Vapaus, July 15, 1930

              Tiistaina, heinäk. 15 p:riä — Ta6s., July 15 No. ]
V A P A U S attfai
VAPAUS (L>b«t7)
n i M . ?3c PO coi. iaeb. Uinimam ckua» tor «aste i M t t t M , 7(*. Th*
Caoadaii pugavara-jfi Dpi
-ftfrttyu Itqittori. täia«»pi» i«
Pgmiamut Vsfua. Box «». S»<fl>WT. O"*.
uScM Om StiMtilU.
-i«Ml9e*2 Kootiori U08. — T«au»M — IUrJ«k»«pp« 33t7W.
T^mrr Offic* ( i « b » « J m t i Ä M U , mc.) W3»-Mitor 536V/-SoekM« S»7W.
ILUOTUSULNMAT VAFAUDESäAi
XirfJmikivIlaietsUct H i » km». UM k«k»i k x r u a . — AfioIiiUoo» ••••«gl» «oMatoiTPtakMt
•«k p a l M t v B M . — N i a K O B s s u o i l a o t i i l t c t SOe Jum. H M 3 kerua. — SratyiililiBatBkMl
i m . «Zin 3 k«.-us. — A H a i o e x M l m ^ u k M t JZ« 0 k«ru. 43iW k«kal k a R i » . — CiitoaUiaotekM
•»iM kena. — ICM5em«»U»otak*el tZf» ktn». SA heinBtktm kuU»Uwt**il». » » J t o T i t » » » » - —
«JarM- «tiHot t« o t o i r i t n o t u k s e i ^ koru. »J 4 » k o l o e kCfUa. — TUapCUlMltaliMl ia iiao(>r
~«MM(ii.>«r)«» - n . « i « < l ' : t « ( « s « , ' i i t e l M t ä i i •lai.tatbiou a t a k i l M O.
\ ik4tJW. • kk: f : ^ . 3 kk. $t.Ti ia J kk- IIXM. — TUrmbaftl* Ja
«e «rtnulU- I T l . | | » « , » ia 1 kk. f l M . . i
.«nsait*;;! J V. AblqTiM.
- n / . W, Akl4ri4(.
4Kfi<a> B«*fc«taa» aad Priatikapi Vapaaa BaJldiai. Clm SUaat.
4iX B M U I* b« addxcwa4i Vcpaoa. P J O . Bes 69. ^Sailbafr. Oat.
loa asilloia U I M B M aaa *aauiuu aaaiaiiiaaeB kifjiijinaaa. kb)«ttakaa aaliBaaa ltfiti>a.
mtmln pcnooutliatUa aimatH; 1. V . Aklqtiat, liikkaaakoiula.
Sodan mamia ei vie lainkaan olemassa;
sanovat nosket
Tukholmasta tuUe^t tiedot ker
tovaC, että siellä kokoontui viimr
viikon maanantaina, kuten olemme
aikaisemmin maininneet, Amster-
4aniin keltaisen ammatillisen kan­sainvälisen
taantumukselliset joli-töpämput
punomaan uusia juonia
niaailman työläisten pettämiseksi
jä heidän saattamiseksecn entistä
suurenipaan pääoman orjuuteen.
Mainitussa taantumuksellisten
kongressissa on esiintynyt eri raalt-lien
Tcformislistcn ammattijärjestö­jen
johtohcrrat, selostaen omalla
tunnetulla tavallaan tilannetta m.
m. maailmanrauhaan nähden.
Elikoista huomiota herättää. näistä
"pelosta j i s i a " ranskalainen sosia-lidemol^
aatti Jouhaux, joka aivan
rennosti selitti tilannekatsauVscs-säan
kongressille, että sodan vaa­ra
on kokonaan poistettu maail­masta!
.
"Oikeastaan ei tqollaincn lausun­to
herätä luol^katietoisissa työläi­sissä'
suurtakaan' ihmettelyä, sillä
siitä hetkestä alkaen, kun v. 1914
maailjtnansuta puhkesi ilniiliekkiin-on
jokainen ajatteleva ihniiincn
oiluli tieloinch siitä, että ^ sösiali-demokraatit
ovat luokkataistelu-rintamalla
kajpitalislien puolella.
Niinhän he seliUävät maailman­sodan
edelliikin, ettei mitään vaa­raa
muka ole uhkaamassa, sillä
he, 808iaHdemokraktit,mrat sellai­nen
mahti maailmassa, jotka es­tävät
sodat Työväki luotti silloin
niihin herroihin, heidän suuristii-ecen
rehentelyynaä, ja tuloksena
o l i , etta miljoonia nidäilman työ­läisiä
teurasteltiin imperialismin
tappptanlereella. Ja itse nämä her-
Xftl >1ivot ehsinmiäisimt itsekukin
maan parlamenteissa myöntämään
varoja "isänmaan puolustukseen."
•Sama virsi siis näkyy sosialide­mokraateilta
olevan veisattavan(i
kuin oli ennen vuotta 1914:kin.
Mutta työläiset eivät enää usko
näihin vanhoihin levyihin. He tie­tävät,
että se kiihkoisa sotavaruste­lu,
r jota • kaikissa kapitalistisissa
maissa nylcyäan käydään, ei suin­kaan
ole mitään rauhan työtä,
vaan se tarkoittaa entistä vcri-semmän
sodan valmistelua. Tyh­minkin
ihminen käsittää, että kun
valetaan tykki, niin se suinkaan
ci ole tarkoitettu sunnuntaimetsäs-täjillc
sorsien ammuntaan, enem­pää
kuin suuret sotalaivatkaan
siirtolaisten kuljettamiseksi taikka
huvipursiksi.
Kansainvälinen Punainen päivä,
elokuun ensimmäinen^ lähestyy.
Silloin panevat miljoonat työläiset
kaikis.sa osissa maa|)alloa vasta•
lauseensa imperialistisia solia
vastaan. Silloin on syytä, samoin
kuin kaikissa muissakin tilaisuuk­sissa,
paljastaa myöskin sosialide­mokraattien
inhoittava vehkeily
imperialistien hyväk.'<i.. Punainen
päivä ei kuitenkaan tarkoita aino­astaan
vastalauseen panemista im­perialistien
sotavarusteluja vas­taan,
mutta se tarkoittaa myöskin
konkreettista valmistautumista vas­tustamaan
koko työväenluokan
voimalla kaikkia sotia. Pelkät
imperialismin alashuudot eivät
vaikuta; toimintaa ja tekoja so­dan
vastustamiseksi täytyy harkita.
Koko kapitalistisessa maailmassa
vallitsee nykyhetkellä mitä syvin
taloudellinen pulakausi, joka
osoittaa päivä päivältä vain pa­henemisen
merkkejä. Juuri tämä
maailman käpitälismih pula on se,
joka ajaa imperialisteja selviyty­mään
siitä uuden maailmansodan
sytyttämisen kautta. Muuta tietä he
eivät näe pclastuakseen. Työväes­tön
tulee juuri senvuoksi varustau­tua
mahdollisimman voimakkaasti
ottatjiaan vastaan imperialistien
sodanjulistukset ja muuttaa, sillä
hetkellä kun maailmansota uhkaa
syttyä, se kansalaissodiksi. Työ­läisellä
ei ole mitään "isänmaata'^
kapitalistivaltiossa puolustettava­naan,
sillä "isänmaat" tarjoaa
heille tälläkin hetkellä vain näl­kää
ja työllöinyyltä, vankiloita ja
hirtlolavoja.
Työläiset! Valmistautukaa Pu­naisen
päivän viettoon!
Vaalitaistelttrintamilta ei kuulu
mitään uutta
'^iittoparlamcntin vaalit lähene­vät.
Työläisten kannalta katsot­tuna
"rintamilla" oi kuitenkaan
olf tapahtunut niitään erikoisen
"uutta". Porvarit tappelevat keske­nään,
edustajapaikoista, muutaman
"lyoväenpuoluelaisen" yhtyessä,
sikäli kuin heillä missä on ehdok­kaita,
samaan kuoroon, poliisien
r patukoidessa ihmisiä työläisten
vaalikokouksissa.
Kaikki porvaripuolueet ovat
viime päivien kuluessa olleet kiih­keässä
touhussa vaalivoittoa tavoi-tellakseen.
Niinpä esim. Fort W i l -
liamista ilmoitetaan, että siellä on
kaksi porvaripuoluetta aivan vii­mehetkellä
tehneet sulan sovin­non,
"riippumattoman työväenpuo­lueen''
ehdokkaan pidättäytyessä
ehdokkuudesta liheraalien hyväksi.
"Työväenpuoluelaiset" pitivät äs­kettäin
kokouksensa, jossa ehdo­kas
Pattison ilmoitti, että hän luo­puu
ehd^kuudesta ja tulee yhdessä
liberaalien ehdokkaan Wilsonin
kanssa työskentelemään viimemai­nitun
hyväksi, kiertäen tämän
kanssa yhdessä vaalipiiriä.
Sillä tavalla sitä työväen etua
ajaa pitääkin!
Etelä-Ontariossa, etelä-Toronton
vaalipiirissä, puhui äsken liberaa­lien
ehdokas Mclntyre ja lausui,
että farmareilla on lunin huono
aika, mutta ajan huonouteen ovat
he itse syypäitä! Ei sanonut hal-lituk-
sen tulevan panemaan rikkaa
ristiin näiden "saamattomien"
farmareiden aseman parantamisek­si.
Selvää puhetta, vai kuinka,
farmarit? Sama puhuja kosketteli
niyöskin työtföniyy-skysymystä ja
selitti, että esim. Toronto.^^sa ovat
työttöminä enimmäkseen ulkoniau-laisct
työläiset ja sanoi sen olevan
oikein, että ovat, koska ovat. v i i ­meksi
maahan tulleita!
Täytyy tunnustaa, että se herra
on puhumit_ liatvinaisen reilusti.
Hän on tosiaankin sanonut sen
kannan mikä hallituksella tulee
olemaan, volttipa sitten vaalei.ssa
se tai tuo porvaripuolue: Farma­rit
ovat itse omaun kurjaan l i ­laansa
syypäitä ja ulkomaalaiset
saavat kärsiä nahoissaan siksi, että
ovat viimeksi maahan tulleita!
Kommunistit ovat aina väillä-
Canadan puutavara-- j a maan-viljclystyöläi.
sten teollisuushltto
eroaa suure.ssa määrin niin raken­teessa
kuin aatteelli.«e.stikin muista
canadalai-si.sta taloudelHsiäta jär-je.-;
töistä, lukuunottamatta vaUan-kumouk.
sel]isia unioita, jotka toi­mivat
vallankumouk-sellisen ohjel­man
alaiifina, samoin kuin puuta­vara-
j a maanvJljelystyöIäisten te-oUiiuusuniokin.
Uniommc vaiku­tuspiiriin
vedettävien työläisten
lukumäärä on noin 150,000, jotka
ovat sirotellut kaikkialla maassa.
Heidän työnsä tilapäi.sen luonteen
vuok-si nämä työläiset ovat pako­tetut
jatkuva-sti .siirtymään paikas­ta
toi-sec-n työn etsinnäs-sä. Puuta­vara-
ja maanviljelysteollisuudet
tarvitsevat perin vähän ammatti-taitoi.
sia työläisiä j a tästä syystä
enemmistö heistä on hiljattain
maahan tulleita siirtolaisia, jotka
eivät kykene puhumaan tai ym­märtämään
englanninkieltä eivät­kä
käsitä maan tapoja. He ovat
melkein avuttomia työnantajain
ja urakoitsijain käsissä. Heille
mak.sctut palkat ovat tavanmukai-
Ec^ti paljon alapuolella muille t y 3 -
läi.sillc maksetulta palkkataksoja.
Farmeilla he joutuvat tekemään
raskaampaa ja enemmän ruumiil-li.
sta voimaa kysyvää työtä kuin
muissa teollisuuksis-sa. Metsäkäm-pil!
ä olevat työsuhteet j a ruoka
ovat aina kurjat. Melkein kaikki
näistä työläi-sistä ovat kodittomia
ja rahattomia maankiertäjiä j a he
tietävät, että elämä, jota he joutu-,
vat viettämään tässä hyvinvoivassa
maassa on jopa kurjempi kuin
heidän omassa maassaan j a tästä
syystä he kantavat katkeraa vihaa
tämän maan kapitalistiluokkaa
vastaan. He muodostavat suurim­man
osan vilua kärsivistä j a näl­käisistä
työttömistä talvi.^cen a i ­kaan.
Näiden työläisten järjestäminen,
joskin se on suuri tehtävä, ei s u i n ­kaan
ole ^toivoton tai mahdoton.
Luonnollisestikin meidän on käsi­tettävä
alusta alkaen, että me em­me
voi järjestää, näitä työläisiä
sata-prosenttisesti. Nämä rahatto­mat
työläiset eivät voi rakentaa
Amerikan työyäenliiton tapaisia
varakkaita unioita. Jos näitten työ­läisten
keskuuteen rakennetaan
uniota, jonka^tulevaisuus kantaa
hedelmiä, sen täytyy, olla taistele­van
union 'p6i^aätt<ieSäs'/jä luon­teessa.
Tämä unio tulee olemaan
todellisena taistelujärjestönä, joka
tulee taistelemaan niin sellaisina
aikoina, j o l l o in työtä on saatavana,
kun työttömyyskausinakin. Tässä
suhteessa meidän uniomme on ylä­puolella
kaikkia vanhoja unioita.
K a i k k i parhaat toverimme . U k -
rainian Labour-Farmer Temple-järjestössä
j a Suomalaisessa jär­jestössä
on mobilisoitava tähän
työhön. Erikoisemmin tiiliä ker­ralla
on täpiä välttämätöntä, sillä
^juuri nyt on elonkorjuuaika alka­massa
j a meidän on liitettävä elon­korjaajat
yhteen. Jos me voimme
järjestää nämä työläiset heidän o l ­lessaan
rahattomia, j a hyvällä tais-tclupäällä,
voimme me luoda hyvän
pohjan tulevaiselle työllemme.
Klonkorjuuaika voidaan jakaa
kolmeen päiiasialliseen jaksoon ja
mei'dän työmme kunakin tällaisena
kautena on perin tärkeätä. Ensi-mäinen
jakso ilmenee työläisten
siirtymisessä preerikeskuksiin, jos­ta
käsin he sitten siirtyvät far­meille.
Heti alussa palkkataksat
ja vaatimukset työsuhteisiin näh­den
tullaan laatimaan ja jakamaan
laajalti elonkorjaajain keskuudes­sa.
Katukokouksia samoin kuin
joukkokokouksia haaleissakin on
kutsuttava kaikkien työläisten mo-bilisoimir^
eksi meidän' ohjelmannne
ja vaatimusternme taakse. Lento-lehtiäiä
tulisi julaista k a i k i l l a kie­lillä.
Ammattiuniokomiteoita ja
toiminnan komiteoita on muodos­tettava
puoluejäsenistä,
J^M^TEN O S A S T O
aal ta ja
Me työläisnaiset kun pidämme
tärlceänä' iituirlscm • Mw^»^«sta, s i ^
ukraina- ^' ° " kysymys varhaisnuorison kas­iaisten
työläisten järjestön jg! vatuksesta otettu keskusteltavaksi
.suomalaisen järjestön jäsenistä neuvottelu-kaikkialJa
missä mahdollista joft:; kokouksessa." Tämä-nfödän suuri
tamaan tätä työtä. Kaikissa pree- lyömme ^ monenlaisia vastuk^
rikeskuksissa kokouksia on kutsut- P^rv^rilUdsaa maissa. Monet naiset
tava näitten komiteoiden toimeen- «^^^ä* halukkaita vielä tänäpälv^^
panemina j a järjestäjiä on välit- yhtymään naisjaostoihin - eikä
tava tarmokkaimmista aineksista, ityöskentelemään niissä;'uskoen että
jotka menevät työläisten keskuu- niiden avulla,el voida ohjata nuori--
teen j a järjestävät uniota. Näit-i huonoilta teU^, — turha
ten komiteoiden on . järjestettiiväJ^^^tää <*Jata nUtä pois ryö
iltamia j a muita tilaisuuksia riaha- ;tä, murhista; juopottelusta, kortin-varojen
keräämiseksi union järjefs-^^eluusta y i n : . koska koulut, kalken-tämistyön
suorittamista j a lento- laiset "i3lveys''saar3MiaJät, p a p l t y jn
lehtisten j a kirjallisuuden j u l k a i ­semista
varten k a i k i l l a paikkakun­nilla
missä on olemassa h^aleja j fi
ovat jo vuosisatoja' saarnanneet näi­tä
paheita vastaaä j a tuloksfet ovat
olleet päinvastaiset. Mutta me fem-män
tai sitte IcuolettavastL Näin oL.
Ien on se todettu, että ihmisellä on
luonnostaan suurempi taipumus pyr­kiä
hyvään, vaikka moni ihminen
väärien olosuhteitten, kapitalistisen
riistojärjestelman j a monien sen elä­män
huönöJOTi tapojen ja nminku-rteteji
luanottomuuksien perusteella
saattaa ruveta imemään aina vain
pahaa. Pienimmät näistä on ainaisia
kanssaihmisten vastuksia, isommat
Ijakotetaan ankaran l a i n uhalla py­symään
vähän paikolllaaii j a ne ää­rimmäiset
ovat ainaisia vankilain ja
hullujenhuoneltten asukkaita, joiden
^lämä Ja yhäti lisääntyvä kasvu t u -
llsl . jokaisen maan hjrvinvoinnin
Jiuoltajlen, valtiopolltikkojen ja val­t
i on virkoihin pyrkivien henkilöL
den ottaa vastuulleen. Sillä niinkuin
eÖellä mainitsin, nämä rikollisen e-läihän
uhrit ovat suureksi osaksi
vääristä elämän tavoista j a kehityk-sestä
seurannut tulos, jonka vasta
neuvostotyöläisten tasavalta vallan­kumouksen
jälkeen on ottanut o-maksi
asiakseen, luodalcseen Venä­jälle
tervettä, korkeaa slvlstysmo-raaila
omaavaa ja rikollisuudesta I nyt me pidämme, t a i "he
näitten joukko järjestöjen paikaUi- me voikaan ,bttaä asiaa näin. köy.
sia osastoja. • ikäiseltä pohjalta- KO^^^
Toinen jakso on miesten ollessa Petuksemme tulee olemaankito pe-j
o farmilla työssä. Tällöin um'on rinpolijih vastakkainen i)orvarill|s-varsinainen
järjestämistyö a^kaa, ten haaveilijoiden kanssa, niin ^n
Järjestäjiksi vaHtut miehet on lä­hetettävä
eri alueille rakentamaan
elonkorjaajain paikallisunioitä; Täl-itsestään
^Ivää. että meldä öpietuk-semme
vaikutus tulee ' olemaan
myöskin vastakkainen ^orvairlilisttin
löin-joukko järjestöt voivat suures- siveyssaamäajien' kanssa. Me emme
t i auttaa uniomme järjestämistä.
Propagandakokpuksia on järjesfcer-tävä
mikäli mahdollista vetääksem-tosiri
pyri -vaittämäänkäMi sitä, et­tä
me voi^lmibe koulujen ja porv'a-rinisten
laiden'alaisina poistaa kaik-me
näitä työläisiä lähemmäksi u n i - k i paheet, 'sellaiset kuhi kateus, vfe-ommc
toimintaa. - rastamihen, j^ö^töt Ja murhat, mqt-
Kun elonkorjaajat ovat lähte- ta me volmmie j»istaa juonnit, kpr-mässä
pois elonkorjuualueilta on tinpeluuV Ja Äcmet sellaiset huv^^
järjestämistyötä tarmokkaasti jat-f ja Hot Jotto kelrioteköl^iesti volmi-kettava.
Tämän ollessa ajan, j o l ­loin
näillä työläisillä on hieman r a ­haa
j a heistä tuntuu kuin -heidän
pulmansa olisivat tilapäisesti r a t ­kaistut
on meidän kaksinkettaistu-tcttava
yrityksemme - bsdttaäkaem-me
heille union 'järjestämisen ja
parempien olosuhteitten' pt^olesta
taistelun välttämättömyyden, työn­s
a a n n i n - j a työttömien järjestämi­sen
puolesta.
Toverit! Joskaan te Vtte voi olla
niitä, jotka katsotte elonkorjuu­seen
ainoana työnsaannin mahdol­lisuutena
läheisessä tulevaisuudes­sa,
joskin teille voi o l la vakituiset
työpaikat^ teidän on käsitettävä,
että uniomme järjestäminen kos­kee
teitä myös. •
Sinun, luokkatietoisena työläise­nä,
on käsitettävä, asiat ovat pa-
4)enemassa sen sijaan, että^^olisivftt'
tulemassa paremmiksi. Nykyineri
kapitalismin kriisi ei: ole tilap^ii
nen. Tämän seurauksena olevat
sotavarustelut eivät ole enään ta­rua.
Meidän olosuhteitamme ei
voida parantaa pelkällä "myötä-tuntoisuudella"
vaan ainoastaan
jokaisen ryhtyessä työhön toteut­tamaan
oman \ osuutensa. Rakenr
taessamme Canadan puutavara- ja
maanviljelystyöläisten teollisuus-^
Hittoa me rakennamme työläisille'
voimakasta asetta taistelujamme'
varten tämän maan kapitalistiluok­kaa
vastaan. , _
Niinollen, toverit, työhön!
Jokainen ukrainalaisten työläis-,
t^en j a farmarien järjestön, suo­malaisen
järjestön j a kommunisti­puolueen
jäsen j a kannattaja Cana­dan
puutavara- j a maanviljelystyö­läisten
teollisuusliiton järjestäjäk­s
i !
väp^iampaa kansaa. Todisteeksi että
se~ p y r k i i tätä toteut^tam^n ön meil-
IS kaiken muun ohella myös se, et­tä
se ön laatinut uuden avioliitto^
lain. Joka antaa sille työUe edelly­tyksiä.
Toiseksi se on myöntänyt
lääkärien vapaasti antamaan neu-voja
naisille ^ekä miehille kaikissa
terveyttä- edistävissä sukupuoli, ja
hin. Mutta minkälainen on ollut y h ­teistulos?
Sellainen, että YhdysvaL
tain kansa tunnetaan ' sairaaloisim-maksl
kansaksi, että yhdeksänkym­mentä
prosenttia väestöstä sairastaa
jotakin kroonilllista tautia, J ^ että
vuosi takaperin N. Ycssa"" olleessa
lääkärien kongressissa, jossa oli y li
2,000 tiedemiestä ja lääkäriä, paL
kalla annettiin laustmto, että kirjan­pitäjien
keskimääräinen ikä on k o l -
mekymmentäkuusi ja puoli vuotta.
Siis sama tulos edessä, että seura­ukset
llsääntjv kun syitä ei poisteta.
Mutta eihän noita syitä tietysti
voi poistaa, el niistä edes voi oikein
puhuakaan, parempi ettei kukaan e.
des tietäisi niistä mitään, sillä niin
pian kuin suuret kansankerrokset
saa hiukankin tietää ne syyt, n i in
tulevat ne ehkä liiankin innokkaiksi
muuttamaan järjestelmän perustei­ta
sellaiseksi, minkä perusteella sit­te
voidaan poistaa syyt, joista johtu.
neet huonot seuraukset lakkaisivat.
Tänä päivänä monet ihmiset ajat­televat
vielä, että silloinhan meiltä
loppuisi tämä ilo j a vapaus. — N i i n,
pitävät.
että tuo maksu on
nimellinen, että ei
juoma-' j a syömäkekkereitä — juom­me,
syömme ja lakastelemme vain
Wstiri j a maun vuoksi, vaatteet teh­dään
vain kauppaa varten, viljasta
poistetaan ehdottomasti parhaat
ravintoaineet siksi että se on kaup-paeduille
parempi, jauho tai ryjmi-säkki,
kUn se lähetetään myytäväk­si,
on sellainen kivettynyt liitukasa.
amme" _ kliluttaval;, qpettämaUa ilä
järjestämäliä nuorisoa'käyttämäfm^
joiitoälfcänsa terveyttä, voimia ja
tietoja kehittävään työhön Itsensä dä
luokkansa hyv&ksl, jostfi nubrlsom.'
me saa sitä todellista Ja pysyväis­tä
plämäii i l o a ' entisen kuvitellun,
pettymyksin^ Jöhtäiifeefa, rathällk os-suvun
jatkamista koskevissa kysy- joka on vielä "valaistu" myrkyllisil-mykslssä,
lukuun ottamatta niitä lä aineilla, ettei se märkänä mätä-siiuiia'^
askelelta joilla se vie tätä e- ne vaikka olisi kymmenen vuotta
teenpälp uudella opetus- j a valtio-_ viljasäiliössä t a i — - jonkun vatsassa,
politiikallaan, ottaen huomioon, e t - ' ( E i oje kumma jos jotakin sairas-
'tä tämä öpetiis oh'Sitä mainitsemaa- tammekin). J a jos joku tekee ilmas-n
i tieteellisiin totuuksiin perustuvaa t a sokeria j a saksalainen puusta
opetusta, jolla on pysjrväiset juuret, teipää ja saa myydä sen samalla
Sitä oppiessaan ihminen tuntee jo hiimalla, n i i n jää sentti itselleen e-itisensä
paljon onnellisemmaksi, va- nempi voittoa kuin oikeasta lelväs-paämihaksi.
Pettymyöcset, Itsemur- tä, n i i n uskon, että pian olisi lää-hiat
vähänee, ielämäii halu kohoo, karin todistus leivän syrjässä, että
kbska^läiiä tuntuu elämisen arvoi- tätä syödessä järki kasvaa. E i ole
seita. Tätä oppiessaan ihminen tim- kumma jos meistä on vähillä ope-tee
saaneensa miljoonien perinnön tuksilla tullut rikollisia, toisiaan
kasvattajiltaan j a maaltaan. j raatelevia ihmisiä, olemmehan me
myöskin mainitun liberaalin pulie
hyvin terveellisenä opetuksena.
Heitä .>;e opettaa sikäli, että caiia-dalainen
kapitalisti ei heitä pidä
koirankaan arvos.sa. He saavat
kuolla, nälkään, herrojen nosta­malla
pormeaankaan, ainoastaan
siitä syystä, että sattuvat olemaan
ulkomaalaisia. Kaunista uusien
kansalaisten kasvatusta! Ja hvvin
lupaavat tulevai.<uudenloivocl! Tä­män
pitäisi johtaa jokaiseen ulko-maalaijfcn
työläisen ymmärtä­mään,
että kapitalismi on niin Ca-nadatsa
kuin "isänmaassakin" ai-nl
paheita ' opettamalla nuorisomihe
tuntemaan ne kapitalistisen järj^s:
telmän syyt jotka johtaa seuraiJk-slin,
monen n|onlln Tikoksllri. Mut­ta
tähän me juuri myösTdh tarvit­semme
äitejämme, yhä volmaJdfaiJjn-tetun
ilon tilalle<» Myöskin me voIÄ:.] Nyt ehkä moni kysy^, että kannat myöskin usein raatelevien eläinten
me vähentää' jo- ensllMlmainltsömfa- taakos kapitalistinen järjestelmä- f^^ssa samoi l a sapuskoUla, j a sit-
" muoto että lapsi opetetaan varalta- ^e vielä on yksi paha puoU, se ^ttä
maan Ja rikollisuuteen? El s i i i n - ™eita ole opetettu tuntemaan e-kaan.
päin vastoin sfe koettaa kai- luonteemme laatua, että tietäi-kenlalsten
ankarien lakienkin uhal- ^^^^^ millaisen 'henkilön kanssa o-l
a ehkäistä niitä tapahtumasta, kos- ^emme kulloinkin tekemisissä ja m i .
, , ka'ne ovat ^suurena vaarana van- olemme itse, joka oUsi tärkein
pia naisosastojamme, nuorlsöllittqja.hän Järj^^ Joutuessa esim. avioliittoon menossa j a eten-ja-
iJloneerlkbuluja, joiden avulla me huonoOT^ Meidän koulum- «m suvun jatk^migeUe. Kanan h o i -
voimme"ynmiän*ttäv^stl loihtia 'e- me nUn Canadassa kuin muuallakin « J » kylla tuntee kanan j a maitota-sllh
ne B : ? y t / m i k s i - ävlstys ja kpl-Pistelee eitä vastaan., M u t t a hyvin ^on pltaja lehmän, mutta kun i h -
kenlalhfen Ihhimiillnen mdraali hä- näemme Suomesta, YhdysvaUoista mmen, tyttö tai pqika, hakee tais-
7ja'caTmdaätä, että rikokset hurjaa telutove^^^^
vauhtia lisääntyvät, k u n syltä el ole taan tled^ m i t a hakee, täytyy vain
•poistettu. Vaikka sitte kymmeniä »anoa että "tulehan pois, sinua m l -
joka päivä tuomlttftisiin murhista, » ä ehkä etsin". Lystin ja nautinnon
ryöstöistä, vlhianmyynnistä aina säHl i ^"oksi meidä k a i - v a i n pitäisi olla, ja
kötuoliln tai hirsipuuhun, n i i n sttä .^^'te kun sattuu ettei toverukset e-ei
voida kapitalistisesta. Järjestel-.«^^^ ole aina "lystiäkään", niin s i l -
ifiSä sT«L mtatiali inltä^
kapitallstlneh maa on kehittynyt !Jä
miksi piorvaristb el kykene estämään
akolllsiiutta- - * -
Tätip^n viimeseen haluankin vielä
kosketella JpliraJkln haJw&isiU^ v i i t: It&SSi^SläS jär-il<^ ei voi olla muuta kun silmät
st yrittää naistfe vetää väprla. johto.. "^_^»^»~ K,ur,ti^'i„ pyöreänä nettvmv.stii tävnna
Protestilausunto
Me Canadassa olevat suomalait'
set kokoontuneena Vancouverissa,
B. C , heinäkuun 6 päivä 1930,
keskustellessamme viimeisimpien
Suomesta saapuneiden uutisten
johdosta, kuinka häikäilemätöntä;
raakaa j a inhimillisyydestä poikke­avaa
väkivaltaa vallassa oleva
luokka harjoittaa työväestöä koh-neet.
että esim. farmarit ovat ilsc j van samanlaista ja siksi sitä vas­omaan
kurjuuteeni^a osalta, syylli- taan on taisteltava jokaisessa
sia. Mutta kommunistit eivät kui­niaas?
a terävillä aseilla, luokka-tenkaan
ole sitä väittäneet edellä­mainitun
liberaalin tapaan, että he
taistelun abeilla, olipa työläinen
niij.^ä maassa tahansa. '
olisivat syyllisiä siksi, että ovntj Canadan kommunistinen puolue
saamattoinia taikka laiskoja, vaan) käy vaaleihin luokkataistelun mer-siksi
syylli.-iä. että ovat antaneet i keis.-5ä. Se on kirjoittanut taiste-aina
kannatuksenpa juuri kapita-1 lulippuunsa taistelun yhtriskun-listoille.
eivätkä ole koskaan ryh-i naltisesla vallasta, eikä tWtelun
tynet^l koko työtätekevän luokan! nniulaniijita edustajapaikoista par-asemaa
parantamaan yhteistoimin-j lamenli*sa. Luokkaljetoinen työ-nan
kautta luokkalajslclujärjestöis-j Iäinen tietää varsin hyvin, että mi-sä.
Tuollaisten puheiiton kuilen-' tään erikoista työväestölle hvö-kin
luulisi avaavan farmarienkin | dyllislä ei kapitalistisen paria-!
silmät näkemään, että niin kauan; mentarisniin kautta saada aikaan,
kun elämme luokkayhtelskuniias- Ainoastaan kukistamalla koko val-alaisek-si.
Lain jonka pitäisi turvata kaik­kien
kansalaisten vapaus, henki ja
omaisuus tasa-arvoisesti, näyttää
työläisiin nähden olevan kuollut
liäHtÖkslä; Ensitmäkln- uskonnöUa ja
jk>rvaiflIlisUIa mieU^^ vfunistet-tu
äiti ja kouiu pimittävät, salaia-vat
kaikki ne syyt. Joista Johtuvat
elämämme vastuut nUn monilla
eri ta-volll», näin kasvattaen tyttiljn-iää
tat' polkanpa suurten haaveitten'
thrviln sanomalla; että jos ette väin
vajoa rikoksin, n i i n pääsett^^nguu-xlksl.
Mutta kUn enslmäfaien tuiili
puhaltaa haaveet näkymättöm^,
tuntee nuorukaöien Itsensä petty­neeksi
j a todellisuus myöskin vähU
teuen alkaa näyttää," että työnsä t u -
loiimä e i tääim -iaakaan itse.' Sais
rtUrfö^ alkaa-^tinitua J a näin ollen • e i
^ a myöskään: työstään iloai i j ^ r -
kosta el hiyöskäätt'tuium tulevan a-pua,'
täjrtyjr; ruveta rahaUä • osta­maan'
ketootekolsta' huvia juomalla,
jrelaainalla- y i n ^ : ' Rahaa' saa• t ä m ^
järjestelmän' mukaan ' t a a s e n e m p i
kädehtlmtseUa.' riistämällä,' varfe^a-nödla
tötsia 'murhaamaJUa.' J a
täytyyhän' täälläkin s^ritej&isä a n -
jteekslp^rjrtävlen" ' uskovaistenkin nio-nessä.
tapau^essa bpettäJEi l a p s i a^
jo 'viiden, ktiödeA vuoden vanhana
taan, jattaen ne ohranan ja fas-J^VaraJstamaari pUilÄ täi kolia mKa^^^^^^^
cistihulikaanien mfelivallan alaisek- ksaiimmmmaalllläa ttaavvaallllaa'n' plfiÄtä5äkk.«speiemn" iutsWenssäa
lämpimänä palvelisi, sillä työttönayyl
äeni jä huonoijen'palkkojen takia Vei
SuuHefi perheltfeeh isillä ole miähäol-
Hsimtta pitää'huolfcä perheistään e i -
jestelmä muuttuu. Aikaisemmin
mainltsm jo ne vakavat syyt. Jotka
paköittivat vanhemmat opettamaan
fepslaankln varastamaan. Nyt kun
iVenäjällä on alettu näitä syitä pois-itaimaan
j a äidille t a i lapsen kasvat­tajalle
pyritään antamaan yhtä suu.
r l korvaus opettaessaan lapselle y h -
telskuntahyödyllisiä oppeja kuin m i ­tä
se sai silloin opettaessaan las.
taan Yarastamaan, josta sai korva­ukseksi
kolin- tai- putin palan, niin
pyöreänä pettymystä täyimä, huo.
matessaan että ihmisetkin mukautti,
vat erikoisiin' tekoihinsa luonnon,
laatujensa ja ominaisuuksiensa pe­rusteella.
Kaiken tämän tietämättö­myyden
poistamiseksi on Neuvosto.
Venäjä ottanut rotubiologian käy.
täntööhsovelluttamisen harkinnan a-
Jaiseksl suuren moraalisen vallanku-moiiksen
läpiviemiseksi Neuvostolii­tossa,
joka onkin siellä mahdollinen
siksi, että vallankumous on jo t e h.
mitä ruoka tulee m
äiti oli epäilljtivin,
näkevät siellä nälkä
su on niin pieni,
hemmat, ei ne sie
näkemään, siilä var
ränneet ja kerääm
voin, nim. vetoamall
en järjestöihin, toii
jne. Avustusta onkin
ran tullut ja lisää c
asia on se. että kai
voivat sinne lapseni
vaan haluavat, mafc
nä. Lisäksi voimme
että leirille olemn
saamaan h>'vän h
ruuan laitto on tott
C. Tn. L . Keski.C
alaejohlat ovat 10 p
Long Lakella. Komi
sä touhussa niiden i
enkin ohjelma jo
»almiiksi suunniteltu,
ohjelma numerona
näytelmä sekä iltapi
lalla. Iltapäivällä esi
kultain kuusistossa"
kä illalla "Jäätjnyt
näyt. Näiden lisäksi
runoja, lauluja, soltt
Ohjelma selostetaai
tuonnempana. UrheU
kään ole aivan unoh
tullaan järjestämääi
kilpailuja, sekä naisill
osastojen välinen 40^
juoksu. Edellisinä k(
köydenveto kilpailu
välillä, josta on kieri
massa, vaan kun on
paljon valittelua siitä,
me ovat niin tosisSaai
neet, että ovat louka
n i i n sen johdosta p
muuttaa sen viestin j
juokseminenhan lisää
suinkaan vahingoita,
tot valitsemaan kiiref
ja kapulat käteen j
maan, niin saadaan
nen urheilunumero.
Elokuun toisella ^
Vapaus ilmestymään I
alueen naisten nnmer
verittaret, kynät käteei
maan. Ei saa pitää
kan alla, vaan antaa
taa ja koettakaamme
alueemme ensimäinen
dollisimman onnistunu
set olisi lähetettävä h
Vapauden toimitukselle
olisj myöskin tervetulk
nittelujen tai muussa
toverittaret, älki
edellä esitettyjä asioita,
kaikkenne niiden etee
seksi ja onnistumiseksi.
Toveritervehdyksin —
näin ollen on jokaiselle tuUut halu { N a i s j a o s t o n jäsen Cobaltissa.
Itsestään oppia ja opettaa lählm.
maiselleen yhteiskuntaa hyödyttäviä
rieUvDja ja oppeja, koska yksilöiden
ja perheitten' hyvinvointi riippuu
Juuri niistä.
Joku voinee ajatella, miksi kapi.
taiistisissa inaissa el Ihmiset tee hy­vää
vain hyvän tähden, eikä palkan.
j;olcaiselle on k y l l i n selvää, että hy­västä
peuraa alua h3rvää Ja pahasta
pahaa, mutta kapitalistisissa mais.
s a , j b s a ei työläinen saa työn tulok­siaan,
vaan palkan työvoimansa yL
läpitämiseen, on yhdentekevää mitä
teetetään', palkan saat vain työvoi­masi
ylläpitämiseen seuraavaa työ-ta
varten. Näin ön työläisiä ollut
, ^ k o n pimittämänä valmUna opetta.
makn j a faUi^maan itselleen ja
kirj?,in, mielivallan astuessa tilal-*kä niiden'lämpimästä talvella: i l o .
Nähdessämme tämän ja inholla
muistellen Bobrikoffin aikaa, j o i - '
loin moni meistä läsnäolevista on
tänne sortoa paennut, tilanteen
nyt muuttuen siten, että sorrettu'
on päässyt sortajaksi, joka on ve­näläistäkin
sortajaa mustempi,
protesteeraamme mitä jyrkemmin
poliittisia vainoja, työväen oikeuk­sien
sortoa, syyttömien vankilaan
telkemistä, sanomalehtien lakkau­tusta
j a omaisuuden hävittämi-stä,
kuten -'Työn Äänen" kirjapainon
y. m. vastaan.
Me prq^esteeraamme kaikkia nii­tä-
roistontöitä vastaan, mitä lapu-alaisjoukko
fascistien yllyttämänä,'
l a i n j a järjestyksen vafvojain pääll
tä katssellessa, rauhallista työväes­töä
kohtaan harjoittaa, joutupiatta"
dlsteeksl tämän piaikkansa pitävyy­deltä
"-«m, t&öiän; klrjqitteja itse näh-öyt
mrate^iellaista: te että' 5
Ja'6 viiodenvaihat l a p ^ t on voitu
lapsilleen haiitäa koska se on saa.
nut siitä työstä parhaan "palkan",
siksi että työläinen tai työtä tekevä
liiokka kaivaessaan Itselleen hautaa
on parhaiten turvannut riistäjäinsä
elämää. *
. Tiedemiehethän sanoo, että vaik.
i ^ l n helposti opettaa näyttämään ka kasvatus on rikollisuuteen suu.
suorta lahjakkaisuuttä j a neroa y a -
rastaeissaan poittoahielta yjn.s. ko­tia;
että jos niillä äldeiilä t a i isillä
ö%l iqUut yhtä hyvät edelljrtyk^et
^asyattaa se vUsaiis lapslssaan^ p a -
x^mpUn; tarkolttikslin, n i i n pian piisi
rena syynä, niin .-kuitenkin kalkki
hulluuteen j a rikoksiin vajonneet
henkilöt ovat luonteeltaan jo sairaa
loisia j a epäterveitä ihmisiä olleet.
N i i n todelta kuin tuo tiedemiesten
latisimto minustakin tuntuu, itse u -
pei-he, kylä Ja valtakunta. Josta v o i - seampia vuosia tutkiessani eri i h -
t ^ l l n poistaa v a ^ a t ja hulliijen misluonteita Ja heidän sairausilmi.
huoneet: Tämä olkoon osoittamassa 'öitään, niin ei se kuitenkaan ole ai-pta.
,että ymmärtäisimme paremmin ivan niin. Voidaan ajatella, ettei se
^uifikä helppo ihmisiä on Jo lapsena |ote afaiakaan tämän järjestelmän
^ t t e a Älhln suuntaan tahansa. 1 syy. sillä se koettaa-kaikin voimin
MiittÄ pysyväiset Jiiuret o p e t ^ ^ epäterveitten ihmisten l i -
ie saadaan vato sen. kautta että o-{sääntymlstä, ainakin näranäisesti,
petetään. vahi tieteellidä totuuksia-koska ne taaskin on vaarana yhtds.
teoistaan edesvastuuseen. J o s t ä m i ^ ^ ^ & ä m < H ^ sillä Jotoii^n kuhnaile. Se lähettää paveUjoitaan
ei lakkaa, me toteamme.^ " S » ^ J S S i ^ ^ ^ , ^ ^ ^ ^ ^^
Keski-Ontarion
naisosastoille
Aikaisemmin on jb mainittu, että
Keski-Ontarion työläisnaisten piiri­juhlat
vietetään Long Lakella ensi
elokuun 10 päivänä j a tulee-näissä
Juhlissa olemaan mon. erilaisia tu-.
heilukilpailuja. "Xksi näistä urheilu­lajeista
tulee olemaan naisten neljä
kertaa sadan metrin juoksu eri nais­osastojen
välillä. Sihteeristihi ko.
kouksessa nhn. päälettim muuttaa
akasemmissa juhlissamme ollut nais­ten
köydenveto viestin juoksuksi,
koska köydenveto 'katsottiin liian
raskaaksi naisille.
Nyt keholtamme siis kaikkia alu­eemme
naisosastoja laittamaan jouk­kueensa
kuntoon,/ suuremmista o-sastoistä
tietysti voi mukaan tulla
useampiakin joukkueita, ja alka­maan
oikein säännölliset harjoituk-
-set, että kilpailuista muodostuisi
mahdollisimman hyvät.
K u k a voittaa siis naisten viestin
omilla juhlimamme, se on suuri k y ­symys
tällä hetkellä.
Toverillisesti:
Keski-Ontarion nsussihteeristö.
Sudburyn palv
osaston tyt
Nyt kun tämän alt
piirijuhlat lähestyvät ja
jelmaan on kuulema (
kin naisten 400 mm
köydenvedon tilalle, ni
"laihoilla" palvelijattani
mahdollisuuksia hyväili
sellä ottaa osaa näihin
Siksi olisin sitä mieltä
dän palvelijattarien cl
laitettava joukkue siil
Tai parikin, sUä ei ka
tään rajaa ole kuinka ;
kuetta kustakin osastos
Otetaanpa asia siis h
aletaan oikein kova ha
voimme harjoitella vies
moina iltoina urheUufa
kisalaisetkin. Ehkäpä he
tä vähän niinkuin o
kuinka ne viestit on vai
muuta sellaista.
Pi
Tervehdys ti
f a. pysyvät farmarienkin olot yhtä
kurjina kuin muittenkin työtäteke­vien.
Ulkomaalaisille työläisille on teet korjata.
lilseva järjestelmä, voidaan työtä-,
tekevän luokan, niin farmarien '
kuin nuiitlenkin tvöläisten olosuh-eitä
Suomi ei ole sivistynyt oikeusval-tio.
Tämän taistelun avustamiseksi
lupaudumme antamaan kaiken
henkisen j a aineellisen kannatuk.
s e n . ^ i k s i kun Suomen työväki an
fascistien vainon ja sorron aita
vapautunut.
Jottkko kansalaisia.
mÄrmvAPAiiF
beö vaistojensa ja tunfohermojensa ^synnytyspaikoillekin tarkastamaan
perusteeUa t|etää mikä on hyvä Jä .putta tulijaa jo pelosta "ettei siltä
Jos mtoä menen naapurilta jtuiisi huUu tai sokea — tervataan
i^yinään, Innnmallo hän antaa jsen silmät jo ennen ktiin se on k i i n -
k a n n a t u k s e i ^ tu^ ön nolla kerinnyt maailmaan. — sitä
. _.. = i _ t en kyllä .muista oikein onko se ter­vaa
tai miiute ainetta, mutta silmä
tehnyt elämässä V8äx3rytta j a pahaa,
tuoiieko. Joka on tehnyt hyvää.
iäia hSn varmasti kuzinipittaa h y .
^i$ä ^ k ^ että ku|Eaan Ihunhien Itse
sairautta se pannaan estämään ja
on kai se hyväkin.
Neyr Yorkin valtiossa yks^i^n^ääcn^
l a a täi'väärin, koska hän älynsä Ja ^käytetään . varoja lähes ^0Q,000.q00
tiinibhenncilehsa aralla tietää että vuosittain sairaaloihin, rohdoskaup-
& vahingoittaa häntä"" joko >5toB^-'poihinEäkäirlkouluih^ lääkäreL
Sudbttryn kuulumisia
ja enemmänkjn
i-asten kesäleiri hommasta, päi­vän
tärkeimmästä kysymyksestä täs­sä
pitäisi vielä pakista, että el se
vaan jäisi keneltäkään tmohtuksiin.
Sudburyn ja läheisen ympäristön
kesäleiri alkaa Long Lakella t.k-
28 p. kestäen kolme viikkoa. Hartain
toivomme on. että vanliemmat suu­rilukuisina
lähettävät sinne lapsien­sa-
Tämä ei tarkoita, että se olisi
ainoastaan osastojamme Ja puolueen
jäseniä käsittävä vaan yhtä ter­vetulleita
ovat liikkeellemme myötä­mielistenkin
vanhempain" läpseL
iämeminin on jo ilmoitettu, että
maksu kolmen viikon ajalta tulee
olemaan 5 doUaria kahta lasta koh­den
perheestä. Jokainen käsittää, maa.
Sudburyn palvelijtarosa;
lähän mekin olemme
vaikka sitä tuskin kak:
Näinä päivinä tulee
kaksi vuotta siitä, kun
" h e n k i " annettu. Tosm
kosti olemme henpitelH
me me pitäneet kckoul
ahkeraan ja toivoneet
osanottoa niihin kokouks
ikäväksemme täytyy to
joukkomme on jäänyt ai
pieneksi. Ja näinolle:
puutteessa on toimmtair
joittunut h>-vin pienefc
kuitenkin uskallamme t
tä meidänkin joukkemmt
kus suurempi, s'''^ J ^ '
suurikin tulipalo syttyy
kaikki Sudburyn t.vtot tn
maamaan olemassaoloniB
van rientävät mukaamme
loin on ilo ylinnä. t.i >
ilo eikä riemu siita J O UJ
kaikki ole siinä, onhan ;
tyä jokaisen taloudett
mään. Aikaa voittaen v<
yhteistoiminnan avTJ^i»
taret lyhemmät tyopai«
keamman palkan. jmiM
mainen tärkeä ky^J^r-elämässä.
Siis koettakaapa kaj»
ryn tytöt ajatella asu^
^ a i t a ja rientäkää «
j o ensi perjantam koko«
innolla J
joukolla, siUä ^°