Vapaus, April 22, 1926

              I . Torstaina, hqhtik> 22 p;iiä^Thiir^ April 22,1926 _ ' Nt>. 47
; ffffHf^ Inioinalabcn tySviestSn aanenlcannattaja, flme»*
.19T BxObvaytaB» OnU ioka tiistai, torstai ja lanaataL
\ . Tl> i i D i t t a j 8 t:
- , S. G. NEIL. * H, A. ROUVINEN.
mi
' / VAPAUS (Uberfy)
Tl» ooly oreian of Finnish W<nkers is Canada. Pab-
VOdied in Sndbiny* Onb, every Tnesday, Tlionday and
,/ Be^fäered at the Post Office Department^ Ottawa,
_tk «econd clasa matter. > -
sitte laajennettu' (p. k. kysymyksen taistelusta isyrjapy-riatoja
vastaan asetti? Kununan se Icibitti vaaralliseni'
mdcsiyorketstolaiseiv vaiko ultra:TasemniistcJaisen^i^
mmmm
. TILAUSHINNATr
Ganadaan yksi vk. |4.0O,'pooli v|c $2.26, kolme kk.
^.60 Ja yksi kk.' 76e. '
Yhdysvaltoiliin ja Suomeen, yksi ^ $5.50, pooli vjc
«8.00 Ja kolme kk. $1.76.
Tilaafcsia^ Joita el Monui r«lia, ei ttt^a laiiettamäan.
'taltsi adamiesten Jsjlla on iakankset
, . ILUpCrUSBINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotokset $1.00 kerta, $2.90 kaksi kertaa.
^violilttoonmenoOmotnkset 50c palstatunma,
inmenmnatosilmotnkset 50e kerta, $1.00 3 kertaa./
S^tymailmotnksct $1.00 kerta, f2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotakset $2.00 kerta, .$3.00 kaksi kertaa.
KqoI«maniImotakset $2.00 kerta, $60e' linamakBO
liitoaliiiaseelta tai nraistovarssyltä.
HSTnSaantiedot Ja osoteilmotnkset 60e kerta, ;$1JOO
kolmekataa. /
Tilapäisilmottajien Ja Umotasakenttnnrien on, vaa>
(Utiaessa, lähetettSvft ilmotosbinta etokateen.
Tiistain lehteen aijotot ilmoitukset pitSä olla kont­torinsa
vlaoantaina, torstain lehteen tiistaina: Ja lauantain
jehtcCT tfflfgtBJna kello 8.
/General advertising rates 76e per coL incl^^-^lin
tdmoni Gharge\ for,single insertion 76ie. The Vapaus
te the best advertisi4flr medium among the' Finnish
IHeoiJe In Canada. ^ ' ' . ;
-s Vapauden konttori Ja toimitus: Liberty^BIdg Lome
PohdiitJIOSS. Postiosote: Box Sodboqr» 0"t
^ Jos ette,mirrin tahansa saa vastausta ensimSIseen
Idijeeseenne,' kirjoittakaa undelleen^^^U^
• penoonallisella nint-ellS. ' _
J. V. KANf?4'STO. UikkeenhoitaJa.
m
I
m
^Kominternin laajennetun tp.^ k:n
icokonksen 4iilok«et
Komimenin - laajennetun toimeenpanevair komitean
monimutkaisia kys;^myksiä, ^jotka johtuvat maailman
%^:nykjiSestättIanleesta'ja kansainvälisen k^
tehtasemasta, <1iupmauttaa Moskovan «Pravda» johta
^vassa artikkelissaan konferenssin^ päätyttyä. Ja jatkaa
,'oedelleen, että iconferensst^onnist
IV menneistä toinunnoistanune, nykyisestä asemastamme • ja
a • viiljKti pääasialliset linjat työskentelyllemme tulevai*
^ snudessa. . • ^ ^
Kominternin yhtä hyvin kiiin sefi eri jaostojen kaikki
' käytännölliset kysymykset liiklcuvat n.s. kapitalismin
'.vakiintumiskysymykscn ympärillä. Kaikki yb^eiskun-.
' natliset^^j^
johtavat proletariaatin ja sen kumouksellisen johtajan,
. .Kominternin, määrittelemään suhteensa tähän ^vakiin­tumiseen,
ja,uuden kerran Komintern päätti jälleen,
{».että meidän on jatkettava työtämme päämääräinme^;^^^^^
tcuttämiseksi näiden olosuhteiden alaisena. «Kapitalisti
;^:nen;vakiintuminen' pohjautuu' n
erityisesti Ameiikan kapitalismin' voittoon.. Yhdysval.
ctain i i < «auttaa» Europon ;iiall itsevia, mutta
tulee' myös velkojana ja kiskojana yhä enemihän kork­kien
imperialististen voimien diktaattoriksi.
Kapitalisihin vakiintuminen on kuitenkin hyviii euh-r;
teellistä laatua ja yhä enemmän alkaa horjahdella* Eri
puolueiden on otettava huomioon tämä seikkii t^ctii-kassaon.
Ei ole ummistettava silmiään siltä seikalta,
^ f cttäi- rkäpitalistisen^^^ maailma^ 'keskuu(}essa -ristiriitainen
^ j£&auturainen yhä voittaa „^aii.' Europassa oin lakkaa-mattomia
hallituskriisejä. Puolan ja Ranskan esimerk-
^ ^ ki on tästä huomattavin. Talouselämää' ei myöskään
. ole voitu järjestää «kestäville» perusteille, kuten on hu­huiltu.
^ Brittiläinen' imperialismi menettää hegemonion-sä
maaiWaasa. Sen luottolo-olot ja siirtomaakysy-myksetjf
i^oikkuvat. Siirtomaat pyrkivät itsenäbyyteen.
;:Brittiläinen"kapitalismi<>n siitä huolim
-makas ja Englannin porvaristo vanhimpana ja ko)conai.
sempana on kykenevä ja viekas menettelytavoissaan..
Siitä huolimatta kommuiiistit saavat maassa yhä suu-
-..rempaa kannatusta. V H
tään ovat he saavuttaneet suuria tuloksia tySväenjouk-
^ikojen' ja: erityisesti .'unionistien keskuudessa. KomnMi-
'nistien; va
joitä brittiläiselle porvaristolle. '
Kapitalismille vastakkaiset voimat laajentuvat v myös-kin
siirtomaissa ja kaikissa imperialistien alusmaissa.
i^Tämä-muodostaa tärkeän taistehm
maailmassa. Kiinan kansallinen liike ja heidän? Kuo-mintang-
puoluecnsa on muistettava tässä yhteydessä.^
' M
f Konferenssilla oli^^ tilaisuus todeta myöskin»
et'Lä :bolshevisoimisproscssi menestyy Komintcrriin^
tojen keskuudessa ihuolimatt^ objektiivisista oloista ja
^; vaikeuksista,^ mitä niiden edessä on. Länsimaiden puo­lueilla
ei jole bolshevisoimisessaan apunaan niitä pitkä­aikaisia
traditsionej a, mitä Neuvosto-Venäjän puolueel­la
oni mutta kokemus* osottaa, että sittenkin useissa
.maissa Iässä on onnistuttu yli odotettujen toiveiden.
Bolshevisoimisessa on onnistuttu parhaiten siellä, mis-
I: sä on läpikäyty kumoustaisteluja ja kriisejä, kuten Sak-
:Sas3a ja Italiassa» Toisissa maissa, kuten Tshekkoslo­vakiassa
ja Ranskassa, on enemmän vaikeuksia. Mutta
: nyt voidaan kuitenkin havaita; eitä kaikki kommunisti-
-puolueet ovat tässä suhteessa lujittuneet ja vahvistu-
: neet ja sen vuoksi vaatikin konferenssi, että eri puoluei­den
taholta yhä enemmän otetaan osaa laajennetun tp.
k:n ja Kominternin työhön ja sen johtoon.
Se tosiasia, että laajennetun tp. k:n täytyi käydä
taistelua vieraita syrjäpyrintöjä vastaan, ci mitenkään
todista • bollshevisoimisprosessin menestymisiä vastaan,
'^äitä /linjottumia^ syntyy pakostakin 'bolshevisoimispro- \
• sessin edistyessä. Monimutkaiset olot> vaikeat tehtävät
Ja puoluejohdolle tulevat vaikeudet aivan luonnollisesti
'•••^ synnyttävät erilaisia käsityksiä ja ilmaisumuotoja eri
V puolueissa. Komintern syventyy niihin huolellisesti ja
"auttaa puolueita voittamaan vieraat käsitykset. Kuinka
dena^^ Tähän .kysymykseen. konfereijssi ^ei antanut
vastausta. Kysymystä ei yksinkertaisesti voi'tätjipa^
taa.. Konferenssi :.osotti> että .kysymyi; taistelusta kom­munismille
vieraita' syrjäpyrintöjä vastaantäytyy aset­taa
konkreettisesti, riippuen kysymyksessa olevan maan
oloista ja tilanteesta: puolueessa. Ranskassa osottautau
' oikeistovaara vakavammaksi j a sen vuoksi - siellä täytyy
päättävämtmin tabtella sitä vastaan. Saksassa sen si­jan
vosemmistovaarä. op" huomattavampi ja sen vuoksi
siellä täjrtyy toimia sen vaikutuksen poistamiseksi.:
Huojimatta näiden-erilaisesta ulkonaisesta esiintymis-,
tavasta ja ^puheenparsista, "^on oikeistolaisilla ja ultra-vasemmistolaisilla;
paljo yhteistä- 'Molemmat niistä
niin mielellään aliarvioivat maailman? kommunistisen
liikkeenpä Kominternin merfcit>;»iLM'u,.kylvävät epäily&r
ta omaa puoluettaan ja sen ityotä kohtaan ja puhuvat
epäluottamuksella Neuvosfo'Venäjän: sosialistisen kehi­tyksen
mahdollisuuksista, .eivätkä tahdo käsittää^ kuinr
ka Neuvosto-Venäjä on:kansainvälisen kumousliikkeen
tukikohta. He höpisevät, kuinka muka Kominterniä
joku tahtoisi «aasialaistuttaa» ja ilmaisevat pikkuporva­rillista
hermostuneisuutta, kuinka muka joku' tekee val­misteluja
/Neuvosto^Venajän liittämiseksi Kansa^nli
toon. Kaikenlaisia hassunkurisia olettamuksia ja.; teo- -
riöit^ keksitään/näiden taholta^ 'jotka huolimatta fraa­seistaan
palvelevat aina 'reformistien asiaa työväenliik­keessä.
Kpmintern on onnistuneesti taistellut näitä syrjäpyr-kimyksiä
vaslaan ja kaikkien maiden porvarien kauhis
tukseksi yhä. jatkaa sitä; Puolueiden edustajat lähtivät
laajennetun tp. k:n kuudennesta konferenssista yhdis-
.tyncempänä ja kiinteämpänä kokonaisuutena kuin mil­loinkaan
ennen.
maanalaisiin liittoihin.^^'N^
istannon' 'tolokseha ' teilaan ^ ^ntistä^
enemmän Idinnittijnään : haomiota
niihin. liittoihin; jotka pozvaxillisen
Sosdemien mauton V^näjän-
^, väty^ly
Saksan'^ sos.-dem. puolueesta erotettu Vrelag, joka
teki t .sovittamattoman synnin ^ selostamalla saksalaiseo
työväenvaltuusk|innan jäsenenä asiallisesti työväenmaan
oloja, vastaa .erittäin valaisevastisii^^
tä' valtutiskunta olisi Venäjällä häikäisty niin, ettei se
kyennyt näkemään tosioloja siellä. :;Hän kysyy: >
— Voiko kourallinen kommunisteja pitää ^vallassaan
130 miljoonaan - nousevoa kansaa? Voivatko sadat­tuhannet
: ihmiset Leningradissa, Moskovassa, Bakussa,
Batumissa ja Tiflisissä j .n.e. ottaa meidät vastaan pako-tetulla
hymyllä ja pakotetuilla. ilpn{kyyneleillä?
Moskovan Punaiselle torille oli kokoontunut 200,000
ihmistä. ' Ja kun kansankomissaarit, joiden kuukausi­palkka,
muuten tekee 192 ruplaa astuivat torin poikitse,
niin eikö silloin kaikuneet myrskyiset suosionosotnkset?
Rykov tervehti saksalaisia työläinä. Buharin\ kysyi
meiltä ääneen,, niin että koko kansanjoukko saattoi,
kuulla kysymyksen: ^ «Onko tämä proletariaattiin koh­distuvaa
diktatuuria?» Jokainen valtuuskunnan jäsen
tunsi, ettei työväenjoukkojen innostuksessa ollut mitään
keinotekoista eikä pakotettua. Mistään proletariaattiin
Kohdistuvasta diktatuurista ei voi olla puhettakaan.
• Ulkomaalaisin^ työläisille aikaisemmin niin hirveiksi
terrdristeiksi kuvatut kommunis^set johtajat, jotka, tsaa-rikaute/
ia saivat kärsiä niin kuvaamatonta, vainoa, an­saitsevat
kunnianimityksen: Venäjän proletariaatin en­nakolta
määrätyt johtajat. Venäjällä hallitsee yksimie-inen
työväenluokka.Se muodostaa tiukan -blokin kaik­aa
viholl^ia ja nylkyrejä vastaan, ^^en valtaa ei jaeta
ciipeejäkokoomuksella porvariston kanssa: - V Se on to­dellinen
proletaarinen valtio» j onka sosialistinen raken­nustyö
kehittyy^ Marxin ja Engelsin oppien mukaan,
ausuu' V.
Eommiihistisen Nuori-sointemationalen
iiet-keh
tehtäviä
> Kommnni^isen Nnorisointemaii
sionalen^ toimeenpanevan - komitean,
täysi-istannon italoksista lausuu ko-^
mitean sihteeri, tov. Vajovitshj seu­raavaa:
^
:; Saurefla' >- tyydytyksellä voimme
merkitä ' j n n r i päättyneen ^. täys!-,
istunnon; työn .tulosten laajakantoi-suuden.
: istunnot <kulaivat
pää^iallisesti;jliiden käytännöllisten
toimenpiteiiien ^etsimiseen j a käsit­telemiseen;'
joiden avulla tulevaisuu­dessa
turvattaisiin työn: laajenemi­nen
j ä : syventyminen nuorisoliitto­jen
eri toiminta-aloilla. ^
Täysi-istunnon työstä' on erikoi­sesti
.vielä mainittava ^e seikka,', e t tä
tällä hetkellä r oli keskustelujen kes­keisimpinä
-'huoriso4ntematsionalen
olemassaolon ja toiminnan ; aivan
kaikkein v perusteellisimmat kysymyk­set.
Keskusteluissa todettiini että
edellisen täysi-istunnon tekemät
päätökset yleensä- ja erikoisesti bols-hejnspimista
koskeva pä^t&s eivät
olleet jääneet vain paperille. Lu­kuisissa
intematsionaleen- kuuluvis­sa
l i i t o i s s a ^ : tehty saavutuksia, jot­ka
ovat ; todisteena siitä, että me
olemme asiallisesti siirtyneet bolshe-
'visoimisen laelle.^
terrorin takia ovat pakotetiii' ole­maan
lain ' ulkopnolflla. < Me py-
'rimme mahdollisimman. yksityiskoh-^
taosesti ^tntostumaah maamdaisteil
liittojen asemaan* jaiaärj^stelmälli-sesti
antamaan nillle.-rtläkea. Mei-
"ään • on etsittavä?,;selläiaa 'laillisia
muotoja j a /luotava fr sekaiset-ehdot
laillispUe v toin^innalle; ettav ne ta-kaisiyat
meidän liitoillemme mahdol­lisimman
sa.nren menestyksen; työs--
saan.''
Paperikorista pelastui
Juttutavan puheenjohtajan, Gabriel
Aleksanterinpojan, käden kantta
seuraava lehdellemme lähetetty paik-kakuntaikirje,'
jossa- pijheenjohta^
Sota-äjan vapautta
«On rikos painaa, j ulkaista, tai j ulklsesti^läusua vas­takkaista
tai epäsuosiollista lausuntoa, selostusta, tai
mielipidettä, koskien nyl^yisen sodan syitä, tai niitä mo­tiiveja
tai tarkotuksia, joista £aliada,..itai Suurbritan-nian
yhdistynyt kuningaskunta ja frlanti, tai mikä hy­vään
liittolais-kansoista liittyi» tai käyvät sitä (sotaa),
oka (lausunto, selosLus. tai mielipide) voisi nostattaa
vihamielistä tunnetta, synnyttää levottomuutta, tai hor-uttaa
tai kiihottaa kansan mielipidettä.» — Osa cana-dalaiscsta
hallitusmääräyksestä (order-in-council), joka
lyväksyttiinNhuhtikuussa 1918, kun pak<^lista asevelvol-isuuslakia
toteutettiin käytännössä. WoodsworTh 'ker­tasi
tämän liittoparlamentissa pitähiässään puheessa.
Purcell luottaa yhteisrintaman
toteutumiseen^
Amsterdamin sosialistisella klubilla «n Purcell teh­nyt
selostuksen Englannin ammattiliittojen valtuuskun­nan
neuvostovaltaan vuoden 1924 lopulla tekemän inat-can
tuloksista. Selostuksensa lopussa Purpell sanoi &
vansa vakuutettu siitä, että loppujen lopuksi Amsterda­min
Internatsionalen ja Punaisen Ammatti-internatsio-naleii
yhtyminen toteutuu ja maailman ammatillisesti
järjestyneet työläiset käyvät t;iisteluun yhteisrintamassa.
Selostus otettiin vastaan myrskyisin suosionosotuksin.
— HuoHniatla Marxin ja Engelsin oilceasta linjasin,
tärsilliin Pariisin kommuunissa kuitenkin verinen tap­pio.
Menestykset ja tappiot antavat tilaa toisilleen,
uonnoniscsti ei kaikki riveissämme ole ihanteellisessa
cuimossa; me olemme tehneet suuria erehdyksiä, mutta
taistelijan on olettava lukuun yhtä hyvin tappiot kuin
oitolkin. Yhteisrintaman taktiikka on oikea, mutta
siitä huolimatta on siinä suuria vaaroja. Meidän ci
tule koskaan unohtaa. näitä vaaroja ja mis&ä' tahansa
oikeistovaaroja ilmenee, on niilä vastaan taisteltava.
Väite, että oikeistolaisuus ja '^ultravasemmistolaisuus
ovat kaksoisveljet, pitää paikkansa vielä pitkän aikaa
Uusistaf : tjrömuodoiBta .
v Muutama sana liittojen käytänr
töön ottamista uusista työmuodoista;
Itse afsiassa .nämä "uudet" .muodot
eivät oje.; mitään uusia nuorisoliitto--
jemme työssä^ Nyt me ^ivain olemi-me
niihin ^.voineet kiinnittää entistä
suurempaa; huomiota, koska olimme
voineet ;~onnellisesti ratkaista edes­sämme
olleet tehtävät;^ työmme iaaf
jentamiseksi j a syventämiseksi.
Meidän tehtävämme on siinä, että
määritteleihrae vissit 'puitteet, joissa
tämän työn tulee edelleen tapahtua.
Meidän perustyöksemme jaa edel­leenkin
entinen iskutehtävämme, ta­loudellinen
ja ammattiliitollinen
työnteko.
Yhteisrintama-taktiikkaa koskevas­sa
kysymyksessä me yleensä olem­me
seupanneet 'Kommunistisen In­ternatsionalen
: toimeenpanevan ko-mitlsan
täysi-istunnon päätöksiä. ^ Y h -
tenäisyyskomlteoita me: emme: ole -pir
täneei minään keskitettynä vakitui^
sina.jäijestöinä;vTvaan väliaikaisina
järjestöinä, joiden tehtäviin -kuuluu
työläisnuorison ''käytännöllisten vaa-
'timusten läpiajaminen. '^^ -
Puoluey^men iajittaminen nuoriso-
.'''".järjestöissä '
/ \ ' -
'Täysi-istunnossa ilmeni vääriä kä­sityksiä
siitä, mitä puölueytimen tu­lee
merkitä ifuorisolil|oissa. Kysy­mys
puolueytimestä ratkaistaan sii­nä
mielessä, että aktiivisimmat työn­tekijät
lujittavat tätä .ydintä: astu­malla
puolueen -riveihin. Nimen­omaan:
nämä liiton jäsenet muodos-.
tav^ puölueytimen nuorisoliitossa.
Eri komiteat - (täydensivät täysi-istunnon
työtä. Ne antoivat ohjeit^
Ranskan, Tshekko-Slovakian j a Ame­rikan
liitoille. Ranskan liitolle an­nettiin
samansuuntaiset ohjeet kuin
mitä Kominternin toime|enpanevan
komitean täysi-istunto oh antanut
Ranskan kommunistiselle puolueelle.
Ranskan kommunistinen nuorisoliit­to
tulee tukemaan puolueen keskus­komiteaa
puolueen yhtenäisyyden
säilyttämiseksi ja taistelussa oikeis­tolaisia
.vastaan. Se täydellinen yk­simielisyys,
millä hyväksyttiin Ame­rikan
liittoa koskeva kysymys, antaa
vakuutuksen siitä,, että > Amerikan
liitto tulee vapautumaan sen toi­mintaa
ihäirinneestä ryhmätaistelus-ta.
Saksan liitolle täysi-istunto antoi
tehtäväksi voimistuttaa työtä vas­tustajain
järjestöissä. Erimielisyy­det
nuorten sosialistien keskuudes­sa,
jotka ovat fyhtjmeet vastusta­maan
sos.-dem. puolueen suuntaa,
luovatkin hjrvät "edellytykset tätä
työtä varten^
KaytSnnöilisena yhteenvetona - }:
täysi-istunnossa ratkaistuista kysy;-
myksistä .voidaan ' pitää päätöstä
boLahevisoimista: koskevanV tunnus­lauseen
entistä kiintcämpään toteut­tamiseen
ryhtymiseksi. Tänä • vuon­na/
me voimmekin jo entistä laajem­massa
: mitassa -käytännöllisesti t o - | k a ' toimitus - c i •viisaudessaan katsor
tenttaa tämän Jiolshevisoimiskysy-myksen
ratkaisemistehtävän. ;^
Meidän päätehtävänämme; tulee
edelleenkin olemaan käytännöllinen
päivän kysymyksien • ympärille / kes­kittynyt
'lähentyminen laajoja työ-<
'^tätekevän -nuorison joukkoihin:, ja
heidän ^saattamisensa mukaaii yhteir
seen taistelurintamaan. Kommunis-^.,
tisen Intematsionalen toimeenpane^
vap komitean ohjeet ja meidän toi­meenpanevan
komiteamme päätökset
antavat takeet siitä, että kaikki
meidän .--edessämme . olevat tehtävät
tiilevat parhaan -mukaan ratkaistuk­si.
Tämä taas puolestaan takaa
meille . . mahdollisuuden vetää , mu-,
kaammet^srölaisnuoriso j a sillä ta­voin
jouduttaa työväenluokan voit­toa.
italian Hiton yhtenäisyys ,
Täysi-istunnossa »voitiin todeta,,
että se pitkäaikainen :alEtelu, jota
olemme käyneet italialaisten tove­reiden
ryhmäsuuntaisuutta vastaan,
on päättynyt onnelljsesti j a että
Italian liitto on !kokonaisuudessaan
tunnustanut Nuorisointemtitsionalen
toimeenpanevan - komitean kannan
oikeaksi. Meidän^italialaiset tove­rimme
taistelevat päättäväisesti ui-,
tra-vasemmistolaisia - ; pyrkimyksiä
vaiötaan ja ovat saavuttaneet huo­mattavaa
menestystä toiminnassaan
yhteisrintaman toteuttamiseksi. Neu-.
vostoliiton nuoret työläiset ottavat
vieraaksensa Italian nuorten työläis­ten
lähetystön, johon kuuluu kalk­kien
Italian nuorisoliikkeen virtaus­ten
.edustajia aina katolilaisia ryh-.
mittymiä myöten.
• i • • . ••. *
Enempi tukea ImMnalaiszUc Uitoille
Tätä ennen pidetyssä tp. km is­tunnossa
kiinnitettiin vähä huomiota
Kansan nainen; Viime Jcerralla
jo mainitssin, että Kansan nainen
esitetään uudestaan t.k. 24 päivänä;
Jokainen, Joka haluaa nähdä kappa­letta,
joka kuvaa ^kahden, luokan,
työväen-' ja. porvariluokan elämää
todellisuudessa, kappaletta, > jossa
suoranaisesti' esitetään niitä mo­nista;
taisteluista> mihin Ityöläisält
joutuu • lapsensa ^elämän turvaamir
seksi, katsomaan nyt -tätä näytel­mää
lauantai-iltana. !*;
' Osastomme lauluseura antoi, on­nistuneen
konsertin osaston talolla
t.k. 20 päivänä; Nyt: tulee laulu­seura
antamaan uuden konsertin
Fort Williamin osaston- talolla tä­män
kuun 26 päivänä, joten jokai­sen
ttilisi ottaa tämä huomioon,
joka haluaa nauttia lauluesityksistä,
jotka 'lauluseuramme esittää. Jo­kainen
kaksoiskaupunkien suomalai­nen
siis • Williamin talolle maanan-tai-
iltana nauttimaan yksi ilta laulu
esityksistä, joita muutoin meillä on
tilaisuus ainoastaan harvoin kuulla;
Arthurin . suomalaiset. . Arthurin
suomalaisten joukko kasvaa aina-yain
sekavammaksi monine eri jär-jestöineen
: j a toimintoineen, samoin
kuin ' kokouspaikkoineenkin, mutta
samalla 'vaikka se on vsekavaav niin
kuitenkin on »yleisesti kunkin seu­ran
joukko alkart^nt käymään puh-taaipmaksi,
sillä jokainen seura ot­taa
omansa. Suomen valkosanka-rit,
jotka ovat myös suurena teki­jänä
jo tääUä Arthurissa, ovat al­kaneet
myös eroamaah pois muiden
ihminen seuroista omaan seuraan­sa,
sillä tavalla tullen erotettua
lampaat vuohista. Aina näihin päi­viin
' asti ovatkin nämä sam^set val-kosankarit"^
koettaneet : sekaantua
järjestyneiden työläisten joukkoi­hin,
mutta nyt alkaa heitä taasen
paremmin erottamaan,, sillä toimin­tansa,
mitä he ylläpitävät, erottaa
heidät ja qn samalla merkkinä
kunkin v maailmankatsomuksesta.
Hajallaan toimiminen työläisten kes-kuudfessa
ei suinkaan ole suvaitta­vaa,
mutta näiden iValkourhojen ja
rehellisten työläisten erillään toimi­minen
on parempi, sillä kouralli­nenkin
rehellisiä työläisiä, jotka as­keltavat
oman luokkansa; puolelta
seisoa, ö'Ä suurempi voima kuin
suurempikin joukko luokkansa- pet­tureita,
joihin ei voi koskaan luot­taa.
Niin se on tässäkin snhtees-sa,
tietoiset työläiset kyllä erotta­vat
pian suden vaikka se kulkisi
lampaankin vaatteissa;
jamme' ^Jausonnon mukaan — on
osastojen järjestysvaliokunnille tär­keä^
huomautus, jonka niiden sopi­nee
ottaa varteen, j a jonka kiijeen
jäljennämme tähän >virheineen, kos-nut
sitä korjaamisen, arvoiseksi;
» K I R K L A N D L A K E N U T T I S I A.
j a nyt piränmuttaman rivin t ä ^ n
perukan kulumisia minä van olen
sivusta katsonut ja olen sittä kum-ihastellukuttei
he järiestys miehet
opettele puhumaan enklantin kielttä
kuin kaalille mene enklantin kielisiä
nin n ^ savat^iellä pittä vaikka min-kälaistta
elämä kuttei ne osa nille
puhua ja käskiä-nittä, ulos mutta
annas olla kuin mene -sellainen e t tä
päriä • järiestys miehen kansa puhes-ta
nin kyllä silloin on kohta pihalla
ei autta i,
pirti esan poika"
iluomatuimpia suoma-
/ laisia Cahadassa
lienee t ä t ä nykyä Ivar Autunen, jo­ka
elelee lähellä Hearstia Grand
Trunk rautatien varrella Ontariossa.
Pari yiikkoa sitten oli Toronto Star
Weeklyssa hänestä palsitan pituinen
kuvalla'^varustettu kirjotus, jolle jo­kainen
lukija varmaankin pilkallisen
hyvätuulisesti hymyili. ' .
Mies on - kuulemma Canadan en-simäinen
viiksiniekka- Hänen viik-siensä
pituus on juhÄkunnossa 2
jalkaa. Lisäksi oh mies aikamoinen
vaeltaja. Kulkenut riime vuOnna
7,53)5 mailia^josta 1,076 jalan; Tä­mä
ei niin erikoisesti panov hymyi­lemään.
Mutta .sen tekee se kirje, jonka
hän on kirjottanut hallituksen työn­välitysviranomaisille,
j a joka. oli j u l -
kastu samassa lehdessä; Suomen-namm_
p siitä tähän yleiseksi valis­tukseksi
i mielenkiintoisimmat koh­dat:
"Arvoisa Herra: ; Herra siunatr
koon teitä. Olen suomalainen, nai­maton
j a sekatyöläinen. Kykenevä
niin farmilla kuin kaupun^ssakin.
Evankelis-lutherilainen, usfconnoUi-
.. Tupakoitsem^ton j a alkoholia. ^^"ÄÄerä^an väTisestä" s o d ^ " ' ' ön
käyttämätön. Vilpitön j a kunnialli4
nen.
"JVIinä olen aina -rehellinen,^ enkä
vilpillinen. Jumala"" tietää, että olen
rauhaa rakastava. Haluan saada
toimen. j a lämpimän kodin kristityn
miehen kera, joka ei tupakoi -tai juo.
Muistattehan , myös, että tupakka
vaarantaa ja polttaa metsiä, metsä-cämppiä,/
rakennuksia^ karjaa, val­jaita,
siipikarjaa j a ihmisiä. Joten
minä haluan i^toimen tupakoimatto­man
miehen kera. •
"Olisin^ myös mielissäni,, jos te
tiedätte naimakelpoisen suomalaisen
naisen tai tytön, joka on kristitty ja:
hyvä työntekijä. Minusta tulee^^hy-vä
aviomies, sillä minä olen 1908
puimisessa tapahtuneen' tapaturman
, ohdosta kuuro. Vaikka en ole kos­kaan
missään koulussa opiskellut,
niin puhun j a kirjotan englantia hy­vin
j a laulan suomenmaalaisten lau-luia
ja virsiä. Mutta; tjrttö naisen
tulee olla hjrvä työntekijä, Jcoska en
pidä siitä, jos on vetelehtijä, sillä en
ole : sellainen itsekään. J
; "Jumala siunaa teitä varmastii
jos te ystävällisesti, hankitte minulle
toimen." •
. . . "Ivar Autunen."
Virheitä on vaikea suomentaa.
Mutta olemme koettaneet niitä - ^ i -
koessa olla mahdollisimman puoluee­ton.
Kirje sellaisenaan ei kaipaa
mitään lisäselvityksiä.
lonie. Yhdysvallat on siten eäinty-nyt
Saksan asioiden järjestämisessä
oznien etujensa mukaisesti. Ranska
j a piuut Europan maat näkevät jo
edessään Saksan', kohtalon.
• Lisäksi vaikuttaa tähän vihamieli-
'syyteen Yhdy^altain korkeat, suo-jelustullit,
jotka iqelkein kirjahEel-lisestisuUievat
kaiken, europalaisen
tovaran Yhdysvaltain markkinojlta.
Se--on ikäänkuin öljyä tuleen.
Samaan aikaan, kun Enrcp:;n
maat, tappelevat siitä, .mistä löytäi­sivät.
lähteitä, verojen asettamiselle
j a keräämiselle, tulee Yhdysvallois­ta
tieto, että siellä on veroja huo-jennettu
huomattavassa 'määrässä.
J a "Jfhdysvallat vain kiristää ryöstö-voutina
saataviaan.
Tämä. sanomalehtimies. huomaut­taa
aivan oikein siitä, e t t ä työläiset
kantavat raskaimman kuorman täl­laisina
ahtaina tajoudellisina aikoi­na.
Edelleen, e t t ä Europan snaiden
työläisille f alituiseen - muistutetaan
siitä, että syynä icaikkiin taloudelli­siin
vaikeuksiin on Yhdysvallat, j o-ka
kuiätSä ..sotasaataviaan. Ei «le
siis ihmeteltävää, jos työläisten pji-reissä
vakavasti pohditaan sotavel-kojen
mitättömäksi tekemistä. Jos
työläiset saavat vallan käsiinsä, r.iin
heitetään kaikki velat yli Saidan, sau­noo
kirjeen^vaihtaja olevan yleisenä
mielipiteenä tässä asiassa.'
Jos . "yhdysvallat puuttuu, tavalla
tai ^toisella Europan asioihin, niin
nähdään siinä vain sen omien etu­ajon,
saatavien j a sijotuksien suojelc-minen>-
ja puolustaminen. -Jos Y)i-dysvallat
harrastaa asestuksen ja
'varustautumisen vähentämistä, niin
käsitetään se — ja aivan oikein —
siten, ;että se tahtoo vähentää Euro­pan
sotilasmenoja saadakseen
enemmän varoja käytettäväksi saa-ta^
viensa ^suorittamiseen. Joissakin
maissa käsitetään tämä varustautu­misen
vähentämisharrastus yiela si­ten,
e t t ä niiltä sen kautta otetaan
pois .kaikki itsepuolustukaen edelly­tykset,
jotta . saata'rien peruninen
olisi sitä varmempaa. Kirjeenvaih­taja
lisää lopuksi, että taru puolu­eettomasta,
hyväntahtoisesta j a ide-listisesta
Amerikasta on 'tyyten kuol­lut,
eikä sitä voi mitenkään enää
saada: henkiin. *
_ Tämä porvarillisen' sanomalehti­miehen
kuvaus ei kaivanne erikoisia
lisäselvityksiä. Arveluille Europan
tässä lausunsa melko vankka pohja.
Kommunismin puo­lesta
Porvarit j a porvarillisesti ajatte­levat
työläiset väittävät,' e t t ä kom­munistinen
järjestelmä on "^mahdo­ton,
sentähden, että se muka kuo­lettaa
yksilöllisen yritteliäisyyden
j a tilalle kehittää jonkunlaista tois­tensa
päälle nojailemista, joka taas
puolestaan vaikuttaa !taannuttayasti
koko ihmiskunnan kehityksessä.
Luulisi, ^ t t ä porvarit eivät ole ol­lakaan
halukkaita käyttämään tä­mänkaltaista
^etta,' sentähden, et­tä'
heidän oman järjestelmänsä TOI-
'salaperäisestä ;kohta-o\
» käynyt viimeinkin
Viime kerralla mainitsin suoma­laisen
tytön
losta. Nyt
sc:ville, että " tyttö on huomattu
mielenvikaiseksi. Häniet on kulo­tettu
hotellissa minne hän halusi
ja samalla annettu* hänelle-ttilaisuus
vapaasti liikkua siellä, mutta mi­tään
selvempää ei hänessä näyttä­nyt
tulevan. Lääkäri ''on antanut
hänet poliisien huostaan ja on;hän
nykyään' linnassa säilytettävänä,
kunnes tullaan siirtämään Toron­toon
mieiivikaisten sairaalaan, ja
on mahdollista, että hän tullaan
Amerikalaisviha Euro-
^ passa
Frank H. Simbnds-niminen ame-rikalainen
sanomalehtimies Pariisis­sa
kirjottaa tämän mantereen por-varislehdille
erinomaisen selvästi sii­t
ä päivä päivältä 'kasvavasta vasten­mielisyydestä,
joka Europassa kas­vaa
Yhdysvaltoja kohtaan.
' Hän selittää, että Europassa suh­taudutaan
Yhdysvaltoihin avoimella
vihamielisyydellä. • Eikä 'tämä rajo-tu
ainoastaan hallituspiirei^n, vaan
vallitsee ise kaikissa yhteiskuntaluo-ki-
3£a. liuonnollisesti on tämä viha­mielisyys
aiheutunut Yh;iysvaltaiA
velkojen parimistavasta. Kuten esi­merkiksi
Dawe^suunnitelma3ta, jon­ka
toteuttamisessa Yhdysvallat esiin-
I t y i kuin ryöstövouti konsanaan.
myöhempään sieltä viemään Suo- yleisenä käsityksenä i n se, että Yh-mcen,
kos^a on oUut tässä maassa dysvallat on säännösteUvt sAtavien-vasta
vuoden' ajan. — J . sa perimisen siten,. etta'. Saksa voi
litessa ^ enin osa ,ihmisistä pyrkii
.cVälttelemään yhteiskunnallisia . vel-voUisuuksiansa.
Kaikki koettavat
päästä kiikkumaan toisten fiartioilie,
ja järjestelmä on synnyttänyt ko­konaisen
luokan, joka elää ja rikas­tuu,
-toisen luokan -kustannuksella.
Tämä taa^ puolestaan vaikuttaa
taannuttavasti koko ihmiskunnan ke­hitykseen,
sentähden, että alaluokka
ei mitenkään voi vapautua alaluok­ka-
asemastaan ja yläluokka pysjT
yläluokkana tarvitsematta siihen eri­koisia
kykyjä. V
Tästä asiasta on tietysti turha
'Väitellä kapitalistien j a kapitalisteik­si
.pyrkivien porvarien kanssa, sillä
heihin ei: vaikuta järkeistodistelu.
Mutta työläisen, joka on petoksella
j a väkivallalla alaspolettu ja siellä
pidetty;^ hänen luulisi -kernaasti
kuuntelevan kaikkea, mika todistaa,
e t t ä hän-voi nousta j ä t e t t ä ihmis­kunnan
kehitykselle ei enää ole vält­tämätöntä,
että osan ihmisistä pitää
olla orjina j a toisenv osan, ^oljista
eläjinä. Tätä todistaakseni — että
yksilöllinen tahi henkilökohtainen
yritteliäisyys • työinto ja kunto, ei­vät
suinkaim kommunismin vallites­sa
vähenisi,' vaan päinvastoin ene­nisivät
: ~ vedän luonnosta .ainakin
pari esimerkkiä.
Ehkä skaikki ovat kuulleet puhut­tavan
mdiiläisestä,' mutta tuskin
kaikki sentään tuntevat sen järkäh­tämätöntä^
johdonmukaista elämän-,
järjestystä, ja että mehiläispesässä
on toteutettu kommunismia pitem-mästi
kuin missään* muualla luoma­kunnassa
(ihmisöt lukuunotettnna).
Mehiläisyhteiskunnassa on träin yksi.
/
Mi