1926-04-22-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I . Torstaina, hqhtik> 22 p;iiä^Thiir^ April 22,1926 _ ' Nt>. 47 ; ffffHf^ Inioinalabcn tySviestSn aanenlcannattaja, flme»* .19T BxObvaytaB» OnU ioka tiistai, torstai ja lanaataL \ . Tl> i i D i t t a j 8 t: - , S. G. NEIL. * H, A. ROUVINEN. mi ' / VAPAUS (Uberfy) Tl» ooly oreian of Finnish W<nkers is Canada. Pab- VOdied in Sndbiny* Onb, every Tnesday, Tlionday and ,/ Be^fäered at the Post Office Department^ Ottawa, _tk «econd clasa matter. > - sitte laajennettu' (p. k. kysymyksen taistelusta isyrjapy-riatoja vastaan asetti? Kununan se Icibitti vaaralliseni' mdcsiyorketstolaiseiv vaiko ultra:TasemniistcJaisen^i^ mmmm . TILAUSHINNATr Ganadaan yksi vk. |4.0O,'pooli v|c $2.26, kolme kk. ^.60 Ja yksi kk.' 76e. ' Yhdysvaltoiliin ja Suomeen, yksi ^ $5.50, pooli vjc «8.00 Ja kolme kk. $1.76. Tilaafcsia^ Joita el Monui r«lia, ei ttt^a laiiettamäan. 'taltsi adamiesten Jsjlla on iakankset , . ILUpCrUSBINNAT VAPAUDESSA: Naimailmotokset $1.00 kerta, $2.90 kaksi kertaa. ^violilttoonmenoOmotnkset 50c palstatunma, inmenmnatosilmotnkset 50e kerta, $1.00 3 kertaa./ S^tymailmotnksct $1.00 kerta, f2.00 3 kertaa. Avioeroilmotakset $2.00 kerta, .$3.00 kaksi kertaa. KqoI«maniImotakset $2.00 kerta, $60e' linamakBO liitoaliiiaseelta tai nraistovarssyltä. HSTnSaantiedot Ja osoteilmotnkset 60e kerta, ;$1JOO kolmekataa. / Tilapäisilmottajien Ja Umotasakenttnnrien on, vaa> (Utiaessa, lähetettSvft ilmotosbinta etokateen. Tiistain lehteen aijotot ilmoitukset pitSä olla konttorinsa vlaoantaina, torstain lehteen tiistaina: Ja lauantain jehtcCT tfflfgtBJna kello 8. /General advertising rates 76e per coL incl^^-^lin tdmoni Gharge\ for,single insertion 76ie. The Vapaus te the best advertisi4flr medium among the' Finnish IHeoiJe In Canada. ^ ' ' . ; -s Vapauden konttori Ja toimitus: Liberty^BIdg Lome PohdiitJIOSS. Postiosote: Box Sodboqr» 0"t ^ Jos ette,mirrin tahansa saa vastausta ensimSIseen Idijeeseenne,' kirjoittakaa undelleen^^^U^ • penoonallisella nint-ellS. ' _ J. V. KANf?4'STO. UikkeenhoitaJa. m I m ^Kominternin laajennetun tp.^ k:n icokonksen 4iilok«et Komimenin - laajennetun toimeenpanevair komitean monimutkaisia kys;^myksiä, ^jotka johtuvat maailman %^:nykjiSestättIanleesta'ja kansainvälisen k^ tehtasemasta, <1iupmauttaa Moskovan «Pravda» johta ^vassa artikkelissaan konferenssin^ päätyttyä. Ja jatkaa ,'oedelleen, että iconferensst^onnist IV menneistä toinunnoistanune, nykyisestä asemastamme • ja a • viiljKti pääasialliset linjat työskentelyllemme tulevai* ^ snudessa. . • ^ ^ Kominternin yhtä hyvin kiiin sefi eri jaostojen kaikki ' käytännölliset kysymykset liiklcuvat n.s. kapitalismin '.vakiintumiskysymykscn ympärillä. Kaikki yb^eiskun-. ' natliset^^j^ johtavat proletariaatin ja sen kumouksellisen johtajan, . .Kominternin, määrittelemään suhteensa tähän ^vakiintumiseen, ja,uuden kerran Komintern päätti jälleen, {».että meidän on jatkettava työtämme päämääräinme^;^^^^^ tcuttämiseksi näiden olosuhteiden alaisena. «Kapitalisti ;^:nen;vakiintuminen' pohjautuu' n erityisesti Ameiikan kapitalismin' voittoon.. Yhdysval. ctain i i < «auttaa» Europon ;iiall itsevia, mutta tulee' myös velkojana ja kiskojana yhä enemihän korkkien imperialististen voimien diktaattoriksi. Kapitalisihin vakiintuminen on kuitenkin hyviii euh-r; teellistä laatua ja yhä enemmän alkaa horjahdella* Eri puolueiden on otettava huomioon tämä seikkii t^ctii-kassaon. Ei ole ummistettava silmiään siltä seikalta, ^ f cttäi- rkäpitalistisen^^^ maailma^ 'keskuu(}essa -ristiriitainen ^ j£&auturainen yhä voittaa „^aii.' Europassa oin lakkaa-mattomia hallituskriisejä. Puolan ja Ranskan esimerk- ^ ^ ki on tästä huomattavin. Talouselämää' ei myöskään . ole voitu järjestää «kestäville» perusteille, kuten on huhuiltu. ^ Brittiläinen' imperialismi menettää hegemonion-sä maaiWaasa. Sen luottolo-olot ja siirtomaakysy-myksetjf i^oikkuvat. Siirtomaat pyrkivät itsenäbyyteen. ;:Brittiläinen"kapitalismi<>n siitä huolim -makas ja Englannin porvaristo vanhimpana ja ko)conai. sempana on kykenevä ja viekas menettelytavoissaan.. Siitä huolimatta kommuiiistit saavat maassa yhä suu- -..rempaa kannatusta. V H tään ovat he saavuttaneet suuria tuloksia tySväenjouk- ^ikojen' ja: erityisesti .'unionistien keskuudessa. KomnMi- 'nistien; va joitä brittiläiselle porvaristolle. ' Kapitalismille vastakkaiset voimat laajentuvat v myös-kin siirtomaissa ja kaikissa imperialistien alusmaissa. i^Tämä-muodostaa tärkeän taistehm maailmassa. Kiinan kansallinen liike ja heidän? Kuo-mintang- puoluecnsa on muistettava tässä yhteydessä.^ ' M f Konferenssilla oli^^ tilaisuus todeta myöskin» et'Lä :bolshevisoimisproscssi menestyy Komintcrriin^ tojen keskuudessa ihuolimatt^ objektiivisista oloista ja ^; vaikeuksista,^ mitä niiden edessä on. Länsimaiden puolueilla ei jole bolshevisoimisessaan apunaan niitä pitkäaikaisia traditsionej a, mitä Neuvosto-Venäjän puolueella oni mutta kokemus* osottaa, että sittenkin useissa .maissa Iässä on onnistuttu yli odotettujen toiveiden. Bolshevisoimisessa on onnistuttu parhaiten siellä, mis- I: sä on läpikäyty kumoustaisteluja ja kriisejä, kuten Sak- :Sas3a ja Italiassa» Toisissa maissa, kuten Tshekkoslovakiassa ja Ranskassa, on enemmän vaikeuksia. Mutta : nyt voidaan kuitenkin havaita; eitä kaikki kommunisti- -puolueet ovat tässä suhteessa lujittuneet ja vahvistu- : neet ja sen vuoksi vaatikin konferenssi, että eri puolueiden taholta yhä enemmän otetaan osaa laajennetun tp. k:n ja Kominternin työhön ja sen johtoon. Se tosiasia, että laajennetun tp. k:n täytyi käydä taistelua vieraita syrjäpyrintöjä vastaan, ci mitenkään todista • bollshevisoimisprosessin menestymisiä vastaan, '^äitä /linjottumia^ syntyy pakostakin 'bolshevisoimispro- \ • sessin edistyessä. Monimutkaiset olot> vaikeat tehtävät Ja puoluejohdolle tulevat vaikeudet aivan luonnollisesti '•••^ synnyttävät erilaisia käsityksiä ja ilmaisumuotoja eri V puolueissa. Komintern syventyy niihin huolellisesti ja "auttaa puolueita voittamaan vieraat käsitykset. Kuinka dena^^ Tähän .kysymykseen. konfereijssi ^ei antanut vastausta. Kysymystä ei yksinkertaisesti voi'tätjipa^ taa.. Konferenssi :.osotti> että .kysymyi; taistelusta kommunismille vieraita' syrjäpyrintöjä vastaantäytyy asettaa konkreettisesti, riippuen kysymyksessa olevan maan oloista ja tilanteesta: puolueessa. Ranskassa osottautau ' oikeistovaara vakavammaksi j a sen vuoksi - siellä täytyy päättävämtmin tabtella sitä vastaan. Saksassa sen sijan vosemmistovaarä. op" huomattavampi ja sen vuoksi siellä täjrtyy toimia sen vaikutuksen poistamiseksi.: Huojimatta näiden-erilaisesta ulkonaisesta esiintymis-, tavasta ja ^puheenparsista, "^on oikeistolaisilla ja ultra-vasemmistolaisilla; paljo yhteistä- 'Molemmat niistä niin mielellään aliarvioivat maailman? kommunistisen liikkeenpä Kominternin merfcit>;»iLM'u,.kylvävät epäily&r ta omaa puoluettaan ja sen ityotä kohtaan ja puhuvat epäluottamuksella Neuvosfo'Venäjän: sosialistisen kehityksen mahdollisuuksista, .eivätkä tahdo käsittää^ kuinr ka Neuvosto-Venäjä on:kansainvälisen kumousliikkeen tukikohta. He höpisevät, kuinka muka Kominterniä joku tahtoisi «aasialaistuttaa» ja ilmaisevat pikkuporvarillista hermostuneisuutta, kuinka muka joku' tekee valmisteluja /Neuvosto^Venajän liittämiseksi Kansa^nli toon. Kaikenlaisia hassunkurisia olettamuksia ja.; teo- - riöit^ keksitään/näiden taholta^ 'jotka huolimatta fraaseistaan palvelevat aina 'reformistien asiaa työväenliikkeessä. Kpmintern on onnistuneesti taistellut näitä syrjäpyr-kimyksiä vaslaan ja kaikkien maiden porvarien kauhis tukseksi yhä. jatkaa sitä; Puolueiden edustajat lähtivät laajennetun tp. k:n kuudennesta konferenssista yhdis- .tyncempänä ja kiinteämpänä kokonaisuutena kuin milloinkaan ennen. maanalaisiin liittoihin.^^'N^ istannon' 'tolokseha ' teilaan ^ ^ntistä^ enemmän Idinnittijnään : haomiota niihin. liittoihin; jotka pozvaxillisen Sosdemien mauton V^näjän- ^, väty^ly Saksan'^ sos.-dem. puolueesta erotettu Vrelag, joka teki t .sovittamattoman synnin ^ selostamalla saksalaiseo työväenvaltuusk|innan jäsenenä asiallisesti työväenmaan oloja, vastaa .erittäin valaisevastisii^^ tä' valtutiskunta olisi Venäjällä häikäisty niin, ettei se kyennyt näkemään tosioloja siellä. :;Hän kysyy: > — Voiko kourallinen kommunisteja pitää ^vallassaan 130 miljoonaan - nousevoa kansaa? Voivatko sadattuhannet : ihmiset Leningradissa, Moskovassa, Bakussa, Batumissa ja Tiflisissä j .n.e. ottaa meidät vastaan pako-tetulla hymyllä ja pakotetuilla. ilpn{kyyneleillä? Moskovan Punaiselle torille oli kokoontunut 200,000 ihmistä. ' Ja kun kansankomissaarit, joiden kuukausipalkka, muuten tekee 192 ruplaa astuivat torin poikitse, niin eikö silloin kaikuneet myrskyiset suosionosotnkset? Rykov tervehti saksalaisia työläinä. Buharin\ kysyi meiltä ääneen,, niin että koko kansanjoukko saattoi, kuulla kysymyksen: ^ «Onko tämä proletariaattiin kohdistuvaa diktatuuria?» Jokainen valtuuskunnan jäsen tunsi, ettei työväenjoukkojen innostuksessa ollut mitään keinotekoista eikä pakotettua. Mistään proletariaattiin Kohdistuvasta diktatuurista ei voi olla puhettakaan. • Ulkomaalaisin^ työläisille aikaisemmin niin hirveiksi terrdristeiksi kuvatut kommunis^set johtajat, jotka, tsaa-rikaute/ ia saivat kärsiä niin kuvaamatonta, vainoa, ansaitsevat kunnianimityksen: Venäjän proletariaatin ennakolta määrätyt johtajat. Venäjällä hallitsee yksimie-inen työväenluokka.Se muodostaa tiukan -blokin kaikaa viholl^ia ja nylkyrejä vastaan, ^^en valtaa ei jaeta ciipeejäkokoomuksella porvariston kanssa: - V Se on todellinen proletaarinen valtio» j onka sosialistinen rakennustyö kehittyy^ Marxin ja Engelsin oppien mukaan, ausuu' V. Eommiihistisen Nuori-sointemationalen iiet-keh tehtäviä > Kommnni^isen Nnorisointemaii sionalen^ toimeenpanevan - komitean, täysi-istannon italoksista lausuu ko-^ mitean sihteeri, tov. Vajovitshj seuraavaa: ^ :; Saurefla' >- tyydytyksellä voimme merkitä ' j n n r i päättyneen ^. täys!-, istunnon; työn .tulosten laajakantoi-suuden. : istunnot <kulaivat pää^iallisesti;jliiden käytännöllisten toimenpiteiiien ^etsimiseen j a käsittelemiseen;' joiden avulla tulevaisuudessa turvattaisiin työn: laajeneminen j ä : syventyminen nuorisoliittojen eri toiminta-aloilla. ^ Täysi-istunnon työstä' on erikoisesti .vielä mainittava ^e seikka,', e t tä tällä hetkellä r oli keskustelujen keskeisimpinä -'huoriso4ntematsionalen olemassaolon ja toiminnan ; aivan kaikkein v perusteellisimmat kysymykset. Keskusteluissa todettiini että edellisen täysi-istunnon tekemät päätökset yleensä- ja erikoisesti bols-hejnspimista koskeva pä^t&s eivät olleet jääneet vain paperille. Lukuisissa intematsionaleen- kuuluvissa l i i t o i s s a ^ : tehty saavutuksia, jotka ovat ; todisteena siitä, että me olemme asiallisesti siirtyneet bolshe- 'visoimisen laelle.^ terrorin takia ovat pakotetiii' olemaan lain ' ulkopnolflla. < Me py- 'rimme mahdollisimman. yksityiskoh-^ taosesti ^tntostumaah maamdaisteil liittojen asemaan* jaiaärj^stelmälli-sesti antamaan nillle.-rtläkea. Mei- "ään • on etsittavä?,;selläiaa 'laillisia muotoja j a /luotava fr sekaiset-ehdot laillispUe v toin^innalle; ettav ne ta-kaisiyat meidän liitoillemme mahdollisimman sa.nren menestyksen; työs-- saan.'' Paperikorista pelastui Juttutavan puheenjohtajan, Gabriel Aleksanterinpojan, käden kantta seuraava lehdellemme lähetetty paik-kakuntaikirje,' jossa- pijheenjohta^ Sota-äjan vapautta «On rikos painaa, j ulkaista, tai j ulklsesti^läusua vastakkaista tai epäsuosiollista lausuntoa, selostusta, tai mielipidettä, koskien nyl^yisen sodan syitä, tai niitä motiiveja tai tarkotuksia, joista £aliada,..itai Suurbritan-nian yhdistynyt kuningaskunta ja frlanti, tai mikä hyvään liittolais-kansoista liittyi» tai käyvät sitä (sotaa), oka (lausunto, selosLus. tai mielipide) voisi nostattaa vihamielistä tunnetta, synnyttää levottomuutta, tai hor-uttaa tai kiihottaa kansan mielipidettä.» — Osa cana-dalaiscsta hallitusmääräyksestä (order-in-council), joka lyväksyttiinNhuhtikuussa 1918, kun pak<^lista asevelvol-isuuslakia toteutettiin käytännössä. WoodsworTh 'kertasi tämän liittoparlamentissa pitähiässään puheessa. Purcell luottaa yhteisrintaman toteutumiseen^ Amsterdamin sosialistisella klubilla «n Purcell tehnyt selostuksen Englannin ammattiliittojen valtuuskunnan neuvostovaltaan vuoden 1924 lopulla tekemän inat-can tuloksista. Selostuksensa lopussa Purpell sanoi & vansa vakuutettu siitä, että loppujen lopuksi Amsterdamin Internatsionalen ja Punaisen Ammatti-internatsio-naleii yhtyminen toteutuu ja maailman ammatillisesti järjestyneet työläiset käyvät t;iisteluun yhteisrintamassa. Selostus otettiin vastaan myrskyisin suosionosotuksin. — HuoHniatla Marxin ja Engelsin oilceasta linjasin, tärsilliin Pariisin kommuunissa kuitenkin verinen tappio. Menestykset ja tappiot antavat tilaa toisilleen, uonnoniscsti ei kaikki riveissämme ole ihanteellisessa cuimossa; me olemme tehneet suuria erehdyksiä, mutta taistelijan on olettava lukuun yhtä hyvin tappiot kuin oitolkin. Yhteisrintaman taktiikka on oikea, mutta siitä huolimatta on siinä suuria vaaroja. Meidän ci tule koskaan unohtaa. näitä vaaroja ja mis&ä' tahansa oikeistovaaroja ilmenee, on niilä vastaan taisteltava. Väite, että oikeistolaisuus ja '^ultravasemmistolaisuus ovat kaksoisveljet, pitää paikkansa vielä pitkän aikaa Uusistaf : tjrömuodoiBta . v Muutama sana liittojen käytänr töön ottamista uusista työmuodoista; Itse afsiassa .nämä "uudet" .muodot eivät oje.; mitään uusia nuorisoliitto-- jemme työssä^ Nyt me ^ivain olemi-me niihin ^.voineet kiinnittää entistä suurempaa; huomiota, koska olimme voineet ;~onnellisesti ratkaista edessämme olleet tehtävät;^ työmme iaaf jentamiseksi j a syventämiseksi. Meidän tehtävämme on siinä, että määritteleihrae vissit 'puitteet, joissa tämän työn tulee edelleen tapahtua. Meidän perustyöksemme jaa edelleenkin entinen iskutehtävämme, taloudellinen ja ammattiliitollinen työnteko. Yhteisrintama-taktiikkaa koskevassa kysymyksessä me yleensä olemme seupanneet 'Kommunistisen Internatsionalen : toimeenpanevan ko-mitlsan täysi-istunnon päätöksiä. ^ Y h - tenäisyyskomlteoita me: emme: ole -pir täneei minään keskitettynä vakitui^ sina.jäijestöinä;vTvaan väliaikaisina järjestöinä, joiden tehtäviin -kuuluu työläisnuorison ''käytännöllisten vaa- 'timusten läpiajaminen. '^^ - Puoluey^men iajittaminen nuoriso- .'''".järjestöissä ' / \ ' - 'Täysi-istunnossa ilmeni vääriä käsityksiä siitä, mitä puölueytimen tulee merkitä ifuorisolil|oissa. Kysymys puolueytimestä ratkaistaan siinä mielessä, että aktiivisimmat työntekijät lujittavat tätä .ydintä: astumalla puolueen -riveihin. Nimenomaan: nämä liiton jäsenet muodos-. tav^ puölueytimen nuorisoliitossa. Eri komiteat - (täydensivät täysi-istunnon työtä. Ne antoivat ohjeit^ Ranskan, Tshekko-Slovakian j a Amerikan liitoille. Ranskan liitolle annettiin samansuuntaiset ohjeet kuin mitä Kominternin toime|enpanevan komitean täysi-istunto oh antanut Ranskan kommunistiselle puolueelle. Ranskan kommunistinen nuorisoliitto tulee tukemaan puolueen keskuskomiteaa puolueen yhtenäisyyden säilyttämiseksi ja taistelussa oikeistolaisia .vastaan. Se täydellinen yksimielisyys, millä hyväksyttiin Amerikan liittoa koskeva kysymys, antaa vakuutuksen siitä,, että > Amerikan liitto tulee vapautumaan sen toimintaa ihäirinneestä ryhmätaistelus-ta. Saksan liitolle täysi-istunto antoi tehtäväksi voimistuttaa työtä vastustajain järjestöissä. Erimielisyydet nuorten sosialistien keskuudessa, jotka ovat fyhtjmeet vastustamaan sos.-dem. puolueen suuntaa, luovatkin hjrvät "edellytykset tätä työtä varten^ KaytSnnöilisena yhteenvetona - }: täysi-istunnossa ratkaistuista kysy;- myksistä .voidaan ' pitää päätöstä boLahevisoimista: koskevanV tunnuslauseen entistä kiintcämpään toteuttamiseen ryhtymiseksi. Tänä • vuonna/ me voimmekin jo entistä laajemmassa : mitassa -käytännöllisesti t o - | k a ' toimitus - c i •viisaudessaan katsor tenttaa tämän Jiolshevisoimiskysy-myksen ratkaisemistehtävän. ;^ Meidän päätehtävänämme; tulee edelleenkin olemaan käytännöllinen päivän kysymyksien • ympärille / keskittynyt 'lähentyminen laajoja työ-< '^tätekevän -nuorison joukkoihin:, ja heidän ^saattamisensa mukaaii yhteir seen taistelurintamaan. Kommunis-^., tisen Intematsionalen toimeenpane^ vap komitean ohjeet ja meidän toimeenpanevan komiteamme päätökset antavat takeet siitä, että kaikki meidän .--edessämme . olevat tehtävät tiilevat parhaan -mukaan ratkaistuksi. Tämä taas puolestaan takaa meille . . mahdollisuuden vetää , mu-, kaammet^srölaisnuoriso j a sillä tavoin jouduttaa työväenluokan voittoa. italian Hiton yhtenäisyys , Täysi-istunnossa »voitiin todeta,, että se pitkäaikainen :alEtelu, jota olemme käyneet italialaisten tovereiden ryhmäsuuntaisuutta vastaan, on päättynyt onnelljsesti j a että Italian liitto on !kokonaisuudessaan tunnustanut Nuorisointemtitsionalen toimeenpanevan - komitean kannan oikeaksi. Meidän^italialaiset toverimme taistelevat päättäväisesti ui-, tra-vasemmistolaisia - ; pyrkimyksiä vaiötaan ja ovat saavuttaneet huomattavaa menestystä toiminnassaan yhteisrintaman toteuttamiseksi. Neu-. vostoliiton nuoret työläiset ottavat vieraaksensa Italian nuorten työläisten lähetystön, johon kuuluu kalkkien Italian nuorisoliikkeen virtausten .edustajia aina katolilaisia ryh-. mittymiä myöten. • i • • . ••. * Enempi tukea ImMnalaiszUc Uitoille Tätä ennen pidetyssä tp. km istunnossa kiinnitettiin vähä huomiota Kansan nainen; Viime Jcerralla jo mainitssin, että Kansan nainen esitetään uudestaan t.k. 24 päivänä; Jokainen, Joka haluaa nähdä kappaletta, joka kuvaa ^kahden, luokan, työväen-' ja. porvariluokan elämää todellisuudessa, kappaletta, > jossa suoranaisesti' esitetään niitä monista; taisteluista> mihin Ityöläisält joutuu • lapsensa ^elämän turvaamir seksi, katsomaan nyt -tätä näytelmää lauantai-iltana. !*; ' Osastomme lauluseura antoi, onnistuneen konsertin osaston talolla t.k. 20 päivänä; Nyt: tulee lauluseura antamaan uuden konsertin Fort Williamin osaston- talolla tämän kuun 26 päivänä, joten jokaisen ttilisi ottaa tämä huomioon, joka haluaa nauttia lauluesityksistä, jotka 'lauluseuramme esittää. Jokainen kaksoiskaupunkien suomalainen siis • Williamin talolle maanan-tai- iltana nauttimaan yksi ilta laulu esityksistä, joita muutoin meillä on tilaisuus ainoastaan harvoin kuulla; Arthurin . suomalaiset. . Arthurin suomalaisten joukko kasvaa aina-yain sekavammaksi monine eri jär-jestöineen : j a toimintoineen, samoin kuin ' kokouspaikkoineenkin, mutta samalla 'vaikka se on vsekavaav niin kuitenkin on »yleisesti kunkin seuran joukko alkart^nt käymään puh-taaipmaksi, sillä jokainen seura ottaa omansa. Suomen valkosanka-rit, jotka ovat myös suurena tekijänä jo tääUä Arthurissa, ovat alkaneet myös eroamaah pois muiden ihminen seuroista omaan seuraansa, sillä tavalla tullen erotettua lampaat vuohista. Aina näihin päiviin ' asti ovatkin nämä sam^set val-kosankarit"^ koettaneet : sekaantua järjestyneiden työläisten joukkoihin, mutta nyt alkaa heitä taasen paremmin erottamaan,, sillä toimintansa, mitä he ylläpitävät, erottaa heidät ja qn samalla merkkinä kunkin v maailmankatsomuksesta. Hajallaan toimiminen työläisten kes-kuudfessa ei suinkaan ole suvaittavaa, mutta näiden iValkourhojen ja rehellisten työläisten erillään toimiminen on parempi, sillä kourallinenkin rehellisiä työläisiä, jotka askeltavat oman luokkansa; puolelta seisoa, ö'Ä suurempi voima kuin suurempikin joukko luokkansa- pettureita, joihin ei voi koskaan luottaa. Niin se on tässäkin snhtees-sa, tietoiset työläiset kyllä erottavat pian suden vaikka se kulkisi lampaankin vaatteissa; jamme' ^Jausonnon mukaan — on osastojen järjestysvaliokunnille tärkeä^ huomautus, jonka niiden sopinee ottaa varteen, j a jonka kiijeen jäljennämme tähän >virheineen, kos-nut sitä korjaamisen, arvoiseksi; » K I R K L A N D L A K E N U T T I S I A. j a nyt piränmuttaman rivin t ä ^ n perukan kulumisia minä van olen sivusta katsonut ja olen sittä kum-ihastellukuttei he järiestys miehet opettele puhumaan enklantin kielttä kuin kaalille mene enklantin kielisiä nin n ^ savat^iellä pittä vaikka min-kälaistta elämä kuttei ne osa nille puhua ja käskiä-nittä, ulos mutta annas olla kuin mene -sellainen e t tä päriä • järiestys miehen kansa puhes-ta nin kyllä silloin on kohta pihalla ei autta i, pirti esan poika" iluomatuimpia suoma- / laisia Cahadassa lienee t ä t ä nykyä Ivar Autunen, joka elelee lähellä Hearstia Grand Trunk rautatien varrella Ontariossa. Pari yiikkoa sitten oli Toronto Star Weeklyssa hänestä palsitan pituinen kuvalla'^varustettu kirjotus, jolle jokainen lukija varmaankin pilkallisen hyvätuulisesti hymyili. ' . Mies on - kuulemma Canadan en-simäinen viiksiniekka- Hänen viik-siensä pituus on juhÄkunnossa 2 jalkaa. Lisäksi oh mies aikamoinen vaeltaja. Kulkenut riime vuOnna 7,53)5 mailia^josta 1,076 jalan; Tämä ei niin erikoisesti panov hymyilemään. Mutta .sen tekee se kirje, jonka hän on kirjottanut hallituksen työnvälitysviranomaisille, j a joka. oli j u l - kastu samassa lehdessä; Suomen-namm_ p siitä tähän yleiseksi valistukseksi i mielenkiintoisimmat kohdat: "Arvoisa Herra: ; Herra siunatr koon teitä. Olen suomalainen, naimaton j a sekatyöläinen. Kykenevä niin farmilla kuin kaupun^ssakin. Evankelis-lutherilainen, usfconnoUi- .. Tupakoitsem^ton j a alkoholia. ^^"ÄÄerä^an väTisestä" s o d ^ " ' ' ön käyttämätön. Vilpitön j a kunnialli4 nen. "JVIinä olen aina -rehellinen,^ enkä vilpillinen. Jumala"" tietää, että olen rauhaa rakastava. Haluan saada toimen. j a lämpimän kodin kristityn miehen kera, joka ei tupakoi -tai juo. Muistattehan , myös, että tupakka vaarantaa ja polttaa metsiä, metsä-cämppiä,/ rakennuksia^ karjaa, valjaita, siipikarjaa j a ihmisiä. Joten minä haluan i^toimen tupakoimattoman miehen kera. • "Olisin^ myös mielissäni,, jos te tiedätte naimakelpoisen suomalaisen naisen tai tytön, joka on kristitty ja: hyvä työntekijä. Minusta tulee^^hy-vä aviomies, sillä minä olen 1908 puimisessa tapahtuneen' tapaturman , ohdosta kuuro. Vaikka en ole koskaan missään koulussa opiskellut, niin puhun j a kirjotan englantia hyvin j a laulan suomenmaalaisten lau-luia ja virsiä. Mutta; tjrttö naisen tulee olla hjrvä työntekijä, Jcoska en pidä siitä, jos on vetelehtijä, sillä en ole : sellainen itsekään. J ; "Jumala siunaa teitä varmastii jos te ystävällisesti, hankitte minulle toimen." • . . . "Ivar Autunen." Virheitä on vaikea suomentaa. Mutta olemme koettaneet niitä - ^ i - koessa olla mahdollisimman puolueeton. Kirje sellaisenaan ei kaipaa mitään lisäselvityksiä. lonie. Yhdysvallat on siten eäinty-nyt Saksan asioiden järjestämisessä oznien etujensa mukaisesti. Ranska j a piuut Europan maat näkevät jo edessään Saksan', kohtalon. • Lisäksi vaikuttaa tähän vihamieli- 'syyteen Yhdy^altain korkeat, suo-jelustullit, jotka iqelkein kirjahEel-lisestisuUievat kaiken, europalaisen tovaran Yhdysvaltain markkinojlta. Se--on ikäänkuin öljyä tuleen. Samaan aikaan, kun Enrcp:;n maat, tappelevat siitä, .mistä löytäisivät. lähteitä, verojen asettamiselle j a keräämiselle, tulee Yhdysvalloista tieto, että siellä on veroja huo-jennettu huomattavassa 'määrässä. J a "Jfhdysvallat vain kiristää ryöstö-voutina saataviaan. Tämä. sanomalehtimies. huomauttaa aivan oikein siitä, e t t ä työläiset kantavat raskaimman kuorman tällaisina ahtaina tajoudellisina aikoina. Edelleen, e t t ä Europan snaiden työläisille f alituiseen - muistutetaan siitä, että syynä icaikkiin taloudellisiin vaikeuksiin on Yhdysvallat, j o-ka kuiätSä ..sotasaataviaan. Ei «le siis ihmeteltävää, jos työläisten pji-reissä vakavasti pohditaan sotavel-kojen mitättömäksi tekemistä. Jos työläiset saavat vallan käsiinsä, r.iin heitetään kaikki velat yli Saidan, saunoo kirjeen^vaihtaja olevan yleisenä mielipiteenä tässä asiassa.' Jos . "yhdysvallat puuttuu, tavalla tai ^toisella Europan asioihin, niin nähdään siinä vain sen omien etuajon, saatavien j a sijotuksien suojelc-minen>- ja puolustaminen. -Jos Y)i-dysvallat harrastaa asestuksen ja 'varustautumisen vähentämistä, niin käsitetään se — ja aivan oikein — siten, ;että se tahtoo vähentää Europan sotilasmenoja saadakseen enemmän varoja käytettäväksi saa-ta^ viensa ^suorittamiseen. Joissakin maissa käsitetään tämä varustautumisen vähentämisharrastus yiela siten, e t t ä niiltä sen kautta otetaan pois .kaikki itsepuolustukaen edellytykset, jotta . saata'rien peruninen olisi sitä varmempaa. Kirjeenvaihtaja lisää lopuksi, että taru puolueettomasta, hyväntahtoisesta j a ide-listisesta Amerikasta on 'tyyten kuollut, eikä sitä voi mitenkään enää saada: henkiin. * _ Tämä porvarillisen' sanomalehtimiehen kuvaus ei kaivanne erikoisia lisäselvityksiä. Arveluille Europan tässä lausunsa melko vankka pohja. Kommunismin puolesta Porvarit j a porvarillisesti ajattelevat työläiset väittävät,' e t t ä kommunistinen järjestelmä on "^mahdoton, sentähden, että se muka kuolettaa yksilöllisen yritteliäisyyden j a tilalle kehittää jonkunlaista toistensa päälle nojailemista, joka taas puolestaan vaikuttaa !taannuttayasti koko ihmiskunnan kehityksessä. Luulisi, ^ t t ä porvarit eivät ole ollakaan halukkaita käyttämään tämänkaltaista ^etta,' sentähden, että' heidän oman järjestelmänsä TOI- 'salaperäisestä ;kohta-o\ » käynyt viimeinkin Viime kerralla mainitsin suomalaisen tytön losta. Nyt sc:ville, että " tyttö on huomattu mielenvikaiseksi. Häniet on kulotettu hotellissa minne hän halusi ja samalla annettu* hänelle-ttilaisuus vapaasti liikkua siellä, mutta mitään selvempää ei hänessä näyttänyt tulevan. Lääkäri ''on antanut hänet poliisien huostaan ja on;hän nykyään' linnassa säilytettävänä, kunnes tullaan siirtämään Torontoon mieiivikaisten sairaalaan, ja on mahdollista, että hän tullaan Amerikalaisviha Euro- ^ passa Frank H. Simbnds-niminen ame-rikalainen sanomalehtimies Pariisissa kirjottaa tämän mantereen por-varislehdille erinomaisen selvästi siit ä päivä päivältä 'kasvavasta vastenmielisyydestä, joka Europassa kasvaa Yhdysvaltoja kohtaan. ' Hän selittää, että Europassa suhtaudutaan Yhdysvaltoihin avoimella vihamielisyydellä. • Eikä 'tämä rajo-tu ainoastaan hallituspiirei^n, vaan vallitsee ise kaikissa yhteiskuntaluo-ki- 3£a. liuonnollisesti on tämä vihamielisyys aiheutunut Yh;iysvaltaiA velkojen parimistavasta. Kuten esimerkiksi Dawe^suunnitelma3ta, jonka toteuttamisessa Yhdysvallat esiin- I t y i kuin ryöstövouti konsanaan. myöhempään sieltä viemään Suo- yleisenä käsityksenä i n se, että Yh-mcen, kos^a on oUut tässä maassa dysvallat on säännösteUvt sAtavien-vasta vuoden' ajan. — J . sa perimisen siten,. etta'. Saksa voi litessa ^ enin osa ,ihmisistä pyrkii .cVälttelemään yhteiskunnallisia . vel-voUisuuksiansa. Kaikki koettavat päästä kiikkumaan toisten fiartioilie, ja järjestelmä on synnyttänyt kokonaisen luokan, joka elää ja rikastuu, -toisen luokan -kustannuksella. Tämä taa^ puolestaan vaikuttaa taannuttavasti koko ihmiskunnan kehitykseen, sentähden, että alaluokka ei mitenkään voi vapautua alaluokka- asemastaan ja yläluokka pysjT yläluokkana tarvitsematta siihen erikoisia kykyjä. V Tästä asiasta on tietysti turha 'Väitellä kapitalistien j a kapitalisteiksi .pyrkivien porvarien kanssa, sillä heihin ei: vaikuta järkeistodistelu. Mutta työläisen, joka on petoksella j a väkivallalla alaspolettu ja siellä pidetty;^ hänen luulisi -kernaasti kuuntelevan kaikkea, mika todistaa, e t t ä hän-voi nousta j ä t e t t ä ihmiskunnan kehitykselle ei enää ole välttämätöntä, että osan ihmisistä pitää olla orjina j a toisenv osan, ^oljista eläjinä. Tätä todistaakseni — että yksilöllinen tahi henkilökohtainen yritteliäisyys • työinto ja kunto, eivät suinkaim kommunismin vallitessa vähenisi,' vaan päinvastoin enenisivät : ~ vedän luonnosta .ainakin pari esimerkkiä. Ehkä skaikki ovat kuulleet puhuttavan mdiiläisestä,' mutta tuskin kaikki sentään tuntevat sen järkähtämätöntä^ johdonmukaista elämän-, järjestystä, ja että mehiläispesässä on toteutettu kommunismia pitem-mästi kuin missään* muualla luomakunnassa (ihmisöt lukuunotettnna). Mehiläisyhteiskunnassa on träin yksi. / Mi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 22, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-04-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260422 |
Description
Title | 1926-04-22-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
I . Torstaina, hqhtik> 22 p;iiä^Thiir^ April 22,1926 _ ' Nt>. 47
; ffffHf^ Inioinalabcn tySviestSn aanenlcannattaja, flme»*
.19T BxObvaytaB» OnU ioka tiistai, torstai ja lanaataL
\ . Tl> i i D i t t a j 8 t:
- , S. G. NEIL. * H, A. ROUVINEN.
mi
' / VAPAUS (Uberfy)
Tl» ooly oreian of Finnish W |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-04-22-04