Vapaus, February 26, 1930

              JlesKmlkkona, helmik. 2e pnä — Wed., Feb. 26 No; 48 — 1
V A P A U S jbarr**». Oat., i - a i i i i » . piat l a i E c i - U i - i i i i i r ^ i i y i B i joiii»p»i»ia«
ZVäslf «saa of Fituuifa V o t k m ie C u « u . FulttiafaeJ i^lj «t S o u i ' ^ . 0:.:niii
B4Ci*tet«l tt tbe Poit Office Ocpaitaunt. Otuv*, u «eeond daa* matier.
Tcimitiu, kouuari. iuijckaBpiM ja {.aiso talo Elot MxeeuUä.
P^itioaotc: Vapana. B«a 69, SadkBry, Oat.
.Q^elis^et: Konttori 1030. Toinuln* äJ6W. — kiiiakaut>i>a 2387%.
yrbmaea; OKice (Job «ark, a^ettUciaeiiu, ele.) 10»—Ediu» 536W.—B«>k*io»e 2i«7W.
XäURAäiUiiä J . V . AJUqrtat.
^Euoacer: J . V . AhlqvUl.
Taistelu oikeistovaaraa vahaan
kommonistipuolneessa
( J a t k o a n u m e r o o n 44)
P O L U E E N T Y Ö A M M A T T I L I I - [piilee k a i k k e i n s u u r i n vaara puolu-
OlCca. Bookatore « a d Priatahop: Vainoa B o i U i a c Sueet.
A U zsiiU to be aadriMKd: Vapaa*, f .O. Boa M . 6aiinn, Uot.
TlLAlTäBINTiAl:
^ . » i 4 « - 5 0 , O 5 kk. »1.75 ja 1 kk. tlM. — >lidTa.altoihm ja Saoma»» a a ^ » B B
» I r a r o i i l V ; l rh. <6J0, 6 kk. » 3 0 ja 1 kk. tlM. •
: ILBIOrySHimUiT VAPAUDESSAt
Ciiinalktoiliuotakiel <1U» keita. « 2 . 0 0 fcakai kcnaa. — Avioliittaos »etiitrilto onaentoiTotukaet
iCc palaUtBuaa. — NiiDenoumttoUmMukaet 50c kerta. I I Ä ) 3 kertaa. — Syntytnäilniotokaet « Ä )
eerta. $ZM 3 kertaa. — Aaantocroilmotakiet »2.00 keru, »3X0 kakai kertaa. — Kiito»ilmotukiet
* 1 J M kerta. — KoalematuliaotBkaet tZM katu, 50 liaämakn kUtotUoaerlU tai maUtoränyiU. —
«lolUB ti«iot ia oaouilaKtnkaet SOe kerta. »IXO kolma kertaa. — TUapIiailiaetUjiea ja ilatoto»
ceiUaotlcB oa. «aadittaeMB, läbetetUTä Uaotiubinu ctakäteen.
CenezaI adrertiiiac rataa, 7Sc per eol. iach. Miaimoai charfs for aiefl* laaertloa. 75e. The
'a^aaa ia ths best «dvcrtiaiitg medioin aatoag tb* Fiaaiab pet^Ia i a Caaada.
Z M ette milloia takfaaa aaa r u U u U eaaimiiaeen kirjeeaeenaa, Urlottakaa aadellaea Uikkae>-
kobajaa peraoooalUieUa aiattUI: |. V . Aklqriat. Uikkeenkoitaia.
nee
Nova Scatian kaivosmiehet kamppailevat
kapitalismin kourissa
Sen lisäksi, että kaivosmiesten keskuudessa Nova Scotiassa ilme-harvinaisen
runsasta työttömyyttä, painaa työssäkin käypiä
työläisiä vielä tämän lisäksi entistä raskaampana palkkojen alhaisuus
ja elinkustannusten korkeus. Viime joulukuulta julkaistu tilasto osoit­taa,
eilä elinkustaiinusten taso, vain pelkkä ruoka huomioonotettuna,
oli mainitulla kuukaudella $11.76. Tähän tulee lisäksi menot vaattei­siin,
valoon, lämmitystarpeisiin, tupakkaan; verot uniolle, yhteiskun­nalle
ja kirkolle, sekä tusina muita jokapäiväisiä menoja.
Tästä jö huomataan, missä määrin työssä käypienkin työläisten
asema on Nova Scotiassa huonontunut ja yleinen kurjistuminen talou­dellisessa
suhteessa vallalla Työläisten nälkäisyys ei kuitenkaan ole
estänyt Bescoa kahmimasta itselleen entistä suurempia voitto-osinkoja.
Muutamalla sanalla voidaankin tilanne mainitun yhtiön alueilla ku­vata:
palkat alentuneet, elintarpeiden hinnat kohonneet ja yhä van­kempi
kiiltÄvirta juosäut Bescolle.
Työläisten järjestöt Nova Scoliassa eivät ole millään tavalla ky­enneet
ehkäisemään kurjistumista. Eikä luultavasti koskaan sitä ky-
Icenekään tekemään, niinkauan kuin esimerkiksi kaivostyöläisten unio-ta
johdetaan taanluinuksellisen A; F. L :n johtajaplokin taholta. Mai­nittu
kaivostyöläisten uniö onkin viimeaikoina painUnu"! yhä enem­män
komppanian unioh asfemaan ja sen jäsenmäärä laskeutuu entises­tään
suorastaan romahdusmaisesti. Se on loogillisena seurauksena
siitä tyÖrauhapolitiikasta, jota A. F. L:n herrat työläisten unioissa
ajä'^at.
^ ,Növa ScöUaii feaivo&työläisten keskuudessa on nyt kuitenkin ha-vaUtavksa
jonlqnta^ä herä^^ oireita. JCasvava taloudellinen
ku||iaittmiiieii?j<kjumo»> 1 ^ ^ ^ ovat usealle tyoläi-eel&
8>lleet herätteinä siitä r-läinaähustilääta, johon työläisten taholta
on|»^i)ltöfe jp9^teh;aikpB ^ f t u ^ , Nyt jo näkyy ii^erkk^j
läi^t rtöUMvat* töihunlÄän^^^^ v^ kaivostyöläistenVunion liiomi-
8el^i'|j'a^ leii^ aVulla pareiUpieh olosuhteiden taistelemiseksi itsellieen.
M. m .ovat työl^ijset pina-alotteisesti ryhtyneet julkaisemaan omaa työ-mcÄlek^
ä •'Thb Nova Scotia Miner'*.
'*: Voimakkaissa taloud^l^^l^järje&töi^^^ Ohkua työläisille vahva
luki' heidän täi8tdus^änKökö porvarillista järjiä^^^^ vaötaan. jär­jestymättöminä,
hukumme kurjuuden suohon, mutta joukkoina olemme
voimakkaat iskemään iakäisih porvariston vankimmatkin hyökkäykset
asemamme kurjistamiseksi.^
T O I S S A
s K o m i n t e r n i n kirjeessä, huomautet-
^ t l i n , että puolueen a m m a t i l l i s e s s a o h -
jjelmassa, mikä e s i t e t t i i n vähemmis-ftön
toverien teesissä, o l i t a p a h t u n u t
j p a r a n n u s t a . Q l i k u i t e n k i n , selvää,
j että vähemmistön toverit myös o l i .
vat, yhdessä enemmistön kanssa e r -
hettyneet, j o t a K o m i n t e r n i n t p . k o ­m
i t e a n kirjeessä k r i t i k o i t i i n seuraa­v
a s t i :
" P u o l u e e n v a n h a a a m m a t i l l i s t a o h ­j
e l m a a muutettaessa uuteen, mikä
k e h o t t a a canadalaisten l i i t t o j e n e-r
o a m a a n A m e r i k a n työväenliitosta ja
l u o m a a n eheän ammatiillsen l i i k ­keen,
on t e h t y vakavia oikeistolaLs-crhetyksiä,
mitkä ovat heikentäneet
puolueen vaikutu-sta työläisten kes­kuudessa.
Puolueen arviointi Cana­d
a n uudesta ammattijärjestöstä, k u in
myöskin t u n n u s , k a h d e n a m m a t t i ­järjestön
Ccanadalaisen j a A m e r i k an
työväenliittoon kuuluvan) yhdistä­misestä,
mikä tunnus o n o l l u t v o i .
massa a i v a n viime a i k o i h i n saakka,
osottaa, että puolue l u o t t i l i i a n p a l ­j
o n ylhäältä käsin t a p a h t u v a a n e-heyttämiseen,
eikä eheyttämiseen a l ­h
a a l t a käsin, mikä p e r u s t u u työläis,
t e n määrätyille v a a t i m u k s i l l e j a e-u
u l l l c , näiden käydessä taisteluita
n i i d e n p u o l e s t a — Puolue el ole
riittävästi p a l j a s t a n u t C a n a d a n u u ­d
e n ammattijärjestön johtajia."
S e n seikan, että Canadan uuden
ammattijärjestön johtajat hyväksyi-f o n j o h t a n u t E n g l a n n i s s a sämanlai.
eelle. eikä myös puolueen a a t t e e l l i ­s
e n tason kohottamisesta. Canadan
k o m m u n i s t i n e n puolue pystyy (omej.
Usesti suoriutumaan trotskilaisen
S p e c t o r i n j a hänen o p p o r t u n i s t i s t en
l i i t t o l a i s t e n s a yhteisUtä hyökkäyksii.
tä v a i n siten, että se systemaattisesti
p o i s t a a kaikki oikeistotebdenssit,
mitkä ovat yhä v a r s i n v o i m a k k a i na
puolueessamme. Että puolueen yksi
j o h t a j a j a K o m m u n i s t i s e n k a n s a i n ­välisen
tp. k o m i t e a n jäsen v o i vuo­s
i k a u s i a holhoa t r o t s k i l a i s u u s s u u n t aa
( k u t e n keskuskomitea myöntää) i l _
man, että s i i h e n käydään terävästi
käsiksi puolueen edessä, o n eräs o s o .
tus puoluejohdon heikkoudesta."
P u o l u e e n järjestöllinen t i l a n n e j o u ­t
u i niyös a n k a r a n a r v o s t e l u n a l a i ­s
e k s i . M o i s e n t i l a n t e e n o n k e s k u s k o,
m i t e a s a l l i n u t kehittyä vuosikausia.
v o i käyttää hyväkseen v a l l i t s e v a a t i ­l
a n n e t t a , naikä o n s u o t u i s a j o u k ka
t o l m i r m a l l e . tästä sariotaan K o m i n -
t e m i n kirjeessä:
"..r. Puolue on l i e r r a s s a a n val­m
i s t u m a t o n s e n edessä olevia s u u n.
n a t t o m a n s u u r i a tehtäviä j a m a h d oL
l i s u u k s i a varten. Se o n edelleenkin
s u u r e l t a osalta s i i r t o l a i s t e n puolue,
millä o n v a i n h e i k k o yhteys työväen,
l u o k a n pohjaosien k a n s s a . ' V a i k ka
c a n a d a l a i s e t j a C a n a d a n r a n s k a l a i ­set
työläiset muodostavat suuren e.
nemmistön maan väestöstä, niin
k u u l u u puolueen jäsenistä 95 pro­s
e n t t i a kolmeen kieliryhmään (suo­malaiseen,
u k r a i n a l a i s e e n j a Juma­laiseen).
T u o m m o i n e n kansallinen
perusta muodostaa erään vakavan
h a i t a n puolueen j a j o u k k o j e n välil.
l e.
K o m i n t e r n i n k i r j e v a a l i i , että m o i .
nen mahdoton t i l a n n e o n h e t i kor­j
a t t a v a . K e s k u s k o m i t e a n enemmistö
v a i k e n i ky.symyksen suhteen. Vähem.
mlstö herätti sen terävästi. Tässä
yhteydessä on tärkeää huomauttaa,
että puolueemme el ole t e h n y t k e r -
r a s s a n mitään, saadakseen vaikutus­v
a l t a a maan väestön k a i k k e i n j u l ­m
e m m i n riistetyn osan, Canadan
v a t naisemme. Sanotussa a l a i s u u d e s ­s
a esitetään yksinäjrtöksinen kappale
' K e v ä t " y.m. y j n . ohjelmaa.
TöUa näissä k a i v o k s i s s a näillä y m ­päristöillä
o n t e h t y j o k a päivä j a v i e .
lä pyhät päälle, p a i t s i v i i m e pyhänä
e i k u t s u t t u töihin j a eiköhän p i k a ­p
u o l i n a l e t a tekemään v a i n jokunen
päivä v i i k o s s a j a ehkä t o i s i a k a i v a n ­t
o j a suleta j o k s i k i n k u u k a u s i k s i k u ­t
e n edellisinäkin vuosina, j a j o i t a k in
ehkä a i n a l s e k ^ . Tällaista o n k a i ­vostyöläisten
odotettavissa näillä
ympäristöillä j a s a m a a se o n y l e l s e s.
t i k a l k i l l a kaJvoskämplköillä keväi-
."•^en j a kesäiseen a i k a a n , j o l l o i n e i
hiilellä.ole kysyntää j u u r i minkään
vertaa.
Tukkityöt ovat ympärillä taas täy-de.
ssä- käynnissä. J o t k u t kämpät X) l i -
vat seisauksissa useita a i k o j a lumen
j a pakkasten t a k i a . — O , N .
s u h t a u t u m a l l a passuvlsestl puolueen r a n s k a l a i s t e n keskuudessa. K o m i n -
sisällä o l e v i i n ( k a n s a l l i s i i n > järjestöL t e r n i n kirje velvotti puolueen heti
h i n . Ellei puolue vc^ p a r a n t a a k o -
k o o n p a n o a a n j a v a p a u t t a a Itseään
s e m m o i s i s t a sosialidemokraattisista
jätteistä V k u i n f e d e r a l i s m i on. e i se
ryhtymään työhön heidän keskuu-dessaac.
H m a n tuon l a a j a n k a n s a n ­ryhmän
tukea, puolue ei voi toivoa
menestyvänsä. — (Jatk.)
merkitsee Englannin työläi-siUe
ySä fissmntyvää kun^^
T e o l l i s u u k s i e n r a t s i o n a l i s o l m i n e n > k u i t e n k i n k o r o t e t t u lisäämällä työte-vät
m o n d i s m i n j a t e o l l i s e n rauhan
f j o l i t i i k a n , o l i s i pitänyt poistaa k a i k.
k l harhat siitä, että he v o i v a t m i .
tenkään esittää edistysmielistä osaa.
C a n a d a n u u d e n ammattijärjestön e r ­heellistä
a r v i o i n t i a seurasi puolueen
t o i m i n n a n v a a r a l l i n e n heikentjmii.
n e n A m e r i k a n työväenliittoon k u u l u,
vls-sa l i i t o i s s a , j o i d e n h a l l u s s a o n e-d
e l l e e n useain teollisuuksien tär­keimmät
asemat j a j o i h i n kuuluu
järjestjmeiden työläisten enemmistö.
" P u u t t u u järjestettyä vähemmis-töliikettä.
mikä yhdistäisi t o i m i n t a m -
me a m i p a t t l l l i t t o j e n keskuksissa, t o i ­m
i n t a m m e -uusissa l i i t p i s s a j a t o i .
m l n t a m m e järjestymättömien jär.
jestämlseksi.... Järjestymättömien
järjestämiseen j ä u u s i e n H i t t o j e n r a -
icehtamiseen t a r v i t t a v i a järjestöfeli-mlä,
k u t e n tehdas, t a i työpaikkako-s
i i n s e u r a u k s i i n k u i n m u i s s a k i n k a ­p
i t a l i s t i s i s s a maissa. Työläisiä jou­t
u u yhä enemmän leivättömiksi ja
sitä tietä lisääntyvät kapitalistien
saamat voitot. T . k . 1 prvästä lähtien
p a n t i i n r a t s i o n a l i s o l m i n e n käytän­töön
useissa S k o t l a n n i n terästeh­t
a i s s a j a y k s i n B e a r d m o r e n tehtaissa
Pärkheadissa vähennettiin työläisten
lukumäärääsiitä syystä 600:11a. M a i l ­l
a tehdas-äluellla o n vähennetty työ­läisiä
samassa suhteessa. Snowdown-i
n k i v U i i i l i k a i v o k s U l a Kentissä u h .
k a s i puhjeta • l a k k o , k u n t u o t a n n on
r a t i o n a l i s o i m i s e n yhteydessä, otta.
m a i l a käytäntöön uusia k o n e i t a , vä.
h e n n e t t l i n työläisten lukumäärä ja
a l e n n e t t i i n p a l k k o j a 3 s h i l . 4 pences.
hoa. M u t t a vielä n y t k i n o n terästeol­l
i s u u d e n työläisten p a l k k a t a s o a l h aL
.sx-mpi k u i n m u i d e n teollisuustyöläis-ten.
Se ilmenee erinomaisen hyvin
siitä, että m o n e n palkka o h sama
k u i n valtion työttömyysavustus.
T a m m i k u u n viimeisenä päivänä j u l .
k a i s i h a l l i t u k s e n äänenkannattaja
t i l a s t o n erään m u u r a r i n v l l k k o t u l o l s -
ta, jotka o l i v a t seuraavat:
V i i k k . alk. 25 lokak. 46 s h . 3V^ pen
8 marrask.
22
29
6 jouluk.
20
27
28
54
36
21
32 '
' 5
' 5
6
' l'/j
6
24 " 4
Tällaiset ovat olleet
v a l l a i i u m o u s t a i s t e l n s s a menestyk­sellä
s u o r i u d u t a.
T a h d o m m e tällä k a i k e l l a sanoa
ön t u l l u t a i l ^ o t t a a v a k a v a s t i päi­väjärjestykseen
n y k y i s e n nuoriso
p o l v e n keskuudessa Suomen val­l
a n k u m o u k s e n h i s t o r i a n opisljelu
y l e i s e n marxilaisen-leniniläisen o-pintotyöh
r i n n a l l a ( j o h o n k u u l uu
N K P (b) m h i s t o r i a k i n ) . E l l e i näin
tehdä, j a l a a j a s s a m i t t a k a a v a s s a,
jää v a l l a n k u m o u k s e m m e n y k y i s e l le
n u o r i s o p o l v e l l e s u l j e t u k s i k i r j a k si
sen o p e l n k s j e n k a n t i a l t a katsoen.
J a s e l l a i s e k s i ei s a a kallishintaistD
k u m o u s t a m m e jättää!
~ V o i d a a n h u o m a u t t a a , että meillä
e l ole vielä yhtenäistä v a l l a n k u ­mouksemme
h i s t o r i a a , j o n l c a vuoks"
o p i s k e l u on h a n k a l a a t a i mahdo­t
o n t a , i Yhtenäistä v a l l a n k u m o u k -
semme h i s t o r i a a e i o l e , se o n t o t t a.
M u t t a meillä on sentään verrat­t
a i n paljon j u l k a i s t u t u t k i e l m i a,
kritiikkiä ja m u i s t e l m i a . Tätä
k a i k k e a on j o n i i n paljon, että
o p i s k e l u v o i d a a n s u o r i t t a a j a m e -
ne.styksellä. ' .
Opiskelutyötä o n v a i n helpotet­t
a v a , s y s t e m a t i s o i t a v a v a l m i s t a m a l ­la
pätevältä t a h o l t a v a l l a h k u m o u k -
semrae ' o p i s k e l u o h j e l m a nuorisoa
v a r t e n . T a l l o i n on e h n e n , m u u ta
lähdettävä siitä, ettei v a i n voit­t
o i s a v a l l a n k u m o u s opeta proleta­r
i a a t t i a , v a a n myös t a p p i o o n päät­t
y n y t v a l l a n k u m o u s . T a p p i o n s y i ­den,
t e h t y j e n v i r h e i d e n j a e s i i n t y ­n
e i d e n p u u t t e e l l i s u u k s i e n punnitse­m
i n e n marxilais-leniniläisen t i e t e er
v a a ' a s s a opettaa p a l j o n bolshevis­t
i s t a v i i s a u t t a j a v o i t t a m i s e n tai­t
o a .
Työläisnuorison n y k y p o l v e n on
o p i t t a v a läksy Suomen v a l l a n k u ­m
o u k s e s t a .
a m m a t t i t a i .
Britannia ja
"London Obsfertet'Mehden toimittaja J t. Garvin on yrittänyt
rakentaa jonkinlaisia perusteita, joiden pohjalta sitten uskottelee sö-dap
syttymisen Yhdysvaltain ja Britannian välillä olevan mahdotto­muus.
Garvin iläekin käsittää» että vetoaminen moraalisiin tunteisiin,
**yslSvyytBeh'V ovat ttiferkityksfetlÖmiä imperialistisessa maailmassa.
Silloin kun imperialistien ristiriitaisten etujen ratkaisemisesta on ky­symys
ei voida rakentaa mitään diplomaatisen kohteliaisuuden varaan.
Olihan maailmansota'siitä kaikkein IcouraaniuntUvin esimerkki, jolloin
karisivat VJdiihal lastönkdmäriuskottelul, miten muka eri valtioiden
hallitsijain väliset stiknläisuussuhteet olivat takeena valtioiden hyvien
suhteiden ja rauhan säilymisestä.
. Garvin sensijaan yrittää rakentaa teoriaansa tulevan imperialis-tisäl
sodan räahdöttomuudesta porvarillisen taloustieteen ja finanssi-opin
johtöpäätoKseen. Hän selittää, että sota on "poliittisesti mahdoton,
koska erinäisistä syistä, jotka vaikuttavat dommiöihin, ^ o t a meidän
maamme ja Amerikan välillä merkitseisi sen hrittiläisen valtakunnan
varmaa hajoamista, minkä säilyttämiseksi on olemassa laivasto." Voi-simine
tämän johdosta lisätä, että jos mainittu tekijä — tietenkin olo­suhteista
riippuen — vaikuttaisikin jossakin määrin pidättyvästi Bri­tanniaan,
niin se sitävastoin Yhdysvaltoihin nähden olisi myönteinen
tekijä.
Kirjoittaja jätkää pasifistista piaättelyään sanomalla, että sota
olisi "mahdoton finanssisyistä", koska siinä tapauksessa- — ottaen
Jbuomioon, millaiset puhteet ovat olemassa Lontoon ja New Yorkin
v ä l i l l ä— luottoromahdus mikä vältettiin elokuussa 1914 tulisi tapah­tumaan
ja seuraukset olisivat korVaamattomat*\ Sillä seikalla, että
luottosuhteet joutuvat häiriötilaan, ei kuitenkaan ollut mitään tärke­ämpää
estävää merkitystä vuoden 1914" sodan puhkeamisessa, sillä
kysymyksessähän oli eri imperialististen yhtymien valta-asema koko-nabuudessaan
ja välttämättömäksi käynyt entisten markkinain turvaa­minen
ja uusien valtaaminen. Luottoäuhleiden murskautuminen so­taa
käyvien maiden välillä painoi vähemmän tässä kamppailussa.
Saatetaan siis hyvällä syyllä katsella asioita verrannollisesti samalla
tavalla tulevaan imperialistiseen sotaan nähden, mikäli Yhdysvaltain
euroopalaisista sijoituksista on kysymys.
Lopuksi sanoo Garvin sotaa msdidpttomaksi kaupallisesti, "kos­ka-
meriliikehteen-ja kaupan Suistaminen raiteiltaan aiheuttaisi sekä
ruokatavaroihin että raaka-aineisiin nähden tarvikepulan ja nälkä-ajan
hintoja." Garvin on oikeassa kuvatessaan sodan aiheuttamia
kaupallisia sekaannuksia, mutta tässäkin toivat viimeisen imperialis­tisen
sodan kokemukset esille sen sotivien maiden keskuudessa laajassa
mittakaavassa sovelletun asian, että kunkin maan taloudellinen elä-f**'-
tonnilta. M o n i I t o i s en työläisen v i i k k o a n s i o t j a v a -
kaivostyoäinen e l o l e p y s t y n y t saoi ijtti a s i a n o m a i n e n R o b i n s o n , että jos
. ..-r 1^" kuin p a r i t o n n i a hiiltä, elya^^ jhän o l i s i o l l u t työttömänä, o l i s i h än
m i t e o l t a , o n t o i m i n n a s s a a i v a n l i l a n k^"^.*^^ ""n*^»»/Pa^^^^^ työttömyysävus-vähäh.".
"~
K u m p i k i n puolueryhmä • ; s y y l -
t a p a u k s i s s a o n r a t i o n a l i s o i m i s e n y h - l t u s t a v a l t i o l t a 32 s h . j a a m m a t t l l i i -
Ä"^*,.^^*?^*" tyynnyttää a i n a k i n t o l t a 4 s h . v i i k o s s a . Vielä h u l l u m m in
töihin jääneiden miellä a n t a m a l l a ammattitaidottomien
i n e n n o i h i n erhe y k s U n e n n e n puo.. palkankorotuksia j o U l e k i n työ. a n s i o i t t e n l a i ta
l u e e n k o n v e n U i o n i a . M u t t a k u n v a - ,äi3uie/Tk.2 p:nä a s t u i v o l m a a h u u . ^^»^a.
h e m m i s t o n toveria yrittlyat^^n^^^^^ 3i ^ Englannin terästeollisuu.
Pysyy^\o"^!^.to»;*°;;«^V ^un vUme v u o s i n a h u o h o r* ^'lu^^^t^.±:är^ - i n p a i k a t t u j e n työläisien p a l k a t o-työläisten
sekä ylläpitivät opportunistista, y i .
häältä lähtevää ammatUlisen liik­k
e e n eheyttämiskäsitettä.
vät a l e n n e t u t 38 shillingistä 32 s h i l .
10 penceen viikossa^ k o r o t e t a a n p a l k.
k o j a n y t 1-5 shilllnglä viikossa. M u t -
Vallat seeksl k a p i t a l i s m i a vastaan. Tähän
kysymykseen nähden o t t i v a t vähem­mistön
toverit sovittelevan kannan.
Tie näet v a a t i v a t -"tohnintamme lU
.«läämlstä työväenpuolueessa," (vä­hemmistön
teesi työväenpuolueesta)
v a i k k a he myös v a a t i v a t itsenäistä
rooliia k o m m u n i s t i s e l l e puolueelle.
R i o l s e n menetelmän lopullisena
päämääränä o l i työväenpuolueen lo-pettäminen,
v a i k k a se Itse asiassa
t u l i lopetettua jo s i l l o i n , k u n r e f o r ­m
i s t i t alkoivat siitä poistumaan, et-tä
s a i s i v a t h a j a l l e j a p i r s t o t u k s i " y h ­t
e i s e n - r i n t a m a n " , mikä poistuminen
o l i kerrassaan v a s t a k k a i s t a r e f o r m l s.
t i e n tavanmukaiselle p o l i t i i k a l l e —
e r o t t a a kommunistit työväenpuolu­eesta.
K o m m u n i s t i s e n kansainvälisen
kirjeessä a l l e v i i v a t t i i n se o p p o r t u n i s ­m
i , minkä puolue o n menneis3?ydessä
omannut tähän kysymykseen näh­den,
j a l a u s u t t i i n , että v a n h a polL
t i l k k a o n j o h t a n u t : " lukuisiin
e r h e t y k s i i n p u o l u e p o l i t i i k a s s a . Esim.
työväenpuoluetta o n p i d e t t y yllä s i i ­nä
hurskaassa uskossa, että se on
j o n k i n l a i n e n s u o j a k o m m u n i s t e i l l e ja
että v a i n työväenpuolueen a v u l l a v o i
k o m m u n i s t i n e n puolue muodostua
j o u k k o p u o l u c e k s l . Kommunistinen
puolue e l v o i m i l l o i n k a a n l u o p u a i t -
senäisestä t a i s t e l u s t a a n työläisjouk.
k o j e n johtaja-aseman saavuttamisek.
s i , eikä myös arvosteluoikeudestaan
a m m a t t i l i i t o i s s a tai työväerijärjes.
töissä Canadan ' k o m m u n i s t i n en
puolue o n vielä v a r s i n heikko eikä
o l e vielä joukkopuolue. Se saattaa
t u l l a s i k s i v a i n s i t e n , että se t u n k e u .
t u u syvemmälle työväenluokan l a a -
j i m p a i n osaln keskuuteen, että se
k o r o s t a a enempi j a enempi kommu.
n i s t l s e n puolueen Itsenäisyyttä, eikä
p y r i työväenpuolueen n i m e n suojaan,
eikä myös k u l j e työläisjoukoista e r i s.
täytyvää l a h k o l a i s u u d e n l i n j a a.
"Nykyisenä ajanjaksona puolueen
tehtävänä el o l e työväenpuolueen r a ­k
e n t a m i n e n . I»äätehtävänä on v o i ­m
a k k a a n kommunistisen puolueen
r a k e n t a m i n e n . JoS yllämainitut t o i -
menpiteet toteutetaan, tulee työ.
• , -11 1 1 , . , . . Iväenpuolueen lopettamisprobleeml
ma JcesKitettun äärimmilleen palvelemaan s o t a t a r k o i t u k s i a , j a monet r a t k a i s t u a , eikä tulevaisuudessa tule
raäka-aineet, joista joissakin maissa esiintyi p u u t e t t a , v o i t i i n k o r v a t a olemaan pohjaa moiselle puolueelle."
toisilla. Gärvinin kaltaisten i m p e r i a l i s t i s t e n s a n o m a l e h t i m i e s t e n to- K o m i n t e r n i n tp. k o m i t e a n ^ i e^
di^telu on siis heikko. Jos työ^^^^^^ lau- l : J , , S t r m r ^ 1 m e "!
suntoihm, tapaa i m p e r i a l i s t m e n sota heidät v a l m i s t u m a t t o m i n a . Ikiläisuutta vastaan käydyssä ryn.
•' täyksessä. Että t r o t s k i l a i s u u s v a a ra
o n elimellisesti k i i n n i t e t t y puoluees-
K u m m a h k i n , ryhmän s u h t a u t u m l - j samalla o n s u u r i a j o u k k o j a työ-sessa.
työvenpuolueseenoU huomat. Iäisiä ajettu nälkätaipaleelle. Välk-t
a v l s s a v a k a v i a virheitä. E n e m m i S - J i c a p a l k k o j a o n k i n vähän ylennetty,
tön toverit, oleelUsestl, j a t k a a • työ- j ^vat k a p i t a l i s t i e n p a l k k a a m e n o t k u i -
väenpuolueen r a k e n t a m i s t a . ,.J^ y r t t - ' { ^ n k i n h u o m a t t a v a s t i vähentyneet,
tää saada s e n käännetyksi t a i s t e l u a - gioska työläisten lukumäjirää o n p a l ­j
o n vähennetty j a t u o t a n n o n määrää
R a t s i o n a l i s o l m i n e n . j o k a n y t "työ­väenhallituksen"
aikana- o n saanut
s u u r e n laajuuden, o n lisännyt koko­n
a a n työttömäin l u k u a huomattavas­t
i . Tammik. 20 p. päättyneenä v i i k ­k
o n a rekisteröitiin koko maassa
työttömäin lukumäärä l,473,4'0O. m i ­kä
o n 47.780 enemmän k u i n vastaa-v
a n a n a i k a n a v i i m e vuonna. Työttö­myys
o n lisääntymässä, v a i k k a sosia­l
i d e m o k r a a t t i s e t m i n i s t e r i t ovat •va­k
u u t e l l e e t vähentävänsä työttömyyt­tä.
Työläisnuorison nyky­polvi
ja vallan­kumous
V . 1918 j o u d u i i / m e me s i l l o i s et
S u o m e n p r o l e t a a r i n u o r e t v a l l a n k u ­m
o u s t a i s t e l u u n — k u t e n k o k o l u o k -
k ^ m m e k i n — h e i k o n p u o l e i s i l la
eväillä. Eväänä o l i s u u r e m m a l ta
o s a l t a v a i n t a i s t e l u i n n o s t u s t a.
I n n o s t u s o n s u u r i a s i a v a l l a n k u ­m
o u s t a i s t e l u s s a . ''^Iman sitä e i k y e ­tä
iskemään t a r p e e k s i l u j a s t i — se
o n t o t t a.
M u t t a i n n o s t u s ei riitä. T a r v i ­t
a a n p a i t s i v a l l a n k u m o u k s e l l i s t a i n ­n
o s t u s t a myös täyttä v a l l a n k u m o ­u
k s e l l i s t a ^ t i e t o i s u u t t a j a selvyyttä.
J u u r i sitä mieltä n u o r i l t a —
k u t e n vielä l u o k k a m m e etumai.sel-t
a j o u k o l t a k i n — v. 1 9 1 8 p u u t t u i .
E i o l i u t meillä b o l s h e v i s t i s t a puo­l
u e t t a , s e n t i e t o a j a t a i t o a j a s i k si
meidät lyötiin — se o n n y t l u o k ­kamme
e t u j o u k o i l l e päivän selvä.
Tämän on o p p i n u t , k u t e n monet
m u u t v a l l a n k u m o u k s e m m e opetuk­set,
sen työläispolven t i e t o i n e n o s a,
j o k a t a i s t e l u u n o s a l l i s t u i , sekä
o m a k o h t a i s e n kokemuksen että
myöhemmän t e o r e e t t i s e n s e l v i t y k - Kuten muistetaan, t o i m i t e t t i h i L a .
s e n tietä. pualla v i i m e m a r r a s k u u n 24—25—26
• „ . . ' • V -t \ - - i " - V, lp:nä t a p a h t i m e i d e n suojelijoiden ja
T o i s m on a s i a n l a i t a t y o l a i s n u o - t o i m e e n p a n e m i e n h i r v l t.
r i s o n n y k y p o l v e e n nähden. Se ei^^^i^^ ilkitöiden jälkeen k u u l u s t e l u -
o l e välittömästi osallisitunut S u o -
Marbi Hendric
maftaohjelma
S. J . p u h u j a toveri MartLn Hs«i
r i c k s o n kiertää Port A r t h u r i n S
l a s e u r ^ v a n järjestelmän i n u k^
27 F^. P o r t Arthur.
28 p. h e l m i k . Intola.
2 p. m a a l i s k . Fort \Vi;tiam
4 p. m a a l i s k . Tarmola
5 p. maalisk. Kiviko.=id.
6 p. m a a l i s k . Lappi.
7 p. m a a l i s k . Intöia.
9 p. malisk. P o n Aniim-
10 p. M a a l i s k . Mabella
11 p. m a a l i s k . Shabaqua
12 p. maaUsk. Conir.ee.
14 p . . m a a l i s k . F o n Fraucts.
15 p. maalisk. F o n i-vancö.
17—18 p.maalisk. Finland
Osastojen toimitsioita. pn-detää
v a r a a m a a n huoneuston pähetiisL
suufjta v a r t e n j a ilmottamaan h w .
p u h e t i l a i s u u k s i s t a .
M a t k a o h j e l m a a tullaan jatw
m a a n tarpeenmukaan, mie kun sajL
d a a n lähemmin neuvotella puhui^
k a n s s a m a t k o j e n järjestelystä, y k
m a i n i t u i l l a p a l k o i l l a on toverien teh.
tävä k a i k k e n s a puhetilaisuuksien on.
n i s t u m i s e k s i . Myöskin pyydetäia
p a i k a U i s i a tovereita huolehtimajn
sUtä, että . r a u t a t i e n pysäkeillä o!ia
j o k u vastassa. Se helpottaisi paljon
p u h u j a a t u r h i l t a viivytyksiltä yja.
S. J . P o r t A r t h u r i n alueen
Aluekomitea,
A. K a r i , sihteeri.
Lapualaiset nuoriso-osastolaiset
syyt­teeseen
p i s t o n passianomuksesta oli reväist;
ppls hänen omakätineii allekirjoituL
sensa. Mihinkähän so on hävinnyt?
K u n viime elokuun l p:nä, j(Aa
oli omistettu sodanvaHtustamispäi.
v a k s i . Peräseinäjoen niinismies ho.
s u i työväentalolla, huusi hän, että
menkää Venäjälle! J a k u n sinne läh.
tijöitä i l m a a n t u i , lupasi nimlsmia
v o i n t i n s a mukaan auttaa passin
h a n k k i m i s e s s a . Mutta mitään apu
ei hänen "auttamisestaan" ole ollut
FL Williainin uutisia
Ilälyjrtys numero yksi
a k k a - j a u k k o j U h l i s t a s a i s i o l l a kyllä,
j o hälyytys n : o 2 e l i 3, sillä sitä oh
j b n i i n k a u a n t o u h u t t u että o n p i an
j u h l a t j u h l i t t a v a n a . O n j o näyttänyt
k a u a n siltä,.että t u l i o n I r t i jossain
n u r k a s s a , v a a n m i n u n käskivät sano.
m a a n että ei ole t u l i i r t i e n n e n k i in
v a s t a m a a l i s k u u n 20—21 j a 22 p ä i .
vä; s i l l o i n en mene enään takaa,
m a a n josko tytöt j a p o j a t j u h l i i s a -
Uiojen s e i n i e n sisällä, k u n a k a t ja
ukot o n k o l m e päivää j u h l i n e e t — —
onko enää k a t t o a k a a n päällä s e n j ä i .
keen. Niistä u k k o . j a a k k a - j u h l i s ta
tulee n y t m u u t e n semmoiset j o l t a el
ole vielä ennen o l l u t nä.itten synty­n
e i t t e n a i k a n a , e i a i n a k a a n näissä
kaksolskaupungelssa. Sen kyllä jo
u s k a l l a n sanoa etukäteen. — Kovas­t
i tytöt j a p o j a t k i n o n touhussa, s i ­tä
e n tiedä m i l l o i n j a missä ne j u h ­l
i i . — U k k o .
Eri paikkakunnilfa
. Creighton Mine, Ont.
s. -J. o s a s t o n kokous p i d e t t i i n t.k.
16 p. jossa päätettiin m.m. seuraa­v
a t asiat. K a i k i l t a l a p s i l t a jot!;^;
eivät ole v a n h e m p a i n s a m u k a n a i l ­t
a m a - j a t a n s s i t i l a i s u u d e s s a peritään
s a m a sisäänpääsy maksu k u i n a i k u i.
s i l t a k i n .
. T i k e t t i e n myyjät j a o v i m i e h e t jär­j
e s t e t t i i n s i t e n , että j o k a i s e n osaston
jäsenen nimet k i r j o i t e t a a n - e r i k o i ­selle
l i s t a l l e j a j o k a i n e n t o i m i i lis­t
a l l a olevassa järjestyksessä yllä.
m a l n l t u i s a s tehtävissä. Lista on
nähtävänä h a a l i l l a . Mulstakaapas
j o k a i n e n täyttää velvollisuutenne
h u o l e l l i s e s t i . Seuraava kuukausiko,
kous o n m a a l i s k u u n 9 p. k l o 2 j . p.
T e o f i l u s .
NUOltEN TYÖLÄISEN JOULUN
VASTAAVALLE 1% 'VUOTTA
KURITUSHUONETTA
"Nuoren Työläisen Joulun" vastaa,
va tolmittaia,tov. Toivo Evert Tullaa
vastaan nostettu juttu oli esillä H : -
gla raastuvanoikeuden 4:Ilä as.
A n t a m a l l a a n päätöksellä tuomitsi |sa ilmenevään olkelstolalsvaaraan,
oikeus vastaavan pidettäväksi k u r i - ?aatetaan nähdä seuraavasta para-tushuoneessa
1 v . j a 6 k k . T a k a v a r L s r a f l s t a:
köiduksi saadut 1,626 k a p p a l e t t a k y - ; " C a n a d a n puolueessa on myös
symyksessä olevaa j u l k a i s u a , t u o m i t - , t r o t s k i l a i s u u s kohottanut päätään,
t i i n menetetyiksi j a käyttämättö- Sitä vastaan käytävää t a i s t e l u a ei
myjrteen saatettaviksL R.O. I l m o i t t i . v o i d a erottaa k a i k i s t a niistä problee-tehneensä
päätöksen äänestyksen meistä, j o i l l a P3rritään korjaamaan
jälkeen. niitä oikelstolaistendenssejä, joissa
K a n s a l l i n e n Työläisten K o u l u jär­jestetään
K o m m l m i s t i p u b l u e e n t o i -
mesta T o r o n t o o n tänä kevännä. K o u ­l
u tulee kestämän kolme kuukautta
j a v a l i k o i d a a n s i i h e n k a k s i k y m m e n ­täviisi
o p p i l a s t a , k o m m u n i s t i s e n puo^
luQgn j a n u o r i s o l i i t cm jäseniä, e r i puo­l
i l t a mata. Se tulee olemaan ensl-mäinen
l a a t u a a n C a n a d a s s a j a s e l l aL
s e n a mjerkitsee s u u r t a a s k e l t a eteeti-päln
tämän m a a n v a l l a n k u m o u k s e l U.
sessä liikkeessä. Siellä t u l l a a n prole­t
a a r i s i s t a miehistä, n a i s i s t a j a nuo­r
u k a i s i s t a k o u l u t t a m a a n kykeneviä
puoiuetyön ohjaajia j a työläisten
järjestäytymisliikkeitten j a luokka­t
a i s t e l u j e n johtajia.
Edellä m a i n i t u n K a n s a l l i s e n Työ­läisten
K o u l u n r a h a s t a m i s t a r k o t u k.
sessa järjestää T i m m i n s i n puolue j ä r ­jestön
s u o m a l a i n e n agitpn)p.jaosto
s u o m a l a i s t e n työläisten taltdle ensi
l a u a n t a i - i l l a k s i k u k k a , j a kori.iIt»-
m a n , johon p a i k k a k u n n a n s u o m a l a i ­s
i a ^öläisiä k e h o t e t a ^ j o u k o l l a saa^
purnaan. Sisäänpääsy t i l a i s u u t e e n o n
v a p a a miehille j a n i i l l e naisille,
j o t k a tuovat m u k a n a a n k u k a n , k o t in
t a i käsityön; m u i l t a peritäim 50 sen^
t i n slsäSn{)ää^anaksu. l U a i s u u t e en
v a r a t a a n 'hyvä h a r m o n i k a n soitto.
T e r v e t u l o a ! — Gabe.
Lady Smith, B. C.
O s a s t o n t o i m i n t a on k u t e n a i k a i ­semmin,
p a i t s i K J C K o m i t e ^ j o k a on
o l l u t e n n e m m i n C h a s e r i v e r l h j a L a -
d y s m l t h l n tov. y h t e i s e s t i muodosta­ma
keskusor^aanl, t u l i vuoden alussa
m u u t e t t u a s i t e n , että k i j m p i k i n osas-t
o v a l i t s i keskuudestaan oman aglt.
p r p p a g a n d a k o m l t e a n s a .
. Täällii v i e t e t t i i n yhteiset Lenin,
i i l e b k n e c h t , L u x e m b u r g j a Suomen
luokkäsotamuistojuhlat t a m m i k . 25 p.
H e l m l k . 2 p. kävi täällä puhumas­s
a Työväen p u o l u s t u ^ t o n organlsee-raajä
tov. G . D r a y t o n . Hän puhtil
k a d u l l a n i i n s a n o t u n sotilaspatsaan
j u u r e l l a , k u u l i j a k u n t a n a o l l e n vaan
m u u t a m i a , toiset seisoskellen k a u k a ­n
a katukäytävillä. Ihmetteli, että
p a a s i v a l t a o n s a a n u t n i i n a l i s t u v a i -
sllcsi j a p e l k u r e i k s i ihmiset, sen
k u r j a n j a h u o n o s t i palkatun työn
lÄhden, j o k a heillä - k u l l o i n k i n sat­t
u u olemaan, jos s a t t u u , että eivät
u s k a l l a t u l l a läheltä k u u l e m a a n työ.
väen p u h u j a a . E r i k o i s e m m i n hän kä.
s l t t e l i työttömyyskysymystä suur­k
a u p u n g e i s s a j a e r i k o i s e m m i n v i i m eL
siä V a n c o u v e r i n rettelöltä, jossa use­a
m p i a työläisiä, työttömiä, v a n g i t t i i n.
K e h o i t t l yhdistymään C T . puolus­t
u s l i i t t o o n j a a v u s t a m a a n r a h a l l i s e s ­t
i p u o l u s t u s l i i t o n t o i m i n t a a.
NäytösUtama o l i meillä helmik. 8
p . . E s i t e t t i i n kolminäytöksinen kap­p
a l e " T a i s t e l u a j a epätoivoa".
Naistenpäivää t a l l a a n viettämään
. täällä maalisk. 8 p. O h j e l m a tulee
' o l e m a a n m o n i p u o l i s t a , sen v a k u u t t a .
mei>. l u o k k a s o t a a n s e n v i r h e i s i i n j a
^tappioon. Siitä syystä v a l l a n k u m o ­uksemme
suuret opetukset pval
s i l l e y k s i t y i s k o h d i l t a a n t u n t e m a t t o ­m
i a j a jäävät s e l l a i s i k s i , e l l e i se
o p i s k e l e Suomen v a l l a n k u m o u s h i s -
t o r i a a .
N y k y i s e n • työläisnuorisopolven-h
a n on v a l m i s t a u d u t t a v a määrätie­t
o i s e s t i edessäolevaan työväenluo­k
a n h i s t o r i a l l i s e e n itehtävään: k a ­p
i t a l i s t i s e n h e r r a v a l l a n k u k l s t a m i^
seen Suomessa. Sitä tehtävää ei
s u o r i t e t a pelkällä i n n o s t u k s e l l a;
v a a n sitä v a r t e n t a r v i t a a n kom-t
m u n i s t i s i t a ' t i e t o i s u u t t a . . ;
K o m m u n i s t i n e n t i e t o i s u u s saavu­t
e t a a n sekä o s a l l i s t u m a l l a j a t k u ­v
a s t i l u o k k a t a i s t e l u u n , että t u t k i ­m
a l l a märxilais-leniniläisten k u -
m p u s o p p e j a .
Mai'xilais-leniniläis;ten kumousop-p
i e n o p i s k e l u s s a on p r o l e t a a r i s en
v a l l a n k u m o u s h i s t o r i a n opiskelulla
oma tärkeä s i j a n s a . P r o l e t a a r i s et
v a l l a n k u m o u k s e t h a n muodostava-r
i k k a a n , k a l l i i l l a h i n n a l l a h a n k i t un
k o k e m u s t e n sarjan, j o n k a a v u l la
v o i d a a n marxilais-leniniläistä k u -
m o u s o p p i a elävöittää j a k i r k a s t a a.
Tietenkään el Suomen ftyöläis-n
u o r i s o n ole ^ r a j o i t u t t a v a y k ^ n -
o m a a n tämän Suomen v a l l a n k u ­m
o u k s e n h i s t o r i a n t u t k i m i s e e n —
k a n s a l l i n e n r a j o i t t u n e i s u u s h a n o li
y k s i V. 1 9 1 8 t a p p i o n syistä j a s i i ­tä
p a h a s t a , t ä y t y y päästä! Kui­t
e n k i n on S u o m e n v a l l a n k u m o u k ­s
e n h i s t o r i a n ymmärtämiselle s en
m a a n maaperällä eläneelle par­h
a i m m a t m a h d o l l i s u u d e t . J a s e n
lisäksi: s u o m a l a i n e n työläisnuori­s
o h a n j o u t u u lähinnä S u o m e n maa­perällä
vallankumoustyötä j a - t a i s ­t
e l u a s u o r i t t a m a a n j a i l m a n Suo­m
e n v a l l a n k u m o u k s e n historian
riittävää tuntemusta i l m a n , s en
b o l s h e v i s t i s t a a r v i o i n t i a ei tässä
ja. M u t t a oudoksumista herätti t u t .
k i m u k s i s s a , se. ettei niitä, k o h d i s t e t.
t u ilkityöntekljoitä vastaäh. Heidän
s a a t t a m i s e k s e e n hyvin a r i s i d i t u u r i e.
desvastuus_een , törfeästÄ hulikäiiis-m
i s t a , v a a n kölitiistuivat t u t k i m u k -
MUISTA MAISTA
Raskas työttömyys
Itävallassa
set v a i n n u o r t e n työläisten o p i s k e l u,
järjestön toimlhenkUöIhhi.
N y t nähdäänkin " t u t k i m u s t e n " t u .
l o s . JUapuan n u o r t e n , työläisten ,opls-kelujär
jestön tolmihehkllöt seppä E e ro
J a a k k o L a i t i n e n j a työmies Juho
A r t t u r i K a r a ovat saaneet k i r j a l l i ­sen
haasteen saapua V a a s a n h o v i.
p/keiiteen helniifc "1*7 phiä, ^jolloin
k a n r i e V l s k a a l i tulee' y a a t i i n a a h ' heille
edes^^as1;uutk" — "väIti(l>iietofeffifeii val­m
i s t e t u s t a ! " K a n i i ^ j ö l t t i ä ä s ä , ' jbkia
seuraa "näästett^^ tehdääh ' ' j b u k ko
väitteitä,'alkaen V. 1918. Sllhä p u ­h
u t a a n Sbs. N u o r i s o l i i t o s t a jä s en
l a k k a u t t a m i s e s t a . M u t t a Itse asiasta,
m i t e n s j ^ t e t y t ovat tehneet itsensä
syyiiälksi "valtiopetoksen valmiste­l
u u n " siitä e l kirjelmästä pääse t a ­v
a l l i s e l l a m a a l l i k o n järjellä varus­t
e t tu i h m i n e n selville. Sillä e l voida
o t t a a vakavalta^ k a n n a l t a väitettä,
että t o l m l i i n a l l a n u o r t e n työläisten
sivistysjärjestössä " v a l m i s t a i s i v a i -
t i o p e t o s t a " . Jäämme m i e l e n k i i n n o l la
o d o t t a m a a n tämän hämmästyttävillä'
p e r u s t e i l l a nostetun j u t u n käsitte­lyä.
Itävallassa , v a l l i t s e e tällä k^rtaj
s u u r e m p i työttömyys kuin koskau
a i k a i s e m m i n , c L u o n n o t o n tullipolitiii.
ka,, jolla : vältettiin voitavan torjua
työttömyyden" lisääntymistä, on päic
vastoiä ^ v i e n y t sihen. että kapitaJs.
t i t tuotannon eri aloilla ovat pan.
neet t a s k u i h i n s a suunnattomat vä
t o t j a eroittaneet työläisiä- toimeen,
panemansa ratsionalisoimisen vato
tuksesta. jröttömyyden katastrofimaL
n e n nousu selviää souravi.sta nmi.
r o l s t a :
Työttöniiä o l i :
V. 1921
v ^ ' i 9 2 5 ...:v....
V. 1927
V. 1929
•J2,884 hent-
127,212
230,738
258,137
303,500 "
T Y Ö L Ä I S I L L E E I A N N E T A P A S S IA
N E U V O S T O L I I T T O O N
V i i m e vuoden loppupuolella jätti,
vät Peräseinäjoelta kotoisin olevat
työläiset H e l k k i V a r a n m a a j a V a l io
Lepistö V a a s a n läänin m a a h e r r a l l e a
nomuksen saada passin Neuvosto,
l i i t t o o n . Äskettäin t u l i imätös. S e o n
sama tuttu, -sadoin k e r r o i n vastaa,
v a n l a i s i s s a t l l a i s u u k s i s a k u u l t u : O .
Ien t u t k i n u t tämän anomuksen, m u t -
s, e n k a t s o o l e v a n syytä suostua s i i ­hen.
E i mitään perusteluja.
M a i n i t u k s i tullfoöft, että V a l i o L e -
7
Iskon näkökiilmasta
J o p a lykkäsi myrksm virolaisille
p o r v a r e i l l e . A s i a o n n l m . sillä t a v a l.
It, että N e u v o s t o l i i t t o muutti V l r o s.
sa olleen lähettiläänsä K a u n a s U n ja
tämän t i l a l l e o n n y t t a r j o n n u t V i .
r o o n erään entisen m a t r u u s i n , R a s -
k o l n l k o v l n .
Tämä s a m a i n e n R a s k o l n l k o v o n t a ­v
a l l a a n kuuluisuus neuvostovaltaa
v a s t a a n vehkellevlen maiden sota­h
e r r o j e n ja d i p l o m a a t t i e n keskuu­dessa.
A s l a o h , nähkääs, sillä t a v a l.
l a , että hän t o i m i n e u v o s t o l i i t t o l a i ­s
e n laivaston a m i r a a l i n a vuotena
1918 j a e n g l a n t i l a i s t e n sotalaivojen
v a l l a t t u a s i t t e m m i n nyt V i r o n l a l .
vastoon liitettyinä olevat L e n n u k in
j a V a m b o l a n , o l i R a s k o l n l k o v toisella
niistä t a i s t e l u n a i k a n a . Hän o l i m a t ­r
u u s i n puvussa, m u t t a eräs venäläi­n
e n m a t r u u s i i l m a i s i h & i e t j a n i in
j o u t u i hän s o t a v a n k e u t e e n E n g l a n.
t i i n . V u o t e n a 1519 hänet v a i h d e t t i in
e n g l a n t i l a i s t e n K r o n s t a d t i a vastaan
tekemässä torpeedovenehyökkäykses-sä
vangiksi j o u t u n e i t a e n g l a n t i l a i s ia
upseereja vastaan. K u n s i t t e n V i r o s ­s
a alkoi " v a p a u s s o t a " j a s e n a i k a n a
k a n s a l l i s k o k o u k s e t vaalit, joihin
k o m m u n i s t i t eivät saaneet ottaa o.
saa, n i i n siitä h u o l i m a t t a , l a i t t o i v a t he
n i i n s a n o t t i i j a l a i t t o m i a l i s t o j a , jois.
s a o l i s u r m a n s a saaneiden t a i k u o L
l e i k s i l u u l t u j e n k o m m u n i s t i j o h t a j i en
n i m e t ehdokkaina. Etisimäisehä näll.
lä l i s t o i l l a , j o t k a s i t t e m m i n t a k a v a r i.
k o i t i i n , o l i R a s k o l n i k o v i n n i m L M y ö .
h e m m i n o n R a s k o l n l k o v ollut lähet­tiläänä
Afganistanissa, mutta täy­tyi
hänen sieltä e n g l a n t i l a i s t e n p a i .
nostuksesta poistua. Tällainen lu-a o n
o l l u t R a s k o l n i k o v l l l a , j o t a n y t N e u .
vöstoliltto tarjoaa lähettilääksi V i ­roon.
V i r o l a i s e t , samoin k u i n m u i d e n k in
e u r o p a l a i s t e n p o r v a r i m a i d e n lihavat
d l p l o m a a t t i a u t o m a a t i t ovat lyötyjä
hämmästyksellä tämän ehdotuksen
johdosta. M a t r u u s i d i p l o m ^ t t i s e en
tehtävään! Se o n näiden j u o n i t t e l e ­v
i e n h e r r o j e n mielestä j o U i k a a N e u ­v
o s t o l i i t o n k i n edesottamiseksi. Hei­dänkö
s a k k i i n s a n a k a t t a i s i i n mies,
j o k a o n v a i l l a k a l k k i a akateemisia
o p p i a r v o j a , v a i l l a p o r v a r i l l i s i a hovi-tapapyllistelyiä
— o n v a i n t a v a l l i n en
r a s v a n a h k a i n e n . m a t r u u s i , j o k a itse
persoonallisesti o n t y k i n l u k k o p u o l eL
ta katsellut heidän diplomaattista
vehkeilyään neuvostovaltaa vastaan.
Se o n n y t j o l i i a n p a k s u a!
Lisäksi ajattelevat k a i p o r v a r i d i p.
l o m a a t i t , että tämä R a s k o l n l k o v , o i ­k
e a t o d e l l i n e n suolaisen veden s e i l a -
r i , / t a i t a a olla t a v a l l i s t a teräväjärki.
sempi myöskin v a l t i o l l i s i s s a salon­geissa
j a n i i n o l l e n h o k s a a h ^ p o m.
m i n k u i n toiset N e u v o s t o l i i t o n d l p l o.
Näroä ovat k u i t e n k i n vain ne tjöL
tömäi, j o t k a ilmoittautumalla tulevsi
m e r k i t y i k s i t i l a s t o i h i n , joten todeE,
nön työttömyys o n paljon korkeamiä
j a todennäköisesti ainakin 350,008
henkilöä o n h e i t e t t y nälkätaipaleellt
K u i n k a s u u r i tämä lukumäärä todet
lisuudessa on, näkyy .siitä, että k*)
maassa löytyy 1.2 m i l j . palkkatyöE
siä, j o t e n siis työttöminä on neljäs
osa k a l k i s t a työläisistä.
Tämä o n k i n aiheuttanut valtavi»
työttömien liikehtimisiä ja nälö-marsseja,
kommunistisen puolueen
j o h d o l l a , j o k a k a i k k i a l l a on asetto.
n u t työttömyyskamppailun johtaa
v a l l a s s a o l e v i e n ja sosialifascistio
j a r r u t u k s i a vastaan. Niinpä tafij
s u u r i nälkämarssi-armeija viime r i
k o l i a Useampana päivänä Wieniä
läpi p o l i i s i h u i - t t i e n kykenemättä ht
j o t t a m a a n niitä provosoivasta yrityl-slstään
h u o l i m a t t a . Työttömät laa-'
t o i v a t tunnuslauseita, joissa liiii
"Työtä t a h i leipää", "Kommunistisi
k a n s s a fascisteja vastaan", "Ats
nälkähalUtus", " A l a s sosialifascisti-set
pettäjät", j.n.e. Lähipäivinä
tee useampia nälkä mar.ssiarmeijo>
m a a s e u d u l t a matkaUe kohti ^eaä.
ittiSai
m a a t i t heidän vehkeilynsä, ti^
siinä o n myöskin sellf.inen peMe»
tämä v a a r a o n taipumattomampil^
toiset virkaveljensä porvarini^
k u i s k u t t e l u i l l e , eikä anna loista^
s a l o n k i e n hämätä proletaarisia S'
niiään,. k u t e n muutamille neuvt^
v a U a n dIplomaateUle " * ° !^
p r o l e t a a r i s t a palvelustaan suoritta»
s a a n käynyt. _^
J a niinpä jutusta onkin nonj
a n k a r a parranpärlnä europalais^
lehdistössä. Lopputulos .siitä
oUa, että virolaiset eivät by
häntä Neuvostoliiton lähetty
rnaahäiisa. Niissä diplomaatij
pimeissä k u n n l m . o n sellainen,
välianjäallä, että kohteliaasti i
tään a s i a n o m a i s e l t a maalta, ke'
se l a se heidän miehensä sinne
hettilääksi. Neuvostolutto on
t a n u t myöskin tätä kohteli
sääntöä j a kysynyt Viren te
että k u n meillä olisi taalla
R a s k o h l i k o v , n i i n katsoisimme
teidän maahanne sopivaksi
lääksi. J o t t a kelpaako?
M e n e j a tiedä kelpaako,
o n k r a n t t u h e r r a , joka ei pi-^^
vehdystä v a r t e n lapaansa j o^
käteen. V a r s i n k i n tavallista
k u t e n " n y t R a s k o l n i k o v i a . se
k u i n myrkkyä. J a myrkk.vähä-i s«
h e l l i n e n , luokkatietoinen
p o r v a r i l l e o n k i n . Sitä ei -I
frpi.qnfei^an porvari jaksa katoB
m i i n katsoa.
tnppovaaran