Vapaus, January 3, 1929

              Torstaina, tanHnik. 3 p:nä — Thu-, Jannary 3 No. 2 — IS©
m
f'- •i ^-
i
7'
R. PEHKONEN
T O I M I T T A l A T s
B. A. TENHUNEN. H. SOLA,
, . VAJ-AIJS (UbotT)
^mACäHiNNAT: • ._•
I *». »fcSO, 6 kk. «r50„ S kk. n.TS i r ^ ^ " » - * ^ - •ni'»!»»»^»*»»»^ »» Soo»^» tM* m
• t o M i l l e : I rk. «6X0 6 kk. «3J0i S kk. t2JQt^~K I UL. 11.00.
Vastansta
IndustrialJstin numerossa 296 kä­siteltiin
äskettäin jÄättyneen Kapus-kasingln
lakon vaiheita sUla tavalla,
että siihen on syytä vastata. Välittä-olisi
töhe^stään tehnyt vain pelkki-
Toronton aötida 1
«BAJADEERI"
OAJOTCäHINNAl VÄPXXJD^SSA:
ettkiteeii. — T i l a a k o »Su •< . « i rM r.h«. «i t«IU liketum»»». put« wJai»t«a. joiu.
tmranrirr, • - - • • '.
T l ^ u t e i eStori! Ubeny BöSiiifc 55 Lon« S«. PJi».m. 1038. P o . a o ^ » Bo» o9. Sodbarr. Ua«
- Gtaenl .«heaUi* » U . 7fc. per eo!. i « h . Mini«BB cfc«f«_f« 0»c2« I»»e«l» 7Se.
M B * BMt «dratifilic loediBiii «mon» tlw UnnfA PcopI» tn CmxU. ^
The v.p.u»
^ »moi» . l u — « ~ « « t - «.«m*i«« Wne«e.on.. k l f l o . u i - ..<.rfS«. Ulkk.e«boiuJ«
Bim*ia: J. V. tJUfflASTO. tiil(k«eBh(>it»i».
Sodan iihka saa yhä täsmäUisemmän
luonteen
Me olemme jo'kertoneet ranska-
Jäisen kenraali Lerondin Rumanias-sa
vierailun merkityksestä. Hänen
viimeinen vierailunsa tapahtui muu­tama
viikko sitten. Lcrond neuvot­teli
tällöin JRumanian uuden halli­tuksen
pääministeri Maniun kanssa.
Maniiin ministeristön (kansallisen
talonpoikaispuolueen, joka todelli­suudessa
on tilanherrapuolue) val­taannousu
ei tapahtunut tämän puo­lueen
minkäänlaisten sisäisten voit­tojen
ansiosta, vaan englantilais
ranskaliasen imperialismin painos­tuksesta.
Oli kysymys lainan myön-tämisestii
Ruraanialle eikä entinen
Jiallitus .tuntunut Eanskasta riittävän
vahvalla takuulta. Tämän" takia täy­tyi
vaihtaa Rumanian hallitusta. Vii­meisten
tietojen mukaan ovat rans­kalaiset
pankit luvanneet myöntää
lainan Ruraanialle. Tämä tapahtuu
juuri samaan aikaan, kun Lerond
neuvottelei2 menestyksellisesti Ma­niun
kanssa. Unkarilaiset ja jugo­slavialaiset
lehdet ilmoittavat, että
ranskalais-rumanialaisten neuvotte­lujen
tuloksena oli kenraali Ler
Tondin sanelema sopimus::
Sodan • sattuessa Neuvostoliittoa
vastaan tulee puolalais-rumaniälais-ta
armeijaa johtamaan IJanskan
pääesikunnan upseerit. Sotatoimien
tukemiseksi annetaan käytettäväksi
viisi ranskalaista sota-alusta.
Vähän ennen Lerondin vierailua
rumanialainen lehti "Universul" kir-joiUi:
.. hyökkäys Venäjää las­taan
voi olla vain rintama- ja^ivus-tahyökkäyslä.
Meidän ja Puolan
tehtävänä on rintamahyökkäy^ Muit­ten
tehtävänä on sivustahyökkays.
Joka tapauksessa meidän on kestet­tävä
siihen asti, kunnes tulee apu
suurvalloilta.^
Harvoin näin suoralla julkcud^a
paljastetaan hyökkäyssuunnitelmat.
Viisi ranskalaista sota-alupta — se
merkitsee juuri sivustahyökkäystä
tietenkin Itämereltä käsin.)
Analysoidessaan hyökkäyssuunni­telmaa
Neuvostoliittoa vastaan
"Kommunistinen Intematsionale"
(marrask. 23 p,) kirjoittaa::.."So­danuhka
saa yhä täsmällisemmät
muodot Samalla on meidän toi-minnallemmekin
annettava syvempi
luonne. Se on tähdättävä imperia­lismia
ja sen sosialidemokraattista
liittolaista vastaan. On kerättävä
työväenjouTcot kansainväliseen yh­teisrintamaan
imperialistista sotaa
vastaan."
en kuulopuheiden perusteella ja suu­ren
sekä voittamattoman valehtelemis-, .
intonsa kannustamana. j Lauantai-illalla, tammikuun^ & pas­matta
kirjoituksessa esiintyvistä par-j mdusmalistin kirjoituksessa sano-|vä. esittää ososton näyttämö tx)^
Jaavassa sekä vääristelevässä h ^ g e s s ä j ^ ^^^^ lakkoIaL^t valitsivat lakko-; kerran tämän suurta ^uosioto saa^
kirjoitetuista kohdista, fcäänbymme; ^^^^^30'jonka tehtävänä oU varojen: taneen loisto-operetin. Yleisön ranp
'heti siihen puoleen, jonka ihjpeisenä; hoito, lakon johto ja lakkolaisista; ta onkin odotetta täman^^o^^^
tarkoituksena on saada aikaan sellai- huolehtiminen. Tämä kaikki on tot- i tamiseen esittämistä,, silla ensi-^tai
nen käsitys, että lakkoalueelle lähe-1 mutta mikäli varojen käsittely oUjoU sillä f ^^nestys ke^assa^ l o ^ a .
tetty edustajamme. Harry Brykn lä- kysymyksessä niin varoja ei oUut muu- joten esitystä o°„°^'>^"^^,°Jf/^,S.
hetettun sinne suorastaan lako^ sär- kuin se mitä L.W.I.U. of C. smne, nolla. "Bajadeen^- - / .\ SSS-kemis,
sekä tyläisten pettämisiarkol-j lähetti ja näiden varojen avulla huo-, tömistä opereteista, JO*f J^ ^ P " ^.
tuksissa. Tämän syytöksen kömbelyys.! lehdittiin lakkolaisista, maksettiin las- mättöminkaan ^asy^_katselemaan use
täävittömyys ja sunä ihnenevi^ esi-Jkut ja yhä edelleenkin L.W.LU. of Jmpaan kertaari. Naytetaiasto ei P-tyksien
sekavuus tSteävÄ enoksikin ^c. tuntee velvollisuudekseen maksaa^fdemmalle tarvitse selostaa. ^ ^ ^ l .
^en että tämän kirjoituksen klJjoitta-j laskut mitkä silloin varojen P""t-1 esitys puhui itsepuolest^^^^^^^
ja ei tunne Kapuskasingin fakko-j teessä Jäivät maksarnatta. Koko la- aivan "haltto^saanseurate^n^^^
valheita ja että hän kaikissa tkpauk- kon ajan el tuplaveen taholta tullut i telman esitystä, vahan vaha puhjeten
slssa ei ole sikäläisiä lakkolaisia, vaan-yhtään senttiä, ja koko .lakon aikana ^ va tavun s^o^ionosoitutom.
että hän on ainakin hyvin läheisessä | eivät sikäläiset tuplaveeläiset jotka maseuramme on tassa operetissa on
yhteydessä täkäläisen Industrialistin | olivat lakkokomlteassa tehneet rahal-uutlstolmiston
kanssa. . Ne kohdat i lisUn asioihin nähden mitään muuta
mitkä tällä kertaa ovat tärkeimpiä, kuin esitteUvät laskuja L.W.I.U. of C.
ovat seuraavat: Ensiksikin kysymys
5iitä, miksi lakko lopetettiin, toiseksi:
minkätähden Hautamäki lähetti
nistunut ehkä parhaiten kuin koskaan
ennen, sitä ainakin takaa yleisön o-äeretille
antama tavattoman suuri ja
yksimielinen suosio. Eikä ihmekään,
lehteen kohdistunSi vainötoimenpi-teiden
johdosta. Ko^^s tullaan"pitä­miään
Prince
Arthur EsJl'!!^ sunnun­taMinao
nttaremalmini k.t y6ölä pis-.ectä, saapuk8a ail lJaollua-tolla.
tähän tUaisuuten. sillä tämä
syyte lehteämme va^tam vaata kaik­kia
kunnon tovereita ^soafaan järk­kymättä
"Vapaus"-leh2mme puolel­la.
Meidän on veivoUistrs asettua tiu­kasti
vastustamaan täti pappien al­kuunpanema,
lehteemm; kohdistuvaa
vainoa. Montrealissa as:va työläinen,
tämä on velvollisuutesi jonka täytät
saapumalla kokoukseen.
JÄBJisiSTöN ASIOITA
Canadan suomalaiseo"^ järjestön
Montrealin osaston viiosixokous pide­tään
20 p:nä tam^k. 192S osaston lu­kutuvalla
k:lo 3 ip. Valiuan osaston
luotto- ja toimihenkilöt ym. Työläi­nen,
saapumalla kokoukseen teet ai­noastaan
velvollisuutesi. - N . A.
KommumstipaolDe
IQriotuksia Vappu-ji^
on aika TBveta lähetteleraään. Kaik- julkaisuumme saadaan sovitettua,
kien kifjotuksien, runojen ja ktryien sitä Taihtelevampi siitä 'tulee sisäl-tulee
olla Vapun toimituksen kä­sissä
tammikuun viime päivään mön­jätessä
viinieistään: Usein hyvä kir-jolus
on jäänyt julkaisematta vain
•sen vuoksi, kun se bn, saapunut vii-
Iccm, pari liika^ myöhään. Sisällön
järjfötäminoQ, Jonrittaminea JJHA.
vaatii aikansa ja sen vuoksi on tär-löönsä
nähden. Sen viioksi älköön
kukaan pyrkikö kirjottamaan pitkäs­tä,
vaan muistaen että muutkin kir­jottavat
ja että muittenkin kirjotuk-sille
täytyy saada tilaa. Liiallisen
pituuden takia voi kirjotus tai runo
tulla hyljätyksi, mutta ei milloin-voidaan
kysyä, että mitä
tehnyt tässä ägiassa? Vastausta ei
tule löytymään sillä he eivät ole la­kon
hyväksi tehneet mitään muuta
kuin kirjoittaneet tämän edellä ole­van
valheita ja ilkeämielisiä salavllt-tauksla
tä3fnnä olevan kirjoituksen In-
Harry A. Bryanin lakkoalueelle ja tä­män
lisäksi se. etä Bryan olisi lä­hetetty
Kapuskasifigiln . pettämään | ta. tämä tiecjpttiin ja
työläisiä ja lopuksi se että Bryan
joka oli "farmari" oli kerrassaan kel­voton
lähetettäväksi metsätyöläisten
lakkoalueelle lakon johtajaksi, kuin
myös se että Bryan täältä lähties­sään,
nimittäin Port Arthurista, olisi
selittänyt useille henkilöille että hän
ei h3rväk5y tätä lakkoa ja että kun
hän menee Kapuskasingiin niin kyllä
hän järjestää asiat. Se tahtbo sa­noa
että tässä kohdassa kirjoitusta
tahdotaan salaviittauksen avulla tode­ta
että Bryan ja Hautamäki olisivat
alun pitäen olleet sitä mieltä että
kalkki mahdollinen olisi tehtävä ettei­vät
työläiset voittaisi, vaan että hei­dät
myytäisiin suorastaan herroille
työnantajille ilman mitään muuta ja
että Bi^an juuri tätä tarkoitusta var­ten
lähetettiin Kapuskasingiin. Tämä
viittaus on vain mahdollinen niiden
taholta jotka eivät koskaan ennen­kään
ole vastanneet salaviittauksiaan
tahi solvauksiaan. eivätkä milloin­kaan
ole yrittäneet todeta sitä mitä
he tässä keltasen harmaassa lehtipa-hasessaan
ovat kirjoitelleet. Voiko
kukaan järkevä Ihminen ajatella, että
jos Bryan olisi.tätä tarkoitusta var­ten
lähetetty Kapuskasingiin. että
hän näinkin tärkeästä asiasta olisi pu­hellut
Port Arthiuissa ennen lähtö­ään
niin, että se olisi voinut joutua
Industrialistiin kh-Joituksia töhertele-vän
henkilön korville. Jos voitaisiin­kin
uskotella että Bryan olisi ollut
petturi niin el sentään voida olettaa
Ja uskottaa että hän olisi läheskään
niin sekapälnen kuin Industrialistin
klrjevalhtaja. joka viime keväänä Ison
haalin edessä kymmenien työläisten
kuullen kehuskeli kuinka he ovat
hieromassa konlkauppaa Pauren ja
Krokbackln kanssa samaUa kertaa
kuin sanottujen työnantajien työläiset
kävivät lakkotalstelua isäntiään vas­taan.
maksettavaksi, jotka maksettilnkin ja
^^^•n...,^^t^ ~.«t»cof/^n mikäli ne,"*^""*" >ntiiu* -J'""' ».»^»»--.»V . —
ia Lakkolai- • kyvykkäät näyttämömme voimat. —
oo,Ll, ivvaatt^ ec un^i.mm miixä.uk.is^.ec e.n.. Lravh, oatttt/o»mm iiao jlaa 'E.k unisni kala umantltaalia-lislltayltlöat ^tsainis s/stiava.a-st_ jnaä ekmumine-arvitsivat
heti alusta P^^aen avust^^ k a ^ r e t m Sähenkilöt . esittävät
nu. .k. . a v,o itUn saroj,e n hV, arn, vkiirn, nn=a, «^aa. s<^ec -, meiUe ^h ienosti^ . ta^n^s^s^e^ja^a n^ ^^j^a^^ laulu-ka
avi^tuksen saannissa sama^^^^^^ kauniita lauluja ja sulois-taa
kuin I.w.w:lä^t ^^^'^ «i^.fffla musiikkia. Siis paikkakumian väes-mitaan
muuta kmn valehdeUeet a ^^^^^ taaskin viuneLs-väänstelleet
asioita Turhitta puheitta ^„ ^.^^^ ^ ^ ^ ^ ensi lauantai-Ulalla.
voidaan kvsva. etta mita I.W.W. on ^ p„.^. ^^.^^^ g saapukaa
ajoissa tungoksen välttämiseksi.
TABKEA KOKOUS
Suomalaisten puoluejäsenten yhtei­nen
kokous pidetään suomalaisen o-i
paikkakiiniiOta
dustriahstiin. Jos tämä on sitä luok- saston huoneustoUa tammikuun 6
kasoUdaarisuutta mitä he edustavat j päivä, sunnuntai-iltapäiväUä, alkaen
täkäläisen "Pränssinsä" ja uutistol- h^ello kohne. Saapukaa mahdollisim-mlstonsa
välityksellä niin surkutel-' man monilukuisena joukkona. Kokous
la täytyy mitä työläisiä jotka uskovat'' muodostuu ikäänkuin vuosikokouksek-kohtalonsa
tallaisenTldesvastuuttoman si, jossa vaUtaan jjaikallinen aglt.-
joukon hoidettavaksi.,, prop.-komitea. Monia muita tärkeitä
JOS katsellaan läkonalaista tilan- asioita puolueeseen kuuluville on ko­netta
niin se selvittää meille, miksi kouksessa käsiteltävänä.
SUOMALAISILLE PALVELUSTY­TÖILLE
TÄRKEÄ KOKOUS
lakko lopetettiin ja näyttää kyllin
hyvin että ainoa rehellinen teko mitä
työläisiä kohtaan voitiin tehdä oli se
että osoitettiin lakon jatkamisen mah­dottomuus.
Se lakkolalsjoukko joka
alkoi lakon, käsitti noin 140 miestä,
ja sellaisessa palkassa kuin Kapuska-singissa
missä oli melkein mahdoton­ta
saada huoneita tällekään joukolle
ja missä elantokustannukset kaikkein
halvemmankin mukaan tekivät noin
$7.00 viikko henkilöä kohden. Tä­män
joukon lakossa oleminen ei mer­kinnyt
erikoisempaa ellei samalla
Tammikuun 6 päivä, sunnuntai-illalla
kello 5 alkaa osaston huoneus­toUa
suomalaisten palvelustyttöjen o-man
yhdistyksen perustava kokous,
jossa valitaan yhdistyksen johtokunta
sekä muut tarvittavat virkailijat. Hy­väksytään
tai hyljätään aikaisem­massa
kokouksessa tehdyt esitykset
jäsenveron suuruudesta, yhdistyksen
nimestä, sekä monista muista tärkeis­tä
kysymyksistä. Kaupungissa olevat
kertaa tahi ainakin lähiaikoina olisi, suomalaiset paivelustytöt, ottakaa nyt
vedetty ulos ympäristön toisiakin I-Jo »"i^i asiaksenne ja saapukaa
keätä, eitä kaikki Vappuun aiotut j kaan liiallisen lyhyyden takia. Ki3ik-avustukset
ovat perillä aikanaan,] ki Vappu-julkaisuun aiotut avustuk-mitä
aikasemmin, sitä parempi. Mitä set on lähetettävä osotteella: Vapun
useaxDntan Jcynäilijän tuotteet kevät- Toimitus, Box 553, Superior, Wis.
Uskonto ja tiede, usko ja tieto
On sellaisiakin pappeja, jotka va-f taan. Esimerkkejä voisi esittää lu-
Am
t
kuultavatv että uskonnon ja tieteen
välillä ei ole ristiriitoja, että us­konto
muka vain täydentää tiedet­tä.
Onpa sellaisia oppmeita profes­soreja
» jotka koettavat auUaa pap-peja
tasisä asiassa ja koettavat to­distaa
samaa ajatusta oikeaksi. U-
. seammin kuin kerran papitkin huo­mauttavat:
katsokaahan, oppineet
• tiedemiehet/ja professoritkin ovat
uskonnollisia, uskovat jumalaan.
Uskonnon perusteena on usko ju-malaan,
usko .jumalan olemassa-
- oloon,'mutta jumalan olemassaolon
lodislaminen' ei ole vielä kenelle­kään
ounistunut Kun lapsi tai ai-
^ kjiinen vaatii todistuksia, niin hä­nelle
vastataanr' Sinun on uskotta­va
s.o. vaikka ei mitään todistuk­sia
olisikaan, on sinun uskottava.
Toisaalta taas ei tiede usko mihin­kään,
se tarkistaa kaiken. Sen min­kä
tiede vahvistaa todeksi, se voi-daan-=:
punmta, mitata, laskea, to­distaa.
_Sitä mitä kuvittelee' uskon­to,
sitä ei voi punnita, mitata, las­kea
eika todistaa. Papit vakuutta­vat
meille, että he opettavat meitä
ymmärtämään näkymätöntä, saavut­tamatonta-.
, Toisin sanoen uskon-
-to-väittää sellaisia, mitä ihminen
-ei voi tietää, eikä voi saadakaan tie­toonsa.
Tulemme siis siihen, että
uskonto on siellä missä tiedettä ei
ole, uskonto sus on tiedettä vas-kuisia..
Ottakaammepa vaikka ju-lun
maailman luomisesta 6 p:ssä
ja muita samanlaisia taruja alkaen
lapojen kirjasta ja lopettaen raa­matun
muihin kirjoihin. Raamattu
hakkaa päähän niin mielettömiä kä­sityksiä
maailmasta, että ne on myö­hemmällä
ijällä pakotettu ajamaan
päästänsä. Tiede tutkii ja tarkas­taa
jokaisen tosiasian, multa us­konnossa
sanotaan: "autuas on se.
joka ei näe, mutta kuitenkin us­koo".
Eipä turhaan ole raamatussa
kertomusta siitä, että jumalat kiel^
sivät ihmisen? koskemasta hyvän ja
pahan tiedon puuhun. Us^o kiel­tää
siten tietämästä. Tiede antaa
ihmiselle tiedon ilmiöiden todelli-sisla
syistä ja kun ihmiselle sel­viää
syy johonbn ilmiöön, niin hä­nelle
käy selväksi, että nämä tai
nuo luonnonilmiöt tapahtuvat ilman
'minkäänlaisia sekaantumisia, juma­lallisten
voimien puolelta. Mutta
uskonto -kaikkiin^ sekotlaa jumalan.
Miten siis voivat oppineet olla us­konnollisia.
Miten on meidän kä­sitettävä
ne oppineet, jotka ovat
uskonnollisia? Mitä vastaamme tä
hän kysymykseen? Ajatelkaamme,
etta kaikki riistäjät, oppineet ja
oppimattomat tekeytyvät uskömiol-lisiksi,
koettavat todistaaj^ että he
uskovat jumalaaä. Miksi he tämän
tekevät? Sen tähden, että «skon^
nosta on heille etua. ~ Työm.
Että Bryan olisi farmari ja näliiol-len
Jäävi edustamaan ^metsämiehiä
heidän taisteluissaan ei ole ainoastaan
tyhmä ajatus/mutta kerrassaan har­haan
Johtava. -"Dustrealismln" , klr-jeenvalhtajaji
mukaan , ovat henkilöt
siis farma/eita yksistään vaan maan­tieteellisen
aulnpalkan mukaisesti. Jos
mies tekee palkka-työtä ja asuu Do-rlonlssa
niin hän on farmari, mutta
Jos häh syö l^pn poikatalon ravinto­lassa
ja salavihkaa Jappallee niin hän
on olkea rehellinen proletaari kuten
Järvet ja monet muut hänen kaltai­sensa,
jotka oVat olleet I.W.W:n de-
Ukelttejä Ja toimihenkilöltä vaikka­kin
ovat farmanneet paperipuita ja
ratapölkkyjä toisten työläisten kus­tannuksella.
Tosiasia on siten, että
jos Bryanin yhteiskunn^inen asema
otetaan kysymyksen alaiseksi niin hän
on paljon lähempänä huonoimmin
palkattua^, palkkatyöläistä kUlh In­dustrialistin
sivuliikkeen hoitaja Port
Arthurissa, ja ansioonsa nähden on
tämä viimeksi maimttu Bryaniin näh­den
samassa asemassa kuin monlmil-jone.
eri räässrlseen keppikerjälälseen,
sUlä Port Arthurissa löytyy vain har­voja
ammattityöläisiä joiden kuukau­situlot
nousevat niin korkealle kuin
tämän, samaisen kirjeenvaihtajan,
Byranista puhumattakaan, joka tus­kin
ansaitsee kuukaudessa kymmenet­tä
osaa siitä mitä tämä teollisuustyö-väestön.
edustaja ansaitsee.
Kun Bryan lähetettiin Kapu§kasin-klln.
niin se tapahtui siksi että lak-kokomltean
Jäsenet pjrysivät sähkö­sanoman
avulla häntä nimenomaises­ti
sinne, sillä lakkokomlteassa enem­pää
kuin koko lakkolalsjoukossa el
ollut ketään englanninkielen taltois­ta
henkilöä. Koko lakkokomitea oli
tä3rsin tietotoen että Bryania on pyy­dettyä
sinne ja hänen tultuaan ei kur
kaan asettanut vastalausetta tämän
asi£m tähden vaan päinvastoin kaikel­la
käytöksellään osoitti että Bryan
oU siellä sillä kertaa kalkkien odotta­ma
henkilö. Ei siis ollut Hautamäen
asla että Bryan meni sinne vaan
Kapuskasingin lakkolaisten asia ja
Hautamäki seurasi vain niitä vaati­muksia
mitä—lakkolaiset komiteansa
kautta tässä asiassa tekivät. Kun
lakko lopetettiin ja* koko lakon ajan
el yhtään isähkösanomaa lähe|gtty
mitä ei olisi näytetty Is^okomitean
Jäsenille Ja jos Hautamäki sen mukal<-
sesti sitte vuorostaan lähetteli säh­kösanomia
sanomalehtiin ;nlln siltä­kään
el voida ketään ^iryttää. Tämä
kaikki on todistettavissa monella ta­valla
jos siihen tarve tulee ja tämän
pitäisi myöskin öUa Industrialistin
kirjoittajankin tiedossa jos hän ei
kämppiä. Tämä olisi nostanut lakko-lalsjoukon
yksistään Kapuskasingissa
tuonne 7—800 mieheen*'jotka kaikki
olisivat tarvinneet apua heti ensimäi-sestä
päivästä lähtien.- SUs noin viisi­tuhatta
dollaria viikossa yksistään täl­lä
yhdellä palkalla., Blapuskasingln
lakko alkoi Jo vaikuttamaan toisille
seuduille ja satoja työläisiä oli val­miina
uloskävelyä varten. Voidaan
liioittelematta sanoa että jos Kapus-kastaglh
lakkoa olisi tehostettu oUsi
se merkinnyt että viikon sisällä oUsi
lakkolaisten lukumäärä noussut ai-nakm
1500 tahi 2,000 mieheen. Lak-komenoihin
olisi tarvittu heti ensi-mälsellä
vilkoUa ainakin iB,000 tahi
kymmenentuhatta dollaria Ja jos lak­koa
olisi jatkettu, olisivat menot nous­seet
vähintäin $40.000 kuukaudessa.
Lakko ei olisi voinut pysyä pystyssä
Kapuskasingissa ihnan ettei olisi hy-vhi
pian vedetty näitä toisia kämppiä
tyhjiksi ja silloin olisi oltu umpiku­jassa
ja silloin olisi häviö ollut pal­jon
musertavampl kuin mitä se nyt
oli kun se tässä uudessa valheessaan
lopetettiin alkuunsa. Nämä asiat se­litettiin
lakkolaisille Kapuskasingissa
ja kerrottiin myös peittelemättä kaik­ki
heikkoudet mitä asian yhteydessä
ilmeni ja kaiken tämän tuloksena oli
lakko lopetetuin. Kaiken tämän olisi
pitänyt olla selvänä myös tuplaveeläi-silläkin.
mutta sen sijaan että he oli­sivat
ottaneet edesvastuuta itselleen,
vaikkakm puskivat itsensä pienenä
joukkona' lakkokomiteaan ja lakon
johtoon, ovat he lähteneet parjaamaan
niitä jotka selvänäköislnä ja kyvyk­käinä
tekivät voitavansa että tilanne
edes joUakin tavalla pelastettUn työ­läisille
eduUisella tavalla. Oletetaan­pa
että olisikin käynyt nUn että lak­ko
olisi jaksettu viedä voittoon, niin
satalukuisena joukkona, perustamaan
itseUenne yhdistystä, jonka kautta ja
avulla saatte sitä turvaa, mitä klpe-
'ästl monesti kaipaatte, myydessänne
työvoimaanne, etslessänne Itsellenne
paikkaa, missä voisitte palveluspaikas­ta
vapaana oluessanne kuluttaa ai­kaanne,,
mistä voisitte saada möniih-teille
eteen tuleviip kysymyksiin, selos­tusta
. joita ette yksilönä, tunne. Tä­män
kaiken saavutatte yhdistymällä
South Porcupine Ont.
"SALÄLnrro'
on sen kappaleen nimi, jolla Tlmmln-sin'
toverit tulevat vierailemaan ensi
sunnuntaina South Porcupinea nä3rt-tämöllä.
"Salaliitto" esitettiin jouluna
Tinunins'issä hyvällä menes-yksellä,
joten toivomme. ; että haali täyttyisi
katsojista tälläkin kertaa. Kappale on
erittäin mukaansa tempaava luokka-näytelmä.
Siinä nähdään, kuinia ka­pitalistien
rengit pimövat juonia saa­dakseen
tieltään raivattua luokkatie-toiset
työläiset. Siis pitemmittä pu­heitta,
kappale on katsomisen ar­voinen.
Näkemiin siis!
NenYostoliitosta
TYÖLÄISKmjEENVAIHTAJIEN
NEUVOTTELUKOKOUS
TiHiys
John WiiTan sairausavustukseen,
C. kp. viidennen piirin piiritoimi­kunnan
lähettämillä listoilla, tam-mik.
1 päivään tilitetty seuraavasti:
Lista No. 9, George Eerola *
Chicago Mine . . . . . . . . . . . . $ 3.25
Lista No. 10, Alvar Rinne,
BuSritt . . . l . ..-. 3.25
Lista No. 13, Irja Laakso,
Quartz 2.25
Lista No, 15,, Aatu Marttinen,
Long Lake . . . . . . . . . . . . . . 6.00
Lista No. 16, Lempi Salo,
Long Lake 6.75
Lista No. 18, Anni Nurmi,
Sudbury, Solu 7 13.25
Lista No. 24, 25, 26, E. Erk­kilä,
Sault Stig. Marie . . 16.40
Lista No, 29, 30, 31, Antti
Luoma, Leyack Mine . . . . 19.25
Lista No. S3, H. , Soderna,
Margit Koskelan keräämä-
;nä, Bruce Mines 7.40
Lista No. 34, O. Setälä,
Creighton Mine 8.75
Lista Np. 38, Elsa Turunen,
Garson Mine . . . . . . . . . . 15.55
Lista No. 39 Lempi Mäkinen,
Garson Mine 13.75
Lista No. 40, Inga Suominen,
Sudbury, solu 4 (Poika­talo)
;. . . . . . 19.00
Lista No. 41 Evert Alho,
" Garson Mine 3.75
M. Mäki, Kirkland Lake, Ont 34.80
Davi Helin (yksityinen lahjo­tus)
. . . . . . . . . . . . . . 10.00
L. W. L U. of Canada, Sud-buryn
osasto 10.00
Lista No. 8, Terho Tuori,
Victoria Mine . . .:. 5.00
Tov. Krylenkon puhe
eikö kaiken todennäköisyyden mu­kaan
tuplaveeläiset olisi pyrkineet
niittämään lakosta itseUeen kunniaa,
vaikkakaan he eivät lakon onnistu­misen
enslmäisiäkään ehtoja kyenneet
täyttämään. Nyt kun lakko hävit­tiin
ovat he tosi juonittelijoiden ta-vaUa
valmiit 'kaildHa vVaDifMkfkln
lykkäämään syyt viaftomien ja asian
eteen uhrautuneiden henkilöiden nis­koille,
mutta sehän on heikäläisten
taktiikkaa. Eiväthän he o!5^ enään
vuosikausiin tehneet mitään muuta
kuin maanneet kuolleiden luilla..Eli
miksi sitä voisikaan sanoa henkilöis­tä
jotka eivät tee työväen asian e-teen
muuta kuin hoilaavat että I.-
W.W. on joskus ollut talstelukuntoi-nen
järjestö ja sitä pitää nytkin tä=
man tähden kannattaa vaikka asiat
muutoin olisivat kuinkakin kyseen­alaisella
kannalla. Ja tätä kanna­tusta
hakeakseen he eivät kammoa
törkeimpiäkään valheita ja vääristely­jä,
jota todistaa tämä alhainen hyök-käj^
KIslowta ja Bryania vastaan,
jotka jokaisessa tapauksessa olivat
ainoat ^miehet jotka Kapuskasingissa
jotam todellista tekivät ^T*^*^^
yhdeksi kokonaisuudeksi; jossa yhteis­voimin
tehdään helposti kaikki se mi­tä
yksilönä olemme kykenemättömät
saavuttamaan. Astukaa rohkeasti tä'-
män yhdistyksen yhteyteen, huolimat­ta
kaikista mahdollisesti teillä olevis-'
ta uskonnollisista eli muista yhteis­kunnallisista
mielipiteistä. Yhdistyk­sen
tarkoituksena on yksinomaan syn­tyä
turvaksi Ja kehkeytyä auttavak­si
voimaksi kaupungissa Oleville suo-malalslUe
palvelustytöille, sekä myös-^
kin niille, jotka ravintoloissa ja
muissa päivätöissä hankkivat jltsel-leen
toimeentuloaan. Saapukaa sUs
joukolla tähän kokoukseen. Suoma­laisen
järjestön Toronton osasto va­paasti
luovuttaa osaston huoneuston
tämän tarkotuksen edistämiseksi. Le­vittäkää
tieto tästä tärkeästä koko­uksesta
jokaiselle kaupungissa ole-vaUe
supmalaiseUe työlälstvtöUe. — j
Joulukuun 4 päivänä esii.ntyi työ-läiskirjeenvaihtajien
edustajakokouk­sessa
tasavallan prokuraattori to7,
Krylenko.
ProkursfettorUaitosten' työntekijöiden
Ja työläiskirjeenvalhtajlen kiinteä ja
väUtöh yhteys — sanoi hän — on
yksi. välttämättömiä edeUytyksiä, jot­ta
oikeuselimlen työ olisi täydellistä.
Prpkuraattorllaltosten toimitsijain
neuvottelukokouksessa maaliskuulla
me asethnme prokuraattorien eteen
tehtävän johtaa tpimlnnan päähuo­mio
yleisten tarkastusten alalta klin
teään ja välittömään yhteyteen talpn-polkaisaktuvini5,
(ennen kaikkea köy­hän)
kanssa. Oh kuitenkin tunnustet­tava,
että tätä' tehtävää eihme vielä
riittävässä määrin toteuttaneet.
Kosketellessaan kirjeenvaihtajien
kirjotusten tiiloksia tov. Krylenko ,0-
soitti, että v.' 1927 • kh-jeenvaihtäjien
kirjotusten/ johdosta . oli käsitelty
400 rikosasiaa 4,094 kurin rikkomu&ia.
Vuoden 1928 ensi puoliskolla käsiteltiin
hiiden pohjalla 40 IäänIssä-^94 ri­kosasiaa
ja 1,836 kurin rikkomiisaslaa.
Se, että rikos asioita on ollut monta
kertaa enemmän kuin km-inrikkomus-aslolta,
osoittaa että työKIskhrJeen-
$198.00
Listat No. 7, 11, 27, 28 ja 32 on
palautettu tyhjinä. Palauttamatta
on vielä 17 listaa, joista, niiden pa­lautettua,
tehdään jatkotilitys.
Toverillisesti tervehtien,
C. kp, viidennen piirin tpk.
puolesta: E. Jääskeläineiij siht.
Olen ollut mukana yllämainittuja
keräyslistoja luetteloon vietäessä ja
öyat ne oikein tähän luetteloon
merkitty. Kiitos lahjoittajille ja
P.T.K:h jäsenille. '
Toveruudella
John Wirta.
KOLLEKTIIVISTEN TALOUKSIEN
LUKUMÄÄRÄ KAKSINKER­TAISTUNUT
Maa-aslalh känsankomissarien y-leislllton
neuvottelukokouksessa on
kollektMvIsteri talouksien yleislUton
neuvoston puheenjohtaja >^ tov., Ka-,
mlnski selostanut kollektiivisten ta­louksien
rakennustyötä Neuvostolii­tossa.
, '
Tov. ^aminskl csolttl, että kollek-tiivisoimisiUkkeeii
kehitys^ on viime
aikoina-nopeampi kun röhkeiminat-kaänVsaattoivat
odottaa. Kuluneena
vuonna on kollektliyisteh talouksien
luku kaksinkertaistunut. Nykyään on
kollektuvisia yhtymiä yli 37,400, kuu­luen
. niihin, 510,000 »taloutta. NUden
« , ~ " • kylvöala nousi vuodessa 870,000 heh-valhtajlen
Mrjotukset sattuvat oike- taarista 2 -mllj.. hehtaarUn ja tuot-
^^.P*"^.^^- teiden faiäärä 103 miljoonasta ruplas-
Sdrtyessaan kysymykseen työläis- ta 189 milj. ruplaan,
kirjeenvaihtajien tutkimuksista tov. Useimmissa koU. talouksissa on
uutisia
Krylenko osoitti, että työläiskh-Jeen-vaihtajlen
vainoaminen on kylläkin
vlune vuoden kuluessa kasvanut, mut­ta
toiselta puolen ovat myöskin kas­vaneet
tutkimustyöt, jotka ovat pal-kottaln
saaneet yleisen luokkataistelu-luonteen.
°
Lopuksi tov. kryldnko keholttl työ-läliskirjeenvalhtajia.
osoittamaan voi­makasta
tukea pro^uraattorllaitosten
ja oikeuselimlen tS^Öllef. Vain silloih
voidaan saavuttaa he päämäärät, jot­ka
NKP (b):n KK:h viimeinen, täys­istunto
eteemme asetti.)
TYÖTTÖMYYTTÄ
alkaa ilnietä entistä enemmän, sillä
rakennustyöt ovat käynnissä hyvin
pienessä mittakaavassa ja liikkeet vä­hentävät
työvoimaa joulukiireiden lo­puttua.
Työttömyys el ole talvikausina
mitään uutta, vaan on täällä joka tal­vi
työttömiä kynunenlä tuhansia. Nyt
oh jo kuukauden ajan ollut työmaiden
porteilla miehiä suuret joukot tarjoten
työvoimaansa, mutta aina huonolla
menestyksenä. Tungosta on ollut ha­vaittavissa
myös "leipälinjollla" sekä
yömajojen edustoilla. Meurllngin tur­vakodissa,
joka on vapaa kodittomien
majapaikka, on jo toisina öinä lähes
kalkki tilat olleet täynnä.
TILATKAA VAPAUS!
Pelastusarmeija ja eräät muutkin
hyväntekevälsyysyhdlstykset jakoivat
kortteja kodittomille joulupälväDistä
varten; mutta lUan paljon oU kortteja
annettu, koska moni jäi ihnan päi­vällistä:
.Tämä joka talvi n
myys paljastaa valhee'
kehuman "hyvinvoinnin
ainakaan näe
nlsta. jos el hän
lähteä sitä katselei
sumaan kaupungini
^tuva jtyöttö-k^
pltallstien
Työläinen ei
hyvinvoin-uskalla
rikkaiden a-
Slellä kyUä
jo näkee että hyvinvototia löytyy niille
jotka sitä työläisted hiestä ottavat
pääoman voimalla.
PROTESTIKOKOilS
Canadan työväen puolustusliiton
Montrealin osasto järjestää kansain­välisen
vastalausekokooksen "^lypaus"-
6,600 TALOUTTA K O L L E K T t m -
SEKSI TALOUDEKSI
Volovskin rajonissa Tulan läänissä
on ryhdytty laajaan kailnppalluun ko­ko
rajbnln kollektiivlsohnlseksL Aio­taan
yhdistää maatalouskoUektilvelksl
noin 6,600 talonpoikaistaloutta, joi­den
yhteinen pinta-ala on 50 tuhatta
hehtaaria. Keskuksessa on tämä suun^-
nltelma hyväksytty, ja joulukuun lo­pulla
käsiteltiin sitä Neuvosto-Venä­jän
Känsankomissarien Neuvostossa, „^
jotta se tulisi toteutettua lainsäädän- aeronoomw«
nölllsessä Järjestyksessä .
Tulasta on Volovskin rajonlln mat­kustanut
lääninkomissia, johcm kuu-
Itiu Neuvostoliiton kommunistisen
puolueen lääninkomitean maaseutuo­saston,
kollektiivisten talouksien sek-tsian
ja läänin maahallhmon edusta­jia.
Järjestetään laaja neuvotteluko­kous,
jossa talonpojat ja palkalliset
työntekijät voivat lausua mielipiteensä
rajonin koHektiivisolmisea johdosta.
Suunnitehna koko rajoiiln slirtymi-tettui^
käytäntöön monivuoroviljelys Ja
laajennettu arvokkaiden kasvien vil-jelystäf
Satoisuus-hiissä on 20 pros.
suurempi kuhi , yksityistalouksissa.
Tavarallisuus ICmarkkinoiile riittävä
tuotemäärä) ja typn tuottavaisuus o-vat
huomattavasti suuremmat. Hal­lintoelimissä
on köyhillä johtava o-suus.
. •
Kielteisinä Ilmiöinä on, etä' kar­janhoito
koll. talouksissa on yleensä
vielä jälellä. yksityistalouksista, sillä
karjani tavallisesti jää kollektiivin jä­senten
yksityisesti hoidettavaksi. Kalk­kein
pahimpana puolena on niiden
hajanaisuus: suurin osa ön pieniä,
kui'l"ii niille vain 27—35 ha maata.
KollektispImLsliikkeen kehitystä eh­käisevät
alhainen teknillinen taso ja
varsinkin puute traktoreista. Vaasin
heikkoa on agronoomiapu. Nykyään
tulee yksi agronooml keskimäärin 30
koll. taloutta kohden. Luottovaroja ei­vät
koll. taloudet saa riittävästi
' nämä puutteet on päättä­västi
poistettava. On otettava päättävä
suunta koll. talouksien suurentamisekr
si, turvattava ne luotolla ja tuotanto­välineillä,
annettava niille enemmän
apua, joudutettava
maanjako jne.
100,000 TUH. RUPLAA KULUTTA­JIEN
ASEMAN PARANTAMISEEN
Luoteisen alueen kulutusosuuskun­tien
liitto on "laajentanut suuresta
kulttuuri-^ jä=valistustoimintaa kulut-
—„ ,— jtajieiMa keskuudessa. Tähän tarkol-sestä
kolleköivislln talousmuotoihin tuekseen on myönnetty 100 tuhatta
on johtunut sitä, että rajonissa on'ruplaa.
sangen räikeänä ihnennyt luokMhi OsuusUikkeiden yhteyteen tullaan
järjestämään lastentarhoja, lasten
leikkikenttiä sekä "äidhi ja lasten"*
iiurkkia. Jokaiseen .ruokalaan jäijeste-jakaantumin
«n ja köyhälistön pyrki­mys
yhö^ä-kollekäiveiksl on sangen
suurL- Suuret koUÄtiivit — Krasivo- ^ ,
Metshenskojen osuuskunta ja kom- tään radio. Vähävaraisten kuluttajl-muuna
"Avangard" — tulevat tuki-'en lapset turvataan, lämpimillä päi-kohdiksi,
joihin koUektisolmistyossä • vällisillä ja opintoväimelllä.
nojaudutaan. Näillä krfleköivi- Tänä vuonna Luoteisen alueen Hit­sillä
talouksilla <m suuri määrä konei-, to ensikerran omilla varoillaan pois­ta,
suurta j a pientä sarvikarjaa ja te- taa lukutaidottomuutta kuluttajiensa
kevät ne laajaa valistus- ja agronoo-! keskuudessa. Vuoden kuluessa tuSaan
naista työtä rajonissa. {kouluuttamaau tuhat lakutaidöUnktei;
f
Ulalla
tiin Ma
8:s edv
mennessä
punut 1,
äänioik^i]
ääniolkeu
on k)iik{
amr^iat
Ayatess
Tomski p
hitykäen
den vuod
nnen edi
kana. "I^
ki — on
sosialistia
siivlsen ;
tehtaiden
misen, r.
maataloni
Jokainen
nen.moul
neuvteitoE
maUa^^
laajojer
loudellls^
tason koi
kitsi, etti
ohella 1
tunnustaa
Päävaikei
siasiästa
talistisen
sodanvaai
vostomaai
työväenlu(
suurenee :
luokan lui
nämä vai
meidän k
huomiota
tamiseen,
meitä mi
itsemme r
Tämän el
dolUsta, j(
ovat tiivis
aatti yhdi
kaan talo
tyy neuvo
puolueen
ammattijä
Upton
A l l a amei
selle
Mike hl
Pyydät
susi lukij»
minusta 51
astinen eli
nyt. No, !
Minulla; o
•olevani' o;
jotka tuni
Ihmiset
He tietävi
useita kirj
paljon työ
nua ja h;
niin vanha
saattaneet
oikeastaan
Tapanani (
aina toivo;
leikilläni,
sana osoit
hempänä t
nytkään. 1
sivät kipuj
suuttumuks
räävät pot
kiintoisia
he käsittäv
soo heihin
Miniilla
kin". Mir
kristityksi ]
ta tuli yh
mouksen p
ka^n koken
mismin tai
män miele
Amerikassa
ni toteutuv
siä olen sa
si v. 1907
rään kirjan
häniestä. (
nähdessäni,
paeta Hollai
märtämään
jän yallankt
kista hiistä
tä, joita mi
lanknmouIcs<
nähnyt yhd
taanin ja k
san, Itävalh
van pois vai
kaltaista ly;
nemman vi<
Kaikista va
\ toivott
\ A L B E R'
Mr/ ja Mrs.
BISCOTA
Thos. Koski»
CARM
Sohvia ja Jo
Eileen ja Jo