1930-07-22-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
gyni 2 Tiistaina^ heinäk. 22 p:Tiä — Tues., July 22 V, A T> A TT S C»*J.« MoouItlMa rrMcMSa « I M Ui>Mk«««>tt«)<. Ont^jr j , * * •** *^ b c i T M . 0»i., kjikkio». f« i t a ( u M a u i - Ja k«««Uji»« jakUpi * • ^ VAPAUS (t4b«riy> ' rs. «Bh «»«» of r u m i * Wwfc«T» in fMliM. VahUA^ «Ully •! Sedbmiy. OmUfl», C o m l »itCTtiaini r»l«». 75e p«r eoi. U t h . Miaimoa» th*t$» tat liatt» Uavtlaa, 7>«. Tka Hl O* baal ««trcrtitlat aeiium aiDoaf tba FiDaub Cas*^- jttiBitaa. fcostuvi. kirjalaappa j a ' paJso «staaaa ta]o«aa Elxi SueatilU. Vapasa. Bea f»i Smäimj. Oat. '%NlUiimet: Kosnori 1033. — Toimim» SM». — Kirjakauppa ijHaaa: 0/iica (jpb »ofk, «d»arti»e»«aM. Ot.) lK»-E<titof Wy^-B<wfciCaCT a«7W. « y; . *ttMOTUSHI.V.AT VAPAUDESSA i *l>l«*a:t|UiIiDotakaat «r.OO«|ba. » 2 . « kakai kertaa. — A.ioliittoo» a m c O t o «osmtoiTetaka* '»•I«taia2jba. -JP Ni«««>»>iiit«iia</tukiet 5*c kerta, » l i » 3 kartaa. - «-« j _ /^r. . . , „ . , ^ „ , i k M t r/AO Icru, .IJJW kakal kaitaa. — K U O ^ j ^ i i k at t iiJJO ken*. 50 Iiyiai«k*l«kiin>»Ut«e«IU lai BaUtoitäxriiä. —' ^->c ^ n a . aiXb kolde k^ertaa.,— flkpi^iljnMaliaa ia Unotai' TILAi;.SHf.VNAT. *fc;«tJW. 6 u. 12^6. J »k. I1.7J i« 1 kk %IJK. — TkdfoaltalUa )a Saaaaa^^aaU aat aia'*I«<>K..lU- I .k. (kaO.-e kk ^ 1 kk. 11^ f mt . : : l.iAwöiia.>l / . V. Ali;qfia(. «Mtoaiaft 7. T. AMqrial. |#ffica, Bookatora and PrinliiMpi Vapaat Bnildiof. Elm Streal. fjUl BaiJ to ba a<ldre«ae<l: Vfptaa, P.O. Bua 69. Sudborr. Oat. • tr ;kaikln voimin Etelä-Karjalaan, jon- ITrifei Anfj^jikassa m jka avomaitetöjslssa seuduissa se voi. ' ' ^ • ' / ^ käyttä* bytäfcsten k«*o suuren (•vlivolnp^Bsb. Samaan aifcaan tehtiin kau«i- Amerikan kriisi puolestaan suöi^e§iä t ä s i n sivustahjrökkäys Pu-ed »<!i krmitn jatkuvai''fcärjisty-^naisen Armeijan joukko^ kylkeen, mistä muissa maissa. Eivät mii-1 Täten muodostui tilanne Karja, tään trustit ja karfeim ole e s r ä - l ' ^ ^ taistelevalle Punaisra Armein - , .. j \ ... . . . . ' ;jan IrHe divisioonalle erittäin kriitil. n€'?t Krnsm reriamista enemmis- -ro«>».„«-=«.^ . . . , . . . iisetst/ '• T^ssa tilanteessa, käsittäen löön kapitali-sli^istj» maista, m.m-^oko vaaran suuruuden, tekivät Pu-seHaisiin - suuriiiir maihin kiiin naisen, .Annei^iji^, jpu^^ ihmeitä. Artieirikäan jä^S^feäao, 'aifcaa^^ sf , ta^TtellessaarT/ ej^fa^^"'^a^e2ua i vinoHista «fa» c»9 aiUoia labafim «aa «adaoMa esiImätiKea kirinnaano a y i a i » pCT»ooeani»«Ha p i f l U t J^^W. Afalgriat. Uikkecctiriuta. fcifjattakaa aafaOaaa lUUMt 1 Europassa rakennetaan 'kauhaa*' piykyihin oval tit>()ot scilavjiii.- tmten li?äänli.••p^<!ii H!uro]>an kapi ta(istif«i5.sa maissa käyn«'ft jnka-pi^ väisiksi, vaikka ioiM-lla f)uulfii o » tunrui.-^lcltava. elleivät ulko-etvopalaij^ elkaau vallat toiinelto-m| oa iätä varustelua katsele. Tiui-nctfuahan oti YIirfysvall<»jeii »uun-nräon .'i()lavaru.'?lij.slrijii,'j ^ Ji.-äänii-neyi, samoin Japanin kiihkeä .sula-k( ynei.'<lon.-a entistä, parempaan mtirliakuntoon .saällan^hei^' j ne. »I'ied<»t yhä kniimeis^i^nniif;la so-taiarustcluista otetaan ifiiitenkin .suiirra ylt^isön, varsmkin*' lyöläis-teftv laholta vastaan in(;(kyi.-e)i vä-linpitämäitöniä. sli, vaikka jokaisella ^(niisellä pitäisi <)Ila,vielä nmi.s-tis. sa v, 19II alkaneen 'maailmansodan kauheudet. ,.Tuljansiltain raajarikkoja vielä näkee eri maissa "sodan nnn'stomerkkeinä'' hoippumassa kaduilla, alniiij»-anomassa, kun isoiset, joiden j>uole.-ta he silloin v. J9JI alkaneeseen veri-leikkiin "vapaud<!n ja iyännijijajii^ puolesta" läk-siväl, ovat heidät tyystin unhottaneet. Nytkin .saapuu vicit«*jii 'Eutopas-la, että varusteluja kiiydäfin .s()t;ia varten eri maissa entistä avohai-semmin. Sen lisäksi-, suurvallat ovat ham|)aisiiii saakka ases-iautuncita, autlayat^^, nämä vielä kaikella muhdolliselt.-^ tavalla iiit-tolaisjjcscpii suamiuan jpieniä pus-k'ui} iyal^'o(la solavaftjislcriiissa. Niinpä kerrotaan luotettavista lähteistä saatujen tietojen 'mukaan EngFannin aseistavan^lffiilretjsti iPor-tugatia, Suoniea y.m; pieniä muita murhakuntoon, samaan aikaan kim^ ikapitalisteja rautaisella välllämäl- Italia aseistaa Jugoslaviaa JaiiJaniiSiömyydellä .selviytymään pulasta maila Ranskaa vaslaiyi^, lähdä^tyji Albaniaa. Yhtärinnar]^ kun eri suurvaltaryhmäl varustavat renke-jään, pieniä valtoja, ilselleen apureiksi tulevaa maailmansotaa varten, käydään varsin]lii|i|ÄJeuvoslo-liiton rajamaissa kiiuy^ar*rä varusteluja Neuvostoliittoa vastaan. Toisiin porvarimaihin, kuten esim. Pgjassa Saksaan, ^•^maniassji BfliKiriaao, Virossa iTm^u' Itäme-rcJT' maihin. Suunrcssä/^ttuotsiin johtavat rajat q^vtrf ai\ an va-rtrstnmattomia, mutta" iVeuvostoliit-to* (Vastassa (devat rajavyöhykkeet seljaan varustetlu, ftiahtbllisim-nftB hyvin. Tämä e.^|;^^d|{a sitä, eikai Neuvostoliitto olisi antanut kaj^lalistimaille aihetta tällaiseen v^steluun, uhkaamalla innUn tu»rallisuutt'i, vaan se tarkoittaa sit% että itse nämäj,in»al varus-u i . > *m-*«* ; . laiitijval hyiikkiivksrrn \ar;dta Xeii vostoliil')» kimppuun- Siksi läy Ivy lieidän varustaa myöskin ra jojaan, siliä eihän tiedä, vaikk; 'iyökkäy.-> pun lism taravallan ra jojen yli inuiitliiisikin äkkiä sellai •iek-i. ellä neuvostoliittolaiset aja! ^ivat tunkeilijat takaisin. Neuvos toliitio on useamman kuin viiden kerran lausunut naapiin-illeen, et tä sillä ei ole niitiiäii hyökkäys aikeita kenenkään kinip|)uwn. sei il taen piiinvastoin, että neuvostovallan työläiset haluavat olla rauhassa. Täsiä huolimatta varusteli: kapilaiistimaitten taholta kuitenkin jatkuu entisti) kiihkeänipänä. .Se ei siis merkitse mitään muuta kuin varustautumista kukistamaan Neuvostoliittoa. Jo monia kerlaa aikaisemmin olemme joutuneet toteamaan, että sota neuvostovaltaa vastaan olisi jo valmis, ellei esteenä olisi kapitalistisien maitten väliset ristirii-idat, jotka nykyhetkellä ovat vain osoitlaiU'et kärjistymisen merkkejä, ja kapitalististen maitten työläisten yhä suureneva solavastai-nen mieliala. Tämä pitää Neuvostoliiton kinij)puun aikovien sormet vielä erillään maailman työläisten isänmaasta, .Neuvostoliitosta Vaara ei kuitenkaan ole läheäkäiih ohi, kuten s«>f'ialid^»iH)k4-aatii^'a'^«^^ "työväen johtajiksi'' - itseh'än kutsuvat kapitalistien kätyrit ulvovat, ei suinkaan, se on aivan yhtä ilmeinen ja° uhkaava kuin ennenkin, vieläpä entistä ilmeisempikin. Taloudellinen maailmanpula ajaa Toveri .Molotov tehdessään .Neuvostoliiton KommunistipuolueeD seskuskoniitean selostusta I>enin- '_'radin aluekonferenssissa joku aika sitten, kuvasi kriisiä Amerika'?- -a ja Europassa seuraavaan tapaan : ' Nykvinen maailrnan tafoudelfi-fien kriisi on paf«»s todistus siitä, L-tjfrer/ioikea oli Kominternin kaksi jvuiJita sitten afilitraa analyysi maa- 'ilmantalouden kehityksestä. Jo v. I92'j o-olti Kon)inlernin 0:s kon- .'re?si, että kapitalismin suhteel-isen vakaanluniis.-n yhä suurempi lorjuminen on väisfämälön n.s. kolmannen vaihekaiHlen" oloissa. Nykyisen taloudellisen pulan •rikoisuutena on se seikka, että se laajenet; maaiimankapilalismin .leisen kriisin oloissa. Sen lakia r;|)taa nykvinen pula poikkeukselliseen vastakohtien kärjistymi.secn koko kapitalistisessa färjestelinäs- •ä ja vie vällfämäflötnäsli kapira- 'ismin yleisen kriisin JafkuVäan yvenemiseen. On kuvaavaa, ellä maailman taloudellinen kriisi alkoi voimak- ;aimmusta kapilalistrmaasta, Pöli-jois- Aincrikan Yhdysvalloista. L<J-kakuun pörssiromahdus viime vuonna oli alkua terävälle talouspulalle Amerikais;a. Tämä tapahtui hetkenä, jolloin monissa htais-a jo havaittiin pitkäaikainen ta-louilellinen laskukausi ja ptila-tunt N o Montrealin nen kriisi oikleiksr' Leninih sanat tL Yölliset marisit, sIBä aina piti kriiseistä mtmopolistisen kapitalis-^ehtiä, ajoissa kuumimmille paikoille, min aikana. Tänään Longr Lakelk Eilen jo mainitsimme, että T i m . minsin Hon pienet tyttövoimistelija tulevat '-^raltefflaan fcänä-iltan. Long' La^(?i^<^rdöI«Äen» haalilla Katsomn^i*tef^*tiÄ^i asiaksemmfc 1 • r r „ _ ^ . j - . . - ,^ . " va'taan. Suuren ansion oÄjaavafe-taJ- T-^^ita 'tiÖÖi*Htde6lfc»virt4iiOtin, sill^^pä^äS^^tfiäisittrteeri tulee olemaan va-km. Täten todistaa ,ha laajeneva ^^.^ 6:s suomalainen puriain^^Tryte? tule^•Jo^^M»«^eUttWeb.-^.ioite^. L ^ v i ^ ^ i i ^ i ^ alkaa puoli yhdek-ja syvenevä niaaiFinafi faloudelli- n^e^tl Ja 3:s sntmialatoeh rykment-T^a^i «ai^gen hai^#Wtei'MafcMa#.-äätia^({r [g^^aij^tigtaiLHa ^ saapua tä- ; päivittäiset taistelut, hyökkäykset ja •vastahyökkäykset, päällekarkaukset Kriisi ilmenee eri maissa voi- vihollisen rintaman takana, kaikki makkaana taotannon supistamise- ne kysyivät korkeata taistelukuntoina, työttörovvden kasvuna j.n.e..;^""^*^^- • eikä ole s i r ä k ä p i l a l i s t i s t a maat^ Samaan aikaan kun liittolaiset . . . • L \ - „ - • • j täten 3Tittivät tunkeutua etelään m.ssa ei kr^is, tmituis. muodos^^a ^^^^ g^^„ ^^^^^^^^ tai toisessa. , jten jo mainittu, heitä tukeakseen ja . . . .T. almid„e Hisean t» pul»a•n k"a"s»v«"a^e s^,t.d'n"nSeeSn ^,k, aksi samana«i^ka«i"stfaf ^^s^otfa". karjislyvat edelleenkin välttämät- retkeä'muutaman rykmentin suurui. tömästi vastakohdat kapitalbmin'.sllfe voimilla Etelä-Karjalaa vastaan järjestelmässä. Näitten vastaköh-i'paitsi liittolaisten tukemista oli tien vähtämisvritykset velämälHi ^ ^ " ' f ^^'^ vahaan sosialidemokraatit, ovat ^y?'*'^^"^ Virosta Pieta- ...... , , , ria vastaan). päättyneet täydelliseen romahduk- Töinen näistä Suomen valkoisten seen, eivätkä ne ole muuten voineet päättyäkään. S«Kaasg.a ja Englannissa on juuri sosialidemok-raattien Hallitusaikahä ' alkanut hyökkäysretkistä suuntautui Vitelfen kautta Aunukseen huhtikuufi lopussa 191§ tarkoituksella vallata I/jti. papelto ja .katkaista rautatie. Tbi- 1 . . , . t^- • ^. ineh' tilli Säämäjärven kautta suo-laajela talouspula ja tyottomyvs ^rfan petroskoita vastaan, on huomattavasti lisääntynyt. Val-perukoina n ä h ^ ^ ^ ^ a i k j ^ , jotka^ oh-vat - niin lauäntäi-iiläifä käfe myöfc, kin sunnuntaina - Libertyihaalilk heidän esityksiään seuraamassa, an toivat yksiraielisesti sellaisen tunnustuksen, että heidän esityksensä cli ainutlaatuisen hjrvää mitä täällä on koskaan nähty. Muistakaa siis kaupungistakir tulla oikein ' joukolla tilaisuuteen Sen se ainakin kannattaa. Ohjelma alkaa : puoli yhdeksältä, mutta kaiketi siellä on "talon vakinaisten tapojen mukaan" tanssia aluksi ja lopuksi, joten sinne passaa huristaa jc aikaisemminkin. Ohjelmatilatsuns tullaan järjestä-nään ensi svmnuntaina t.k. 27 päi-änä osaston Haalille. iltama, joka ;amalla tul^e olemaan prostestitilaL uutena Suomen fascistiterroria vastaan. Ohjelmassa tulee olemaan uhe tov. Vaaralta tai joltakin toimita jolva lähetetään keskuksen ta. jtiölta, sen lisäksi pieni näytelmä ja |nditq. • yteityishuineroita.- Sisään-- Uufispoimintoja lassaolevien sosialidemokraattien vararikko on paljastunut lyhyessä ajassa. .'ti m MJ.'»?, uuden maailmanpalon sytyttämisellä ju siksi maailman työläisten tulee olla valveilla joka hetki. Elokuun ensirnniäistrnä päivänä vietetään kaikissa maissa sotavus-laista i)äivää. Punaista päivää, ja silloin tulee kaikkialla, pienimniil-läkin paikkakunnilla nostattaa työläiset ja työtätekevät talonpojat laajaan solavastaiseen taisteluun kommunistisien puolueiden lippujen alla. Jokaisen lyöväenluokan jäsenen on oltava valveilla,~ sillä hetkeä ei voi edeltäpäin sanoa, milloin nyt j«» uhkaavina nousevat sodan myrskypilvet laukeavat salamoimaan — salamoimaan kuolemaa ja kärsimyksiä maailman työtälekevälle luokalle Ole valveilla työläisnainrti ja -mies! PunainetvKiina elää edelleenkin pitkän aikaa ovat'"tiedot Kii nKta kapitalistien tiukan sensuu rijbi vuoksi olleet niu^I;oja, multa ä ^ f n on kuitenkin j ä l l e e n saapunut häivyttäviä tietoja, jotka osoil-tiUiit- *"Hä punainen Kiina elää. cl^äif ja taistelee voitokkaana vapautumisestaan kapitalistisesta ikecf lä. ^ i i m e viikon loppupäivinä saa-p| 5t^et^ vi Killiset tiedot kertovat. SthJnprliai. Kiinan lahlariken-riSl1ie||^\^ dniii linnake, on uhattu riiS^ pBpHislen joukkujen taholta V^ie?^e^i tietojen mukaan oi is »IJlSnilJ^y suurkaupunki jo pitänyt jiit^taa sotatilaan uhkaavan tilan-toeK johdosta. ^^aailraan luokkafielt.|iselle tvö-v i i S t ö l l e ovat tuollaiset vit'stit roh kiii^evia. Ne ovat siitä mlik.iise- V j ^ ' e t t ä ne osoittavat, työläisien kjtn^ainvälisen rintaman, kaikissa xnai5sa etenevän voitokkaasti, ker-r ^ ' lopullisesti murskatakseen iirafftJ.li]asta kapitaJi&tisep.^. järjes-t ^ A ^ i i verisen ikeet^-^*Punainen Kiina elää ja taistelee. Mc täällä toisissa kapitalislimaissa seuraamme myötätuntoisina kiinalaistoii toverienune taistelua sortajaansa vastaan, jona esiintyy tällä hel-kellä koko maailman kapitalistit. Me tiedämme, ellä kiinalaisten toverienune antama i.sku vastustajil-lt" en on samalla isku kaikkien nii- Luokkasota Karjalassa 1918—20> Pohjois-Karjala jdutal Suomen iyöväenvallankumoukfeen pyörtcrtäflft alkuvuodesta 15118. Suomen vilökl- .len hallitus Vaasassa ryhtyi sijörlt- ;amaan karjalan valtausta. Tota^l-te, puolen kiinnitti tänne'huonrilonsa punainen hallitus Helsingissä. Sil. :oi oli Suomen vallenkuniousjohdöl- '.a näet tarkoitus saada sekä Aunuk. vestä että Pohjois-Karj^Oasta^ käsin iftrjestetty hyökkäys' yalköjsltep Suomeen. Sitä varten koottlip Karja, laan Suomen Punaisen kaartin joiik. !coja ja tuotiin tänne^.ättllH'määi^t aseita ja ampumatarpeita. Karjalan välitöntä llittämm • Punaisen Suomen yhteyteen ei Suomen v*l-lönkumoushallltuksen taholta volnii. en. heikkouden; takia kuitenkaan voi. ttr äjätelltt; vaikka sHheft" Buantaan kehoittavia lausunnolta annettiinkln venäläisten Johtavien toverien taholta. Yritys Aunuksessa meni myttyyn, mutta Pohjois-Kärjalaan Kantalah. teen ja Knäsäön saatiin sensijaan 'scottua pari tuhatta mie^ilntjslijpita Icäsln järjestettyä rintaiha Suomen valkoisia vastaan. Maallsttuuik puo-livälissä 1918 tehtiin '{iä«tt&>Alll;jl£ilr. tlnkylän kohdalta hyökkäysretlä valkoiseen Suomeen, imiitta Ulvälasisa ollut taistelu keskeytti- retkeft.'.^: Scn-jälkeen käytiin laajalla alueella taisteli! ja vaihtelevalla ohnttld. Puttjd-seri kaartin jdukok^rpitiVät sitkeäi^ hallussaan • "Peteaindsta VfenanV ^ i f t i; mlih saSkka u^öttiivaa valtavaa älu-, et ta, torjirdn montnkettaisen vlhÄÄl-scn kaikSi yritykset Pohjois-Karja. la n ja Muurmannin rautatien vaU, taamiseksi. Pääsemättä tältä taholta päämääräänsä, järjestivät Suomen lahtarit retkikunnan etelämpää, nimittäin Uhtuan kautta Kemiä vastaan hiih. tlkuun 9 pnä, mutta lyötiin sen ve-näläisten ja suomalaisten punakaär. tilaisten toimesta verisesti' takaisin. Saman vuoden lokakuussa karkotttl radan varrella olleteta karjalaisista muodostettu "Karjalan legiona" vaK köiset suomalaiset lopullisesti rajan taakse. Täten vapautui sillä kertaa Uhtuan kihlakunta Suomen valk^i-r. ista. samalla kuin pohjoisempaiiä-kin. kuten sanottu, puolustettiin n^. nestyksellä punaista aluetta lahCä-reita vastaan. , SiiJÄ välin olivat englantilaiset kesäkuussa 1918 vallanneet Miiur. männin ja alkaneet edetä rataa pitkin etelään. Suomen puolelta hyökkäykset toistaiseksi lopetettiin. Sll. lä saksalaisen sodanjohto. Jonka i kanta oli niihin aikoihin Suomessa määräävä, katsoi, että sen tarkoitusperät olivat sekä liittolaisvaltoja että Neuvosto-Venäjää vastaan tois. täiseksi saavutetut, sen seisoessa Karjalan kannaksella lähellä Pieta. senaan luonnolUsesti kuitenkin .suuri pöÄittlnen vtehe, mutta pysyivät isa. Jioitrt' Joukot sötl koko ajan täysin uskollisena' pröletaarfeelle vallankumoukselle, vi01äpä osa heistä edisti valkoisen selkäpuolen heikontamis. ta. syyskuussa IMfl slirretthn tegio-iiä Siiöiöeen (Josta'mautehj» alku-talvesfa- 1920 heitä karkasi noin 400 miestä takaisin Karjalaan, ^ taist^l:- laksefn ^ ^.^nmninlst^ina valkoisia vastaani. • . . j a^t on. meidän luotava lyhyt y.- leiskatssus liittolaisten' sotatoimiin pohjoisrintamalla Jä niiden lopulli. seen häviöön. kesällä 1918 laskettiin lllttolais. jotrkkoja mäihin Muurmannin alueelle yli lO.ÖCO miestä Ja Arkange-llhS yU 13.000. pjiriaista JouSibj»'*oll-: näillä laajoilla alueilla vain ndlii 4j06ö miestä. Eikä Punaisen ArmfeL Jäh Johto toistaiseksi'^ kiirehtinyt-* fcään mihlhkääh ratkaisuun tällä, pöhjoiseäa rintamalla, koska vihollisen eteneihlnen täällä oli hidasta, ja kOska nilhiri' aikoihin Neuvosto-V^i näjKä^tit&&Si> Suurempi vaara idästä •• ituja mennessä Jaetfelästä.- ^• Vasta keskit^ilyeen lölfr—W oif 'l>miaisen Armeija Joukkoja Icoottuna Arkangelin rinta-mane niin ötmrfet Joiikot (yli l(>,00a itiil»stä)-, että ne saattoivat tarjsfxi-käussa' 1919 aloittaa laajan hyökkä-yslilklfteti' Arkangelin -rintaman llk. vidcimfeelcsi. Se 61 Kuitenkaan el^ti:? hyi tajMkhtua sen talvikauden kttlu-i: essa. Keväällä 1919 alkoivat liittolaiset etenemisen Mutwmannin radan ätitmnalla» Jolloin punaisten joukko. Jen täytyi toukokuulla luovuttka niille Karhumäki ja Poventsa. V. 1919 alttssa näet oli ptrfijolsen rln-taniian painopiste ollut crfkealla sil- <vellä. missä Arkangelin rintaman liittolaisjoukot yrittivät päästä yhteyteen Permin suunnalla etenevien Koltshakin Joukkojen kanssa. Rai. voisilla tafeteliiilla torjuivat Punaisen Armeijan Joukot kuitenkin liittolaiset "Ja murskaten Koltshakln. Täöian Jälkeen tali Sitten tärke^lm-pl, missä lilttölaisjoukot olivat ke. sään 1919 mennessä saavuttanet ; Kumpikin hyökkäyskolonna pääsi aivSri' ."käden ulottuville" päämää-rästätt'sH, liotinapellosta ja Petros-kolsträ,-— Ja tuli verissäpäin lyötyä takaisin. Aunuksen retki päättyi sii, höh' e£tä Punaisen Armeijan Joukot tekivät laivaston tukemana maihln- :^ousuh Viteleeseen, jolloin valkoiset pakenivat rajan yli takaisin. Pet- ^öskolta vastaan hyökännyt kolonna taasen kärsi muutaman kilometrin päässä tästä kaupungista, Sirolus-in& 6ss^, perinpohjaisen tappion. Elökmilla 1919 heitettiin sitten Siio-mert valkoisten viimeiset jätteet ra. jsöi -yh. jä Etelä-Kaxjala oli jälleien Vapaa-- (Joutumatta enää sen' jälkeen Sotatantereeksi). Jo kevää*l{4 l.vil9 alkoi Arkangelin rintaihaUa hajaaiihus ja kapiij^J; yäj^ ^^MmM^^'" >pJ5«maisia: joukko-osastoja, Jopa kerran kok^^ nainen ryj3t^tti^j[},.^iirt^i P^^f^^^^ teh puolelle. ;;f.^p|^^vi5tinen "tar, tuhti^"' teki.^^lgiaba^ta tyc^tä ,llit. töfaisten joukoi^a^' "ja näille tuli kiire kuljettaa ne pois koko ••pohjoiselta . rintamalta. Peittänen peräänty. mlsensä valkoisen venäläisen strmeL. Jän:^.:,e;iene|aii5S liittolaSsdoukofi Arkaiigelista syysk. ?7^.pr\,^ ja Muurmannista lokak. 1 iroä- i9i9. ; Miileirin vajlkpl^eila pohjoishalli-tukseUa. joi;9cisy%y^- Arkangelissa,, bU,,t.älli»nibl^lä j&«ite»kiitoylf 23,0(»/i P^tDtä :vi»oilisä}«}i£|»aUsQsuomal»i$6tf ^mkok {Boradän«Ilä;^i(liepola!5(^ tJhtuälla, minne ne olivat uUdeöö^ai \?9Biift,yn&Gti££S/l\iita rintamarilteelkä-i> Tio}eH&^hjdl*aniiikolla fcäviotyö-iälsten' ja talonpoikain keskuudessa Vallankumousliike. Ja kun Punainen Armeija helmikuun alussa 1920 ryh. f "yi ylelshyökkäyksellä kiiruhtamaan Valkoisten romahdusta, pakeni' valkoinen hallitus Arkangelista, ja hel-mlk;- 19 pnä nousi Muurmannin työ-väieätö kapinaan pystyttäen siellä uudelleen Neuvostovallan. Valkoiset joukot pakenivat, kuka pakoor liiäsir valkoisen . Suomön puolelle. tJhtualta ajoivat Punaisen ArmeijaK suomalaiset joukot Suomen valkoL set rajan yli, jolloin punaisia avus.^ livat tehokkaasti punaiset karjalai-set metsäsissit. — Pora järveltä ja Repolasta poisti valkoinen Suomi Joukkonsa Tarton rauhansoplmuk-sett perusteella 1920. I i ' - • •' • I UIMARANNASSA A l l i : — Kesti 10 päivää, ennen- Mäfei pohjedsen rihtanMin vasen «sll- l*atn--Antti sai minut (^pimaan uhi-ti^ altoa. ! Sal]d: — Se lurjus! karhuöiäeh. ' ViholHiien pyrki 113^; opetti kahdessa päivässä. Minut hän Vai ihan viralSnen olirana Tuli tässä pyhän seutuna lugs-Vsölälsia työväenlehtiä lukiessa. Niis-keltua noitakin lehtiä eri läjä. Af- isä kerrotaan joka päivä pitkä rimp-deu työläisten puolesta, jotka vielä kärsivät pääoman orjuudessa ^ä'^'"su^TnlKaVj^an'raj^^ .Neuvosloliilttia lukuunoUamalta dellisessä asemassa "pitämässä sil-kaikkialla maailijtijiSjSa^,.- . Ka[)ita 1 ististenjöjäiKeu^r-LviiläiseA^^^ hahkkeita. tukevat- kii\v.ffr,4<ti^n '^-W<ÄrhmL[j Et<meTÄ.ti.,*iJglan«lateet eivät koh. laisiehia paihaileii ,.si,|^n>, tf^ lii-* vistävät rivejään •'iiniair:»taani3ai ka- {»ilalisteja va.slann- I.<ku."'- jonka' työläiset antavat kaj>itali-;tiselle järjestelmälh- Kiinassa, on isku kaikkien maiUcu kapitalisteille. Samoin, jos aurianuiie iskun kapi-daaueeiuKastariJitaai sniä Kantalahden vvsuotatlajset pmialsen kaartin' joukot Iiitt>-ivä*.'iÄUBäämmaksi osaksi onglantUaigiin .."Mnurmaniiln tegk>- nan" nimellä.-eikä. muutakaan vas-ti: 5ta ollut ennenkuin pieni ryhmä samcla punakaartilaisia särki radan }ä räjäytti siUat Ontajoelle asti. yhtyen Karhumäessä muodostuvaan lalisteille Canad>iss;i. merkitsee e:uuteen suomalaisten punakaartilais. o.-ialtaan voittoa niin kiitudaisillrjten rintamaan- Englantilaisten ete. kuin nivö^kin kaikkien maitten !"^"^"^^" pysähtyi täten Ontajoella. t \ ö l ä i ~ i l l e '•'^^ ryhtyivät varustautumaan, mutta " ' , ' , , ,,. Ivarsinaiset sotatoimet alkoivat vasta Antakaannne mahdollmen »n-^keväällä 1919. - Mitä tulee niihin kemme luokkalai^leluliikkeelle {punakaartilaisiin. jotka liittyivät kuikissa maissa. Sen \oinnne par-r*Mmirmannin legioonaan", kieltäy-haiten tehdä nnöskin täällä ra-!^-"^'^* Jo alimperinkin taistele. nadas.^a liiltvmäUä kommunismi-.^^f^'*"^^^^^. "^^t»"^ tuen taistelemaan ainoastaan Siio. valkoisia vastaan. Imperialistien armeijaan Uittyminen oli sellai. .«ecn puolueeseen, sen t a i ^ t e l u l u n - v a l k o i s i a vastaan. Imperiall^- nuksia tukemaan. I kena ei tahdo oikein joutaa mdu-ta' kuA hotasemaati vain kaikkein tärkeimmät kirjoitukset ja pääasiassa niistäkin vain näitä omia öl-kunta- aluelta käsittävät. Mutta sunnuntain aikaan kävimme läpi oikein tarkasti jokaisen puustaavin lehdis. tämme ja niistäpä sitten huomasimme, että Thdysvaltoihin meinataan perustaa ihan varta vasten ohrana-laftos. ^ietiskeUmme. asiaa ja tulimme seJUdfeeen päÄtSkseen, että siellä taL taaklti kommanistinea. liike levitä huimalla nopeudella, kun herrojlle on ttjllut hätä' perustamaan ihan erikoista hurttakänklä hiokkatict öisten työläisten Jahtaamiseksi. Noskdaiset ja tuplaveeläiset ovat viime dän lehtiään seet. puhua pullistaneet, että kom-munlstineij liike Yhdysvalloissa heit. tää tuofea paikassa härän pjUyä, jotta sitten siitä riettaasta päästään. Mutta kun lukee potvarilehtiä. joisi sa puhutaan väkihaisen ohranalM-toksen penxsfamisesta. niin niistä pääsee atnäkln ihan päinvastaisiin tuloksiin.' KiommunJstinen liike voimistuu, vieläpä oikein jättiläL=;aske-sb"' kuinka siellä ja siellä on taas tuomittu niin ja; niin monta toveria ^^rmmeniksi vuosiksi. vankiloihin ;vätn i^^siitä syystä, että ovat uskal! taneet- nostaa äänensä yhä häikäl. ileniäittömäksi käynyttä riistokomen-taa vastaan. • - Vaikka ohranalaitoksen perusta-ominen-, ei mikään tervetullut asia Ql6i.rkon- sitä katselee. siltä> kan^* Utilta, että : työväenliikkeessä ioi^s- •tavsrt. työ^Äisefeo^utttvaAcJtaöc hyprej.- si£;sä pldm.ad|}..^i(jSk teiseH^iiOPanlesi Injitenfejji -oikein^ mieli, 'että iupi;kataisteluliike in^ee .Yhdysvalloissakin eteenpäin oikein jät. jti]Sisafikelin. Ohranalaitoksen perus, itänjinen kommunismin .vastustamiseksi,.^ .Yhdysvaltain porvareilta on aikoina, mikäli olemme hei-i Jormalainen todistus siitä, että ka-htlään siUoin tällöin vilkab (^PÖällstjt alkavat tuntea järjesteU mäjisä; perustuksien horjuvan ja sit ä "pn;;, pitänyt alkaa pönkittämään keilatsellakin äärirnmäisellä toimen- Sunnuntaina lojipuneissa Canadan suomalaisten työläisten urheiluliiton kymmenottelu, ja viestiri-jucksumestaruuskilpailuissa saavutt Järnefelt uuden liiton ennätyksen pistemäärän ollessa yli kaksikymmentä' pistettä edellistä ennätystä parempi. ' • • « Samoissa kilpailuissa juoksi Sinisalo uuden ikämiesennätyksen 1, 500 m:n Juoksussa. Jotta ei ne ikä-miehetkään jääneet jälkeen ennätysten rikkomisessa. , • " • • Ensikerran kai Jaettiin suomalaisten suuremmissa kilpailuissa Ca-nadassa viime sunnuntaina palkinnoiksi pelkkiä kunniakirjoja. Yksityisiä jeUiin-he-ovat hjrvin sopivat, mutta niinkuin esim. viesteihin olisi tämän kirjoittajan mielestä sentään saanut, olla kilvet tai pokaalit. Kunniakirja on hieman liian huomaamaton joukkuekilpailun palkin, noksfe: ' .iUakarJlaksetkin näkyvät lyövän •ähjt^Uen Itsensä "tapeetille" urhei-y? Ri.j! Niinpä äskettäin pidetyissä tJtodUuigsa Unkarissa saavutti Gerö a^attft Vetrillä ajari' 10.6, 80O m:llä B^fsU t55,8 ja pituushypyssä Ba-logfeij^ loksen 745. • • ' * Norjalainei\ Hoff on edelleenkin iiyväissä seiväshyppykuimpssak. ^Äs, ken Malmösgä^ pidetyissä "^ilpaflufe-sa' yritti .hän rikkoa maäiimanen-nätystä, kuitenkaan siinä onnistu-inätta.^ '415. . h ä n hyppäsi helposti amita. 4'32.2 oli sentään liikaa. rULrn uimari Lammin-p^ ä'*x>li jokii aika sitten uinut uu-röii 'ihttonsa erlriätyksen 100 m:n nktftällä,' Aika oli 1.08,9, joka on fo^Tflyikoiscrfi •fiyyä. Pari völätoa sitten pidetyissä kil. pailuissa Ranskassa saavutti ranskalainen Laiimimegue löistoajan 800 m:n mätltalla. Se oli 1.53,2. Kiekkoa heitti Nbel 45,70. •' •'• » * Ruotsiailäen Palkenberg hyppäsi' äskettälrt'pltuutta 742 ja kohnUoikkaa 14.'33. SvehsSoh juoksi " 60 metriä 6,9. • Osaavat" nt! saksalaisetkin heittää keihästäv [ Dresdenissä pidetyissä k i i : pailuissa heitti Welssmaim nim. 65,. 59, joka on uusi-'Saksan ennätyä. Bolthoist Juoksi 10,000 • m. ajassa 31.47,6. Etelä-Amerikan maista kuulee harvoin urheilutuloksia, mutta näy-tään sitä urheiltavan sielläkin. Kesäkuun lopulla pidettiin San Pao. lassa Etelä-Amerikan, mestaruuskil-; pailut ja. saavutettiin hiissä melko hyviä tuloksia. 800 m; juoksu Rasso 1.56.2. .Korkeushyppy Reisser 185. seiväshyppy Castro 4,00, kiekko E l - 2» 43.03. Pituushyppy Berra 7,00. iän tilaisuutern. i!tp:j{ U-i/i-- Elck. .i) päivän vietto, • (Kansain- /alinen sotavastainen päivä) tullaan viettämään tänä vuonna Montrealissa elokuun 1 p. koska se on lauantaipäivä ja jc^ainen cn ilta. päivällä vapaa, joten tilaisuus saaJ daan paremmin ormistumaan, ja e-tenkin kun tänä vuonna tullaan tämä joukkokokous pitämään Flet cher kentällä, jossa muutoinkin on :atoja työläisiä iltasin ja vapaa-aikoina. Jokainen työläinen muistaa Tjuhua tästä työkumppanilleen työmaalla ja missä vain työläisiä näkee. Me näemme miten kuumeisella 'kiireellä kunkin riiaan kapitalistit valmistuvat sotaan, salaisten diplomaattisten päätösten kautta teke. vät sopimuksia keskenään, hyökä täkseen Neuvostoliiton, työn tasavallan kimppuun. Lontoon laivasto- 'sönfcrenssin salaiset sopimukset olivat juuri niitä, joita et ole voitu missään julkaista: ne ovat vain sen komissionin tiedossa joka näitä oli tekemässä. Miljoonien luovuttami. nen kussakin maassa sotilas tarkoituksiin y.m-5.. ne ovat selviä esimerkkejä kapitalistien valmistuksia.- ta sotaan. Muistakaa kaikin saapua kansainvälisen sotavastaisen •Däivän viettoon, joka meillä Montrealinsa on 2 p. elokuuta. Vihaa i:D{cma?.laisia vastaan. — Paikallinen lehti Montreal Star jul. kaisi 18 päivän lehdessä kuvan, joka oli ulkomaakanpasta, miten ulko-maakaupasta, miten ulkomaalaiset nyppivät pois dollarit Canadal- '-.aV samoin myöskin kuvaus Canadan työvainioilta. Tällä tavoin saadakseen niin sanottujen cänada-laisten työläisjoukkojen ymmärtämään, että ne on ulkomaalaiset iotka ovat tulleet tänne työyainoille ia heidän suustaan leivän j(ifanään ta sillä tavalla ratkaisten4«jiijft typt-tömyyskysymyksen. Canadan jtPKjr, Varisto ei uskalla suoranaisesti", tulla ulos . ja selostaa missä on nykyisen työttömyyden syy. Näin vaa. lien aikana ori kuitenkin haettava jostain syytä kunkin puolueen, sillä omaa silmäänsä' el sovi puhkaista ja; se olisi sitä jos he todellisen syyn selostaisivat. Etenkin ;konser. vatiivit koettavat lyödä nykyistä l i - beraalihalUtusta nykyisellä työttömyydellä, uskottaen joukoille että heidän päästessä hallitukseen piisi paremmin asiat. Sitten piirustellaan kuvia ja koetetaan hankkia sellaista ulospääsyä kuin mainittu kuvakin. Tämän myöskin....,suuret tietämättömät työläisjouljfttllin .uskovat ja tulevat seuraavl$ft8ö»nj.vaaleissa antamaan äänensä -jollekin porvaripuolueen ehdokkaalle toivolla paremman ajan tulossa, samalla kasvaa heissä viha niin sanottuja ulkomaalaisia vastaan, jotka ovat Eri paik Webster ' B Osto. ja jako kokous pidot r iin naä fe^idan kauf lut jo vi;meis.?i, ;a palkassa, .jiae va^^ t % % i if ty^ertömuiL^sta. -a; eliesfa" cQiipt -t:usta<, OE.tami-ie.T: akia onkin oilm ^«"keskustelua ki :5-' ÖSuustoi;r.:nna •ce|n avonai-c:-:?i saataisiin iava:l; va^_ ost'ai=.sa. vaa iäimyt.' ja niin niimaan. en::.-c-t'n nyEyy vielä fnV.- kaa. kun tuii nä: 'fin, ettei voi i t:äin pienellä pai! oaikkakiinnan ens kasiakin oli^^i hai iä"5eneksi. ostDrenl •Tk^essa oli kcsku nemmistö oli heid taan kaup.in täll ten heitä ei hyv S. J. kokous pii oli keskustelua S tilanteesta. Päätet sessa. että lähe Suomen lapualaL? törkeä.stä menett lahtarit harjottava Vanccnvei-ilaiset heinäk.- 5 p. e.sitt "Yläluokan lapsi", hainpia mitä va esittäneet täällä p leisöä oli näytelmä kirtkertalsesti. On kuuiunut u teitä Vancouverin siitä, kun ne panii ja poikajuiilansa edellispäivinä, olle juhlansa kolniipäii tömyyttii* kannusta iublat onnistuivat ^uhlai^ takia, sill liian • piticään juhli taa. Tästä saakin käsityksen näin u vancoiiverjlaisst kj ta hyväkseen tassi vleisten kesäjuhlaii Ei ole asianmukaisi -jmia juhliaan jut juhlain' edellispäivi Varkaita alkaa täälläkin myötään; ^llut' Vauhallista pe: teöfesa''rähän asti. latfantä-i iltana — räs Kiisri ' Laineert aikä'a ktm he oli^ missä, ja oli viety £ Ei' ole enää hyvä j tia piirongin laati nes pois kotoa, kun köjään- alkaa ha maailman" tapDja. yritys-, tapahtui tääl Oli käyty S. J. ha ja • .pantu kaikki vaan ei ele vielä 1 kadonneeksi kuin r ne oli viety kaapisti ta kelpaamatonta noastaan näyttärm tulleet heidän leipänsä alas polkemaan, kuten porvaristokin sitä syöt-;01iMat;.^kai ottaneet rahat,,..että jos ne m%an • menemään o Varkaista ei ole ti KcsäjolUat aijotai Webster-;s Cornerissä ta.elQk.,..iO pnä ja s tana täällä luultavz Näistä ilmoitetaan '. nempana. — V. H. Samulin"; kuuluisa "vapauden maa". Kyllä on kohtalon ivaa! Maa, j o ta on kautta - maailman pidetty ikäänkuin inaHimaana kansalaistensa vapauksiin nähden, perustaa laitoksen, jonka .pelkkä nimen mainitseminenkin saa kauhun väreet kulkemaan pitkin maallista tomumajaa. "Toverilehti "Eteenpäissä" kirjoittaakin lehden kronikoitsija "Tähystäjä" . mainitusta hankkeesta seuraavaan nasevaan tapaan: "Yhdysvaltain kapitalismi on jou. tunut •snoraaafeeö'^- päriliknf.- oikean pakokauhun >*aTtaan.«--EmlBe t ä i sä tarkoita sitä"ta2^(l&U&ta)434isiäi>43ä'< k a tässä ^laaasDa Tttl^äse^i^^iät taiui koitammenidämäiDiTa&aajlie^rarttaorftäP henkistä -.ipaaiäafiÄiOTjotalriion-^-sJaJ^ii nyt siitäjijBBliiL&.an^xil^alaänen: «ititpu Täenluokkgs-igtt30fit4t^ut ennenktmiv Inmatont© toMMRMOhsuutta ja tais-teluhalua..^ ; i Tästä porvariston paniikista oh selvänä kuvana ne tounenpiteet. joL hin he ovat ryhtyneet työläisiä, kommunisteja vastaan. ' Heitä on hutkittu j a heitä on tutkittu. Heistä on puhuttu j a heistä on pauhattu. Yksi sanoo, e t t ä kommunismin vaa. »•aa ei ole vielä olemassakaan, töi- ^ . ^ \rien sanoo, e t t ä se on hirveän suuri. ^ - i i J ^ mita on vensen ohra-Uoj^ias sanoo että se on rieläS ^ £ ^ ^ ^ ^ perustaminen. suurempi, jne. • vieiaion -^Eöföljän pimeimmäi taantumuk- ; Se Ham Pishm komitea on jo sen maat ovat aina kulkeneet^ etu- kaiuttanut 65.000 d o l l a r i a k o ^ u - «epässä ohranalaifofcsien y l l ä p i t ä . «.uuuuu mise.<;sä. joista yksi kuuhiisimmista on "suloinen Suomemme", j a t ä h än tää. Parhain vastus meille on tällai. seen propagandaan järjestäytymi. nen, yhtyä canadalaisten työläisjoukkojen kanssa yhdessä vaatimaan itsellemme leipää ja elämän mahdollisuuksia, he tämän huoma, tessaan tulevat ymmärtämään, että me olemme työväenluokan jäseniä kuten hekin ja ijiyöskin tahdomme taistella heidän rinnallaan itsellemme ja koko työväenluokalle mah-. dollisuuksia elää. Kommunistipuolueen rivit ovat ne jotka meidät yhdistää taistelemaan yhdessä. Yhtykäämme kommunistipuolueseen. J. . ryöläinen! — Oletko 6Iatmiit jo Vapäiodien lilla. Samaan tulokseen pääsee var- samaan luokkaan nyt astuu "Setä nistitutkimuksiin. eikä mitään suurempaa selvyyttä ole saatu, kuin sellaista, mitä saisi jokaisesta Daily ^ ^ Workerin tai muun kommunistileh. joka voi säilyttää sisunsa. Senj»- den numerosta. Ja se on: Yhdysvaltain kommunistipuolue kuuluu Kominterniin; että se oh etunenässä kaikissa työläisten taisteluissa; että se ei ole koskaan pettänyt työväenluokkaa ja että se jär. kähtämättömästi johtaa taistelua kapitalistista' järjestelmää vastaan ja työväenluokan luokkaetujen puo.; Iestä: • Mutta tämähän onkin vaarallista kapitalismille. Ja kun entisillä voimakeinoilla ei ole kyetty kommunis-te ja vagtaaj^, taistelemaan kyllin, tc- (h^£kaj|jyj,'.;iBn. ' suuniiiteltu. uusien jrcmcdosl^misiia''''' Yhtenä, tällaisena k^noM\rim^;t^^ ohranalaltok. • en';^P!sföiMnV^oria ei olisi ml- . S l n ^ Ö ^ tÄtävää. kuin taistella jkil^MunKfeja vastaärH Tämän ky-sj^ yksen on tuonut esille tunnettu korporätsicTuloijari Elinu Root, kirjeessään tunnetun rikkurijärjestcöi. American CJivic Federsticnih joh. tajalle, Easleylle. joka sen kiikutti Fishin komitealle. Saattaa näinollen olla melkein varmaa, että Fishin komitea tulee suosittelemaan kongressille ohranalaitoksen muo^ dostamista. Seuraisi luonnollisesti kysymy.s." että ketä tuohon ohranalaitokssen otettaisiin. Siinä näet pitäisi olla seUälsia äiskiä. joita kommunistit eivät voisi viekotella. Kcmmunistit näet kuuluvat olevan sellaisia, että ne panevat kenen tahmisa porvarin pään pyörälle ja pitää olla" vannoutunut kapitalismin puolustaja. Long Lakei T a i t e e l l i s e n lausi vat toverit Lyyli ja t.k.-is prnii. Lähti mfh-' heitä .irvoste vain rtiairita. että oitky''c .kehitivncitä Ilahduttava .-^tikka että ohjeimi.=to on \ käsitf^^n- u.=.eita voj kahenkeä uhkiiviae tähädl- tuohon onra; saada varmoja kapit; Mutta mist-ä, niitä vildt. ovat "o.-taneet rikaiaisia tekiiikkoja yksinpa rautatieporh( ja^yehnäporho Tnom: ovaVfnatkustai^eet. > antaakseen airjr.an^ suurinaatalouksieii jä: tälia:isiin olisi laorta kinpa 'he viitslsirätki ruy^etä.; Mi&t^-Matthfiv.- W( kraatit ja noskflaisi' ehkä .voitaisiin' enu^e; veiyicsequj? v a a i t a Itkeneet. ranoimisen' tiellä j3; , jotehVnäistähän sena dc.titaisimmekio -'i^^'» bijh''. .inurta. k-on ti k'vilä-'-Förvan palvet niin'iiatämme sen teä tielä hUomaiitta'.£in Fiihiir'komitean pitäi disiamaän^ niitä joita tisiä "'opporltsio-^usteji tä*<S" joku kuukausi i "paljastelemassa" ^om mihtaä ncskelaisi^e. j reiHe; Fishin Somtea ehkä enempi, kmn J valkoporvarit voiva, n Tähän meiim ei ol£ sättävää. Se on oikem ta aijotusta "sins^ Seppä J
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 22, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-07-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300722 |
Description
Title | 1930-07-22-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
gyni 2 Tiistaina^ heinäk. 22 p:Tiä — Tues., July 22
V, A T> A TT S C»*J.« MoouItlMa rrMcMSa « I M Ui>Mk«««>tt«)<. Ont^jr
j , * * •** *^ b c i T M . 0»i., kjikkio». f« i t a ( u M a u i - Ja k«««Uji»« jakUpi
* • ^ VAPAUS (t4b«riy>
' rs. «Bh «»«» of r u m i * Wwfc«T» in fMliM. VahUA^ «Ully •! Sedbmiy. OmUfl»,
C o m l »itCTtiaini r»l«». 75e p«r eoi. U t h . Miaimoa» th*t$» tat liatt» Uavtlaa, 7>«. Tka
Hl O* baal ««trcrtitlat aeiium aiDoaf tba FiDaub Cas*^-
jttiBitaa. fcostuvi. kirjalaappa j a ' paJso «staaaa ta]o«aa Elxi SueatilU.
Vapasa. Bea f»i Smäimj. Oat.
'%NlUiimet: Kosnori 1033. — Toimim» SM». — Kirjakauppa
ijHaaa: 0/iica (jpb »ofk, «d»arti»e»«aM. Ot.) lK»-E |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-07-22-02