Vapaus, October 11, 1926

              Maanantaina, lokak. 11 p;pa—-Monday,, OeL 11 , m. 118 ~~ mit
VAPAUS
Canaddn sDomalaisentyöväestSn ainoa SSnenkanna^
j a . perjantaina.
' S, G . ' N E I L.
ToimittlBjat:
A B V O V A A B A .
Ilmestyy Sndburjnsa, Ont., ipaanantaina, keskiviikkona v e l i H i c k s i n esityksen, että venäläiset anunaltililtot l i i t ­tyisivät
roddan ; ] ^ ^ iieuvostoihinmie, mutta
siksi kunius venäläiset lopettavat uhkauksensa Ameri­kan
suurena tyoväenliildreen faSvitt^iseiA^^!^^
voi ajatella solidaansuudesta heidän Icanssaan.»
Kun tuohon' lausuntoon sisältyvä s^anparsi valista­misesta
ja järjestämisestä asetetaan siihen^ arvoon, mikä
, . . . . VAPAUS (liberty)
The only organ of Finnish-'WorkerB i n Canada. Pub-lisbed
in Sudbnry, Ont., every Monday, Wedne8d8y
aifd Friday. , . Z
Begistered at t h ^ P o s i Office Department,. Ottawa,
as gecond class matter.
: ' , T U A U S H I N N A T:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. ^ 2 . 2 5 , kolme kk.
91.50 ia yksi^kk. 7 6 c . ' '
Y l i d v s v a l t o i h i n j a Suomäen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
$3.00 jiTkoIme kk.,$2.76.
. T i l ^ k i d a , Joita e i seuraa frahä, e i t u l l a lähettämään paita asiamieigten joffla ••on takaukset.
l l M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
' ' NahnaiUnotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
> Av»llittoonmen'o ilmotukset 60c palstatnumat
' N&nenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaau
, Syntymäilmotnkset $1.00 kerta, $2.00 8 kertaa.
, -. - Aviöeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
^uolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
IditosIauBeelta tai muistovätsyltä.
Halutaantiedot ja-osoteilmotnkset 60e kerta, $1.00
kohne kertaa. :< <%'
TilapSisllmottajien Ja ilmotusakenituurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmptnshinta etukäteen.
' General advectising-rateg^'76c per c o L i p c h , M i -
ftimum charge for single insertion 76c. ,The Vapaus
l8 the best advertising medium among tho Finnish
People in Canadal'
.Maanantain lehteen alottujerfilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen*^ tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori Ja toimitus: Liberty BIdg Lome
S t - Puhelin 1088. -Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette m i l l o i n tahansa saa vastausta ensim^seen
, kirjeesieenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
' eoonalVseUa nimellä. < -
. - J . V . K A N N A S T O , Liikkcenhoitala. '
^Kummitus kiiisaa'* Amerikan
/ työväenUittok
Viime vu(onn£^ Atlantic Cityssä {^idetyssä työväenlii-toz
'vuösikonventsionissa sai Suurbritännian ammatti-jäi
eston veljeseduetaja A. A. Purcell^ tämän maailman
V laa itumuksellisimman iyoväe^liiton pombt raivoihinsa,
ku| hän lausui heille muutamia' totuuksia, nun. sen,
että .Amerikan työväestöllä olisi Neuvostoliiton |yoläi-
' e i l ^ jotakin oppimista.,- Tämän tuli Amerikan työväen-
'^^blihto palkinneeksi lähettämällä ^Suurbritännian ammat-
^ lljärjestön äskeiseen vuosikolcoukseen kbksi veljes-
€idustaja'a, joista toinen ei uskaltanut ollenkaan näyt­täytyä
itse kokouksessa; koska oli^v^äiää ennen sen al­kamista
tullut paljastettua'amerikalaisen Peabody-hiili-yhtiön
palveluksessa olevaksi, ja .toinen täytti yeljes-edus^
jatehtävänsä melkein^ yhtä^ kehnosti kuin vakos­ten
!iadielsäan ajettu- koira; piti' viisi minuuttia Icestä-neen,
piiheen, joka <ei kyennyt antamaan miidulanlais-
: to: selontdtoar t ^
BUt mitään, mielenkiintoa Britanniaii työväenliildceen
edessä oleviin kysymyksiin»', ja «kulutti' Vähä aikaa,
^«^istunnoihin tai veljeily^n edustajien kanssa».
V , Viime maanantaina Pdrolrisäa kokoontune Ameci-
'! i;-:kka työväenl;.\'^^ n^^
vuosikokouksessa ovat. ° Suurbritännian • ammattijärjes­tön
Veljesedustajina parlamentinjäsen John Bromley,
veturinkulettajien ja lämmittäjien Hitosta', ja ammatti­järjestön-
yleisneuvoston puheen|ohtaja George Hicks.
^ ^>';Nämä miehet^^vaikk
' laisuudella pilattuja, tulivat keskiviikkona tehneeksi
itsensä, syypäiksi samanlaiseen rikokseen kuin minkä
^Purcell teki viime vuonna. He häiritsivät patavanhoil-
4: jisen Greenin ja kumppaneitten rauhaa puh
• •sien ja parempieiiu yleislakkojen» ja Neuvostoliiton am-'
.^rmattiyhdl
päästämisen puolesta.
.«Uudet, vaaralliset -yleislakot, ovat kiei^mättöi6iä
Englannissa, koska ne olosuhteet, jotka tuottivat viime
toukokuisen yleislakon, yhä vallitsevat», lausui George
Hick^. «Yleislakko opetti meille läksyjä. Se ei säi-kähdyttänyt,
huumannut tai pelottanut meitä, mutta se
ösotti meille miten voimme taistella paremmin seu­raavalla
kerralla», lisäsi Bromley puheessaan. ^
' Hicks "kosketteli yleislakkoon johtaneita syitä, sodan*
' Jälkeistä
noussut, J a julisti, ettei ollut hallituksen vika se, että
veri ei virrannut kaduilla yleislakon aikana, sekä lo-
'puksi kiitti toisten maiden, erikoisesti Neuvostoliiton
• ja sitten Amerikan työläisiä brittiläisille kaivostyöläi­sille
antamastaan avustuksesta.
Tämä ylistys yleislakolle^ johon liittyivät sopimus-
^ten rikkomiset^ hallituksen \ihmaamisef ja Suurbritan-
• nian : teollisen elämän ' esimerkillinen halvauttaminen^
; ja sen kahden johtomiehen selvät lausunnot, siitä, eitä
- he ovat tulcvaisupdessakin r valmiit käyttämään: tätä aset-
^ta^olivat^jo enemmän kuin monet vanhoilliset edustajat
olisivat halunneet kuulla. Amerikan työväen kunnioi­tit
hallitusvaltaa kohtaan;:^ joka on kerran tullut klas-sillisesti
julkilausuttua John L. Lewisin sanonnassa
«me., emme saa taistella hallitustamme vastaan», sai
' kuitenlcin; vielä aimo kolauksen^ kun Bromley siekaile^
•)7'matta---leimasi Baldwinin konservatiivisen hallituksen
joukoksi varkaita. ^
«Minä.epäilen sen rehellisyyttä», sanoi hän. «Minua
eiväfvarmaankaan ylennä ,sen toimenpiteet työtätekeviä
'. kohtaan. Minä en ole politiikko ja, ainoa aihe minun
paria on kansani, puolesta pitää - sil-
:'::mällä. niitä varkaita, jotka, ovat hallituksessa. Kaikki
hallitukset, joita työläiset; eivät kontrolleeraa, ovat
,vii pankkiirienr^rahastajien ja imperialistien etujen' väli­kappaleita.
»'
• -;' Frittilä^ veljesedustajien vetoomidEsiin,. ivastasi
. työväenliiton puheenjohtaja Green, että «Amerikan työ-
.väestö, ei vielä, ole kyllin: voimakas, kyllin keskittynyt
ja]kyllin yhdenlaatuinen käydäkseen niin.suureen seik-
- kailuutt.' ja kokeiluun kuin oli ylevästi käyty brittiläi-
' nen yleislakko ja että vielä useita vuosia tulisi Ameri-kaiil'
työväen tehtävänä olla valistaminen ja jarjestämi-
^^Ueii Ja^ammattiyhdistysliikkeelle suosiollisen ilmakehän
aynnyttäminen.; .Mitä tulee Yenäjään», sanoi hän eri­koisella
painolla^ «haluaisimme me. ottaa; iiuoi^ P(»ytaldrja
sille Greenin käyttämänä kuuluu, on siibä «Amerikan
suurelle: työväenliikkeelle» toimintaohje, jonka .vertais­ta^
ei ole helppo löytääl Suurbritännian anuuattijärjeS'
tön yleisneuvoston, jäseninä osallistuivat Hidcs ja: Brom
ley anteeksiantamattomaan petdcseen maansa' lakossa
olevia kaivostyöläisiä ja koto työväenluoHcaa- kohtaan,
mutta hekin vielä ovat niin rehellisiä, että edes sanois­sa
puolustavat yleislakkoa työläisten>.tai8teluaseefia ja
kannattavat- ammattiyhdistysliildceien kansainvälistä yh
tenäisyyttä-^T^: joiden kysymysten esillevetäminen: on
Amerikaii työväenliiton: johdolle «kummituksen kiu
saa». - ' . -
IVIitä tarvitaan
Proletaarinen maailmanvallapkumous ei ole nopeaa
voiton marssiaj vaan vuosikymmenien sarja tabteluja
kokonaista viUolIismaailmaa vastaan, kirjottaa Rote
Fahne, Saksan • kommunistilditL «Proletaarisen ku­mouksen
armeian sotilaana olemiseen ei riitä, että osaa
hyvin puhua ja ^kirjottaa; Bolshevikin erottaa: järkky-mätön
usko vallankumoukseen^ luja luottamus työväen-luoliaan,
rautainen kestävyys, ehdoton ^1^
Nämä ominaisuudet esimtyvät. vasta k(^
kellä. Saksan kommunistipuolueen j ohdossa on, ollut
hehUlöitä; jotka dvät koetta kestäneet.^^^^.E^
kommunistisen työväenpuolueen ^pikkuporvarilliset
fraasisankarit. Sitte palasi Paul Levi tovereineen nos-kelaan;
sitten luopui; muita, huolimatta siitä oliyaUco
olleet «vasemmistolaisia» tai «oikeistolaisia» — luokr
kavihollisen leiriin ne päättyivät.Ja nyt on erotettu
Ri^tfa Fischer ja Maslov ja 'joitakin muita. Nämäkin
alkoivat hurjina «vasemmistolaisina», mutta joutuivat
vihollisleiriin, kun kumouksen vaiditi hiljeni. Ovat
työväen ' kustannuksella ' suoritetun kapitalistisen «va­kaannuttamisen
» kuvastusta. Samantapaista ilmeni Ve­näjän
kumouksellisten joukossa 1905:n jälkeen^ mie-lemnasennusta,
pessimismiä, arkamaisuutta vasracumo-uksen
tuomion edessä; luihuutta, hajaannusta, turmelus­ta
— avoimeen luopuruuteen ja petokseen asti. Ar-
>mottomassa ^taistelussa näitä voimia vastaan karaislui-bolshevistinen
puolue.
«Moskovaa vastaan» tunnuksessa yhty^y proletariaa­tin
pikkuporvarillisten «ystävien» pyrkimys imperialis­tien
ohjelmaan;^ Panettelemalla Neuvostoliittoa autta-:
vatilie moraalisesti sen vihollisia. Aikoivat ra^taa^
kommunistipuolueeseen vastavallankumöiiiksellisen pe­sän,
«vasenryhm^n» nimellä. - '
'Heistä on päästy. ' Taistelu heitä vastaan KM lujitta-nut
puoluetta aatteellisesti ja järjestöllisesti. Ja yhä
Uusia proletaarisia voimia astuu puoluetehtäviin. Tun­nus
on «yhtynein rivein eteenpäin». — I—i.
Ironwoodin onnettomuus
Ironwoodin 43 kaivosmiestä, jotka olivat hautaantu-neina
kaivokseen viisi vuorokautta,^ ovat nyt pelastetut
Näitten työläisten onuuset,yaimotja~laiiset, ystävät ja;
toverit, jbdca ovat olleet tämän ajan i hirvittävässä jän­nityksessä;
ovat nyt tuosta jännityksestä päässeet. Hei­dän
huoltajansa, turvaajansa ja omaisensa ovat pelas­tuneet.
Toiset työläistoverit heidät sieltä pelastivat.
Sanomaldidet kertovat kuinka työläisiä virtasi on­nettomuuspaikalle
suurin joukoin, tarjoten^he^i apuaan
pelastustyössä; Ja niin uurastivat työläistoverien pe­lastavat
k^det herkeämättä, väsymättä, kunties miehet
tulivat pelastetuiksi.
Mutta kolmen sähkötyöläisen eläinän tämä. onnetto­muus
kuitenkin vei.
Kaivosyhtiön voiton ihneus, joka on estänyt huoleh­timasta
kaivannon turvallisuudesta, vei kuitedkin uh­rinsa.
Tämä.. onnettomuus antaa aihetta ajatella yhtä ja
toista' — työläisille, nimittäin.
Kaikki nämä onnettomuuden uhrit olivat ulkomaa-laissyntyisiä,
suomalaisia ja slaaveja. ~
Ulkomaalaissyntyiset työläiset ne raskaimmat työt
suorittavat tässä maassa — nämä ^työl^isainekset, joit­ten
oikeuksia ei puolleta, vaan joita kaikilla mahdolli­silla
tavoilla puristetaan' ja jahdataan.
On aika ryhtyä unioitten järjestämään näitä työläis-:
aineksia. On aika jo.kehittää sellainen työläisten jouk-kopuolue,
mikä poliittisesti 'näitten oikeuksien puolesta
taistelee. — Toveri.
. metsätyöläisten ' kokoukse^te
^ A. C. By., Blile 127. 20, p.
i^yyskuuta 1926> . |
'^1, VsJittiin pnheenJQhtaja, poy-täkirjuri
j a - pöytäkirjan tarkasta-
,'jat.
2. Kokouksessa oli saapuvilla 10
L- W. L U . of t J m jäsentä ja
muutamia, jotka eivät kuulua m i E n ?
kään unioon. '
3 . , . L . W. L Union sihteärOtä
cdl saapunntvkirje,, missä selostettiin
Port A r t h u r i n . a l u e e n metsätySläis-ten
lakkoa sekä pyydettiin ^ e e l^
na,'^ siliä 'mete^arooniea on nyt
k^rta kaikkiaan taivuttava.^ Nain
päättävät metsämiehet. ^ ' ' .
KariMUHV&B^
pietettiin ^k^csniskanpungeissa t.k.
3 p:nä niinknin kaikkialla munalla­k
i n , kommumstlpM)^
kMuitean jätJestämSnä. ' P o H ^ A x t ^
h n r i n osaston t a l o l l a ' ^xHaxA ensin
päivällä' tov. Moriärty j a sitten i l ­l
a l l a ' järjestetyssä :^iltamassa. puhui
edellisen ^lisäksi tov. Hautamäki suo­menkielellä.
'
Puheisäaan'selosti kumpikin pur
hnja :työväen • sanomalehdistön vai­kutusta,
sekä mitä työväen sano^^*
malehdistö; o n ^ aikaansaanut silloin
lista apua. Kirjeen mukana tnllut^j£„|n porvaristo on pahimmin hyö-keräyslista
o t e t t i i n ; h u o m i o o n ' j a va-rjjännyt,^5yäenjärjestojä j a nuden
Iittiin ,k. .e_r:är «ä.j-är rn , t o i m i h e n k i l ö i t ä " * "
4. Kesknsteltiip^ yhteistoiminnan
tarpeellisuudesta, jonka jälkeen va­l
i t t i i n n. s. kämppäkomitea. Komi­tean
tehtäviin k u u l u u : , olla Idrjeen-vaihdossa
S a u I t S t e i i J ^^
van metsätyöläisten keskuskomitean
kanssa j a : valvoa, että kämppäaln-eellamme
- o n - työläisten yhteistoi­minta
hyvin järjestetty.
6. Päätettiin tiedottaa metsätyö­läisten
; keskuskomitealle, että 'se
koettaisi tehdä tarmokasta Mihotus--
työtä Al|gomalinjan metsätyöläisten
keskuudessa.
, 6.. rKeskusteltiin josko olisi 'mah­dollista
saad^ -palkkoja nousemaan
ja päätettiin^ että pidetään kokous
8 |>:nä lokak.' j a silloin otetaan
tämä' kysymys tarkan harkinnan. a -
laiseksi., Kokous pidetään A . Suo­men
kämpällä.
7. Koska on ilmennyt, että tä­män
aineen; " j a p p a r i " ottaa ruo-^
katavaroista liika kalliin hinnan,
niin siitä päätettin tehdä muistutus,
että hiunat ön pidettävä kohtuulli­sen
alhaalla^
8. Päätettiin, että sanomalehdis-sä
julkaistavissa kokouksien pöytä­kirjoissa
e : käytetään ainoastaan
korttinumeroita. Näin menetellen
e i : työnantajat voi ^ n i i n 'helposti
kohdistaa ^^haansa/meidän toimitsi­joihin.
Kokous; loppui.
Kokouksen puolesta, pöytäkirjurL
Työläistoverit kaikkialla! Järjes-l
y k ä ä / L . ' W . ,1., irmo.oh. JJäy^iestSJ
neinä me.vvoimme taistella r j a . v o i t ­taa;
mutta Järjestymättöminä me 0-
lemme heikot..
Nyt kun työläiset Port Arthurin
alueella, ovat: alkaneet taistelun pa­rempien—
elinehtojen-, puolesta, olisi
aika meidän Algomalinjan j a koko
Ontarion metsämiesten yhtyä yhtei­seen
rintamaan. ; Kaikkialla olisi
nyt: pikaisesti töiinittava. Kaikki
toimintaan.
_ Kämppäjätkä.
ainä St. Lousist» aptL Sitten, mies
oli kertonut hanskan kertomuksen
Omaläivasta, Joka häntä seuraa.
PailraHe- saapunut' poliisi oli <^ myös
katselut ilmaan J a k u n e i mitään
nähnyt, kehotti m i e s ^ lähtemään
mukanaan." }i7iiit.'mii^ j o u t u i vsnld-laan,'
jossa^nääkärit; tulevat tnt^ki-mäaiLihänenCtilannettaan.
;Eräässäv^omalaisessa myös huo^
mattiin- mielenYikmsuuden . o i r e i t a.
Hänet toimitettiin ensin poliisien ja
sitten lääkärien tntldttayaksi^ erääs­tä
Banning-ka4uUa sijmtsevasta tär
losta, missä-hSn 'asuL — X v*""
Uutta sotaa vastustamaan
Kommunistisen kansainvälisen toimeenpaneva komi­tea
on antanut kaildkien maiden työläisille osotctun ju­listuksen,
jossa •,. osotetaan,' että uuden imperialistien
puuhaaman intcrventsionisodan vaara Kiinassa on saa­nut
erittäii^ vdcavan luonteen. Huomauttaen saman­aikaisesta
'Tshantsolinin hyökkäyksestä neuvostovaltaa
vastaan Itä.Kiinan rautatiellä Kominternin toimeenpa­neva
komitea ilmottaa: tämä esiintyminen on peittele-^
mätöntä. provokatsionia, - jon^a tarkotuksena ^n kaikin
tavoin -koettaa saada neuvostovalta sotilaallisiin selk­kauksiin.
Tuo valtavan laaja fayökkäyssotasuunnitelma
on laadittu Englannin alotteesta ja johdon alaisena ja
on se näin ollen tähdätty ei yksinomaan Kiinaa, vaan
myöskin Neuvostoliittoa vastaan.
Kominternin, toimeenpaneva komitea kehottaa kaik­kien
maiden työläisiä'ja talonpoikia Sekä kaikkia hen-kilöitä,
jotka ovat Kiinan kansan vapaustaistelulle myö­tämielisiä,,
kaikin voimin taistelemaan uutta mtervent-sionisotaa
vastaan.
Metcinuest^B iakko ^^ s
lujana ja. horjumattomana kuin
'alussakin. Vieläpä vain lujenee.
Njrt, on lakkokomifea. kutsunut lak­kotilaan
vielä '^nekin; jotka ovat oli
leet jokien «puhdistuksissa j a tam­mien
teoiisa. Sanalla sanoen kaik­ki
työf, jotka kuuluvat-paperipui-
'den käsitteljryn - — l o p p u - u i t t o j a ;ln- ^
kuunottamatta, on nyt julistettu
lakkotilaan. Yksimielisyy^ o n myös
ollut näihin asti hyvä lakkolaisten
ja kahden lakkoa Johtavan nnion
välillä.: Voittoa saa pitää varma-vastaan.^;
EtenMn
tov. • Hautamäkr selosti "useista eri
lakkotaistelnista, jotka olisi var­maan
M v i t t y ilman Voimakasta työ^:
-väensanomalehdistöä. .: Työväenlehi
distö on ollut ainoa, jokia, on ,ker-;J
tontit totuuksia la]dcotaisteluista,:ja
siten saattanut ne suuret vääryy­det
suurien työläisjoukkojen tie-r
toon.
^ Puheessaan kosketteli Hautamäki
myoskih käynnissä olevaa täkäläis­ten
metsämiesten lakkoa. Samalla
l u k i vhän sähkösanoman, joka oH
j u u r i saapunut j a Jossa ilraotettiin.
että 8.j^ toimeenpaneva komitea on
l a h j o t t a n u t : Vapauden i liikkeen va-.
röista 600 dollaria paikalfiS&n metr
sämieslakon avustamiseksL : Umotus
sai valtavan hyväksymisen joukoil­ta.
Tämäkin olleh yksi todistus mi­t
ä ' työväen spms sanomalehdistö voi-tehdä
.työläisten taisteluissa silloin,;
kun meidän' lehtemme . ovat talou­dellisesti
siihen kykeneviä.
Mr. NewboId kulki läpi^kaksois-kaupunkien,
pitäen täällä k a k s i pu­hetta.
'Englanninkieliset lehdet-ker­toivat
NewboIdia kommunistiagitaat-toriksi,
j o t a hän ei •^itenkaan ollut
vähääkään. : i On'tpsiasia, että New-*^
' bold on ollut kommunisti silloin k un
hänf valittiin Englannin parlament-^^
tiin; mutta Jokaisen pitäisi muistaa
sen kierroksenT minkä hän teki Ja
alkoi McDonaldin apulaiseksi..
Puhetilaisuuksissa tehtiin paljon
kysymyksiä, mutta kaikkiin kysy­myksiin
vastasin hän vkieiäilem^^^^
Jättäen suoraan mitään sanomatta.
Vielä Oli herra kutsuttu vieraaksi
Kam-klubiin ; kaksoiskaupunkien
huomatuimpain isäin mässäyspäik-kaan.
Tämäkin yksinään todistaa
minkälainen herra hän o l i . ' - <f
"RantaJadsA;*. IKolminäytöksinen
näytöskappale »Santalassa tullaan
esittämään osaston talolla. K a i^
pale ta;cJoaa monipuolisuutta .kat^;
sojille. Kappaleessa on huvi-* Jos
väkäinenkin puoli; -hyvin tuotuna
esille. Myöskin on kappaleessa usei­ta.
Joukkolaulu ja. Jokainen katso­maan
:,näytoskapp^etta Bahtala^a.
PiivSpatkka lakfcoIaiMllc. L . W. I.
Union of Canadan kokouksessa v i i ­me
kerralla kehotettiin k a i k k i a pai-a
l l i s i a u n i o n jäseniä, luovuttamaan
päivänrpalkan lakkolaisten hyväksi.
^SiUä union muutamia jäseniä on
nykyään . m u i s s a ^ k u i n metsätöiasäi; •
Osa Jäsenistä hjBti täytti kehotuk­sen.
Sen lisäksi' luovutti vielä Tar­mo
osuusruökalassa työskentelevät
naiset'päiväpalkan union kassaan.
Kaunis esimerkki toisille. .
KENOGAHt, JQUE.
Työlaina niielenvikaiaeksi. Eng­lanninkielinen
työläinen tavattiin
Cook-kadulla katsellen ylöspäin ja
kehottaen ° toistenkin katsomaan 's i l ­malaivaa,
joka on häntä- seurltnnut
puoluekeskustelussa oli kyspys
Uppö-^ako
(Jatkoa.)
•osialistiaeii''
"saobon"?
teollisnns
, Edellä tuli jo' mainituksi siitä
oppositsionin perusvirheestä, että
lukevat koko talönpoikaistalouden
kapitalistiseksi. Köyhä ja k e ^ -
varakas talonpoikaistalous on: tie­tysti
yksityistä, mutta ei sainkaan
kapitalistista, niissk knn tuotanto
ei perustu vieraan työvoiman riistö-mlselle.
Hämät taloudet voidaan
siis : osallistuttaa sosialismin raken­nustyöhön.
Mutta oppositsionin: j o t ­kut
johtomiehet , (Preobrashenski)
eivät tahdo tätä ymmärtää. Siitä
sitten johtuu' pelko, että teollisuu­temme
jää jälkeen'',maataloudesta
—- että^osjalismf uppoaa pikkuport
variUisuuden suohon.
Talonpoikaiston;^snuren lukumää­rän
huomioon ottaen .saattaa jtno
pslko ensi aluksi ^näyttää toden-peräiseltä.
Mutta tarkastellessa
«asiaa luotettavien tilastojen mu­kaan,
tulee se kokonaan toiseen -va­laistukseen.
Käytämme' tässä , h y -
-väksemme tov. Buharinin käräämiä^
numeroita.
Pidettäessä vertauskohtana &o-danedellistä,
;v. 1913 tilastoa,, j o ka
merkitään 100 Jtsir saamme, seurM-vat
tulokset: > Maatälbusyöli 1922Tr-
23 66.8 prosenttia podanedellisestfi
tuotannosta. 1925—-26 se oli 88.1
pros. Lisäys j>li siis 32 pros. Teot
lisuus oli V. 1922—23 vain 34.T
pros., mutta kohosi 1925—26 men­nessä
95 prosenttiin. liisäys siis
274 pros.\ Teollisuustyöväestön l u -
-kumäärä on samassa ajassa (v:sta
1921 — v:n 1926) kohonnut yli
puolella miljoonalla.^ Työläisten
palkkatulot olivat -1922—23 liöin
20 * pros. siitä summasta, joka las­kettiin
: . yleisikä; kansaUistuIoiksi.
Seuraavana: tal^nsvuonna oli tämä
prosenttiluku kohonnut 28.1 pro­sentiksi.
Kasvu siis y l i puolitoista-^
kertainen. Kun sitten' otetaan huo­mioon
5-vuotinen taloussuunnitelma
(1925—30), joka on laadittu mah-doUisdmilhan
varovasti ja ' t a r k a s t i ,
tulemme seuraaviin tuloksiin: .Maa­talouden
kokonaiskasvu tulee S vJ
aikana olemaan 20.8 pros. ! Sen ta-r
varatuotanto.. markkinoita varten
kohoaai ^ kumminkin ' 4 2 - ^ 3 pros.
Mutta teollisuustuotannon kasvu on
paljo valtavampi: 110 pros,
-:Nämät numerot .kaikessa lyhyy­dessään
- osottavat, että .'teOl^snus
kohoaa nopeammassa tempossa, kuin
maatalous^ Meillä on siis täydn
realinen v pohja : X I V ptfoluekokonk-:
sett'. päätöksellä maan iadöstrialisoi-mi^
elcsv; teoUistnttaraueluL ; Opposit­sionin
mielipiteet ^osottantuvat täsr.
säkin . kysymyläessä <;vain lanloilui,
kun tosiasiat ^puhuvat ; päin-vastaista
kieltä.
HetsStyoIiisten l i i t o B Kenogamin
osaston :knu]mn«kokous^ pidettiin
t.k. 3 p mä kello 2 i p . Uusia Jäse­niä
hyväksyttiin kaksi. - Niistä t o i ­nen
ensimäinen naisjäsen osastopm-^
me. ' ^
Port A r t h u r i n lakkolaisten keräys­listat^
t u o t t i $63.60. Uudet keräys-
Ustal/^äatettiin .^elä jakaa ulos.
Muuten osastomme jäsenet ovat toi-
'vo,rikkaita,' että saamme - kerättyä
vielä hyvän summan j a toivovat et-,
t ä : Thunder Bayn piirin lakkolaiset
eivät a l i s t u , nälkäruoskan alle, vaan
taistelevat. lakon voitokkaaseen lop­puun.
Haalinvuokraamiskysymys osastol­lemme
tuottaa pään vaivaa. ^ Sillä
kunnollista haalia e i täällä ole muu-;
ta kuin teatteritalo, vaan siinäkin
on -vuokf^;:koko .huikea.' . K y s y i m ­me
Jonquiren suomalaisilta >haalin
"runnareilta'* paljonko he haluai-^
sivat -vuokraa haalistaan. ' V a a n ei-i
vat päässeet i s e l v i l l e ' kuinka paljon
oikein pitäisi saada; koska eivät
antaneet lupaamaansa vvastaustai;
Kenogamin kaupungintalon huone-ustossa
saisi kyllä pitää kokouksia.
Ja ohjelmailtamia,- eikä olisi vuok-'
rakaan mahdoton. Uskon että mei­dän
on alussa turvauduttava- Sinne.
Ehkä myöhemimn toimimme omalla
torpalla jos huhutut työmaat vain
aukeavat.
K Huvitomiikunta lupasi ainakin
laittaa; k a i k k i voiipat" liikkeelle, että
saadaan piankin lähteä heidän Jär­jestämiin,
ohjelmailtamiin. Paikkaa
Ja aikaa en tiedä -vielä, vaan l u ­pasivat
tiedottaa hjrvissä ajoin, et­t
e i ' kaukaisimmiltakaan perukoilta
myöhästy saapumasta. •. • V
Työt t u l l a ovat vilkastumaan
päin^ Kauan Juteltua kanavaa aio­taan
tositoimella ruveta kaivamaan.-
N i i u : ainakin pikkupomot, vakuutta-^
vafc Ja onhan sinne lisämiehiä a i ­na
- otettu. Vaan se on pahinta
asiassa, ^ttä se palkka on niin pe­rin
pieni, 35 senttiä tunniltal Eipä
siitä paljon säästöjä tehdä. /
Alominiumikomppania Arvidassa
vähentelee tnlehiä J a toisia siirtelee
kanavalle, laskon että Jos työläi­set
pitäi^vät velvollisuutenaan jär­jestyä,
olisi heillä täällä hyvätkin
mahdollisuudet parantaa palkkojaan.
Ajatelkaapa olisiko missään korjaa­misen
varaa.
--Kenogamin osaston sihteerin oso-t
e o n : ^ L . W. I. U . of Canada, Box
233. — Baportteri.
" T i e d e ennen kaikkea."
esitys, oU hyvä, eikä i h m e k a ^^
olihan kappaleen «ittäjiS^^^
reippaat voimat. Jotka loihtivat ti
denfeen kuvan kappaleesta MIL
keerauskin ollen melko hyvä."
vm ihailtavalta, että on saatiiTiBo.
rempi .polvi ottamaan itse toioii,:
nan-ohjakset käsiinsä.
toimintakin muuttuu joustavamiadr
SI, reippaammaka ja poistaa
nahjnmaisunden Ja väsymyksen ni.
kä ha^toimintaamme on vaiva^nt
On- todellakin ihailtavaa kun näkee
että vanhempi/sukupolvi jää poi,
toiminnasta, että > i d a n alottamaa- '
sa'tyo,ei öle jäänyt hedelmäänsä
kantamatta;
- Niiden nuorukaisten, jotka näst
telitte toisenlaista roolia kuin eddT
lämainitsemani nuoret, olisi paljon
oppimista näistä valistuksen parissa'
ahertajasta nuorikoista, ja jätettävä
ajoissa niin alhainen rooliea-„näyt.
tely vaikkapa virolaisiUe pirtuagenl
teiUe.
DUNBLANE, SASK.
Englannin laUcoIaisten hjryäksi pi­ti
osastomme iltamat t.k. 1' p .«nä.
Tilaisuudessa näyteltiin kappale
Voidaanko maasendasta
«Hrtomaa?
tehdä
/ Oppositsionin taholta esitettiin a i ­nakin
kaksi käytännöllistä ehdotus­ta
puolueemme Ja i neuvostovaltiom­me
.talouspolitiikan ohjeeksi. Ensi­mäinen
- ehdotus:. työläisten palkko­ja
on - korotettava. ' J a . toinen: ta­varoitten
hintbja on niinikään koho­tettava.
: Näillä ehdotuksillaan sa­novat
oppositsionilaiset osottavansa
mitenkä työläisten' asemaa voidaan
parantaa Ja samalla edistää sosia­lismin
rakennustyötä. ' Molemmat
siis samat - päämäärät,^ joihin koko
puoluekin p y r k i i . Mutta keinot ovat
kuitenkin erilaiset^ suurelta osal­taan
ihan vastaUuMt.
Tarkastellessamme palkka- jä hin-t^
cysymyksiä,; •< huomaamme ; niitten
olevan läheisesti toisiinsa kietoutu­neita;:
Työläisten nimellispalkat
ovat kyllä-jatkuvasti nousseet. Mut­ta,
elintason kohoaminen on ollut
j o jonkun aikaa pykähdyksissä, jo^
pa. alentunutkin. J o h t u e n tservont-simme
vähäisestä • ostokyvyn piene­nemisestä
j a hintojen kohoamisesta.
Kun työXäiset sHs saavat 1-ahallaan
tähemmän tarvikkeita kuin^ aikai­semmin,
niin tällöin on ratkaistava,
mitenkä voidaan työläisten reaali,
eli todellinen palkka saada sellai­seksi,
että«iffoivat lisätä elinvaati-mnksiaan.
• ^ " '
Nyt esittää oppösitsioni, että
palkkoja on kohotetta-va, .Jotta ne
voivat pysyä hintojen tasalla. Näin
Joudumme kohdistamaan päähuo^
mion hintakysymy^cseen,' jonka rat^
kaisusta riippuu r myöskin palkka­kysymys.
E n p katseelta saattaiä l u u l l a , et^
tä oppositdoni v esittäisi hintojen
BRANDERIN VALTAKUNNASTA
Tämä paikka sijaitsee maiiilla 86
Cochranesta; Ont., länteen päin nm^
sanotussa Branderin valtakunnassa.
Täällä eletään, melkein kuin pussis­sa.
Ei täällä usein nähdä sanoma-lehteä_
eikä paljo muutakaan kirin
huonoja metsiä.
Täällä hakataan paperipuita; Te­kopaikka
on 2.50 dollaria koordiha.
Mutta-tänne t u l i union delikeitti ja :
kertoi meille työoloista muualla.-Ja ^
n i i n me i)äätettiin pitää pienen ko­kouksen.
Kokouksessa delikeitti . selosti •
Pohjois-Ontarion metsätyöläisten
/edustajakokouksen päätöksiä. Niis­tä
keskusteltuamme mekin päätim­me
• vaatia : 2.75 dollaria koordilta
tekopaikkaa, J a Vuoka yhteen dolla-:
riin vuorokaudeltiu
.Päätökset^päätimme heti esittää
isännistölle j a vaatia kolmen päivän
kuluessa vastaus.
'Varotamme työläisiä tulemasta
tänne niin kauan kun on isännis-tön
kanssa sovittu palkoista ja 3-
motettu sanomalehdessä.
Raportteri. •
Hampaiden huoltopäivä
Ontariossa
Ne ihmeelliset edistysaskeleet,
j o i t a ^ -viimeisten vuosikymhienien
kuluessa on otettu tautien, ehkäi­semisen
jä parantamisen alalla, joh­tuvat
etupäässä laboratorioissamme
suoritetuista tieteellisistä tutkimuk­sista.
Mutta täten saatu tieto ta­lisi
olemaan varsin vähämerkityk­sellinen,
ellei sitä anneta niille,
j o t k a voivat käyttää sitä toisten va­listamiseen
tai hoitamiseen.
Tutkimustyön tekijäin tähänasti­set
arvokkaimmat saa-vutukset—mi­käli
ihnusten terveys ja onellisuns
on kysymyksessä — rajottuvat: e-tupäässä
tauteja ehkäiseviin lääk­keisiin.
Nykyään näet ovat käy­neet
varsin harvinaisiksi monet
niistä taudeista, jotka menneinä
vuosina ihmisiä vaivasivat, ja kui­tenkin
salaisesti toivotaan vielä
paljoja suurempia saavutuksia.
Tautien ehkäiseminen on melkoi­sen
suuressa määrässä ihmisten va­listusta
koskeva asia. Niitä eivät
lääkärit yksinään voi ehkäistä. ..He
paikallaan pysymistä, ehkäpä las­kuakin,
Jotta voitaisiin pitää palkat
taSäsuhteessa hintoihin. Mutta se
esittääkin ihan päinvastaista, kuten
jo edellä mainittiin, että nim. hin­tojakin
oh korotettava. Tällä ta­valla
voitaisiin oppositsionin mieles­tä
pikaisemmin kasata teollisuudelle
pääomia, ^lisätä ehkä rahan kierto­k
u l u n nopeutta j.n.e. Entäs työ­läisen
elintaso? — kysynee joku.
Niin^ siinä suhteessa on oppositsionr^,;
"noidutussa" renkaassa", jossa töl-"
laan aina samaan kohtaan- jo^
lähdettiihkin: ensin kohotetaan patt-koja,
sitten nostetaan hintoja, tov
sen paikkoja j.n.e. Tällaisella tol-pajuoksulla,.
arvelee oppositsiora,
voidaan palkat pitää hintojen ta­salla.
" _
N i i n järjettömältä kuin tata^^»?"
positsionin ehdottama politu*^
alunsa tuntuukin, on sillä vissi ^^
niäärä j a kätkeytyy siihen k?i*e"
lisäksi sangen viekas suunnite^»-
Kysymys koskee taaskin « " • ^ • " ' J '
työläisten J a talonpoikain suhdet»
toisiiilsa. : .. , ••
- O p p o s i t s i o n i n . suunnitelman »po­kaan
kohotettaisiin teollisa^stao^
teiden hintoja, jotta sillä tavato
väliUisesti verotettai«iin
kai«to«. Ja jotta ei hintojen k o^
tus koskisi, n i i n . p a l j o n kaupaj»;
aisväestöä,. vaan mikäH niahdoiu^
ta yksinomaa» maaseutua,
sSta
palkkojen kohottaminen Tällä ta-v
a l l a , , tehtäisun maaseudusta,
kesMvarakkaiAa ja köyhistä taw
pojista niitä riistettäviä,
kustannuksella veisimine « e t : ^
teollisuutta ja parantaisimme
Iäisten asemaa. Käyttäisimme^
m a menettelytapaa kuin ^
rialistiset suolat alkuasnkas?»-