsittävään
kollektUviin.
Talot ovat tyypillis karjalaisia joissa
puhtaus on erikoisesti mainittavr»-
Koko kylän rakennukset ovat rakennetut
yhteen ryhmään. Köyhät ja
keskivarakkaat ovat huomattavampa.
na enemmistönä, mutta yleinen elin.
taso näyttää olevan parempi, kun e.
sim. Inkerissä.
Kansallista valistustyötä ei paik.
kakunnalla ole viime aikoihin saakka
tehty, ei n i i n paljoa, että joukot kä.
sittäisivät, mitä . merkitsee karjalais.
tuttamlnen.
Kotikielenä käytetään, miltei yk.
sinomaan karjalankleltä, jossa on
noin 40—80% miurteellisia suomen-kielen
sanojar^ime vuosikymmenenä
suomenkieleen Kehittyneitä sanoja
ei karjalanklelessä ole, sellaisia kuin:
neuvosto, vallankumous, kehitys j.n.e.
Näitä y.m. lukuisia muita sanoja
vastaavat sanat on lainattu venäjänkielestä
j a taivutetaan niitä, kuten
suomalaisiakin sanoja.
Kokouksissa puhutaan venäjänkielellä.
Järjestämissämnie j a muita ko.
kouksia seuratessamme saimme
kuulla . että venäjänkielenä käyte,
tyitä puheenvouoroja vaadittiin käännettäväksi
karjalahkielelle. Näihin
vaatimuksiin eivät palkalliset toimit-sijat
tavallisesti kiinnittäneet huo-motaan.
Noin 75% täysikasvuisista ymmärtää
auttavasti venäjänkieltä. Koulujen
opettajat valittavat, että lapsista
vain noin 40% kouluun tullessaan
ymmärtää venäjää, joten ensivuodet
menee, .venäjänkielen' 'opetuksessa.
Keskenään iapset tävialliseäti puhuvat
karjalapireltä. , '' ' ' ^^y','/.''.
. Aviplhtpt vehäläfe^^ karjalaisten
Välillä.oivat harvinaisia, jopa toi-^
sissa kylissä niitä paheksutäankin.
Tämä osaltaan selittää karjalankieleri
säilymisen niinkin puhtaana venäläisten
ympäröiinässä seudussa.
Toisaalta iFmenee, etä bsä" niistä
karjalaisista, jotka ovat käyneet venäläistä
koulua j a jostakin syystä
joutuneet i r t i omasta kansallisuudestaan,
esim. kaupunkiln> tehtaaseen
tai murfalle , töihin, häpeevät jja sjf-laavat
omaa kansallista kieltään, ja
syntyperäänsä , ja, iipaoittavat itsensä
venäläissyntyiseksi,! Tästä iyystä ei ole
saatu tarkkoja numerolta karjalaisten
lukumäärästä Tverin Karjalassa.
Ehdottaessamme talonpoikain ja
talonpoikaisnalsten keskusteltavaksi
kysymyksen karjalankielen opiskelusta
olivat useaminat sitä mieltä, että
se on tarpeetonta, perustellen sitä
hiillä vaikeuksilla jolta on yleensä
vähemniistökansallisuuksiUa, nimittäin:
kirjakielen puute, suomenkiel-tä
eivät ymihärrä j a eikä sitä venäläisten
kylien j a kaupunkien ympä-roimassa
seudussa kuitenkaan tar-vita.
On kuitenkin vaikeaa yhtä kyläpiirlä
tutkimalla tehdä mitään yleistä
johtopäätöstä, tulimme kuitenkin s l l -
hen tulokseen, että kansallinen valistustyö
on tällä hetkellä välttämätöntä
j a on se pantava ripeästi alulle.
Tässä voivat olla myöskin apuna suo.
menkieliset, sillä varsinkin niiden
i«8menkielisten, jotka osaavat jon-kunverran
venäjänkieltä, on helppo
oppia puhximaan Tverin karjalaa.
A. B.
Tverin elintavoista
Viinin vuosiin saakka on Tverin
Karjalan joka talossa loukutettu,
kehrätty ja^kudottu, joko käsin tai
alkeellisilla välineillä pellavakankaita.
Näistä on käytetty joku ihäärä o-miksl
tarpeiksi. Kollektivisoiminen
ja osuuskunnat ovat nykyään hävittäneet
koko käsiteollisuuden tulok-
Eelllsempien tuotantomahdollisuuksi.
en kautta. Mutta vielä näkee joka
talossa värttinöitä,^ j o i l la vanhat ja
nuoret-naiset Vapaahetkinään kehräävät.
Rukkia, "äijän kallist' masl-nua",
ei tunneta kun kuulopuheelta-
Nuoriso viettää vapaailtansa illat-suissa
"bessedah", joka on ikivanha
karjalainen kansantapa. Näliiin viedään
vieraskin tutustumaan nuorisoon.
"Bessedoissa", joita pidetään
melkein joka talossa, kokoontuvat
kylän nuoret, tytöillä värttinät m i i -
kanaan. Kehrätään laulellen j a vuo-r
o in tan^ien. Tanssit ovat osittain
vielä vanhoja karjalaisia kansantans.
JokäpäiViäiLitii .sanoiiialishtiuutisista
voi kuka talaansa huomata, että
tilanne porvarillisen j a sosialifascis-tisen
kokoomushallituksen maassa.
Saksassa kärjistyy nopeasti. Tuskin
päivääkään kuluu rauhallisesti. Po-j
liisien on oltava aina kivääri jalalla
työtätekevän luokan liikehtimisen
tukahduttamiseksi.
Tilanteen kärjistyminen Saksassa
johtuu samoista syistä kuin muual-lakin
kapitalistisessa maailmassa. T a .
loudellisesta pulasta. SaksasJsa tämä
pulakausi vaikuttaa vain vieläkin
syvemmin ' kuin monessa muussa
maassa siksi, että Saksa on maail-mansodaasa
voitetAu valtio. Sen maksettavina
ovat hirmuLset sotavelat.
Saksan kapitalismi • on noiden velkojen
johdosta vielä ahtaammassa kuin
muiden suui-valtojen kapitalismi. Sen~
täytyi' puristaa työläisistään enem.
män lisäarvoa kuin esimerkiksi Y h dysvaltojen
kapitalismin. Talouskriisin
on siten pakko muodostua syvemmäksi
ja seurauksiltaan vaikuttavammaksi.
Kapitalismin ratsionali-sointi
("järkiperäistyttäminen") työläisten
kustannuksella edistyy Saksassa
jättiläisaskelin, ja sen seii-rauk-
seha^ lisääntyy työttöniyy.s nopeassa
tahdissa. Viimeisten tietojen
mukaan on työttönäien luku tuossa
sosialidemdkraattisen "rautakansle-r
i " Myllerin hallitsemassa maassa
kohonnut jo kolmeen j a puoleen
miljoonaan.
Sitä mukaa kuin työttömyys l i sääntyy,
kasvaa Saksan työväenluokan
yleinen hätä. Palkat painuvat
alas työssäoleviltakin työläisiltä, ja
työttömät jäävät vaille alkeelllsim-piakin
elämismahdollisuuksia. Riisto-köyden
kiristäminen kasvattaa työväenluokan
suuttumusta vallitsevaan
järjestelmään. Vastarinta l i sääntyy.
Turhaan laativat sosialidemo
kraattLset ministerit lakeja kommunistipuoluetta,
köyhälistän taistelu-armeijan
johtajaa vastan. Turhaan
kieltävät maan sosialidemokraattiset
zörgiebelit työttömiltä nälkämarssit
ja mielenosoitusolkeuden., Kommunls.
tipuolue .selittää avoimesti, että .se
pitää vastustajaansa' laatimia lakeja
vain an'Ottomina paperilunttina/joilla
ei ole mitään merkitystä j a työttömät
selittävät koko työtätekevän
luokan tukemana, että he eivä peräänny
oikeuksistaan vähäistäkään,
vaan tulevat taistelemaan niiden
puolesta. Mitä siitä. Jos fascismi j u -
listetaankiii lail:si, kun sitä lakia ei
kukaan tottele. Koko työväenluokka
l i i k e h t i i hallituksen kielloista huolimatta.-'
Sen johdosta onkin kommunistien
päälehti kirjoittanut kuvaavasti.,
ettö nykyisellä porvarillissosla.
llfasclstisella kokoomushallituksella
ci ole pian mitään merkitystä. Se
onkin olemassa melkein vain siksi,
että kukaan ei kiireessä ole nnilsta.
nut kaataa sitä.
Saksassa i-uoskivat kyjläiset kapitalistit
j a heidän asettamansa minis.
terit nälkäisiä työttömiä ehkä ar-möttomammin
kuin missään muussa
Europan maassa. Seurauksena siitä
ön. että työtätekevän luokan vihan
ja suuttunmksen myrsky kasvaa.
Monimiljoonaiset joukot seuraavat
kommuflistipuolueen taistelulippua
tunnuksenaan Neuvosto-Saksa. Taistelu
kiristyy päivä päivältä, ja ase-at
ix)rvarilehdet ennustelevat jo lähestyvää
vallankumousta. — Zörgie-belit
ovat työssä provosoidakseen sen
esiin liian aikaisin j a tukahduttaak-seen
sen. verin kuten enrienkui.
Mutta ne päivät ovat olleet j a mennet
jolloin Sellainen provokatio voi
onnistua. Kommunistipuolue selittää
avoimesti, että vallankumous alkaa
kyllä, mutta vasta sitten, kun t i l a n ne
on sellainen, että sillä on täydet
voiton mahdollisuudet. L i i a n aikaisin
eivät kapitalistit j a niiden avusta,
jat voi enää provo.solda työläisiä kapinaan.
Tällainen rohkea esiintyminen raivostuttaa
vallanpitäjiä.' Ne lisäävät
poliittista sortoa. Kylläisten taistelu
nälkäisiä vastaan kiihtyy. Mutta samassa
tempossa kiihtyy myöskin»
nälkäisten taistelu kylläisiä vastaan.
Neuvosto-Saksa, kapitalismin Mene
Tekel, lähenee sitä mukaa kuin
luokkataistelu kiihtyy.
INTIA.ANIN KURJA KöHt.-VLO
. F ' ~ i i ! Aiilnr.-. h r h u i l ; . liil. — Mv.-:
WK<- Wey\veii. Jolm Weywe.sin vai.
mo, joille niolenunille tuomittiin ei-
. Suomen
Pääkonsulivirasto
l:ok.i Canadaa varten suorittaa
i u i k k t a maan virailIsoll« edustuk-eelle
kuuluvia tehtäviä, antaa pas-
• i . I ' " ' " t l : - j a muita Suomen kan^alai-
. Mii-s ja vauiio ovat molommut. iu- sii,, kohdi.stuvia a^:i..ita.
diaant-ja Keegon Uthellii. Mies kertoi
<-tlu lie joivat kynnnenen kannua
kannatettua •'lämmitysainetta'".
Nainen oli jo oikeudessa niin kovissa
tuskissa, että hän kieritteli lattialla,
vaan sUti hänet tuomittiin linnaan,
kun hiin ci voinut innk.saa .sak-koaan.
l.*;*; M OTIA.S THRKKIL. A l N tN
N AVTTKLYESINKEKSI"
Istanbul, helmik. 24. — Zaro Agha.
156 vanha turkkilainen, joka on o-venvar!
ijana täkiiläi.'>es.sä kaupungin
talossa. l;iht(>e Now Yorkiin alko.
holivasiaisren konf<.'rfns.siin hiihli.
kuun lopulla. Alkoholivastaincn yh-disty.
s ai-voo kuljettaa tätii iiikilsUi
miesf-i yiuj;:iij Amerikan, sillii Zaro
voi kcr.skiia saavuttaneensa lämiln
korkean iiin ottamatta yhtään alko.
holiryyppyji. Zarolla on nyt 12:.sta
vaimo, entiset 11 ovat kuolleet.
O.-^oile:
Conaulate General of Finland,
Koom 918
1410 Stanley Street, Montreal.
(Corner St. Catharine and Stanley)
A K S E L I R A U A N H E i M O,
IiäiikoDsuli.
^ Lj.siiksi on Suoiucllu edu.sUiji.-.a
Canatla.s.sa: Xon.suli Eriek J . K u r
te. ^Poit Arthur, Ont. — Adio'.
Saarimäki, y i a Bay St., Toronto
Ont. il. r . Albert llermanson,
479 Main .St., Winnipog, M.in. —
Thomas Fran.'^.si. lio.v L, Coppei
C l i f f , Ont. — Cliarl<'s K. Magnusson,
TiA Dock St., Saint John, N.13.
— O. W. Törnroos-, .'',.'•)] ll,>wo St.
Vancouver. \i.Q-UUDISTAKAA
TILAUKSENNE!
Cartage Co., Ltd.
Sudbury, Ont
Olt-mino avanneet autokumien kitr-jansniKki-
en, jott-n «itamnKj nyt vaa.
taan kaiktiiJai.cta aulf»kumic«i j : i s i -
.-ätajnntMi korjausta.
Tyy«fyHäv>ii»yys taatnan.
Sudbinrjr. C^ö.
Valmistamme ruoka- Ja'kähVi»
pikkuleipiä f ,
P U H E L I N 5572 f
Box 129G — — 382 Antvrerp Ave/
0r. S. J. Hiller
HAMMASLXÄKÄRI
Sp('!i;ili.-;li "
t«'!,(iIiampaiilon j a kruunujen ' l a i -
to.-sa sekä .siUalyöalalia
.Acnit' aptoelcin yläkerra.";sa
('('(lar j.'i Durham kat. kulmas.sa
P. O. Box 536 Puhelin 52
SUDBURY, ONT. (K
S U O M A L A I N A -
KALAKAUPPA
A V A T T U
341 KING S T R E E T W E ST
Anna Mannila
Peter ja Widmer katujen välillä
T O R O N TO O N T A R IO
Miksi leikkaasta?
Umpi.suoH, Sappikivi, vatsa- tai
mak.savaivoille. "Hepatola" on parantanut
tuhansia ihmisiä, kautt:^
Canadan, viimeisen 20 vuoden ai-t:
kana. Pyytäkää selostuskirjasinta:
H i n t a $0.75 postilShetykäenä. '
Mrs. Geo. S. Almas, -
Box 1073—12,
Saskatoon, Satlc.
MYHÄVÄNÄ ^
r(»i.smuut<m l a k i a myydään hy*
vässä kunno.ssa olevia huonekaluja^-
Myöskin kyökin stouvi, jota on
käytetty ainoastaan 4 kk. ajan.^'
Lähempiä tietoja: 280 Ej^e St.,i
Sudbury, Ont. (KPM^
seja, katrillia y.m., mutta lauluja
karjalankielellä ei Tresnan kyläpii-rin
alueella enään muisteta. Enimmäkseen
laulettiin venäläisiä kansanlauluja
j a vallankumouslauluja.
Aikaisemmin näitä "bessedoja"
vietettin viikottain, vuorokaudet umpeen,
välillä käytiin vaan syömässä
ja vaihdettiin taloa. .Nykyään
niissä jo tuntuu jonkun veräan pai-kallisten
nuorisojatsheikkain vaikutus,
mutta vielä on paljon työtä, että
nämä vanhat kansantavat sulautuisivat
nykyiseen yhtelskuntajärjes.
telmään.
Vellankumous-kulttuurisen raken-
.nustyön. tarkoituksena ei ole suinkaan
hävittää näitä kansallisia tapoja,
mutta on ne sovellutettavat sen
rakennusmuotoihin.
Tverilälscl ^haluavat Karjalan kouluihin.
—1- Eräs opiskelevain k i r.
jc, kuvaa samalla heidän kieltä
Myö Tverin karielat studentat o-
Ilma narkomproshasha. Mellä shlelä
jhanottil, shto tielä lien äijä opash-tajan
taluo, a tägälästä rahvashta
on vähä.
M i a n tverilästä karielua on äijä.
a opastuv vähän, l meijä himottals
iulla tiän luo. Myö pakkuomma teliä
ottua enämbi mlän karielua o-
.lastumah Tverin l Bleshezkoin ok-rugolsta.
Meilä himottaisi, shtobi
miän karielua ois enämbi kirjamiesh.
tä. Mlän Tverin okrugasha on 12%
Icarielua, a opashtuv vain 1.8%.
Miän karieloi on ylen paha popa-dih
hormin shkolih shentän, shto
hyö ollah vähemmälti kirjamiehet,
l tiän shkoloLssa hellä , opshtuo ois
keblämbi.
Rubiemma vuottamah, shto Kari-alan
reshbublikka ei unoha meidä i
rubiev auttamah karieloida noshtua
kuljtumoida urovnjua.
Tverin shkolien ekskursantlt.
I l j in Belov.
Merimieskokemuksia
Hän oU tullut vanhastamaasta jäL
keenpäin kuin minä, joten en voi
mennä hänen juttun.sa todenperä!- ^ „ . ...
sj-yttä vannomaan. Itse en kylläkään ^ u t t a nyt alkoi vaaralhsm matka
la kaljaasilla. Oltiin tulossa Virosta
täydessä perunalastissa. Täysillä pur.
jellla . t u l t i in hyvässä pasaadituules.
sa.- Helsingin ranta alkoi juuri näkymään.
N i i n silloin, olin juuri "ruo-rissa"
näin kuinka koko S:n sotalaivasto
tulla porhalsi täydessä tais-telukuhnossa
ulos merelle. Siinä oli
täysi työ ettei jouduttu kumoon aletuksi.
Pelastuttiin sillä, kun äkkiä
laskettiin purjeet alas kaikista; mastoista
j a pantiin koneet käymään takaisin
päin.
— Ensimäisenä pyyhkäisee ohitsemme
täydellä "solmunopeudella"
simrl .^^panssariristellijä ."Isänmaa!!,,
työntäen sankkaa savua ainoasta
piipustaan. Sen panssarit olivat vahvasta
pirtukanisteripeltistä. Se suun.
tasi kulkunsa maailman rikkaam.
maksi tunnettua linnunlantamaata
Petsamoa kohden. Sen "fööris.sä" oli
järeä kolmentuuman tykki, valmiina
syytämään.tulta j a rautaa, jokaiselle
linnunlantavarkaalle.
— Kaksi torpeedoMvittäjää "Lentävä"
j a " K u r k i " , jotka oli valmistettu
vanhoista tervahöyryistä, lähti
kulkemaan kohti Suomenlahden
pohjukkaa. Niiden ympärillä kuhisi
aivan mustanaan, lukematon, lauma
nopeakulkuisia "itikoita", joissa toisissa
oli pariklnkymmentä airoparia.
Näiden tehtävä oli vallata Kronsta-dln
linnoitus Ja laskea joukkoja maihin
Pietarissa. Jokaisessa "itikassa"
oli yksi torpeedo j a hävittiljlssä kak.
si. Torpeedoina oli vanhoja kaasupulloja,
jotka olivat täytetyt maaili
man voimakkaammalla räjähdysaineella
— kiviruudilla.
Savu alkoi hälvenemään hänen
kasvojensa ympäriltä. Rauhallisesti
ladattuaan piippunsa, hän jatkoi ko.
kemuksiaan.
— Sitten seurasi viimeisenä kymmenkunta
lotjaa, jotka pudottivat
mereen miinoja. Ne olivat vanhoja {
silakkatynnyreitä. Sitä en tiedä m i n . j
kalaisella räjähdysaineella ne olivat
täytetyt. Tuohesta olivat ankkuriket-tingit.
Seitsemän miestä painoi niitä
veden alle. — K u n nämä olivat
kaikki kulkenet ohitse, synnytti se
sellaisen aallokon että meinasi lyödä
vettä yiisl jalkaa korkealle täkille.
JK, Immonen
Huomatkaa!
Ajianmukaisia huoneita sabiayan
va.sta valmistuneessa talossa;
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu
Suomen yliouistossa käytännössä olevan oppikirjain mukaan,
sekä K. G. K. Nyman'in erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme
.»-inoastaan pai*haita rohtoja valmistukseemme.
PORT ARTHURIN JA FORT WILLIAMIN LIIKEMIESTEN ILMOITUKSIA
Jos haluatte parasta
saatavissa olevaa työtä
soittakaa
S. 302 eli N. 743
VÄRJÄYS.
PUHDISTfUSLIlKE
( T H E BRILLIANT)
230 Simpson St.,
FORT W I L L I A M , ONT.
2261/;, Arthur, St.,
PORT A R T H U R , ONT.
Me olomme henkilöt palvelemaan
;jtenkilöitä. , - i
HUOM.!
Siistejä kahden miehen hooneiia
vuokrattavana 145 S Algoma St.
Port Arthur, Ont. (
E. j a A . R A N T A ,
350 Bay St., Port Arthur, On
POJAT
Kun tuletto rantoihin niin pistäytykää
Taivaisen palloruumassa.
294 Bay Street,
PORT A R T H U R ONTARI
KUMMITAVAROITA
EuumavesipuBsia, hinta |1.26
$2:00, 13.00, $4.00 ja $&.00/
Euamavesipussin letkoja,
hinta %1.00
Ruiskuja naisille, hinta $3.SO
Ruiskuja jniehille, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .35
K^varuiskuja, hiiita .... ' M
Nenäsulakujav hinta 36
Varmuuaesineitä naisille,
h i n t a |8.50
Varmuusesineitä miehille,
hinta ..$3^.00 tus.
y.m., y.m.
Kääreitä, Plaaataria,
Haavapumpulia 26c, 40c, 76e,
$1.60.
Haavakgireita V 20c, 2' 2Bc
Exemasalvaa, hinta 76e
Hoffmanin tippoja, syd&n-aluskipuun
60e ja|1.00
Selkäplaastaria
Rintaplaaalaria
Munuaisplaastaria
Eetteritärpättiä, yekifin
Ja henKenahdistukfilBen
Halvausvettfi, hinta ....
HiuBÖljyg, hinta
HammaBtitipojb, hihta.^..
Hammaskittiä, hinttt. k.;
.86
.60
.50
.60
.60
.60 .
vioiiti-i
HammasharioJQ» Unta-j. Z6e,
40c, 60c J a 76c,.; • /
Hemoroidefiäfvaia, Kmtii' 7ee
Hajupihlcaa. hintani2C|e unssi
Intinlinjamenttiii^ hinta .60
Shellmahln kolilkkitlp^oja .60
Kamferttiviinaa, hinta 60
KamferttJBJjyä, .hl^ta^ ....„, »BO
EmStipnoja, koliikkiin }n9T' .
dänaluBkipaun, hinta .60
HammaspttW«ria, 26e Ja Sjll'
Ihosalvaa. hkia
Eamf«rttia, kuivaa f i c «iuiC
Kummiplaastaria
Kolmemaisia tippoja
Luitlinjaraenttia
Nervin tippoja ••«••»•f••••••••
FarranaJeBamraöitä
I»atiilriWirtyBpti!viBria
. n i j t '
..6o«, j« I in
PrinBsIntippojä Jf9.
^seryeeraatia ttpjpiaj» .M
oiiinaaaiTaa ..•i.;.«u«....MfM« .IM.
6nn- Ja hsMäuävlinM .If
T I L A T K A A meiltä lääkeluettelo. Meillä on saatavana kaikkia Suomen, Panadan ja Amerikan
luälckeitu, kummttavaroitn, maskccrdusmaaicja y.m. Mc .muk>ainmeul}Ofitir^hl<|n. kaikitta fS.OQ j *
sitä'ifconimista tilauksista. — Erikoislääkeluettclit asiamfehille. .
K A L E V A A P T E E KI
PORT A^HUB^ Onli
tiO
K. G. K. NYMAN, Omittaja.
Suomeesa ja Canadassa tutkinnon saorittanat apteekkari..
BAY ST. MEAT & FISH MARKET
S U O M A L A I N E N L I H A K A U P PA
Enailaokkaista tuoretta j a savustettua j a keitettyä lihaa j a kalaa.
Phone N2713 — Huolellinen palvelua — ^88 Bay St.
H. K A N T O LA
PORT A R T H U R ONTARIO
re,30d T¥«KLMSTÄ KOLLEKTIIVI.
SnN TALOUKSIIN
"i^i-aan toimitetaan Neuvosto-
Tiedeakatemian utiäeh jaseft.
t", ' ^ ^ n mennessä on täy-
Koime vapäanaoleväa akade-paikkaa.
_ Uusiksi akadenu-
<«i vauttu L. V. KsapsheväEl.
i-unatsharski ja Valgin.
Neuvtötoliiton kollektiivisten talo-uksien,
keskuksen tietojen, mukaan on
25 tuhannesta kollektivisiin talouk-silh
taobiliäolduista työläisistä tähän
aäti maUcustahut kollektiivisiin talo.
uksiin 18,300 työläistä.
Kollektiivisten talouksien piirikunta-
ja piirijärjestöihin työhön jäävien
työläisteii Iiilniiitiäarä tuHäan
supistamaan mahdollisimman vähiin.
Vähintäin 85, V^os. kaikista, mobilisoiduista
tonkan välittömästi käyttä-määh
tjrohön paikan päällä koUek-tiivisissa
talouksissa.
epäile jutun valheellisuutta, v^a,n
kuin niitä on vielä n i i n epäu.skoisIa
että kehtaavat epäillä kokeneen merimiehen
kertomusta, niin uskokoot
minun puolesta mitä tahansa.
Mutta onhan heillä siihen omat
syynsäkin. Onhan tunnettua että
merimiehet ovat kovia valehtelemaan.
J a yleensä vilkkaita mielikuvituksiltaan.
— N i i n — alkoi hän kertomaan,
snsln tuprutellen sankkoja savuja
plippunysästään, ettei hänen kasvojaan
näkynyt paksun savupilven
seasta. -— N i i n — Maailmassa on
kaksi suurvaltaa, K i i n a j a Suur-Suo.
mu K i i n a on kyllä takapajulla tekniikassa,
saiä ei ole paljon laivoja.
Mutta Suomella on mahtava sotalaivasto.
Olen .sen. itse nähnyt, juuri
taisteluun lähdössä.
. — Mikä sitä nykyään on seilata
merellä k im on rauhallinen aika. E i
tarvitse peljätä miinoja eikä ^sotalai.
voja. Toista se oli silloin kun minä
seilasin Suomenlahdella. Se oli niitä
aikoja kun oli se Suomen j a Neu.
vo.sto.Venäjän välinen seUikaus. S i l l
o in pieni Neuvo.sto-Venäjä hioi kynsiään
SQomea vastaan, hyölcäten
Petsamoon ryöstämään luchnorikka.
uksia. Silloin päätti Suomi antaa
ratkaisevan iskun itäiselle vihollisel.
leen. Katsottiin kartasta. Päätettiin
vetää uusi raja ohitse Moskovan, a i na
Mustaanmereen astL
— Olin siihen aikaa yksfmastoiseL
miinavyöhykkeen lävitse. Päästiin
aivan lähelle rantaa kun tönnäsi yhd
e l l e . . . .
Ankara yskiminen keskeytti kerto,
muksen. Hän oli vetänyt lUaksi savua
keuhkoihinsa. Kuulijat alkoivat
hermostua, joku kerkesi kysymään,
miten siltä maihin pääsitte?
— Oltiin n i i n lähellä rantaa että'
käveltiin maihin. Vaikka eihän se
laivakaan uponnut. K u n se nostettiin
telakalle, niin huomattiin, että sen
kylkeen oli noussut kuhmu
— Miten se Suomen j a Venäjän
selkkaus päättyi?
— Luuletko minun jääneen maihin,
että olisin sen saanut tietää?
vastasi hän ärtyisestL
Paul Laakso.
PORT ARTHURIN OSUUSRUOKALA
Työläisten perustama, ylläpitämä j a kontrolleeraama liike.
Vaivaisella v a r t i l l a saatte siellä kunnollisen aterian. Mitä suuremman
kannatuksen annatte omalle liikkeellenne, sen paremmin ja
sitä kunnollisemmin se s i l l o in kykenee teille antamaan palvelustaan.
Kannatus omalle ruokalalle merkitsee teidän oman toimintanne
voimistamista.
VIGOR C O . O P E R A T I V E S O C I E T Y LIMITED, 1
316 Bay Street Arthur, Ont.
ALGOMA STEAM BATH
AND BOTTLING WO»KS
146 Algoma St.^ South* — Port Arthur, Öht
Suoaitellaan — —
HÖYRY-, SUIHKU-, AMME. JA HOYRYKAAPPlKYLPViA
Auki j o U arkipSiva kellu M-^fd yoIlS
« VirTöto«i;^matiIaukset l&hetetain kotiin tilatlacsM
PUHELIN 2400 N.
Oletteko osuustoimintaliikkeen kannattaja?
Jos ei, miksi?
Haluamme mainita että kun aloitimme oKUUstoiinintaliikkoonimc,
nuillä oli 12.5 k a n n a t t a j a a j a 1 3 3 o.?akkeenomistaj; i a ; nyt m o i l l i i <m
noin 1 0 0 0 k a n n a t t a j a a j a r,r>() osakkeenomistajaa.
Heidiio oKtok.son.sa viime v u o d e l t a olivat $ 3 0 0 , 7 ! : ) . i : » , jol: : i iuoV.i
ni-Vo p r o f i i t i n . ^ 0 , 0 0 8 . 4 5 ; j a o.sa näistä voitoi.sta p:ilauL<;laai) lakaisin
kulijfcajilk- v u o t u i s i a v o i t t o - o n i n k o j a maksottacEsa.
.Johtuen lisääntynci.stu myynneiltä sel^Jl alliaisemmi.-ta liinnoistam-1
mo, olemme voineet m y y d i i tavaramme viime vuoden aikana 2 j . t .'5/10
p i o (,'nttia h a l v e m m a l l a kuin vuonna l ' J 2 8.
[ Voimme nyt näyttää kokonai.sylijäämän, f^inälty^^n :iiih(-n fnv.im-n
I ylijäämä, viime vuoden voitot j a mak.samatt'jmi('n voitto-o,«inkoj<;ii
^Irahasto, y.m. ? 3 0 , 1 8 5 . 8 0.
Tämä toteaa Ken t^ttU .lyöläi.sten ja maanviljelijäin yhteisc- j i i i j i y n n -
nölil jotain .saadaan aikaan heidän yhteiseksi hyödykseen.
.Meidän myyntipäämäärämme tälle vuodf^lle on $.'{.'JO,000, joten
pyyrJämme teidän kannatustanne Kaavuttaakfemme tämän päämäärän.
the International Co-Op. Trading Co. Ltd.
176 S. Alffoma St., Port Arthur, Ont. Phone N. 305
613 Simpsoh St., Fort WilliaiD. Ont. Phone S1326
IIOI W. Core St., Fort William. Phone S. 4030
M U I S T A K A A , että osuu.sleipomo tarvitsee myöskin kannatustanne.
P U H E L I N S 3788
A S I O I T S I A
Pitempiaikaisen kokemuksen kautta, tarjoan palvelustani kan-salai.
sille. Voitte kääntyä luottamuksella puoleeni, kaikissa alaani
kuuluvissa a.sioi.ssa, kuten käännös-ja tulkkityössä; vakuutushanldn-na.
sKa; ulosperimisessä y.m. Kahaa lainataan. Lainopillisia neuvoja.
Kiintcimi.stö.^. Suomen kielinen konttoriapulainen takaa teille nopean
palveluksen.
R U D O L F E. HULKKO — ASIOITSIA
244 B A Y .ST. — POR T A R T H U R , O N T . — PUHELIN N. 365
Fort WiIIiamin liikemiesten ilmotuksia
täten iiilistaiL
että tästä päivästä eteenpäin en
ole vastuunalainen vaimoni tekemistä
veloilta sekä varoitan ketään
ostamasta -meidän Omistamaamme
omaisuutta ilman minun
suostumustani, .
Montreal, Que., helmikuun 22
pnä 19.30.
Eino Hongell,
John Aarnion LIHAKAUPPA
319 Bay Street — Port Arthur, Ont. — Puhelin 1724 N.
Tuoretta j a savustettua iihaa. Ruokatavaraa, hedelmiä, j u u r i kasveja.
Kalaa tuoretta j a suolasta, aillit, silakat, anjovfsklat,
suolakurkut y.m. saatte päivanhinnoilla soittamalla puh. 1724 N.
KIVELÄN LEIPURILIIKE
Tarjoaa teille ainoaBtaan etudlookan aineista valmistetta ja tuotteilta.
Eayttaicää meidSn tuotteita. Linjoille lähetetään.
KIVELÄN LEIPURILMKE
Pabalia 1618 N. 111 Secord St. — Port Arthur, Ont,
Tohtori
XC. Diamond
MD., L.M.C.C., M.C.P. & S.
K I R U R G I J A S P E C L A L I S T I
S U K U P U O L I T A U D E I S S A
[ E r i k o i s a l a : parantaa katkenneet
"verisuonet, verenvuoto j a perä-
! pukamat, ruiskutus-systeemillä.
K o n t t o r i 12-14 Ross B l k . ,
Simpson ja Victoria katujan
kulnuuaa
Puhelin 2077 S. K o t i i n 2077 K .
FORT W I L L I A M , ONT.
ILMOITTAKAA
VAPAU; SA
woRimi's
RESTAURANT
539 SIMPSON STREET.
FORT WILLIAM» ONT.
Hammäsläfikari
Toht ELGDE
Cfinle
FORT WILL1AM^ ONT.
McCärtney A Bi»1ö*« JaVäL
käiipäti yiakörrägtt
Tunnit: 9^»^^
)t»taan 3&R§K:;in ^
Kaasun aiTuihLyjifi^i^^laai.
• ^^v-hainipaöt|it;>;,^:;Vv;?':^'^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 26, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-02-26 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300226 |
Description
| Title | 1930-02-26-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
_ S £ 0 M E J | N
"SoomenMrkka?
NeflYOStolarlalasta
Tverin Karjalaa tiit«
kiinassa
Kesldviikkönsu Helmiin — Wed.^ Feb. 20
Kyliäiset nälkäisia ruosUmassa
PraktikantÄ huomioita
39-
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
Kj,»tvk=i-tä $20.00» 60t
Sää # 0 . 0 0 - ? 4 9 . 9 9 , 8Gt
•t^ $r,o.oo—$79.99 ja
^ I t y k s i s t ä $80.00-$100.00
: roc jokaiselta seuraavalta a l -
' sadalta dollarilta.
„5t«nomalähetyI«Uta OVat lä.
Ttnlut $3.50 lähetykseltä.
•4en rahaa ostetaan. Kurst
iTsaäasta Sniksta.
itää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Bor 69. SUDBURY. Ont-
Laivapilettejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasioäa
spandelle ottavat raliavälityfc-vastaan
myöskin:
VAPAUS
fORT ARTHUR BRANCH
316 Bav Street,
Port Arthur, Ontario
m MONTREAL BRÄNCH
119Ö St. Antoine St.,
Montreal, Que.
AARO KIVINEN
Kirkland Lake. Ont.
JOHN VUORI
South PorcHpine, On
CHARLES HAAPANEN,
sauskauppa, Timmins, Ont.
:0HNW1RTA,
Broaview Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
paikkakunnilla Keski-Ontariosaa
Neotostoliifosta
LliEKTIVISQIMISLniQE: K £ -
TTYY V A L T A V A L L A N O P
E U D E L L A
paikkakunnilta saapuvat t i e.
kertovat, että koUektivisten ta-
•n suunnitelmat tulee huomatta
ylitettyä.
"in alueen kollektiivisten talo-n
liitto tulee kevätkylvökamp-un
mennessä järjestämään 2,-
kollektiivista taloutta, joista 858
aloutta. 40 piiriä on suunniteltu
ktivisoida kauttaaltaan,
periassa on kevätkylvökamppai-aikana
suunniteltu ^ kauttaaltaan
ktivisoida 55 piiriä j a tähän
on kauttaaltaan kollekti-
-isen alaisena 70 piiriä. Kasäk-
' v i a s s a on muodostettu 64i9
ktiivlsta taloutta, niistä 308 suur.
tta ja 02 kauttaaltaan kollek^
itua piiriä, jotka yhteensä kä-vät
277 tuhatta taloutta,
ganskin piirin köyhien j a keski-kaiden
taloinroikien konferens-päättänyt
voimistuttaa koUek-imisliikettä
ja ryhtyä tarmolla
ttamaan kulakkitalouksien lik-
-ista. '
VöT A L K A N E E T K K I M I L IÄ
mm etelärannikolla on v a l l i n -
poikkeuksellisen lämmin talvi,
n johdosta on Sevastöpolln p iL
alettu kevätkylvöt kuukautta
-mmin kuin tavallisesti. Tois-on
alettu vasta ohran kylvö.
TTIL-^ISKIRJAPAINO HÄR-KOVllN
«kuussa aletaan Katkovissa
tamaan jättUäiskirjapalnoa.
tullaan painamaan kaikki kau-a
ilmestyvät sanomalehdet ja
usjulkaisut.
taan alle rakennetaan tunneli,
myöten sanomalehdet j a aika-uikai.
su c heti painosta ulospääs.
kuljetetaan rautatieasemalle
aan.
TYISKAUPAN LIKVIDOIMI.
^EN MOSKOVASSA
^ovan toimeenpanevan komi-
«miehistö on päättänyt hel-i5:
sta päivästä lähtien kieltää
isen tukku- ja vähittälskau-
«uraavilla aloilla: kutoma- ja
hictteiedn. jalkineiden, paperin.
"uotteiden, radiövälinelden,
•^•paloöljyn, sokerin, suo-uJitikkujen.
tupakan, paperos-maataloustuotteiden
yjn. tuot-aloilla.
»an as3tuksen rikkoja rängals-
«J^oslain 105 jä^löT pykäläh
JOia määrää vankeutta kot
"o*^ta j a omaisuuden takavari-sen.
SIEV AKADEUIKKOJEN
VAALIT
Tsernan kylä p i i r i , jossa kävimme
praktikoimässa kansallisuui. y.m. kysymyksiä,
sijaitsee 35 km. etelään
Maksaatinan asemalta. (Pskovin—
Ryibinskin rata). Kyläpiiri käsittää
24 kylää, niistä karjalaisia 22 j a venäläisiä
2. Talouksia kaikldaan 2^0
«niistä venäläisiä 21). Asukkaita 940
hehkeä.
K a i k k i taloudet ovat viime vuoden
aikana liittyneet kollektiivisiin talouksiin"
lukuunottamatta 42 ääniol-keudetonta
henkilöä, jolta' ei hyväksytty.
Vuoden aikana on eri kylissä
muodostettu pienempiä kollektiiveja,
käsittäen 4—8 taloutta, mutta nykyään
ovat kaikki nämä taloudet liittyneet
koko kyläpiirlä käsittävään
kollektUviin.
Talot ovat tyypillis karjalaisia joissa
puhtaus on erikoisesti mainittavr»-
Koko kylän rakennukset ovat rakennetut
yhteen ryhmään. Köyhät ja
keskivarakkaat ovat huomattavampa.
na enemmistönä, mutta yleinen elin.
taso näyttää olevan parempi, kun e.
sim. Inkerissä.
Kansallista valistustyötä ei paik.
kakunnalla ole viime aikoihin saakka
tehty, ei n i i n paljoa, että joukot kä.
sittäisivät, mitä . merkitsee karjalais.
tuttamlnen.
Kotikielenä käytetään, miltei yk.
sinomaan karjalankleltä, jossa on
noin 40—80% miurteellisia suomen-kielen
sanojar^ime vuosikymmenenä
suomenkieleen Kehittyneitä sanoja
ei karjalanklelessä ole, sellaisia kuin:
neuvosto, vallankumous, kehitys j.n.e.
Näitä y.m. lukuisia muita sanoja
vastaavat sanat on lainattu venäjänkielestä
j a taivutetaan niitä, kuten
suomalaisiakin sanoja.
Kokouksissa puhutaan venäjänkielellä.
Järjestämissämnie j a muita ko.
kouksia seuratessamme saimme
kuulla . että venäjänkielenä käyte,
tyitä puheenvouoroja vaadittiin käännettäväksi
karjalahkielelle. Näihin
vaatimuksiin eivät palkalliset toimit-sijat
tavallisesti kiinnittäneet huo-motaan.
Noin 75% täysikasvuisista ymmärtää
auttavasti venäjänkieltä. Koulujen
opettajat valittavat, että lapsista
vain noin 40% kouluun tullessaan
ymmärtää venäjää, joten ensivuodet
menee, .venäjänkielen' 'opetuksessa.
Keskenään iapset tävialliseäti puhuvat
karjalapireltä. , '' ' ' ^^y','/.''.
. Aviplhtpt vehäläfe^^ karjalaisten
Välillä.oivat harvinaisia, jopa toi-^
sissa kylissä niitä paheksutäankin.
Tämä osaltaan selittää karjalankieleri
säilymisen niinkin puhtaana venäläisten
ympäröiinässä seudussa.
Toisaalta iFmenee, etä bsä" niistä
karjalaisista, jotka ovat käyneet venäläistä
koulua j a jostakin syystä
joutuneet i r t i omasta kansallisuudestaan,
esim. kaupunkiln> tehtaaseen
tai murfalle , töihin, häpeevät jja sjf-laavat
omaa kansallista kieltään, ja
syntyperäänsä , ja, iipaoittavat itsensä
venäläissyntyiseksi,! Tästä iyystä ei ole
saatu tarkkoja numerolta karjalaisten
lukumäärästä Tverin Karjalassa.
Ehdottaessamme talonpoikain ja
talonpoikaisnalsten keskusteltavaksi
kysymyksen karjalankielen opiskelusta
olivat useaminat sitä mieltä, että
se on tarpeetonta, perustellen sitä
hiillä vaikeuksilla jolta on yleensä
vähemniistökansallisuuksiUa, nimittäin:
kirjakielen puute, suomenkiel-tä
eivät ymihärrä j a eikä sitä venäläisten
kylien j a kaupunkien ympä-roimassa
seudussa kuitenkaan tar-vita.
On kuitenkin vaikeaa yhtä kyläpiirlä
tutkimalla tehdä mitään yleistä
johtopäätöstä, tulimme kuitenkin s l l -
hen tulokseen, että kansallinen valistustyö
on tällä hetkellä välttämätöntä
j a on se pantava ripeästi alulle.
Tässä voivat olla myöskin apuna suo.
menkieliset, sillä varsinkin niiden
i«8menkielisten, jotka osaavat jon-kunverran
venäjänkieltä, on helppo
oppia puhximaan Tverin karjalaa.
A. B.
Tverin elintavoista
Viinin vuosiin saakka on Tverin
Karjalan joka talossa loukutettu,
kehrätty ja^kudottu, joko käsin tai
alkeellisilla välineillä pellavakankaita.
Näistä on käytetty joku ihäärä o-miksl
tarpeiksi. Kollektivisoiminen
ja osuuskunnat ovat nykyään hävittäneet
koko käsiteollisuuden tulok-
Eelllsempien tuotantomahdollisuuksi.
en kautta. Mutta vielä näkee joka
talossa värttinöitä,^ j o i l la vanhat ja
nuoret-naiset Vapaahetkinään kehräävät.
Rukkia, "äijän kallist' masl-nua",
ei tunneta kun kuulopuheelta-
Nuoriso viettää vapaailtansa illat-suissa
"bessedah", joka on ikivanha
karjalainen kansantapa. Näliiin viedään
vieraskin tutustumaan nuorisoon.
"Bessedoissa", joita pidetään
melkein joka talossa, kokoontuvat
kylän nuoret, tytöillä värttinät m i i -
kanaan. Kehrätään laulellen j a vuo-r
o in tan^ien. Tanssit ovat osittain
vielä vanhoja karjalaisia kansantans.
JokäpäiViäiLitii .sanoiiialishtiuutisista
voi kuka talaansa huomata, että
tilanne porvarillisen j a sosialifascis-tisen
kokoomushallituksen maassa.
Saksassa kärjistyy nopeasti. Tuskin
päivääkään kuluu rauhallisesti. Po-j
liisien on oltava aina kivääri jalalla
työtätekevän luokan liikehtimisen
tukahduttamiseksi.
Tilanteen kärjistyminen Saksassa
johtuu samoista syistä kuin muual-lakin
kapitalistisessa maailmassa. T a .
loudellisesta pulasta. SaksasJsa tämä
pulakausi vaikuttaa vain vieläkin
syvemmin ' kuin monessa muussa
maassa siksi, että Saksa on maail-mansodaasa
voitetAu valtio. Sen maksettavina
ovat hirmuLset sotavelat.
Saksan kapitalismi • on noiden velkojen
johdosta vielä ahtaammassa kuin
muiden suui-valtojen kapitalismi. Sen~
täytyi' puristaa työläisistään enem.
män lisäarvoa kuin esimerkiksi Y h dysvaltojen
kapitalismin. Talouskriisin
on siten pakko muodostua syvemmäksi
ja seurauksiltaan vaikuttavammaksi.
Kapitalismin ratsionali-sointi
("järkiperäistyttäminen") työläisten
kustannuksella edistyy Saksassa
jättiläisaskelin, ja sen seii-rauk-
seha^ lisääntyy työttöniyy.s nopeassa
tahdissa. Viimeisten tietojen
mukaan on työttönäien luku tuossa
sosialidemdkraattisen "rautakansle-r
i " Myllerin hallitsemassa maassa
kohonnut jo kolmeen j a puoleen
miljoonaan.
Sitä mukaa kuin työttömyys l i sääntyy,
kasvaa Saksan työväenluokan
yleinen hätä. Palkat painuvat
alas työssäoleviltakin työläisiltä, ja
työttömät jäävät vaille alkeelllsim-piakin
elämismahdollisuuksia. Riisto-köyden
kiristäminen kasvattaa työväenluokan
suuttumusta vallitsevaan
järjestelmään. Vastarinta l i sääntyy.
Turhaan laativat sosialidemo
kraattLset ministerit lakeja kommunistipuoluetta,
köyhälistän taistelu-armeijan
johtajaa vastan. Turhaan
kieltävät maan sosialidemokraattiset
zörgiebelit työttömiltä nälkämarssit
ja mielenosoitusolkeuden., Kommunls.
tipuolue .selittää avoimesti, että .se
pitää vastustajaansa' laatimia lakeja
vain an'Ottomina paperilunttina/joilla
ei ole mitään merkitystä j a työttömät
selittävät koko työtätekevän
luokan tukemana, että he eivä peräänny
oikeuksistaan vähäistäkään,
vaan tulevat taistelemaan niiden
puolesta. Mitä siitä. Jos fascismi j u -
listetaankiii lail:si, kun sitä lakia ei
kukaan tottele. Koko työväenluokka
l i i k e h t i i hallituksen kielloista huolimatta.-'
Sen johdosta onkin kommunistien
päälehti kirjoittanut kuvaavasti.,
ettö nykyisellä porvarillissosla.
llfasclstisella kokoomushallituksella
ci ole pian mitään merkitystä. Se
onkin olemassa melkein vain siksi,
että kukaan ei kiireessä ole nnilsta.
nut kaataa sitä.
Saksassa i-uoskivat kyjläiset kapitalistit
j a heidän asettamansa minis.
terit nälkäisiä työttömiä ehkä ar-möttomammin
kuin missään muussa
Europan maassa. Seurauksena siitä
ön. että työtätekevän luokan vihan
ja suuttunmksen myrsky kasvaa.
Monimiljoonaiset joukot seuraavat
kommuflistipuolueen taistelulippua
tunnuksenaan Neuvosto-Saksa. Taistelu
kiristyy päivä päivältä, ja ase-at
ix)rvarilehdet ennustelevat jo lähestyvää
vallankumousta. — Zörgie-belit
ovat työssä provosoidakseen sen
esiin liian aikaisin j a tukahduttaak-seen
sen. verin kuten enrienkui.
Mutta ne päivät ovat olleet j a mennet
jolloin Sellainen provokatio voi
onnistua. Kommunistipuolue selittää
avoimesti, että vallankumous alkaa
kyllä, mutta vasta sitten, kun t i l a n ne
on sellainen, että sillä on täydet
voiton mahdollisuudet. L i i a n aikaisin
eivät kapitalistit j a niiden avusta,
jat voi enää provo.solda työläisiä kapinaan.
Tällainen rohkea esiintyminen raivostuttaa
vallanpitäjiä.' Ne lisäävät
poliittista sortoa. Kylläisten taistelu
nälkäisiä vastaan kiihtyy. Mutta samassa
tempossa kiihtyy myöskin»
nälkäisten taistelu kylläisiä vastaan.
Neuvosto-Saksa, kapitalismin Mene
Tekel, lähenee sitä mukaa kuin
luokkataistelu kiihtyy.
INTIA.ANIN KURJA KöHt.-VLO
. F ' ~ i i ! Aiilnr.-. h r h u i l ; . liil. — Mv.-:
WK<- Wey\veii. Jolm Weywe.sin vai.
mo, joille niolenunille tuomittiin ei-
. Suomen
Pääkonsulivirasto
l:ok.i Canadaa varten suorittaa
i u i k k t a maan virailIsoll« edustuk-eelle
kuuluvia tehtäviä, antaa pas-
• i . I ' " ' " t l : - j a muita Suomen kan^alai-
. Mii-s ja vauiio ovat molommut. iu- sii,, kohdi.stuvia a^:i..ita.
diaant-ja Keegon Uthellii. Mies kertoi
<-tlu lie joivat kynnnenen kannua
kannatettua •'lämmitysainetta'".
Nainen oli jo oikeudessa niin kovissa
tuskissa, että hän kieritteli lattialla,
vaan sUti hänet tuomittiin linnaan,
kun hiin ci voinut innk.saa .sak-koaan.
l.*;*; M OTIA.S THRKKIL. A l N tN
N AVTTKLYESINKEKSI"
Istanbul, helmik. 24. — Zaro Agha.
156 vanha turkkilainen, joka on o-venvar!
ijana täkiiläi.'>es.sä kaupungin
talossa. l;iht(>e Now Yorkiin alko.
holivasiaisren konf<.'rfns.siin hiihli.
kuun lopulla. Alkoholivastaincn yh-disty.
s ai-voo kuljettaa tätii iiikilsUi
miesf-i yiuj;:iij Amerikan, sillii Zaro
voi kcr.skiia saavuttaneensa lämiln
korkean iiin ottamatta yhtään alko.
holiryyppyji. Zarolla on nyt 12:.sta
vaimo, entiset 11 ovat kuolleet.
O.-^oile:
Conaulate General of Finland,
Koom 918
1410 Stanley Street, Montreal.
(Corner St. Catharine and Stanley)
A K S E L I R A U A N H E i M O,
IiäiikoDsuli.
^ Lj.siiksi on Suoiucllu edu.sUiji.-.a
Canatla.s.sa: Xon.suli Eriek J . K u r
te. ^Poit Arthur, Ont. — Adio'.
Saarimäki, y i a Bay St., Toronto
Ont. il. r . Albert llermanson,
479 Main .St., Winnipog, M.in. —
Thomas Fran.'^.si. lio.v L, Coppei
C l i f f , Ont. — Cliarl<'s K. Magnusson,
TiA Dock St., Saint John, N.13.
— O. W. Törnroos-, .'',.'•)] ll,>wo St.
Vancouver. \i.Q-UUDISTAKAA
TILAUKSENNE!
Cartage Co., Ltd.
Sudbury, Ont
Olt-mino avanneet autokumien kitr-jansniKki-
en, jott-n «itamnKj nyt vaa.
taan kaiktiiJai.cta aulf»kumic«i j : i s i -
.-ätajnntMi korjausta.
Tyy«fyHäv>ii»yys taatnan.
Sudbinrjr. C^ö.
Valmistamme ruoka- Ja'kähVi»
pikkuleipiä f ,
P U H E L I N 5572 f
Box 129G — — 382 Antvrerp Ave/
0r. S. J. Hiller
HAMMASLXÄKÄRI
Sp('!i;ili.-;li "
t«'!,(iIiampaiilon j a kruunujen ' l a i -
to.-sa sekä .siUalyöalalia
.Acnit' aptoelcin yläkerra.";sa
('('(lar j.'i Durham kat. kulmas.sa
P. O. Box 536 Puhelin 52
SUDBURY, ONT. (K
S U O M A L A I N A -
KALAKAUPPA
A V A T T U
341 KING S T R E E T W E ST
Anna Mannila
Peter ja Widmer katujen välillä
T O R O N TO O N T A R IO
Miksi leikkaasta?
Umpi.suoH, Sappikivi, vatsa- tai
mak.savaivoille. "Hepatola" on parantanut
tuhansia ihmisiä, kautt:^
Canadan, viimeisen 20 vuoden ai-t:
kana. Pyytäkää selostuskirjasinta:
H i n t a $0.75 postilShetykäenä. '
Mrs. Geo. S. Almas, -
Box 1073—12,
Saskatoon, Satlc.
MYHÄVÄNÄ ^
r(»i.smuut |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-02-26-03
